SASTAMALAN SEUDUN MUSEON TILATYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 SASTAMALAN SEUDUN MUSEON TILATYÖRYHMÄ 1. MUSEON TARKOITUS JA TEHTÄVÄ Sastamalan seudun museo on kulttuurihistoriallinen paikallismuseon. Museon keskeiset tehtävät: a. Kulttuurihistoriallinen museo, joka ylläpitää ja vahvistaa ymmärrystä seudun kulttuurihistoriasta b. Harjoittaa tallennusta, tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely-, julkaisu-, opetus- ja palvelutoimintaa. c. Toiminta painottuu Sastamalan kaupungin paikallishistorian tallentamiseen. d. Profiloituu kirjaan. e. Valtionosuusmuseo, jonka toimintaa ohjaa museolaki ja -asetus. 2. TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se nimeäisi Sastamalan seudun museon tilojen kehittämiseen työryhmän. Sastamalan seudun museon ja sen toimitilojen kehittämisasia oli ollut esillä niin Kirjainstituutin säätiön, kaupungin kuin Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksenkin parissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kutsui eri toimijat neuvotteluun Tämän neuvottelutilaisuuden tuloksena päätettiin perustaa työryhmä viemään tila-asiaa eteenpäin. Sastamalan kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan Ohjaus/valmisteluryhmään on nimetty kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan edustajiksi Birgit Jaakola ja Mauri Tuominen, kulttuuripalveluiden edustajiksi Arja Valtonen ja Päivi Mäki-Kerttula, Suomen kirjainstituutin säätiön edustajiksi Hannu Nikkilä ja Marja Hänninen-Tolvi, Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksen edustajaksi Erkki Välimäki sekä tilakeskuksen edustajaksi Margit Kalva. 3. HISTORIAA Vuonna 1932 perustettiin Tyrvään seudun Museo- ja kotiseutuyhdistys, joka heti ensi töikseen perusti Tyrvään seudun Museon. Ensimmäiset esineet saatiin lahjoituksena Sammaljoen nuorisoseuralta. Museo sijaitsi alun perin niin sanotussa Tammisen makasiinissa. Rakennus on edelleen pystyssä Marttilankadun ja Onkiniemenkadun kulmauksessa olevan Silmu ja solmu -nimisen kaupan takana oleva piharakennus. Vuonna 1958 museo siirtyi nykyiselle paikalleen Tyrvään pappilan kivinavettaan. Samana vuonna museonhoitajana aloitti kotiseutuneuvos Esko Pietilä. Tyrvään seudun kotiseutuyhdistys rakensi 1960-luvun alussa museonhoitajalle asunnon museoon kiinni museorakennus, museotontti ja museoesineistö luovutettiin Vammalan kaupungille. Samalla museonhoitaja Pietilä siirtyi kaupungin palvelukseen.

2 Vuoden 2009 alussa museon nimi muutettiin Sastamalan seudun museoksi. Museo siirtyi Suomen kirjainstituutin säätiön hallintaan vuonna 2012 Sastamalan kaupungin ja säätiön välillä laadittujen yhteistyösopimusten mukaisesti: a. Pääsopimus Sastamalan kaupungin ja Kirjainstituutin säätiön yhteistoiminnasta, allekirjoitettu , Kvalt 37, b. Sopimus Sastamalan seudun Museon palvelujen tuottamisesta, allekirjoitettu , Kvalt 37, Sopimusten mukaisesti muun muassa: Sastamalan seudun Museo on kulttuurihistoriallinen museo. Museon kokoelma säilyy kaupungin omistuksessa. Säätiö tuottaa museopalvelut yhdessä kaupungin kanssa sovittujen periaatteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Sastamalan kaupunki vastaa kiinteistöistä ja digitaalisesta palvelintilasta. 