klo Hallituksen kokouksen avaus B 3.8 Kokousasioiden 1-5 käsittely Kokous jatkuu B 3.8 Kokousasioiden käsittely jatkuu, 6-13

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto ry Kokouskutsu 1/2019 Finlands Kommunförbund rf Hallitus Kokoustiedot Aika klo Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Torstai klo Hallituksen kokouksen avaus B 3.8 Kokousasioiden 1-5 käsittely Kokoustauko ryhmäkokousten ajaksi / Ryhmäkokoukset ja ryhmien puheenjohtajien välinen neuvottelu Kokous jatkuu B 3.8 Kokousasioiden käsittely jatkuu, 6-13 Kokouksen päättäminen Lounas tarjolla Ravintola Kuntakallio Ryhmäkokoustilat Kok. B 3.4 SDP B 3.1 Kesk. B 3.2 Vihr. A 3.3 Vas. A 3.7 PS A 3.2 RKP A 3.4 Ryhmien puheenjohtajien välinen neuvottelu B 3.5

2 Suomen Kuntaliitto ry Kokouskutsu 1/2019 Finlands Kommunförbund rf Hallitus Osanottajaluettelo Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja Paatero Sirpa SDP I varapuheenjohtaja Rautio Sari Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani Kesk. Kokko Annika Rautava Risto Sankelo Janne Lehtonen Harri Lyly Lauri Lehtosalo-Lönnberg Eevakaisa Taponen Merja Lumela Meri Rantanen Tuomas Kankaanniemi Toimi Korhonen Martti Nylander Mikaela Kok. Kok. Kok. SDP SDP Kesk. Kesk. Vihr. Vihr. PS Vas. RKP Varajäsenet puolueittain sijaantulojärjestyksessä Mäkinen Tapani Talvitie Mari-Leena Autto Heikki Kostiainen Leena Korhonen Ari Lepola Kaisa Röppänen Neeta Pelttari Pekka Seppälä Topi Karjalainen Mira Hertell Sirpa Saario Mari Reijonen Minna Honkasalo Veronika Blomqvist Thomas Kok. Kok. Kok. Kok. SDP SDP SDP Kesk. Kesk. Kesk. Vihr. Vihr. PS Vas. RKP Valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Puheenjohtaja Pekkarinen Mauri Kesk. I varapuheenjohtaja Räsänen Joona SDP II varapuheenjohtaja Markkula Markku Kok. Muut läsnäolijat Karhunen Minna Reina Timo Tainio Hanna Wikberg Kristina Eriksson Nina toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja varatoimitusjohtaja johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat kokouksen sihteeri

3 Suomen Kuntaliitto ry Kokouskutsu 1/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ajankohtaiskatsaus 6 Kuntaliiton talouskatsaus, joulukuu Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus - Kuntaliiton valmistelu ja edunvalvonta-tavoitteet 8 Kuntaliiton nimenkirjoitusoikeudet 9 Oy Porvoo International College Ab:n ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän eroaminen Kuntaliiton yhteistyöjäsenyydestä 10 Vastaus Valkeakosken kaupunginhallitukselle koskien ehdokasasettelua Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskunnan vaalissa 11 Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat 12 Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous 13 Muut asiat 14 Kokouksen päättäminen

4 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtaja avaa Kuntaliiton hallituksen kokouksen. Todetaan. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kutsu lähetetään hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä muita läsnäolijoita pyydetään allekirjoittamaan läsnäololista, joka otetaan pöytäkirjan liitteeksi. Todetaan kokouksen osanottajat ja päätösvaltaisuus. 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus päätti , että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittava jäsen. Hallitus päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan hallituksen jäsen Merja Taponen. 4 Esityslistan hyväksyminen Hallitus päättää hyväksyä kokouksen esityslistan muutoksitta/seuraavin muutoksin: 5 Ajankohtaiskatsaus Kuntaliiton strateginen asiakastutkimus 2018 Elina Laamanen, Innolink Oy

5 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus - Kuntaliiton valmistelu ja edunvalvontatavoitteet kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntatalouskatsaus varatoimitusjohtaja Timo Reina Toimitusjohtajan katsaus toimitusjohtaja Minna Karhunen Merkitään tiedoksi. Lisätietoja Minna Karhunen, p Nina Eriksson, p Kuntaliiton talouskatsaus, joulukuu 2018 Liite 1, 6 Kuntaliiton talouskatsaus, joulukuu 2018 Liite 2, 6 Talousraportti, joulukuu 2018 Liite 3, 6 OP Varainhoidon kuukausiraportti, joulukuu 2018 Kuntaliiton varsinaisen toiminnan tuotot ovat joulukuussa 2018 yhteensä euroa ylittäen budjetin euroa eurolla. Kustannukset ovat yhteensä euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjetti ylittyy eurolla. Tuotto-/kulujäämä ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa on euroa budjetin ollessa Eroa budjettiin on euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos on euroa budjetin ollessa euroa. Eroa budjettiin on euroa. Suomen Kuntaliitto ry:n tulos joulukuussa 2018 on euroa, kun se on budjetissa euroa. Ero budjettiin on euroa. Suomen Kuntaliitto ry:n taseen oma pääoma oli tilikauden alussa 89,2 milj. euroa ja joulukuussa 85,3 milj. euroa. Muutos tilikauden aikana on -3,9 milj. euroa. Taseen loppusumma on 107,4 milj. euroa. Merkitään tiedoksi. /MK Lisätietoja Minna Karhunen, p Timo Leivo, p

