Esityslista Kirkkovaltuusto 3/ Aika: Tiistai klo Paikka: Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi

Transkriptio

1 1 Aika: Tiistai klo Paikka: Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi KOKOUKSEN OSALLISTUJAT... 2 KV 27 KOKOUKSEN AVAAMINEN... 3 KV 28 ALKUHARTAUS... 3 KV 29 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 3 KV 30 KOKOUSASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN... 4 KV 31 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 5 KV 32 NURMIJÄRVEN KIRKON MESSUN ALKAMISAJANKOHTA KESÄLLÄ KV 33 MÄNTSÄLÄN SEURAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTYÖN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN VALINTA... 8 KV 34 MÄÄRÄRAHAMUUTOKSET VUODEN 2018 TALOUSARVIOON... 9 KV 35 HAUTAINHOITORAHASTON HINNASTOT VUODELLE KV 36 NURMIJÄRVEN SEURAKUNNAN VUODEN 2019 TALOUSARVIO JA SUUNNITTELUVUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KV 37 ILMOITUSASIAT KV 38 KESKUSTELUASIAT KV 39 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN... 19

2 2 Kokouksen osallistujat Jäsenet: Ahonen Seppo Alakärppä Kristiina Ariluoma Tuula Arnkil Einar Bergman Heikki Hytönen Liisa Jaakkola Pia Jalava Markku Jokilammi Aija Järvinen Tapio Kaasalainen Erkki Kuikka Eva Kuula Ina Lemola Taina Lindfors Anja Majava Eeva Manninen Armi Markkanen Aulikki Moijanen Niina Pae Toni Patjas Mika Pispala Leni Rantanen Erkki Rantala Sirpa Rauhala Satu Ruoti Hannele Schildt Markku Selin-Kantola Leena Sivula Marko Tapio Markku Tapiolinna Maiju Tikkaoja Tarja Tolvanen Anja Varajäsenet: Aaltio-Hyvärinen Johanna Ojamäki Timo Maijala Jouni Työntekijät: Tuhkanen Ari (kirkkoherra) Sairanen Maria (talousjohtaja) Tukeva Pekka (kirkkovaltuuston sihteeri) Haapalainen Johannes (rippikoulutyö) Halonen Eeva (lähetyssihteeri) Peltokorpi Mikko (vs. johtava kanttori) Tenhunen Anna-Kaisa (piirikappalainen) Saulamo Helena (johtava lapsityönohjaaja) Ahtee Piia (tiedottaja)

3 3 Nisula Heikki (kiinteistöpäällikkö) Kurikka Anna-Liisa (taloussihteeri) Konttinen Tero (johtava diakoniatyöntekijä) Anttila Lauri (johtava perheneuvoja) Sihvola Riitta-Leena (piirikappalainen) Kouhia Kari (Puistopäällikkö) Leena Sipola (piirikappalainen) KV 27 Kokouksen avaaminen Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Rantala avaa kokouksen. KV 28 KV 29 Selostus: Alkuhartaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pykälän aluksi suoritetaan nimenhuuto. Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kirkkolaki 7 luku 4 ). Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika, paikka ja siihen on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kutsu asialistoineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta (Kirkkolaki 8 luku 5 ). Kokouskutsu on ollut seurakunnan ilmoitustaululla välisen ajan. Kokouskutsu on postitettu kirkkovaltuuston jäsenille, kunkin ryhmän 1-3 varavaltuutetuille ja kirkkoneuvoston jäsenille Kokouksen ajankohdasta ja paikasta on ilmoitettu kirkkovaltuutetuille sähköpostilla tai kirjeellä. Lisäksi kokouksesta on tiedotettu seurakunnan kotisivuilla. Esitys: Suoritetaan nimenhuuto. Kokous todetaan päätösvaltaiseksi ja laillisesti koolle kutsutuksi.

4 4 KV 30 Esitys: Kokousasioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Hyväksytään asioiden käsittelyjärjestykseksi osanottajille toimitettu esityslista liitteineen.

5 5 KV 31 Selostus: Pöytäkirjantarkastajien valinta Kirkkovaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. (Kirkkovaltuuston työjärjestys 4 ) Aikaisemman käytännön mukaan pöytäkirjantarkastajien valinnat määräytyvät aakkosjärjestyksessä. Esitys: Alakärppä Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Seppo Ahonen ja Kristiina

6 6 KV 32 Nurmijärven kirkon messun alkamisajankohta kesällä T Päätöshistoria: Julistus- ja palvelutyön johtokunta 2/ Esitys: Piirikappalainen Anna-Kaisa Tenhunen esittää Nurmijärven kirkon messun alkamisajankohdaksi klo 11. Rippikoulujen, lomakauden ja pappien työtilanteen takia messun alkamisajankohdaksi kesäkaudella kesäkuun alusta elokuun loppuun toivotaan klo 11 perinteisen klo 10 sijaan. Tämä sopii kanttoreille ja rippikoulutyölle. Esitys hyväksyttiin ja esitetään kirkkoneuvostolle hyväksyttäväksi. Kirkkoneuvosto 6/ Selostus: Konfirmaatiomessuun saapuvien ja konfirmoitavien kannalta klo alkamisajankohta sopii paremmin kuin klo Lapsivaikutusten arvioinnin kannalta vaikutukset ovat myönteiset. Kirkkoherran päätösesitys: Kirkkoneuvosto käsittelee johtokunnan ehdotuksen ja päättää kirkkovaltuustolle tehtävästä esityksestä. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kokeiluna kesä-elokuussa 2019 Kirkonkylän messun alkamisajankohta on klo Mikäli valtuusto päättää messuajankohdan siirrosta, seurakuntalaisille järjestetään kokeilusta palautekysely.

7 7 Kirkkoneuvoston päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kokeiluna kesä-elokuussa 2019 Kirkonkylän messun alkamisajankohta on klo Mikäli valtuusto päättää messuajankohdan siirrosta, seurakuntalaisille järjestetään kokeilusta palautekysely.

8 8 KV 33 Mäntsälän seurakunnan kehitysvammaistyön johtokunnan jäsenten valinta T Päätöshistoria: Kirkkoneuvosto 8/ Selostus: Mäntsälän seurakunnan kehitysvammaistyön johtokunnan jäsenet on valittu sopijaseurakunnista valintavuoron mukaisessa järjestyksessä. Kaudeksi varsinaisen jäsenen ja hänelle varajäsenen valitsevat Hyvinkää, Nurmijärvi, Hangon suomalainen, Karkkila, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Kirkkonummen suomalainen, Myrskylä ja Porvoo. Johtokunnan jäsenten kokous- ja matkakulut hoitaa kotiseurakunta oman matkustussääntönsä mukaisesti. Kirkkovaltuusto valitsi kokouksessaan 5/2017 jäseneksi Pia Jaakkolan ja varajäseneksi Jonna Dmitrievan. Koska Dmitrieva on virkavapaalla, tulee hänen tilalle valita toinen henkilö. Kirkkoherran päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se valitsee Mäntsälän kehitysvammaistyön johtokunnan varajäsenen. Esityksen mukaan Kirkkoneuvoston päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se valitsee Mäntsälän kehitysvammaistyön johtokunnan varajäsenen.

9 9 KV T T Määrärahamuutokset vuoden 2018 talousarvioon Päätöshistoria: Kiinteistöpalvelun johtokunta 6/ Pesuhallin lisätalousarvio ja 65 Hautakarttaohjelman lisätalousarvio Pesuhallin lisätalousarvio: Selostus: Kiinteistöpalvelun johtokunnassa on tehty päätös, että pesuhalli tehdään omana työnään ja siihen sisältyy rakennuksessa olevat työt. Energia, eli sähkö ja vesi tulevat yhdessä sosiaalirakennuksen kautta ja huoltorakennuksen energiatöitä ei voitu tehdä v. 2017, jolloin määrärahaa oli varattu Tästä käytettiin ,67. Kesällä 2018 kun sosiaalirakennuksen energialiittymät tulivat, jatkoimme pesuhallin töitä ostamalla ilmavesilämpöpumpun ja IV-kojeen ja niihin liittyvät sähkötyöt. Toteutuneita kustannuksia tänä vuonna on tähän mennessä ollut ,94. Sähkötöiden ja tarkastuksien loppulaskut n ovat vielä tulematta. Kokonaismäärärahan tarve vuodelle 2018 on n Kiinteistöpäällikön esitys: Kiinteistöpalvelujen johtokunta ehdottaa kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle määrärahaa pesuhallin energialaitteisiin. Esitys hyväksyttiin. Hautakarttaohjelman lisätalousarvio: Päätöshistoria: KPJK 6/2016, 2/2017, 3/2017, KN 3/2017, KV 3/2017 Selostus:Hautakarttaohjelman hankintaan varattiin vuodelle 2017 investointirahaa Kokonaiskustannus oli tarkoitus jakaa kahdelle vuodelle, mutta KPJK päätti esittää lisämäärärahan, , anomista, jolloin hankinta voitaisiin tehdä vuoden 2017 aikana. Kirkkovaltuusto myönsi lisämäärärahan anotun suuruisena

