SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS SFS-OPAS 12

Transkriptio

1 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Finnish Standards Association SFS painos 1 ( ) COPYRIGHT SFS. OSITTAINENKIN JULKAISEMINEN TAI KOPIOINTI SALLITTU VAIN SFS:N LUVALLA. TÄTÄ JULKAISUA MYY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS CEN/CLC 2015 All rights reserved SFS 2015 for the translation SFS/ICS Ristiriitatapauksissa pätee englanninkielinen teksti. Suomenkielisen käännöksen päivämäärä In case of interpretation disputes the English text applies. Date of translation into Finnish CENIN JA CENELECIN JÄSENJÄRJESTÖJÄ KOSKEVAT KRITEERIT SEKÄ NIIDEN ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT PROSESSIT JA ORGANISAATIORAKENNE Guide on membership criteria of CEN and CENELEC and the processes andorganizational structure for the assessment of those criteria Tämä julkaisu sisältää eurooppalaisten oppaiden CEN/CLC Guide 20:2015 "Guide on membership criteria of CEN and CENELEC" ja CEN/CLC Guide 22:2015 "Guide on the organisational structure and processes for the assessment of the membership criteria of CEN and CENELEC" englanninkieliset tekstit. Julkaisu sisältää myös englanninkielisen tekstin suomenkielisen käännöksen. This publication consists of the English text of the European guides CEN/CLC Guide 20:2015 "Guide on membership criteria of CEN and CENELEC" and CEN/CLC Guide 22:2015 "Guide on the organisational structure and processes for the assessment of the membership criteria of CEN and CENELEC". The publication also contains a Finnish translation of the English text. SFS

2 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 2 Sisällys CENin ja CENELECin opas 20 CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjä koskevat kriteerit Esipuhe Läpinäkyvyys Työohjelma Uudet kansalliset työkohteet Ehdotusten valmistelu Valmiit julkaisut lopulliset versiot Julkinen lausuntokierrosprosessi: menettelyt Rakenteiden läpinäkyvyys (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Avoimuus ja kehitysnäkökulma Vapaa osallistuminen syrjimättömin perustein kaikkiin standardien laadinnan vaiheisiin Kehitysnäkökulma: kaikkien olennaisten sidosryhmien, mukaan lukien taloudellisesti heikommassa asemassa olevien sidosryhmien ja yhteiskunnallisten sidosryhmien, osallistumista standardien laadintaan edistetään ja helpotetaan, jotta prosessiin osallistuisi useampia sidosryhmiä Periaate sidosryhmien näkökulmien ja mielipiteiden asianmukaisesta edustuksesta teknisissä elimissä Yksi delegaatio edustaa kaikkien kansallisten sidosryhmien muodostamaa konsensusta (Yhden delegaation periaate) (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Hallinto (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Puolueettomuus ja konsensusperustaisuus Prosessin puolueettomuus Konsensus Neutraalius, rakenteen puolueettomuus ja riippumattomuus (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Tehokkuus ja tarpeellisuus Toimet, joilla vastataan tehokkaasti lainsäädännön ja markkinoiden tarpeisiin sekä tieteen ja teknologian kehitykseen Standardit eivät saisi vääristää markkinoita, haitata kilpailua tai estää innovaatioita ja teknologian kehitystä Laadukkaita standardijulkaisuja ylläpidetään asianmukaisesti, ja ne ovat helposti asiakkaiden saatavilla Toiminnan johdonmukaisuus Vältetään päällekkäisyyksiä standardisoinnissa eurooppalaisella tasolla (CEN ja CENELEC) Järjestelmän sisäinen johdonmukaisuus (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Vältetään päällekkäisyyksiä standardisoinnissa kansainvälisellä tasolla (ISO, IEC) Johdonmukaisuus toisten järjestelmien kanssa (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Vältetään päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja toimialojen välillä, jäsenjärjestön työohjelmassa, julkaistujen standardien kokoelmassa tai kansallisten lakisääteisten vaatimusten kanssa (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Lakisääteisten vaatimusten täydentäminen (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä).. 27 Sivu

3 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 3 6 Taloudelliset edellytykset ja vakaus Taloudelliset edellytykset Kansallinen asema ja vastuuvelvollisuus Vakaus: asianmukainen tietotekniikkainfrastruktuuri Vakaus: immateriaalioikeuksien suoja (tekijänoikeudet) ja myyntipolitiikka Liite 1 Huomioon otettavat asiakirjat Liite 2 CENin tai CENELECin kansallisten jäsenjärjestöjen arvioinneissa käytettävä tarkistuslista ja arviointisuunnitelmalomake Liite 3 Itsearvioinnin tai vertaisarvioinnin tai EN ISO auditointiin yhdistetyn itsearvioinnin CENin ja CENELECin opas 22 Opas CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjä koskeviin kriteereihin liittyvässä arvioinnissa käytettävästä organisaatiorakenteesta ja prosesseista 1 Soveltamisala Hallinnon periaatteet Jäsenjärjestöjen keskinäisiä suhteita ja niiden seurantaa käsittelevä komitea (MRMC) Toimeksianto Jäsenet Päätökset Hallinnointi CENin ja CENELECin keskussihteeristön tuki Arviointivaihtoehdot Yleistä Arviointien ja EU:n asetuksen N:o 1025/2012 yhtäläisyydet Itsearviointi EN ISO auditointiin yhdistetty itsearviointi Vertaisarviointi Jäsenhakemusten käsittely CENissä ja CENELECissä Oikeudellista asemaansa muuttaneiden CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjen pyyntöjen käsittely Liite A Tiivistelmä organisaatiomallista Liite B Menettely: Jäsenjärjestöjen suorittamat CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjä koskevien kriteerien arvioinnit

4 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 4 CENin ja CENELECin opas 20 CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjä koskevat kriteerit 4. painos, (Korvaa CENin ja CENELECin oppaan 20:2013) CEN ja CENELEC ovat päättäneet ottaa käyttöön tämän oppaan CENELECin vuosikokouksen päätöksellä ja CENin vuosikokouksen päätöksellä, jotka molemmat on tehty joulukuussa 2014.

