AJATUKSIA YRITYSKEHITTÄMISESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AJATUKSIA YRITYSKEHITTÄMISESTÄ"

Transkriptio

1 KEHITÄ YRITYSTÄ AJATUKSIA YRITYSKEHITTÄMISESTÄ KANSIKUVASSA Jyväskyläläinen Secco Finland Oy on kasvanut nopeasti kansainvälisesti menestyväksi yritykseksi luomalla designia materiaaleista, jotka yleensä päätyvät jätteeksi. Treasures of Wasteland kuvaa Seccon tuotteita, joita ovat esimerkiksi auton renkaiden sisäkumeista, tietokoneen näppäimistöistä, pyykkikoneen rummuista ja auton turvavöistä tehdyt käsilaukut, korut, tarjoiluastiat ja cd-telineet. Kuvassa yrityksen toimitusjohtaja Maarit Partanen.

2 LUKIJALLE Ajatuksia yrityskehittämisestä Jokaisen seudun hyvinvointi on riippuvainen sen elinkeinoelämän tilasta. Yritysten kilpailukyky ratkaisee niiden menestymisen sekä alueiden elinvoimaisuuden ja työllisyyden. Seudullisten kehittämisyhtiöiden tavoitteena on yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä alueen yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Kehittämisyhtiöiden päämääränä tulee olla syvenevä yhteistyö yritysasiakkaiden kanssa, yritysten tarpeiden kuuleminen ja ymmärtäminen sekä uusien, kilpailukykyä edistävien ratkaisujen tuominen yritysten käyttöön. Sekes ry:n hallitus päätti asettaa teemaryhmän selvittämään, mitä käsite Yrityskehittäminen tarkoittaa kehittämisyhtiöiden kannalta ja kuinka sitä voidaan tuotteistaa. Kehittämisyhtiöiden henkilöstöistä eri puolilta Suomea koottu työryhmä on tehnyt työtä vuoden ajan. Työn tuloksena on syntynyt ensimmäinen yrityskehittämisen julkaisu. Kehitä yritystä -julkaisu on suunnattu Sekes ry:n jäsenjärjestöjen ja kunnallisvaltuutettujen käyttöön. Julkaisu käsittelee yrityskehittämistä monipuolisesti alkaen yritysneuvonnasta ja sen työkaluista siirtyen vertailemaan yritysneuvontaa ja yrityskehittämistä toisiinsa. Julkaisussa esitetään myös syitä, miksi kehittämisyhtiön kannattaa satsata yrityskehittämiseen, sekä arvioidaan, miten yrityskehittäminen on organisoitu eri kehittämisyhtiöissä. Ihmiskuntaa ja elinkeinoelämää koettelee jatkuva muutosten aalto, johon kuuluvat muun muassa ikääntyminen, ilmastonmuutos ja energian riittävyys. Nämä muutostrendit ovat toisaalta yrityskehittämisen ajureita, jotka laukaisevat alueilla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kehittämisyhtiön tehtävänä on tunnistaa näitä suuria ja pieniä ajureita sekä nähdä niissä piilevät mahdollisuudet alueen elinkeinoelämän edistämiseen. Kehittämisyhtiöt toimivat seuduilla kehittämisen moottoreina keräten yrityksiä, oppilaitoksia, asiantuntijoita, tutkimuspalvelujen tuottajia ja muita yrityspalveluja tuottavia tahoja samaan verkostoon jonkin ajurin saattelemana. Miten yrityskehittämistä sitten käytännössä tehdään? Tapoja on monia, ja ne riippuvat alueen vahvuuksista sekä kehittämisyhtiön resursseista. Julkaisussa on kuvattu menetelmiä, joilla yrityskehittämistä voidaan toteuttaa, sekä kartoitettu kokemuksia eri puolilta Suomea erilaisista kohteista ja kehittämisen muodoista. Nämä tapaukset on kuvattu julkaisun liitteessä case by case. Yrityskehittämisen työryhmä on myös selvittänyt erilaisten työkalujen soveltuvuutta ja käyttöä yritysneuvontaan ja yrityskehittämiseen sekä teettänyt jäsenkyselyn näiden toimivuudesta eri yhtiöissä. Työryhmä toivoo, että julkaisua hyödynnetään kehittämisyhtiöiden toiminnan suuntaamisessa. Antamalla palautetta julkaisusta ja alueellisista toimintamalleista voitte vaikuttaa siihen, että yrityskehittämisen käsitettä ja siihen liittyviä palveluja ja tuotteita