Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Anna Vainikainen

Transkriptio

1 Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Anna Vainikainen

2 Sisällysluettelo Kyselyn taustatiedot...1 Yhteenveto ympäristövastuun kyselyn tuloksista...2 Tuotanto ja raaka-aineet...2 Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa...3 Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet...4 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa...6 Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa...8 Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristönsuojeluinvestoinnit...9 Kyselyyn vastanneet yritykset vuonna

3 Yhteenveto 1(11) Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on koonnut vuodesta 2006 lähtien alan yhteisen ympäristövastuun raportin. Ensimmäiseen raporttiin tiedot koottiin vuosilta 2004 ja ETL:n jäsenyrityksille suunnattu ympäristökysely on uusittu tämän jälkeen vuosittain. Tähän yhteenvetoon on koottu vuonna 2010 tehdyn ympäristövastuun kyselyn tulokset sekä muista lähteistä saatavilla olevaa tilastotietoa elintarviketeollisuuden ympäristövaikutuksista 1. Elintarviketeollisuus on metalli- metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Elintarviketeollisuuden osuus ympäristöön kohdistuvasta teollisuuden kokonaiskuormituksesta on kuitenkin melko vähäinen. Keskeisiä ympäristönäkökohtia elintarviketeollisuudessa ovat energian- ja vedenkäytön tehostaminen, jätevesien ympäristökuormituksen vähentäminen sekä raaka-aineiden ja muiden materiaalien tehokas hyödyntäminen. Kyselyn taustatiedot ja edustavuus Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamaan ympäristökyselyyn vastasi 38 jäsenyritystä 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten lukumäärä kasvoi jälleen edellisestä vuodesta. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli vuonna 2009 yhteensä noin 6,6 miljardia euroa, mikä vastaa 63 % koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta (10,4 mrd. euroa). Henkilöstön määrä kyselyyn osallistuneissa yrityksissä vuonna 2009 oli noin henkeä. Se on 64 % koko elintarviketeollisuuden työvoimasta ( henkeä). Tietoja kyselyyn vastanneista yrityksistä Yrityksiä 38 Toimialoja 16 Liikevaihto ,6 mrd. euroa - osuus koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta 63 % Henkilöstön määrä osuus koko elintarviketeollisuuden työvoimasta 64 % Kyselyyn vastanneiden yritysten edustamat toimialat Alkoholijuomat Meijerituotteet ja jäätelö Kahvi ja tee Myllytuotteet ja tärkkelys Kalatuotteet Oluet, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Kasvis- ja hedelmätuotteiden jalostus Rehut 1 Esimerkiksi Tilastokeskuksesta saatavilla olevat luvut koskevat pääosin vuotta ETL:n jäsenyrityksille toteuttaman kyselyn vastaukset perustuvat puolestaan vuoden 2009 tietoihin. 2 Lista kyselyyn vastanneista yrityksistä on tämän yhteenvedon lopussa.