6 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus - Kuntaliiton valmistelu ja edunvalvontatavoitteet Liite 1, 7 Muistio: MRL-linjaukset Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen huhtikuussa Tavoitteena on, että lakiehdotuksen ensimmäinen versio valmistuu lokakuussa 2019 ja luonnos hallituksen esitykseksi elokuussa Kuntaliiton asiantuntijat ovat osallistuneet valmisteluun ympäristöministeriön työryhmässä ja sen jaostoissa. Edunvalvonnan tueksi on lisäksi kerätty kuntien ja maakuntien näkemyksiä kyselyin sekä alueellisissa ja valtakunnallisissa keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa. Kuntaliiton hallitus on hyväksymissään hallitusohjelmatavoitteissa esittänyt keskeiset tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle. Kannanotot koskevat mm. suunnittelu- ja lupajärjestelmää, maapolitiikkaa, muutoksenhakua ja rakentamisen ohjauksen järjestämistä. Lainvalmistelun eteneminen sekä kuntakierroksella ja kyselyissä esiin tulleet näkökohdat aiheuttavat tarpeen täsmentää ja täydentää edellä mainittuja tavoitteita. Alueet ja yhdyskunnat -yksikössä laaditut täydentävät linjaukset ovat liitteenä. Hallitus päättää hyväksyä liitteenä 1, 7 olevan muistion evästyksenä maankäyttö- ja rakennuslain valmistelun edunvalvontaan. /TR Lisätietoja Timo Reina, p Anne Jarva, p Kuntaliiton nimenkirjoitusoikeudet Yhdistyslaissa säädetään yhdistyksen nimenkirjoittajista (36 ). Sääntömääräisiä nimenkirjoittajia ovat hallituksen puheenjohtajan lisäksi kaikki ne henkilöt, joilla on suoraan sääntöjen nojalla oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Sääntömääräisten tai määrättyjen nimenkirjoittajien muutokset ilmoitetaan yhdistysrekisteriin. Kuntaliiton sääntöjen mukaan (29 ) yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, kaksi näistä yhdessä tai joku näistä yhdessä hallituksen määräämän yhdistyksen muun toimihenkilön kanssa. Kuntaliitossa tapahtuneiden henkilövalintojen johdosta tulee päivittää nimenkirjoittamiseen oikeutettujen henkilöiden listaus. On tarkoituksenmukaista, että yhdistyksen nimen kirjoittavat yksiköiden johtajat ja muut yhdistyksen hallintoa hoitavat henkilöt säännöissä määriteltyjen henkilöiden kanssa yhdessä. Hallitus päättää, että yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja,

7 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus kaksi näistä yhdessä tai joku näistä yhdessä seuraavien henkilöiden kanssa: Jenni Airaksinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja Jarkko Huovinen, johtaja, alueet ja yhdyskunnat Markku Jalonen, kunta-alan työmarkkinajohtaja Tommi Karttaavi, tietoyhteiskunta-asiain päällikkö Maira Kettunen, viestintäjohtaja Arto Kortelainen, controlleri Timo Leivo, talous- ja hallintojohtaja Hannele Lindfors, henkilöstöpäällikkö Timo Mykkänen, projektipäällikkö Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Terhi Päivärinta, johtaja, opetus ja kulttuuri Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous Arto Sulonen, lakiasiain johtaja Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat /JK Lisätietoja Minna Karhunen, p Timo Leivo, p Oy Porvoo International College Ab:n ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän eroaminen Kuntaliiton yhteistyöjäsenyydestä Liite 1, 9 Oy Porvoo International College Ab:n eroilmoitus Liite 2, 9 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän eroilmoitus Kuntaliiton sääntöjen 3 :n mukaan yhdistyksen yhteistyöjäseninä voivat olla kuntayhtymät sekä kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevat muut oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Yhteistyöjäsenillä ei ole äänioikeutta eikä oikeutta asettaa ehdokkaita liiton toimielimiin. Oy Porvoo International College Ab on ilmoittanut eroavansa Suomen Kuntaliitto ry:n yhteistyöjäsenyydestä. Yhtiön toiminta päättyy Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on ilmoittanut eroavansa Suomen Kuntaliitto ry:n yhteistyöjäsenyydestä. Kuntayhtymän toiminnot siirtyvät uuden perustetun EdupoliPointCollege Oy:n tehtäviksi. Kuntaliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan EdupoliPoint- College Oy:n Suomen Kuntaliitto ry:n yhteistyöjäseneksi alkaen. Kuntaliiton sääntöjen 7 :n mukaan varsinaisella jäsenellä ja yhteistyöjäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä tekemällä siitä yhdistyslain mukainen ilmoitus. Eroaminen tulee voimaan vuoden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä. Koska molemmat organisaatiot lakkaavat olemasta , myös yhteistyöjäsenyys päättyy samana ajankohtana.