voidaan edelleen jalostaa seutujen ja niiden elinkeinoelämän hyväksi. Puheenjohtajana haluan osoittaa suuret kiitokset kaikille työryhmän jäsenille. Mukana on ollut kokeneita, osaavia ja uuden luomiseen kykeneviä yrityskehittäjiä eri puolilta Suomea. Työryhmä on innolla oman päätyönsä ohessa rakentanut julkaisua, josta on hyötyä kaikille Sekes ry:n jäsenjärjestöille. Helsingissä, Risto Pietilä Mikä on SEKES? SEKES on kuntien omistamien, seudullisten kehittämisyhtiöiden yhteistyöorganisaatio. Lähes kaikilla seutukunnilla on oma seudun elinkeinollisen toimintaympäristön vahvistamiseen tarkoitettu organisaationsa, useimmiten osakeyhtiömuotoon organisoituna. Nämä kehittämisyhtiöt toteuttavat käytännössä toimenpiteitä, jotka vahvistavat seudun kilpailukykyä. Kehittämisyhtiöiden keskeisimpiä tehtäväkokonaisuuksia ovat muun muassa yritystoiminnan kehittäminen, aluekehittämiseen liittyvät tehtävät ja seudun markkinointi. SEKESin tehtäväksi on annettu vahvistaa kehittämisyhtiöiden tunnettuutta, kehittää näiden toimintaa ja tarjota olemassa olevaa verkostoa myös muiden organisaatioiden, kuten Finnveran, TEMin ja TEKESin, käyttöön. SEKESin jäsenyhtiöt >> ULKOASU: VIESTINTÄ-PAPRICO OY, JYVÄSKYLÄ

3 KEHITTÄMISYHTIÖT ELINKEINOPOLITIIKASSA Seudulliset kehittämisyhtiöt Yritys-Suomen toimijoina Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat aktiivisia toimijoita työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoimassa valtakunnallisessa Yritys-Suomi-uudistuksessa. Yritys-Suomi on yrityksille tai yrittäjäksi aikoville suunnattu monikanavainen tapa löytää yrittäjyyteen liittyvää tietoa ja asioida julkisissa yrityspalveluissa. Palveluita tarjotaan verkon kautta (yrityssuomi.fi), puhelimitse (Yritys- Suomi-puhelinpalvelu) sekä kasvokkain tapahtuvan yritysneuvonnan avulla. Eri- tyisesti paikallisesti toteutettavassa henkilökohtaisessa yritysneuvonnassa seudullisilla kehittämisyhtiöillä on ratkaiseva rooli. Yritys-Suomi-ajatusta toteuttavat seudullisten kehittämisyhtiöiden lisäksi kaikki yrittäjyyteen liittyvät julkiset tahot, kuten TE-keskukset, TE-toimistot, Finnvera, Finpro sekä verohallinto. Käy- tännössä nämä ydintoimijat toimivat verkostomaisesti siten, että yrittäjä saa kaiken mahdollisen tuen ja opastuksen toimintansa eri vaiheissa. Tämä edellyttää tiivistä ja toimivaa yhteistyötä sekä ammatillista osaamista kaikilta verkostoon kuuluvilta jäseniltä. Monilla seuduilla Yritys-Suomi-toimintaa on toteutettu jo useita vuosia luontaisesti syntyneiden verkostojen ja aktiivisten, osaavien ihmisten toimesta. l Mitä ovat kehittämisyhtiöt? Seudulliset kehittämisyhtiöt vastaavat kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Niillä on merkittävä koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli elinkeinopolitiikassa. Seudulliset kehittämisyhteisöt voivat organisoitua seuduittain osakeyhtiöksi, kuntayhtymäksi, yhdistykseksi tai liikelaitokseksi keskinäisellä sopimuksella. PALAUTE JULKAISUSTA Lähetä palautetta tästä julkaisusta. Toiminnanjohtaja Yrjö Westling, SEKES ry Yhteystiedot: puh , yrjo.westling(at)sekes.fi