10 10 Vuoden 2017 lopussa todettiin, että hautakarttojen piirtäminen vaati monien kohtien tarkistamista paikan päällä ja karttojen piirtäminen myöhästyy aiotusta. Tällöin sovittiin, että puolet piirtotyöstä laskutetaan vuoden 2018 puolella. Hautakarttaohjelman toimittaja laskutti vuonna 2017 tekemästään työstä ja kartoitustyön tekijä Lisämäärärahaa jäi käyttämättä Vuoden 2017 lopulla asennettiin loppuosa uurnahautaosaston palkeista ja vuonna 2018 valmistui uusi arkkuhautakortteli. Näiden kartoitus tehtiin lisätyönä. Nämä lisätyöt ja loppuosa hautakarttaohjelman toimittajan laskussa ovat yhteensä ,88. Puistopäällikön esitys: Kiinteistöpalvelun johtokunta esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle määrärahaa hankinnan loppuun viemiseksi. Esitys hyväksyttiin. Kirkkoneuvosto 8/ Selostus: Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä kirkkovaltuustolle kuluvan varainhoitovuoden aikana. Taloussäännön 5 :n mukaisesti kirkkovaltuuston päättämän sitovuustason ylittävistä määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksista ja muutoksista talousarviossa päättää kirkkovaltuusto. Muista kuin sitovuustason ylittävistä määrärahamuutoksista päättää kirkkoneuvosto. Nurmijärven seurakunnassa määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuustaso käyttötaloudessa on kirkkovaltuustoon nähden pääluokkataso ja kirkkovaltuusto päättää pääluokkien 1 5 loppusummista, sekä investointien kokonaissummista. Kirkkoneuvostoon nähden sitovuustaso on tehtäväaluetaso, jonka puitteissa kirkkoneuvosto hyväksyy määrärahat tai tulotavoitteet. Sitovuustaso on nettomääräinen. Sekä pesuhallin että hautakarttaohjelman määrärahamuutoksissa kyse on hankinnan kustannusten jakautumisesta kahdelle eri tilikaudelle siten, että vuoden 2018 talousarvion laadintavaiheessa aikataulu ei ole ollut tiedossa. Arvioidut kokonaiskustannukset ylittyvät pesuhallin rakentamisessa ,67 eurolla ja hautakarttaohjelman hankinnassa 1130,88 eurolla. Määrärahamuutokset voidaan hyväksyä, koska kuluvan vuoden verotulot ovat olleet arvioitua korkeammat.

11 11 Talousjohtajan päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy 2018 talousarvioon määrärahan pesuhallin rakentamiseen ja määrärahan hautakarttaohjelman hankintaan. Esityksen mukaan Kirkkoneuvoston päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy 2018 talousarvioon määrärahan pesuhallin rakentamiseen ja määrärahan hautakarttaohjelman hankintaan.

12 12 KV 35 Hautainhoitorahaston hinnastot vuodelle T Päätöshistoria: Kiinteistöpalvelun johtokunta 6/ Hautatoimen ja hautainhoitorahaston hinnastot 2019 Selostus: Hautapaikka- ja hautausmaksuja korotettiin vuodelle Samoin hautojen hoitomaksuja korotettiin, paitsi perennahoitojen maksuja alennettiin vuodelle Vuodelle 2019 ei ehdoteta muutoksia. Puistopäällikön esitys: Johtokunta ehdottaa kirkkoneuvostolle ja hautapaikkamaksujen osalta edelleen kirkkovaltuustolle hautapaikka- ja hautausmaksuhinnaston sekä hautojen hoitohinnaston hyväksymistä vuodelle 2019, liitteenä olevien vuoden 2018 hinnastojen mukaisina. Esitys hyväksyttiin. Liitteet: Liite 1: Hautatoimen hinnasto Liite 2: Hautainhoitorahaston hinnasto Kirkkoneuvosto 8/ Talousjohtajan päätösesitys: Kirkkoneuvosto 1. vahvistaa liitteen mukaisen hautainhoitorahaston hinnoittelun vuodelle esittää kirkkovaltuustolle, että se vahvistaa liitteen mukaisen hautapaikkamaksujen hinnoittelun vuodelle 2019 Esityksen mukaan Liitteet: Liite Hautatoimen hinnasto 2019 Liite Hautainhoitorahaston hinnasto 2019

13 13 Kirkkoneuvoston päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se vahvistaa liitteen mukaisen hautapaikkamaksujen hinnoittelun vuodelle 2019 Liitteet: Liite 1 35 Hautainhoitorahaston hinnasto 2019

14 14 KV T Päätöshistoria: Nurmijärven seurakunnan vuoden 2019 talousarvio ja suunnitteluvuosien toiminta- ja taloussuunnitelma Kirkkoneuvosto 7/ Selostus: Talousarvion laatimista koskevat säännökset ovat Kirkkojärjestyksen 15 luvussa, jonka mukaan seurakunnalle on jokaista varainhoitovuotta varten viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuotena on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tulot. Sen lisäksi on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Tiivistelmä Taloudellinen katsaus, syksy 2018, VM: Kuluvasta vuodesta on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Suomen talouden kasvu hidastuu kuitenkin selvästi noin 1½ prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina talouskasvun arvioidaan palaavan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtiin eli noin prosenttiin. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Työllisyysasteen trendi ylitti kesäkuussa vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat ja on nyt 71,8 %. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa v työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin v Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Kovin investointivaihe on ohitettu. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu mittavien investointihankkeiden tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennissä. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus

15 15 kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,6 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen, vaikka palkkasumman kasvu jatkuu, kun ansiotason nousu kiihtyy. Inflaation nopeutuessa edelleen reaalitulojen kasvu kuitenkin hidastuu. Vuonna 2020 vienti kasvaa vientikysynnän mukaan, mutta kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Ansiotason nousu kiihtyy 2,6 prosenttiin v sopimuskorotusten ajoitustekijöiden seurauksena. Vuonna 2020 ansiotason nousua 3,0 prosenttiin kiihdyttää edelleen hyvä talouskasvu ja julkisen sektorin lomarahojen palautuminen. Kirkkohallituksen yleiskirje 13/2018: Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen, mutta kansantalouden tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2015 ja viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut keskimäärin 2,4 prosenttia. Valtiovarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan suhdannehuippu saavutettaisiin vuonna 2018, jolloin bkt kasvaisi kolme prosenttia. Tulevina vuosina kasvu ei olisi enää yhtä suurta. Vuonna 2017 seurakuntien talous kokonaisuutena parani. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen: suurehko joukko seurakuntia on kyennyt parantamaan tilannettaan ja talous on ylijäämäinen, mutta osalla seurakunnista tilanne kehittyy entistäkin huonompaan suuntaan. Kirkollisverotulojen yhteissumma aleni 11 miljoonalla eurolla. Verotulojen kehityksessäkin kahtiajako näkyy mm. siten, että 138 seurakuntataloudella verotuotto kasvoi ja 141:llä väheni. Kirkollisveron tilityksissä saavutettiin korkein määrä vuonna 2009 (v rahanarvossa). Siitä lähtien vuoteen 2017 mennessä kirkollisverojen määrä on laskenut noin 7,5 prosenttia, eli keskimäärin vajaan prosentin vuodessa. Vuoden 2018 kirkollisverotulojen odotetaan hieman kasvavan työllisyyden paranemisesta ja palkankorotuksista johtuen. Valtionrahoituksen määrä pysyi entisellään. Suuri osa talousennusteista on päivitetty syyskuussa. Niiden mukaan kokonaistuotannon kasvuennustetta kuluvalle vuodelle on korotettu ja se on keskimäärin lähes kolmessa prosentissa. Sen sijaan vuoden 2019 ja 2020 kasvuennustuksia on alennettu. Vuonna 2019 talous kasvaisi noin kaksi prosenttia ja vuonna 2020 noin 1,5 prosenttia. Inflaation odotetaan olevan vuonna 2019 noin 1,5 prosenttia. Ennusteiden hajonta on melko suuri; 1,0 2,0 prosenttia. Vuonna 2020 kuluttajahinnat nousisivat vain hieman enemmän 1,6 prosenttia. Inflaatio pysyisi lähivuosina edelleen alhaisella tasolla. Ansioihin odotetaan kasvua. Vuonna 2019 ansiotaso kasvaisi 2,4 prosenttia ja vuonna 2020 kasvu olisi 2,7 prosenttia. Näitä ennusteita on korotettu viime keväästä.

16 16 Työttömien määrän odotetaan laskevan, eli työttömyysaste olisi 7,3 prosenttia vuonna 2019 ja 7,2 prosenttia vuonna Nämäkin ennusteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Tuloslaskelmaosaa Tilinpäätös Talousarvio Muutos % Talousarvio Muutos % Toimintatuotot ,4 % ,2 % Toimintakulut ,6 % ,6 % Henkilöstökulut ,9 % ,0 % -henkilöstökulut toimintakuluista % -henkilöstökulut kirk.verotuloista % 63,5 % 62,8 % 62,0 % 63,7 % 62,9 % 63,3 % Toimintakate ,7 % ,9 % Verotulot ja valtionrahoitus ,0 % ,2 % Kirkollisverotulot ,2 % ,6 % Valtionrahoitus ja yhteisöverotulot ,0 % ,7 % Vuosikate ,9 % ,4 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,2 % ,4 % Rahoituslaskelmaa Tilinpäätös Talousarvio Muutos % Talousarvio Muutos % Tulorahoitus ,6 % ,4 % Investoinnit ,9 % ,5 % Pysyvien vast. myyntitulot ,0 % 0 0,0 % Pitkäaik.lainojen väh ,0 % ,0 % Kassavarojen muutos ,4 % ,2 % Toimintapääoma ,2 % ,1 % Laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän Kirkon keskusrahaston perusmaksun suuruudeksi kirkolliskokous päättänee marraskuussa 6,5 prosenttia. Myös kirkollisveron perusteella määräytyvä eläkerahastomaksu säilynee ennallaan eli 5 prosentissa. Kirkollisveroja on kertynyt tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä euroa, joka on noin 6,2 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana ja 0,4 % vähemmän kuin vuonna 2016 vastaavana ajankohtana. Kokonaisuutena verotuloja on kertynyt euroa vähemmän kuin vuonna 2016 vastaavana ajankohtana. Verotuloja kertyy tänä vuonna jonkin verran enemmän kuin talousarviota laadittaessa on arvioitu.

17 17 Toimintatuotot laskevat 2,2 % verrattuna aikaisempiin vuosiin. Toimintakulut nousevat 0,6 % verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Toimintakulujen nouseminen aiheutuu pääasiassa henkilöstömenojen kasvusta. Vuodelle 2019 suunnitellut investoinnit ovat hieman yli 1,5 miljoonaa euroa. Merkittävin investointihanke on Iso Pappilan peruskorjaus. Investointiosassa on esitetty investointisuunnitelma vuoteen 2024 saakka. Talousarviovuoden investointisuunnitelma on sitova. Suunnitelmavuosien investointisuunnitelma on suuntaa antava ja määrärahat vahvistetaan vuosittain. Tulevina vuosina seurakuntien talouden tasapainottamiselle on paljon haasteita. Käytännössä talous on aina joko yli- tai alijäämäinen, mutta pitkällä aikavälillä sen tulisi olla keskimäärin tasapainossa. Talouden suunnittelussa tulee ottaa huomioon seurakunnan talouden nykytilan yli- tai alijäämäisyys. Vuosikatteen määrän suhdetta tulevien investointien keskiarvoon on tarkasteltava. Vuoden 2019 talousarviossa vuosikate ei riitä kattamaan vastaisia investointeja, mutta ne voidaan toteuttaa aikaisemmilta vuosilta kertyneiden ylijäämien turvin. Liitteenä ehdotus vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi. Talousjohtajan päätösesitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1. hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 2. päättää vuoden 2019 alijäämän katettavaksi edellisten vuosien ylijäämällä. Kohdat 1. ja 2. esityksen mukaan Liitteet: Liite Ehdotus vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi

18 18 Kirkkoneuvoston päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1. hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 2. päättää vuoden 2019 alijäämän katettavaksi edellisten vuosien ylijäämällä Liitteet: Liite 1 36 Ehdotus vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi

19 19 KV 37 Ilmoitusasiat Kokoukset 2019 Valtuusto Neuvosto KV 38 KV 39 Esitys: Keskusteluasiat Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus. Kokouksesta laadittu pöytäkirja on nähtävänä kirkkoherranvirastossa seuraavasti: ma pe klo Sirpa Rantala puheenjohtaja Pekka Tukeva sihteeri Seppo Ahonen pöytäkirjan tarkastaja Kristiina Alakärppä pöytäkirjan tarkastaja