5 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 5 Esipuhe Tämä opas täydentää CENin ja CENELECin opasta 22 Opas CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjä koskeviin kriteereihin liittyvässä arvioinnissa käytettävästä organisaatiorakenteesta ja prosesseista, ja sitä olisi käytettävä yhdessä kyseisen julkaisun kanssa. Eurooppa-neuvoston syyskuussa 2008 antamissa päätelmissä standardisoinnista ja innovoinnista kehotettiin kansallisia standardisointielimiä tarkastelemaan yhdessä eurooppalaisten standardisointielinten kanssa vapaaehtoisen vertaisarviointiprosessin toteutettavuutta, jotta toimijoita kannustettaisiin jatkuvasti parempiin tuloksiin ja hyvien käytäntöjen vaihtoon. Myös erityisasiantuntijaryhmän EXPRESSin raportissa kansallisia standardisoimisjärjestöjä kehotettiin jakamaan kokemuksiaan parhaista käytännöistä ja ottamaan tarvittaessa vertaisarviointijärjestelmän käyttöön. Näiden suositusten pohjalta CEN ja CENELEC päättivät yhteistoimin kehittää edelleen eurooppalaisen standardisointijärjestelmän toimivuutta jatkuvan parantamisen avulla. Yksi osa tätä hanketta on tämä CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjen hyväksymä opas, jossa esitetään kriteerit, jotka kaikkien CENin ja CENELECin kansallisten jäsenjärjestöjen pitää jatkuvasti täyttää. Jatkuvien ja järjestelmällisten arviointien avulla luodaan hyödyllinen tietokanta prosessien toimivista ohjaustavoista ja parannetaan näin toimivuutta, tehokkuutta ja monia muita osa-alueita. Näillä toimilla voidaan tukea laatua ja kannattavuutta. Kaikki CENin ja CENELECin sidosryhmät hyötyvät siitä, että jäsenjärjestöt jakavat tätä tietoa. Hyväksymällä tämän oppaan CENin ja CENELECin jäsenjärjestöt ovat osoittaneet pyrkivänsä innovatiiviseen toimintatapaan, joka tähtää erinomaisuuteen. Toimintatavalla on kahdenlaisia tavoitteita: toisaalta määritettyjen jäsenyyskriteerien noudattaminen ja toisaalta parhaita käytäntöjä koskevan tiedon jakaminen ja siitä syntyvä vuorovaikutus jäsenjärjestöjen kesken. Tähän oppaaseen hyväksytyt kriteerit perustuvat siihen, että jäsenjärjestöt päättävät itse vapaaehtoisesti noudattaa näitä vaatimuksia. Tämän mallin käyttöönotolla CENin ja CENELECin jäsenjärjestöt pyrkivät ylläpitämään luottamusta ja edistämään jatkuvaa parantamista. Tässä oppaassa esitettyjen vaatimusten täyttäminen on pakollista. Yhteys eurooppalaista standardisointia käsittelevään EU:n asetukseen n:o 1025/2012 Jäsenjärjestöjä koskevia kriteerejä määritellessään CEN ja CENELEC ovat ottaneet huomioon myös nykyisen eurooppalaisen standardisoimisjärjestelmän keskeiset poliittiset arvot, jotka ovat osoittautuneet olennaisiksi sisämarkkinoiden muotoutumisen ja vahvistamisen sekä Euroopan talouskasvun tukemisen kannalta. Tässä oppaassa esitetyt CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjä koskevat kriteerit ovat siksi täysin EU:n asetuksen n:o 1025/2012 (25. lokakuuta 2012) mukaisia, joka sitoo CENiä, CENELECiä ja niiden kansallisia jäsenjärjestöjä. Tätä varten tässä oppaassa korostetaan tarvittaessa jäsenyyskriteerien ja vastaavien EU:n asetuksen n:o 1025/2012 velvoitteiden välistä yhteyttä, jotta CENin ja CENELECin jäsenjärjestöt kiinnittävät siihen huomiota arviointinsa aikana. Edellä mainitussa CENin ja CENELECin oppaassa 22 on käytännön ohjeita siitä, kuinka jäsenjärjestöjä koskeviin kriteereihin liittyvän arvioinnin ja EU:n asetuksen n:o 1025/2012 mukaisen jäsenjärjestöjen vuosittaisen raportoinnin yhtäläisyyksiä voidaan hyödyntää.

6 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 6 CENin ja CENELECin kuusi jäsenyyskriteeriä sekä kolme lisäkriteeriä CENin tai CENELECin jäsenyyttä tavoitteleville organisaatioille CENin tai CENELECin jäsenjärjestön täytyy jatkuvasti täyttää kuusi jäsenyyskriteeriä. CENin ja CENELECin jäsenyyttä hakevien organisaatioiden olisi huomattava, että näihin kuuteen jäsenyyskriteeriin sisältyy myös 9 vanhaa jäsenyyden ehtoa, jotka on lueteltu julkaisussa CEN Guidelines for the accession of Affiliates to CEN national Member status ja CENELECin oppaassa 11 Guidelines for the Accession of Affiliates to Membership of CENELEC. Vanhat jäsenyyden ehdot on sisällytetty tähän oppaaseen seuraavasti: ehto 4 (jäsenmaksujen maksaminen) > kriteeri 6 ehto 5 (CENin ja CENELECin työhön liittyvien tehtävien tehokas hoitaminen) > kriteerit 1, 2 ja 3 ehto 6 (tietotekniikkainfrastruktuuri) > kriteeri 6 ehto 7 (kansallinen vahvistaminen) > kriteerit 1, 4 ja 5 ehto 8 (ilmoitusmenettely) > kriteerit 1 ja 5 ehto 9 (immateriaalioikeuspolitiikka) > kriteeri 6. Lisäksi tämän oppaan kriteereihin A, B ja C sisältyvät seuraavat vanhat oppaassa CEN Guidelines ja CENELECin oppaassa 11 esitetyt ehdot: ehto 1 (voimassa oleva Eurooppa-sopimus tai vastaava) ehto 2 (kansallisen järjestelmän vastaavuus EU:n järjestelmän kanssa) ehto 3 (kansallisen standardisoimisjärjestön tunnustettu asema maassaan). Koska nämä vanhat ehdot koskevat erityisesti kansallista ja juridista ympäristöä, jossa jäseneksi hakeva standardisoimisorganisaatio toimii, ne on erotettu kriteereiksi A, B ja C otsikolla CENin tai CENELECin jäsenyyttä hakevaa organisaatiota koskevat lisäkriteerit. Koska tähän asiakirjaan on sisällytetty nämä 9 ehtoa julkaisusta CEN Guidelines for the accession ja CENELECin oppaasta 11, tämä opas korvaa nämä asiakirjat 1. tammikuuta 2012 alkaen. CENin ja CENELECin kuusi jäsenyyskriteeriä sekä lisäkriteeri D CENin tai CENELECin nykyisen jäsenjärjestön uudelle oikeuskelpoiselle seuraajalle Tätä opasta voidaan käyttää myös silloin, kun CEN tai CENELEC vastaanottaa jäsenhakemuksen kansalliselta standardisoimisjärjestöltä, jonka oikeudellinen asema on eri kuin vastaavan senhetkisen jäsenjärjestön ja jolla on oman ilmoituksensa mukaan valtuudet toimia kyseisen CENin tai CENELECin jäsenjärjestön seuraajana. CENin ja CENELECin vuosikokoukset tekevät niiden sääntöjen mukaisesti kaikki kansallisten standardisoimisjärjestöjen jäsenyyttä koskevat päätökset, myös edellä mainitussa tapauksessa. Tämän prosessin tukemiseksi CENin ja CENELECin vuosikokoukset saavat ennen päätöksentekoa arviointiraportin siitä, miten nykyisen jäsenjärjestön uusi oikeuskelpoinen seuraaja täyttää kuusi kriteeriä ja tämän oppaan lisäkriteerin D. Näin ollen kun uusi oikeussubjekti hyväksytään jäsenjärjestöksi, päätöksen täytyy perustua varmuuteen siitä, että se kykenee noudattamaan jäsenjärjestöjä koskevia kriteerejä. Tätä varten tarvitaan CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjen keskinäisiä suhteita ja niiden seurantaa käsittelevän komitean (MRMC) koordinoimien riippumattomien asiantuntijoiden suorittama arviointi.

