SUOMEN KIRJAINSTITUUTIN SÄÄTIÖ SR TOIMINTAKERTOMUS 2017 STIFTELSEN FÖR FINLANDS BOKINSTITUT SR Y

Transkriptio

1 SUOMEN KIRJAINSTITUUTIN SÄÄTIÖ SR STIFTELSEN FÖR FINLANDS BOKINSTITUT SR TOIMINTAKERTOMUS 2017 Y

2 SISÄLLYS 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN HENKILÖKUNTA TOIMITILAT SUOMEN KIRJAINSTITUUTTI Tarkoitus ja tehtävä Kirjallisuuskasvatuksen edistäminen Verkostoituminen, näkyvyys ja vaikuttaminen Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen Viestintä ja markkinointi SUOMALAISEN KIRJAN MUSEO PUKSTAAVI Tarkoitus ja tehtävä Näyttelytoiminta Kokoelmatoiminta Yleisötyö Muu toiminta Museokauppa ja Kahvila Pukstaavi Viestintä ja markkinointi SASTAMALAN SEUDUN MUSEO Tarkoitus ja tehtävä Katsaus toimintaan Näyttelytoiminta Kokoelmatoiminta Yleisötyö Museokauppa Viestintä ja markkinointi KÄVIJÄMÄÄRÄ TALOUS HALLINTO TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ... 34

3 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on edistää ja vaalia suomalaista kirjakulttuuria ja kirjallisuutta sekä ylläpitää ja vahvistaa suuren yleisön ymmärrystä kirjan ja kirjallisuuden ilmentämästä kulttuuriperinnöstä, kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Maantieteellinen toiminta-alue on Suomi. Säätiö harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä suomalaisen kirjakulttuurin lujittamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö edistää tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta harjoittamalla siihen liittyvää tallennus-, tutkimus-, tiedonvälitys-, näyttely-, julkaisu-, tapahtuma- ja koulutustoimintaa. Tehtävänä on myös edistää lukemista ja olla yhteiskunnallisesti aktiivinen, osallistava ja vuorovaikutteinen toimija. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hallinnoi Suomen Kirjainstituuttia sekä harjoittaa ja kehittää kirjaan liittyvää ja muuta kulttuurihistoriallista museotoimintaa. Säätiö voi jakaa apurahoja ja palkintoja. Säätiön toimintaa ei harjoiteta tai museoita ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Säätiöllä voi olla säätiölain sallimaa omatoimista varainhankintaa, joka käytetään säätiön tarkoituksen mukaisen toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 2. TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN Säätiö toteuttaa tarkoitustaan kolmen hallinnoimansa yksikön kautta. Suomen Kirjainstituutti kirjallisuuskentän valtakunnallinen toimija vuodesta Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi museokentän valtakunnallinen toimija vuodesta Sastamalan seudun museo museokentän seudullinen toimija vuodesta 1932, siirtyi säätiön hallintaan vuoden 2012 alusta. Katsaus vuoden 2017 toimintaan Vuonna 2017 säätiössä keskityttiin talouden ja toiminnan tasapainotustoimiin. Taustalla vaikuttivat muun muassa vuoden 2016 alijäämä sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatujen yleisavustusten pieneneminen. Vuoden aikana säätiöön ei palkattu uutta vakituista henkilökuntaa ja asiakaspalveluvastaavan toimi muutettiin puolikkaaksi määräaikaiseksi toimeksi syksyyn 2018 asti. Museokaupan tuotteisiin ja palveluihin kiinnitettiin erityistä huomioita esimerkiksi pienentämällä kaupan ja palveluiden kuluja. Palveluiden osalta ilahduttavaa oli tilavuokrien selvä kasvu vuodesta Tuotteiden ja palveluiden nettotulot kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Omaehtoiset säästötoimet läpäisivät säätiön kaiken toiminnan. Säästötoimilla mahdollistetaan kehittämistyö muun muassa seuraavien vuosien näyttelytoiminnassa. Vuonna 2017 museoiden näyttelyjä tuotettiin sekä korkeakouluopiskelijayhteistyönä että edullisin kiertonäyttelyin. Valtakunnallinen Suomi 100 -juhlavuoden teema Yhdessä näkyi toiminnassa eri tavoin. Sastamalan seudun museossa keskityttiin yhteisprojektiin kansanparantaja Tyrvään Mantasta. Vuoden aikana tuotettiin yhteistyössä erilaisia tapahtumia ja näyttelyjä. Paikallismuseon kokoelmiin myös kerättiin ja tallennettiin uutta tutkimuksellista aineistoa. 1

4 Sastamalan kaupunki teki päätöksen siirtää Sastamalan seudun museo Kirjakorttelissa sijaitsevaan Tornihuvilaan. Vuoden 2018 aikana aloitetaan uuden paikallismuseokonseptin suunnittelu. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin tallennusvastuuta alettiin selkeyttää aineettoman kulttuuriperinnön muodossa, kun hanke suomalaisten lukukokemusten tallentamiseksi alkoi. Vuoden aikana myös saatettiin loppuun pitkällinen projekti, jonka päätteeksi julkaistiin Mikä meteli! Kiljusen herrasväki kirjallisuuskasvattajana -e-kirja. Suomen Kirjainstituutin toiminnassa keskityttiin kirjallisuuskasvatukseen. Samalla aloitettiin Kirjainstituutin toiminnan uudelleen organisoinnin valmistelut. Säätiön hallitus vahvistaa vuoden 2018 alkupuolella uuden organisaatiomallin. Sen tavoitteena on terävöittää kolmen yksikön toimintaa sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti. Yksiköiden toiminnasta kerrotaan lisää kohdissa 2.3., 2.4. ja HENKILÖKUNTA Suomen kirjainstituutin säätiön alla tehtiin 8 henkilötyövuotta. Pitkäaikainen johtaja Leena Aaltonen jäi eläkkeelle. Vastaavana johtajana toimi lähtien Marja Hänninen-Tolvi oman työnsä ohessa. Johtajuus jaettiin siten, että va. viestintävastaava Heli Tuominen hoiti oman työnsä ohessa tiettyjä johtajan vastuualueita. Asiakaspalveluvastaava Teresa Vidfelt siirtyi kesäkuussa Sastamalan kaupungin matkailuneuvojaksi. Hänen sijaisenaan toimi Tuija-Maija Pullinen siihen asti, että kesällä 2017 rekrytointiin uusi asiakaspalveluvastaava. Määräaikaiseen toimeen valittiin kulttuurituottaja Iida-Amalia Nikkilä. Asiakaspalveluvastaavan toimi on jaettu puoliksi Vanhan kirjallisuuden päivien tuottajan toimen (Sastamalan kaupunki) kanssa asti. Säätiö on Avaintyönantajat Avainta ry:n jäsen ja noudattaa sen työehtosopimusta. Henkilökunnan kanssa järjestettiin keväällä ja syksyllä virkistyspäivät. Säätiön pitkäaikainen johtaja Leena Aaltonen (oik.) jäi eläkkeelle vuonna Läksiäisissä oli paikalla mm. säätiön hallituksen puheenjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt. 2

5 Vakituinen henkilökunta Vt. Johtaja-asiamies Marja Hänninen-Tolvi Johtava asiantuntija Leena Aaltonen ( asti) Museolehtori Sanna Asikainen Muu henkilökunta Viestintävastaava Pama Alavilo, sij. Heli Tuominen ( alk.) Asiakaspalveluvastaava Teresa Vidfelt, sij. Tuija-Maija Pullinen ( alk.), Iida-Amalia Nikkilä ( alk.) Lisäksi työlomalla olivat museoamanuenssi Maria Pietilä (irtisanoutui ), museoamanuenssi Emiliä Heikkilä ja viestintävastaava Pama Alavilo. Harrastetunti-hanke (OKM) Projektityöntekijä Outi Lähteenlahti, Tarinoiden Sastamala -hanke ( asti). Projektityöntekijä Emma Naskali, Lukutaitoa ja museokamaa 2 harrastetunnit Sastamalan kouluille -hanke ( alk.). Lukukokemukset talteen -hanke (Museovirasto) Projektityöntekijä Sakari Hanhimäki ( alk.) Satumaailman kultainen avain -hanke (Otavan kirjasäätiö) Projektityöntekijä Liisa Jaakkola Sastamalalaisen leluverstasperinteen tallentaminen -projekti Projektitutkija Marja-Leena Santanen ( ) Tuntityöntekijöinä asiakaspalvelussa ja yleisötyössä Elina Kokkoniemi, Sannukka Tuomisto, Johanna Metsänkylä, Paula Helin, Harri Välisalo ja Outi Lähteenlahti. Korkeakouluharjoittelija Liisa Jaakkola (Turun yliopisto, ). Vapaaehtoisina työntekijöinä Sastamalan seudun museossa Raija Lemmetty, Heikki Laakso ja Johanna Lumme-Tamminen. Koulutukset ja seminaarit Yhteinen koulutus Palotarkastaja, Pukstaavin pelastussuunnitelma 3