8 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Yhdistyslain 13 :n mukaan jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Merkitään tiedoksi Oy Porvoo International College Ab:n ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän eroaminen Kuntaliiton yhteistyöjäsenyydestä /MK Lisätietoja Minna Karhunen, p Nina Eriksson, p Vastaus Valkeakosken kaupunginhallitukselle koskien ehdokasasettelua Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskunnan vaalissa Valtuuskunnan vaalijärjestyksen 15 :ssä on määräykset ehdokasasettelusta valtuuskunnan vaalissa. Ehdokkaat asetetaan vaalipiireittäin. Kolme yhdistyksen varsinaista jäsentä voi yhdessä ehdottaa yhtä ehdokaslistaa vaalipiirikohtaisten kuntapäivien käsittelyyn. Tätä määräystä ei sovelleta Helsingin vaalipiirissä. Puoluelaissa tarkoitettu rekisteröity puolue, jolla on edustus vähintään yhdessä vaalipiirin kunnan valtuustossa, voi valmistella vaalipiirikohtaisten kuntapäivien käsittelyyn yhden ehdokaslistan. Valkeakosken kaupunginhallitus on ( ) esittänyt Suomen Kuntaliiton valtuuskunnalle, että se käynnistää välittömästi Suomen Kuntaliiton sääntöjen muuttamisen niin, että säännöt mahdollistavat Suomen kuntien valtuutettujen yhdenvertaiset oikeudet ehdokasasettelussa valtuuskunnan vaaliin. Valtuuskunnassa edustettuina olevien puolueiden kunnallissihteerit ovat kokouksessa ilmaisseet kantanaan, että sitoutumattomille tulee mahdollistaa pääsy valtuuskunnan vaaliin. Kuntaliiton toimisto on antanut seuraavan varatoimitusjohtaja Timo Reinan allekirjoittaman vastauksen Valkeakosken kaupunginhallitukselle: Kuntaliitossa on syksyllä 2018 käynnistetty valtuuskunnan valintaa koskevien sääntö- ja vaalijärjestysmääräysten muutostarpeiden arviointi. Valmistelun yhdeksi lähtökohdaksi otettiin ehdokasasettelua koskevan vaalijärjestyksen 15 :n määräysten muuttaminen siten, että myös sitoutumattomien valtakunnallinen rekisteröity yhdistys, vastaavilla edellytyksillä kuin rekisteröidyt puolueet, voisi valmistella ehdokaslistan vaalipiirikohtaisten kuntapäivien käsittelyyn. Sääntö- ja vaalijärjestysmääräyksiin valmistellut muutosehdotukset on tarkoitus käsitellä Kuntaliiton luottamustoimielimissä siten, että valtuuskunta voisi kevätkokouksessaan päättää muutoksista. Merkitään tiedoksi Valkeakosken kaupunginhallitukselle annettu vastaus. /MK

9 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Lisätietoja Minna Karhunen, p Riitta Myllymäki, p Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Hallituksen lähiajan kokouksiin on suunniteltu valmisteltaviksi seuraavat, tässä vaiheessa tiedossa olevat asiat klo 10 - Ajankohtaiskatsaus - Kuntaliiton talouskatsaus - Kuntaliiton ilmastoteesit - Suomen Kuntaliitto ry:n ja Hansel Oy:n välinen vakuusjärjestely - Kuntaliiton toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajien vastuualuejako klo 10 - Ajankohtaiskatsaus - Kuntaliiton talouskatsaus - Suomen Kuntaliitto ry:n ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös vuodelta Kuntaliiton vuosikertomus Kuntaliiton neuvottelukuntien toimintakertomukset Kuntaliiton sääntöjen muuttaminen - Kuntaliiton maaseutuohjelma - Kuntaliiton valtuuskunnan vaali- ja työjärjestyksen muuttaminen - KL-Kuntahankinnat Oy:n ja Hansel Oy:n sulautuminen - Kuntaliiton valtuuskunnan kevätkokous klo 10 - Ajankohtaiskatsaus - Kuntaliiton talouskatsaus - Kuntaliiton kv-toiminnan vuosikatsaus Merkitään tiedoksi. Lisätietoja Minna Karhunen, p Nina Eriksson, p Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous pidetään torstaina klo Kuntatalossa Helsingissä. Merkitään tiedoksi.

10 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Lisätietoja Minna Karhunen, p Nina Eriksson, p Muut asiat 14 Kokouksen päättäminen

11 Suomen Kuntaliitto ry LIITE 1 Finlands Kommunförbund rf Hallituksen kokous Kuntaliiton talouskatsaus, joulukuu 2018 TUOTOT Kuntaliiton varsinaisen toiminnan tuotot ovat joulukuussa 2018 yhteensä euroa ylittäen budjetin euroa eurolla. Myytävät palvelut, tuotteet ja vuokrat Ulkoinen rahoitus Asiantuntijapalvelutuotot ovat euroa alittaen budjetin euroa eurolla. Kunnia- ja ansiomerkkien myynti joulukuussa 2018 on euroa budjetin ollessa euroa eli budjettiylitys on euroa. Vuokratuottoja on euroa, budjetti euroa eli budjetti ylittyy eurolla. Muita tuloja kertyi euroa ja budjetin oltua euroa eli ylitystä on euroa. Palvelutuotot, tuotemyynti ja vuokrat ovat joulukuussa 2018 yhteensä euroa. Niiden budjetti on euroa eli budjetti alittuu eurolla. Ulkoiset rahoitustuotot (projektit ja hankkeet) ovat euroa budjetin ollessa euroa, joten budjetti ylittyy eurolla. Jäsenmaksut (kunta- ja yhteistyöjäsenet) Jäsenmaksut ovat euroa budjetin ollessa euroa. Budjettiylitys euroa muodostuu yhteystyöjäsenmaksuista. KUSTANNUKSET Henkilöstökulut Henkilöstökulut (ml. palkat, palkkiot, eläkkeet ja henkilösivukulut) joulukuussa 2018 ovat euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjetti alittuu eurolla. Muut henkilöstö-, koulutus-, matka-, markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskulut Yhteissummaltaan euron muut henkilöstö-, koulutus-, matka-, markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskulut alittavat budjetoidun euroa yhteensä eurolla. Muita henkilöstökuluja toteutuu euroa budjetin ollessa euroa, mikä alittuu eurolla. Matkakustannuksia toteutuu joulukuussa euroa mikä alittaa budjetoidun euroa

12 Ulkopuoliset palvelut Muut toimintakulut eurolla. Markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskuluja on joulukuussa 2018 yhteensä euroa, kun niitä budjetoitiin euroa, joten budjetti alittuu eurolla. Ulkopuoliset palvelut joulukuussa 2018 ovat euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjettiylitys on kaikkiaan euroa. Asiantuntija- ja muut ostopalvelut ylittävät budjetin eurolla. Lakiasian- ja tilintarkastuspalveluissa budjettialitus on euroa. Konserniveloitukset Konserniveloituksia toteutuu euroa, mikä alittaa budjetoidun euroa eurolla: - Talous- ja muita hallintoveloituksia toteutuu euroa budjetin ollessa euroa. Budjetti alittuu eurolla. - Ict-veloituksia toteutuu euroa, mikä alittaa budjetin euroa eurolla. Muut erät Muita eriä toteutuu euroa. Niiden budjetti on euroa, joten budjetti ylittyy eurolla: - Ylityksestä ulkopuolisia ict-kuluja, kuten ylläpitopalveluita ja laitevuokria, on euroa (tot , bud ). - Kokous- ja neuvottelu-, toimisto- ja muut hallintokulut ylittävät budjetin eurolla (tot , bud ). - Vakuutus- ja jäsenmaksut alittavat budjetin eurolla (tot , bud ). - Ulkopuolisten projektien rahoitus ylittää budjetin eurolla (tot , bud ). Muut toimintakulut yhteensä Muita toimintakuluja toteutuu joulukuussa 2018 yhteensä euroa. Niitä budjetoitiin euroa, joten budjetti ylittyy eurolla. Muut kulut yhteensä Muut kulut yhteensä ovat euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjettiylitys on euroa.

13 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Kaikki kustannukset ovat joulukuussa 2018 yhteensä euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjetti ylittyy eurolla. TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ ELI OPERATIIVISEN TOIMINNAN TULOS Tuotto-/kulujäämä ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa on euroa budjetin ollessa Eroa budjettiin on euroa. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos on euroa budjetin ollessa euroa. Eroa budjettiin on euroa. Sijoitussalkun tuotto on euroa budjetin ollessa euroa. Eroa budjettiin on euroa. Kuntaliiton sijoitusomaisuus on hoidettavana kolmella varainhoitajalla (OP, SEB ja Evli), jotka hoitavat sijoitusomaisuutta Suomen Kuntaliitto ry:n hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti, joka löytyy eksaitista ja Teamsista. Varainhoidon kuukausiraportti kuvaa sijoitusomaisuuden arvonkehityksen markkina-arvoihin perustuen. Sijoitustoiminnan tuotot esitetään kirjanpidossa varovaisuuden periaatetta noudattaen, jolloin sijoituksen hankintamenoa alempi arvo kirjataan aina, mutta kurssivoitto vain myynnin yhteydessä. Osinkoja toteutuu euroa. Osinkoja ei budjetoitu erikseen. Korkoja ja muita rahoituskuluja toteutuu euroa. Rahoituskuluja ei budjetoitu erikseen. YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Suomen Kuntaliitto ry:n tulos joulukuussa 2018 on euroa, kun se on budjetissa euroa. Ero budjettiin on euroa.

14 YHTEENVETO Joulukuun 2018 kumulatiiviset tuotot ovat euroa budjetoitua suuremmat. Joulukuun 2018 kumulatiiviset kustannukset ovat euroa budjetoitua suuremmat. Joulukuun 2018 kumulatiiviset sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot ovat 4,2 milj. euroa budjetoitua pienemmät.

15 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Kuntaliiton tulos 1-12/2018 Hallituksen kokous Minna Karhunen

16 KUNTALIITTO (pl. KT) (1000 ) TOT 1-12/2018 BUD 1-12/2018 TOT - BUD EDV 1-12/2017 TOT - EDV TUOTOT Myytävät palvelut, tuotteet ja vuokrat Ulkoinen rahoitus Jäsenmaksut Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Palkat ja palkkiot Eläke- ja muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot Muut henkilöstökulut ja koulutus Matkat Ulkopuoliset palvelut Markkinointi, suhdetoiminta ja edustus Muut toimintakulut Muut kulut yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Tuotto-/kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

17 Hallitus / Anne Jarva ja Minna Mättö, alueet ja yhdyskunnat Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus - Kuntaliiton valmistelu ja edunvalvontatavoitteet Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen huhtikuussa Työtä varten on asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä ja työryhmä valmistelujaostoineen sekä sidosryhmäfoorumi, joiden toimikausi päättyy Tavoitteena on lain uudistaminen ottaen huomioon toimintaympäristöstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää sekä selkeyttää maankäyttöja rakennuslain mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä. Kuntaliitolla on edustajat työryhmässä, kaikissa valmistelujaostoissa ja sidosryhmäfoorumissa. Kuntaliitto on lisäksi nimennyt kuntaedustajat sidosryhmäfoorumiin. Työryhmä jaostoineen on kokoontunut aktiivisesti ja ensimmäisiä linjauksia on valmisteltu. Valmistelussa pyritään siihen, että lakiehdotuksen ensimmäinen versio valmistuu lokakuussa 2019 ja luonnos hallituksen esitykseksi elokuussa Valmistelussa esiin tulleita kuntiin merkittävästi vaikuttavia kysymyksiä Lainvalmistelussa on esitetty suunnittelujärjestelmään muutoksia, joista osa johtuu maakuntauudistuksesta, osa tarpeesta vähentää suunnittelun tasoja ja lieventää eri tasojen välisiä hierarkkisia suhteita. Kuntien kannalta isoja muutoksia olisivat mahdollinen siirtyminen nykyisestä yleiskaavasta ja asemakaavasta yhteen kuntakaavaan sekä yksityisten kaavoitusmahdollisuuksien vahvistaminen. Myös vuorovaikutusmenettelyjä kehitettäisiin. Muutosten vaikutukset kuntien maapolitiikkaan, kaavoituskäytäntöihin ja kaavojen toteuttamiseen olisivat merkittävät. Uutuutena olisi myös kaupunkiseuduille esitetty uusi suunnitelmamuoto, kaupunkiseutusuunnitelma. Rakentamisen ohjauksessa tähän mennessä esitetyt uudet avaukset liittyvät elinkaariajatteluun sekä rakennuksen kestävään käyttöön ja ylläpitoon. Rakentamisen laadun parantamiseksi selvitetään mahdollisuutta katsastusmenettelyyn, joka kohdistuisi erityisesti palvelu- ja kokoontumisrakennuksiin. Menettely vaikuttaisi etenkin kuntien kiinteistönpitoon. Myös rakennusvalvonnan järjestämistä koskeva kysymys tullaan uudistuksessa käsittelemään. Kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään myös, missä määrin digitalisaation eteneminen on syytä ottaa huomioon lainsäädännössä. Siirtyminen sähköiseen tiedonhallintaan, suunnittelun ja asiointiin vaatii kunnilta osaamista ja resursseja, joita kunnilla ei välttämättä tällä hetkellä ole. Kuntaliiton edunvalvontatoimet maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa Kuntaliiton hallitus on hyväksymissään hallitusohjelmatavoitteissa linjannut, että kuntien työkaluja torjua ilmastonmuutosta sekä rakentaa kestäviä yhdyskuntia ja hyvää ympäristöä on lisättävä. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa on - turvattava kuntien oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa - säilytettävä kuntien kaavamonopoli - selkeytettävä suunnittelu- ja lupajärjestelmää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia heikentämättä - säilytettävä kunnallisvalitus kaava-asioissa