7 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 7 CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjen keskinäisiä suhteita ja niiden seurantaa käsittelevän komitean (MRMC) tehtävä MRMC-komitea on saanut CENin ja CENELECin vuosikokouksissa tehtäväkseen hallinnoida CENin ja CENELECin arviointijärjestelmää ja varmistaa tässä oppaassa esitettyjä kriteerejä koskevan raportoinnin yleinen laatu, yhtenäisyys ja oikeudenmukaisuus. Lisäksi pätevät arvioijat suorittavat kaikki arvioinnit virallisen puolueettoman puheenjohtajan valvonnassa. MRMC-komitean toimiala, kokoonpano ja toiminta on kuvattu CENin ja CENELECin oppaassa 22 Opas CENin ja CENELECin jäsenjärjestöjä koskeviin kriteereihin liittyvässä arvioinnissa käytettävästä organisaatiorakenteesta ja prosesseista. Tässä oppaassa: termillä jäsenjärjestö tarkoitetaan CENin ja CENELECin tai jommankumman jäsenenä olevaa kansallista standardisoimisjärjestöä termillä CENin tai CENELECin jäsenjärjestö viitataan yhtä lailla kumpaankin organisaatioon. Kaikilta CENin ja CENELECin kansallisilta jäsenjärjestöiltä edellytettävät kriteerit 1 Läpinäkyvyys WTO:n TBT-kriteeri Kaiken olennaisen tiedon nykyisestä työohjelmasta ehdotuksista standardeiksi, oppaiksi ja suosituksiksi lopputuloksista olisi oltava helposti vähintään kaikkien WTO:n jäsenten alueella toimivien sidosryhmien saatavilla. Menettelyjen olisi oltava sellaisia, että kirjallisten kommenttien esittämiseen on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Näistä menettelyistä olisi tiedotettava tehokkaasti. Olennaiset tiedot olisi välitettävä vähintään seuraavien menettelyjen avulla: Julkaistaan ilmoitus niin aikaisessa vaiheessa, että asiasta kiinnostuneet tahot saavat tietää kansainvälisen standardisoimisjärjestön ehdottavan tietyn standardin laatimista ja ehtivät perehtyä asiaan. Lähetetään kansainvälisen standardisoimisjärjestön jäsenille määritellyn menettelyn mukaisesti ilmoitus, jossa on lyhyt kuvaus standardiehdotuksen soveltamisalasta, tavoitteesta ja perusteista. Nämä ilmoitukset on annettava niin aikaisessa vaiheessa, että muutoksia voidaan vielä tehdä ja kommentit voidaan ottaa huomioon. Toimitetaan standardiehdotuksen teksti pyydettäessä nopeasti kansainvälisen standardisoimisjärjestön jäsenille. Varataan vähintään kansainvälisen standardisoimisjärjestön jäsenten alueella toimiville tahoille riittävästi aikaa kirjallisten kommenttien esittämiseen ja otetaan nämä kirjalliset kommentit huomioon standardin valmistelussa. Julkaistaan standardi nopeasti sen kansallisen vahvistamisen jälkeen. Julkaistaan säännöllisesti työohjelma, joka sisältää tietoa valmisteilla olevista ja vahvistettavista standardeista.

8 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 8 Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan riittävän ja säännöllisesti päivitettävän tiedon saatavuutta hyvissä ajoin, jotta kaikki osapuolet, kuten muut eurooppalaiset sidosryhmät, voivat halutessaan osallistua standardisointiprosessiin. Se tarkoittaa myös sitä, että kaikkien standardisointityöhön aktiivisesti osallistuneiden tahojen lähettämien tekstien, kommenttien, korjausten jne. olisi oltava saatavilla. Menettelyjen olisi oltava sellaisia, että kirjallisten kommenttien esittämiseen on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Näistä menettelyistä olisi tiedotettava tehokkaasti. Näiden WTO:n asettamien vähimmäisvaatimusten lisäksi on noudatettava myös vaatimusta jäsenjärjestön teknisten elinten rakennetta ja prosesseja koskevan tiedon avoimuudesta (ks. kohta 1.6). Tämä kriteeri viittaa myös EU:n eurooppalaista standardisointia koskevan asetuksen n:o 1025/2012 vaatimuksiin, jotka liittyvät CENin tai CENELECin jäsenjärjestöjen vuotuisten työohjelmien saatavuuteen (art. 3.2) toimenpidekieltoa koskevaan sääntöön (art. 3.5) kansallisten standardiehdotusten saatavuuteen myös muissa jäsenvaltioissa olevien asianomaisten osapuolten keskuudessa (art. 4.4). 1.1 Työohjelma Mitä tarkoitetaan Asetuksen n:o 1025/2012 artiklan 3 mukaisesti työohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan vähintään kerran vuodessa ja asetetaan julkisesti saataville jäsenjärjestön verkkosivuston ja muiden olennaisten julkaisujen kautta. Työohjelmassa on annettava tietoja niistä standardeista ja eurooppalaisista standardisointituotteista, joita jäsenjärjestö aikoo laatia tai muuttaa, joita se on laatimassa tai muuttamassa ja jotka se on edellisen työohjelman kaudella vahvistanut, jollei ole kyse kansainvälisen tai eurooppalaisen standardin identtisestä tai samanarvoisesta käyttöönotosta. Työohjelmassa ilmoitetaan kustakin standardista ja eurooppalaisesta standardisointituotteesta seuraavaa: kohde standardien ja eurooppalaisten standardisointituotteiden laatimisessa saavutettu vaihe mahdollisesti perustaksi otettujen kansainvälisten standardien viitetiedot. On syytä ottaa huomioon myös tietojen päivitystiheys (vähintään kerran vuodessa) julkinen saatavuus ja maksuttomuus yksittäisten teknisten komiteoiden toimintasuunnitelmien saatavuus. Miten tämä voidaan osoittaa Kansallinen vuosittainen työohjelma 1) on joko itsenäinen säännöllisesti ilmestyvä julkaisu tai dynaaminen tietokanta julkaistaan hyvissä ajoin kokonaisuudessaan tai linkkinä kokonaisuuteen jäsenjärjestön verkkosivustolla ilmoitetaan muille jäsenjärjestöille sekä CENin ja CENELECin keskussihteeristölle esitetään lyhyesti jäsenjärjestön säännöllisissä tiedotteissa, uutiskirjeissä tai vuosikertomuksessa. 1) Katso myös vuosittaista raportointia Euroopan komissiolle EU:n asetuksen 1025/2012 mukaisesti koskevat tiedot.

9 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 9 Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön verkkosivusto jäsenjärjestön sisäiset säännöt jäsenjärjestön säännölliset tiedotteet, uutiskirjeet tai vuosikertomus ilmoitukset muille jäsenjärjestöille ja CENin ja CENELECin keskussihteeristölle vuosittaisen työohjelmajulkaisun saatavuudesta 1). 1.2 Uudet kansalliset työkohteet Mitä tarkoitetaan (Tämä on myös jäseneksi liittymisen ehto eli lisäkriteeri B.) Järjestö noudattaa kaikilta osin kansallista standardisointia koskevaa ilmoitusmenettelyä, johon sisältyy kaikkea kansallista standardisointia koskeva toimenpidekielto, ns. standstill, hyväksyttyjen eurooppalaisten työkohteiden alueella. Tämä ehto on myös EU:n asetuksen n:o 1025/2012 artiklan 3.5 mukainen. Uusi työkohde asetetaan julkisesti saataville ja siitä ilmoitetaan vaadittaessa asianmukaisesti, esimerkiksi Euroopan komissiolle, CENille, CENELECille ja muille jäsenjärjestöille. Yksi ilmoitettava tieto on esimerkiksi työkohteen suhde muihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin projekteihin. On syytä ottaa huomioon myös vapaaehtoiset ilmoitukset palvelustandardeista ja muista julkaisuista. Miten tämä voidaan osoittaa a) Uuden työkohteen viitetiedot esitetään jäsenjärjestön 1) verkkosivustolla 2) säännöllisissä tiedotteissa ja uutiskirjeissä 3) vuosikertomuksessa. b) Jäsenjärjestön sisäiset säännöt, jotka koskevat ilmoitusmenettelyä koskevaa raportointia ja muita EU:n asetuksen n:o 1025/2012 asettamia vaatimuksia, kuten kaikkea kansallista työtä koskeva toimenpidekielto hyväksyttyjen eurooppalaisten työkohteiden alueella (tämä on myös jäseneksi liittymisen ehto eli lisäkriteeri B). Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: a) ilmoitusmenettelyä koskeva raportointi b) jäsenjärjestön sisäiset säännöt EU:n asetuksen n:o 1025/2012 vaatimusten noudattamisesta c) jäsenjärjestön 1) verkkosivusto 2) säännölliset tiedotteet ja uutiskirjeet 3) vuosikertomus. d) jäsenjärjestön panos CENin ja CENELECin vuosikertomuksiin liittyvässä työohjelmassa asetuksen 1025/2012 mukaisesti. 1) Katso myös vuosittaista raportointia Euroopan komissiolle EU:n asetuksen 1025/2012 mukaisesti koskevat tiedot.

10 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Ehdotusten valmistelu Mitä tarkoitetaan Valmisteluvaiheessa olevat standardit ja muut julkaisut asetetaan saataville siten, että kaikilla standardisointiprosessiin osallistuvilla osapuolilla on mahdollisuus osallistua niiden laadintaan ja kommentoida niitä. EU:n asetuksen n:o 1025/2012 artiklan 4 mukaisesti jäsenjärjestöjen on huolehdittava siitä, että kansalliset standardiehdotukset ovat saatavilla siten, että kaikilla asianomaisilla osapuolilla ja erityisesti muissa jäsenvaltioissa toimivilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksia sallittava se, että muut jäsenjärjestöt osallistuvat suunniteltuihin toimiin passiivisesti tai aktiivisesti lähettämällä tarkkailijan. Euroopan komissio sekä eurooppalaiset ja kansalliset jäsenjärjestöt voivat saada käyttöönsä kaikki standardiehdotukset niin pyytäessään, ja niille kerrotaan, kuinka niiden kommentit ehdotuksiin on käsitelty. Kaikki standardisointiprosessiin osallistuvat osapuolet voivat tarkastella maksutta julkiselle lausuntokierrokselle lähetettyjä ehdotuksia. Miten tämä voidaan osoittaa Jäsenjärjestön sisäisissä säännöissä käsitellään tiedottamis-, raportoimis- ja seurantamenettelyitä (ks. myös kohta 1.5). Jäsenjärjestö arvioi säännöllisesti ehdotusten todellista saatavuutta jäsenten keskuudessa 1). Ehdotusvaiheessa oleva julkaisu on saatavilla jäsenjärjestön verkkosivustolta, tai se välitetään sähköisessä muodossa (esim. PDF-tiedostona, johon on vain lukuoikeudet tai joka on vesileimattu jne.). Muilta jäsenjärjestöiltä ja Euroopan komissiolta saatuihin kommentteihin vastataan 3 kuukauden kuluessa 2). Jäsenjärjestö varmistaa, että ehdotusvaiheen julkaisut ovat kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla, myös muissa jäsenvaltioissa toimivien. Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön tekemät tutkimukset tai raportit ehdotusten saatavuudesta jäsenten keskuudessa jäsenjärjestön sisäiset säännöt sisäiset arviointitoiminnot jäsenjärjestön verkkojärjestelmä sähköisessä muodossa olevat ehdotukset. 1.4 Valmiit julkaisut lopulliset versiot Mitä tarkoitetaan Jäsenjärjestö varmistaa, että valmiit julkaisut, kuten standardit ja muut tekniset julkaisut (esim. CWA-dokumentit), oppaat ja muut olennaiset julkaisut, ovat saatavilla. 1) 2) Katso myös vuosittaista raportointia Euroopan komissiolle EU:n asetuksen 1025/2012 mukaisesti koskevat tiedot. Kuten edellä.

11 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 11 Samoin jäsenjärjestö varmistaa, että tieto standardin kumoamisesta on saatavilla ja standardien eri painokset ovat jäljitettävissä. Standardit ja muut julkaisut olisi käännettävä kansalliselle kielelle aina kun se katsotaan tarpeelliseksi. Jäsenjärjestö tiedottaa myös ristiriitaisten kansallisten standardien kumoamisesta (ks. myös kriteeri 5 Toiminnan johdonmukaisuus ). Miten tämä voidaan osoittaa a) julkisesti saatavilla (esim. verkkosivustolla) oleva tieto 1) ajantasaisista luetteloista, joissa on julkaistujen standardien otsikot ja soveltamisalat 2) vapaasti saatavilla olevista standardien soveltamisalasta, tiivistelmästä ja sisällysluettelosta (ks. myös kohta 2.2) 3) kansalliselle kielelle käännettyjen standardien saatavuudesta 4) standardien kumoamisesta (esimerkiksi standardien jäljitettävyystietojen avulla) 5) ristiriitaisten kansallisten standardien kumoamisesta 6) julkaisujen ostamisesta b) muut tiedot kestotilauksista, palvelujen päivityksestä, toimitusajoista jne. Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: ajantasaiset tilastot EN-standardien kansallisesta vahvistamisesta tilastot standardien kumoamisesta CWA-dokumenttien saatavuus jäsenjärjestön sisäiset säännöt jäsenjärjestön verkkosivusto. 1.5 Julkinen lausuntokierrosprosessi: menettelyt Mitä tarkoitetaan Jäsenjärjestön täytyy varmistaa, että sen käyttämät menettelyt ovat sellaisia, 5 että kirjallisten kommenttien esittämiseen on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Lisäksi näistä menettelyistä täytyy tiedottaa sidosryhmille. Miten tämä voidaan osoittaa järjestelmällinen tiedottaminen siitä, kuinka julkiselle lausuntokierrokselle ja äänestykseen lähetettyjä ehdotuksia voi kommentoida tieto kommentointiin käytettävissä olevasta ajasta tiedot kommentointitavoista kommenttien jäljitettävyys. Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön sisäiset säännöt edellä mainituista toiminnoista tilastot kommenteista julkisen lausuntokierroksen käytäntö ja edellä esitettyjen tietojen antaminen.

12 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Rakenteiden läpinäkyvyys (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Mitä tarkoitetaan Tämä kriteeri viittaa sellaisen jäsenjärjestön toimittaman yleistiedon saatavuuteen, jonka avulla saadaan hyvä kuva organisaation hallinnosta. Siihen sisältyvät myös tiedot jäsenjärjestön teknisistä komiteoista ja työryhmistä sekä niiden yhteydestä vastaaviin eurooppalaisiin (CEN ja CENELEC) ja kansainvälisiin (ISO ja IEC) teknisiin komiteoihin. Miten tämä voidaan osoittaa Saatavilla on yleistietoa jäsenjärjestön säännöistä ja menettelyistä (esimerkiksi osallistumisen ehdoista, prosesseista, päätöksentekomekanismeista jne.) nykyisistä standardien laatimisen rakenteista (teknisistä komiteoista, työryhmistä jne.) ja niiden yhteydestä vastaaviin eurooppalaisiin (CEN ja CENELEC) ja kansainvälisiin (ISO ja IEC) rakenteisiin nykyisestä organisaatiorakenteesta, kuten oikeudellisesta asemasta projektien ja prosessien vastuuhenkilöistä (puheenjohtaja, sihteeri, projektipäällikkö jne.) standardisoimisrakenteiden ja -prosessien todellisesta tilanteesta, muun muassa niihin oikeasti osallistuvista sidosryhmistä (esimerkiksi julkinen tai yksityinen sektori, osallistuvat toimialat) jäsenjärjestöstä muuten (rahoitus, hallinto jne.). Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön verkkosivusto sisäiset säännöt vuosikertomus osallistumistilastot. 2 Avoimuus ja kehitysnäkökulma WTO:n TBT-kriteeri Avoimuus Ainakin WTO:n jäsenmaissa toimivien asianosaisten tahojen olisi päästävä kansainvälisen standardisoimisjärjestön jäseneksi syrjimättömin perustein. Tähän sisältyy mahdollisuus osallistua ilman syrjintää toimintaperiaatteiden laadintaan ja jokaiseen standardien laadintavaiheeseen, kuten uusien työkohteiden ehdottamiseen ja hyväksymiseen tekniseen keskusteluun ehdotuksista ehdotuksia koskevien kommenttien lähettämiseen, jotta ne voidaan ottaa huomioon nykyisten standardien tarkistukseen standardeista äänestämiseen ja niiden hyväksymiseen tiedon saamiseen hyväksytyistä standardeista.

13 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 13 Jokaisen kansainvälisen standardisoimisjärjestön jäsenen, erityisesti kehittyvän maan jäsenjärjestön, joka on kiinnostunut tietystä standardisoimistyöstä, olisi saatava mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua kaikkiin standardin laadinnan vaiheisiin. On huomattava, että WTO:n jäsenen alueella toimivien standardisointitahojen, jotka ovat hyväksyneet WTO:n TBT-sopimuksen liitteessä 3 esitetyt standardien laatimista, hyväksymistä ja soveltamista koskevat menettelyohjeet, osallistuminen tiettyyn kansainväliseen standardisoimistyöhön tapahtuu mahdollisuuksien mukaan yhden kaikkia niitä alueen standardisointitahoja edustavan delegaation kautta, jotka ovat hyväksyneet tai aikoneet hyväksyä standardeja aiheesta, johon kansainvälinen standardisoimistyö liittyy. Tämä kuvaa sitä, kuinka tärkeää on osallistua kansainväliseen standardisointiprosessiin niin, että kaikki oleelliset näkökulmat ja mielipiteet otetaan huomioon. Kehitysnäkökulma Kehittyvien maiden rajoitteet, erityisesti standardien laadintaan osallistumisen suhteen, olisi otettava huomioon standardien laadintaprosessissa. Olisi selvitettävä konkreettisia tapoja helpottaa kehittyvien maiden osallistumista kansainvälisten standardien laadintaan. Koska kansainvälisen standardisointiprosessin pitäisi olla puolueeton ja avoin, on huolehdittava, että kehittyvät maat eivät käytännössä jää prosessin ulkopuolelle. Jotta kehittyvien maiden osallistumista saadaan lisättyä, voi olla tarpeen tarjota teknistä apua TBT-sopimuksen 11 artiklan mukaisesti. On tärkeää, että kansainväliset standardisoimisjärjestöt pystyvät auttamaan valmiuksien kehittämisessä sekä tarjoamaan teknistä apua. Nämä kaksi WTO:n kriteeriä, joiden voidaan katsoa olevan täydentäviä, on mukautettu eurooppalaiseen yhteyteen EU:n asetuksen n:o 1025/2012 artiklojen 5 ja 6 mukaisesti. Ne molemmat käsittelevät kaikkien eri sidosryhmäluokkien osallistumista standardisointityöhön. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ne on yhdistetty yhdeksi kriteeriksi. Avoimuus takaa osallistumisoikeuden osapuolille, joihin kyseinen toiminta vaikuttaa suoraan tai välillisesti. Standardisoimisjärjestöjen kanssa aktiivisesti toimivat osapuolet pystyvät pysymään mukana kaikissa standardisoimistyön vaiheissa. Kansallisella tasolla on tärkeää löytää tasapaino avoimuuden takaavan syrjimättömyyden periaatteen, olennaisten sidosryhmien asianmukaisen edustuksen ja teknisen komitean hallittavissa olevan koon välillä. Lisäksi kaikkien sidosryhmien osallistuminen ei saisi rajoittua vain kansallisiin sidosryhmiin, vaan osallistumisen olisi oltava avointa myös muiden Euroopan maiden kansallisten standardisoimisjärjestöjen sidosryhmille (ks. myös kohta 1.3 ja EU:n asetuksen n:o 1025/2012 artikla 4). Euroopan tasolla jäsenjärjestöjen osallistuminen tiettyyn standardisointityöhön tapahtuu yhden delegaation kautta, joka edustaa kaikkien kansallisten sidosryhmien muodostamaa konsensusta. Kansallisen delegaation periaate kuvastaa sitä, kuinka tärkeää on osallistua eurooppalaiseen standardisointiprosessiin niin, että kaikki oleelliset näkökulmat ja mielipiteet otetaan huomioon kansallisella tasolla. Kehitysnäkökulma CENin ja CENELECin kattama maantieteellinen alue on pienempi kuin kansainvälisillä standardisoimisorganisaatioilla, joten tätä WTO:n kriteeriä on muutettu eurooppalaiseen yhteyteen sopivammaksi. Siksi tässä oppaassa kehitysnäkökulmalla tarkoitetaan sitä, että heikommassa asemassa olevien sidosryhmien osallistumista standardien laadintaan pyritään edistämään ja helpottamaan, jotta voidaan varmistaa, että prosessi käsittää useita sidosryhmiä. 2.1 Vapaa osallistuminen syrjimättömin perustein kaikkiin standardien laadinnan vaiheisiin Mitä tarkoitetaan Osallistua voivat kaikki henkilöt tai tahot, joiden edut liittyvät kyseiseen standardisointityöhön, kaikissa standardin laadinnan vaiheissa (eli edustuksellisen vaikuttamisen periaate). Tämä tarkoittaa myös sitä, että jäsenjärjestö antaa EU:n asetuksen 1025/2012 artiklan 4 mukaisesti muiden eurooppalaisten jäsenjärjestöjen kerätä tietoa lähettämällä tarkkailijan mihin tahansa kokoukseen tai muuhun prosessiin liittyvään toimintaan (ks. myös kohta 1.3).

