Opetusosaamisen arviointi

Transkriptio

1 Opetusosaamisen arviointi Lena Levander*, Maire Syrjäkari* ja Laura Hirsto** PedaForum päivät, Tampere Aalto-yliopisto* ja Helsingin yliopisto**

2 Teemasession eteneminen klo Teemasession esittely Lena Osallistujien kokemuksia ja kysymyksiä (porinaryhmät) Maire ja Laura Lyhyet alustukset Kehittämistyö yliopistotasolla, Lena (Aalto) Pedagogisen asiantuntijuuden integroiminen arviointiin Maire (Aalto) Kokemuksia ja näkökulmia konkarilta, Laura (HY) Loppukeskustelu Lena

3 Kehittämistyö yliopistotasolla Lena Levander

4 Päätöksiä ja kehitystyötä Professoreiden ja lehtoreiden urajärjestelmä käyttöön 2010 Rehtorin vahvistamat urajärjestelmän periaatteet 2011 Prosessikuvaukset Ohjeistukset opetusportfolion laadintaan ja opetusosaamisen arviointiin Yhteistyö eri tahojen kanssa ja kansainväliset mallit. Toimintatavan lanseeraus, korkeakoulukohtaisten arviointiryhmien perustaminen ja aloitusvaiheen tukeminen. Toimintatavan ja ohjeiden jatkokehittäminen kokemusten kertyessä ja muualta saatujen kokemusten hyödyntäminen.

5 Urajärjestelmä Aalto-yliopistossa Urajärjestelmä Professorit ja lehtorit Urajärjestelmässä arvioidaan henkilön: Tutkimus- ja/tai vastaavat taiteelliset ansiot Opetusosaaminen Toiminta tiedeyhteisössä Akateeminen johtaminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

6 Käsitteitä (English-Finnish) Teaching/pedagogical competence: experience, subject area expertise, understanding learning process, own teaching philosopy and approach, use of teaching and assessment methods, utilizing feedback, teaching merits, teaching skills etc. (opetusosaaminen, pedagoginen pätevyys) Teaching qualifications: formal qualifications acquired by education and training (koulutuksen kautta saavutettu muodollinen pätevyys, esim. opettajapätevyys) Teaching merit (opetusansio) Teaching skill (opetustaito)

7 Arvioinnin toimintatavan kehittäminen Opetusosaamisen esittäminen opetusportfoliossa, kirjalliset ohjeistukset portfolion laatimiseksi. Opetusosaamisen arviointimatriisi. Ohjeistusta opetusnäytteen järjestämiseen. Opetusnäytteen arviointilomake. Ohjeistusta haastatteluun. Opetusosaamista arvioivien ryhmien perustaminen Aallon korkeakouluissa, pedagogisen osaamisen integrointi ryhmiin, ryhmien perehdyttäminen. Tietoiskuja, työpajoja ja koulutusta. Toimintatavan ja ohjeistuksen jatkokehittäminen.

8 Tavoitteena mahdollisimman yhtenäinen arvioinnin toimintatapa Toimintatavan kehittäminen alkoi 2011, käyttöön otto vähitellen eri korkeakouluissa Yhteisiä periaatteita ja linjauksia kaikille Aallon korkeakouluille, jotta arviointi on tasa-arvoinen, puolueeton, oikeudenmukainen ja ammattitaitoinen: esim. arviointitoimikunta, opetusportfolion laadinnan ohjeet, arviointimatriisi. Korkeakoulut voivat tehdä tarkennuksia ja lisäohjeistuksia. Arvioinnin toimintatapaa, ohjeistuksia ja arviointikriteeristöä kehitetään yhteistyössä arviointiryhmien, pedagogisten asiantuntijoiden, HR:n ja tenure track -komitean kanssa.