18 - turvattava kunnille mahdollisuus järjestää maankäytön suunnittelun, toteuttamisen ja rakentamisen ohjauksen tehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa on lisäksi kaupunkiseutujen liikennettä, sopimuksellista kehittämistä, asuntopolitiikkaa ja kuntainfraa koskevia tavoitteita, joita maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella voidaan edistää. Maankäyttö- ja rakennuslain välineillä voidaan tukea myös kuntien ilmastotyötä. Edunvalvonnan tueksi on vuoden 2018 aikana kerätty kuntien ja maakunnan liittojen näkemyksiä alueellisissa ja valtakunnallisissa keskustelutilaisuuksissa, ns. MRL-klinikoissa sekä rakennustarkastajille järjestetyssä työpajassa. Tammikuussa 2019 on lisäksi toteutettu kaupunkiseutusuunnittelua koskeva kysely 10 suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungeille ja jokaisen kaupunkiseudun yhdelle kehyskunnalle. Kuntien näkemyksiä koskeva MRL-kuntaklinikat -kooste ryhmähaastatteluista on julkaistu Kuntaliiton verkkosivuilla Kuntien näkemyksissä korostuu erityisesti kuntien kaavamonopolin ja maapolitiikan merkitys toimivan yhdyskunta- ja palvelurakenteen, hyvän elinympäristön ja kestävän kuntatalouden kannalta. Kaupunkiseutukyselyn yhteenveto on valmistelussa. Kuntaliiton linjaukset maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen Lainvalmistelun eteneminen ja kuntakierroksella esiin tulleet näkökohdat aiheuttavat tarpeen täsmentää edellä mainittuja tavoitteita. Alueet- ja yhdyskunnat yksikössä on valmisteltu luonnos Kuntaliiton linjauksiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen. 1) Vahvat välineet maankäytön ja rakentamisen ohjaukseen Kunnilla on jatkossakin oltava mahdollisuus itsenäisiin valintoihin maankäytössä, rakentamisen ohjauksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa. Kaavoituksella ja rakentamisen ohjauksella toteutetaan kunnan strategiaa ja luodaan edellytyksiä kunnan elinvoimalle, kestävälle yhdyskuntarakenteelle ja hyvälle elinympäristölle. Kaavamonopoli on säilytettävä. Kaavamonopoli on osa kunnan itsehallinnon kokonaisuutta. Kunnat tarvitsevat kaavamonopolia huolehtiakseen yhdyskuntarakenteen järkevästä kehittämisestä ja hyvästä ympäristön laadusta. Kaavamonopoli on tarpeen myös kuntataloudellisista syistä. Kaavamonopoli mahdollistaa pitkäjänteisen kaavoituksen ja maapolitiikan, jotka luovat ennakoitavuutta toteutukseen myös yksityisten toimijoiden näkökulmasta. Kun kokonaiskuva on hallinnassa, myös yksittäiset hankkeet voidaan toteuttaa ketterästi. Maapolitiikan välineitä on vahvistettava. Kunnalla tulee jatkossakin olla mahdollisuus harjoittaa pitkäjänteistä maapolitiikkaa, hankkia kohtuuhintaista raakamaata ja ohjata kaavoituksesta koituva hyöty yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vapaaehtoista raakamaan hankintaa tukevassa lunastuslainsäädännössä tulee säilyttää raakamaan hintakehitystä ja spekulatiivista maanhankintaa hillitsevä arvonleikkaussäännöstö. Maksettavien lunastuskorvausten tulee säilytä vapaaehtoisten kauppojen mukaisella hintatasolla. Lunastamisen vaatimista vapaaehtoisen kaupan asemasta ei tule palkita markkinahintaa korkeammalla lunastuskorvauksella. Mahdollisuudet kestävään ja taloudelliseen yhdyskuntarakentamiseen on turvattava. Yhdyskuntarakentaminen ja sen ylläpito maksavat, eivätkä kustannukset ole kertaluonteisia. Kestävä kuntatalous edellyttää, että kunta voi hyvissä ajoin ennakoida toteutuksesta aiheutuvat kustannukset ja rahoitustarpeet. Keskeiset kustannukset aiheutuvat infran rakentamisesta ja ylläpidosta sekä kuntapalvelujen järjestämisestä.

19 2) Ketterä, toimiva ja eri tarpeita palveleva kuntakaavoitus Kuntakaavoituksen on mukauduttava kuntien tarpeisiin. Kunnissa tarvitaan jatkossakin sekä yleispiirteistä, yhdyskunnan kokonaisuutta hahmottavaa suunnittelua, että yksityiskohtaista, rakentamista ohjaavaa maankäytön suunnittelua. Nykymuotoisilla kuntakaavoilla on vahvat oikeusvaikutukset, joten järjestelmää kehitettäessä tai muutettaessa on kiinnitettävä huomiota myös maanomistajien ja rakentajien oikeusturvaan ja yhdenvertaiseen kohteluun vanhoilla ja uusilla kaava-alueilla. Yksityisten maanomistajien kaavoitusaloitteita on edistettävä ensisijaisesti kumppanuusmenettelyillä. Elinkeinoelämä on jo pitkään esittänyt yksityisten toimijoiden kaava-aloiteoikeuden vahvistamista ja jopa oikeutta kaavan laadintaan. Kuitenkin jo nyt kunnat käsittelevät yksityisten toimijoiden aloitteita ja laativat kaavoja yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa. Käytössä on erilaisia menettelyjä suunnitteluvarauksista kaavoituksen käynnistyssopimuksiin ja kumppanuuskaavoitukseen. Käytäntöjen yhtenäistäminen ja kirjaaminen lakiin voisi selkeyttää tilannetta ja parantaa ennakoitavuutta rakentajan kannalta, mutta kunnan mahdollisuutta alueensa kehittämiseen ei saa heikentää. Kokonaisuudistuksen yhteydessä on selvitettävä mahdollisuudet kaavoituksen sujuvoittamiseen. Mahdollisia keinoja voivat olla kaavajärjestelmän hierarkian purkaminen, yksittäiseen kaavahankkeeseen liittyvän hallinnollisen prosessin keventäminen sekä digitaalisten työtapojen hyödyntäminen tiedonhallinnassa, suunnittelussa ja vuorovaikutuksessa. Osallisten mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon on vahvistettava. Osallistumisen painopistettä on siirrettävä kunnan maankäytön kokonaisuuteen sekä yksittäisten kaavahankkeiden alkuvaiheeseen kunkin hankkeen tarkoituksen, merkityksen ja vaikutusten edellyttämällä tavalla. Uudet menettelyt eivät saa merkittävästi lisätä kuntien hallinnollista taakkaa. Kunnallisvalitus kaava-asioissa on säilytettävä. Kunnan jäsenten valitusoikeus on osa kunnallisen itsehallinnon perusteita. Kunnallisvalituksen tarkoituksena on mahdollistaa kunnan päätöksenteon valvonta kunnan jäsenten toimesta. Kunnallisen itsehallinnon peruselementtejä ei tule murentaa. Professori emerita Eija Mäkinen on todennut selvityksessään, että kunnallisvalituksen muuttaminen hallintovalitukseksi ei merkittävästi vaikuttaisi tavoitteeseen vähentää valituksia ja sujuvoittaa prosesseja. Hallintovalituksessa ja kunnallisvalituksessa on eroja, joiden vuoksi hallintovalitukseen siirtyminen voisi toimia tavoitteen vastaisesti. Valittaja voi esimerkiksi hallintovalituksessa esittää menettelyä viivyttävästi uusia valitusperusteita vielä valitusajan päättymisen jälkeenkin. Asianosaisaseman toteaminen kaava-asioissa voi olla ongelmallista ja tehdä tulkintakysymyksistä vaikeasti ennakoitavia. 3) Rakentamisen ohjaus kuntoon Rakennusvalvonta on säilytettävä kuntakokonaisuudessa. Lupajärjestelmä ja kuntakaavoitus muodostavat jatkumon, jota osaltaan täydentää myös rakennusjärjestys. Rakennusvalvonta huolehtii oman roolinsa puitteissa siitä, että kunnan kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun kautta ilmenevät strategiset tavoitteet välittyvät rakentamisen ohjaukseen. Riittävän tonttitarjonnan, hyvän ympäristön ja joustavan lupahallinnon avain on erityisesti kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ympäristöasiantuntijoiden ja teknisen toimen yhteistyö. Kuntien on voitava järjestää rakennusvalvonnan tehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla ja kuntalaisten palvelunäkökulma huomioiden. Vapaaehtoisuuden pohjalta voidaan

20 muodostaa kulloisiinkin oloihin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja ja ottaa erilaiset tarpeet huomioon. Lupajärjestelmää tulee selkeyttää. Suunnittelujärjestelmän kehittäminen aiheuttaa tarpeen tarkastella lupajärjestelmää, jotta kaavoitus ja lupaprosessit jatkossakin muodostavat toimivan kokonaisuuden. Jatkossakin on tärkeää säilyttää mahdollisuus paikallisista oloista johtuvaan joustomahdollisuuteen luvantarpeen suhteen. Lakiuudistuksen yhteydessä voidaan pohtia myös rakennustyön valvonnan järjestämisen kehittämistä. Lakiuudistus on mahdollisuus eri toimijoiden (rakennusvalvonta, hankkeeseen ryhtyvä, rakennustyön suorittava taho) roolien ja vastuiden selkeyttämiseen. Lainsäädäntötoimin voidaan tukea rakennusalan oman vastuunkantokyvyn kehittymistä ja rakentamisen laadun paranemista. Sanktiojärjestelmän käyttöönottoa voitaisiin selvittää. Rakentamisen ohjauksen välineiden samoin kuin erilaisten mahdollisten seurantavelvoitteiden olla oikeasuhtaisia ja kustannustehokkaita. Päällekkäisiä ja tarpeettomia prosesseja tulee välttää. 4) Kaupunkiseudut vahvemmiksi Kaupunkiseutujen kehittämiseen tarvitaan monipuoliset välineet. Kaupunkiseutujen suunnittelu on tarpeen, mutta sen pitää olla kuntien käsissä. Kaupunkiseutusuunnittelun ja maakuntatason suunnittelun päällekkäisyys tulee välttää. Suurten kaupunkisetujen kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä, jonka instrumentit ja jatkuvuus tulee taata. Kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan myös kasvukeskusten ulkopuolella, mutta sama malli ei sovi kaikille. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä on edistettävä. Kaupunkiseutusuunnittelua tarvitaan erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Kasvuseuduilla tärkeänä tavoitteena on edellytysten luominen riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle sekä joukkoliikenteeseen perustuvalle, kestävälle liikennejärjestelmälle. Sopimuksellisuutta on vahvistettava. Suurten kaupunkiseutujen kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset ovat olleet toimivia ja sopimuksellisuutta tulee edelleen vahvistaa. Sopimuksellisissa menettelyissä kunnat ovat sitoutuneet asuntotuotantoon ja tonttien määrään. Valtion sitoutumista infrainvestointeihin ja muihin kehittämistavoitteisiin tulee vahvistaa. 5) Maakunnat kumppaneiksi Maakuntatason suunnittelu tulee muuttaa nykyistä strategisemmaksi ja siinä tulee käsitellä ainoastaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä aluerakenteellisia kysymyksiä. Yhdyskuntien ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelun tulee jättää kuntien tehtäväksi. Maakuntauudistuksen toteutuessa itsehallinnollisen maakunnan maankäytön suunnittelulla ei voi olla nykyisen kaltaista sitovaa oikeusvaikutusta kuntien kaavoitukseen. Maakuntatason suunnitelmat on laadittava yhteistyössä kuntien kanssa. Kaikilla kunnilla tulee olla mahdollisuus osallistua maakunnan tason suunnitteluun ja kuntien omat maankäytön suunnitelmat tulee ottaa huomioon maakunnallisen suunnittelun lähtökohtana. Ristiriitatilanteissa tulee käyttää neuvottelevia ja sovittelevia työtapoja. Maakuntien roolia maakunnan alueen kattavien selvitysten ja inventointien laatijana tulee vahvistaa. Tällaiset tietoaineistot hyödyttäisivät myös kunnissa tapahtuvaa suunnittelua. 6) Liikennejärjestelmäsuunnittelu osana maankäytön suunnittelua

21 Liikennejärjestelmäsuunnittelua tulee kehittää jatkuvana, eri osapuolten yhteistyöhön perustuvana ja maankäytön pitkäjänteistä suunnittelua tukevana prosessina. Liikennejärjestelmäsuunnittelusta säädetään laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Laki ei koske kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelua, jota erityisesti suurimmat kaupungit ja kaupunkiseudut ovat tehneet jo pitkään. Kaupunkien liikennejärjestelmäsuunnittelu tukee niiden yleiskaavoitusta ja muuta maankäytön, asumisen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämistä ja toteuttamista. Tämän työn edellytykset on turvattava myös jatkossa. Kaupunkiseutujen rooli liikennejärjestelmäsuunnittelussa on tunnistettava. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta, jota tehdään yhteistyössä mm. maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Maakunnan liitot vastaavat maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla, jossa valmisteluvastuu kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL). Myös muilla kaupunkiseuduilla on tunnistettava kuntien vahva rooli liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja huolehdittava liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkennästä kaupunkiseutusuunnitteluun. Isojen liikennehankkeiden tilavaraukset konkretisoituvat maankäyttöön kaavoituksen kautta. Liikennejärjestelmäsuunnittelua ei tehdä hierarkkisesti eri suunnittelutasoilla, vaan suunnittelu perustuu eri tasojen väliseen vuorovaikutukseen ja toimijoiden väliseen jatkuvaan yhteistyöhön. Liikennejärjestelmäsuunnittelun luonne huomioon ottaen, sillä ei voi olla sitovaa roolia kuntiin ja toisiin viranomaisiin nähden. Tarpeelliset tilavaraukset ratkaistaan kaavoituksella. 7) Valtion rooli Valtion roolia kuntien maankäytön valvojana ja ohjaajana tulee edelleen vähentää. Valtion resurssit tulisi suunnata kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvonnan tukemiseen. Yleisen edun valvominen kaavoituksessa on kuntien tehtävä. Valtakunnalliset, koko maan kattavat alueiden käytön tavoitteet on esitettävä ja linjattava nykyistä selkeämmin ja siten, että ne otetaan huomioon kaikilla suunnittelun tasoilla ilman välikäsiä. Ne on kohdennettava nykyistä paremmin valtakunnallisesti merkittäviin asioihin. Valtakunnalliset tavoitteet on kirjattava suoraan lakiin, jolloin parlamentaarinen käsittely nostaa tavoitteiden painoarvoa alueiden käytön suunnittelussa. Kuntien voimavarat uudistuvan lainsäädännön toimeenpanoon on turvattava. Lainvalmistelussa on nostettu esiin digitalisaation mahdollisuudet maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen prosessien sujuvoittamisessa ja tiedonhallinnassa. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kunnilta muun muassa sähköisen asioinnin kehittämistä, tietomallipohjaisen suunnittelun edistämistä ja rajapintojen rakentamista. Kuntien näkemykset ja tarpeet yhteisten tietovarantojen luomisessa, hallinnassa ja hyödyntämisessä tulee ottaa huomioon kansallisessa tiedonhallintaa koskevassa kehittämistyössä. Kuntien prosesseissa syntyy paljon ympäristöä koskevaa tietoa, jonka jakaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa.

22

23