4 SISÄLTÖ OSA I TYÖN TAVOITE JA ORGANISOINTI YRITYSKEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄ JA TYÖN TAVOITE KENELLE JULKAISU ON TARKOITETTU? 5 5 OSA II YRITYSNEUVONNASTA YRITYSKEHITTÄMISEEN MITÄ YRITYSNEUVONTA TARKOITTAA KÄSITTEENÄ? Yritysneuvonta Yritysneuvonnan työkaluja MITEN YRITYSKEHITTÄMINEN EROAA YRITYSNEUVONNASTA? Yritysneuvonnasta yritysten strategiseen kumppanuuteen 8 8 OSA III KEHITTÄMISYHTIÖN ROOLI JA TEHTÄVÄT YRITYSKEHITTÄMISESSÄ MIKSI KEHITTÄMISYHTIÖN KANNATTAA SATSATA YRITYSKEHITTÄMISEEN? MITEN YRITYSKEHITTÄMINEN ON ORGANISOITU KEHITTÄMISYHTIÖSSÄ? KEHITTÄMISYHTIÖN JA KONSULTIN ERI ROOLIT OSA IV YRITYSKEHITTÄMISEN AJURIT JA MENETELMÄT YRITYSKEHITTÄMISEN AJUREITA Rakennemuutos Ikääntyminen Ilmastonmuutos Energia YRITYSKEHITTÄMISEN MENETELMIÄ Kehittämisyhtiö kehittämisen moottorina Yrityskehittämisen menetelmiä: Ajureista tuotteisiin ja palveluihin Toimialakohtainen kehittäminen Uusien toimialojen synnyttäminen OSA V YRITYSKEHITTÄMISEN TYÖKALUJA Yrityskehittäminen Muita kehittämissovelluksia OSA VI KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ YRITYSKEHITTÄMISESTÄ CASE: HALLITUSTYÖSKENTELYN KEHITTÄMINEN CASE: OMISTAJANVAIHDOKSET CASE: RAKENNEMUUTOKSEEN REAGOINTI CASE: Atria, Kannus CASE: Stora Enso, Summa CASE: Perlos, Joensuu CASE: KANSAINVÄLINEN PROJEKTIMYYNTI CASE: TOIMIALAKEHITTÄMINEN, LASERTYÖSTÖ CASE: SAUNASTA UUSI PALVELUSENSAATIO SUOMEEN CASE: KLEMMARI HYVINVOINTIALAN MARKKINOIDEN SYNNYTTÄMISEN TYÖKALU OSA VII LÄHTEET

5 OSA I TYÖN TAVOITE JA ORGANISOINTI Yrityskehittämisen työryhmä ja työn tavoite Yrityskehittäminen nähtiin Sekes ry:n hallituksessa tärkeänä tulevaisuuden menetelmänä, jonka tuotteistamiseen haluttiin saada valtakunnallista näkemystä. Toiminnanjohtajan nimeämä työryhmä käynnisti työn syyskuussa 2008, mutta toiminnan alustavia tavoitetta esiteltiin ensimmäisen kerran jo Sekesin kesäpäivillä Porissa Työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt ja työnantajatahot: Pietilä Risto; Raahen seudun yrityspalvelut, puheenjohtaja Hirvonen Tapani; Josek, Joensuu Ikola Arto; Kosek, Kokkola Kinnunen Risto; Jykes, Jyväskylä Korpela Riitta; Concordia, Pietarsaari Kovala Risto; Jykes, Jyväskylä Pöllänen Ismo; Imatran seudun kehitysyhtiö Ravattinen Risto; Josek, Joensuu Sandberg Jonne; Kosek, Kokkola Viljakainen Maarit; Jykes, Jyväskylä Westling Yrjö; Sekes, Helsinki Toimeksiannon tavoitteena on ollut yrityskehittämisen käsitteen määrittäminen sekä siihen liittyvän tiedon kerääminen, jalostaminen ja palvelukonseptin tuotteistaminen. Työn toinen vaihe on käsittänyt yrityskehittämiseen soveltuvien ohjelmien ja työkalujen analysointia, testausta sekä suosituksia niiden soveltuvuudesta erilaisiin yritysneuvonnan ja yrityskehittämisen palvelukokonaisuuksiin. Työryhmän kolmas tavoite on olla jatkossakin mukana yrityskehittämisen kehityskäyrällä ottamalla kantaa uusiin esille tuleviin yrityskehittämiseen liittyviin asioihin. l Kenelle julkaisu on tarkoitettu? Tämä yrityskehittämisen julkaisu on suunnattu pääosin Sekesin jäsenjärjestöjen käyttöön. Tavoitteena on, että jäsenjärjestöt voisivat hyödyntää työryhmän työn tuloksia omassa toiminnassaan. Työryhmä toivoo, että kehittämisyhtiöt voisivat vastavuoroisesti antaa palautetta yrityskehittämiseen liittyvästä toiminnastaan. Toimintaa voitaisiin näin edelleen kehittää sekä laajentaa ja parantaa palvelukonseptia kansallisella tasolla. Julkaisu on suunnattu myös kehittämisyhtiöiden omistajatahoille, eli hallituksille ja kunnallisvaltuutetuille. Tällä julkaisulla halutaan antaa tietoa päättäjille yritysneuvonnan ja yrityskehittämisen käsitteistä ja vaikuttavuudesta. Yritysneuvonta ja etenkin yrityskehittäminen ovat toimintaa, jossa vaikuttavuus ei synny hetkessä, mutta on oikein suunnattuna vaikutukseltaan pitkäkestoista ja tehokasta. l Yritysneuvonta ja etenkin yrityskehittäminen ovat toimintaa, jossa vaikuttavuus ei synny hetkessä, mutta on oikein suunnattuna vaikutukseltaan pitkäkestoista ja tehokasta.

6 OSA II YRITYSNEUVONNASTA YRITYSKEHITTÄMISEEN Mitä yritysneuvonta tarkoittaa käsitteenä? Yritysneuvonta Kehittämisyhtiön tärkeimpiin kehittämispalveluihin kuuluu yritysneuvonta yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Mitä yritysneuvonta käytännössä on? Yritysneuvonta voidaan luokitella kahdella eri tavalla: yrityksen elinkaaren mukaan tai kehittämisen teeman mukaan. Eri elinkaaren mukaisia vaiheita ovat aloittaminen, toiminnallinen vaihe sekä lopettaminen tai omistajanvaihdos. Yritysneuvonnan teemoja ovat muun muassa rahoitus, tuotekehitys, kansainvälistyminen, markkinointi, rekrytointi ja investoinnit. Kehittämisyhtiön rooli yritysneuvonnassa on toimia koordinaattorina ja pitkän aikavälin pysyvänä kumppanina. Koordinaattorin rooli tarkoittaa sitä, että yrittäjä ohjataan tarpeen mukaan tarvittavien asiantuntijoiden luokse ja autetaan resurssimielessä prosessin etenemistä. Kehittämisyhtiöt ovat muodossa tai toisessa pysyviä yksiköitä, joiden yritysneuvonta on pääsääntöisesti maksutonta. Yritykset voivat siis hyödyntää kehittämisyhtiöitä pitkän aikavälin kumppaneina. Käytännössä yritysneuvontatyö on yritysten haasteiden määrittelyä, resurssien hankintaa sekä yritysten tukemista niiden liiketoiminnoissa. Onnistunut neuvonta edellyttää erinomaista asiantuntijaverkoston tuntemusta, rahoituskanavien tuntemusta sekä toimialaosaamista. Yritysneuvontatyö on aina tapauskohtaista ja perustuu sitä tekevän henkilön ja yrittäjän väliseen yhteistyöhön. Työ on usein moniulotteista sekä laaja-alaista ja vaatii taitoa sopeutua eri tilanteisiin. Toisaalta työssä on tiettyjä peruselementtejä, jotka toistuvat miltei aina. Yleensä haastetilanne tulee hahmottaa ja konkretisoida. Ratkaisun hakeminen edellyttää yleensä taloudellista sekä asiantuntemusta vaativien resurssien löytämistä. Kehittämisyhtiön näkökulmasta yritysneuvonnan haasteita ovat palveluiden tuotteistaminen riittävän konkreet- tisiksi, neuvonnan laadun turvaaminen esimerkiksi henkilöstövaihdostilanteessa sekä pysyminen sellaisessa neuvonnassa, joka ei mene päällekkäin yksityisten palveluntuottajien palvelujen kanssa. Neuvonnan ja konsultoinnin rajapinta on usein veteen piirretty viiva, jonka määrittely on erittäin vaikeaa. Yritysneuvonnan suhteen syventyessä yritysten kanssa mennään usein hyvin syvälle yrityksen toimintaan, jolloin lähestytään konsultoivaa otetta yritykseen. Toisaalta yritysneuvonnan laaja-alaisuus edellyttää, että yritysneuvoja ei muutu konsultiksi vaan pysyy yleisosaajana. Tämä luo pohjan koordinoivalle roolille. Niissä tilanteissa, joissa tarvitaan syvällistä erityisasiantuntemusta, asiakas ohjataan alan asiantuntijayritykseen. Yritysneuvonnassa objektiivisuus on Käytännössä yritysneuvontatyö on yritysten haasteiden määrittelyä, resurssien hankintaa sekä yritysten tukemista niiden liiketoiminnoissa. tärkeä tekijä. Tämän ylläpitämiseksi pitää aina muistaa, että yrittäjä käyttää yritysneuvontaa sparraavana elementtinä, mutta viime kädessä päätökset eri toimenpiteistä tekee yrittäjä itse. Hän kantaa joka tapauksessa vastuun liiketoiminnastaan. Konsultatiiviseen rooliin verrattuna ei ole suositeltavaa, että yritysneuvontaa toteuttava henkilö istuu asiakasyritysten hallituksissa. Tämä voi aiheuttaa kehittämisyhtiöiden asiakashallinnassa jääviysongelmia ja heikentää neuvonnan objektiivisuutta. Yritysneuvonnan prosessi on yrityksen elinkaaren vaiheesta tai teemasta riippumatta samanlainen, mutta asiaan liittyvä problematiikka poikkeaa tapauskohtaisesti. Tämän vuoksi yritysneuvojan laaja-alainen osaaminen on kriittinen menestystekijä. Yritysneuvojan (esim. yritysasiamies) toimenkuvassa on kolme päätehtävää: 1. Yritysneuvonta Yrityksen tai yritysasiamiehen yhteydenoton johdosta käydään keskustelua, josta nousee esille tiedostettu tai piilevä

7 kehittämistarve. Kehittämistarpeen hoitamiseen tarvitaan resursseja, osaamista ja rahaa. Kehittämistarve projektoidaan ja haetaan tarvittavat resurssit, rahoitus ja asiantuntijat. Toteutetaan tarvittaessa erillisenä kehittämisprojektina. 2. Toimialan kehittäminen Tunnistetaan yrityskentän tarpeet ja toimitaan yritysten rajapinnassa niiden apuna. Toimialan tietoa käytetään hyväksi ja tuodaan esille eri toimenpiteiden tärkeyden arvioinnissa. Toimialan kehittämisen alla tehtäviä toimenpiteitä voivat olla muun muassa yhteisosastot messuilla (madalletaan yritysten kynnystä tulla mukaan messuille rakentamalla perusinfrastruktuuri osastolle) uudet markkinat, tutustumismatkat uudet teknologiat ja niiden tuominen alalle kuntarahoituspäätösten valmistelu toimialan imagon/vetovoimaisuuden kehittäminen, lehdistövierailut, markkinointi, oppilaitosyhteistyö 3. Yritysverkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen Kytketään yhteen yrityksiä ja toimijoita samojen tarpeiden ympärille, esimerkiksi alihankinta/teknologian kehittäminen. Pyritään myös toimialat ylittävään yhteistyöhön. Yritysneuvonnan erilaisia teemoja ovat markkinointi rahoitus omistajanvaihdokset talous ja rahoitus rekrytointi kansainvälistyminen toiminnanohjaus ja laatu energia toimitilat tuotekehitys ja teknologia messut sijoittumiset Yritysneuvontaan oleellisesti liittyvä hallitustyöskentelyn edistäminen on esitetty tämän julkaisun liitteessä Case: Hallitustyöskentelyn kehittäminen. Siirry caseen tästä Yritysten omistajanvaihdokset ovat akuutteja asioita. Kuvaus näistä yritysneuvontaan liittyvistä toimista on esitetty liitteessä Case: Omistajanvaihdokset. Siirry caseen tästä Yritysneuvonnan työkaluja Yritysneuvonnan tueksi on tarjolla työkaluja, joita voidaan käyttää erilaisen asiakastarpeen mukaan. Työkalujen käyttämiseen vaikuttavat myös seudun elinkeinotoimijoiden rakenne ja palvelujen saatavuus. Yritysneuvonnan ja -kehittämisen työkalut konkretisoivat omalta osaltaan kehittämisyhtiön tarjoamaa palvelua ja luovat sille enemmän sisältöä. Yrityksen perustamisvaiheessa tarjottaviin työkaluihin vaikuttaa suuresti se, toimiiko seudulla uusyrityskeskus. Uusyrityskeskukset ovat erikoistuneet aloittavan yrittäjän neuvontaan, ja verkostolla on käytettävissään muun muassa oma perustamisopas, liiketoimintasuunnitelmarunkoja sekä kannattavuuslaskelmia. Vastaavantyyppisiä työkaluja käyttävät myös kehittämisyhtiöt perustamisneuvonnassa. Monet kehittämisyhtiöt ovat ottaneet käyttöön Yritystulkin, joka sisältää em. työkaluja ja erilaisia sopimuspohjia. Toimivien yritysten neuvonta- ja kehittämistyössä korostuu entistä enemmän kehittämisyhtiön palvelujen koor- dinoijan rooli. Esimerkiksi TE-keskuksen tuotteistettuja palveluja voidaan käyttää toimivien yritysten yksilöidympiin tarpeisiin, kuten talouden tasapainottamiseen, myynnin kehittämiseen tai kansainvälistymiseen. Käytännössä tuotteistetut palvelut ovat konsulttipalveluita, joiden hintaa ja käyttämisen kynnystä madaltaa voimakas julkinen tuki. Joillakin seuduilla myös kehittämisyhtiö voi osallistua konsultin käyttämisestä aiheutuviin kuluihin, esimerkkinä Lahden alueen kehittämisyhtiö Lakesin tarjoama Mikroyritysten aktivointituki. Kehittämisyhtiöiden omaan käyttöön ja yritysneuvojien työn tueksi on saatavilla erilaisia yrityksen talouden analyysityökaluja sekä liiketoiminnan kehittämistyökaluja. Talouden analyysityökaluista eri seuduilla on käytössä muun muassa Highline Oy:n kehittämä Simulo-työkalupakki ja Teemu Aho -yhtiöiden Navita-yritysmalli. Liiketoiminnan kehittämistyössä voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi Prizzwayn Progress-kehittämistyökalua. Monilla seuduilla toimii aktiivinen yrityskummi/mentoriverkosto. Yrityskummeja voidaan hyödyntää yritysneuvonnan ja -kehittämisen tukena käytännössä yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Usein yrityskummia käytetään erilaisissa yrityksen murrosvaiheissa, joita voivat olla esimerkiksi yrityksen kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja omistajanvaihdos. Yrityskummi voi myös toimia yrityksen hallituksen keskustelukumppanina ja hallitustyön kehittäjänä. Yrityskummia voidaan tarvita muun muassa yrityksen omistajanvaihdostilanteissa. Kehittämisyhtiö voi myös auttaa omasta yrityksestään luopujaa löytämään toiminnalleen jatkajan luottamuksellisesti omia verkostojaan hyödyntäen. Yhtenä esimerkkinä em. kaltaisesta toiminnasta voidaan mainita Keski-Suomen alueella toimiva Kauppakota-palvelu, joka saattaa yhteen yrityksen myyjiä ja ostajia. Omistajanvaihdostilanteissa on myös syytä käyttää erilaisia asiantuntijapalveluita, joiden hankkimiseen yrityksen on mahdollista saada julkista tukea. l

8 OSA II YRITYSNEUVONNASTA YRITYSKEHITTÄMISEEN Miten yrityskehittäminen eroaa yritysneuvonnasta? Yrityskehittäminen on yritysneuvontaa laajempi ja syvällisempi käsite. Yrityskehittämisessä pyritään lisäämään yrityksen kilpailukykyä, kasvua tai muuta kehitettävää toimintoa laajoilla, pitkäkestoisilla toimilla. Yrityskehittäminen voi olla myös laajempaa yritysryhmää koskeva yhteinen kehittämisprosessi, jolloin jonkin ai- healueen ympärille kerätään toimijoiden joukko. Yhteisenä intressinä on asian edistäminen siten, että kaikki mukana olijat hyötyvät. Yrityskehittämisessä yhä useammin ylitetään toimialojen rajat ja kehittämistyöhön sidotaan myös muita osaajia, kuten VTT, yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Uudet ajatukset ja liiketoimin- tainnovaatiot syntyvät yhä useammin toimialojen rajapinnoissa. Yrityskehittämiselle tässä muodossa on luonteenomaista luottamuksellisuus ja asiakkuuden pitkäkestoisuus. Laajempana käsitteenä yrityskehittäminen pitää sisällään myös eri toimijoiden (verkoston) roolien ja tehtävien selkeyttämisen. l Yritysneuvonnasta yritysten strategiseen kumppanuuteen Yrityskehittämisen käsitettä ja sen eroa yritysneuvontaan selventää alla oleva kuva. Kehittämisyhtiön ja yritysasiakkaan välistä yhteistoimintaa voidaan syventää alkaen yritysneuvonnasta, yrityskehittämisen kautta syvään strategiseen kumppanuuteen. Yritysneuvonta lyhytkestoista ja satunnaista kesto alle 1 v., normaalisti esimerkiksi yksi toimenpide tulipalojen sammuttaminen toimenpiteet tässä hetkessä ei aktiivista vuoropuhelua yrityksen kanssa yksittäinen yritys tai yrittäjä vakioidut tuotteet, esimerkiksi TEkeskuksen konsulttituotteet, kehittämisyhtiöiden vakioidut palvelut Yrityskehittäminen pidempikestoinen, kesto yli 1 v. useita toimenpiteitä luottamuksen syntyminen yrittäjälle säännölliset tapaamiset yritykset tai yritysryppäät tulevaisuuden tarpeet, kehittämisyhtiö hakee kumppanuutta aktiivisesti ja tarjoaa mahdollisuuksia ja uusia näkökulmia asioihin eri toimialojen rajat ylittävät kehityshankkeet ja yhteistyö STRATEGINEN KUMPPANUUS Strateginen kumppanuus pitkäkestoinen, kesto yli 1 v. selkeä tavoitehakuinen kehittäminen vahva luottamus yrittäjällä molemminpuolinen säännöllinen yhteydenpito aktiivinen uusien ratkaisujen hakeminen kasvuyrittäjyys yksi muodoista YRITYSKEHITTÄMINEN YRITYSNEUVONTA

9 OSA III KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLI JA TEHTÄVÄT YRITYSKEHITTÄMISESSÄ Miksi kehittämisyhtiön kannattaa satsata yrityskehittämiseen? Jokaisen seudun hyvinvointi on riippuvainen sen elinkeinoelämän tilasta. Yritysten kilpailukyky ratkaisee niiden menestymisen, mutta samalla myös alueiden elinvoimaisuuden ja työllisyyden. Kunnallisten kehittämisyhtiöiden tavoitteena on yritystoiminnalle suotuisan toimintaympäristön kehittäminen, sekä kehittämisyhtiön asiakkaiden alueen yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Tämän periaatteen mukaan kehittämisyhtiöiden päämääränä tulee olla syvenevä yhteistyö yritysasiakkaiden kanssa, niiden tarpeiden kuuleminen ja ymmärtäminen sekä kilpailukykyä edistävien ratkaisujen tuominen yritysten käyttöön. Kuntien omistamat kehittämisyhtiöt toimivat yleensä pääosin kuntien rahoituksella. Omistajatahojen näkökulmasta kehittämisyhtiön toiminnan vaikuttavuus on usein asia, joka herättää keskustelua. Vaikuttavuutta voidaan lisätä ja syventää tuomalla yrityskehittäminen kehittämisyhtiön palvelukonseptiin perinteisen yritysneuvonnan lisäksi. Askel syvempään kumppanuuteen On tärkeää huomata, että kattavan kehittämisyhtiön palvelun tulee sisältää kaikkia eri palvelumuotoja: yritysneuvontaa, yrityskehittämistä ja strategista kumppanuutta. Yritysneuvonta on tarpeellista aloittaville yrityksille. Se on tarpeellista myös toimiville yrityksille, kun ratkaistaan yritysasiakkaan yksittäistä tarvetta, esimerkiksi rahoitukseen liittyen. Yrityskehittäminen on selkeä askel syvempään kumppanuuteen, jossa tavoitteena ovat yleensä laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden ratkaisut. l Strateginen kumppanuus syntyy onnistuneen yrityskehittämisen sivutuotteena eli yhdessä tehty työ synnyttää luottamusta ja mahdollisuuden päästä yrityksen strategian ytimeen ja sen kehittämiseen. Asiakkuuden kehittyminen vaatii siten useampiportaista työskentelyä yritysneuvonnan kautta strategiseen kumppanuuteen.

10 OSA III KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLI JA TEHTÄVÄT YRITYSKEHITTÄMISESSÄ Miten yrityskehittäminen on organisoitu kehittämisyhtiöissä? Useassa kehittämisyhtiössä yrityskehittämistä tehdään tiedostamatta välttämättä sen luonnetta. Kyse on useimmiten luonnostaan syvenevästä asiakasyhteistyöstä, joka asteittain muuttuu yrityskehittämiseksi. Suunniteltu ja tuotteistettu yrityskehittäminen sen sijaan on vielä vähäisempää. Yrityskehittämisen eri teemoja toteutetaan kehittämisyhtiöissä yleensä erilaisten hankkeiden avulla. Kumppaneita ja rahoitusta niihin haetaan eri lähteistä kulloistenkin tarpeiden mukaan. Jokaisessa kehittämisyhtiössä pitäisi laatia selvät tavoitteet toiminnalle ja kuvata prosessit yrityskehittämistä varten. l Kehittämisyhtiön ja konsultin eri roolit Kehittämisyhtiöt käyttävät yleensä toiminnassaan yksityisten asiantuntijoiden palveluja sekä oman toimintansa että asiakkaiden toiminnan kehittämiseen. Konsulttien rooli painottuu yrityksissä pääsääntöisesti yksittäisten haasteiden ratkaisuun. Yksityisten asiantuntijoiden palvelukonseptit ovat yleensä kapea-alaisia ja korkeaan osaamiseen perustuvia. Ongelmana on, että varsinkaan pienyritykset eivät osaa riittävästi hyödyntää ulkoisten asiantuntijoiden työpanosta oman yritystoimintansa kehittämisessä. Kehittämisyhtiöiden rooli liittyy alueelliseen hyvinvointiin. Kehittämisyhtiöt haluavat sitoutua yritysten kehittämiseen pitkällä tähtäimellä, jolloin tavoitteena ei ole oman toiminnan voittojen maksimointi, vaan asiakasyrityksen menestyminen. Kehittämisyhtiö voi siten rakentaa luottamukselliset ja pitkäkestoiset asiakassuhteet. Toisaalta kehittämisyhtiön oma osaaminen ja resurssit eivät aina riitä asiakkaan ongelmien ratkaisuun. Yrityskehittämisessä kehittämisyhtiön ja konsultin roolit voidaan parhaimmillaan yhdistää, kun kehittämisyhtiö johtaa yrityksen tarpeisiin ja toiveisiin pohjautuvaa yrityskehittämistä ja hyödyntää siinä eri asiantuntijoita ja näiden erikoisosaamista kulloistenkin tarpeiden mukaan. l 10

11 OSA IV YRITYSKEHITTÄMISEN AJURIT JA MENETELMÄT Yrityskehittämisen ajureita Yrityskehittämisen ajurit ovat yhteiskuntaan liittyviä muutostrendejä, jotka tapahtuvat joko hitaasti tai nopeasti ajurista ja tilanteesta riippuen. Esimerkiksi ikääntyminen on Suomessa odotettavissa oleva muutos, joka tuo mukanaan erilaisia haasteita, mutta samalla myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ikääntymiseen liittyvä liiketoiminta-alue, hyvinvointipalvelut, on eräs Länsi-Euroopan tärkeimpiä kasvualoja. Toisaalta esimerkiksi rakennemuutos voi syntyä jonkin ison yrityksen lopettaessa toimintansa. Yrityskehittämisen ajureita voivat olla myös paljon pienemmät muutokset. Ne saattavat esiintyä paikallisina, kuten esimerkiksi ison teollisuusyrityksen prosessien ulkoistamiset. Nämä muutokset avaavat osaltaan pk-sektorin yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia. Kehittämisyhtiön roolina alueillaan on pienempien tai suurempien ajureiden tunnistaminen ja niistä informoiminen, liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen sekä verkostojen luominen. l Rakennemuutos On tärkeää nähdä, että rakennemuutos on yleensä myös mahdollisuus. Rakennemuutoksen tai merkittävän yrityksen toiminnan äkillinen loppuminen tuo alueen uusien kysymysten ääreen. Miksi näin tapahtui ja mitä voimme tehdä seuraavaksi? Osa muutoksista johtuu maailmalla tapahtuvasta kehityksestä, jolle paikallisesti ei voida mitään ja johon on vain sopeuduttava. Onnistuneen rakennemuutoksen hallintaan kuuluvat nope us reagoida tilanteeseen ja positiivisen asenteen säilyttäminen uusille mahdollisuuksille. Tärkeää on, että alueella on yhteinen tavoitetila, jonka saavuttamiseksi yhdessä ponnistellaan. Kallista aikaa muilta toimenpiteiltä saattaa viedä keskittyminen pelkästään yrityksen päätöksen kääntämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Onnistuneesta kriisin- ja rakennemuutoksen hallinnasta on olemassa hyviä esimerkkejä. Vaihtoehtoja on useita ja niitä on sovellettava tilanteesta ja alueen tavoitteista riippuen. Valitettavan usein rakennemuutoksessa keskitytään vain jälkihoitoon. Hyvin tehty valmistautuminen säästää aikaa, kun osa toimenpiteistä on mietitty valmiiksi ja roolijakoa pohdittu jo etukäteen. Valmistautuminen rakennemuutokseen tai merkittävän työllistäjän poistumiseen paikkakunnalta ei saa olla vaiettu tabu silloin, kun tehdään aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Rakennemuutoksessa tärkeää on riittävä ennakointi: Kehittämisyhtiöllä on aktiivinen rooli ennakointityössä ja asioiden seuraamisessa. Seurattavaksi valittavia asioita voi olla muun muassa yhteisövero: tarkastellaan, kuinka suuri osuus muutamalla isoimmalla yrityksellä tai tietyllä toimialalla on yhteisöverosta. Kärkiyritysten seuranta, esimerkiksi Balance Intelligencen -palvelun avulla. Yrityskohtaisen jalostusarvon kehityksen seuranta. Kunnan tai seutukunnan, jonka alueella yksi tehdas tai toimiala on merkittävä työllistäjä, on syytä etukäteen miettiä toimenpiteitä ja valmiita toimintamalleja, joiden avulla rakennemuutostilannetta lähdetään ratkaisemaan. Ennakointi ja etukäteissuunnitel- mat mahdollistavat nopeiden toimenpiteiden aloittamisen. Säännöllinen koulutus kehittämisyhtiöiden henkilökunnalle osaamistason ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kriisivaiheen lähestyessä on koulutuksessa painotettava muun muassa seuraavia aihealueita: rahoitus (kassavirta, kannattavuus, rahoitusjärjestelyt), yt-laki, yrityssaneeraus. Selkeästi ja tavoitteellisesti toteutettu ennakointityö on alueen vahvuustekijä. l Atrian Kannuksen tehtaan lopettaminen on esimerkki onnistuneesta rakennemuutoksesta sekä toimenpiteistä, joita siihen liittyi. Case: Atria, Kannus (Kosek, Kokkola) on esitetty tämän julkaisun liitteessä. Siirry caseen tästä 11

12 OSA IV YRITYSKEHITTÄMISEN AJURIT JA MENETELMÄT Ikääntyminen Yrityskehittämisen näkökulmasta ikärakenteen muutoksen aiheuttamat haasteet liittyvät tuottavuuteen, kilpailukykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyskustannuksiin. Työelämässä tuottavuuden ylläpitäminen merkitsee uusia toimintatapoja, jotka perustuvat uudenlaisiin joustaviin organisaatioihin ja entistä joustavampiin toimintatapoihin. Työn vaatimukset ja työympäristö taas vaikuttavat keskeisesti työkykyyn. Hyvässä työyhteisössä huomioidaan ikääntyvän työntekijän voimavarat ja muokataan työn kuvaa työuran edistymisen mukaan. Eri-ikäisten tarpeet ja mahdollisuudet huomioiva työyhteisö ja työnorganisointi edistävät yrityksen menestymistä ja henkilöstön hyvinvointia aikana, jolloin osaavista työntekijöistä tulee olemaan suuri kilpailu. Yritysten yhteistyötä tulee tukea Koko kansakunnan ikääntyminen tulee merkittävästi lisäämään hyvinvointialan palvelujen kysyntää. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toivotaan uudistavan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimintarakenteita ja toimintamalleja sekä mahdollistavan uusien käytäntöjen ja innovaatioiden laaja-alaisen käyttöönoton. Suomalaisen yhteiskunnan parhaat hoiva-alan innovaatiot ovat alan ammattitaitoisten toimijoiden varassa. Yhä useammin palvelujen ostajatahona on iso hankintaorganisaatio, joka ostaa suuria kokonaisuuksia. Yksittäinen yritys ei pysty siten aina vastaamaan tarjouspyyntöön. Yhteistyö ja verkottuminen oman toimialan yritysten kanssa onkin viime aikoina lisääntynyt. Tätä suuntausta tulee kannustaa ja tukea. Hyvinvointialan kilpailu kiristyy Pelin henki on se, että kilpailu myös hyvinvointialalla kiristyy, palkat nousevat ja hyvästä henkilökunnasta käydään entistä enemmän kilpailua. Palveluntuottajien tulee edelleen kehittää toimivaa ja kannattavaa liiketoimintaa, jota pystytään myymään sekä julkiselle sektorille että yksityisille itse maksaville asiakkaille. l Eri-ikäisten tarpeet ja mahdollisuudet huomioiva työyhteisö ja työnorganisointi edistävät yrityksen menestymistä ja henkilöstön hyvinvointia aikana, jolloin osaavista työntekijöistä tulee olemaan suuri kilpailu. 12

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot