Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun katsaus Anna Vainikainen ja Jutta Vesterinen

Transkriptio

1 Anna Vainikainen ja Jutta Vesterinen

2 Sisältö Katsauksen taustatiedot 1 Yhteenveto tuloksista 2 Tuotanto ja raaka-aineet 2 Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa 4 Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet 6 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa 8 Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa 11 Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristösuojeluinvestoinnit 12 Katsaukseen vastanneet elintarviketeollisuuden yritykset vuonna Elintarviketeollisuusliitto ry

3 Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on koonnut vuodesta 2006 lähtien alan yhteisen ympäristövastuun raportin. Ensimmäiseen raporttiin tiedot koottiin vuosilta 2004 ja Elintarviketeollisuuden yrityksille suunnattu ympäristökysely on uusittu tämän jälkeen vuosittain. Tähän yhteenvetoon on koottu vuonna 2013 tehdyn ympäristövastuun kyselyn tulokset sekä muista lähteistä saatavilla olevaa tilastotietoa elintarviketeollisuuden ympäristövaikutuksista 1. 1(16) Elintarviketeollisuus on metalli- metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Elintarviketeollisuuden osuus ympäristöön kohdistuvasta teollisuuden kokonaiskuormituksesta on kuitenkin melko vähäinen. Keskeisiä ympäristönäkökohtia elintarviketeollisuudessa ovat muun muassa energian- ja vedenkäytön tehostaminen, jätevesien ympäristökuormituksen vähentäminen sekä raaka-aineiden ja muiden materiaalien käytön tehostaminen. Katsauksen taustatiedot ja edustavuus Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2012 toteuttamaan ympäristökyselyyn vastasi 26 alan yritystä 2. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole vastanneet kyselyn kaikkiin kohtiin. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli vuonna 2012 yhteensä noin 8,6 miljardia euroa, mikä vastaa 76 % koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta (11,3 mrd. euroa). Henkilöstön määrä kyselyyn osallistuneissa yrityksissä vuonna 2012 oli noin henkeä. Se on noin 42 % koko elintarviketeollisuuden työvoimasta vuonna 2012 ( henkeä). Tietoja kyselyyn vastanneista yrityksistä Yrityksiä 26 Toimialoja 16 Liikevaihto ,6 mrd. euroa - osuus koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta 76 % Henkilöstön määrä osuus koko elintarviketeollisuuden työvoimasta 42 % Katsaukseen vastanneiden yritysten edustamat toimialat Alkoholijuomat Meijerituotteet ja jäätelö Kahvi ja tee Myllytuotteet ja tärkkelys Kalatuotteet Oluet, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Kasvis- ja hedelmätuotteiden jalostus Rehut Leipä ja keksit Sokerin valmistus Makaroni ja muut elintarvikkeet Suklaa, makeiset ja kaakao Mausteet ja maustekastikkeet Öljyt ja rasvat Teurastus ja lihanjalostus 1 Esimerkiksi Tilastokeskuksesta saatavilla olevat luvut koskevat pääosin vuotta 2011 ja Yrityksille suunnatun kyselyn vastaukset perustuvat puolestaan vuoden 2012 tietoihin. 2 Lista kyselyyn vastanneista yrityksistä on tämän yhteenvedon lopussa.

4 2(16) Yhteenveto ympäristövastuun katsauksen tuloksista Alla olevaan taulukkoon on koottu elintarviketeollisuuden tuotantoon suhteutetut ympäristövastuun tunnusluvut. Ne perustuvat kyselyyn osallistuneiden yritysten vastauksiin. Tunnuslukuja tulkittaessa on muistettava, että kyselyyn vastanneiden yritysten toimialajakauma vaihtelee vuosittain, mikä vaikuttaa myös tuloksiin. Tämä näkyy esimerkiksi raportoiduissa sivutuotteiden ja jäteveden määrissä: tunnusluku kasvaa, kun vastanneiden joukossa on runsaasti jätevettä tai sivutuotteita tuottavien toimialojen yrityksiä. Toinen keskeinen vedenkäyttöä ja jäteveden määrää kuvaaviin tunnuslukuihin vaikuttava näkökohta ovat runsaasti jäähdytysvettä vaativat tuotantoprosessit ja toimialat. Tuotanto Sähkönkulutus (MWh/tuotetonni) 0,22 0,23 0,23 0,22 0,18 0,19 Lämmönkulutus (MWh/tuotetonni) 0,39 0,35 0,37 0,36 0,27 0,28 Kokonaisvedenkulutus (m³/tuotetonni) 4,63 4,53 4,35 3,70 2,89 3,16 Jäteveden kulutus (m³/tuotetonni) 3,09 5,05 3,93 2,42 2,20 2,42 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,51 4,12 3,33-2,67 2,48 Biojätteen määrä (kg/tuotetonni) 7,66 7,80 7,56-9,55 10,67 Vastauksia Tuotanto ja raaka-aineet Tuotantomäärä ja raaka-aineet (1000 tonnia)* Tuotantomäärä 4979,0 4912,5 4772,4 5166,1 5328,9 4816,2 Raaka-aineet 5286,8 5263,4 4912,9-4482,4 4141,3 Vastauksia Kyselyyn vastanneiden yritysten tuotantomäärä oli yhteensä tonnia vuonna Tulos on laskettu kahdenkymmenenneljän yrityksen vastauksen perusteella. Vastausten yhdenmukaisen käsittelyn vuoksi kuutiometreissä raportoidut tuotanto- ja raaka-aineluvut on muunnettu tuloksissa tonneiksi. Raportissa esitetyt suhteutetut tunnusluvut perustuvat tässä kohdassa raportoituun kyselyyn vastanneiden yritysten kokonaistuotantomäärään. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosesseissa syntyy päätuotteiden ohella runsaasti sivutuotteita, joita hyödynnetään raaka-aineena mm. rehuteollisuudessa sekä biopolttoaineina. Vuonna 2012 kyselyyn osallistuneissa yrityksissä sivutuotteita päätyi rehukäyttöön yhteensä tonnia, lannoitekäyttöön tonnia ja biopolttoaineeksi tonnia. Muita mahdollisia sivutuotteita kyselyyn vastanneissa yrityksissä syntyi yhteensä tonnia. Yhteensä sivutuotteita syntyi tonnia. Määrä on edellisvuonna raportoitua sivutuotteiden määrää suurempi ( tonnia), mikä johtuu mm. yritysten muuttuneista sivutuotteiden laskentatavoista sekä erovaisuuksista kyselyyn vastanneiden yritysten toimialajakaumassa.

5 3(16) Vuonna 2012 kyselyyn vastanneiden yritysten sivutuotteiden jakautuminen 5 % 5 % 1 % 89 % Rehukäyttö Lannoitekäyttö Biopolttoaine Muut sivutuotteet Vastanneiden yritysten raaka-aineiden kokonaiskulutus vuonna 2012 oli yhteensä noin tonnia. Raaka-ainemääriin ei sisälly tuotannossa käytetty vesi; se on raportoitu kohdassa vedenkulutus. Vastanneista yrityksistä 11 valmistaa luomutuotteita. Niiden tuotannossaan käyttämien luomuraaka-aineiden määrä oli noin tonnia, eli noin 17 % ko. vastanneiden yritysten käyttämistä raaka-aineista. Vastanneiden yritysten luomutuotteiden lopullinen määrä kokonaistuotannossa on kuitenkin alhainen, noin 0,8 %. Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa Energiankulutus (GWh)* Tunnusluku Sähkö Lämpö Energiankäyttö yhteensä *Kyselyyn vastanneet yritykset Eniten energiaa Suomen kansantalouden sektoreista käyttää selvästi teollisuus. Sen osuus energian loppukulutuksesta oli vuonna 2012 noin 46 prosenttia eli yhteensä 154 PJ (150,3 TWh). Teollisuuden energiankulutus väheni Tilastokeskuksen mukaan noin viisi prosenttia vuonna Energiankulutukseltaan merkittävin teollisuudenala oli vuonna 2012 metsäteollisuus, joka käytti 55 prosenttia kaikesta teollisuuden käyttämästä energiasta. Myös kemianteollisuus ja metallien jalostus ovat suuria energiankuluttajia Suomessa. Edellä mainitut teollisuudenalat ovat kuitenkin onnistuneet tehostamaan energiankäyttöään. Energiankäytön tehostaminen on myös yksi elintarviketeollisuuden merkittävimmistä ympäristönäkökohdista. Energiankäytön tehostamiseen liittyvät näkökohdat ovat korostuneet erityisesti ilmastonmuutoksen sekä nousevien energiakustannusten myötä. Tämä näkyy myös kyselyn tuloksissa, joissa energiatehokkuuden parantaminen sekä yrityksen energiatalouteen ja ilmastokuormituksen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet nousivat keskeisimmäksi ympäristövastuun painopistealueeksi.

6 4(16) Teollisuuden energiankäyttö toimialoittain 2011 ja 2012 Lähde: Teollisuuden energiankäyttö, Tilastokeskus Energiankäyttö Teollisuudessa Lähde: Teollisuuden energiankäyttö, Tilastokeskus Elintarviketeollisuuden alan energiankulutus vaihtelee toimialoittain ja energiankulutuksessa on myös erilaisista tuotantoprosesseista johtuvia eroja. Tyypillisiä energian käyttökohteita ovat tuotantoa palvelevat toiminnot, kuten höyry, jäähdytys- ja kylmäjärjestelmät, paineilma sekä vesikierrot. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosessien ympäristövaikutuksia tarkastelevan BREFasiakirjan 3 mukaan EU:n alueella toimivan elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta noin 3 Integrated Pollution Prevention and Control. Reference Document on Best Available Techniques in the Food, Drink and Milk Industries (August 2006).

7 5(16) kolmannes kuluu kuumennusprosesseihin. Jäähdytys- ja pakastusprosessien osuus alan kokonaisenergiankulutuksesta on noin 16 %. Varsinaisten tuotantoprosessien ohella energiaa ja vettä kuluttavat yritysten muut toiminnot ja toimistotilat. Energiankulutus jakautuu elintarviketeollisuudessa tasaisesti lämmön, polttoaineiden ja sähkön kesken. Tuotantolaitoksissa lämpöenergiaa käytetään tuotteiden kypsentämisen ja kuumennuskäsittelyjen ohella mm. kuivausprosesseihin sekä pesuvesien ja rakennusten lämmitykseen. Omien kattilalaitosten höyry tai kuuma vesi tuotetaan esimerkiksi polttoöljyllä tai maakaasulla. Osa tuotantolaitoksista hankkii energiansa ostopalveluna ja osa kuuluu kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Uusiutuvan energian käyttö elintarvikealan yrityksissä Kyselyyn vastanneista yrityksistä vajaa kolmannes hankkii uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua energiaa (mm. vesivoima, tuulivoima ja lämpöpumput). Uusiutuvan energian osuus yritysten ostoenergiasta vaihtelee kymmenestä prosentista yli kahdeksaankymmeneen prosenttiin. Lähes puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä seuraa toiminnoistaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Seuranta keskittyy pääasiassa oman energiantuotannon sekä ostoenergian päästöihin. Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukset Euroopassa toimiva elintarviketeollisuus on sitoutunut toimimaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä energiatehokkuuden parantamiseksi. Tätä työtä tehdään kansallisesti eri tavoin. Suomessa keskeisenä työkaluna ovat elinkeinoelämän omaehtoiset toimenpiteet. Elintarviketeollisuusliitto on hallinnoinut vuodesta 2008 lähtien elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimusjärjestelmää, jolla toteutetaan EU:n energiapalveludirektiivin 4 velvoitteita. Järjestelmän tavoitteena on tehostaa alan energiankulutusta 9 % vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoden 2005 kulutukseen. Sopimusjärjestelmä kattaa vuodet ja siihen liittyminen on yrityksille vapaaehtoista. Liittyessään sopimukseen yritys sitoutuu tehostamaan energiankäyttöään 9 %. Tehostamistavoite ei kuitenkaan rajoita yrityksen kasvua. Elintarviketeollisuuden toimialakohtaisen sopimusjärjestelmän ohella alan runsaasti energiaa käyttävät yritykset voivat liittyä vaihtoehtoisesti energiavaltaisen teollisuuden sopimukseen. Sopimus tarjoaa työkaluja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä energiankäytöstä aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Sopimukseen liittyneiden yritysten on ollut mahdollista saada tukea mm. energiakatselmuksiin ja -investointeihin, mutta järjestelmään on odotettavissa muutoksia energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon myötä 5. Lisäksi yritys voi sopimusjärjestelmään liittymällä osoittaa ympäristölupiin liittyvän energiankäytön tehostamisvelvoitteen toteutumisen. ETL tarjoaa sopimukseen liittyneille yrityksille suunnattua maksutonta energiatehokkuusneuvontaa yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukseen oli liittynyt vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 41 yritystä ja 89 toimipaikkaa. Ne kattavat noin 70 prosenttia alan energiankäytöstä. Alan yritysten aktiivisuuden ja johdonmukaisen työn ansiosta elintarviketeollisuus on saavuttanut viiden ensimmäisen sopimusvuoden ( ) aikana 47 prosenttia koko sopimuskaudelle asetetusta säästötavoitteesta. 4 Direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY) 5 Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU)

8 6(16) Kyselyyn vastanneiden yritysten sitoutuminen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen * *25 vastaajaa tiedonkeruujaksolla Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet Vedenkulutus ja jätevedet (1000 m³) 2012 Käytetty talousvesi¹ Käytetty jäähdytysvesi² Tuotannossa syntynyt jätevesi³ Kyselyyn vastanneet yritykset 1) 22 vastaajaa tiedonkeruujaksolla 2) 12 vastaajaa tiedonkeruujaksolla 3) 19 vastaajaa tiedonkeruujaksolla Teollisuuden vedenkäyttö on noin puolet veden kokonaiskulutuksesta Suomessa. Vuonna 2011 teollisuuden vedenotto oli noin miljoonaa kuutiometriä. Tästä miljoonaa kuutiometriä oli peräisin merestä ja miljoonaa kuutiometriä joista. Teollisuuden käyttämästä vedestä valtaosa oli peräisin merestä ja kunnan vesilaitoksilta. Varsinaisen talousveden käytön ohella teollisuuden tuotantoprosesseissa käytetään runsaasti vettä jäähdytykseen. Elintarviketeollisuuden runsas vedenkulutus johtuu erityisesti tuotantoprosesseihin liittyvistä hygienia- ja puhtausvaatimuksista sekä jäähdytystarpeista. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden kokonaisvedenkäytöstä vuonna 2011 oli kuitenkin vain 0,36 % eli 29,654 miljoonaa kuutiometriä. Elintarviketeollisuuden vedenoton määrä ja jakautuminen eri lähteittäin on esitelty alla olevassa taulukossa. Elintarviketeollisuuden vedenotto vuonna 2011 (1000 m 3 ) Pohjavedenottamo Järvi Joki Tekoallas Meri Kunnan vesilaitos Yhteensä Elintarviketeollisuuden vedenotto Lähde: Ympäristötilasto 2013

9 7(16) Meri- ja pintaveden suuri osuus elintarviketeollisuuden vedenkäytöstä kuvastaa alan prosesseissa tarvittavan jäähdytysveden suurta määrää. Käytetyn jäähdytysveden määrä vaihtelee toimialoittain ja se voi nousta jopa yli 70 prosenttiin tuotantolaitoksen kokonaisvedenkulutuksesta. Kyselyyn vastanneiden yritysten osalta jäähdytysveden osuus vuoden 2012 kokonaisvedenkulutuksesta oli noin 36 %. Elintarviketeollisuuden vedenotto vuonna 2011 (yhteensä m³) Pohjavedenottamo Järvi Joki Tekoallas Meri Kunnan vesilaitos 18,5 % 33,8 % 4,3 % 4,5 % 0,4 % 38,5 % Lähde: Ympäristötilasto 2013 Elintarviketeollisuuden jätevedet ja vesistökuormitus Vuonna 2011 teollisuuden jätevesien kiintoaineen kokonaismäärä oli tonnia. Yhteenlaskettu teollisuuden jätevesien fosforikuorma oli 174 tonnia ja typpikuorma tonnia. Elintarviketeollisuuden jätevesien kiintoaineen määrä vuonna 2011 oli 154 tonnia. Fosforin määrä oli 3 tonnia ja typpikuorma 126 tonnia. Teollisuuden jätevesipäästöt toimialoittain vuonna 2011 (1000 kg) Biologinen Toimiala Kiintoaine Fosfori Typpi hapenkulutus BHK 7 * Elintarviketeollisuus Tekstiili- ja nahkateollisuus Erilliset voimalaitokset Kaivos- ja louhostoiminta Metallituoteteollisuus Kemianteollisuus Metallien valmistus Metsäteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Muut Yhteensä

10 8(16) *Biologinen hapenkulutus (BHK) kuvaa kiintoaineen orgaanisen aineksen määrää. Se ilmoittaa kuinka monta millilitraa happea tarvitaan muuttamaan jätevesilitrassa oleva orgaaninen aines hiilidioksidiksi. Lähde: Ympäristötilasto 2013 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätevesien kokonaiskuormituksesta on varsin vähäinen: teollisuuden jätevesien kiintoaineesta on peräisin elintarviketeollisuudesta ainoastaan 0,87 %, fosforikuormasta 1,7 % ja typestä 3,7 %. On kuitenkin huomattava, että edellä mainitut kuormituslukemat eivät kuvasta alan varsinaisia päästöjä vesistöön, vaan osa jätevedestä käsitellään vielä kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa. Jätevesipuhdistamoiden toimintaa ja puhdistustehoa on parannettu jatkuvasti viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavilla investoinneilla. Yhdyskuntien jätevesistä erotetaan tällä hetkellä orgaaninen aines noin 97-prosenttisesti ja fosfori 96-prosenttisesti. Myös teollisuus on tehnyt merkittäviä investointeja jätevesien puhdistamiseksi muun muassa tiukentuneiden viranomaismääräysten myötä. Ympäristökyselyyn vastanneiden yritysten tuottama jäteveden määrä vuonna 2012 oli m³. 180 Elintarviketeollisuuden jätevesipäästöt kiintoaine typpi fosfori Lähde: Ympäristötilasto 2013 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa Jätemäärät jakaumittain (1000 kg) * Tunnusluku 2012 Kaatopaikkajäte¹ Biojäte² Ongelmajäte³ 412 *Kyselyyn vastanneet yritykset 1) 22 vastaajaa tiedonkeruujaksolla 2) 11 vastaajaa tiedonkeruujaksolla 3) 20 vastaajaa tiedonkeruujaksolla

11 9(16) Jätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2011 oli 96,6 miljoonaa tonnia. Valtaosa jätteistä kertyi mineraalien kaivussa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Yhdyskuntajätteitä kertyi 2,7 miljoonaa tonnia. Koostumukseltaan jätteet olivat ensisijaisesti mineraaliperäisiä. Yhteensä mineraalijätteiden määrä oli 80 prosenttia (77,3 miljoonaa tonnia) kaikista jätteistä. Kokonaisjätekertymä Suomessa % 2 % 19 % Maa- ja metsätalous sekä kalastus Mineraalien kaivu Teollisuus Energiantuotanto 59 % 3 % 3 % Rakentaminen Palvelut ja kotitaloudet Lähde: Ympäristötilasto 2013 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätekertymästä vuonna 2011 oli noin 6 %. Pääosa elintarviketeollisuuden jätteestä koostuu eläin- ja kasviperäisistä jätteistä (589 tuhatta tonnia) sekä mineraalijätteestä (192 tuhatta tonnia). Merkittävä osa elintarviketeollisuudessa syntyvistä eläin- ja kasviperäisistä jakeista hyödynnetään sivutuotteina muiden teollisuudenalojen raaka-aineina sekä suoraan biopolttoaineena tai niiden valmistuksessa (ks. edellä kohta Tuotanto ja raaka-aineet). Sivutuotteet luokitellaan jätepuitedirektiivin ja jätelain määritelmien mukaisesti. Käsitteen soveltaminen elintarviketeollisuudessa ei ole vielä vakiintunut, joten tilastointi on tältä osin tällä hetkellä osin epäselvää. Osa tällä hetkellä kasvi- ja eläinperäiseksi jätteeksi luokiteltavasta biomassasta ohjautunee todellisuudessa sivutuotteiksi. Vaarallista jätettä (ent. ongelmajätteet) syntyi Suomessa vuonna ,9 miljoonaa tonnia, josta teollisuuden osuus oli 47 %. Suurimpia teollisuudessa syntyviä vaarallisen jätteen jakeita ovat metallien jalostuksen lietteet sekä rakentamisen pilaantuneet maa-ainesjätteet. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden vaarallisesta jätteestä vuonna 2011 oli hyvin vähäinen, eli noin 1,6 prosenttia.

12 10(16) Teollisuuden jätekertymät toimialoittain 2011 Muu valmistus Tekstiilit, vaatteet ja nahkatuotteet Koksi, öljytuotteet ja ydinpolttoaine Koneet, laitteet ja sähkötekniset Ei-metalliset mineraalituotteet Kemikaalit ja kemialliset tuotteet Elintarvikkeet ja juomat Perusmetallit Massa- ja paperiteollisuus Puuteollisuus milj. tonnia vuodessa Lähde: Ympäristötilasto 2013 ETL:n ympäristökyselyssä selvitettiin alan yritysten kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän lisäksi energia-, bio- ja ongelmajätteen määriä. Alla olevassa kaaviossa on esitetty bio- ja kaatopaikkajätteen jakauma kyselyyn vastanneiden yritysten osalta. Kyselyssä kartoitettujen jakeiden lisäksi yrityksissä syntyy myös muita materiaalina ja energiana hyödynnettäviä jakeita. Bio- ja kaatopaikkajätteen määrät vuosina 2011 ja 2012 Selite Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,09 3,0 Biojätteen määrä (kg/tuotetonni) 11,31 13,31 Vastauksia Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) Biojätteen määrä (kg/tuotetonni) Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset 2012

13 11(16) Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa Pakkausten ensisijainen tehtävä on suojata elintarvikkeita pilaantumiselta. Toimiva pakkaus on jo sellaisenaan ympäristötehokas, sillä se ehkäisee elintarvikehävikin syntymistä. Lisäksi tuotepakkauksissa voidaan välittää tietoa kuluttajille mm. tuotteen asianmukaisesta säilytyksestä ja käsittelystä. Pakkausten hyötykäyttö vähentää kaatopaikalle päätyvien elintarvikepakkausten määrää sekä neitseellisen pakkausmateriaalin tarvetta. Alan yritykset pyrkivät vähentämään pakkausjätteen määrää tehostamalla pakkaussuunnittelua sekä pakkausmateriaalien hyötykäyttöä. Elintarvikealan yritysten pakkausten hyötykäyttövelvoitteista huolehditaan yhteistyössä Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden pakkausten kokonaiskäyttö vuonna 2012 oli yhteensä tonnia. 0,01% 11,91% 18,73% 18,88% 11,65% 38,81% Paperikuidut Muovipakkaukset Metallit Lasipakkaukset Puupakkaukset Muut pakkaukset Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Elintarviketeollisuus saattoi markkinoille vuonna 2012 yhteensä tonnia pakkauksia. Uudelleenkäytetyn pakkausmateriaalin määrä oli yhteensä tonnia. Elintarviketeollisuudessa pakkausten uudelleenkäyttöaste vuonna 2012 oli 71 %. Pakkausten kokonaiskäyttö tarkoittaa täyttökertojen mukaan laskettavaa pakkausten määrää (ts. markkinoille saatettujen uusien pakkausten sekä uudelleenkäytön summa). Uudelleenkäyttöjärjestelmästä poistuvien pakkausten määrän arvioidaan olevan yhtä suuri kuin järjestelmään tulevien pakkausten. Suomen markkinoille saatetut pakkausmateriaalit* (1000 kg) Puukuiti, kartonki ja aaltopahvi Muovipakkaukset Metallipakkaukset Lasipakkaukset Lavat ja muut puupakkaukset Muut Yhteensä (1000 kg) *Elintarviketeollisuusyritysten kotimaan markkinoille itse pakkaamat ja maahantuomat pakkausmateriaalit. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

14 12(16) Pakkausten uudelleenkäyttö* (1000 kg) Puukuitu, kartonki ja aaltopahvi Muovipakkaukset Metallipakkaukset Lasipakkaukset Lavat ja muut puupakkaukset Yhteensä (1000 kg) *Pakkausten uudelleenkäyttö lasketaan täyttökertojen mukaan. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristönsuojeluinvestoinnit Katsauksessa selvitettiin elintarviketeollisuusyritysten ympäristövastuun keskeisiä painopistealueita. Tärkeimmiksi näkökohdiksi tällä hetkellä sekä myös lähivuosien aikana nousivat kyselyn perusteella energia- ja materiaalitehokkuus, vedenkäyttöön liittyvät näkökohdat sekä toimitusketjun vastuullisuus. Jäsenyrityksissä on käynnissä erilaisia toimenpiteitä ja hankkeita energiankäytön tehostamiseksi. Tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantamisen ohella yritysten mainitsemia toimenpiteitä ovat mm. uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen, lämmöntuotannon ja ilmastointikoneiden käytön optimointi, yrityksen kokonaishiilitaseen pienentäminen ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskenta. Vuonna 2013 kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 on liittynyt Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. Materiaalitehokkuuteen vaikuttamalla pyritään varmistamaan luonnonvarojen kestävä käyttö tulevaisuudessa. Tuotannon materiaalitehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. pyrkimys jätteen synnyn ehkäisyyn ja hävikin vähentämiseen, biojätteen hyödyntäminen biopolttoaineena sekä kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen. Vedenkäytön tehostamiseen pyritään mm. tehostamalla ja optimoimalla tuotantoprosesseihin liittyviä pesuja ja jäähdytystä sekä liittymällä kunnalliseen viemäriverkkoon. Jätevesikuormituksen osalta on asetettu jäteveden määrän vähentämiseen ja laadun parantamiseen liittyviä tavoitteita. Muita keskeisiksi mainittuja näkökohtia olivat mm. pakkausmateriaalien käytön tehostaminen, eläinten hyvinvointi, jätehuollon uudistaminen, henkilöstön ympäristötiedon parantaminen erilaisilla koulutuksilla ja ohjeistuksilla sekä ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen tukeminen alkutuotannossa. Kyselyyn vastanneet yritykset kertoivat kannustavansa tavarantoimittajiansa sekä muita alihankkijoita vastuulliseen yritystoimintaan mm. erilaisin sopimuskäytännöin ja sitoumuksin. Kyselyssä selvitettiin myös alan yritysten kuljetuksiin liittyviä ympäristövastuun käytäntöjä ja näkökohtia. Yritykset seuraavat kuljetuksissaan eniten polttoaineenkulutusta, kuljetuskilometrejä vuositasolla sekä reittisuunnittelua. Muita seurattuja tekijöitä ovat mm. kuljetuksen tehokkuutta kuvaavat tunnusluvut (esim. kilometrikohtainen polttoaineenkulutus), paluu- ja yhteiskuljetuksen hyödyntäminen, kuormatilan käyttöaste lastatuilla matkoilla sekä kuljetuksista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Tyhjäajon määrää tai kuljetuskohtaisia polttoaineenkulutusta ei kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan juurikaan seurata.

15 13(16) Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain noin 8 prosentilla on oma kuljetuskalusto. Yrityksistä 69 % ei seuraa logistiikan aiheuttamia kuljetuspäästöjä säännöllisesti. 15 % vastanneista kertoi seuraavansa kuljetuspäästöjä lähtevän ja saapuvan logistiikan osalta ja 12 % vastanneista seuraa logistiikan aiheuttamia kuljetuspäästöjä vain lähtevän logistiikan osalta. Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset 2013

16 14(16) Koko teollisuus teki ympäristönsuojeluinvestointeja vuonna 2011 yhteensä tuhatta euroa. Elintarvikealan yritykset tekivät vuonna 2011 ympäristönsuojeluinvestointeja yhteensä 408 tuhannella eurolla. Suurin osa elintarvikealan investoinneista kohdistui vedenkäyttöön ja jätevesiin. Elintarvikealan osuus koko teollisuuden ympäristönsuojelun kokonaisinvestoinneista oli hyvin vähäinen, eli ainoastaan 0,16 %. Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestointien kohdentuminen eri toimialoilla vuonna euroa Toimiala Ilma Vesi Jäte* Muu Yhteensä Kaivostoiminta ja louhinta Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden ja jalkineiden valmistus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Öljy-, kumi- ja muovituotteiden valmistus Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus Lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Electronisten tuotteiden sähkölaitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Energiahuolto Veden puhdistus ja jakelu Toimialat yhteensä * Sisältää jätehuollon sekä maaperän ja pohjaveden suojelun Lähde: Ympäristötilasto 2013 Elintarviketoimialan ympäristönsuojeluinvestoinnit % 7 % 17 % Ilma Vesi 76 % Jäte* Muu *Sisältää jätehuollon sekä maaperän ja pohjaveden suojelun Lähde: Ympäristötilasto 2013

17 15(16) Yritysesimerkkejä elintarviketeollisuuden ympäristövastuun toimenpiteistä Kyselyssä pyydettiin yrityksiä mainitsemaan toimintaansa liittyviä käytännön ympäristövastuun esimerkkejä. Seuraavassa on esitelty Arla Ingmanin, Pauligin sekä Atrian esimerkit. Arla Ingman Oy Ab Jätehuollon uudistaminen: teimme jätehuoltokartoituksen, jossa tarkasteltiin jätehuollon nykytilaa ja mahdollisia ongelmakohtia. Samaan aikaan kartoitimme vaihtoehtoisia käsittelytapoja jätefraktioillemme sekä koulutimme henkilöstöämme jätehuollosta ja erityisesti kierrättämisestä. Lisäsimme kierrätysastioita ja uudistimme ohjeistuksia. Päätimme ohjata sekajätteen kaatopaikan sijaan polttolaitokselle ja yritämme jatkuvasti vähentää syntyvän sekajätteen määrää. Parannushankkeita jätehuollon suhteen on edelleen käynnissä. Oy Gustav Paulig Ab Olemme ohentaneet pakkaustemme pakkauslaminaatteja. Yhteensä käytimme vuonna 2012 noin kg vähemmän pakkausmateriaaleja kuin edellisenä vuonna. Atria Suomi Oy Atria on tehnyt investointeja tuotanto-olosuhteiden parantamiseen yhteensä 5 miljoonalla eurolla vuosien 2011 ja 2012 aikana. Investoinnit ovat kohdistuneet muun muassa lämmön talteenottoon sekä ilmastoinnin tehostamiseen ja ohjaukseen. Energian absoluuttinen kulutus Atria Suomessa on kääntynyt laskuun ja energiatehokkuudessa on tehty vaikuttavaa tulosta.

18 16(16) Katsaukseen vastanneet elintarviketeollisuuden yritykset vuonna Altia Oyj 2. Apetit Oyj 3. Arla Ingman Oy Ab 4. Atria Suomi Oy 5. Eckes-Granini Finland Oy Ab 6. Elonen Oy Leipomo 7. Felix Abba Oy Ab 8. Oy Gustav Paulig Ab 9. Hankkija Oy 10. Haribo Lakrids Oy Ab 11. HK Ruokatalo Oy 12. Jokilaakson Juusto Oy 13. Kankaisten öljykasvit Oy 14. Maitokolmio 15. Mildola Oy 16. Office Deli Oy 17. Olvi Oyj 18. Osuuskunta Maitomaa 19. Raisio-konserni 20. Saarioinen Oy 21. Sinebrychoff 22. Suomen Sokeri Oy 23. Tuoretie Oy 24. VAASAN Oy 25. Vaissi Oy 26. Valio Oy