Kun koulussa on suomea opettelevia vinkkejä rehtoreille, luokan- ja aineenopettajille

Transkriptio

1 Kun koulussa on suomea opettelevia vinkkejä rehtoreille, luokan- ja aineenopettajille Katri Kuukka Ilona Kuukka Minna Muukkonen

2 Monikulttuurisen koulun johtaminen Katri Kuukka

3 Miten reagoida monikulttuurisuuteen? - Wintersteiner 2010 Reagointitapa Arviointi Reaktio Koulutuspolitiikka SKANDALISOINTI Barbaarien odotteua Epävarmuus uhkana Puolustaminen: Patriotismi Maahanmuuton vastaiset lait Anti-islamilainen Eurooppa Oman valtakulttuurin vahva opetus Assimilaatio VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS Ei ongelmaa, vaan poliittista ekstremismiä Ei uusi ilmiö Lepyttely Aina reaktiivista Ei koherenttia politiikkaa HYVÄKSYNTÄ Kimppakivaa Positiivinen fakta Mahdollisuus (Naiivi) multikulturalismi Monikulttuurisuuskasvatus Suvaitsevaisuus ja harmonia KONTEKSTUALISOINTI Monimuotoisuuden politiikka Etnisyys, uskonto, kulttuuri, sukupuoli, luokka Monimuotoisuus demokraattisena konfliktina Katri Kuukka Monimuotoisuuskasvatus Kunnioitus ja konfliktin sieto

4 Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa (Kuukka 2009): Monikulttuurisuuden haasteet ja rikkaudet H A A S T E Oppilaan oppiminen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen puutteellinen kielitaito opetusjärjestelyt Etnis-kulttuuriset tulkinnat epäselvyys rajanvedosta suhtautuminen erityisen tuen tarpeeseen Vuorovaikutustilanteet yhteistyö huoltajien kanssa mmt-oppilaiden keskinäiset konfliktit M O N I K U L T T U U R I S U U S Kouluyhteisöön liittyvät välittömät ja kauaskantoiset hyödyt toimintakulttuurille oppimisympäristölle pedagogiikalle Kouluyhteisön ulkopuolelle ulottuvat välittömät ja kauaskantoiset hyödyt oppilaiden interkulttuurisen kompetenssin lisääntymiselle rehtorin ammatilliselle ja henkilökohtaiselle kasvulle suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle R I K K A U S Katri Kuukka

5 Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa (Kuukka 2009): Keskeiset dilemmat Oppiminen ja opetussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen EETTISTEN DILEMMOJEN JÄNNITTEITÄ impulsiivisuus <> neutraalius aggressiivisuus <> sovinnollisuus keskinäinen syrjintä <> yhdenvertaisuus suorittaminen <> oppiminen häpeä <> erityisen tuen tarve naisen eriarvoinen asema <> tasa-arvo ruumiillinen kuritus <> koskemattomuus yhteisön asiat <> koulun asiat virheelliset oletukset <> oikea tieto pitkät poissaolot <> oppivelvollisuus KÄYTÄNNÖN DILEMMOJA neuvottelutilanteet opetusjärjestelyt resursointi Etniskulttuuriset tulkinnat Vuorovaikutustilanteet Integraatioprosessi Katri Kuukka

6 Monikulttuurisen koulun johtajuus 1 (esim. Blair 2002; Walker 2005) vahva johtajuus keskeinen tekijä toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämisessä > proaktiivinen ote Vahva ei välttämättä implikoi diktatorista tai autoritääristä lähestymistapaa, vaan vahvuutta pitää kiinni visiosta ja rohkeutta tutkia ja soveltaa sitä käytännössä, huolimatta vastustuksesta tai vihamielisyydestä. (Blair 2002) tuloksellisuus nähtävä sekä hyvinä (oppimis)tuloksina että sosiaalisena hyvinvointina ja yhdenvertaisuuden todentumisena yhtäältä "edestä johtaminen, toisaalta neuvottelut ja delegointi Katri Kuukka

7 Monikulttuurisen koulun johtajuus 2 (Starratt 2005) moniulotteisen johtajan tarve maapallon ekologinen tilanne inhimillisen, kulttuurisen ja taloudellisen pääoman jakaminen kaikkien hyvinvointiin maailmanrauhan ja turvallisuuden takaaminen vastuullisuus ihmisenä> fundamentaalinen kansalaisena ja virkamiehenä kasvattajana pedagogisena hallinnoijana (administrator) pedagogisena johtajana (leader) > edellisiä yhdistävä Katri Kuukka

8 Monikulttuurisen koulun johtajuus 3 (Walker 2004; Begley 2001; Shields 2002, Collardin 2007 mukaan) inklusiivisuus rehtori kiinnittää huomion kaikkia oppilaita osallistaviin rakenteisiin ja ulottaa osallisuuden myös koulun ulkopuoliseen kontekstiin, kuten huoltajiin ja yhteisöihin keskeistä johtamisen merkityksen tiedostaminen ja vastuullinen reflektointi sekä monimuotoisuutta tukevien rakenteiden ja systeemien luominen, kuten esimerkiksi selkeät toimintatavat rasismia ja syrjintää vastaan autenttisuus professionaalisesti tuloksellista, eettisesti kestävää jatkuvasti reflektoitua tietoperustaista, arvotietoista ja taitavasti toteutettua >>> läsnäoloa! dialoginen integriteetti rehtori oppijana > herkkyys kulttuuristen nyanssien suhteen hänen reflektoidessaan, kyseenalaistaessaan ja ratkoessaan erilaisten arvojen soveltuvuutta koulun toimintakulttuuriin Katri Kuukka

9 KIELITIETOINEN OPETUS Miten autan suomea opettelevaa luokkahuoneessa IELITIETOINEN OPETUS Ilona Kuukka ja Minna Muukkonen Miten autan suomea opettelevaa luokkahuoneessa

10 HYVÄ KOULU! TEHTÄVÄSTÄÄN TIETOINEN KOULU, jossa oppimisen ja opettamisen kulttuuri on aina ensisijainen EETTINEN KOULU, jossa kaikki voivat saada arvostuksen ja kunnioituksen kokemuksia, jossa pelisäännöt ovat yhteiset MONIMUOTOINEN, jossa erilaisuus on tavallista KIELITIETOINEN KOULU, jossa kieli kuuluu kaikille

11 KIELITIETOINEN KOULU, KIELITIETOINEN OPETUS SUOMEA OPITAAN KAIKKIALLA KIELITIETOINEN OPETTAJA jokaisen opettajan pitää miettiä, miten opetan, kun ryhmässä on suomea opettelevia oppilaita oppiaineella on oma kieli, oppiaineen sanasto ja kielelliset rakenteet ilmentävät aineen ominaislaatua kielitietoinen opettaja opettaa suomea eri aineiden yhteydessä ja tunnistaa oppiaineensa kielelliset ominaisuudet

12 TOISEN KIELEN OPPIMISPROSESSI toisen kielen oppiminen on yhteydessä kognitiivisiin kykyihin, se tapahtuu tietoisesti ja tiedostamatta äidinkielen kaltaisia rakenteita hyödynnetään, on olemassa tietynlainen kielen omaksumisjärjestys, mutta se ei ole välttämättä samanlainen kuin äidinkielessä omaksumisjärjestyksen taustalla on valmius oppia tiettyjä rakenteita iän, motivaation, oppimisympäristön ja uuden kielen ominaispiirteiden merkitys mitkä ovat kielen käyttämisen mahdollisuudet: osa puhuu kieltä vain koulussa

13 toisen kielen oppija käyttää useita oppimisstrategioita, joita opetuksessa voidaan tukea: - muistaminen - kognitiivisten ja rakenteiden muodostaminen sekä kielen rakenteesta että uudesta sanastosta ja käsitteistöstä - metakognitio - kielitaidon kompensoiminen - tunteet

14 ERI OPPIAINEIDEN OPETUS JA TOISEN KIELEN OPPIMISPROSESSI ns. akateemista kielitaitoa pidetään edellytyksenä muiden aineiden oppimiselle akateemisen kielitaidon saavuttaminen vie jopa seitsemän vuotta (esim. Cummins, J. 1996) akateeminen kielitaito ei kehity odotellessa, vaan prosesseissa, joiden aines koulussa koostuu muista oppiaineista eri aineita opitaan samaan aikaan kuin suomea, CBI (content based instruction)

15 I MUISTISTRATEGIAT: Oppilas ryhmittelee sanoja merkityksen ja yhteyksien perusteella. Oppilas yrittää yhdistää uuden asian tuttuun, assosiaatiot syntyvät, vaikka hän ei ymmärrä kaikkien sanojen merkitystä. Opitut asiat liitetään kontekstiin, kontekstin laajentaminen - uusi tieto laitetaan tiedon kehykseen. Kielen oppimisen alkuvaiheessa työmuistin merkitys korostuu, myöhemmin pitkäkestoisen muistin merkitys.

16 Miten edistetään? toisto ja ulkoa oppiminen etenkin kielitaidon kehityksen alkuvaiheessa, laulut, lorut, riimittely avainsanat aina esillä tietyssä paikassa, opettajan omat avainsanat, ei oppikirjan kuvat ja sanat avainkäsitteistä ryhmä- tai paritöinä mielikuvien, musiikin ja dokumenttien käyttäminen sanaperheet käsitekartat, joihin liitetään myös verbit omien virkkeiden muodostaminen opitusta käsitekartan pohjalta muistitekniikoiden käyttäminen

17 II KOGNITIIVISET STRATEGIAT Jo ennen lukutaidon kehittymistä, luodaan tietorakenteita. Luetun ymmärtämiseen vaikuttavat enemmän ennakkotiedot ja tekstin sisällöllinen rakenne kuin toisen kielen taidon taso. MITEN KIELENOPPIJA YRITTÄÄ TOIMIA? asian kuvaileminen, yleispiirteiden löytäminen olennaisten tietojen etsiminen tiivistäminen, pelkistäminen analysointi kertaaminen ja yhdistäminen muististrategioihin

18 Miten edistetään: alkuvaiheessa, jo ennen lukutaitoa, keskustellaan kuvista ja opetellaan kuvailemaan asioita => löydetään yleispiirteitä huomion kiinnittäminen keskeisiin käsitteisiin ja kokonaisuuteen, tiedon puiden luominen olennaisten tietojen löytäminen käsitteiden tai määrittelyn avulla: (1) keskitytään yhteen käsitteeseen, (2) taustoitetaan asia esimerkkien avulla, että se tulee ymmärrettäväksi, (3) etsitään yhdessä asiaan liittyviä apukäsitteitä (4) määritellään käsite (5) hyväksytään erilaisia määritelmiä

19 Käsitemäärittely työtapana: Opettaja lukee lyhyen tekstin, jossa esitetään käsitteen sisältö. Oppilaat määrittelevät käsitteen kuulemansa perusteella. Opettaja avaa ja selittää käsitteen, havainnollistaa ja kertoo esimerkkejä. Oppilaat määrittelevät käsitteen uudestaan pareittain vakuuttamalla toisiaan. Verrataan ja keskustellaan.

20 tekstin kokonaisuuden ja syy-seuraus -suhteiden etsiminen: luetaan ja avataan teksti ja sen jälkeen piirretään se (opettaja voi antaa avainkäsitteet) luetaan yhdessä: pilkotaan teksti, luetaan kappale kerrallaan, voidaan tehdä itse väliotsikot tai etsiä tärkeimmät asiat keskustellen, varmistellaan vierasta sanastoa tiivistelmien ja esseevastausten harjoittelu: rakenteen selvittely, strukturoitujen vastausten harjoittelu esim. niin, että yksi oppilas kirjoittaa alun, toinen asiakappaleet ja kolmas tiivistävän lopun (kaikki osallistuvat prosessiin jossakin vastauksessa)

21 skannaavan lukemisen harjoittelu: esim. oppikirjan tekstistä, etsitään tiettyjä sanoja, katsotaan kuvat, suljetaan kirja ja kerrotaan, mitä niissä oli kommentoiminen: kirjoitetaan lyhyt kommentti kappaleittain tekstin haastaminen: keksitään esitetyille asioille vastaväitteitä tai kysymyksiä oppiaineelle tyypillisten kirjoittamistapojen opettelu: millainen on esseevastaus omassa aineessani, miten asiat ilmaistaan, esim. verbit tiivistelmien tekeminen yhdessä oppitunnilla aikajanat tekstistä, esitetään peräkkäiset tapahtumat ja liitetään niihin ajan ilmauksia erilaiset käsite- ja ajatuskartat

22 III METAKOGNITIIVISET STRATEGIAT Asioiden ymmärtäminen ja sen osoittaminen tekstiä tuottamalla eivät ole sama asia. Metakognitiivisten strategioiden virittäminen opettaa asioiden ymmärtämistä. opiskelun suunnittelu sisällön valikointi ja priorisointi omien tavoitteiden asettaminen itsearviointi ja oman oppimisen seuraaminen

23 Miten edistetään? opetusjakson sisällön selvittäminen oppilaille (kurssi, viikko, yksittäinen tunti): (1) mikä on tavoite/mitkä ovat tavoitteet, (2) mikä on keskeinen ja olennainen sisältö, (3) mitä teemme. Avainsanat taululle. Kerro myös eriyttämisestä heti alussa. Opettajan tapa jäsentää asioita siirtyy oppilaille. omien tavoitteiden asettamisen ja itsearvioinnin opettaminen: esim. omien tavoitteiden kirjaaminen opetusjakson alussa, yhteinen arviointi oppimistrategioiden löytämiseksi esim. vihkojen, oppimispäiväkirjan tai opetusjaksokansion yhteinen tarkastelu anna metatietoa opittavasta asiasta: kerro, mitä kirjan tekstissä tai opetusmonisteessa puhutaan, miten teksti jäsentyy Miksi tieto on tärkeää? kerää ennakkotieto ennen uuteen tietoon tutustumista

24 IV KOMPENSOIVAT STRATEGIAT Toista kieltä opetteleva oppilas käyttää kompensoivia etenkin kielen oppimisen alkuvaiheessa. Kompensoivien strategioiden virittäminen innostaa uuteen kieleen, ilmaisuun ja kommunikaatioon. harkittujen arvausten esittäminen eleiden ja ilmeiden käyttäminen omien sanojen ja ilmaisutapojen keksiminen omien rajojen ylittäminen, halu yrittää puhumista ja kirjoittamista toisella kielellä

25 Miten edistetään? kompensoivien strategioiden hyväksyminen ja hienovarainen korjaaminen hyväksyvä suhtautuminen arvauksiin ja siitä lähtevä oikaisu: esim. sosialisooninen on jo valistunut arvaus sanasta sosialistinen kannustaminen keksimään ja miettimään sanoja, joilla voi kuvata hankalaa ilmiötä, kielellä leikkiminen oman kielen käyttäminen, jos käytettävissä on esim. koulunkäyntiavustaja, joka voi kääntää tekstin

26 V SOSIOAFFEKTIIVISET STRATEGIAT kyseleminen ja varmistaminen, vuorovaikutus osallistuminen toimintaan, jäljittely pyrkimys ymmärtää toista ja osoittaa se, kontaktien hakeminen pelon vähentäminen itsensä kannustaminen oman temperamentin hyväksi käyttäminen: ujo voi ryhtyä puhumaan vasta myöhemmin

27 Miten edistetään? turvallisen kielenkäyttöympäristön luominen oppitunnilla - hidasta puhujaa jaksetaan kuunnella, virheille ei naureta, kannustetaan yhdessä suomea opettelevaa käyttämään kieltä sellaisten puhetilanteiden luominen, joihin myös suomea opetteleva voi osallistua: esim. mielipidebarometrit, mielipiteen perusteleminen yhdellä virkkeellä, puhekapulan kierrätys, pitäjänkokous, pelit ja leikit, opettaja valvoo aikaa, tilaa ja rauhaa puhumiselle ja kirjoittamiselle draaman käyttäminen: jokaiselle sopivan vaativa rooli

28 LÄHTEITÄ: Blair, M Effective school leadership: The multi-ethnic context. British Journal of Sociology of Education 23 (2), Cook, V. (1996) Second Language Learning and Language Teaching. Arnold, a member of the Hodder Headning Group, 338 Euston Road. London NW 13BH. Cummins, J. 1996, Negotiating identities: Education for empowerment in a diverse society. Ontario, CA: California Association for Bilingual Education) Floyd, P. & Carrell, P. L Effects on ESL Reading of Teaching Cultural Content Schemata. Teoksessa Cumming, A. H. (toim.) Bilingual Performance in Reading and Writing. Ann Arbor: Language Learning, Gennari, S. ja Poeppel D. 2003: Processing correlates of lexical semantic complexity. Cognition 89. B27-B41) Kuukka, I & Rapatti, K (2009): Yhteistä kieltä luomassa. OPH. Helsinki. Kuukka, K Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. Acta Universitatis Tamperensis; 1435, Tampere University Press.

29 Hinkel, E Handbook of Research in Second Language Teaching and Learning. Routledge ja Mimi Met 1994: Teaching Content Trough a Second Language. In Genesee F (ed.) Educating Second Language Children: The Whole Child, the Whole Curriculum, the Whole Community. Cambridge University Press. Martin ym.2006, Saako olla suomea. Saarijärvi Oxford, R. (1990) Language Learning Strategies:What Every Teacher Should Know. Boston: Heinle & Heinle. Pienemann 1985: Learnability and Syllabus Construction. Modelling and Assessing Second Language Acquisition (Hyltenstam & Pienemann toim.) Multilingual Matters Ltd. Clevedon s Starratt, R Responsible leadership. The Educational Forum 69. Vilenius-Tuohimaa, P (2005) Vanhempien koulutustaso, lapsen kielellinen ilmaisu ja tehtäväorientaatio matemaattisten taitojen selittäjänä koulutien alussa. Väitöskirja ladattavissa sivulta

30 Walker, A Part 1: Priorities, strategies and challenges. Teoksessa A. Walker, C. Dimmock, H. Stevenson, B. Bignold, S. Shah & D. Middlewood Effective leadership in multi-ethnic schools. National College for School Leadership. Wintersteider, W Migration, globalization and education. Diversity as Opportunity -projektin seminaari. Pietari