4. MUSEOLAKI JA MUSEOASETUS Sastamalan seudun museon tilantarvetta määrittää myös museolaki ja -asetus, koska Kirjainstituutin säätiö saa valtionosuutta museon ylläpitämiseen. Museolaki: - Museon toiminnalle tulee olla taloudelliset edellytykset, mutta museota ei ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi - Museolla on sen toimintaa ohjaavat säännöt - Museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä - Museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia - Museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa - Museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään Museoasetus: - Museolla on museonjohtaja ja ainakin yksi muu päätoiminen työntekijä. Lisäksi molemmilta vaaditaan perehtyneisyyttä museon edustamaan toimialaan sekä museologian perusopintoja tai museoalan työkokemusta. - Museolla on pitkän tähtäimen toiminta- ja taloussuunnitelma, joka sisältää rahoitussuunnitelmien lisäksi suunnitelmat museon tavoitteista ja painopisteistä, joka sisältää rahoitussuunnitelman lisäksi suunnitelmat museon tavoitteista, painopisteistä sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Museon tulee sijaita fyysisessä rakennuksessa. Siellä tulee olla ainakin näyttely-, työ- ja yleisötilat. Kokoelmatilat voivat olla muuallakin. Museon toiminnan tulee olla ympärivuotista

3 5. TILAVAIHTOEHDOT Työryhmä mietti eri tilavaihtoehtoja museolle ja päätyi seuraavaan neljään vaihtoehtoon. A. Kiinteistön täydellinen peruskorjaus (ja mahdollinen laajennus) - Arkkitehti- ja erikoissuunnitelmat, kustannusarviot -Talotekniikka: lämmitys, sähkö, ilmanvaihto, lämpötilan ja kosteuden säätö yms. museotilavaatimukset - Esteetön liikkuminen museoon ja museon sisällä: hissi, inva wc - Tilat: o näyttelytilat (perusnäyttely, vaihtuvien näyttelyiden tilat) o kokoelmatilat (pienesineille yms. asianmukaiset tilat) o työtilat (näyttelyiden tekeminen, kokoelmien huolto yms.) o sosiaalitilat o yleisötilat (info museokauppa, naulakot, wc:t, tapahtumatila? yms.) - Ennen peruskorjausta kokoelmille tulee osoittaa väliaikaiset tilat. Kokoelmien siirron yhteydessä tehdään kokoelmien haltuunotto suunnitelmallisesti. Mikäli osa kokoelmista siirretään Stormiin, tulee Stormin kokoelmatilojen olla tuolloin valmiina korjattuna ja laajennettuna. Kokoelmien siirtoon ja haltuunottoon tarvitaan vähintään kaksi henkilöä yhdeksi vuodeksi. - Marssijärjestys: o Kokoelmien siirtämisen ja haltuunoton suunnittelutyö o Stormin laajennus / saattaminen siihen kuntoon, että osa esineistä siirretään sinne pysyvästi ja osa kokoelmista jää sinne vain väliaikaisesti o Kokoelmien siirto museolta kokoelmatiloihin o Museon peruskorjaus alkaen vuosi?. B. Pienimuotoinen täydennyskorjaus - Arkkitehti- ja erikoissuunnitelmat, kustannusarviot - Alakerta jää näyttelytilaksi o Esteetön sisäänkäynti, luiska o Inva wc o Alakerran kokoelmien siirto yläkertaan / Stormiin. Korjauksen ajaksi kokoelmat pysyvästi / väliaikaisesti Stormiin. Edellyttää Stormin tilojen laajennusta ja korjausta. - Yläkerta kokoelmatilaksi o Remontoida kokoelmatilaksi o Kokoelmien siirto remontin ajaksi Stormiin. Edellyttää Stormin kokoelmatilojen laajennusta ja korjausta. - Mitä tehdä Varikolla oleville esineille, jos vuokrasopimus puretaan? - Marssijärjestys o Kokoelmien siirtäminen väliaikaisiin/ pysyviin tiloihin. Paras vaihtoehto olisi Stormin laajentaminen ja korjaaminen. o Stormin laajennus / saattaminen siihen kuntoon, että osa esineistä siirretään sinne pysyvästi / väliaikaisesti. Vaikka osa esineistä jäisi Stormiin vain väliaikaisesti, tarvitaan Stormissa lisätilaa, jo nyt seinät tulevat vastaan. o Kokoelmien siirto museolta väliaikaisiin / osittain pysyviin kokoelmatiloihin. Kokoelmien siirto tulee tehdä suunnitelmallisesti. o Museon välttämätön korjaus vuonna (?)

4 o Kokoelmien osittainen takaisin siirto museoon vuonna (?). o Perusnäyttelyn tekeminen. C. Rakennuksesta luovutaan kokonaan - Löytyykö ostaja? Navettarakennus on osa pappilakokonaisuutta. - Navettarakennus voidaan hyödyntää myös muussa tarkoituksessa kuin museotilana, esimerkiksi konserttikäytössä, juhla- ja kokoontumistilana, mahdollisesti myös matkailumajoituskäytössä. - Kaupungille ei tule peruskorjauskuluja, mutta tulee myyntituloja. Uusi perusnäyttely voidaan tehdä usealla tavalla kokoelmien esiin nostoina Sastamalan eri julkisia tiloja, myös Tornihuvilaa, hyödyntäen. Myös Stormin juhlasalin käyttäminen voisi olla vaihtoehto. - Aikataulu? - Löytyisikö museolle ostajaa? Seurakunta voisi hyödyntää museon tiloja. Museon tiloja voisi käyttää juhla-, kokous- ynnä muina tiloina. - Tarvitaan lisää kokoelmatilaa. Stormin tilojen kunnostus. Huomioida myös Varikon ison esineet. - Näyttelytilat: kokoelmien esiin nostoja Tornihuvilassa. Stormissa kokoelmia voitaisiin tuoda esille ns. varastonäyttelyinä. D. Ei tehdä mitään - Museotila ei täytä museolain ja asetuksen kriteereitä - Museo ei ole saavutettava ja esteetön: sisäänkäynti, yläkerta, wc jne. - Rakennus rapistuu. - Lämmitys: museo on talvella kylmä. Museon käyttö keskittyisi tiettyihin kuukausiin, jolloin se olisi avoinna yleisölle ja jolloin siellä tehtäisiin esim. kokoelmatyötä. Tässä tapauksessa olisi tehtävä päätös Sasmun sulkemisesta talviajaksi. Samalla huomio myös kokoelmien säilytysolosuhteisiin pitkällä tähtäimellä: museoesineet tulee säilyttää puhtaassa ympäristössä, jossa kosteus- ja lämpötila-arvot on säädetty esineryhmille soveltuviksi ja vakaiksi, jossa säilytyskalusteet ja materiaalit ovat kokoelmille sopivat ja valaistus säädeltävissä esineistön valonsietokyvyn mukaan siten, että näyttely- ja varastotilat voidaan lepoaikoina myös kokonaan pimentää. - Mikäli museo suljettaisiin osaksi vuotta, tulee miettiä mitä museolaki sanoo ja edellyttää museotoi-minnasta: Museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa. - Mikäli museo- ja kokoelmatiloille ei tehdä mitään, kokoelmien kartuttamisesta tulisi tehdä yhteinen päätös: kokoelmia ei kartuteta niin kauan kunnes kokoelmat on saatu otettua haltuun ja priorisoitua: mikä on tarpeen säilyttää ja mikä poistaa (esim. kontekstittomat esineet) eli kokoelmien arvoluokitus ja priorisointi. Tilakeskukselta pyydettiin jo vuonna 2015 Kuntotarkastusta ja kustannusarviota korjausrakentamisesta. Kuntoarvio on tehty alkuvuodesta Kustannusarvio on saatu suuntaa antava. Kaikissa tilavaihtoehdoissa tarvitaan lisätilaa Stormin vanhalta koululta. Lisätilatarpeesta on tehty pyyntö kasvatusjohtaja Kareksen kautta Tilakeskukselle TA2017 valmistelun yhteydessä ( ).

5 6. PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEON LAUSUNTO Pirkanmaan maakuntamuseosta tutkija Anu Salmela ja perinnerakennusmestari Harri Metsälä Pirkanmaan maakuntamuseosta tekivät katselmuskäynnin Sastamalan seudun museoon liittyen museon kehittämissuunnitelmiin. Käynnillä museorakennus todettiin rakenteiltaan hyväkuntoiseksi, mutta olosuhteet museolla eivät vastaa nykyaikaiseen museonhoitoon eivätkä mahdollista ympärivuotista avoinna pitoa ja työskentelyä museolla. Museo lämpiää kaukolämmöllä ja osassa tiloja on käytössä patterilämmitys ja suuremmassa näyttelytilassa on ilmalämmitysjärjestelmä. Lämmityksen teho ei ole riittävä pitämään tiloja lämpimänä ympäri vuoden. Järjestelmä pitää myös kovaa melua ja se täytyy käytännössä sulkea, jos tiloissa on esim. luento tai muu yleisötilaisuus. Nykyisin rakennuksessa on talvella n. 12 C astetta lämmintä. Lämpötilan vaihtelut ovat suuria. Vinttikerros on puolestaan kesäaikaan hyvin kuuma. Käynnillä ei havaittu kosteusongelmia mutta sitä olisi hyvä tarkkailla kosteusmittareiden avulla sekä ala- että yläkerrassa. Myös lämpötilan-vaihteluita olisi hyvä seurata esim. vuoden ajan ja kirjata lukemat ylös. Muutenkin museossa on hyvä olla jatkuvasti lämpö- ja kosteusmittarit. Museoesineiden säilymistä edistävät mahdollisimman tasaiset säilytysolosuhteet. Useimmille materiaaleille sopivat olosuhteet saavutetaan kun huoneiden lämpötila on C astetta ja ilman suhteellinen kosteus on 50 %RH. Museorakennukseen tulisi saada tasaiset olosuhteet ympärivuotiseen työskentelyyn ja avoinna pitoon. Tämän jälkeen museonäyttelyiden kehittämiselle on paremmat edellytykset. Olosuhteiden korjaaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi putki- ja patterilämmityksellä ja säädettävällä ilmastoinnilla. Nykyaikaisten esteettömyysvaatimusten mukaisesti museolla tulisi olla esteetön sisäänpääsy ja inva-wc:t. Pääsisäänkäynti on mahdollista siirtää rakennuksen takapuolelle, jonne esteettömyys on helpompi toteuttaa kuin etupuolelle. Muutostöiden suunnitelmat tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnolle. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee Sastamalan seudun museon tilakysymyksen kehittämistä vaihtoehdon 1 (Kiinteistön peruskorjaus) tai vaihtoehdon 2 (Pienimuotoinen täydennyskorjaus) pohjalta 7. TYRVÄÄN PAPPILAN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS Yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä kävi esittelemässä työryhmälle Tyrvään pappilan ympäristön ase-makaavan muutoksen kolme vaihtoehtoa. Jokaisessa vaihtoehdossa navettarakennuksessa on sr-8 -merkintä eli rakennusta ei saa purkaa. Kaikissa vaihtoehdoissa tavoitteena on, että navettarakennuksen päätyseinät jäävät hyvin näkyviin. Mikään vaihtoehdoista ei edellytä, että rakennuksessa on oltava mu-seo. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat navettarakennuksen myymisen. Kiertoliittymälle tehdään jotain kaikissa vaihtoehdoissa YY-2 -merkintä (=kulttuuritoimintaa palveleva rakennus) kivinavetan kohdalla, museon päätyseinä Jaatsinkadun puolelta tulee näkyä, Tyrvään kirkolle menevän tien näkymät tällaisenaan tulee säilyttää. * A. vaihtoehto: Tilanne pysyy lähestulkoon nykyisellään, rakennusmassat ja parkkialue entisellään. YY-2 - merkintä kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue edellyttää, että rakennus on sidottu kulttuuripalvelukäyttöön esim. museona, konserttitilana tai muuna kulttuurilaitoksena. Toimistopääty ei ole suojeltu, sitä ei tarvitse purkaa mutta kaava mahdollistaa myös uudisrakennuksen sen tilalle.

6 * B. vaihtoehto: Navettarakennuksen käyttötarkoitus on ainoastaan museo. Toimistopäädyn tulevaisuus kuten vaihtoehdossa A. Parkkipaikat ovat kadun varrella ja parkkialue nykyisten tykkien kohdalle. Esteetön sisäänkäynti voidaan toteuttaa julkisivun suuntaisena luiskana joko parkkialueelta Jaatsinkadun puolella tai Pappilan puolella. Nykyinen parkkialue muuttuu asuinkerrostalo alueeksi. Nykyiselle parkkipaikalle kerrostalo, jonka massa menee lahdenpoukaman päälle. *C. vaihtoehto: ns. hybridi vaihtoehto. Navettarakennuksen tontti pienenee ja toimistopääty puretaan. Navettarakennus on YY-2 kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Navettarakennusta ei voi laajentaa omalla tontillaan. Esteetön sisäänkäynti on Pappilan puolella julkisivun suuntaisesti. Parkkipaikkoja on nykyisten tykkien kohdalla. Toimistopäädyn alla oleva pinta-ala yhdistetään parkkialueen pinta-alaan ja tontista muodostuu AL-25 eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla on liittymä rantaan. Uudisrakennus ja navettarakennus ovat kiinni toisissaan ja navettarakennuksen toiminta voi laajentua uudisrakennukseen tai päinvastoin. Työryhmä kannatti vaihtoehtoa C Kaava-asian käsittely on vielä kesken 8. KOKOELMIEN HALTUUNTOTTO Museon tilatarpeeseen vaikuttaa oleellisesti museon kokoelman määrä sekä esineistön koko ym. Museo tallentaa, tutkii ja välittää tietoa Sastamalan seudun kulttuurihistoriasta ja kansanelämästä. Museo tallentaa kokoelmiinsa esineitä, valokuvia sekä arkistoaineistoa näyttely-, tutkimus- ja opetustoimintaa varten. Lisäksi museo tallentaa käsikirjastoonsa tutkimusta ja muuta museotyötä tukevaa kirjallisuutta sekä paikallishistoriallista kirjallisuutta. Museon kokoelmat karttuvat lahjoituksilla. Museon esinekokoelmat koostuvat pääasiassa sastamalalaista arkielämää, asumista ja elinkeinoja kuvaavasta aineistosta 1700-luvulta nykypäivään. Kokoelmissa on kansatieteellistä esineistöä sekä talonpoikaista maatalous-, kalastus- ja metsästysaineistoa. Kokoelmiin on tallennettu myös käsityöläisten ja pienteollisuuden tuotteita, tekstiilejä sekä Vammalan kaupunkielämään liittyvää esineistöä. Lisäksi omana osakokoelmanaan on Vpl. Pyhäjärven alueelta Karjalasta peräisin olevaa esineistöä ajalta ennen toista maailmansotaa. Esineistöä on kerätty 1900-luvun alusta alkaen, jo ennen museo perustamista. Kokoelmaa on kerätty pääasiassa entisten Tyrvää, Vammalan, Karkun, Suoniemen ja Kiikan kuntien alueelta. Esineistö on joko valmistettu tai ollut käytössä kyseisillä alueilla. Kokoelmat ovat syntyneet pääasiassa lahjoitusten kautta. Museon kokoelmissa on kaikkiaan noin esinettä. Esineistä on luetteloitu kpl manuaaliseen kortistoon. Noin puolet luetteloiduista esineistä on kuvattu. Esinekokoelmasta on digitoitu noin 12%. Kokoelmapoliittisen ohjelman loppuunsaattaminen ja käyttöönottaminen on ensiarvoisen tärkeää. 9. YHTEENVETO - Museon tulee sijaita fyysisessä rakennuksessa. Siellä tulee olla ainakin näyttely-, työ- ja yleisötilat. Kokoelmatilat voivat olla muuallakin.

7 - Nykyinen tilanne ei täytä museolain kriteereitä. - Museon sisälämpötila vaihtelee liian paljon ja talvella on niin kylmä, että museossa ei voi työskennellä. Myöskään esineiden säilymisen kannalta olosuhteet eivät ole riittävän tasaiset. - Kuntotarkastus on tehty. Sen perusteella Tilakeskukselta toivotaan laskelmia rakennuksen remonttitarpeen ym. suhteen. - Stormin vanhan koulun tilojen muuttaminen kokoelmatiloiksi on vireillä. - Kokoelmien haltuunotto on käynnissä. - Päätöksiä toivotaan mahdollisimman pian ja niitä tehdessä tulee katsoa tulevaisuuteen ja miettiä museon kehittämismahdollisuuksia. - Museon tila pitää korjata museolain vaatimat kriteerit täyttäväksi tai tilasta luovutaan ja näyttelytoiminta järjestetään muissa tiloissa. Nykyinen tilanne on kestämätön museotoiminnan kehittämisen kannalta.

8

9