4 2(11) Leipä ja keksit Sokerin valmistus Makaroni ja muut elintarvikkeet Suklaa, makeiset ja kaakao Maltaiden valmistus Teurastus ja lihanjalostus Mausteet ja maustekastikkeet Öljyt ja rasvat Yhteenveto ympäristövastuun kyselyn tuloksista Alla olevaan taulukkoon on koottu elintarviketeollisuuden tuotantoon suhteutetut ympäristövastuun tunnusluvut. Ne perustuvat kyselyyn osallistuneiden yritysten vastauksiin. Tunnuslukuja tulkittaessa on muistettava, että kyselyyn vastanneiden yritysten toimialajakauma vaihtelee vuosittain, mikä vaikuttaa myös kyselyn tuloksiin. Tämä näkyy erityisesti mm. jäteveden määrässä: tunnusluku kasvaa, kun vastanneiden joukossa on runsaasti jätevettä tuottavien toimialojen yrityksiä. Toinen keskeinen vedenkäyttöä ja jäteveden määrää kuvaaviin tunnuslukuihin vaikuttava näkökohta ovat runsaasti jäähdytysvettä vaativat tuotantoprosessit ja toimialat. Tuotannossa käytetty jäähdytysvesi on raportoitu mukaan em. tunnuslukuihin. Tavoitteena on kehittää kyselyä niin, että jäähdytysveden määrä raportoitaisiin erikseen. Tämä antaisi paremman kuvan alan yritysten todellisesta vedenkäytön tarpeesta ja tuotannossa syntyvän jäteveden määrästä. Biojätteen määrä otettiin viime vuonna mukaan uutena tuotantoon suhteutettuna tunnuslukuna. Tuotantoon suhteutetut tunnusluvut ) ) ) ) ) ) Energian kulutus (MWh/tuotetonni) 0,58 0,57 0,58 0,61 0,60 0,60 * Lämpö 0,38 0,37 0,38 0,39 0,37 0,37 * Sähkö 0,20 0,20 0,20 0,22 0,23 0,23 Vedenkulutus (m 3 /tuotetonni) 5,0 4,8 4,7 4,6 4,5 4,3 Jäteveden määrä (m 3 /tuotetonni) 3,5 3,3 2,9 3,1 3,1 3,9 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,6 3,3 3,5 3,5 4,1 3,3 Biojätteen määrä (kg/tuotetonni) ,7 7,8 7,6 1) Luvut perustuvat 19 yrityksen antamiin tietoihin. 2) Luvut perustuvat 24 yrityksen antamiin tietoihin. 3) Luvut perustuvat 27 yrityksen antamiin tietoihin. 4) Luvut perustuvat 31 yrityksen antamiin tietoihin. 5) Luvut perustuvat 38 yrityksen antamiin tietoihin. Tuotanto ja raaka-aineet Tuotantomäärä ja raaka-aineet (1000 kg)* Tunnusluku 2009 Tuotantomäärä Raaka-aineet *Kyselyyn vastanneet yritykset Kyselyyn vastanneiden yritysten tuotantomäärä oli yhteensä tonnia vuonna Raportissa esitetyt suhteutetut tunnusluvut perustuvat tässä kohdassa raportoituun kyselyyn vastanneiden yritysten kokonaistuotantomäärään. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosesseissa syntyy päätuotteiden ohella runsaasti sivutuotteita, joita hyödynnetään raaka-aineena mm. rehuteollisuudessa sekä biopolttoaineina. Vuonna 2009 kyselyyn osallistuneissa yrityksissä sivutuotteita syntyi yhteensä tonnia. Määrä on edellisvuonna raportoitua sivutuotteiden määrää huomattavasti pienempi ( tonnia), mikä johtuu mm. yritysten muuttuneista sivu-

5 3(11) tuotteiden laskentatavoista sekä erovaisuuksista kyselyyn vuosina 2009 ja 2010 vastanneiden yritysten toimialajakaumassa. Raaka-aineita käytettiin kyselyyn vastanneissa yrityksissä vuonna 2009 yhteensä noin tonnia. Raaka-ainemääriin ei sisälly tuotannossa käytetty vesi; se on raportoitu tämän yhteenvedon kohdassa vedenkulutus. Vastanneista yrityksistä kuusi valmistaa luomutuotteita. Niiden tuotannossaan käyttämien luomuraaka-aineiden määrä vuonna 2009 oli noin tonnia, eli noin 1,5 % ko. yritysten käyttämistä raaka-aineista. Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa Energiankulutus (GWh)* Tunnusluku 2009 Lämpö Sähkö Energiankäyttö yhteensä *Kyselyyn vastanneet yritykset Energiankäytön tehostaminen on yksi elintarviketeollisuuden merkittäviä ympäristönäkökohtia. Energiankäytön tehostamiseen liittyvät näkökohdat ovat korostuneet erityisesti ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy myös kyselyn tuloksissa, joissa energiatehokkuuden parantaminen sekä yrityksen energiatalouteen ja ilmastokuormituksen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet nousivat keskeisimmäksi ympäristövastuun painopistealueeksi. Alan energiankulutus vaihtelee toimialoittain ja energiankulutuksessa on myös erilaisista tuotantoprosesseista johtuvia eroja. Tyypillisiä energian käyttökohteita ovat tuotantoa palvelevat toiminnot, kuten höyry, jäähdytys- ja kylmäjärjestelmät, paineilma sekä vesikierrot. Elintarviketeollisuuden BREF-dokumentin 3 mukaan EU:n alueella toimivan elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta noin kolmannes kuluu kuumennusprosesseihin. Jäähdytys- ja pakastusprosessien osuus alan kokonaisenergiankulutuksesta on noin 16 %. Tuotantoprosessien ohella energiaa ja vettä kuluttavat yritysten muut toiminnot ja toimistotilat. Energiankulutus jakautuu elintarviketeollisuudessa tasaisesti lämmön, polttoaineiden ja sähkön kesken. Tuotantolaitoksissa lämpöenergiaa käytetään tuotteiden kypsentämisen ja kuumennuskäsittelyjen ohella mm. kuivausprosesseihin sekä pesuvesien ja rakennusten lämmitykseen. Omien kattilalaitosten höyry tai kuuma vesi tuotetaan esimerkiksi polttoöljyllä tai maakaasulla. Osa tuotantolaitoksista hankkii energiansa ostopalveluna ja osa kuuluu kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vajaa kolmannes hankkii uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua energiaa (mm. vesivoima, puuhake ja tuulisähkö). Uusiutuvan energian osuus yritysten ostoenergiasta vaihtelee kymmenestä prosentista sataan prosenttiin. Lähes puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä seuraa toiminnoistaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Seuranta keskittyy pääasiassa oman energiantuotannon sekä ostoenergian päästöihin. Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2009 yhteensä 80,8 TWh. Kokonaiskulutus väheni 7,4 % edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden ja rakentamisen osuus Suomessa kulutetusta sähköstä laski hieman alle puoleen (46 %). Metsäteollisuus, metalliteollisuus ja kemianteollisuus ovat sähkönkulutukseltaan kolme merkittävintä teollisuudenalaa. Elintarviketeollisuuden sähkönkulutus on noin 3 % sähkön kokonaiskulutuksesta teollisuudessa. 3 Integrated Pollution Prevention and Control. Reference Document on Best Available Techniques in the Food, Drink and Milk Industries (August 2006).

6 4(11) Teollisuuden sähkönkulutus sektoreittain % 3 % 17 % 53 % metsäteollisuus metalliteollisuus kemianteollisuus muut elintarviketeollisuus 18 % Lähde: Ympäristötilasto 2010 Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukset Elintarviketeollisuusliitto hallinnoi elintarviketeollisuusyrityksille suunnattua energiatehokkuussopimusjärjestelmää, jolla toteutetaan EU:n energiapalveludirektiivin 4 velvoitteita. Järjestelmän tavoitteena on tehostaa alan energiankulutusta 9 % vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoden 2005 kulutukseen. Sopimusjärjestelmä kattaa vuodet ja siihen liittyminen on yrityksille vapaaehtoista. Liittyessään sopimukseen yritys sitoutuu tehostamaan energiankäyttöään 9 %. Tehostamistavoite ei kuitenkaan rajoita yrityksen kasvua. Sopimus tarjoaa työkaluja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä energiankäytöstä aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Sopimukseen liittyneiden yritysten on mahdollista hakea työ- ja elinkeinoministeriön tukea energiakatselmuksiin ja -investointeihin. Lisäksi yritys voi sopimusjärjestelmään liittymällä osoittaa ympäristölupiin liittyvän energiankäytön tehostamisvelvoitteen toteutumisen. ETL tarjoaa sopimukseen liittyneille yrityksille maksutonta energiatehokkuusneuvontaa yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukseen on liittynyt yhteensä 33 yritystä ja 77 toimipaikkaa. Lisäksi kaksi alan yritystä on liittynyt energiavaltaisen teollisuuden vastaavaan ohjelmaan. Tähän mennessä sopimukseen liittyneet yritykset edustavat yli 60 % elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta. Yritykset ovat toteuttaneet vuosina yhteensä 58 energiansäästötoimenpidettä. Tehostamistoimilla on säästetty energiaa MWh/a, mikä vastaa 19 % sopimuskaudelle asetetusta kokonaistavoitteesta. Toimenpiteiden investointikustannukset ovat olleet yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet Vedenkulutus ja jätevedet (1000 m 3 )* Tunnusluku 2009 Kokonaisvedenkulutus Jäteveden määrä *Kyselyyn vastanneet yritykset 4 Direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY)

7 5(11) 1) Vedenkulutusta kuvaava luku sisältää tuotteisiin ja prosesseihin käytetyn veden, jäähdytysveden sekä saniteettivedet. 2) Jäteveden kokonaismäärä pitää sisällään myös käytetyn jäähdytysveden määrän. Teollisuuden vedenkäyttö on noin puolet veden kokonaiskulutuksesta Suomessa. Vuonna 2008 teollisuuden vedenotto oli noin miljoonaa kuutiometriä. Elintarvike- ja kemianteollisuuden prosesseja lukuun ottamatta teollisuudessa käytetään pääosin pintavettä, mikä näkyy myös käytetyn veden jakautumisessa eri lähteiden kesken. Teollisuuden käyttämästä vedestä valtaosa (71 %) oli peräisin merestä. Jokiveden osuus oli 16 % ja muiden lähteiden 13 %. Elintarviketeollisuuden runsas vedenkulutus johtuu mm. tuotantoprosesseihin liittyvistä hygienia- ja puhtausvaatimuksista sekä jäähdytystarpeista. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden kokonaisvedenkäytöstä vuonna 2008 oli kuitenkin vain 0,45 % eli 34,5 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 11,6 miljoonaa kuutiometriä oli merivettä, 3,0 miljoonaa kuutiometriä jokivettä ja 1,2 miljoonaa kuutiometriä järvivettä. Kunnan vesilaitoksen kautta otettiin 11,8 miljoonaa kuutiometriä vettä ja pohjavesiottamoista saatiin 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Meri- ja pintaveden suuri osuus elintarviketeollisuuden vedenkäytöstä kuvastaa alan prosesseissa tarvittavan jäähdytysveden suurta määrää. Käytetyn jäähdytysveden määrä vaihtelee toimialoittain ja se voi nousta jopa yli 70 prosenttiin tuotantolaitoksen kokonaisvedenkulutuksesta. Kyselyyn vastanneiden yritysten osalta jäähdytysveden osuus vuoden 2009 kokonaisvedenkulutuksesta oli yli 40 %. Ympäristökyselyyn vastanneiden yritysten tuottama jäteveden määrä oli kuutiometriä vuonna Elintarviketeollisuuden vedenotto 2008 (yhteensä 34,5 milj. m3) 1 % 20 % 34 % 3 % 9 % 33 % pohjavedenottamo järvi joki meri kunnan vesilaitos tekoallas Lähde: Ympäristötilasto 2010 Vuonna 2008 teollisuuden jätevesien kiintoaineen kokonaismäärä oli tonnia. Yhteenlaskettu jäteveden fosforikuorma oli 191 tonnia ja typpikuorma tonnia. Elintarviketeollisuuden jätevesien kiintoaineen määrä vuonna 2008 oli 83 tonnia. Fosforin määrä oli 4 tonnia ja typpikuorma 87 tonnia. On kuitenkin huomattava, että edellä mainitut kuormituslukemat eivät kuvasta alan varsinaisia päästöjä vesistöön, vaan osa jätevedestä käsitellään vielä kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa. Teollisuuden jätevesikuormitus toimialoittain 2008 (1000 kg) Toimiala Kiintoaine Fosfori Typpi Biologinen hapenkulutus BHK 7 * Elintarviketeollisuus Kaivos- ja louhostoiminta