6 Marja Hänninen-Tolvi Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Avaintes:een, Avainta Kokoelmat haltuun ja talteen -seminaari, Museoliitto, Helsinki. Sanna Asikainen Working with Museum Audiences Towards Active and Inspiring Customer Experience -seminaari, Turku Museoliitto ja Kajaanin AMK: Tarinat peliin -hankkeen aloitusseminaari ja hyötypelityöpaja, Helsinki Kuka lukisi minut? -seminaari, Lastenkirjainstituutti, Tampere Museolehtoripäivät, Turku Heli Tuominen 4.5. Pirkanmaan museopäivä, Tampere Sisällissodan jäljet -seminaari, Tampere Tuija-Maija Pullinen Museokortti-päivä, Tampere Emma Naskali Kuka lukisi minut? -seminaari, Lastenkirjainstituutti, Tampere Sakari Hanhimäki Elävä kulttuuriperintö Pirkanmaalla -seminaari, Tampere Iida-Amalia Nikkilä EA 1 -kurssi 2.2. TOIMITILAT Suomen kirjainstituutin säätiö sekä sen yksiköistä Kirjainstituutti ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi sijaitsevat Bäckmanin talossa (Marttilankatu 12, Sastamala). Säätiön henkilökunnan toimitilat sijaitsevat niin ikään Bäckmanin talossa. Sastamalan seudun museon sijaitsee Tyrvään pappilan vanhassa kivinavetassa (Jaatsinkatu 2, Sastamala). Lisäksi museoilla on kokoelmavarastoja. Sastamalan kaupunki vastaa kaikkien kiinteistöjen ylläpidosta ja on sitoutunut kehittämään ja uudistamaan niitä. Kaikki kiinteistöt lukuun ottamatta Varikon alueella sijaitsevaa kokoelmavarastoa ovat Sastamalan kaupungin omistuksessa. 4

7 2.3. SUOMEN KIRJAINSTITUUTTI Tarkoitus ja tehtävä Suomen kirjainstituutti on ollut kirjallisuuskentän valtakunnallinen toimija vuodesta 2004 alkaen. Sen keskeiset tehtävät ovat: Edistää kirjallisuuden alan tuntemusta, kirjallisuutta, tutkimusta, koulutusta ja harrastamista. Edistää lukemista ja kirjoittamista ja kiinnostusta kirjallisuuden eri lajeihin. Koota ja välittää tietoa sekä koordinoida ja kehittää kirja-alan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Avata kirjan ja kirjallisuuden historian ja nykypäivän ilmiöitä sekä tieteen ja taiteen tuoreimpia saavutuksia hauskasti ja älykkäästi. Kouluttaa opettajia toimimaan lukemisen edistämiseksi ja kirjallisuuden tuntemisen lisäämiseksi. Toimia draamalähtöisen kirjallisuuskasvatuksen edelläkävijänä Kirjallisuuskasvatuksen edistäminen Kirjakulttuurin saavutettavuuden lisäämiseksi perustettiin teatteriseurue Harakanvarpaat, jonka Pirkkaset lastenkulttuuriviikkojen kiertue päiväkodeissa tavoitti yli 500 lasta ja aikuista esityksellä Hipsuvarvas ja Nököhammas. Lisäksi luotiin lukukissa Mikki Mirnauskis, roolihahmo, jonka avulla voidaan tehdä kirjavinkkausta, sadutusta ja osallistua erilaisiin lastenkirjallisuustapahtumiin. Toiminnan tavoite on löytää linkkejä kirjallisuuskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden välille: pyrkimyksenä lisätä lukemisharrastusta, monilukutaitoa ja mediakriittisyyttä. Esimerkkinä tästä on kummikoulutoiminnassa toteutettujen työpajasisältöjen päivittäminen sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksiin soveltuvaksi pilotoitu Yxi kelwollinen keksintö -työpajakokeilu. Täydennyskoulutustarjonnan laajentamiseksi Satakuntaan ja Pirkanmaalle vuonna 2018 haettiin kummikoulu- ja päiväkotitoiminnan kautta uusia ideoita ja teemoja draamalähtöiseen kirjallisuuskasvatukseen. Tärkeäksi teemaksi on noussut esimerkiksi tunnekasvatus kirjallisuuden avulla varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa. Teatteriseurue Harakanvarpaat vieraili päiväkodeissa Hipsuvarvas ja Nököhammas -esityksen kanssa. 5

8 Kummikoulu- ja päiväkotiyhteistyö Marttilan koulun kanssa jatkettiin kummikoulumallia toimivaksi kehittyneen mallin pohjalta. Oppilaat osallistuvat lukuvuosittain tavoitteelliseen työpajatoimintaan ja tapahtumapäiviin. Opettajat osallistuvat täydennyskoulutuksiin sekä työpajojen ja täydennyskoulutusten sisältösuunnitteluun, aikataulutukseen ja kehittämistyöhön. Työpajatoiminnan tavoitteena on rakentaa kirjallisuuskasvatukseen ja peruskoulun opetussuunnitelmaan pohjaavia työpajamalleja, joita voidaan jatkossa tarjota myös muille kouluille tai tuottaa valmiiksi opetusmateriaalipaketeiksi. Vuonna 2017 toteutettiin seuraavat työpajat: Esikoululaiset: Prosessidraamatyöpajassa Metsälammella tarkasteltiin tunnetaitoja sadun avulla. 1. luokka: Ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuvassa Ötökkäjahdissa tutkittiin tietokirjallisuutta ja hyönteisten elämää. 2. luokka: Prosessidraamatyöpajassa Avaruus painopisteenä olivat globaalikasvatuksen tavoitteet. 3. luokka: Sarja kuvia -työpajassa keskityttiin visuaalisen lukutaidon kehittämiseen sarjakuvia ja liikkuvia kuvia tutkimalla. 4. luokka: Varjoteatterityöpajassa pohdittiin kriittisen medialukutaidon tärkeyttä ja visuaalisen lukutaidon merkitystä kauhun genressä. 5. luokka: Yxi kelvollinen keksintö -työpajassa tarkasteltiin kirjapainotaidon merkitystä ja 1600-luvun historiaa sanataidepainotteisesti. 6. luokka: Blogityöpajassa pohdittiin blogikirjoittamista, koska luokka tuottaa tekstejä Pukstaavin blogiin lukuvuoden ajan. Lisäksi osallistuttiin koulun Suomi 100v-teemaviikon avaukseen: vedettiin koululaisille kolme lukutuokiota Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historiasta. Koiramäen päiväkodin kanssa kehitettiin kummipäiväkotimallia toimintamuotojen vakiinnuttamiseksi vuodelta 2016 saatujen kokemusten pohjalta. Toiminnan lähtökohtana on yhteissuunnittelu, lasten työpajatoiminta, tapahtumapäivät ja henkilökunnan täydennyskoulutus. Tavoitteena on rakentaa varhaiskasvatusikäisille soveltuvia kirjallisuuskasvatusteemaisia työpajamalleja ja löytää henkilöstöä kiinnostavia täydennyskoulutusteemoja ja -malleja. Työpajat kummipäiväkodin lapsille vuonna 2017: valtakunnallisella lukuviikolla lukukissa Mikki Mirnauskis vieraili päiväkodilla ja esitteli Pukstaavin koskettelukirjan Pessi ja Illusia. Työpajoihin osallistui kolme ryhmää: 3 4v., 4 5v. ja eskarit. Vierailuun liittyi ennakkotehtävä esikoululaisille järjestettiin työpaja Pukstaavissa, teemana tunnekasvatus draaman keinoin. Esikoululaisten ja 4 5-vuotiaiden työpajat Mantan kammarissa (Mikkolan emäntä rooliopastus) Sastamalan seudun museossa päiväkodilla Nallepäivänä Uppo-Nalle-kirjavinkkaus, teemoina ystävyys ja eläimistä huolehtiminen. Kirjavinkkaus kolmelle ryhmälle: 3 4v., 4 5v. ja eskarit. Lisäksi teatteriseurue Harakanvarpaat vieraili päiväkodilla Hipsuvarvas ja Nököhammas -esityksen kanssa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet Varilan koulun 5. luokkien kanssa pilotoitiin monialainen oppimiskokonaisuus Yxi kelvollinen keksintö. Suunnittelutyö aloitettiin syyslukukaudella 2016 ja toteutukset tapahtuivat Varilan koululla ja Pukstaavissa Tavoitteena oli luoda toimiva oppimiskokonaisuus 6

9 monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, jonka lähtökohtana ovat kirjallisuuden historiaan liittyvät ilmiöt, erityisesti kirjapainoalan kehitys ja merkitys. Pilotissa lähestyttiin kotimaisen kirjallisuuden historiaan liittyviä ilmiöitä eri oppiaineisiin sovellettavien teemojen ja työtapojen kautta. Työmuotoina käytettiin mm. draamatyöpajoja, ilmaisuharjoituksia, sanataideharjoituksia, yhteisopetusta ja omatoimista tiedonhankintaa. Pilotissa hyödynnettiin tieto- ja kaunokirjallisuutta ja tutkittiin lopputuotosta varten myös sanomalehtien kehitystä. Pilotoinnin jälkeen koottiin oppilaspalautteet, vedettiin opettajien koontipalaveri ja laadittiin pilotista raportti. Raportti toimitettiin tiedoksi Sastamalan koulutoimeen. Täydennyskoulutukset Täydennyskoulutukset suuntautuivat kummikoulun ja -päiväkodin henkilökunnalle. Kummikoulun ja -päiväkodin täydennyskoulutuksissa luodaan ja testataan toimintamalleja opetushenkilöstön täydennyskoulutustarjonnan laajentamiseksi. Vuoden aikana aloitettiin suunnittelutyö täydennyskoulutusten tarjonnan laajentamisesta Satakunnan ja Pirkanmaan alueiden varhaiskasvatukseen ja peruskouluihin. Tätä työtä jatketaan vuonna Marttilan koulun opettajien täydennyskoulutukset: Pukstaavissa: dramatisoinnin teoriaa ja sovelluksia opetukseen Sastamalan seudun museon Mantan kammarissa: hyvinvointi ja kamerakynätekniikka. Koiramäen päiväkodin henkilökunnan täydennyskoulutukset: 4.4. Pukstaavissa: draamatyöpajassa haasteelliset kohtaamiset vanhempien kanssa Koiramäen päiväkodissa: teemana yhteishengen lujittaminen, kolme työpajaa mallinnoksena henkilökunnalle prosessidraamatyöskentelystä lasten kanssa (Topeliuksen satu Peikkojen joulu) Verkostoituminen, näkyvyys ja vaikuttaminen Kirjainstituutti edisti kirjakulttuurin saavutettavuutta mm. tekemällä yhteistyötä kirjatoimijoiden ja muiden tahojen kanssa. Pirkkaset lastenkulttuurikuukausi Pirkanmaan kuntien yhteinen lastenkulttuurifestivaali, joka järjestetään vuosittain helmikuussa. Festivaaliin järjestämiseen on sisältänyt yhteistyöpalavereja alueen kulttuuritoimijoiden kanssa sekä erilaista toteutettua toimintaa Teatteriseurue Harakanvarpaat Pukstaavissa ja päiväkodeilla Talvinen loruhetki vauvan kanssa Pukstaavissa Satutuokiot: tarinoiden pienet potilaat Pukstaavissa. Lankku, Lasten ja nuorten kirja- ja kulttuuritapahtuma Sastamalan Opiston ja muiden kirjapääkaupunkitoimijoiden kanssa toteutettiin Lankku, jonka päätapahtumapaikkoina olivat Marttilan koulu ja Pukstaavi. Lankussa järjestettiin muuan muassa kaksi työpajaa (Kamerakynä kiertää päänäyttelyssä ja Alkukirjainaskartelupaja) sekä kisa Sastamalan Sanataituri Lankku, Marttilan koulussa ja Pukstaavissa. 7

10 Lukeva Pirkanmaa -hanke Kirjainstituutti oli mukana Lukeva Pirkanmaa -hankkeen suunnitteluryhmässä yhteistyössä Pirkanmaan Kulttuurirahaston, Lastenkirjainstituutin, Aamulehden ja Pirkanmaan Äidinkielen Opettajien kanssa. Järjestimme Pirkanmaan laajuisen kirjatoimijoiden verkoston kanssa toukokuussa #koskamäluen-kampanjan. Kampanja sisälsi videoita, joissa nuorten idolit kertovat lukemisestaan. Lisäksi lukuviesti kiersi Pirkanmaalla. Lukeva Pirkanmaa -verkosto jatkaa toimintaansa Suomen Kirjainstituutin ja Pukstaavin vetämänä #koskamäluen-lukuviesti pysähtyi Pukstaavissa. Useita yhteistyökumppaneita oli mukana lukemassa ääneen mielikirjojaan ja tapahtuma lähetettiin livenä Pukstaavin Facebook-sivulla. OmaFilmi! -hanke OmaFilmi! oli valtakunnallinen nuorten kaksipäiväinen lyhytelokuvafestivaali, jonka ohjausryhmässä oli Suomen Kirjainstituutin edustaja. Festivaali järjestetään myös vuonna Maakunnallinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma Osallistuttiin hyvinvointisuunnitelman tekoon antamalla palautetta ja ideoimalla lähestymistapoja yhteen suunnitelman kohderyhmäluonnokseen nuorten aikuisten osalta. Suunnitelma valmistui loppukevään aikana, ja sen paikallista täytäntöönpanoa seurataan aktiivisesti ja käytäntöön saattamiseen osallistutaan tarpeen mukaan. Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelman suuntaisesti aloitettiin yhteistyö perhepalveluiden kanssa ja toteutettiin Satupäivä valtakunnallinen Satupäivä, Susi hukassa-esitys sekä Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja-satutunti, yhteistyössä Sastamalan perhepalvelut. Yhteistyö muiden säätiöiden kanssa Pirkanmaan säätiöpäivänä instituutin toiminnan esittelyä varten luotiin Aadalmiina Sapelius -roolihahmo, joka toteutti kävijöille satuselfie-työpajan. Pirkanmaata kiertänyt #koskamäluen-lukuviesti pysähtyi myös Pukstaavissa. 8

11 Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen Kirjainstituutti järjesti pienimuotoisia kirjaan ja kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia. Kirjailijavieraat Marja-Liisa Rönkkö 1.7. Kirjan ystävän illanistujaiset: Heli Heino ja Nina Honkanen, musiikkia Ragdoll. Harrastetuntihanke Lukuvuoden toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Tarinoiden Sastamala -hanke sai jatkoa myös lukuvuodeksi Lukutaitoa ja museokamaa harrastetunnit Sastamalan kouluille -hankkeena. Hanke liittyy kaikkien säätiön yksiköiden toimintaan. Hankkeen tavoitteena on tarjota Sastamalan alakoululaisille museoiden ja instituutin toimintaan pohjautuvia, monipuolisia ja mielenkiintoisia harrastetunteja. Kerhon toimintatavat kumpuavat lasten toiveista ja sisällöt säätiön kolmen yksikön teemoista. Lukuvuonna mukana on yhdeksän alakoulua. OKM:n tukema hanke on osa hallituksen kärkihanketta, jolla pyritään parantamaan lastenkulttuurin saatavuutta Viestintä ja markkinointi Suomen Kirjainstituutin viestintä kulkee pääosin Pukstaavin viestinnän alla, lukuun ottamatta tiedotteita ja mainoksia. Vuodesta 2011 Pukstaavin perustamisesta lähtien sen nettisivujen alle on luotu kattobrändi, joka kokoaa kirjaan liittyviä säätiön toimintoja yhteen. Tulevaisuudessa on pohdittava, onko tarpeen brändätä Kirjainstituutin uudelleen vai halutaanko nimenomaan tehdä instituutin toimintaa Pukstaavin alla. 9

12 2.4. SUOMALAISEN KIRJAN MUSEO PUKSTAAVI Tarkoitus ja tehtävä Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi on suomalaisen kirjan kulttuurihistorian erikoismuseo ja Suomen ainoa kirjan museo. Pukstaavi on museokentän valtakunnallinen toimija. Toiminta alkoi Museota hallinnoi Suomen kirjainstituutin säätiö. Sen keskeiset tehtävät ovat: Kokoaa, tallentaa, tutkii ja välittää kirja-alan tietoa. Toteuttaa näyttely-, julkaisu-, opetus- ja palvelutoimintaa. Avaa kirjan ja kirjallisuuden historian ja nykypäivän ilmiötä sekä tieteen ja taiteen tuoreimpia saavutuksia hauskasti, älykkäästi, oivaltavasti ja yllätyksellisesti. Vahvistaa ymmärrystä kirjan kulttuurihistoriasta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä katse tulevaisuudessa. Ohjaa ja kehittää kirjamuseoiden yhteistyötä, myös kansainvälisesti. Pukstaavi on valtionosuusmuseo ja sen toimintaa ohjaa museolaki ja -asetus Näyttelytoiminta Hjalmar Löfvingin tuotantoa esittelevä näyttely oli esillä Pukstaavin Galleriassa Näyttelyyn lainattiin originaaleja Magnus Löfvingiltä (kuvassa). Päänäyttely Vuonna 2011 tuotettu päänäyttely Inkunaabelista sähkökirjaan kertoo suomalaisen kirjan tarinan inkunaabelista e-kirjaan. Tarina alkaa 1400-luvun lopulta ja jatkuu tähän päivään. Vuoden aikana näyttelyn yhteyteen tuotettiin kansanparantaja Tyrvään Mantasta kertova näyttely Parantava Manta. Näyttely liittyi Sastamalan seudun museon yhteistyöprojektiin. Lisäksi päänäyttelyn yhteydessä oli harrastekerhohankkeen näyttely. Päänäyttelyn yhteydessä Parantava Manta Tarinoiden Sastamala 10

13 Vaihtuvat näyttelyt museon omissa tiloissa Galleria-näyttely Pikkupicassot, Sastamalan seurakunta Hjalmar Löfving: Monta ruutua tuulta ja sadetta, Sarjakuvamuseon tuottama näyttely, esinelainat Magnus Löfving Sanoja Suomesta, Suomen Kalligrafiayhdistyksen näyttely Satu kuuluu kaikille, satuaiheiset postikortti Heidi Nummilan kokoelmasta Kirjanystävän kirjahylly Otteita oikeuspsykiatrin kirjahyllystä, Mika Rautanen Yhden kirjan monta elämää, Leena Aaltonen Näyteikkunanäyttely Tyrvään piirikunnan Apteekki Seimi-näyteikkuna osana Sastamalan seimikatua Vaihtuvat näyttelyt museon omien tilojen ulkopuolella Verkkonäyttelyt Matkalaukkunäyttely Matkalaukkunäyttelyt ovat lainattavia aineistokokonaisuuksia. Pukstaavin ensimmäinen matkalaukkunäyttely, Satumaailman kultainen avain -satuarkku, toteutettiin Otavan Kirjasäätiön rahoittamana. Arkussa on suomalaisia satuja ja niihin liittyviä tehtäväkokonaisuuksia sekä virikemateriaalia päiväkodeille ja alkuopetukseen. Tavoitteena on innostaa lukemaan ja toiminnallistaa lukuhetkiä. Arkkua lainataan museolehtorilta ja aineisto on ladattavissa Pukstaavin nettisivuilta. Exlibrisnäyttelyt Pukstaavin laajaa exlibriskokoelmaa hoitaa ja kartuttaa Suomen Exlibrisyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Tuominen. Tuomisen ansiosta Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi pääsi exlibriksineen esille yhteensä kahdeksassa eri näyttelyssä Helsingin kasvitieteellinen puutarha Muonion kunnankirjasto, teemana kalat ja kalastus, yhteistyö Suomen Kalakirjasto Espoon automuseo, teemana autot, yhteistyö Espoon automuseo Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät, teemana Suomi 100 v., yhteistyö Suomen Postikorttiyhdistys Apollo Sastamalan pääkirjasto, yhteistyö Suomen Postikorttiyhdistys Apollo Helsingin kirjamessut Helsingin Pasilan pääkirjasto, teemana Suomi 100 v Huittisten pääkirjasto, teemana Suomi 100 v. Pukstaavin verkkosivuilla on kolme aiemmin tuotettua verkkonäyttelyä: Tarina-apteekki Verkkonäyttelyssä kerrotaan Tyrvään Piirikunnan Apteekin tarina sen syntyvaiheista nykypäivään. 11

14 Kaarlo Sarkia Kuoleman ja kauneuden runoilija. Palkittu verkkonäyttely avaa musiikin kautta uusia näkökulmia Sarkian runoihin. Tuomas Ragvaldinpoika Verkkonäyttely kertoo, miten oppimattomasta kansanrunoilijasta tuli suomenkielisten arkkiveisujen isä Kokoelmatoiminta Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi tallentaa, tutkii ja välittää tietoa suomalaisen kirjan ja kirjallisuuden kulttuurihistoriasta. Museo tallentaa kokoelmiinsa esineitä, valokuvia sekä arkisto- ja kirjastoaineistoa. Kartunta perustuu lahjoituksiin. Kokoelmatyötä tehtiin resurssien puitteissa asiantuntijapalveluna vastaamalla aineisto- ja lahjoituskyselyihin (55 kpl). Syksyllä 2016 tehtiin päätös olla ottamatta vastaan lahjoituksia, kunnes Pukstaavin tallennusvastuu on selkiytynyt. Vuoden aikana käynnistettiin keskustelu Päivälehden museon kanssa kirjapainoalan esineistön tallentamisesta. Syksyllä 2017 käynnistyi Museoviraston tukema Lukukokemukset talteen -hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää keruutyökalu lukukokemusten tallentamiseen. Hankkeen myötä vahvistetaan Pukstaavin valtakunnallista tallennusvastuutyötä sekä selvitetään aineettoman kulttuuriperinteen tallentamista käytössä olevaan kokoelmahallintajärjestelmään. Lukukokemukset talteen -hanke Hankkeen tavoitteena on toteuttaa sekä lukukokemusten vuosittaista keruuta varten keruutyökalu että ensimmäinen lukukokemusten keruu vuoden 2018 alkupuolen aikana. Syksyn aikana suunniteltiin lukukokemusten keruuseen tarkoitettu keruualusta Wordpresspohjaisella sivustojen rakennusalustalla. Lukukokemusten keruu tapahtuu verkkosivusto lukukokemus.fi kautta. Keruualustaa testattiin yleisöllä Helsingin kirjamessujen ja Lasten kirjahyrrä-tapahtuman aikana. Syksyn aikana hankkeessa verkostoiduttiin muiden kirjakentän toimijoiden kanssa mm. osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Kokoelmien pääpaino ja kartunta Pukstaavin kokoelmat on jaoteltu pääosin lahjoittajien mukaisesti. Suurimpia lahjoittajakokonaisuuksia ovat muun muassa Rudolf Koivun ystävät ry, kuvittaja Pekka Vuori, exlibris-keräilijä Erkki Tuominen sekä kuvittaja Erkki Tanttu. Museo pyrkii toiminnastaan ja painopisteistään tiedottamalla ohjaamaan lahjoitustensa muotoja ja suuntaa. Lahjoituksen sopivuus museon kokoelmiin arvioidaan ennen lahjoituksen vastaanottamista. Kokoelmien kartuttamisesta vastaa amanuenssi yhteistyössä kokoelmatiimin kanssa. Otettaessa aineistoa museon kokoelmiin lahjoittajan kanssa tehdään kirjallinen lahjoitussopimus, jolla aineiston käyttö-, omistus, hallinta- ja tekijänoikeudet siirtyvät museolle. Museolle vastaanotettu aineisto pyritään saamaan museon omistukseen ja erityisvaatimuksia pyritään välttämään. 12

15 Kokoelmahallinta Pekka Vuoren kuvitusoriginaaleja ja kirjailijakuvia noin 1000 kpl. Noin puolet teoksista (550kpl) on valokuvattu digitaalisesti. Kokoelman pääpaino on taiteessa. Erkki Tuomisen lahjoittama exlibris-kokoelman laajuus on jo yli kpl. Tuominen kartuttaa kokoelmaa aktiivisesti, luetteloi ja asettaa näytteille eri puolelle Suomea. Aineisto on digitoitu, mutta ei vielä konvertoitu E-kuva-kokoelmahallintajärjestelmään. Kokonaisuutta säilytetään lahjoittajan hallinnassa. Rudolf Koivu ystävät ry:n lahjoittama Rudolf Koivu kokoelma siirtyi säätiön hallintaan vuonna Taidekokoelma: Rudolf Koivu originaalia 14 teosta. Kulttuurihistoriallinen kokoelma: mm. kortteja, pelejä noin 500 objektia. Arkistoaineisto: lehtiä 7 hyllymetriä. Rudolf Koivun ystävät ry on perustettu Vammalassa vaalimaan Rudolf Koivun taiteellista perintöä. Yhdistys on hankkinut huomattavan Rudolf Koivu -kokoelman, jota on vuosien varrella kartutettu. Kokoelman kartuttamisesta ja hoitamisesta on vastannut kotiseutuneuvos Esko Pietilä. Rudolf Koivun ystävät ry on tehnyt 23 vuotta merkittävää vapaaehtoistyötä muun muassa julkaisemalla kirjoja, painattamalla kortteja, myymällä erilaisia painotuotteita, järjestämällä näyttelyjä, osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja hankkinut myynnillä varoja kokoelman kartuttamiseksi. Yhdistyksen toiminta jatkuu edelleen ja se harjoittaa sääntöjensä mukaista toimintaa yhteistoiminnassa säätiön kanssa. Valokuvakokoelma ja muun kuva-aineiston kokonaismäärä on 500 kpl. Pukstaavin valokuvakokoelmia ei ole vielä luetteloitu tai digitoitu. Käyttökokoelmassa on muun muassa kirjansidontavälineistöä. Arkistomateriaali on laajuudeltaan noin 6 hyllymetriä sisältäen kokoelmiin ja museon toimintaan kiinteästi liittyvää arkistomateriaalia. Käsikirjasto on pääosin luetteloitu Pirkanmaan kirjastotietokantaan, ja käsikirjastolle on olemassa oma kokoelmapolitiikka. Käsikirjastosta ei lainata aineistoa ulos, vaan siihen voi tutustua museon tiloissa. Pukstaavin arkistomateriaali käsittää noin kuusi hyllymetriä. TAKO on valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteystyötä, jonka keskeisenä tavoitteena on valtakunnallinen tallennustyönjako. Tallennustyönjako auttaa museoita suuntaamaan kartuntaansa ja keskittämään resursseja ydintehtäväänsä. Vuonna 2012 valmistuneessa tallennustyönjakomallissa (koostuu seitsemästä aihealueesta) Pukstaavin tallennusvastuualueena on aihealueesta 3 (arki) harrastuksista lukeminen. Aihealueesta 4 (tuotanto, palvelut ja työelämä) ammattiryhmistä Pukstaavin tallennusvastuualueisiin kuuluvat kirjailijat, kirjansitojat, kuvittajat ja kääntäjät sekä palveluyrityksistä kirjakaupat ja muusta toiminnasta kustannustoiminta. Vuonna 2017 TAKO-verkoston toimintaan ei osallistuttu. E-kuva on sähköinen kokoelmahallintajärjestelmä, johon on laadittu luettelointiohjeistus. Museo liittyi vuonna 2015 valtakunnalliseen E-kuvaorganisaatioiden Collectekehittämistyöhön, joka tähtää kaiken E-kuvassa olevan aineiston siirtämiseen Collectejärjestelmään. Vuoden 2017 aikana E-kuvaan ei digitoitu kokoelmia. 13

16 Yleisötyö Pukstaavin yleisötyö sisältää suunnitelmallista ja tavoitteellista museopedagogista toimintaa liittyen vuosittaisiin teemoihin ja päänäyttelyn aiheisiin. Museopedagogisella toiminnalla halutaan tavoittaa erilaisia yleisöryhmiä. Toimintaa järjestetään sekä museon omissa tiloissa että museon ulkopuolella, kuten palvelutaloissa ja kouluissa. Museopedagogisessa toiminnassa panostettiin saavutettavuuden parantamiseen mm. jalkauttamalla toimintoja ja tuottamalla opetusmateriaalia verkkoon. Esimerkkinä Otavan kirjasäätiön avustuksella tuotettu matkalaukkunäyttely Satumaailman kultainen avain. Luokkaretkitarjontaa uudistettiin mm. suunnittelemalla omatoiminen Satumainen löytöretki -kierros. Vuonna 2018 jatketaan saavutettavuuden parantamista, museopedagogisen toiminnan näkyvyyden lisäämistä sekä panostetaan opastuspalveluiden kehittämiseen. Tarkoituksena on tuoda esiin laadittuja opetusmateriaaleja eri foorumeilla. Vuoden 2018 Topeliuksen juhlavuotta ja satuteemaa avataan toiminnallisesti: työpajoissa ja päänäyttelyyn tuunatuissa tiloissa. Kohderyhmänä vuonna 2018 ovat erityisesti varhaiskasvatus- ja alakouluikäiset vanhempineen. Vanhan kirjallisuuden päivien aikana Pukstaavissa oli tarjolla rupatteluopastuksia. Yhtenä oppaana toimi Tiina Mannelin. Opastukset Päänäyttelyn yleisopastus syventää museokokemusta avaamalla kirjahistorian teemoja eri näkökulmista. Perusopastuksesta tarjotaan hieman erilaisia versioita eri kohderyhmille. Perusopastukset Koululaisopastukset Ryhmäopastukset Omatoimiset opastukset Satumainen löytöretki -materiaali Muut opastukset Vanhan kirjallisuuden päivien aikana rupatteluopastuksia Retki laiskojen tonttujen saarelle -kierrokset joulupukin muorin mukana Vanhan ajan joulumarkkinoiden aikana 14

17 Toteutuneet opastukset ja osallistujat Opastusten kokonaismäärä: 41 kpl. o Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien opastusten lukumäärä opastusten kokonaismäärästä: 35 kpl. Opastuksiin osallistuneet: 1549 hlöä. o Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien opastuksiin osallistuneiden henkilömäärä: 498 hlöä. Työpajat Kesäpuuhat kesä- ja heinäkuussa vaihtuvin teemoin Satutunti luokkaretkipakettina Kaikuja Suomesta -runomitan työpaja yhteistyössä Sastamalan opiston kanssa Laiskojen tonttujen saari non stop -joulukorttipaja Vanhan ajan joulumarkkinoiden aikana Tapahtumia Toteutuneet työpajat ja osallistujat: Järjestettyjen työpajojen kokonaismäärä museon sisällä: 41 kpl. o Päiväkotilaisille, koululaisille ja opiskelijoille suunnattujen työpajojen lukumäärä järjestettyjen työpajojen kokonaismäärästä: 34 kpl. Työpajoihin osallistuneiden henkilömäärä: 755 hlöä Hetki kulttuurin ja kahvin parissa, valtakunnallinen Museoliiton tapahtuma Suomalaisen kulttuurin ilta, luento Taide kuuluu kaikille, Piipoon tj. Pilvi Kuitu, yhteistyössä Kulttuuria kaikille ry:n kanssa Tyrwäyspäivien Kirjaryämintä, yhteistyössä Kirjakorttelin muiden toimijoiden kanssa Muistelutilaisuus Vammalan kirjapainon vanhoille työntekijöille, yhteistyössä Vammalan entisten kirjapainon työntekijöiden kanssa. Muisteluilta tallennettiin Pukstaavin kokoelmiin Museoiden yö, Museoliiton valtakunnallinen tapahtuma: Pukstaavissa mm. Uulun konsertti lapsille, Satumainen löytöretki -omatoimisia kierroksia päänäyttelyssä sekä kilpailu Pukstaavin esittelyvideon kuvaamisesta Sastamala Greoriana, Uulun lastenkonsertti Pukstaavin tapahtumasalissa Otava Ensemble, Juha Hurmeen näytelmän Sanamyrsky Sastamalan wanhat talot - avoimet ovet, esillä Pukstaavin talon historiaa ja tarjolla opastuskierroksia Vanhan ajan joulumarkkinat, yhteistyössä Sastamalan kaupunki ja Rudolf Koivun ystävät ry. Yleisötapahtumien lukumäärä ja osallistujat (näissä luvuissa ulkopuolella järjestetyt työpajat): Tapahtumat museon sisällä 59 kpl o Osallistujat: 2805 hlöä (aikuiset 1810, lapset ja nuoret 995) Tapahtumat museon ulkopuolella 39 kpl o Osallistujat: 1865 hlöä (aikuiset 49, lapset ja nuoret 1816) 15

18 Muu toiminta Julkaisutoiminta Yhteistyö Pukstaavin Internetsivuilla julkaistiin vapaasti luettava e-kirja Mikä meteli! Kiljusen herrasväki kirjallisuuskasvattajana. Julkaisu liittyy Hurjaa menoa! Kiljusen herrasväen vallaton maailma -näyttelyyn vuodelta Pukstaavin tekee vuosittain yhteistyötä niin paikallisten, valtakunnallisten kuin kansainvälisten tahojen kanssa. Esimerkiksi: National Library of Latvia Vuonna 2017 aloitettiin yhteistyö Latvian kansalliskirjaston kanssa. Kansalliskirjaston näyttelysuunnittelija ja projektityöntekijä tutustuivat Pukstaaviin ja sen yleisötyöhön. Kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia. Tavoitteena on eurooppalaisten kirjamuseoiden ja - näyttelyiden yhteistyön ja keskustelufoorumin luominen, verkostoituminen ja oman toiminnan näkyväksi tekeminen erityisesti yleisötyön ja museopedagogisten näkökulmien kehittämiseksi. Toukokuussa 2018 Latviassa järjestettävään seminaariin osallistuminen vie tätä eteenpäin. Sastamalan Opisto Järjestettiin yhteistyössä Virkistävä aamujooga sekä sanataidetyöpaja Pukstaavissa. Kirjailijavierailuja tuotetaan jatkossa yhdessä opiston ja kirjaston kanssa. Selvittelimme alustavasti myös, löytyykö Sastamalan opiston kansainvälisessä senioripedagogiikkaan liittyvässä Walk n talk -hankkeessa mahdollisuutta yhteistyöhön. SASKY koulutuskuntayhtymä Kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa. Servi Päivittäisen yhteistyön lisäksi erilaisten palvelupakettien tuottaminen. Kulttuuria Kaikille, Tyrvään Pappila ja Sastamala Gregoriana Erilaisten yhteistyötapahtumien suunnittelua ja järjestämistä. Sastamalan keskustan kehittämisryhmä ja keskustan yrittäjät Pukstaavi on mukana ryhmän toiminnassa. Sastamalan kaupungin matkailu sekä paikalliset matkailutoimijat Teemme mm. yhteismarkkinointia Museokauppa ja Kahvila Pukstaavi Pukstaavin museokaupassa myydään etenkin kirjaan, näyttelyihin ja museorakennukseen liittyviä tuotteita. Museon peruspalvelujen (näyttelyt, opastus, yleisötyö, kokoelmat, museokauppa) rinnalla museo tarjoaa erilaisia muita palveluja. Pukstaavin museokaupassa toimii myös Sastamalan seudun museon asiakaspalvelu. 16

19 Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota uusien museokauppatuotteiden lanseeraamiseen. Uusia tuotteita ostettiin harkitusti ja isoja varastoeriä pyrittiin pienentämään alekampanjoin. Vuoden aikana myös vanhoja tilimyyntejä ja sopimuksia käytiin läpi. Pukstaavin peruspalvelujen rinnalle on pyritty pikkuhiljaa suunnittelemaan helposti muunneltavissa olevia palvelukonsepteja, joita vuoden aikana sekä terävöitettiin että tuotettiin uusia palvelukokonaisuuksia. Pakettien avulla halutaan myös vakiinnuttaa tiettyjä tapahtumakonsepteja houkutellen uusia asiakkaita ja kävijäryhmiä. Kahvilayrittäjänä toimii Servi. Kahvila Pukstaavin yrittäjä toimii Servi eli Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy. Palvelutuotteet Uusia tuotteita Tyrvään Mantan yrttitee yhteistyössä Frantsilan luomuyrttilan kanssa Runokangaskassi, Sirpa Paso Postikortit ja satumitta, Heli Pukki Museokauppa osallistui tai sen tuotteita oli myynnissä: Taitoa Tyrväältä pop up -myymälä, Pukstaavi Supermessut, Tampere Vanhan kirjallisuuden päivät, Sylvään koulu Helsingin kirjamessut Tyrwäyspäivät, Pukstaavi Vanhan ajan joulumarkkinat, Pukstaavi ja sen pihapiiri Museokaupan omia tuotteita välitettiin myyntiin Rosebudiin, Tiedekirjaan, Sastamalan seurakunnalle ja paikallisiin liikkeisiin. Museokortti Museokortin valtakunnallinen suosio näkyi myös Pukstaavissa. Kortilla vierailtiin museossa 530 kertaa. Museo myös mainosti aktiivisesti kortin ostamis- ja uusimismahdollisuutta. Museokorttia esimerkiksi suoramarkkinointiin paikallisille yrityksille joulukuussa Tilavuokraus Pukstaavin tapahtumasalin vuokraus, tarjoilu ja oheisohjelma. 17

20 Palvelupaketit Hattulounas : Eläkeläistarjous, liput kahteen museoon ja lounas Kahvila Pukstaavissa 10 /hlö. Osana Sastamalan seudun museon PääMaja-näyttelyä. Mantan kahvit : Eläkeläistarjous, liput kahteen museoon sekä piiraskahvi Kahvila Pukstaavissa 7 /hlö. Osana Sastamalan seudun museon Mantan kammari -näyttelyä. Museoiden ja instituutin palveluihin liittyvä asiakaspalvelu opastukset, työpajat, täydennyskoulutukset ym. Matkailuinfo Sastamalan kaupungin kanssa solmittiin yhteistyö kaupungin matkailuinfon siirtymisestä museokaupan tiloihin alkaen. Kesäkuukausina matkailuinfossa on työntekijä kaupungin toimesta. Talvikuukausina matkailuinfo toimii niin sanotusti kylmäpisteenä. Kylmäasemalla on esitteitä ja tietokone, josta voi selata VisitSastamala-sivuja Viestintä ja markkinointi Pukstaavin viestinnässä keskityttiin erityisesti sosiaalisen median aktiiviseen hyödyntämiseen ja paikallisviestinnän vahvistamiseen. Sosiaalisessa mediassa tavoitteena oli saada herättää keskustelua, levittää positiivista viestiä toiminnasta sekä kertoa toiminnan monipuolisuudesta. Käytimme aktiivisesti oman Facebookin lisäksi paikallisia someryhmiä. Henkilökunnalle järjestettiin yhteinen somekoulutus, jossa käytiin läpi etenkin Facebookin käyttöä. Lisäksi projektityöntekijöiden kanssa tehtiin hankkeille viestintäsuunnitelmat, joissa some-kanavilla on tärkeä rooli. Paikallismedian lisäksi Pukstaavi sai huomiota ainakin Faktori-lehdessä, Antiikki ja taide -lehdessä, Matkailu kotimaassa -lehdessä sekä Exlibrisuutisissa. Viestinnässä tehtiin myös niin sanottua perustyötä eli lähetettiin tiedotteita ja uutiskirjeitä, jaettiin esitteitä ja julisteita, päivitettiin aktiivisesti verkkosivuja ja hoidettiin markkinointia median ja suoramainonnan kautta. Markkinoinnissa panostettiin yhteistyöhön Sastamalan kaupungin ja muiden matkailutoimijoiden kanssa. Perusosa Pukstaavin markkinointia on myös tapahtumien lisääminen erilaisiin tapahtumakalentereihin. Aktiivisimmassa käytössä ovat Alma Aluemedian (mm. Aamulehti, Satakunnan Kansa ja Tyrvään Sanomat), Turun Sanomien, museot.fi:n ja vistitsastamala.fi:n tapahtumakalenterit. Museo medioissa Lähetetyt tiedotteet 10 kpl Lisäksi epävirallisia juttuehdotuksia. Tiedotustilaisuudet - Mediamaininta 34 krt Mediaseurantaa tehdään lähinnä vain paikallismedioiden osalta. Pieniä menovinkkejä ei ole laskettu. 18

21 Verkkosivut ja uutiskirje Verkkosivut ( vierailukertaa Blogikirjoitukset 16 kpl Sosiaalinen media Markkinointi Messut ja muu Uutiskirjeet 10 kpl tilaajia 360 (267 v. 2016, 187 v. 2015) Facebook-tykkääjät (1 823 v. 2016, v. 2015) Vuoden suosituimmat päivitykset olivat työpaikkailmoitus (tavoitti henkilöä) sekä kesäkilpailu (tavoitti henkilöä). Twitter-seuraajat (1030 v. 2016, 884 v. 2015) Instagram-seuraajat 688 (310 v. 2016) Ostimme mainostilaa painetuista sanomalehdistä, digilehdistä, aikakauslehdistä ja erilaisista esitteistä. Lisäksi teimme yhden radiomainoksen, yhden ständimainoksen sekä Facebookmainontaa. Luokkaretkitarjonnasta lähetettiin Sastamalan kaupungin kanssa yhteinen mainos Pirkanmaan ja Satakunnan kouluille. Myös kesämökkiläisiä tavoiteltiin suoramainonnalla yhteistyössä Sastamala Gregorianan kanssa. Suurin osa mainonnasta tehtiin yhdessä Sastamalan seudun museon tai Suomen Kirjainstituutin kanssa. Lisäksi mainoksissa oli muita yhteistyökumppaneita (mm. Sastamalan kaupunki, Herra Hakkaraisen talo, Museokortti-museot, Servi). Pukstaavi markkinoi toimintaansa tiedottamalla toiminnastaan myös suoraan päiväkoteihin ja kouluihin. Tampereen Supermessut Vanhan kirjallisuuden päivillä yhteisosasto Sastamalan seudun museon, Suomen Exlibrisyhdistyksen ja Suomen Postikorttiyhdistys Apollon kanssa Sastamalan harrastemessut Helsingin kirjamessut Museon ulkokyltit uusittiin. 19

22 2.5. SASTAMALAN SEUDUN MUSEO Tarkoitus ja tehtävä Sastamalan seudun museo (ent. Tyrvään seudun museo) on kulttuurihistoriallinen paikallismuseo. Tyrvään museo- ja kotiseutuyhdistyksen vuonna 1932 perustama museo siirtyi vuonna 1974 Vammalan kaupungille. Vuonna 2012 museo siirtyi Sastamalan kaupungin hallinnasta Suomen kirjainstituutin säätiön hallintaan. Sastamalan kaupunki omistaa museon kokoelmat. Museon keskeiset tehtävät: Kulttuurihistoriallinen museo, joka ylläpitää ja vahvistaa ymmärrystä seudun kulttuurihistoriasta. Harjoittaa tallennusta, tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely-, julkaisu-, opetus- ja palvelutoimintaa Toiminta painottuu Sastamalan kaupungin paikallishistorian tallentamiseen. Profiloituu kirjaan. Valtionosuusmuseo ja sen toimintaa ohjaa museolaki ja -asetus Katsaus toimintaan Museotoiminnan pääpaino oli museon koordinoimassa yhteisprojektissa, jossa käsiteltiin monipuolisesti kansanparantaja Tyrvään Mantaa. Projekti toteutettiin yhteistyönä paikallisten toimijoiden ja kahden korkeakoulun kanssa. Vuoden aikana tuotettiin erilaisia tapahtumia ja näyttelyjä, kerättiin ja tallennettiin aiheeseen liittyviä muistoja ja esineitä sekä konservoitiin Tyrvään Mantan alkuperäiset reseptit. Museotoimintaa pitkään värittänyt kivinavettarakennuksen kohtalo ratkesi syksyllä 2017 Sastamalan kaupungin tehdessä päätöksen siirtää museo Kirjakorttelissa sijaitsevaan Tornihuvilaan. Vuoden 2018 aikana kivinavetta tyhjennetään kokoelmista ja siirretään Stormin kokoelmatiloihin. Tuolloin aloitetaan myös uuden museokonseptin kehittäminen yhteisöllisenä projektina. Sastamalan seudun museon neuvottelukunta Sastamalan seudun museon neuvottelukunta perustettiin vuonna 2012 museon toiminnan suunnittelua ja kehittämistä silmällä pitäen. Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Suomen kirjainstituutin säätiö ja Tyrvään seudun kotiseutuyhdistys nimesivät siihen kukin kaksi edustajaa. Neuvottelukunta toimi museota koskevissa asioissa lausunnon antajana ja asiantuntijaelimenä. Vuonna 2017 neuvottelukunnan jäsenet olivat: Mauri Tuominen ja Birgit P. Jaakola / kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Marja Hänninen-Tolvi ja Jari Andersson / säätiö, Erkki Välimäki ja Mauno Westergren / kotiseutuyhdistys. Neuvottelukunnan kokouksiin osallistui myös kaupungin kulttuurijohtaja Arja Valtonen / va. kulttuurijohtaja Päivi Mäki-Kerttula. Vuoden aikana neuvottelukunta järjesti vain yhden kokouksen. Lisäksi se kokoontui Vihattulassa sijaitsevan varastorakennuksen tiimoilta. Sastamalan kaupunki myi yksityiselle henkilölle kokoelmavarastotiloina toimineet rakennukset maaliskuussa

23 Sastamalan kaupungin uuden organisaatiomallin myötä museon neuvottelukunta lakkautettiin ja tilalle tulee kaupungin kutsuma laajempi yhteistyöelin, kulttuuriasian neuvottelukunta, jossa myös säätiö on edustettuna. Kulttuuriasian neuvottelukunta ei kokoontunut vielä vuoden 2017 aikana. Sastamalan seudun museotilojen kehittämistyö Syksyllä 2015 Sastamalan kaupunginhallitus nimesi Sastamalan seudun museon tilojen kehittämistyöhön ohjausryhmän: Marja Hänninen-Tolvi ja Hannu Nikkilä Suomen kirjainstituutin säätiö, Tilakeskus, Tyrvään seudun kotiseutuyhdistys ja kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta, kulttuurijohtaja ja informaatikko. Ohjausryhmälle asiaa valmisteli valmisteluryhmä: Marja Hänninen-Tolvi Suomen kirjainstituutin säätiö, Tilakeskuksen edustaja sekä kulttuuripalveluista va. Päivi-Mäki-Kerttula. Talvella 2016 ohjausryhmä antoi lausuntonsa Tyrvään pappilan ympäristön asemakaavan muutokseen. Tulevaisuudessa, on kaava sitten mikä tahansa, navettarakennus on suojeltu ja sen käyttötarkoitus määritellään kulttuurikäyttöön. Myös Pirkanmaan maakuntamuseo antoi oman lausuntonsa kaavasta. Ohjausryhmän toimesta valmisteluryhmä laati Stormin kokoelmatilojen jatkokäyttöönoton suunnitelman ja välitti sen kasvatusjohtaja Pekka Kareksen kautta Tilakeskukselle. Ohjausryhmän työhön haettiin joulukuussa 2016 jatkoaikaa. Keväällä 2017 työryhmä laati raportin tilojen nykytilanteesta sekä sen kehittämiseen vaikuttavista asioista. Työryhmä totesi, että nykyisellään museo tila ei vastaa museolain ja - asetuksen kriteereitä ja päätös tilojen korjaamisesta tai luopumisesta tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Kaupunginhallitus teki päätöksen, että museokokoelmien haltuunotto käynnistetään ja siihen varataan määräraha vuodelle 2018, varastoitavien museoesineiden tilaksi osoitetaan Stormin vanha koulu ja kivinavetalle etsitään muuta, alueen elinvoimaa vahvistavaa käyttöä. Tavoitteena on kokoelman museaalisen arvon korostaminen ja sitä kautta tilatarpeen selkeä vähentäminen vuoden 2018 loppuun mennessä Näyttelytoiminta Viimeisen kahden vuoden aikana museo on keskittynyt tuottamaan vaihtuvia näyttelyjä museon omista kokoelmista erilaisin aineistoa täydentävin projektein. Vuonna 2017 keskiössä oli Tyrvään Manta. Mantan kammarissa asiakkaat pääsivät eläytymään parantajan tai potilaan rooliin. 21

24 Päänäyttely Museossa ei ole esineistä koostuvaa päänäyttelyä vaan vuonna 2013 puretun päänäyttelyn tilalla on ollut Olotila. Sen ideana on ollut toimia paikkana tarinoille, muistoille ja kertomuksille elämästä tällä seudulla ennen ja nyt. Perusnäyttelyn purkaminen on herättänyt paikallisesti paljon kritiikkiä. Olotila tällaisenaan ei ole toiminut. Museon siirtyessä kivinavetasta Tornihuvilaan uuden perusnäyttelyn suunnittelu tulee ajankohtaiseksi. Vaihtuvat näyttelyt museon omissa tiloissa Päämaja Modistimestari Raija Mäkisen hattukokoelma Näyttely kertoi modistimestari sastamalalaisen Raija Mäkisen tarinarikkaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hattukokoelman kautta muotiliikkeen elämästä aina Bertta Ulvion ajoista 1920-luvulta luvun modistin ammattikuntaan. Näyttely kertoi eri vuosikymmenten muodista, katoavasta ammattikäsityöperinteestä ja naisyrittäjyydestä. Näyttely sai hyvän vastaanoton ja näyttelyaikaa pidennettiin helmikuun loppuun. Näyttelysponsorina toimi Finnmirror. Mantan kammari -näyttely Osallistavassa näyttelyssä asiakkaat pääsivät tutustumaan kuuluisaan kansanparantajaan Amanda Jokiseen eli Tyrvään Mantaan. Näyttely toteutettiin opiskelijayhteistyö Turun yliopiston kulttuuriperinteen- ja maisematutkimuksen koulutusohjelman kanssa. Näyttelyaineistoa tuotettiin myös projektin Kerätään Tyrvään Mantaan ja Huldaan liittyviä muistoja kautta. Näyttelysponsoreina toimivat LVI-Tamminen ja K-Rauta Sastamala. Taitoa Tyrväältä -käsityönäyttely Sastamalalaisen Sirpan Pason ideasta syntynyt näyttely levittäytyi heinäkuun ajaksi kivanavetan isoon saliin. Yhdentoista lähialueen ammattikäsityöläisen myyntinäyttely laajensi tavanomaista näyttelykonseptia pop up -museokauppakonseptin suuntaan. Vaihtuvat näyttelyt museon omien tilojen ulkopuolella Matkalaukkunäyttelyt Matkalaukkunäyttelyt ovat lainattavia aineistokokonaisuuksia. Vuoden aikana salkkujen materiaalit käytiin läpi ja päivitettiin. Salkuista tuotettiin esite ja niiden lainaamisesta sovittiin yhteistyö Sastamalan kirjaston kanssa eli salkkuja voi nyt lainata Sastamalan kirjastoista. Osana Tyrvään Mantan juhlavuotta tuotettiin opiskelijayhteistyönä Turun yliopiston kanssa Mantan pärekori, joka on lainattavissa museolehtorilta. Viihdeveska: Tv-, radio- ja elokuvateemoihin liittyvää materiaalia ja keskustelukysymyksiä. Koulumuistot-salkku: Koulunkäyntiin liittyvää aineistoa eri vuosikymmeniltä. Lääkärinlaukku: Terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvää materiaalia ja tehtäviä. Tyrvään Mantan matkassa Mantan opit ja tropit -pärekori: Kansanparantaja Tyrvään Mantaan liittyvä opetusmateriaali esineineen ja ohjeineen. Valmistui yhteistyössä Turun yliopiston kanssa (opiskelijat Johanna Lumme-Tamminen, Marja- Leena Santanen ja Anneli Lehtonen). 22

25 Museon matkalaukkunäyttelyt saatiin lainattaviksi Sastamalan kirjastojen kautta. Esimerkiksi lääkärinlaukku sisältää terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvää materiaalia ja tehtäviä Kokoelmatoiminta Sastamalan seudun Museo tallentaa, tutkii ja välittää tietoa Sastamalan seudun kulttuurihistoriasta ja kansanelämästä. Museo tallentaa kokoelmiinsa esineitä, valokuvia sekä arkistoaineistoa näyttely-, tutkimus- ja opetustoimintaa varten. Lisäksi museo tallentaa käsikirjastoonsa tutkimusta ja muuta museotyötä tukevaa kirjallisuutta sekä paikallishistoriallista kirjallisuutta. Museon kokoelmat karttuvat lahjoituksilla. Lahjoituksen sopivuus museon kokoelmiin arvioidaan ennen lahjoituksen vastaanottamista. Vuonna 2017 kokoelmatoiminnan pääpaino oli kansanparantaja Tyrvään Manta kokoelmassa. Syksyllä 2017 käynnistettiin sastamalalaisesta leluverstasperinteestä projekti, jonka aikana toteutettiin pelastusdokumentointi K.V. Karpin leluverstaasta ja tuotettiin selvitys sastamalalaisesta puuleluverstastuotannosta. Vuoden aikana kivinavetassa sijaitsevia kokoelmia järjesteltiin, tiloja siivottiin ja museon asiakirja-arkistossa jatkettiin vapaaehtoisvoimin arkistotyötä. Kokoelmiin liittyviä aineisto- ja aihekyselyjä sekä lahjoitus- ja lainayhteydenottoja oli 84 kappaletta. Projektit Kerätään Tyrvään Mantaan ja Huldaan liittyviä muistoja -projekti ( ) Projektissa kerättiin ja koottiin yhteen Tyrvään Mantaan ja hänen tyttäreensä Huldaan liittyviä muistoja ja tuotettiin selvitys. Projekti toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kulttuuriperinteen ja maisematutkimuksen koulutusohjelman kanssa, opiskelijat Marja-Leena Santanen, Anneli Lehtonen. Sastamalalaisen leluverstasperinteen tallentaminen -projekti ( ) Projektin aikana tuotettiin pelastusdokumentointi Sastamalan Tyrväänkylässä sijaitsevasta K. V. Karpin puusorvaamosta. Pelastusdokumentoinnissa kerätystä aineistosta tuotettiin kooste, jossa yhdistyy selvitys ja dokumentointi varsinaisesta verstasrakennuksesta, siellä tuotetuista leluista, aiemmin museon kokoelmiin tallennetusta arkistomateriaalista sekä projektin aikana kertyneestä muisteluaineistosta. Pelastusdokumentoinnin yhteydessä kerättiin muistoja ja tietoja myös muusta Sastamalan alueella olleesta puuleluverstastoiminnasta. Muistojen keruun yhteydessä tehtiin myös yhteistyötä Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksen kanssa järjestämällä muisteluiltapäivä Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa. Sastamalan alueen puuleluverstastoiminnasta projektissa saadun informaation pohjalta laadittiin kooste, 23

26 Varastorakennukset jota tullaan hyödyntämään Sastamalan seudun museossa keväällä 2018 avattavan Leikiten! - näyttelyn tuottamisessa. Museoiden kokoelmat sijaitsevat neljässä eri varastotilassa. Kokoelmia on Sastamalan seudun museon kivinavetan lisäksi Stormin entisellä koululla ja Varikon varastorakennuksessa (ns. isot esineet). Lisäksi Vihattulantiellä olevassa suulissa ja navettarakennuksessa on ollut museon vanhaa maatalousvälineistöä aina 1980-luvulta lähtien. Kaupunki myi Vihattulan rakennukset yksityishenkilölle maaliskuussa Pääosin puuesineistöstä koostuva kokoelma sisälsi merkkejä tuholaishyönteisistä ja esineet olivat huonossa kunnossa, ja harvalla esineellä oli kokoelmamerkintä. Esineitä ei ollut mahdollisuutta konservoida tai varastoida väliaikaiseen tilaan odottamaan puhdistustoimenpiteitä. Museoneuvottelukunnan ja varaston uuden omistajan kanssa päädyttiin ratkaisuun, että esineet jäävät varastoon uuden omistajan vastuulle. Kulttuurihistoriallinen esinekokoelma Museon esinekokoelmat koostuvat pääasiassa sastamalalaista arkielämää, asumista ja elinkeinoja kuvaavasta aineistosta 1700-luvulta nykypäivään. Kokoelmissa on kansatieteellistä esineistöä sekä talonpoikaista maatalous-, metsästys- ja kalastus-esineistöä. Kokoelmiin on tallennettu myös käsityöläisten ja pienteollisuuden tuotteita, tekstiilejä, sekä Vammalan kaupunkielämään liittyvää esineistöä. Lisäksi omana osakokoelmanaan museossa on Vpl. Pyhäjärven alueelta Karjalasta peräisin olevaa esineistöä ajalta ennen toista maailmansotaa. Esineistöä on kerätty 1900-luvun alusta alkaen, jo ennen museon perustamista. Kokoelmaa on kerätty pääasiassa entisten Tyrvään, Vammalan, Karkun, Suoniemen ja Kiikan kuntien alueelta, ja esineistö on joko valmistettu tai ollut käytössä kyseisellä alueella. Kokoelmat ovat syntyneet pääasiassa lahjoitusten kautta. Museon kokoelmissa on noin esinettä. Esineistä on luetteloitu noin kappaletta manuaaliseen kortistoon. Noin puolet luetteloiduista esineistä on kuvattu. Mustavalkoiset esinekuvat ja negatiivit on liitetty luettelointikorttiin. Esinekortisto on järjestetty arkistokaappeihin 38 luokkaan arkistoluokituksen mukaan. Tekstiilien luettelointikortit on järjestetty erikseen. Vuonna 2009 käynnistettyä esinekokoelmien digitointityötä ei tehty vuonna 2016 henkilöstötilanteen vuoksi. Esinekokoelmasta on digitoitu noin 12 %. Toiminta 2017 Tyrvään Manta kokoelmaa kartutettiin lahjoituksin. Kartunta Vuoden aikana kokoelmiin otettiin 4 esinettä. (Tyrvään Mantaan liittyvää esineistöä) Digitointi Vuoden aikana kokoelmia ei digitoitu. vuosi kpl. yht

27 Asiakirja-arkisto Valokuvakokoelma Arkistokokoelmaan on tallennettu kotiseutuarkistoaineistoa, lahjoitusten yhteydessä tullutta arkistoaineistoa sekä museon oman toiminnan tuloksena syntynyttä arkistoaineistoa. Kotiseutuarkistossa on yhteisöjen ja yksityisten henkilöjen arkistoja. Suurin osa arkistoaineistosta on luetteloitu, kuvailtu ja pakattu arkistokansioihin, mutta uusimmat lahjoitukset ovat luetteloimatta. Arkiston laajuus on kokonaisuudessaan noin 90 hyllymetriä. Museolle on tallennettu arkistokuoriin Sastamalan seutuun liittyviä painotuotteita, kuten esitteitä, lentolehtisiä ja lehtileikkeitä. Arkistokuoret on järjestetty arkistokaappeihin aihepiireittäin ja kuoriin on kiinnitetty luettelo sisällöstä. Lahjoitusten yhteydessä tullut arkistoaineisto on sijoitettu museolle arkistokuoriin. Postikorttikokoelma sisältää Sastamalan seutua kuvaavia kortteja, sota-ajan postikortteja ja eri juhlapyhiin liittyviä kortteja. Suurin osa korteista on lähetetty Sastamalan seudulle. Kokoelma on järjestetty aihepiireittäin. Lehtileikekokoelmaan on tallennettu museon toimialaan ja seudun merkkihenkilöihin liittyviä lehtileikkeitä. Lehtileikekokoelma on järjestetty leikekansioihin. Uusimmat kerätyt leikkeet on järjestetty aihepiireittäin arkistokuoriin. Toimenpiteet Museon vapaaehtoiset Raija Lemmetty ja Heikki Laakso jatkoivat arkistoaineiston läpikäyntiä Stormin kokoelmatiloissa. Tällä hetkellä arkistosta löytyy 263 arkistonmuodostajan aineistot. Tästä aineistosta yhteensä 52 arkistonmuodostajan aineisto on käyty läpi ja niistä on luotu sisältölomake. Arkistoaineistosta on tehty sekä aakkosellinen että hyllyittäin juokseva luettelo. Vapaaehtoistyötunnit: 200 h. Kartunta: 6 aineisto kokonaisuutta. (Kirkkoherra Timo Kökön aineisto, Vammalan kirjastonystävät aineisto, Hohkon lypsytilan aineisto, Tyrvää voimalaitos aineisto, Eero Punkarin aineisto, Kojolan yksityistie historiikki.) Museon valokuvakokoelmassa on kuvia esimerkiksi Sastamalan seudun rakennetusta ympäristöstä, kansanrakennuksista, perinteisen maatalouden työtavoista ja sisustuksesta, henkilökuvia on runsaasti. Vanhimmat kuvat ovat 1800-luvun lopulta. Museon kokoelmissa on valokuvia noin kappaletta, joista noin kappaletta on luetteloitu manuaaliseen kortistoon. Valokuva-arkisto on sijoitettu museolle ja se on järjestetty arkistokaappeihin aihepiireittäin. Kuvat on kiinnitetty taustapahveille, ja niistä on tehty erilliset luettelointikortit. Toimenpiteet Johanna Lumme-Tamminen järjesti vapaaehtoistyönä valokuva-arkistossa olevat valokuvat Esko Pietilän teemoittelun mukaisesti. Vapaaehtoistyötunnit: 30 h. Kartunta Vuoden aikana ei tapahtunut kartuntaa. 25

28 Digitointi Vuoden aikana kokoelmia ei digitoitu. vuosi kpl. yht Vapaaehtoistyöntekijä Johanna Lumme-Tamminen järjesti valokuva-arkiston valokuvat. Käsikirjasto Käsikirjaston laajuus on noin nidettä. Noin puolet niteistä on luetteloitu Pirkanmaan kirjastotietokantaan. Kirjasto sijaitsee museon toimistotiloissa. Toimenpiteet Kallialan koulun muuton yhteydessä keväällä 2015 museon omistuksessa olevaa kirjaaineistoa poistettiin. Kiireellisen muuttoaikataulun takia osa aineistosta jäi tarkistamatta ja ne siirrettiin kivinavettaan odottamaan jatkokäsittelyä. Nyt kirja-aineisto käytiin uudestaan läpi. Kirjat, joissa on kokoelmanumerointi, säästettiin. Kirjat, jotka eivät liity museon toiminta-ajatukseen tai ovat huonokuntoisia, poistettiin tai jätettiin yleisötyöhön. Kokoelmapoliittinen ohjelma Tulevaisuudessa on ensi arvoiseen tärkeää saattaa kokoelmapoliittinen ohjelmaan loppuun Yleisötyö Sastamalan seudun museon museopedagoginen toiminta keskittyi Tyrvään Mantan merkityksen avaamiseen yleisölle monipuolisesti erilaisin opastuksin ja työpajoin. Mantan kammari -näyttelyn suunnittelussa huomioitiin myös museopedagoginen näkökulma. Mantan matkassa -opetusmateriaali koostettiin kouluja varten. Saavutettavuuden lisäämiseksi panostettiin lainattavien aineistojen tuottamiseen. Museosalkut viihdeveska, lääkärinlaukku ja koululaukku viimeisteltiin ja ne siirrettiin pääkirjastosta lainattaviksi. 26

29 Mantan kammarissa toteutettiin toiminnallisia opastuksia ja työpajoja eri kohderyhmille: Mennään museoon viikon työpajat ala- ja yläkouluille kamerakynää kokeillen, Mikkolan emännän rooliopastuksiin osallistui alakoulujen erityisryhmiä, päiväkotiryhmiä ja alakoululaisia. Vuonna 2018 keskitytään toimintamuotojen luomiseen uudessa toimintaympäristössä Tornihuvilassa. Suunnitellaan Tornihuvilan Lelunäyttelyyn osallistavia toimintoja. Panostetaan opastuspalveluiden kehittämiseen: laaditaan vuoden 2018 aikana perus- ja koululaisopastus ja kahden museon yhteinen Apteekkarin aikaan -opastus. Lelut -teemavuoden kohderyhmänä erityisesti varhaiskasvatus- ja alakouluikäiset lapset ja heidän vanhempansa. Suomalainen Perinnehoito ja Luontaislääketiedeyhdistys järjesti Tyrvään Mantan juhlavuoteen liittyvissä tapahtumissa perinnehieronta- ja jäsenkorjausmaistiaisia. Opastukset PääMaja-näyttelyssä järjestettiin modistimestari Raija Mäkisen vetämiä opastuksia sekä muita yleisöopastuksia muotiliikkeen elämään. Mantan Kammari -näyttelyssä järjestettiin Sastamalan oppaiden tuottamia rooliopastuksia, muita yleisöopastuksia sekä koululaisopastuksia ala- ja yläkoululaisille. Toteutuneet opastukset ja osallistujat: Opastusten kokonaismäärä: 18 kpl o Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien opastusten lukumäärä opastusten kokonaismäärästä: 7 kpl. Opastuksiin osallistuneet: 409 hlöä. o Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien opastuksiin osallistuneiden henkilömäärä: 84 hlöä. Työpajat Mantan Kammari -näyttelyssä järjestettiin Mennään museon -viikolla alakouluille suunnattuja työpajoja, näyttelyopastuksia ja kamerakynätehtäviä. Toteutuneet työpajat ja osallistujat: Järjestettyjen työpajojen kokonaismäärä museon sisällä: 10 kpl. 27