9 Opetusosaamisen arvioinnin periaate: kattava arviointi (Comprehensive assessment of teaching competence) Osana rekrytointia ja/tai urapolulla etenemistä hakija esittää opetusosaamisensa opetusportfolion, opetusnäytteen ja haastattelun avulla. Opetusosaamisen arvioinnissa otetaan huomioon hakijan opetusportfoliossa esitetty opetuskokemus ja - ansiot, ja opetusnäytteessä osoitettu opetustaito sekä haastattelussa esille tulleet asiat.

10 Opetusosaamisen osa-alueet 1 Opetuskokemus mukaan lukien väitöskirjojen ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytetöiden ohjaajana ja/tai vastuuprofessorina toimiminen 2 Opetuksen ja opetussuunnitelmatyön kehittämiskokemus 3 Oppimateriaalien kehittämiskokemus 4 Opetusfilosofia ja lähestymistapa 5 Pedagoginen koulutus ja opinnot 6 Kokemus opetuksen johtamisesta 7 Opetusosaamisen kunniamaininnat, palkinnot ja arvioinnit sekä opiskelija ja vertaisarvioinnissa saatu palaute 8 Muut opetusansiot 9. Opetustaito (opetusnäyte)

11 Arviointimatriisi, esimerkkinä yksi kohta 1. Opetuskokemus, mukaan lukien väitöskirjojen ja ylempien korkeakoulututkintojen tutkielmien ohjaajana ja/tai vastuuprofessorina toimiminen. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Jonkin verran opetuskokemusta. Vain vähän ja yksipuolista kokemusta opettamisesta. Ei kokemusta opiskelijoiden opintojen ja opiskelun ohjauksesta ja tuutoroinnista. Vakiot opetusmenetelmät käytössä, ei perusteltuja. Ei näyttöä opetusyhteistyöstä. Jonkin verran kokemusta opiskelijoiden ohjauksesta ja tuutoroinnista. Kokemus erilaisista opetusmenetelmistä mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikka. Näyttöä positiivisesta suhtautumisesta opetusyhteistyöhön. Opetuskokemusta kandidaatti- ja/tai maisterikoulutuksessa. Kokemusta opinnäytetyön ohjauksesta. Opetusmenetelmiä on pohdittu ja reflektoitu. Näyttöä opetusyhteistyöstä. Laaja ja monipuolinen opetuskokemus kandidaatti- tai/ ja maisteritasojen opetuksessa. Vastuu kurssista/ kursseista/ moduleista. Monipuolinen kokemus opinnäytetöiden, projektien, taiteellisen työn ohjauksesta eri koulutustasoilla. Näyttöä opiskelijoiden ohjauksen kehittämisestä. Erilaisten opetusmenetelmien kokeiluja ja niiden käyttö on pedagogisesti perusteltu ja osoitettu tukevan oppimista. Näyttöä onnistuneesta yhteistyöstä opetuksen kehittämisessä (pedagoginen, hallinnollinen jne.). Huomattava opetuskokemus eri koulutustasoilla. Kokemus laajojen modulien /koulutusohjelmien johtamisesta kaikilla koulutustasoilla. Laaja/kattava kokemus ja hyviä tuloksia opiskelijoiden opiskelun ohjaamisesta ja opinnäytetöiden ohjaamisesta/valvomisesta. Näyttöä opetusyhteistyöstä eri organisaatiotasoilla, mukaan lukien yhteistyö muiden koulutusorganisaatioiden kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kokemusta täydennyskoulutuksesta ja opetuksesta muualla kuin yliopistossa. Kokemusta esitarkastajana tai vastaväittäjänä toimimisesta.

12 Pohdintakysymyksiä Tieteellisten ansioiden arvostus yleensä ajaa ohi opetusansioiden, milloin saavutetaan tasa-arvo? Lisääntyykö opetuksen arvostus ja opetusosaamisen arvostaminen, kun tehdään asiaa näkyväksi ja kehitetään arvioinnin toimintatapaa? Saadaanko pedagogisesti osaavampia professoreita ja lehtoreita, jotka panostavat entistä enemmän opiskelijoiden oppimiseen? Saadaanko entistä parempia oppimistuloksia?

13 Pedagogisen asiantuntijuuden integroiminen arviointiin Maire Syrjäkari

14 Aalto-yliopiston kunnianhimoinen tavoite on nousta akateemiseen maailmanluokkaan vuoteen 2020 mennessä.

15 Kokemuksia arvioinnista Aallossa Yliopistopedagoginen koulutus tiimin jäsenet ovat pedagogisina asiantuntijoina Aalto-yliopiston koulujen opetusosaamisen arviointiryhmissä (6 korkeakoulua). Ryhmät ovat saaneet perehdytyksen tehtäväänsä. Ryhmät ovat aloittaneet toimintansa 2012 ja 2013.

16 Arviointien määrät kesäkuun 2013 loppuun mennessä Aalto-yliopistossa ARTS BIZ CHEM ELEC ENG SCI TT PoP 1 4 LT (pofot)* 4 26 DOS *=jo trackille nimettyjä, arvioitiin vain opetusosaaminen, joka kuvattu portfoliossa

17 Esimerkkinä School of Engineering (ENG) Arviointiryhmä, joka jakaantuu kahdeksi yht. n. 20 hlö (kevät, syksy) Yhteinen työtila wikissä Aikataulut, portfoliot ja mahdollisesti CV Arviointiryhmän jäsenet ilmoittautuvat arviointiin wikissä. Ilmoittautuneet arvioivat portfolion Wikiin. Opetusnäyte ja haastattelu Opetusnäyte 20 min ja haastattelu 20 min. Kaikki paikalla olevat arvioivat opetusnäytteen lomakkeelle. Hakijan haastatteluun osallistuu arviointiryhmä ja yleisö.

18 Arviointiryhmän keskustelu ja lausunnon kirjoittaminen (ENG) Lausuntoa varten arvioidaan (kattava arviointi): Opetusportfolio Opetusnäyte Haastattelu Arviointiryhmän sihteeri kirjoittaa lausunnon yhdessä arviointiryhmän kanssa keskustellen. Ryhmä päättää opetusosaamisen arvosanan ja hyväksyy lausunnon. Arvosanat: Needing Improvement, fair, good, very good tai excellent.

19 Mitä hyötyä ja mahdollisuuksia? On erittäin hienoa että tällainen toiminta on todella saatu käyntiin ja peda-asiantuntijat ryhmiin. Opetuksen arvostus nousee ja johto sitoutuu asiaan: Arviointiryhmä on huomannut, että opetusosaamisen arviointi on antoisaa ja mielekästä työtä. Ruohonjuurityötä: opetuksesta ja opetusosaamisesta opitaan keskustelemaan yhdessä. Opetusosaamisen arviointi ja siihen liittyvät prosessit kehittyvät. Opetuskulttuuri kehittyy, kun opettajat kiinnostuvat opetuksen kehittämisestä. Opetustehtäviin palkataan ihmisiä, joilla on hyvät pohjat opettamiseen ja ymmärrys Aallon opiskelijalähtöisestä lähestymistavasta. -PedaForum 2013

20 Alkumetreillä vasta ollaan Hakijaviestinnän kehittäminen Arviointiryhmällä ei ole tietoa, mille urapolun tasolle hakija tulee sijoittumaan. Arvioidaanko potentiaalia vai sen hetkistä osaamista? Arviointiryhmien työnsuunnittelu Arvioinnit tulevat lyhyellä varoitusajalla Portfolioiden lukeminen ja arviointi vaatii aikaa Lausuntojen kirjoittaminen englanniksi on aikaa vievää Onko arvioiva ryhmä niin "pätevä", että se pystyy arvioimaan edellä käyvää opetusta tai opetuskulttuuria uudistavaa opetusta.

21 Arviointiprosessin kehittäminen Vakinaistamisvaiheeseen liittyvä opetusosaamisen arviointi? Erilaiset käytännöt Aallon eri kouluissa opetusosaamisen arvioinnissa? Esim. Lecture Track ja pedagogiset opinnot Trackille nimitettyjen professorien ja lehtorien pedagogisen osaamisen tuki ja kehittäminen

22 Kokemuksia ja näkökulmia HY:stä Laura Hirsto

23 Opetustaitotoimikunnasta (Hyn johtosääntö mom.) Tiedekunnassa on yksi tai useampi dekaanin asettama opetustaitotoimikunta, joka edistää tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstön opetustaidon kehittämistä laadullisesti korkeatasoiseksi ja monipuoliseksi. Opetustaitotoimikunta antaa tarvittaessa lausunnon hakijoiden opetustaidosta täytettäessä professorin tehtävää tai muuta opetus- ja tutkimustehtävää ja tutkittaessa edellytyksiä dosentin arvon myöntämiselle. Toimikunnassa on professoreiden, muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden edustus.

24 Teol.tdk:n opetustaitotoimikunnan kokoonpano Toimikunta koostuu seuraavista jäsenistä: Professori (pj), muun opetus- ja tutkimushenkilöstön edustaja, opiskelijajäsen, pedagoginen yliopistonlehtori ja amanuenssi (sihteeri) sekä oppiaineen asiantuntijana vaihtuva jäsen. Vaihtuvaa jäsentä lukuun ottamatta jäsenille nimetään myös varajäsenet.

25 Opetustaitotoimikunta teologisessa tiedekunnassa HYn johtosäännön mukaan tehtävänä 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön opetustaidon kehittämisen edistäminen 2) Opetustaidon arviointi

26 Opetustaito HYn Johtosäännön valossa Professorin opetustaito (HY-JS 54 ) kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä otetaan huomioon opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte sekä osallistuminen tohtorikoulutukseen Yliopistonlehtorin opetustaito (HY-JS 56 ) kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä.. opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte.. Dosentin opetustaito (HY-JS 84 ) hyvä opetustaito....tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta.

27 Toiminnan periaatteet Luotettavuus ja johdonmukaisuus Asiantuntijuus Puolueettomuus Rakentavuus Kontekstuaalisuus?

28 Opetustaidon arvioinnin variaatiota HY:ssä Opetustaitotoimikunnan kokoonpano ja työskentelymalli vaihtelee Opetustaidon kokonaisarviointi vs. kehittävä arviointi? Arviointi perustuu hakuasiakirjoissa dokumentoitujen opetuksellisten ansioiden ja opetusnäytteen arviointiin sekä haastatteluun. vrt. pelkkä portfolioarviointi/ portfolioarviointi ja tarvittaessa opetusnäyte/ portfolio ja tarvittaessa haastattelu Suurimmalla osalla tiedekunnista jonkinlainen matriisi, mutta kaikki on jokseenkin omanlaisiaan esim. välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen/ erinomainen, hyvä, tyydyttävä, huono/ hyvä-erinomainen sekä Kriteeriteemat Lausunto/hakija vs. hakijoiden välinen vertailu suoraan

29 Opetustaidon arvioinnin variaatiota HY:ssä Kriteerialueet vaihtelevat jonkin verran (Pedagoginen koulutus, Opetuskokemus ja opetuksen kehittäminen, ohjauskokemus, TVT:n opetuskäyttö, oppimateriaalituotanto, opetusajattelu, pedagogiset valmiudet, palaute yms.) vaikka perusmalli on periaatteessa 1) pedagoginen koulutus, 2) opetuskokemus, 3) oppimateriaalituotanto, 4) muut opetukselliset ansiot. Myös se varioi, mitä tyydyttävä, hyvä ja erinomainen käytännössä tarkoittaa

30 HY:n eri tiedekuntien opetustaidonarviointi Teologinen: essa_tiedekunnassa.pdf Humanistinen: Käyttäytymistieteellinen: Oikeustieteellinen: matriisi.pdf Valtiotieteellinen: 20periaatteet_1_2012.pdf Social- och kommunalhögskola:

31 HY:n eri tiedekuntien opetustaidonarviointi Lääketieteellinen: Matemaattis-luonnontieteellinen: Maatalous-metsätieteellinen: isi_hyvaksytty_depaatoksella_ pdf Biotieteellinen: Eläinlääketieteellinen: Farmasia: %20opetustaitomatriisi% pdf

32 Yhteevetoa Kaikissa tiedekunnissa on nimetyt opetustaitolautakunnat Opetustaidon arviointi ohjeita on systematisoitu kaikissa tiedekunnissa ja ne on julkisesti saatavilla Tiedekuntien arviointikohteet ja kriteerit vaihtelevat paljon ts. jonkun tiedekunnan hyvä voi olla toisen erinomainen, jossakin tiedekunnassa vaaditaan professorilta erinomaista opetustaitoa (Oikis), jossakin sen lehtoria korkeamman katsotaan tulevan korkeatasoisemman tutkimuksen mukana, kun on kuitenkin kyse tutkimukseen perustuvasta opetuksesta Kontekstuaalisuuden uhat, haasteet, vahvuudet ja mahdollisuudet?

33 Yhteenvetoa Kuten kansainvälisestikin, myös ihan Hyn sisällä erilaisia kriteeristöjä esim. siinä miten opetusfilosofia/opetusajattelu/toiminta-ajatus opetuksen taustalla/pedagoginen ajattelu huomioidaan tai hyödynnetään arvioinnissa esim. lääkiksessä ei lainkaan, ja humanistiseen se tuli pitkän väännön jälkeen opetusajattelun muodossa.

34 Miten kehitystyö etenee? 1990-luku: Portfolioarviointikeskustelua kansallisesti 90- luvun lopulla 2000-luvun alku: HY:n Konsistorin päätökset portfolioiden käyttöönotosta ja arvioinnista portfoliokoulutusta yliopistotasolla 2000-luvun alku: Tiedekunnan täsmentävät ohjeitaan Jotkut tiedekunnat alkavat laatimaan arviointikriteeristöjä matriisin muotoon (e.g. teologinen tiedekunta, jonka mallia monet muut tiedekunnat aluksi pitkälti hyödynsivät)

35 Miten kehitystyö etenee? N : Tiedekuntien prosessit etenevät eri tahtiin, ja arviointiprosessit ottavat omia muotojaan ja kriteerit muokkautuvat konteksteissaan : Uusi yliopistolaki määritteli tehtävien täyttöihin liittyvät asiat pitkälti yliopistojen autonomian alaisiksi asioiksi (Yliopistolaissa viitataan tehtävien täyttöprosessien määrittämiseen johtosäännöissä) : HY:n johtosäännössä määrätään 1) kaikkiin tiedekuntiin Opetustaitotoimikunnat arviointityötä tekemään ja 2) säädetään opetus- ja tutkimushenkilöstön kelpoisuuksista

36 Miten kehitystyö etenee? : Kelpoisuusmääreiden muuttuessa tarvittiin uusia ohjeita ja siten neuvotteluja tiedekuntatasolla : Tiedekuntien toimikunnat ja arviointikriteeristöjen muokkaus tapahtui nopeasti ja samaan aikaan, mutta keskeisinä toimijoina niissä oli tiedekuntien pedagogiset yliopistonlehtorit, jotka tekivät tiiviisti yhteistyöstä tämän asian tiimoilta Tiedekunnat joutuivat kuitenkin käymään näitä neuvotteluja ensisijaisesti sisällään, joten arviointikriteeristöt ja matriisit saivat hieman erilaisia muotoja ja sisältöjä

37 Kehitys ja kontekstuaalisuus? 2013 Mitä kohti tästä eteenpäin? Yhteiset päätökset vs. alakohtaiset variaatiot? Opetuksen, opetuksen kehittämisen ja opetusosaamisen kehittämisen arvostusten tilanne? Pragmaattisuus? Tavoitetila vs. matka tavoitetilaan? Prosessi vai produkti? Syklinen vs. iteroituva prosessi?

38 Kiitos! Lisätietoja: