klo Hallituksen kokouksen avaus B 3.8 Kokousasioiden käsittely Lounas Ravintola Kuntakallio

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto ry Kokouskutsu 7/2019 Finlands Kommunförbund rf Hallitus Kokoustiedot Aika klo Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Torstai klo Hallituksen kokouksen avaus B 3.8 Kokousasioiden käsittely Lounas Ravintola Kuntakallio Ryhmäkokoukset Ryhmien puheenjohtajien välinen neuvottelu B Kokous jatkuu B 3.8 Kokousasioiden käsittely jatkuu, Kokouksen päättäminen Ryhmäkokoustilat Kok. B 3.4 SDP B 3.1 Kesk. B 3.2 Vihr. A 3.3 Vas. A 3.7 PS A 3.2 RKP A 3.4 Ryhmien puheenjohtajien välinen neuvottelu B 3.5

2 Suomen Kuntaliitto ry Kokouskutsu 7/2019 Finlands Kommunförbund rf Hallitus Osanottajaluettelo Varsinaiset jäsenet I varapuheenjohtaja Rautio Sari Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani Kesk. Kokko Annika Rautava Risto Sankelo Janne Lehtonen Harri Lyly Lauri Lehtosalo-Lönnberg Eevakaisa Taponen Merja Lumela Meri Rantanen Tuomas Kankaanniemi Toimi Korhonen Martti Nylander Mikaela Kok. Kok. Kok. SDP SDP Kesk. Kesk. Vihr. Vihr. PS Vas. RKP Varajäsenet puolueittain sijaantulojärjestyksessä Mäkinen Tapani Talvitie Mari-Leena Autto Heikki Kostiainen Leena Korhonen Ari Lepola Kaisa Röppänen Neeta Pelttari Pekka Seppälä Topi Karjalainen Mira Hertell Sirpa Saario Mari Reijonen Minna Honkasalo Veronika Kok. Kok. Kok. Kok. SDP SDP SDP Kesk. Kesk. Kesk. Vihr. Vihr. PS Vas. Valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Puheenjohtaja Pekkarinen Mauri Kesk. I varapuheenjohtaja Räsänen Joona SDP II varapuheenjohtaja Markkula Markku Kok. Muut läsnäolijat Karhunen Minna Reina Timo Tainio Hanna Sulin Ida Eriksson Nina toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja varatoimitusjohtaja johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat kokouksen sihteeri sekä työjärjestyksessä mainitut puhe- ja läsnäolo-oikeutetut.

3 Suomen Kuntaliitto ry Kokouskutsu 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Asiat 98 Kokouksen avaus 99 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 100 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 101 Esityslistan hyväksyminen 102 Ajankohtaiskatsaus 103 Kuntaliiton talouskatsaus, elokuu Suomen Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien talousarvioesitys vuodelle Kuntaliiton strategia 106 Eronpyynnöt Kuntaliiton hallituksen jäsenen ja varajäsenen tehtävistä ja täydennysvalinnat 107 Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan valinta 108 Eronpyyntö ruotsinkielisen neuvottelukunnan jäsenen tehtävästä, uuden jäsenen valinta ja puheenjohtajan nimeäminen 109 Eronpyyntö Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenen tehtävästä (Mauri Pekkarinen) 110 Eronpyyntö Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenen tehtävästä (Joona Räsänen) 111 Eronpyyntö Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenen tehtävästä (Maarit Heikkinen) 112 Muutos Kuntaliiton valtuuskunnan kokoonpanoon 113 Kuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtajan ja 1. varapuheenjohtajan valinta 114 Suomen kuntasäätiö sr:n hallituksen täydentäminen 115 Kuntaliiton valtuuskunnan syyskokous Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat 117 Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous 118 Muut asiat 119 Kokouksen päättäminen

4 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtaja avaa Kuntaliiton hallituksen kokouksen. Ehdotus Todetaan. Päätös 99 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kutsu lähetetään hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä muita läsnäolijoita pyydetään allekirjoittamaan läsnäololista, joka otetaan pöytäkirjan liitteeksi. Ehdotus Todetaan kokouksen osanottajat ja päätösvaltaisuus. Päätös 100 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus päätti , että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittava jäsen. Ehdotus Hallitus päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan hallituksen jäsen Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg. Päätös 101 Esityslistan hyväksyminen Ehdotus Hallitus hyväksyy kokouksen esityslistan muutoksitta/seuraavin muutoksin: Päätös 102 Ajankohtaiskatsaus Kuntaliiton strategia toimitusjohtaja Minna Karhunen Toimitusjohtajan katsaus toimitusjohtaja Minna Karhunen

5 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Lisätietoja Minna Karhunen, p Nina Eriksson, p Kuntaliiton talouskatsaus, elokuu 2019 Liite 1, 103 Kuntaliiton talouskatsaus, elokuu 2019 Liite 2, 103 Talousraportti, elokuu 2019 Liite 3, 103 OP Varainhoidon kuukausiraportti, elokuu 2019 Kuntaliiton varsinaisen toiminnan tuotot ovat elokuussa 2019 yhteensä euroa alittaen budjetin euroa eurolla. kustannukset ovat elokuussa 2019 yhteensä euroa, jolloin budjetti euroa alittuu eurolla. Tuotto-/kulujäämä ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa on euroa budjetin ollessa Eroa budjettiin on euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos on euroa budjetin ollessa euroa. Eroa budjettiin on euroa. Suomen Kuntaliitto ry:n tulos elokuussa 2019 on euroa, kun se on budjetissa euroa. Ero budjettiin on euroa. Suomen Kuntaliitto ry:n taseen oma pääoma oli tilikauden alussa 85,3 milj. euroa ja elokuussa 88,7 milj. euroa. Muutos tilikauden aikana on +3,4 milj. euroa. Taseen loppusumma on 110,4 milj. euroa. Ehdotus Merkitään tiedoksi. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen, p Elina Liippola, p Suomen Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien talousarvioesitys vuodelle 2020 Liite 1, 104 Suomen Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien talousarvioesitys vuodelle 2020 Talousarvion mukaisista liiton yhteensä 22,9 miljoonan euron tuloista pääosan muodostavat jäsenkuntien 17,1 miljoonan euron jäsenmaksutulot, jotka ovat samat kuin vuonna 2019, sekä sairaanhoitopiirien, maakuntaliittojen, koulutuskuntayhtymien ja erityishuollon kuntayhtymien 1,8 miljoonan euron yhteistyöjäsenmaksut. Ulkoisen rahoituksen osuus budjetoiduista tuloista on 2,8 miljoonaan euroa.

6 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Talousarviossa 2020 Kuntaliiton henkilöstön työpanoksen arvioidaan olevan 170,6 henkilötyövuotta. Vuoden 2019 budjetoitu työpanos on 162,5 henkilötyövuotta ja ennuste vuodelle 2019 on 162,0 henkilötyövuotta. Henkilöstökulujen osuus kaikista kustannuksista on 58 prosenttia. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuloiksi arvioidaan 1,7 miljoonaa euroa. Liiton talousarvioesityksen tulos on 0,0 miljoonaa euroa. KT Kuntatyönantajille on budjetoitu 5,8 miljoonaa euroa kuntien maksuosuuksia ja 2,8 miljoonaa euroa muita tuloja. KT Kuntatyönantajien vuoden 2020 budjetoitu henkilötyöpanos on 58,2 ja vuoden 2019 budjetoitu henkilötyöpanos on 59,1 henkilötyövuotta. Henkilöstökulujen osuus kaikista kustannuksista on 57 prosenttia. Liiton sääntöjen 17 :n mukaan valtuuskunta vahvistaa syyskokouksessaan liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion. Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (KT Kuntatyönantajat) annetun lain (254/93) 5 :n mukaan kuntien keskusjärjestö hyväksyy Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT Kuntatyönantajat) talousarvion ja tilinpäätöksen, valitsee tilintarkastajat ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä. Ehdotus Hallitus ehdottaa liiton valtuuskunnalle, että valtuuskunta - vahvistaa Suomen Kuntaliiton talousarvion vuodelle 2020 esityslistan liitteen 1, 104 mukaisesti ja - hyväksyy Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (KT Kuntatyönantajat) annetun lain 5 :n mukaisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT Kuntatyönantajat) talousarvion vuodelle 2020 esityslistan liitteen 1, 104 mukaisena sekä - vahvistaa Suomen Kuntaliiton sijoituspolitiikan vuodelle 2020 liitteessä 1, 104 esitetyssä muodossa. Lisäksi hallitus päättää valtuuttaa liiton toimitusjohtajan päättämään talousarvion teknisistä tarkistuksista sekä lisäksi talousarvion tutkimus- ja kehityshankkeiden bruttotulojen ja -menojen sellaisista tarkistuksista, jotka eivät muuta liiton hankkeisiin kohdistaman nettopanostuksen kokonaismäärää. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen, p Elina Liippola, p Kuntaliiton strategia Liite 1, 105 Kuntaliiton strategia Kuntaliiton strategian ( ) hyväksymisen yhteydessä on linjattu, että strategia tarkistetaan vuonna 2019.

7 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Kuntaliiton strategian päivittämisen taustalla ovat erityisesti seuraavat ajankohtaiset asiat: Uusi hallituskausi ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteiden mukainen edunvalvonta Uuden hallituksen kuntapolitiikka Sote-uudistuksen seuraavat vaiheet Kuntaliiton organisaation ja toimintatapojen uudistamistarpeet Strategian päivittämistä ovat ohjanneet seuraavat Kuntaliiton ennakointiprosesseissa tunnistetut, analysoidut ja priorisoidut muutosilmiöt, jotka muuttavat maailmaa, Suomea, kuntia ja Kuntaliittoa nyt ja tulevaisuudessa: Digitalisaatio Ilmastonmuutos ja luonnonvarat Kaupungistuminen Alueellinen erilaistuminen Eriarvoistuminen Demokratian murros Kuntaliiton päivitetty strategia on määrä hyväksyä valtuuskunnan syyskokouksessa Päivittämiseen on osallistettu koko Kuntaliiton organisaatio, luottamushenkilöt sekä asiakkaat ja sidosryhmät. Strategiaa on käsitelty ja työstetty valtuuskunnan kevätkokouksen seminaarissa , hallituksen työpajassa 29.8., työvaliokunnan kokouksissa ja sekä useissa Kuntaliiton johdon ja henkilöstön tilaisuuksissa. Lisäksi on järjestetty strategian perustaa jäsentänyt verkkoaivoriihi keväällä Strategiaperusta (missio, arvot, visio, painopisteet) on voimassa toistaiseksi ja se päivitetään tarpeen mukaan kahden vuoden välein. Painopistealueittaiset toimenpiteet, jotka on ilmaistu strategian s luetelmakohtina, muodostavat Kuntaliiton säännöissä tarkoittaman toimintasuunnitelman. Ne tarkistetaan ja päivitetään joka syksy. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta hyväksyy liitteessä 1, 105 esitetyn Kuntaliiton strategian sekä vahvistaa strategiaan sisältyvän toimintasuunnitelman. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen, p Markus Pauni, p Eronpyynnöt Kuntaliiton hallituksen jäsenen ja varajäsenen tehtävistä ja täydennysvalinnat Kuntaliiton hallituksen jäsenen tai varajäsenen tehtävästä ovat seuraavat henkilöt pyytäneet eroa: Hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero on pyytänyt eroa hallituksen jäsenen tehtävästä. Paateron kotikunta on Kotka ja hän edustaa SDP:tä. Hallituksen varajäsen Leena Kostiainen on pyytänyt eroa hallituksen varajäsenen tehtävästä. Kostiaisen kotikunta on Tampere ja hän edustaa kokoomusta.

8 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Hallituksen varajäsen Thomas Blomqvist on pyytänyt eroa hallituksen varajäsenen tehtävästä. Blomqvistin kotikunta on Raasepori ja hän edustaa RKP:tä. Kuntaliiton sääntöjen 19 :n mukaan hallitukseen kuuluu 15 jäsentä ja 15 varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy, kun valtuuskunta on valinnut seuraavan hallituksen. Hallitukseen kuuluvista vähintään yhden jäsenen ja yhden varajäsenen on edustettava ruotsinkielistä väestöryhmää. Hallitus valitaan noudattaen periaatetta, jonka mukaan eri poliittisten puolueiden tai muiden ryhmien edustus vastaa kuntavaalien suhteellisuus-periaatteen mukaisesti puolueiden tai muiden ryhmien edellisissä kuntavaaleissa yhdistyksen jäsenkunnissa saamia äänimääriä. Jäseniä valittaessa on lisäksi otettava huomioon alueelliset näkökohdat ja erikokoisten kuntien edustavuus. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta myöntää Sirpa Paaterolle eron hallituksen jäsenen tehtävästä ja valitsee uudeksi jäseneksi Joona Räsäsen. Räsäsen kotikunta on Lohja ja hän edustaa SDP:tä. myöntää Leena Kostiaiselle eron hallituksen varajäsenen tehtävästä ja valitsee uudeksi varajäseneksi Anna-Kaisa Ikosen. Ikosen kotikunta on Tampere ja hän edustaa kokoomusta. myöntää Thomas Blomqvistille eron hallituksen varajäsenen tehtävästä ja valitsee uudeksi varajäseneksi Mikko Ollikaisen. Ollikaisen kotikunta on Maalahti ja hän edustaa RKP:tä. Päätös Lisätietoja Minna Karhunen p Riitta Myllymäki p Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan valinta Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero on pyytänyt eroa Kuntaliiton hallituksen jäsenyydestä. Kuntaliiton sääntöjen 17 :n mukaan valtuuskunta valitsee hallituksen jäsenistä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Vaalitavasta ei säännöissä ole määräyksiä. Valtuuskunnan työjärjestyksen 13 :n mukaan vaali toimitetaan vaadittaessa suljetuin lipuin. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta valitsee Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajaksi Joona Räsäsen. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen p Riitta Myllymäki p

9 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Eronpyyntö ruotsinkielisen neuvottelukunnan jäsenen tehtävästä, uuden jäsenen valinta ja puheenjohtajan nimeäminen Ruotsinkielisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Thomas Blomqvist on pyytänyt eroa ruotsinkielisen neuvottelukunnan jäsenen tehtävästä. Thomas Blomqvistin kotikunta on Raasepori ja hän edustaa RKP:tä. Neuvottelukuntien toimisäännön 3 :n mukaan ruotsinkieliseen neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 13 jäsentä. Kullekin neuvottelukuntaan kuuluvalle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Jäseniä valittaessa on noudatettava periaatetta, jonka mukaan neuvottelukunnan kokoonpanossa otetaan huomioon vain tähän kieliryhmään kuuluvien saama ääniosuus ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa. Vähintään yhden jäsenen ja hänen varajäsenensä tulee edustaa Ahvenanmaan maakunnan kuntia. Kuntaliiton sääntöjen 17 :n mukaan valtuuskunta asettaa ruotsinkielisen neuvottelukunnan. Valtuuskunta on nimennyt neuvottelukunnan jäsenistä puheenjohtajaksi Thomas Blomqvistin ja varapuheenjohtajaksi Peter Sjökvistin. Vaalitavasta ei säännöissä ole määräyksiä. Valtuuskunnan työjärjestyksen 13 :n mukaan vaali toimitetaan vaadittaessa suljetuin lipuin. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta myöntää Thomas Blomqvistille eron ruotsinkielisen neuvottelukunnan jäsenyydestä, valitsee ruotsinkielisen neuvottelukunnan jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Mikko Ollikaisen ja nimeää ruotsinkielisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Mikko Ollikaisen. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen p Riitta Myllymäki p Eronpyyntö Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenen tehtävästä (Mauri Pekkarinen) Kuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen on pyytänyt eroa Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenyydestä alkaen. Hänet on valittu valtuuskuntaan Keski-Suomen vaalipiiristä keskustan ehdokaslistalta. Kuntaliiton sääntöjen 14 :n mukaan, jos jäsen on vapautettu toimestaan, valtuuskunnan puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäisen varajäsenen. Vaalilautakunnan on valtuuskunnan puheenjohta-

10 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus jan pyynnöstä määrättävä jäljellä olevaksi toimikaudeksi uudeksi varajäseneksi asianomaisen ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas. Jollei kaikkia varajäsenen toimia saada täytetyksi, varajäsenten määrä jää vajaaksi. Sen jälkeen, kun Mauri Pekkariselle on myönnetty ero valtuuskunnan jäsenyydestä alkaen, valtuuskunnan puheenjohtajan tulisi kutsua valtuuskunnan varsinaiseksi jäseneksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi vaalituloksen mukaan Petri Honkosen. Valtuuskunnan puheenjohtajan tulisi myös pyytää valtuuskunnan vaalilautakuntaa määräämään uuden varajäsenen Keski-Suomen vaalipiiristä keskustan ehdokaslistalta. Vaalituloksen mukaan uudeksi varajäseneksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi tulee Leila Lindell. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta myöntää Mauri Pekkariselle eron valtuuskunnan jäsenen tehtävästä alkaen. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen p Riitta Myllymäki p Eronpyyntö Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenen tehtävästä (Joona Räsänen) Kuntaliiton valtuuskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Joona Räsänen on pyytänyt eroa Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenyydestä alkaen. Hänet on valittu valtuuskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä SDP:n ehdokaslistalta. Kuntaliiton sääntöjen 14 :n mukaan, jos jäsen on vapautettu toimestaan, valtuuskunnan puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäisen varajäsenen. Vaalilautakunnan on valtuuskunnan puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä jäljellä olevaksi toimikaudeksi uudeksi varajäseneksi asianomaisen ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas. Jollei kaikkia varajäsenen toimia saada täytetyksi, varajäsenten määrä jää vajaaksi. Sen jälkeen, kun Joona Räsäselle on myönnetty ero valtuuskunnan jäsenyydestä alkaen, valtuuskunnan puheenjohtajan tulisi kutsua valtuuskunnan varsinaiseksi jäseneksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi vaalituloksen mukaan Markku Sistosen. Valtuuskunnan puheenjohtajan tulisi myös pyytää valtuuskunnan vaalilautakuntaa määräämään uuden varajäsenen Uudenmaan vaalipiiristä SDP:n ehdokaslistalta. Vaalituloksen mukaan uudeksi varajäseneksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi tulee Arto Lindberg. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta myöntää Joona Räsäselle eron valtuuskunnan jäsenen tehtävästä alkaen. /MK Päätös

11 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Lisätietoja Minna Karhunen p Riitta Myllymäki p Eronpyyntö Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenen tehtävästä (Maarit Heikkinen) Kuntaliiton valtuuskunnan jäsen Maarit Heikkinen on pyytänyt eroa Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenyydestä. Hänet on valittu valtuuskuntaan Keski-Suomen vaalipiiristä kokoomuksen ehdokaslistalta. Kuntaliiton sääntöjen 14 :n mukaan, jos jäsen on vapautettu toimestaan, valtuuskunnan puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäisen varajäsenen. Vaalilautakunnan on valtuuskunnan puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä jäljellä olevaksi toimikaudeksi uudeksi varajäseneksi asianomaisen ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas. Jollei kaikkia varajäsenen toimia saada täytetyksi, varajäsenten määrä jää vajaaksi. Sen jälkeen, kun Maarit Heikkiselle on myönnetty ero valtuuskunnan jäsenyydestä, valtuuskunnan puheenjohtajan tulisi kutsua valtuuskunnan varsinaiseksi jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi vaalituloksen mukaan Jaakko Selinin. Valtuuskunnan puheenjohtajan tulisi myös pyytää valtuuskunnan vaalilautakuntaa määräämään uuden varajäsenen Keski-Suomen vaalipiiristä kokoomuksen ehdokaslistalta. Vaalituloksen mukaan uudeksi varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi tulee Kati-Erika Timperi. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta myöntää Maarit Heikkiselle eron valtuuskunnan jäsenen tehtävästä. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen p Riitta Myllymäki p Muutos Kuntaliiton valtuuskunnan kokoonpanoon Kuntaliiton valtuuskunnan jäsen Markku Kauppinen on menehtynyt. Hänet oli valittu valtuuskuntaan Savo-Karjalan vaalipiiristä keskustan ehdokaslistalta. Kuntaliiton sääntöjen 14 :n mukaan, jos jäsen on kuollut, valtuuskunnan puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäisen varajäsenen. Vaalilautakunnan on valtuuskunnan puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä jäljellä olevaksi toimikaudeksi uudeksi varajäseneksi asianomaisen ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas. Jollei kaikkia varajäsenen toimia saada täytetyksi, varajäsenten määrä jää vajaaksi.

12 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Valtuuskunnan puheenjohtajan tulisi kutsua valtuuskunnan varsinaiseksi jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi vaalituloksen mukaan Kari Saastamoisen. Valtuuskunnan puheenjohtajan tulisi myös pyytää valtuuskunnan vaalilautakuntaa määräämään uuden varajäsenen Savo-Karjalan vaalipiiristä keskustan ehdokaslistalta. Vaalituloksen mukaan uudeksi varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi tulee Leila Savolainen. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta merkitsee asian tiedoksi. Päätös Lisätietoja Minna Karhunen p Riitta Myllymäki p Kuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtajan ja 1. varapuheenjohtajan valinta Kuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ja 1. varapuheenjohtaja Joona Räsänen ovat pyytäneet eroa Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenyydestä alkaen. Valtuuskunta on käsitellyt eronpyynnöt ennen tämän asian käsittelyä. Kuntaliiton sääntöjen 17 :n mukaan valtuuskunta valitsee valtuuskunnan jäsenistä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Vaalitavasta ei säännöissä ole määräyksiä. Valtuuskunnan työjärjestyksen 13 :n mukaan vaalit toimitetaan vaadittaessa suljetuin lipuin. Vaalissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta valitsee puheenjohtajaksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja varapuheenjohtajaksi Kim Bergin alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen p Riitta Myllymäki p Suomen kuntasäätiö sr:n hallituksen täydentäminen Liite 1, 114 Suomen kuntasäätiö sr:n säännöt Suomen kuntasäätiön sääntöjen mukaan Suomen Kuntaliiton valtuuskunta nimeää Suomen kuntasäätiön hallituksen puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa sekä muut hallituksen jäsenet ja varajäsenet.

13 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Suomen kuntasäätiön hallituksen jäsenten toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin siten, että ensimmäinen toimikausi päättyi vuonna Suomen kuntasäätiön hallitukseen kuuluu 3 11 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Suomen Kuntaliiton valtuuskunta päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä. Suomen kuntasäätiön hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi voidaan nimittää Suomen Kuntaliiton hallituksen jäsen ja varajäsen. Suomen kuntasäätiön hallituksen jäsenet valitaan noudattaen periaatetta, jonka mukaan eri poliittisten puolueiden tai muiden ryhmien edustus vastaa puolueiden tai muiden ryhmien tasolla edellisiin kuntavaaleihin perustuvaa edustusta Suomen Kuntaliiton hallituksessa, kuitenkin niin, että jokaisesta sellaisesta puolueesta tai ryhmästä valitaan Suomen kuntasäätiön hallituksen jäseneksi enintään yksi henkilö. Jäseniä valittaessa on otettava huomioon alueelliset näkökohdat ja erikokoisten kuntien edustavuus. Suomen kuntasäätiön hallituksen jäseniä valittaessa tulee lisäksi pyrkiä siihen, että hallituksessa on edustettuna molemmat sukupuolet. Suomen Kuntaliiton valtuuskunta määrää jokaisesta Suomen Kuntaliiton valtuuskunnassa edustettuna olevasta puolueesta tai ryhmästä, josta ei ole valittu henkilöä Suomen kuntasäätiön hallituksen jäseneksi, yhden henkilön, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus Suomen kuntasäätiön hallituksen kokouksessa. Henkilön on oltava Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan jäsen tai varajäsen. Jos säätiön hallituksen jäsen tai varajäsen eroaa, erotetaan tai menettää kelpoisuutensa säätiön hallituksen jäsenen tehtävään taikka säätiön hallituksen jäsenen paikka tulee muutoin avoimeksi kesken toimikauden, Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskunta voi nimittää uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäseniä valittaessa on huomioitava, mitä edellä on määrätty hallituksen valinnassa noudatettavista periaatteista. Suomen Kuntaliiton valtuuskunta on kokouksessaan päättänyt seuraavaa: Valtuuskunta päätti Suomen kuntasäätiön hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Valtuuskunta nimesi toimikaudelle Suomen kuntasäätiön hallituksen puheenjohtajaksi Sirpa Paateron, 1. varapuheenjohtajaksi Sari Raution ja 2. varapuheenjohtajaksi Tapani Töllin. Valtuuskunta nimesi puheenjohtajien henkilökohtaisiksi varajäseniksi sekä muiksi hallituksen jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Paatero Sirpa, pj. Lyly Lauri SDP Rautio Sari, I vpj Kokko Annika Kok. Tölli Tapani, II vpj Taponen Merja Kesk. Lumela Meri Rantanen Tuomas Vihr. Korhonen Martti Honkasalo Veronika Vas. Kankaanniemi Toimi Reijonen Minna PS Nylander Mikaela Blomqvist Thomas RKP

14 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Valtuuskunta nimesi Suomen Kristillisdemokraatteja edustavan valtuuskunnan jäsenen Sonja Falkin, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus Suomen kuntasäätiön hallituksen kokouksissa toimikaudella Suomen kuntasäätiön hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero on ilmoittanut eroavansa Suomen kuntasäätiön hallituksesta lukien. Hallituksen jäsen Mikaela Nylanderin henkilökohtainen varajäsen Thomas Blomqvist on ilmoittanut eroavansa Suomen kuntasäätiön hallituksesta lukien. Näin ollen hallitukselle tulee nimittää uusi puheenjohtaja sekä hallituksen jäsen Mikaela Nylanderille henkilökohtainen varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Ehdotus Hallitus ehdottaa valtuuskunnalle, että valtuuskunta nimeää Suomen kuntasäätiön hallituksen puheenjohtajaksi Joona Räsäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi edellyttäen, että Joona Räsänen on valittu Kuntaliiton hallituksen jäseneksi. Suomen kuntasäätiön hallituksen jäsen Mikaela Nylanderin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Ollikaisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi edellyttäen, että Mikko Ollikainen on valittu Kuntaliiton hallituksen varajäseneksi. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen p Nina Eriksson, p Kuntaliiton valtuuskunnan syyskokous Liite 1, 115 Valtuuskunnan kokousohjelmaluonnos ja kokouksessa käsiteltävät asiat Kuntaliiton sääntöjen mukaan valtuuskunta kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kahdesti vuodessa, kevätkokoukseen maalis-heinäkuussa ja syyskokoukseen syys-joulukuussa hallituksen määräämänä aikana ja paikassa. Hallitus on kokouksessaan päättänyt muuttaa vuoden 2019 kokousaikataulua niin, että valtuuskunta kokoontuu syyskokoukseen Kuntatalolla. Kuntaliiton sääntöjen mukaan kutsu valtuuskunnan kokoukseen on lähetettävä kullekin jäsenelle tämän ilmoittamaan osoitteeseen kirjeellä tai sähköisesti vähintään kymmenen päivää ennen kokousta. Kutsuun on mahdollisuuksien mukaan liitettävä esityslista. Valtuuskunnan esityslista laaditaan sekä suomen että ruotsin kielellä. Kuntaliiton hallituksen tulee valmistella valtuuskunnan käsiteltäväksi tulevat asiat. Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja jäsenillä, toimitusjohtajalla ja muilla johtajilla sekä muilla yhdistyksen

15 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus valtuuskunnan määräämillä henkilöillä on oikeus olla läsnä valtuuskunnan kokouksissa ja ottaa osaa keskusteluun. Edellä olevan nojalla Kuntaliiton hallitus päättää kutsua Kuntaliiton valtuuskunnan syyskokoukseen ja hyväksyä sille tämän asian liitteen mukaisen asialistan. Ehdotus Kuntaliiton hallitus kutsuu liiton valtuuskunnan koolle syyskokoukseen Kuntatalolle. Samalla hallitus hyväksyy valtuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat hallituksen esityslistan tämän asian liitteen mukaisesti. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen p Riitta Myllymäki p Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Hallituksen lähiajan kokouksiin on suunniteltu valmisteltaviksi seuraavat, tässä vaiheessa tiedossa olevat asiat klo 10 - Ajankohtaiskatsaus - Kuntaliiton talouskatsaus klo 10 - Ajankohtaiskatsaus - Kuntaliiton talouskatsaus - Hallituksen työvaliokunnan kokoonpanon tarkistaminen - Kuntaliitto Holding Oy:n hallituksen kokoonpanon tarkistaminen Ehdotus Merkitään tiedoksi. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen, p Nina Eriksson, p Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous pidetään torstaina klo Kuntatalossa Helsingissä. Ehdotus Merkitään tiedoksi. /MK Päätös Lisätietoja Minna Karhunen, p Nina Eriksson, p

16 Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 7/ Finlands Kommunförbund rf Hallitus Muut asiat 118 Kokouksen päättäminen

17 Suomen Kuntaliitto ry LIITE 1 Finlands Kommunförbund rf Hallitus Kuntaliiton talouskatsaus, elokuu 2019 TUOTOT Kuntaliiton varsinaisen toiminnan tuotot ovat elokuussa 2019 yhteensä euroa alittaen budjetin euroa eurolla. Myytävät palvelut, tuotteet ja vuokrat Ulkoinen rahoitus Asiantuntijapalvelutuotot ovat euroa alittaen budjetin euroa eurolla. Kunnia- ja ansiomerkkien myynti elokuussa 2019 on euroa budjetin ollessa euroa eli budjettialitus on euroa. Muita tuloja kertyi euroa. Niiden budjetti on euroa eli alitusta on euroa. Palvelutuotot, tuotemyynti ja muut tulot ovat elokuussa 2019 yhteensä euroa. Niiden budjetti on euroa eli budjetti alittuu eurolla. Ulkoiset rahoitustuotot (projektit ja hankkeet) ovat euroa budjetin ollessa euroa, joten budjetti ylittyy eurolla. Jäsenmaksut (kunta- ja yhteistyöjäsenet) Jäsenmaksut ovat euroa. Budjetti euroa alittuu eurolla. Ero budjettiin aiheutuu yhteistyöjäsenmaksuista. KUSTANNUKSET Henkilöstökulut Henkilöstökulut (ml. palkat, palkkiot, eläkkeet ja henkilösivukulut) elokuussa 2019 ovat euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjetti alittuu eurolla. Muut henkilöstö-, koulutus-, matka-, markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskulut Yhteissummaltaan euron muut henkilöstö-, koulutus-, matka-, markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskulut alittavat budjetoidun euroa yhteensä eurolla. Muita henkilöstökuluja toteutuu euroa budjetin ollessa euroa, mikä ylittyy eurolla. Ylityksestä euroa tulee työterveyshuollosta, joka vastaa myöhemmin saatavaa Kela-palautusta. Ylitystä on myös euroa työpaikkailmoituksista.

18 Ulkopuoliset palvelut Muut toimintakulut Matkakustannuksia toteutuu elokuussa euroa mikä alittaa budjetoidun euroa eurolla. Markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskuluja on elokuussa 2019 yhteensä euroa alittaen budjetoidun euroa eurolla. Ulkopuoliset palvelut elokuussa 2019 ovat euroa budjetin ollessa euroa, jolloin budjettialitus on euroa. Asiantuntija- ja muut ostopalveluja toteutuu euroa. Niitä budjetoitiin euroa, joten budjetti alittuu eurolla. Lakiasian- ja tilintarkastuspalveluja toteutuu euroa. Budjetti euroa alittuu eurolla. Konserniveloitukset Konserniveloituksia toteutuu euroa, mikä alittaa budjetoidun euroa eurolla: - Talous- ja muita hallintoveloituksia toteutuu euroa budjetin ollessa euroa. Budjetti alittuu eurolla. - Ict-veloituksia toteutuu euroa, mikä alittaa budjetin euroa eurolla. Muut erät Muita eriä toteutuu euroa. Niiden budjetti on euroa, joten budjetti ylittyy eurolla: - Ulkopuolisia ict-kuluja, kuten ylläpitopalveluita ja laitevuokria, toteutuu euroa. Budjetti euroa ylittyy eurolla. - Kokous- ja neuvottelu-, toimisto- ja muut hallintokuluja toteutuu euroa. Budjetti euroa ylittyy eurolla. - Vakuutus- ja jäsenmaksuja toteutuu euroa. Budjetti euroa ylittyy eurolla. - Ulkopuolisten projektien rahoitusta toteutuu euroa. Budjetti euroa ylittyy eurolla. Muut toimintakulut yhteensä Muita toimintakuluja toteutuu elokuussa 2019 yhteensä euroa. Niitä budjetoitiin euroa, joten budjetti alittuu eurolla. Muut kulut yhteensä Muut kulut yhteensä ovat euroa. Budjetti euroa alittuu eurolla.

19 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Kaikki kustannukset ovat elokuussa 2019 yhteensä euroa, jolloin budjetti euroa alittuu eurolla. TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ ELI OPERATIIVISEN TOIMINNAN TULOS Tuotto-/kulujäämä ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa on euroa budjetin ollessa Eroa budjettiin on euroa. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos on euroa budjetin ollessa euroa. Eroa budjettiin on euroa. Sijoitussalkun kirjanpitoon merkitty tuotto on euroa budjetin ollessa euroa. Eroa budjettiin on euroa. Kuntaliiton sijoitusomaisuus on hoidettavana kolmella varainhoitajalla (OP, SEB ja Evli), jotka hoitavat sijoitusomaisuutta Suomen Kuntaliitto ry:n hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti, joka löytyy Teamsista. Varainhoidon kuukausiraportti kuvaa sijoitusomaisuuden arvonkehityksen markkina-arvoihin perustuen. Sijoitustoiminnan tuotot esitetään kirjanpidossa varovaisuuden periaatetta noudattaen, jolloin sijoituksen hankintamenoa alempi arvo kirjataan aina, mutta kurssivoitto vain myynnin yhteydessä. Osinkoja toteutuu euroa. Osingoista on KL- Kuntahankinnat Oy:ltä ja Labquality Oy:ltä. Osinkoja ei budjetoitu erikseen. Korkoja ja muita rahoituskuluja toteutuu euroa. Rahoituskuluja ei budjetoitu erikseen. YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Suomen Kuntaliitto ry:n tulos elokuussa 2019 on euroa, kun se on budjetissa euroa. Ero budjettiin on euroa.

20 YHTEENVETO Elokuun 2019 kumulatiiviset tuotot ovat euroa budjetoitua pienemmät. Elokuun 2019 kumulatiiviset kustannukset ovat euroa budjetoitua pienemmät. Elokuun 2019 kumulatiiviset sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot ovat 6,3 milj. euroa budjetoitua suuremmat.

21 Kuntaliiton tulos 1-8/2019 Minna Karhunen

22 KUNTALIITTO (pl. KT) (1000 ) TOT 1-8/2019 BUD 1-8/2019 TOT - BUD EDV 1-8/2018 TOT - EDV TUOTOT Myytävät palvelut, tuotteet ja vuokrat Ulkoinen rahoitus Jäsenmaksut Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Palkat ja palkkiot Eläke- ja muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot Muut henkilöstökulut ja koulutus Matkat Ulkopuoliset palvelut Markkinointi, suhdetoiminta ja edustus Muut toimintakulut Muut kulut yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Tuotto-/kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

23 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 SUOMEN KUNTALIITTO RY TALOUSARVIO 2020 KT KUNTATYÖNANTAJAT TALOUSARVIO 2020 Suomen Kuntaliitto ry:n hallituksen kokous

24 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Sisällysluettelo Sivu 1 Suomen Kuntaliitto ry:n talousarvio Yleistä Tuotot Henkilöstökulut ja henkilöstö Muut kulut Suomen kuntasäätiö sr:n vaikutus Suomen Kuntaliitto ry:n budjettiin Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Investoinnit 6 2 KT Kuntatyönantajien talousarvio Yleistä Myytävät palvelut ja tuotteet sekä ulkopuolinen rahoitus ja avustukset Kuntien maksuosuudet Toiminnan kustannukset 8 Liitteet 1 Suomen Kuntaliitto ry:n ja KT Kuntatyönantajien jäsenyydet yhteisöissä 2 Suomen Kuntaliitto ry:n kuntakohtaiset jäsenmaksut sekä KT Kuntatyönantajien kuntakohtaiset maksuosuudet 3 Suomen Kuntaliitto ry:n maksullisten palvelujen ja tuotteiden laskutusperusteet vuonna Suomen Kuntaliitto ry:n sijoituspolitiikka (erillinen liite) 2

25 Suomen Kuntaliitto Talousarvio SUOMEN KUNTALIITTO RY:N TALOUSARVIO VUODELLE Yleistä Vuoden 2020 budjetissa esitettävä operatiivinen tulos on -1,7 milj. euroa. AVAINLUKUJA Operatiivisen Henkilöstö- Muut (milj. euroa) toiminnan tulos kulut kiinteät kulut Toteutunut ,3 13,7 10,8 Budjetti ,8 14,0 9,7 Budjetti ,7 14,3 10,4 Tuloslaskelma (1000 euroa) TUOTOT Budjetti 2020 Budjetti 2019 Toteutunut 2018 Myytävät palvelut, tuotteet ja vuokrat Ulkoinen rahoitus Jäsen- ja palvelumaksut Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Palkat ja palkkiot Eläke- ja muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot Muut henkilöstökulut ja koulutus Matkat Ulkopuoliset palvelut Markkinointi, suhdetoiminta ja edustus Muut toimintakulut Muut kulut yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Toiminnallinen tulos Sijoitus- ja rahoitustoiminta YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

26 Suomen Kuntaliitto Talousarvio Tuotot Myytävät palvelut, tuotteet ja vuokratuotot yhteensä on budjetoitu vuodelle ,2 milj. euroksi vuoden 2019 budjetin ollessa 1,4 milj. euroa. Asiantuntiapalvelujen myyntiä on vuoden 2019 budjetissa 0,5 milj. euroa (budjetti vuonna ,7 milj. euroa, vuoden 2018 myynti 0,6 milj. euroa). Ansio- ja kunniamerkkien myynnin arvioidaan vuoden 2020 budjetin olevan 0,5 milj. euroa (budjetti vuonna ,5 milj. euroa, vuoden 2018 myynti 0,6 milj. euroa). Tukipalvelu- ja vuokratuotot ovat vuoden 2020 budjetissa 0,2 milj. euroa (budjetti vuonna ,2 milj. euroa, vuoden 2018 myynti 0,2 milj. euroa). Ulkoinen rahoitus, joka koostuu tutkimus- ja kehittämistoiminnan projekteista on vuoden 2020 budjetissa 2,8 milj. euroa, josta 1,1 milj. euroa on Säätiön vuokratukea. Vuoden 2019 budjetti oli 1,6 milj. euroa. Vuonna 2018 projektirahoitusta toteutui 2,8 milj. euroa. Projektitoiminnalle on tyypillistä merkittävä vuosittainen vaihtelu. Kuntien jäsenmaksut ovat vuoden 2020 budjetissa valtuuskunnassa tehdyn päätöksen mukaisesti 17,1 milj. euroa. Jäsenmaksu on sama kuin vuoden 2019 budjetissa. Sairaanhoitopiirien, maakuntaliittojen, koulutuskuntayhtymien ja erityishuollon kuntayhtymien yhteistyöjäsenmaksujen budjetti on 1,8 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan tuottojen yhteismäärä vuoden 2020 budjetissa on 22,9 milj. euroa ( budjetti ,9 milj. euroa, toteutunut vuonna ,2 milj. euroa). 1.3 Henkilöstökulut ja henkilöstö Vuoden 2020 budjetin henkilöstökulut ovat 14,3 milj. euroa vuoden 2019 budjetin ollessa 14,0 milj. euroa, toteutunut vuonna 2018 oli 13,7 milj. euroa. Vuoden 2020 henkilöstöbudjetissa on keskimäärin 170,6 henkilötyövuotta. Vuoden 2019 ennakoidaan olevan keskimäärin 162,0 työvuotta budjetin ollessa keskimäärin 164,2 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 työpanos oli 166,2 henkilötyövuotta. Suomen Kuntaliiton henkilöstön työpanos B2020 B ,6 164,2 166,2 1.4 Muut kulut Muut henkilöstökulut, matkat, markkinointi-, suhdetoiminta- ja ulkopuoliset palvelukulut ovat vuoden 2020 budjetissa 3,3 milj. euroa vuoden 2019 budjetin ollessa 3,3 milj. euroa. Vuonna 2018 nämä kulut olivat yhteensä 4,1 milj. euroa. 4

27 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Muihin toimintakuluihin, joita on vuoden 2020 budjetissa 7,2 milj. euroa (vuoden 2019 budjetissa 6,4 milj. euroa, vuoden 2018 toteuma 6,8 milj. euroa), sisältyvät Kuntaliitto Palvelut Oy:n ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n palveluveloitukset, jotka ovat yhteensä 3,6 milj. euroa. Loput 3,6 milj. euroa koostuvat tilavuokrista (1,3 milj. euroa), ulkoisista ict-kuluista (1,1 milj. euroa), kokous- ja neuvottelukuluista (0,6 milj. euroa) ja muista hallintokuluista (0,5 milj. euroa). Muita hallintokuluja ovat esimerkiksi jäsenmaksut ja vakuutukset. 1.5 Suomen kuntasäätiö sr:n vaikutus Suomen Kuntaliitto ry:n budjettiin Vuoden budjetissa 2020 on otettu huomioon Suomen kuntasäätiön tuki liiton käytössä oleviin toimitiloihin. Kuntaliitto on budjetoinut tilavuokriin 1,1 milj. euroa johon saadaan vastaavan suuruinen avustus. 1.6 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Suomen Kuntaliitto ry:n hallitus päättää sijoituspolitiikasta vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Sijoituspolitiikan (liite 4) mukaan Kuntaliitto toteuttaa sijoitussalkun (markkinaarvo 69 milj. euroa, ) sijoituspäätökset varainhoitajien kautta, joita tällä hetkellä on kolme. Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti sijoitusrahastojen kautta. Varainhoidosta raportoidaan säännöllisesti liiton hallitukselle. Kustannustehokkaan hinnoittelun varmistamiseksi varainhoitajat kilpailutetaan vähintään viiden vuoden välein. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos vuosina budjetti 2020 on seuraava: (1000 euroa) Budjetoitu 2020 Budjetoitu 2019 Toteutunut 2018 Sijoitussalkku Osingot 171 Rahoitus - 30 YHTEENSÄ

28 Suomen Kuntaliitto Talousarvio Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuoden 2020 budjetissa Kuntaliiton oma panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on 0,8 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitus on 1,8 milj. euroa. Kuntaliiton oma panostus koostuu liiton oman henkilöstön työstä ja ostetuista palveluista. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskeinen keino liiton strategiatavoitteiden toteuttamisessa. Toiminta suuntautuu vahvasti liiton menestystekijöitä toteuttaviin projekteihin. Päätökset kehityspanosten kohdentamisesta tehdään joustavasti strategia- ja toimintaympäristön tilanne huomioiden. Tiukentunut rahoitustilanne näkyy ulkopuolisen projektirahoituksen määrässä. Toimintaa tasapainotetaan aktiivisen kehityssalkunjohtamisen avulla. 1.8 Investoinnit Vuoden 2020 budjetti sisältää taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä korvausinvestointeja ja jo vuonna 2019 alkaneen brändiuudistustyön. 6

29 Suomen Kuntaliitto Talousarvio KT Kuntatyönantajien talousarvio 2.1 Yleistä Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/93) 5 :n mukaan työmarkkinalaitoksen talousarvion hyväksyy Kuntaliiton valtuusto. KT Kuntatyönantajien toiminnan kustannukset vuonna 2020 ovat euroa. Toimintatuloja on arvioitu kertyvän euroa. Kuntien maksuosuuksina peritään talousarvion mukaan euroa. Tuloslaskelma (1000 euroa) TUOTOT Budjetti 2020 Budjetti 2019 Toteutunut 2018 Myytävät palvelut ja tuotteet Ulkopuolinen rahoitus ja avustukset Kuntien maksuosuudet Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Palkat ja palkkiot Eläke- ja muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Muut henkilöstökulut ja koulutus Matkat Ulkopuoliset palvelut Markkinointi, suhdetoiminta ja edustus Muut toimintakulut Muut kulut yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Myytävät palvelut ja tuotteet sekä ulkopuolinen rahoitus ja avustukset Myytävät palvelut ja tuotteet jakautuvat vuonna 2020 seuraavasti: asiantuntijaja koulutuspalvelut euroa, ulkopuolinen rahoitus ja avustukset euroa, julkaisu- ja tilausmyyntitulot euroa ja muut tulot euroa. Ulkopuoliseen rahoitukseen ja avustuksiin sisältyy euroa Suomen kuntasäätiön vuokratukea, jota vastaava vuokrakulu sisältyy muihin toimintakuluihin. 7

30 Suomen Kuntaliitto Talousarvio Kuntien maksuosuudet Kuntien maksuosuuksien kehitys on ollut viime vuosina seuraava: Talousarvio Tilinpäätös (1000 ) B B Maksuosuudet peritään kunnilta puoliksi niiden verotettavien tulojen mukaan, jotka kunnassa on määrätty edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa ja puoliksi saman vuoden tammikuun 1. päivän asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Lopulliset kuntakohtaiset maksuosuudet lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. 2.4 Toiminnan kustannukset KT Kuntatyönantajien toiminnan kustannusten kehitys on ollut viime vuosina seuraava: Talousarvio Tilinpäätös (1000 ) B B Talousarvion suurin kuluerä on henkilöstön palkat ja lakisääteiset henkilösivukulut. Nämä ovat yhteensä noin euroa, mikä on n. 57 % kaikista kuluista. KT Kuntatyönantajien henkilöstön työpanos B2020 B ,1 58,2 53,2 Kuntatyönantajien henkilöstön työpanoksen kasvu vuodelle 2020 perustuu käynnissä olevien projektien määräaikaiseen resursointiin. Budjetissa on huomioitu sekä KT:n 50 vuotta juhlavuoden järjestelyiden resursointi sekä meneillään olevan CRM-projektin ja siihen liittyvän ICT -kehitystyön jatkaminen. Edellä olevaan sisältyy Avainta ry:n henkilöstö, jonka työpanos budjetissa 2020 on viisi ja puoli (5,5) henkilötyövuotta. Muut kulut ovat vuoden 2020 budjetissa yhteensä euroa. Muiden kulujen osuus vuoden 2019 budjetissa on euroa. Hallintopalveluiden kustannukset KT Kuntatyönantajat maksaa Kuntaliitto Palvelut Oy:lle ja FCG Finnish Consulting Group Oy:lle. 8

31 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Liite 1 Suomen Kuntaliitto ry:n jäsenyydet yhteisöissä ja vuosittainen jäsenmaksu (euroa) Kotimaiset yhteisöt Arkistoyhdistys-Arkivföreningen ry 20 Elävä kaupunkikeskusta ry GBC Suomi ry Helsingin seudun kauppakamari HL7 Finland ry Kuntatarkastajat ry 40 Kuntatekniikan foorumi Liikearkistoyhdistys ry 50 Liikenneturva 100 Maarakennusalan neuvottelukunta 0 Mainostajien Liitto 955 Nuorisoasuntoliitto ry 400 Pank Ry 500 Pohjoismaiden hallinnollinen liitto 0 Pohjola Norden ry 340 Projektiyhdistys ry 434 Seudulliset Kehittämisyhteisöt Sisäiset tarkastajat ry 480 Skills Finland ry STTY FISH Finn SHIA 200 Suomalaisen Työn Liitto 97 Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry 180 Suomen kaupunginsihteerien 15 Suomen Kotiseutuliitto ry 860 Suomen Kylät ry, Finlands Byar rf 500 Suomen Laatuyhdistys R.Y Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 300 Suomen Sairaalahygieniayhdisty 250 Suomen Strategisen Johtamisen Seura ry 170 Suomen Uusyrityskeskukset ry Suomen Yrityskummit ry Suomi-Venäjä -seura 723 Taloustieteellinen Yhdistys ry 40 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehit- 930 Tietotekniikan Liitto Ry Kansainväliset yhteisöt CCRE Secretariat General European Health Property Network HOPE, Brussels

32 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 ICLEI European Secretariat IHF International Hospital Fed KT Kuntatyöntajien jäsenyydet yhteisöissä Kotimaiset yhteisöt Henry ry Kansainväliset yhteisöt CEEP European Centre of Employers and Enterprises EFEE European Federation of Education Employers HOSPEEM EuropeanHospital & Healtcare Employers' Association

33 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Liite 2 Suomen Kuntaliitto ry:n kuntakohtaiset jäsenmaksut sekä KT Kuntatyönantajien kuntakohtaiset maksuosuudet Laskelman jäsenmaksu: KT Kuntatyönantajat: Maksuosuus on euroa, josta peritään ennakkoon 80 % = euroa. Jäsenmaksusta puolet kerätään asukasluvun 1) ja puolet verotettavien tulojen 2) perusteella. Muun Kuntaliiton jäsenmaksu: Jäsenmaksu euroa, josta 3/4 kerätään asukasluvun 1) ja 1/4 verotettavien tulojen 2) perusteella, kuitenkin niin, että yli asukkaan menevältä osalta jäsenkunta maksaa asukaslukuperusteista jäsenmaksua 15 prosentilla alennettuna. Jos jäsenkunnan verotettavat tulot asukasta kohti ylittävät kaikkien kuntien keskimääräisen luvun ( /as.), maksetaan keskiarvon ylittävältä osalta verotettaviin tuloihin perustuvaa jäsenmaksua 25 prosentilla alennettuna. Ahvenanmaan kunnille on annettu lisäksi 25 prosentin alennus jäsenmaksuun. 1) Asukasluku vuoden vaihteessa 2018/2019. (Lähde: Tilastokeskus) 2) Verotettavilla tuloilla tarkoitetaan maksuunpantua kunnallisveroa vastaavia verotettavia tuloja vuodelta 2018 (Lähde: Verohallinto , ennakkotieto) Kunta Asukas- Verotettavat Jäsenmaksu vuonna 2020 luku tulot/as. Kuntatyön- Muu Yhteensä vuoden v antajat Kuntavaiht. (as.luku liitto 2018/ ) Koko maa Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö

34 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä

35 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu Kihniö Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki

36 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Kökar Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Lemi Lemland Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liminka Liperi Lohja Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luoto Luumäki Maalahti Maarianhamina Marttila Masku Merijärvi Merikarvia

37 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Miehikkälä Mikkeli Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nivala Nokia Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori

38 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Saltvik Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva

39 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sund Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa

40 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vårdö Vöyri Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski

41 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Liite 3 Suomen Kuntaliitto ry:n maksullisten palvelujen laskutusperusteet vuonna Kuntaliiton palvelujen maksullisuus Kuntaliiton hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaan liiton palvelutoiminta ja sen maksullisuus määritellään seuraavasti: 1.1 Jäsenmaksuperusteiset palvelut 1.2 Maksulliset palvelut Kuntien ja kuntayhtymien edunvalvonta yhteiset kehittämistehtävät ja tutkimus asiantuntijapalvelu puhelimessa ja sähköpostitse (ensimmäinen tunti) tiedonvälitys (mm. yleiskirjeet, tiedotteet, soveltamisohjeet, perustilastot, www-palvelu). Kirjalliset lausunnot, myös suurempitöiset vastaukset sähköposteina tulleisiin kyselyihin. Vastauksen laskutuksesta on ensin ilmoitettava kyselijälle vaativampi lainopillinen neuvonta ja toimeksiannot neuvottelut ja asiantuntijana kuuleminen koulutus julkaisut lisäkappaleet kuntatiedotteista. 2 Maksullisten palvelujen laskutusperusteet 2.1 Asiantuntijapalvelu Kunnalle ja kunnan edustajalle sekä Kuntaliiton palvelusopimuspohjaisille yhteistyökumppaneille tavanomaisen vastausajan puitteissa kirjallisesta tai sähköpostitse annetusta lausunnosta laskutetaan käytetyn työajan perusteella ensimmäisen tunnin ylittävältä alkavalta työtunnilta. Ohjeellinen laskutusperuste on 150 euroa/tunti + alv. Kuntaliiton jäsenmaksuun ja palvelusopimuksiin sisältyy ensimmäinen tunti asiantuntijapalvelua ja toiselta alkavalta tunnilta veloitetaan ohjeellinen tuntihinta. Muilta kuntataustaisilta toimijoilta veloitetaan kaksinkertainen hinta ja muilta organisaatioilta veloitetaan minimissään kaksinkertainen hinta. Kiireellisistä lausunnoista, joissa vastausaika on asiakkaan toiveesta 1 3 päivää, laskutetaan kaksinkertainen hinta. Mikäli lausunto vaatii erittäin laajaa selvitystä, laskutusperusteesta sovitaan erikseen. Neuvottelu- ja kuulemistehtävistä laskutetaan sopimuksen mukaan. Laskutus perustuu käytettyyn työaikaan ja aiheutuneisiin matka- ym. kustannuksiin. Samoja perusteita sovelletaan myös videoneuvotteluihin. Asiantuntijan ohjeellinen puheenvuoro- tai luentopalkkio sekä neuvottelu- ja kuulemispalkkio on 150 euroa/h + alv. Laskutus perustuu käytettyyn valmistelu- ja toteutustyöaikaan ja aiheutuneisiin matkakuluihin. Mahdolliset matkatoimistojen ym. muut toimeksiannon hoitamisesta aiheutuvat laskut ohjataan suoraan toimeksiantajalle, jolloin vältetään tarpeeton läpilaskutus. Useita luennoitsijoita vaativien tilaisuuksien veloitukset sovitaan erikseen. 19

42 Suomen Kuntaliitto Talousarvio Julkaisut Julkaisukohtaisen hinnoittelun mukaisesti (keskihinta on noin 20 + toimitusmaksut). 2.3 Kunnia- ja ansiomerkit Kunnia- ja ansiomerkkien myyntihinnat 2020 ovat seuraavat Kultainen kunniamerkki Hopeinen kunniamerkki Kultainen ansiomerkki (40 v.) Kultainen ansiomerkki (30 v.) Hopeinen ansiomerkki (20 v.) Pronssinen ansiomerkki (10 v.) Erikoisansiomerkki 820 euroa 210 euroa 160 euroa 150 euroa 120 euroa 100 euroa 120 euroa 20

43 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Liite 4 Suomen Kuntaliitto ry:n sijoituspolitiikka YLEISTÄ Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) on kuntien ja kunta-alan yhteinen, kaksikielinen edunvalvonta-, palveluja kehittämisorganisaatio. Kuntaliitto perustettiin vuonna 1993, jolloin Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Kunnallisliitto, Finlands svenska kommunförbund, Sairaalaliitto, Suomen ammatillisten oppilaitosten liitto, Suomen maakuntien liitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos yhdistyivät yleishyödylliseksi yhdistykseksi. Toiminnassa ovat mukana mm. myös sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät sekä maakuntaliitot. Tämän sijoituspolitiikan tarkoituksena on Kuntaliiton omaan lukuunsa harjoittamassa sijoitustoiminnassa noudatettavien periaatteiden kirjaaminen ja vahvistaminen. Sijoituspolitiikassa käsitellään ainoastaan Kuntaliiton arvopaperisijoituksista koostuvan sijoitussalkun sijoituksia. Konserniin kuuluvien yhtiöiden hallinnointia käsitellään muissa ohjeissa. OMAISUUDEN ROOLI KUNTALIITOSSA Sijoituspolitiikassa käsiteltävä sijoitussalkku on markkina-arvoltaan 69,8 miljoonaa euroa ( ). Kuntaliiton sijoitussalkun tuottoa ja pääomaa on yhdessä konserniyhtiöistä saatavien osinkojen kanssa käytetty kattamaan Kuntaliiton operatiivisen toiminnan kuluja. Myös jatkossa on tarpeen varautua kattamaan operatiivisen toiminnan kuluja, koska jäsenmaksut ja muut tulot eivät välttämättä riitä lähivuosinakaan kattamaan operatiivisen toiminnan kuluja. Toiminnan rahoittamisen lisäksi sijoitussalkun pääomaa ja tuottoja voidaan käyttää esimerkiksi strategisten sijoitusten kasvattamiseen/rahoittamiseen sekä kuntakentän kannalta muuhun merkittävään yritystoimintaan tarpeen mukaan Kuntaliiton hallituksen näin päättäessä. SIJOITUSSALKUN TUOTTOTAVOITE JA SIJOITUSHORISONTTI Kuntaliiton sijoitussalkun salkunhoidon tavoitteena on operatiivisen toiminnan rahoittamiseen tarvittavien varojen tuottaminen sekä salkun reaaliarvon säilyttäminen. Kuntaliiton operatiivisen toiminnan rahoittamiseen tarvitaan vuoden 2020 budjetin mukaan noin 1,7 miljoonaa euroa. Operatiivisen toiminnan rahoittamiseen voidaan käyttää tarvittaessa myös sijoitussalkun pääomaa. Salkun pitkän aikavälin keskimääräiseksi reaalituottotavoitteeksi asetetaan 2,5 % vuodessa. RISKIT Tuottotavoite, joka tähtää inflaation ylittävään tuottoon edellyttää, että sijoitussalkussa on myös osakesijoituksia. Tällöin on todennäköistä, että sijoitussalkun arvo myös laskee joillakin aikajaksoilla. Sijoitusomaisuuden arvonkehitykseen liittyy riskiä sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä riski liittyy erityisesti omaisuuden arvon laskuun, joka voi seurata esimerkiksi osakekurssien laskusta. Pidemmällä aikavälillä riski liittyy siihen, että sijoitussalkulla ei saavuteta riittävää tuottoa kattamaan varainkäyttöä ja inflaatiota. Kuntaliiton sijoitustoiminnan pääasiallisena tavoitteena on tuottotavoitteen mukaisen tuoton saavuttaminen pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä hyväksytään suurikin salkun arvon vaihtelu paremman pitkän aikavälin tuoton saavuttamiseksi. Suurien markkinamuutosten toteutuessa on tärkeää pysyä vahvistetun sijoituspolitiikan mukaisessa toiminnassa, jotta pitkän aikavälin tavoitteet saavutetaan mahdollisimman todennäköisesti. 21

44 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 RISKIT: Hajautus Riskin vähentämiseksi pyritään hajauttamaan sijoitukset tehokkaasti eri varallisuusluokkiin (esimerkiksi osakkeet ja korkosijoitukset), maantieteellisesti ja varallisuusluokkien sisällä. RISKIT: Neutraali allokaatio, maksimi ja minimirajat Eri varallisuusluokilla (kuten osakkeet ja korkosijoitukset) on erilaisia tuotto- ja riskiominaisuuksia. Sijoitussalkun neutraali allokaatio kuvaa salkun varallisuusluokkien jakaumaa, joka pitkällä aikavälillä odotetaan toteuttavan sijoitustoiminnalle asetetut tavoitteet tuoton ja riskin suhteen. Sijoitussalkun pitkän aikavälin tuotto selittyy valtaosin tämän neutraalin allokaation perusteella. Neutraali allokaatio on normaalisti pitkäaikainen ja sitä tarkistetaan lähinnä tehtäessä perustavanlaatuisia muutoksia tavoitteisiin kuten esimerkiksi varainkäyttöstrategian muuttuessa. Seuraavassa taulukossa on Kuntaliiton sijoitussalkun neutraali allokaatio: Minimiosuus Neutraaliosuus Maksimiosuus Rahamarkkinat 0,0 % 0,0 % 35,0 % Valtionlainat 15,0 % 5,0 % 30,0 % Korkean luottoluokituksen yrityslainat (Investm. Grade) 15,0 % 5,0 % 25,0 % Matalamman luottoluokituksen yrityslainat (High Yield) 10,0 % 0,0 % 15,0 % Kehittyvien maiden lainat (Emerging Markets Debt) 10,0 % 0,0 % 15,0 % Korkosijoitukset yhteensä 50,0 % 35,0 % 65,0 % Vaihtoehtoiset sijoitukset 0,0 % 0,0 % 0,0 % Osakkeet, Suomi 10,0 % 5,0 % 15,0 % Osakkeet, Eurooppa 15,0 % 5,0 % 20,0 % Osakkeet, Yhdysvallat 15,0 % 5,0 % 20,0 % Osakkeet, Japani ja kehittynyt Aasia 0,0 % 0,0 % 5,0 % Osakkeet, Kehittyvät maat 10,0 % 0,0 % 15,0 % Osakkeet yhteensä 50,0 % 35,0 % 65,0 % Kaikki yhteensä 100,0 % Allokaatiota on tarkasteltu simulaatiolaskelmien avulla, joiden mukaan salkun nimellinen vuosituotto-odotus seuraavan 10 vuoden aikana on keskimäärin 4,8 % vuodessa. Laskelmissa käytetty pitkän aikavälin inflaatio-odotus on 2,0 % vuodessa, joten tuotto-odotus täyttää Kuntaliiton tuottovaatimuksen. Salkun riskiä yhden vuoden tähtäimellä kuvaava VAR-luku on 20,3 %. Tämä tarkoittaa, että 95 % todennäköisyydellä salkun tappio ei ole 20,3 % suurempi yhden vuoden aikana. Tilanteissa, joissa sijoituksia hoitamaan valittu varainhoitaja arvioi jonkin varallisuusluokan tuottonäkymien poikkeavan tavanomaisesta, voi varainhoitaja poiketa neutraalista allokaatiosta määriteltyjen minimi- ja maksimirajojen puitteessa näkemyksensä mukaisesti. Kuntaliiton sijoituksilta edellytetään hyvää likviditeettiä, koska varojen halutaan olevan tarvittaessa nopeasti käytettävissä. Mikäli sijoitussalkusta joudutaan realisoimaan varoja, on salkun koostumus voitava tarvittaessa muokata uudelleen. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin tehtävät sijoitukset ovat usein epälikvidimpiä kuin osake- ja korkosijoituksiin tehtävät sijoitukset, minkä vuoksi Kuntaliiton sijoitussalkun sijoituksia ei tehdä vaihtoehtoisiin sijoituksiin. 1 1 Vaihtoehtoisilla sijoituksilla tarkoitetaan muita kuin tavanomaisia osake- ja korkosijoituksia, kuten esimerkiksi raaka-aineisiin, kiinteistöihin, pääomarahastoihin tai hedge-rahastoihin tehtäviä sijoituksia. 22

45 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 RISKIT: Liikkeeseenlaskijakohtaiset rajat Yksittäisen liikkeeseenlaskijan arvopapereihin voidaan sijoittaa enintään 10 % pääomasta. Painoltaan yli 5 %:n sijoituksia voi olla enintään 40 % pääomasta. Näitä rajoja ei sovelleta rahastosijoituksiin. RISKIT: Likviditeetti Sijoitussalkun sijoitusten valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota jälkimarkkinakelpoisuuteen ja rahaksi muutettavuuteen. Varainhoitajille ulkoistetuissa salkuissa sijoituksia tehdään pääasiallisesti vain säänneltyihin eurooppalaisiin UCITS-direktiivin (EU-maissa sijoitusrahastoja sääntelevä ns. sijoitusrahastodirektiivi) mukaisiin rahastoihin. Mahdollisista poikkeuksista on sovittava varainhoitosopimuksissa, jotka Kuntaliiton hallitus hyväksyy. RISKIT: Valuuttamääräiset sijoituskohteet Korkosijoituksien osalta valuuttakurssien muutosten vaikutus sijoituksen euromääräiseen kokonaistuottoon voi olla oleellinen. Kuntaliiton varoja ei pääsääntöisesti sijoiteta valuuttariskiä sisältäviin korkoinstrumentteihin tai talletuksiin. Kehittyvien markkinoiden lainoihin tehtävät rahastosijoitukset voivat kuitenkin sisältää avointa valuuttariskiä. RISKIT - Johdannaiset Suoria sijoituksia johdannaisiin ei tehdä. RISKIT: Tavoitteet ja rajoitteet yhteistyökumppaneiden osalta Sijoituksia tehdään yksinomaan viranomaisten valvonnassa olevien vakiintuneiden ja hyvämaineisten pankkien, varainhoitoyhtiöiden ja rahastoyhtiöiden kautta tai välityksellä. RISKIT: Rahastotyypit ja sijoituskohteiden kulurakenne Kuntaliiton varoja voidaan varainhoitajien toimesta sijoittaa pääasiallisesti vain säänneltyihin eurooppalaisiin UCITS-direktiivin (EU-maissa sijoitusrahastoja sääntelevä ns. sijoitusrahastodirektiivi) mukaisiin rahastoihin. Mahdollisista poikkeuksista on sovittava varainhoitosopimuksessa, jonka Kuntaliiton hallitus hyväksyy. Kuntaliiton varoja voidaan sijoittaa vain sellaisiin sijoituskohteisiin, joilla on selkeä ja läpinäkyvä kulurakenne. Käytettävät rahastot voivat olla joko aktiivisia tai passiivisia. Aktiivisen sijoittamisen korkeammille palkkioille on oltava perusteet esimerkiksi passiivista sijoittamista korkeamman tuotto-odotuksen muodossa tai siksi, että jollekin markkinalle ei ole saatavissa soveltuvaa passiivista rahastoa. Aktiivisen sijoittamisen hyötyjen toteutumista on seurattava. SIJOITUSTOIMINNAN VASTUULLISUUS Sijoitustoiminnan vastuullisuudella tarkoitetaan sijoitusten ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintoon (ESG) liittyvien riskien arviointia ja huomioon ottamista sijoituspäätöksiä tehtäessä sekä sijoitustoimintaa seurattaessa ja arvioitaessa. Kuntaliitto ottaa kaikessa sijoitustoiminnassaan huomioon vastuullisuusnäkökohdat mahdollisuuksien ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kuntaliitto edistää YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaista toimintaa Kuntaliiton varojen hoidossa. Suurin osa Kuntaliiton sijoituksista hoidetaan ulkoistetusti omaisuudenhoitajien toimesta, joten vaikuttaminen tapahtuu ennen kaikkea varainhoitajien valinnan ja varainhoitajille annettavan ohjeistuksen kautta välillisesti. Varainhoitajien osalta arvioidaan erityisesti sitä, että varainhoitaja ottaa sijoitusten vastuullisuuden huomioon osana sijoituksiin liittyvää päätöksentekoa. 23

46 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 SIJOITUSTOIMINNAN VASTUULLISUUS: YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet Kuntaliitto edistää YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (liite 1) toteutumista varainhoitotoimialalla. Kuntaliitto edellyttää valittavilta varainhoitajilta, että ne ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja varainhoitajilla on vastuullista sijoittamista käsittelevä kirjallinen ohjeistus. Varainhoitajien valintaprosessissa arvioidaan varainhoitajan vastuullista sijoittamista koskeva ohjeistus ja toimintaperiaatteet sekä varainhoitajan raportointi sijoitusten vastuullisuuden osalta. SIJOITUSTOIMINNAN VASTUULLISUUS: Toimenpiteet eri varallisuusluokissa Vaikuttamisen mahdollisuudet ja keinot vaihtelevat riippuen käytettävistä varallisuusluokista (esimerkiksi korkosijoitukset ja osakesijoitukset) ja varallisuuden hoidon järjestämistavasta (esimerkiksi suorat sijoitukset tai rahastosijoitukset). Seuraavassa on käsitelty toimenpiteitä eri ryhmissä. Suorat sijoitukset Suorilla sijoituksella tarkoitetaan sijoituskohteita, joissa Kuntaliitto itse omistaa sijoituskohteen. Perustellusta syystä suoria sijoituksia voi olla varainhoitajien hoitamissa sijoitusvarallisuuden osissa, mikäli näin on sovittu varainhoitajan ja Kuntaliiton välisessä omaisuudenhoitosopimuksessa. Suorissa sijoituksissa on otettava huomioon vastuullisen sijoittamisen näkökohdat aina osana päätöksentekoa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita noudattaen. Rahastosijoitukset ja omaisuudenhoito Rahastosijoituksissa Kuntaliitto omistaa sijoitusrahastojen rahasto-osuuksia, eikä suoraan niitä kohteita, joihin rahasto on sijoittanut. Sijoitusrahaston varainhoitaja päättää rahaston sääntöjen puitteissa rahaston sijoituskohteista. Rahastosijoituksissa Kuntaliitto ei voi vaikuttaa yksittäisiin sijoituspäätöksiin tai -kohteisiin. Sama tilanne on täyden valtakirjan varainhoidossa, jossa varainhoitaja tekee sijoituspäätökset omaisuudenhoitosopimuksessa sovituissa puitteissa. Kuntaliiton sijoituksista pääosa sijoitetaan rahastojen ja täyden valtakirjan varainhoidon kautta, jolloin valitut varainhoitajat päättävät varojen sijoittamisesta omaisuudenhoitosopimuksen mukaisesti. Kuntaliitolla ei tällöin ole päätösvaltaa rahastojen yksittäisiin sijoituskohteisiin. Koska omaisuudenhoidossa ja rahastosijoituksissa Kuntaliitto ulkoistaa sijoituskohteiden valinnan, tapahtuu sijoitustoiminnan vastuullisuuteen vaikuttaminen näiltä osin erityisesti: i) valitsemalla varainhoitajia, jotka ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja jotka ovat integroineet vastuullisen sijoittamisen menettelyt osaksi omia sijoitusprosessejaan sekä ii) seuraamalla varainhoitajien sijoitustoimintaa raportoinnin kautta. Ensisijaisesti esille nousevia kysymyksiä käsitellään keskusteluissa varainhoitajan kanssa. SIJOITUSTOIMINNAN VASTUULLISUUS: Vastuullisen sijoittamisen kehittäminen Vastuullisen sijoittamisen käytännöt ovat sijoitustoimialalla suhteellisen uusia ja niiden oletetaan kehittyvän edelleen tulevina vuosina. Osana vuosittaista sijoituspolitiikan arviointia Kuntaliiton sijoitustoiminnan vastuullisuuteen kiinnitetään huomiota ja menettelytapoja pyritään kehittämään seuraamalla alan kehitystä ja toimimalla tarvittaessa yhteistyössä vastuullista sijoittamista edistävien järjestöjen, varainhoitajien ja muiden osapuolien kanssa. PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA Kuntaliiton hallitus hyväksyy vuosittain sijoituspolitiikan talousarvion osana. PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA: Sijoituspäätökset, varainhoitajien/rahastojen käyttö Kuntaliiton sijoitussalkun varainhoito toteutetaan ammattimaisia varainhoitopalveluja tarjoavien yhteistyökumppaneiden kautta. Varainhoitajat tekevät sijoituspäätöksiä itsenäisesti omaisuudenhoitosopimuksessa sovitulla tavalla. Varainhoitajien kanssa solmittavat omaisuudenhoitosopimukset hyväksyy Kuntaliiton hallitus. Varainhoitajien on noudatettava toiminnassaan Kuntaliiton sijoituspolitiikkaa. Varainhoitajien kilpailutus toteutetaan vähintään 5 vuoden välein. Vastapuoli- ja varainhoitajariskin hajauttamiseksi käytetään vähintään kahta varainhoitoyhteistyökumppania. 24

47 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Sijoituspäätöksien kirjanpidollisten vaikutusten paremman ennakoitavuuden, hallinnollisen työn minimoimisen ja jatkuvan tehokkaan riskihajautuksen varmistamiseksi sijoitukset pyritään pääsääntöisesti tekemään rahastojen kautta. PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA: Raportointi Kuntaliiton hallitus saa säännöllisesti raportin, joka sisältää soveltuvin osin seuraavat tiedot sijoitussalkun sijoituksista ja kehityksestä: a. pääoman kehitys b. eri ajanjaksojen tuottokehitys c. tuottokehitys suhteessa neutraaliallokaatiota kuvaavaan vertailuindeksiin d. riskikehitys e. keskeisten salkun osien (varallisuusluokittain) tuotot ja riskit f. vallitseva allokaatio suhteessa neutraaliallokaatioon ja riskirajoihin g. maantieteellinen jakauma h. suurimmat yksittäiset sijoitukset ja niiden %-osuus salkusta i. varainhoitajien salkunhoitajien menestyksellisyys PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA: Päätösvaltuudet Seuraavassa taulukossa on määritelty Kuntaliiton sijoitustoimintaan osallistuvien päätösvaltuudet. Kuntaliiton sijoitustoiminnan vastuut ja päätösvaltuudet Hallitus Kuntaliiton talous- ja hallintojohtaja Varainhoitajat Raportoinnin tuottaja Analyysin tuottaja - Hyväksyy sijoituspolitiikan - Hyväksyy varainhoitajien kanssa tehtävät sopimukset - Sijoitustoiminnasta raportoidaan hallitukselle säännöllisesti - Valmistelee Kuntaliiton hallitukselle ehdotuksen sijoituspolitiikasta ja huolehtii sen ajanmukaisuudesta - Vastaa varainhoitajien kilpailutuksesta ja tekee Kuntaliiton hallitukselle esitykset varainhoitajien valinnasta - Seuraa sijoitustoiminnan ja siihen liittyvien riskien raportteja - Raportoi tarvittaessa Kuntaliiton hallitukselle Kuntaliiton sijoituksia koskevista olennaisista asioista - Päättää vaihtoehtoisista sijoituksista sijoituspolitiikan mukaisesti - Päättää sijoitussuunnitelman puitteissa Kuntaliiton toimintaan tarvittavien varojen realisoinnista - Pitää yhteyttä varainhoitajiin ja muihin yhteistyökumppaneihin - Esittelee sijoitustoimintaan liittyvät asiat hallituksen kokouksessa - Kuntaliitolle valitaan vähintään kaksi varainhoitajaa, jotka hoitavat Kuntaliiton varallisuutta omaisuudenhoitosopimuksessa määritellyllä tavalla - Laatii sijoitustoiminnan tuotto- ja riskiraportit yhdistäen omaisuudenhoitajilta saatavat tiedot - Hankitaan ulkoistettuna palveluna - Huolehtii varainhoitajien ja sijoitustuotteiden analysoinnista ja laatii toimenpideehdotuksia analyysin perusteella - Hankitaan ulkoistettuna palveluna tai Kuntaliitto-konsernin asiantuntijalta 25

48 Suomen Kuntaliitto Talousarvio 2020 Liite 1 - YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet 2 YK:n vastuullisen sijoittamisen (ESG) periaatteet allekirjoittava varainhoitaja sitoutuu seuraaviin kohtiin: 1. Liittämään ESG-asiat osaksi sijoitusprosesseja Mahdollisia toimia: Varainhoitajan tulisi mainita ESG-asiat sijoituspolitiikassassaan ja tukea ESG-työkalujen, analyysien ja tilastojen kehittämistä. Salkunhoitajien kykyä sisällyttää ESG-asioita toimintaansa arvioidaan säännöllisin väliajoin. Lisäksi voidaan kannustaa akateemista ja muuta alaan liittyvää tutkimusta sekä tukea ESG-koulutusta sijoitusammattilaisille. 2. Toimimaan aktiivisena omistajana ja sisällyttämään ESG-asiat omistajakäytäntöihinsä Mahdollisia toimia: Varainhoitajan tulisi kehittää aktiivista ja julkista omistajapolitiikkaa ja käyttää mahdollista äänioikeuttaan yhtiökokouksissa. Tavoitteena on aktiivinen vuoropuhelu yhtiöiden kanssa, jonka lisäksi voidaan osallistua standardien, valvonnan ja periaatteiden kehittämiseen. Yhtiökokouksissa voidaan tehdä esityksiä / kannustaa osallistumaan ESG-vaikuttamisprojekteihin ja raportoimaan niistä. Myös yhteiset vaikuttamisaloitteet ovat hyvä väylä aktiiviseen omistajuuteen. 3. Edistämään sijoituskohteidensa asianmukaista ESG-raportointia Mahdollisia toimia: Varainhoitajat voivat pyytää yrityksiltä standardimuotoista raportointia ESG asioista (kuten Global Reporting Initiative) sekä ESG-asioiden sisällyttämistä vuosikertomuksiin. Lisäksi yrityksiltä kannattaa pyytää tietoja asiaankuuluvien normien, standardien ja kansainvälisten aloitteiden käytöstä tai käyttöönotosta sekä olla mukana tukemassa sellaisia osakkeenomistajien yhtiökokousesityksiä, jotka edistävät ESG asioiden julkaisemista. 4. Edistämään vastuullisen sijoittamisen periaatteiden käyttöönottoa sijoitustoimialalla Mahdollisia toimia: Varainhoitajien kannattaa sisällyttää ESG-asioihin liittyviä vaatimuksia palvelutuottajien/alihankkijoiden valintakriteeristöön. ESG:hen liittyviä odotuksia kannattaa kommunikoida sijoituspalvelujen tarjoajille (esim. kolmansien osapuolien käytettävien rahastojen) aktiivisesti ja olla yhteydessä myös niihin palvelutuottajiin, jotka eivät täyttä asetettuja ESG-vaatimuksia. Sijoitustoimialalla voidaan tukea erityisesti vertailutyökalujen kehittämistä sekä valvonta- tai politiikkamuutoksia, joiden tarkoituksena on lisätä ohjeiden käyttöä. 5. Edistämään vastuullista sijoittamista yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa Mahdollisia toimia: Varainhoitajat voivat osallistua erilaisiin verkostoihin työkalujen ja resurssien yhdistämiseksi. Yhteistyössä kannattaa nostaa esille uudet, nousevat teemat sekä kehittää ja tukea yhteisöllisiä aloitteita. 6. Raportoimaan toimistaan ja vastuullisen sijoittamisen edistymisestä Mahdollisia toimia: Varainhoitajien on suotavaa kertoa avoimesti siitä, miten ESG-asiat on sisällytetty sijoitustoimintaan sekä julkaista aktiivisen omistajapolitiikan käytäntöjään ja palveluntarjoajille/alihankkijoille asetettuja vaatimuksia. Myös edistyksistä ja saavutuksista on hyvä raportoida säännöllisin väliajoin. 2 Lähde: Finsif - Finland's Sustainable Investment Forum ry 26

49 Kuntaliiton strategia

50 MISSIO: Kunnat luovat perustan asukkaidensa hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävissään. VISIO: VAIKUTTAVA KUMPPANI KUNNILLE 1. Vaikuttavuus on kuntien kestävyyttä 2. Vaikuttavuus on suunnan näyttämistä 3. Vaikuttavuus tehdään erilaistuville kunnille 4. Vaikuttavuus tehdään verkostoissa 5. Vaikuttavuus vaatii uudenlaista osaamista 6. Vaikuttavuus vaatii vakaata taloutta Onnistuva Suomi tehdään lähellä ARVOT JA MEILLE TÄRKEÄT TOIMINTATAVAT Askeleen edellä - Yhteistyötä yli rajojen - Avoin toimintakulttuuri 2

51 Kunta-alan visio: Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kestävät ratkaisut hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseksi syntyvät parhaiten alhaalta ylöspäin ja läheisyysperiaatteen mukaisesti. Kestävyys perustuu kunkin kunnan, seudun ja alueen omiin lähtökohtiin ja ominaispiirteisiin. Kunnilla on riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä vapaus tehtäviensä toteuttamiseen. Yhteiskunnassamme ymmärretään paikallisiin olosuhteisiin perustuvan harkinnan, kehittämisen ja innovaatioiden arvo. Onnistuva Suomi on paikallisesti globaali, verkostoitunut ja älykkääseen teknologiaan nojaava hyvinvointiyhteiskunta, jossa asukkaat saavat osallistua ja vaikuttaa lähellä oleviin asioihin. 3

52 Kuntaliiton missio Kunnat luovat perustan asukkaidensa hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävissään. 4

53 Arvot ja meille tärkeät toimintatavat Askeleen edellä Ennakoimme yhdessä kuntien kanssa toimintaympäristön muutoksia. Tuotamme uudenlaisia ratkaisuja ja rohkeita avauksia kuntien toiminnan vahvistamiseksi. Yhteistyötä yli rajojen Rakennamme yhteistyötä ja vuoropuhelua Kuntaliiton, erilaisten kuntien ja eri toimialojen välillä. Olemme sillanrakentaja ja verkostoija. Avoin toimintakulttuuri Avoimuus synnyttää luottamusta. Avoin tieto lisää osaamista. Siksi teemme työtä avoimesti kuntien ja sidosryhmien kanssa. Viestimme avoimesti työstämme ja sen tuloksista. 5

54 Kuntaliiton visio ja painopisteet: VAIKUTTAVA KUMPPANI KUNNILLE 1. Vaikuttavuus on kuntien kestävyyttä 2. Vaikuttavuus on suunnan näyttämistä 3. Vaikuttavuus tehdään erilaistuville kunnille 4. Vaikuttavuus tehdään verkostoissa 5. Vaikuttavuus vaatii uudenlaista osaamista 6. Vaikuttavuus vaatii vakaata taloutta 6

55 1. VAIKUTTAVUUS ON KUNTIEN KESTÄVYYTTÄ (1/2) VAIKUTTAVUUS ON KUNTIEN KESTÄVYYTTÄ Kestävyydellä tarkoitamme sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestäviä kuntia ja palvelurakenteita. Sosiaalinen kestävyys: Käynnistetään Sosiaalisesti kestävät kunnat toimintakokonaisuus, jonka tavoitteena on vahvistaa kuntien sosiaalista kestävyyttä suunnittelemalla ja toteuttamalla ilmiöön liittyviä Kuntaliiton ratkaisuja ja toimenpiteitä. Teemaan kytketään mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, monikulttuurisuuden, turvallisuuden sekä osallisuuden ja demokratian kehittämisen näkökulmat. Taloudellinen kestävyys: Laaditaan Kuntaliiton kuntatalouden kestävyysohjelma konkreettisine toimenpiteineen huomioiden mm. korjausvelan, infrarahoituksen sekä investointikyvyn näkökulmat sekä sisältäen myös pitkän tähtäyksen kehitysvaihtoehtojen tarkastelun. Kuntatalouden kestävyyttä vahvistetaan myös kehitystoiminnan keinoin tukemalla kuntien talouden tasapainottamisohjelmien laatimista, niiden toteuttamista sekä palveluverkkoselvityksiä. Ekologinen kestävyys: Toimintaedellytyksiä ja työkaluja kestävien yhdyskuntien rakentamisen ja ilmastonmuutoksen hillintään ja varautumiseen lisätään MRL:n kokonaisuudistuksen edunvalvonnassa, liikennekysymyksissä (liikenneveromalli) sekä kuntien ilmastotyön ja strategisen ilmastojohtamisen tukemisessa. Teknologinen kestävyys: Tuetaan erilaistuvien kuntien digikyvykkyyttä uusien toimintamallien, verkostotyön ja projektien avulla. Organisoidaan ja resursoidaan Kuntaliiton vastuut ja tehtävät kestävän kehityksen edistämisessä (YK Agenda2030). 7

56 1. VAIKUTTAVUUS ON KUNTIEN KESTÄVYYTTÄ (2/2) VAIKUTTAVUUS ON KUNTIEN KESTÄVYYTTÄ Kestävyydellä tarkoitamme taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestäviä kuntia ja palvelurakenteita. Vaikutetaan siihen, että sote-uudistus valmistellaan kuntien ja alueiden erilaisuus sekä kuntien vahva rooli huomioiden. Uudistuksessa on painotettava sote-palvelujen painopisteen siirtämistä peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä tietojärjestelmien yhteensovittamista. Vaikutetaan siihen, että kunnilla on tulevaisuudessa vahva rooli työllisyyspalvelujen järjestämisessä. Työhön kytketään myös kotouttamiseen ja elinvoimaan liittyvät näkökulmat. Koulutuspalvelujen järjestämisen kestävyys turvataan eriytyvässä kuntakentässä. Kehitetään koulutus palveluna ratkaisuja, edistetään koulutusmuotojen yli meneviä toimintamuotoja sekä selvitetään koulutuksen rahoituksen muutosperusteet. Suunnitellaan ja toteutetaan oppivelvollisuusiän korottamiseen liittyvä Kuntaliiton edunvalvonta ja tähän kytkeytyvät toimenpiteet. Käynnistetään kunnat, markkinat ja elinvoima toimintakokonaisuus, jonka tavoitteena on vahvistaa kuntien toimintaedellytyksiä ja kyvykkyyksiä markkinoilla toimimiseen. Teemoina voidaan käsitellä esimerkiksi julkisen ja yksityisen kumppanuusmalleja, innovatiivisia hankintoja sekä yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä kysymyksiä. 8

57 2. VAIKUTTAVUUS ON SUUNNAN NÄYTTÄMISTÄ VAIKUTTAVUUS ON SUUNNAN NÄYTTÄMISTÄ Kuntaliitto toimii rohkeana ja ennakoivana isojen yhteiskunnallisten kysymysten esille nostajana ja suunnannäyttäjänä. Pyrimme uusiin strategisiin avauksiin, joissa katse on lähitulevaisuudessa tai pidemmällä: toteutamme proaktiivisia keskustelunavauksia, selvityksiä ja hankkeita sekä ennakoivaa edunvalvontaa. Ajamme kuntien etua yhteiskunnallisesti viestinnän avulla. Viestiminen on kaikkien kuntaliittolaisten rooli. 9

58 3. VAIKUTTAVUUS TEHDÄÄN ERILAISTUVILLE KUNNILLE VAIKUTTAVUUS TEHDÄÄN ERILAISTUVILLE KUNNILLE Kuntien erilaistuminen ja moniäänisyys huomioidaan yhä vahvemmin Kuntaliiton toiminnassa. Se edellyttää rohkeampaa segmentointia. Panostetaan kuntatyyppiverkostojen toimintaan ja niiden fasilitointiin (suuret kaupungit, seutukaupungit, kehyskunnat, pienet kunnat). Nostetaan viestinnällisesti esille eri kuntatyypeille tärkeitä teemoja ja Kuntaliiton toimintaa niissä. Kuntatyyppiverkostojen koordinaattoreiden roolia kehitetään ja tuetaan asiakkuuksien hallinnan osaamisen näkökulmasta (key account manager). Luodaan uusi toimintamalli suurten kaupunkien tarpeisiin vastaamiseksi ja vahvaksi edunvalvonnan, kehittämisen ja kaupunkitutkimuksen alustaksi yhdessä kaupunkien kanssa. Laajennetaan suurten kaupunkien johdon ja Kuntaliiton johdon kahdenvälisiä tapaamisia kaupunkien toimialajohdon ja Kuntaliiton yksikköjohtajien välille. Tapaamisten agendaa ja raportointia kehitetään. Laaditaan kokoava ja tulevaisuuteen luotaava selvitys yhteistyössä Kuntaliiton kumppanien ja kuntatyyppiverkostojen kanssa siitä, mitä mahdollisuuksia ja haasteita kaupungistumisen ja alueellisen erilaistumisen eteneminen tuo koko Suomelle ja erilaisten kuntien toimintaedellytyksille. 10

59 4. VAIKUTTAVUUS TEHDÄÄN VERKOSTOISSA VAIKUTTAVUUS TEHDÄÄN VERKOSTOISSA Hyödynnämme jäsenkuntien sekä erilaisten verkostojen ja sidosryhmiemme osaamista. Vahvistamme arvojen mukaista rajoja ylittävää toimintaa. Edistetään verkostomaista toimintaa ja tuetaan verkostojen tavoitteiden asetantaa. Kuntaliiton uudella toimintamallilla kehitetään toimintaa yli yksikkörajojen ja kiinnitetään verkostoja ja kumppaneita yhä vahvemmin osaksi Kuntaliiton toimintaa. Hyvää kunta- ja konsernijohtamista tuetaan kokoamalla ja uudistamalla kuntajohtamisen palvelut yhä vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi Kuntaliiton, FCG:n, Kevan ja KT:n välisenä yhteistyönä. Tiivistetään yhteistyötä FCG:n kanssa kirkastaaksemme ja kehittääksemme palvelukokonaisuuksia ja -polkuja asiakaslähtöisesti konsernina. Kuntien sivistystoimen johdon, sote-johdon, teknisen toimialan johdon sekä talous-, hallinto- ja kehitysjohdon verkostojen toimintaa sekä verkostojen vastuuhenkilöiden roolia kehitetään asiakkuuksien hallinnan näkökulmasta. Kehitetään sopimuspohjaista yhteistyötä kuntayhtymien kanssa. Tuetaan kuntien kansainvälistymiskehitystä hyödyntämällä ja yhdistämällä kuntien omia ja Kuntaliiton verkostoja. Kehitetään tapoja välittää Kuntaliitossa työn alla olevia ja työn alle tulossa olevia asioita ketterästi kuntatyyppiverkostolle. 11

60 5. VAIKUTTAVUUS VAATII UUDENLAISTA OSAAMISTA VAIKUTTAVUUS VAATII UUDENLAISTA OSAAMISTA Kuntaliitto on kuntien edunvalvonnan, asiantuntijatiedon, yhteiskehittämisen, verkostohallinnan ja näiden yhdistämisen huippuosaaja. Olemme muutoksia ennakoiva ja uudistumiskykyinen organisaatio, jossa voidaan hyvin. Osaaminen on resurssi, joka kasvaa käytettäessä. Yhdessä käytettäessä se kasvaa kohisten. Kuntaliiton uudessa toimintamallissa yhdistetään eri yksiköiden ja tiimien osaaminen toisiinsa. Samalla yhdistetään substanssiosaaminen yleisiin osaamisiin. Tarjotaan korkealaatuisia johtamispalveluja kuntaliittolaisille. Kehitetään ja otetaan käyttöön uusi osaamisen johtamisen toimintamalli eri osa-alueineen: Strategisten kyvykkyyksien, substanssiosaamisen ja yleisen osaamisen määrittely. Osaamiskartoitukset ja osaamisen kehittämisalueiden tunnistaminen. Osaamisen hankkiminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen, riskien tunnistaminen, yhtenäiset käytännöt ja viestintä. Kirkastetaan Kuntaliiton rooli tietotalona, kehitetään tietotuotteita ja käynnistetään uusi analytiikka-toiminto Kuntaliiton toimintaa tukevaksi kivijalaksi. 12

61 6. VAIKUTTAVUUS VAATII VAKAATA TALOUTTA VAIKUTTAVUUS VAATII VAKAATA TALOUTTA Kuntaliiton talous on tasapainossa ja Kuntaliitto-konserni on vakavarainen. Jäsenmaksut, sijoitusomaisuuden tuotot, avustukset ja myyntituotot kattavat käyttötalousmenot. Taloudenpito on selkeää ja ennustettavaa ja tarvittavat työkalut ovat kunnossa ja mahdollistavat taloustiedolla johtamisen. Talouden riskitietoisuutta lisätään. Kuntaliitto harjoittaa aktiivista ja vastuullista konserni- ja omistajapolitiikkaa ja ohjausta. Ulkoisen rahoituksen varmistaminen mm. kuntakehittämiseen. Resurssien vaikuttava kohdentaminen ja tarvittava priorisointi. 13

62 Strategian taustalla olevat muutosilmiöt Digitalisaatio Ilmastonmuutos Kaupungistuminen Alueellinen erilaistuminen Eriarvoistuminen Demokratian murros ja uudet vaikuttamisen keinot 14