14 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 14 Miten tämä voidaan osoittaa osallistumisen sääntömääräiset ehdot (kansallisuus, jäsenyys, osallistumismaksu jne.) edustajaksi pääsemisen ja osallistumisen ehdot (maantieteelliset) syrjimätön (uusien) asiantuntijoiden hyväksymismenettely osallistumistavat (esimerkiksi sidosryhmille tarkoitettujen tietotekniikkatyökalujen käyttäjäystävällisyys) tiedot tai tilastot osallistuvista sidosryhmäluokista, kuten pk-yritykset, yhteiskunnalliset sidosryhmät ja kansalliset viranomaiset. Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön sisäiset säännöt teknisen valiokunnan hyväksymät ohjeet asianmukaisesta edustuksesta teknisissä elimissä tietokanta, jossa sidosryhmät on jaoteltu luokkiin. 2.2 Kehitysnäkökulma: kaikkien olennaisten sidosryhmien, mukaan lukien taloudellisesti heikommassa asemassa olevien sidosryhmien ja yhteiskunnallisten sidosryhmien, osallistumista standardien laadintaan edistetään ja helpotetaan, jotta prosessiin osallistuisi useampia sidosryhmiä Mitä tarkoitetaan Kehitysnäkökulma kansallisella tasolla tarkoittaa, että kansallinen järjestelmä pyritään suunnittelemaan siten, että se tukee ja helpottaa kaikkien olennaisten sidosryhmien ja etenkin heikommassa asemassa olevien sidosryhmien osallistumista standardisointiprosessiin. Tämä tarkoittaa standardisoinnin tunnettuutta edistävää toimintaa ja toimintaperiaatteita sekä muodollisia menettelyjä, joilla tuetaan ja seurataan elinkeinoelämän eri sektoreita (esim. pk-yritykset) ja kansalaisia edustavien sidosryhmien osallistumista. Erityisesti olisi huomattava, että EU:n asetuksen N:o 1025/2012 artiklassa 6 vaaditaan jäsenjärjestöjä edistämään ja helpottamaan pk-yritysten mahdollisuuksia [hyödyntää standardeja ja osallistua standardien laadintaan] esimerkiksi seuraavin tavoin: tuomalla vuotuisissa työohjelmissaan esille erityisesti pk-yritysten kannalta kiinnostavat standardisointihankkeet antamalla pk-yrityksille mahdollisuus osallistua standardisointitoimintaan ilman velvoitetta liittyä kansallisen standardisointielimen jäseneksi antamalla mahdollisuus osallistua standardisointitoimintaan maksutta tai erityishintaan antamalla mahdollisuus tutustua maksutta standardiehdotuksiin ja antamalla verkkosivustoillaan standardien tiivistelmät käyttöön maksutta tarjoamalla standardeja erityishinnoin tai tarjoamalla standardipaketteja alennettuun hintaan. Jotta jäsenjärjestö voi tavoitteen mukaisesti helpottaa yhteiskunnallisiin sidosryhmiin kuuluvien standardien käyttäjien pääsyä olennaiseen tietoon, sen olisi varmistettava, että sen verkkosivustolla on hakutyökalu, jolla voi hakea eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja mahdollisimman käyttäjäystävällisesti ja joka on kansallisella kielellä mahdollistaa standardien hakemisen tuotteen ja palvelun perustella. Lisäksi jäsenjärjestön olisi asetettava saataville standardin soveltamisala, tiivistelmä ja sisällysluettelo.

15 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 15 Alueellisella tasolla se tarkoittaa heikommassa asemassa olevien maiden tukemista ja heikommassa asemassa olevien sidosryhmien osallistumisen turvaamista. Niitä voidaan tukea tilannekohtaisilla alueellisilla rakenteilla. EU:n asetuksessa n:o 1025/2012 myös kehotetaan jäsenjärjestöjä vaihtamaan keskenään tietoa pk-yritysten osallistumista koskevista parhaista käytännöistä. Tämä kriteeri täydentää kriteeriä 2.1. Miten tämä voidaan osoittaa sidosryhmien sitouttamiseen tähtäävien meneillään olevien hankkeiden (kuten seminaarien, tiedotustilaisuuksien, standardisoinnista kertovien esitteiden, suhdetoiminnan jne.) lukumäärä ja laatu syrjimätön (uusien) asiantuntijoiden hyväksymismenettely tiedot tai tilastot osallistuvista sidosryhmistä, kuten pk-yritykset, yhteiskunnalliset sidosryhmät ja kansalliset viranomaiset 1). Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: tiedot pk-yritysten, kansalaisjärjestöjen jne. osallistumisesta (vrt. kriteeri 2.3) jäsenjärjestön sisäiset säännöt pk-yritysten ja kansalaisia edustavien sidosryhmien pääsystä teknisiin komiteoihin jäsenjärjestön sisäiset säännöt osallistujien äänestysoikeuksista teknisen valiokunnan hyväksymät ohjeet asianmukaisesta edustuksesta teknisissä elimissä tietokanta, jossa sidosryhmät, kuten pk-yritykset, on jaoteltu luokkiin. 2.3 Periaate sidosryhmien näkökulmien ja mielipiteiden asianmukaisesta edustuksesta teknisissä elimissä Mitä tarkoitetaan Tämä kriteeri viittaa eri sidosryhmien osallistumiseen kunkin laadittavana olevan standardin tekemiseen sellaisten CENin tai CENELECin teknisten valiokuntien nykyisten ohjeiden, periaatteiden tai päätösten mukaisesti, jotka liittyvät asianmukaiseen edustukseen teknisissä elimissä. Eri sidosryhmiä ovat esimerkiksi valmistajat, myyjät, käyttäjät, kuluttajaryhmät, testauslaboratoriot, sertifiointielimet, hallitukset, muut viranomaiset ja julkiset toimijat (esim. kauppakamarit), ammattialat, tutkimusorganisaatiot ja yliopistot. Projektin luonteesta riippuen voi olla toivottavaa tai tarpeellista saada mukaan muita sidosryhmiä, jotka edustavat laajemmin yhteiskunnan näkemyksiä ja etuja, sekä turvata sellaisten heikommassa asemassa olevien sidosryhmien osallistuminen, joilla on projektiin liittyviä oikeutettuja näkökulmia ja mielipiteitä. Jäsenjärjestöjen odotetaan tiedostavan kaikkien sidosryhmiensä tarpeet ja näkemykset sekä edistävän kohtuullisin toimin niiden osallistumista. 1) Katso myös vuosittaista raportointia Euroopan komissiolle EU:n asetuksen 1025/2012 mukaisesti koskevat tiedot.

16 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 16 Miten tämä voidaan osoittaa a) Jäsenjärjestöllä on käytössä järjestelmä, jolla 1) tunnistetaan tapauskohtaisesti sidosryhmät, joiden kuuluisi osallistua standardin laadintaan 2) määritellään kullekin CENin tai CENELECin työryhmään nimetylle asiantuntijalle sopiva sidosryhmäluokitus 3) pyritään asianmukaiseen edustukseen teknisissä elimissä 4) nimitetään CENin tai CENELECin teknisiin komiteoihin sellaiset kansalliset delegaatiot, jotka edustavat eri sidosryhmien näkökulmia ja mielipiteitä. b) Jäsenjärjestöllä on käytössä tehokas menettely sidosryhmiltä tulleiden valitusten kirjaamiseen. Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: teknisen valiokunnan hyväksymät ohjeet asianmukaisesta edustuksesta teknisissä elimissä jäsenjärjestön sisäiset säännöt tilastot tai tiedot sidosryhmien tekemistä valituksista ja niiden ratkaisemisesta tiedot kansallisiin kokouksiin osallistuvien asiantuntijoiden taustasta. 2.4 Yksi delegaatio edustaa kaikkien kansallisten sidosryhmien muodostamaa konsensusta (Yhden delegaation periaate) (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Mitä tarkoitetaan Jäsenjärjestö pystyy välittämään kansallisen näkökulman eurooppalaiselle tasolle pyrkii saamaan seurantaryhmiin laajan osallistumisen ja monipuolista asiantuntemusta, jotta se pystyy luomaan mielekkään konsensuksen kaikkien kansallisten sidosryhmien välille. Miten tämä voidaan osoittaa a) Jäsenjärjestöllä on käytössä järjestelmä, jolla pystytään keräämään tietoa 1) sen kansallisten seurantaryhmien kokousten lukumäärästä ja niihin osallistuvien asiantuntijoiden lukumäärästä 2) CENin ja CENELECin teknisiin komiteoihin tai työryhmiin osallistuvien asiantuntijoiden lukumäärästä 3) kansallisiin kokouksiin osallistuvien asiantuntijoiden taustasta (ks. myös kohta 2.3 Asianmukainen edustus). b) Jäsenjärjestöllä on aktiivisia seurantaryhmiä, jotka edustavat jäsenjärjestön kotimaalle tärkeitä toimialoja. Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön sisäiset säännöt teknisen valiokunnan hyväksymät ohjeet asianmukaisesta edustuksesta teknisissä elimissä tilastot tai tiedot kansallisiin kokouksiin osallistuvista asiantuntijoista.

17 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Hallinto (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Mitä tarkoitetaan Jäsenjärjestön olisi varmistettava sidosryhmien riittävä edustus sen tärkeimmissä hallintoelimissä (kuten hallituksessa, lautakunnissa, muissa neuvoa-antavissa elimissä jne.). Miten tämä voidaan osoittaa sidosryhmien todellinen osallistuminen 1). Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön säännöt kansalliset määräykset ja lainsäädäntö vakiintuneet käytännöt. 3 Puolueettomuus ja konsensusperustaisuus WTO:n TBT-kriteeri Kaikille WTO:n jäsenten kyseeseen tuleville elimille olisi tarjottava mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua kansainvälisen standardin laadintaan niin, että standardien laadintaprosessissa ei suosita tiettyjä toimittajia, maita tai alueita. Olisi luotava konsensusmenettelyjä, joilla pyritään ottamaan huomioon kaikkien osapuolten näkökannat ja sovittelemaan mahdolliset ristiriitaiset mielipiteet. Koko standardien laadintaprosessin olisi oltava puolueeton muun muassa seuraavien asioiden osalta: mahdollisuus osallistua työhön kommenttien esittäminen ehdotuksista julkituotujen näkemyksien ja tehtyjen kommenttien käsitteleminen päätöksenteko konsensusperiaatteen mukaisesti tiedon ja asiakirjojen toimittaminen kansainvälisiä standardeja koskevan tiedon välittäminen asiakirjoista veloitetut maksut oikeus vahvistaa kansainväliset standardit alueellisiksi tai kansallisiksi standardeiksi kansainvälisten standardien uudistaminen. Puolueettomuuskriteeri tarkoittaa, että jäsenjärjestöllä on velvollisuus varmistaa, että käytössä olevat prosessit ja menettelyt sekä jäsenjärjestön rakenteet takaavat puolueettoman ja neutraalin perustan standardien laadintatyölle. 1) Katso myös vuosittaista raportointia Euroopan komissiolle EU:n asetuksen 1025/2012 mukaisesti koskevat tiedot.

18 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Prosessin puolueettomuus Mitä tarkoitetaan Jäsenjärjestön säännöt antavat kaikille standardisointityöhön aktiivisesti osallistuville sidosryhmille yhtäläisen oikeuden ilmaista mielipiteensä ja saada sen huomioiduksi. Jäsenjärjestön säännöt varmistavat, että kaikki osallistujien ehdotukset, korjaukset ja kommentit otetaan asianmukaisesti huomioon suosimatta tai jättämättä suoralta kädeltä huomiotta yhtäkään niistä. Puolueettomuus tarkoittaa myös kykyä säilyttää riippumaton asema varmistamalla riittävä tasapaino standardisointityöhön liittyvien yksityisten ja julkisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten sekä ympäristöön liittyvien näkökulmien välillä. Miten tämä voidaan osoittaa a) Jäsenjärjestö pystyy antamaan näyttöä seuraavien prosessien puolueettomuudesta: 1) äänestysmenettelyt 2) asianmukaisen edustuksen periaatteen (ks. edellä) toteuttaminen 3) standardisointiprosessiin osallistumistavat (ks. myös kohta 2.3 Asianmukainen edustus) 4) kommentointioikeudet 5) kaikkien kommenttien asianmukainen huomioon ottaminen 6) puheenjohtajien ja sihteerien nimeäminen. b) Puheenjohtajien puolueettomuudesta on olemassa menettelyohje. c) Sihteerien puolueettomuudesta on olemassa menettelyohje. Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön sisäiset säännöt jäsenjärjestön hallintaprosessit ja -menettelyt teknisen valiokunnan päätökset asianmukaisesta edustuksesta teknisissä elimissä tilastot tai tiedot sidosryhmien tekemistä muutoshakemuksista ja niiden ratkaisemisesta. 3.2 Konsensus Mitä tarkoitetaan Standardisointiprosessi on yhteistyö- ja konsensuspohjainen, sillä siinä otetaan huomioon kaikki julkituodut näkemykset ja tuodaan yhteen toisistaan eroavia mielipiteitä. Julkaisun, tai standardisointiprosessin aikana muodostetun kannan, katsotaan olevan konsensusperustainen, jos se perustuu yhteisymmärrykseen, jolle on ominaista, ettei mikään merkittävä eturyhmä ole oleellisissa asioissa kestävin perustein eri mieltä. Konsensus ei merkitse yksimielisyyttä.

19 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 19 Miten tämä voidaan osoittaa Jäsenjärjestö pystyy antamaan näyttöä toimivasta ja tehokkaasta valitusmenettelystä ( turvaverkosta ) menettelyistä tai vakiintuneista käytännöistä, joilla pyritään ottamaan huomioon kaikkien osapuolten näkökannat sekä sovittelemaan mahdolliset ristiriitaiset mielipiteet (niissä tapauksissa, joissa teknistä elintä pyydetään ratkaisemaan asia konsensusmenettelyllä) menettelyistä tai vakiintuneista käytännöistä, joilla pyritään varmistamaan, että kaikki asianosaiset tahot ovat tietoisia äänestysoikeudestaan ja äänestysprosessista (niissä tapauksissa, joissa teknistä elintä pyydetään ratkaisemaan asia äänestyksellä). Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön sisäiset säännöt ja menettelyt vakiintuneet käytännöt. 3.3 Neutraalius, rakenteen puolueettomuus ja riippumattomuus (ei suoria vaatimuksia WTO:n TBT-kriteereissä) Mitä tarkoitetaan Jäsenjärjestö varmistaa neutraaliutensa niiden tahojen etujen ja näkemysten suhteen, jotka laativat standardien sisältöjä. Tämä tarkoittaa, että jäsenjärjestön rakenne on mahdollisimman riippumaton ulkoisista tekijöistä tai sidosryhmistä, jotka voivat vaikuttaa sen puolueettomuuteen. Neutraaliuden takaavat myös riittävät sisäiset prosessit, joiden tarkoitus on varmistaa jäsenjärjestön (konsensusperustaista) teknistä työtä hallinnoivien rakenteiden puolueettomuus. Jäsenjärjestön rakenteiden riippumattoman aseman olisi perustuttava seuraaviin seikkoihin: juridinen riippumattomuus (huolimatta siitä, onko jäsenjärjestö yksityinen tai julkinen toimija tai voittoa tavoittelematon järjestö) taloudellinen riippumattomuus vankkapohjainen hallinto ja organisaatiokäytännöt. Neutraaliudesta puhuttaessa olisi myös huomattava, että Euroopan komission opas yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon tarvittavista pääasiallisista hallintorakenteista toukokuulta 2005 (Guide to the Main Administrative Structures required for implementing the Acquis (May 2005)) muistuttaa, että jäsenjärjestön olisi oltava riippumaton. Miten tämä voidaan osoittaa Jäsenjärjestön käytäntöjen tarkoituksena on varmistaa sen riippumattomuus ulkoisista sidosryhmistä (mahdollisesti voimassa olevia säännöksiä noudattaen). Jäsenjärjestön hallintokäytännöt. Hajautetut rahoituslähteet. Käytössä on täysin toimiva vapaaehtoisen standardisoinnin oikeudellinen kehys. (Tämä on myös jäseneksi liittymisen ehto eli lisäkriteeri B.)

20 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 20 Nykyiset tiedot, raportit tai seuranta: jäsenjärjestön säännöt sisäiset hallintoa koskevat säännöt ja menettelyt vuosittaiset tilinpäätösasiakirjat jäsenjärjestön vuosikertomus vakiintuneet ja dokumentoidut käytännöt. 4 Tehokkuus ja tarpeellisuus WTO:n TBT-kriteeri Kansainvälisten standardien täytyy olla tarpeellisia ja vastata tehokkaasti lainsäädännön ja markkinoiden tarpeisiin sekä tieteen ja teknologian kehitykseen eri maissa, jotta ne palvelevat WTO:n jäsenten etuja helpottamalla kansainvälistä kauppaa ja ehkäisemällä tarpeettomia kaupan esteitä. Ne eivät saisi vääristää maailmanlaajuisia markkinoita, haitata kilpailua tai estää innovaatioita ja teknologian kehitystä. Lisäksi ne eivät saisi suosia tiettyjen maiden tai alueiden ominaisuuksia tai vaatimuksia, jos muilla mailla tai alueilla on erilaisia tarpeita tai näkemyksiä. Kansainvälisten standardien vaatimukset olisi mahdollisuuksien mukaan esitettävä ennemmin toimintaan liittyvinä vaatimuksina kuin valmiina ratkaisuina tai kuvaavina ominaisuuksina. Sen takia on tärkeää, että kansainväliset standardisoimisjärjestöt ottavat standardien laadinnassa huomioon olennaiset lainsäädännön tai markkinoiden tarpeet mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan sekä tieteen ja teknologian kehityksen ottavat käyttöön menettelyjä, joiden tarkoitus on tunnistaa ja tarkistaa vanhentuneet, epäsopivat tai eri syistä toimimattomat standardit ottavat käyttöön menettelyjä, joiden tarkoitus on parantaa viestintää Maailman kauppajärjestön WTO:n kanssa. Tarpeellisuuden ja tehokkuuden periaatteet koskevat standardisointityötä, kun taas johdonmukaisuuden periaate koskee itse normatiivisia asiakirjoja. Standardisointityö on tehokasta, kun standardien laadinnassa otetaan huomioon täytettävissä olevat, soveltuvat ja merkitykselliset markkinoiden tai lainsäädännön tarpeet sekä tieteen ja teknologian kehitys. Jäsenjärjestöllä olisi oltava käytössä menettelyjä, joiden tarkoitus on tunnistaa ja tarkistaa vanhentuneet, epäsopivat tai eri syistä toimimattomat standardit. Standardin tarpeellisuuden markkinoille voi osoittaa myös laatimalla soveltuvan arvion kyseisen standardisointiprosessin riskeistä ja mahdollisuuksista. Standardien tarpeellisuuden varmistaa myös standardisointityön tehokkuus eli se, että työprosessit tuottavat odotetut julkaisut asetettujen määräaikojen sisällä ja osallistuvat tahot ovat varautuneet huolehtimaan siihen liittyvistä kustannuksista. Standardien tarpeellisuus ja tehokkuus viittaa myös jäsenjärjestön kykyyn varmistaa, että sekä kansalliset että eurooppalaiset tekniset julkaisut ovat laadukkaita ja ajantasaisia sekä helposti loppukäyttäjien saatavilla.