8 6(11) Kemianteollisuus Metalliteollisuus Metsäteollisuus Muut Yhteensä *Biologinen hapenkulutus (BHK) kuvaa kiintoaineen orgaanisen aineksen määrää. Se ilmoittaa kuinka monta millilitraa happea tarvitaan muuttamaan jätevesilitrassa oleva orgaaninen aines hiilidioksidiksi. Lähde: Ympäristötilasto 2010 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätevesien kokonaiskuormituksesta on varsin vähäinen: teollisuuden jätevesien kiintoaineesta on peräisin elintarviketeollisuudesta ainoastaan 0,5 %, fosforikuormasta 2,1 % ja typestä 2,7 %. Alan yritykset ovat investoineet huomattavasti jätevesien puhdistamiseen: vuonna 2008 elintarviketeollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinneista käytettiin lähes puolet vedenkäytön tehostamiseen ja jätevesien puhdistamiseen. Elintarviketeollisuuden jätevesipäästöt tn/a kiintoaine typpi fosfori Lähde: Ympäristötilasto 2010 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa Jätemäärät jakaumittain (1000 kg) * Tunnusluku 2009 Kaatopaikkajäte Biojäte Ongelmajäte 416,2 *Kyselyyn vastanneet yritykset Jätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2008 oli 80 miljoonaa tonnia. Tästä noin 40 % hyödynnettiin materiaalina tai energiana. Suurin osa jätteistä kertyi mineraalien kaivussa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Teollisuuden jätekertymä vuonna 2008 oli noin 16 miljoonaa tonnia, mikä vastasi noin viidennestä Suomen kokonaisjätekertymästä.

9 7(11) Kokonaisjätekertymä Suomessa % 3 % maa- ja metsätalous sekä kalastus mineraalien kaivu 31 % 41 % teollisuus energiantuotanto rakentaminen 1 % kotitaloudet ja palvelut 20 % Lähde: Ympäristötilasto 2010 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätekertymästä vuonna 2008 oli noin 4 %. Pääosa elintarviketeollisuuden jätteestä koostuu eläin- ja kasviperäisistä jätteistä sekä mineraalijätteestä. Merkittävä osa elintarviketeollisuudessa syntyvistä eläin- ja kasviperäisistä jakeista hyödynnetään sivutuotteina muiden teollisuudenalojen raaka-aineina sekä suoraan biopolttoaineena tai niiden valmistuksessa (ks. edellä kohta Tuotanto). Ongelmajätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2009 oli 2,4 miljoonaa tonnia. Tästä 33 % syntyi teollisuudessa. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden ongelmajätteistä vuonna 2008 oli noin 1,3 prosenttia. Teollisuuden jätekertymä toimialoittain % 2 % 12 % 17 % metsäteollisuus kemianteollisuus metalliteollisuus elintarviketeollisuus muut 65 % Lähde: Ympäristötilasto 2010 ETL:n ympäristökyselyssä selvitettiin alan yritysten kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän lisäksi energia-, bio- ja ongelmajätteen määriä. Niiden jakauma kyselyyn vastanneiden yritysten osalta on esitetty alla olevassa kaaviossa. Kyselyssä kartoitettujen jakeiden lisäksi yrityksissä syntyy myös muita materiaalina hyödynnettäviä jakeita, joita ei ole huomioitu tässä yhteydessä.

10 8(11) Jätejakauma kyselyyn vastanneissa yrityksissä % 23 % 51 % kaatopaikkajäte energiajäte biojäte ongelmajäte 25 % Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa Pakkausten ensisijainen tehtävä on suojata elintarvikkeita pilaantumiselta. Toimiva pakkaus on jo sellaisenaan ympäristötehokas, sillä se ehkäisee elintarvikehävikin syntymistä. Lisäksi tuotepakkauksissa voidaan välittää tietoa kuluttajille mm. tuotteen asianmukaisesta säilytyksestä ja käsittelystä. Pakkausten hyötykäyttö vähentää kaatopaikalle päätyvien elintarvikepakkausten määrää sekä neitseellisen pakkausmateriaalin tarvetta. Alan yritykset pyrkivät vähentämään pakkausjätteen määrää tehostamalla pakkaussuunnittelua sekä pakkausmateriaalien hyötykäyttöä. Elintarvikealan yritysten pakkausten hyötykäyttövelvoitteista huolehditaan yhteistyössä Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden pakkausten kokonaiskäyttö vuonna 2008 oli 794 miljoonaa kiloa. Pakkausten kokonaiskäyttö elintarviketeollisuudessa Milj. kg Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

11 9(11) Elintarvikeyritykset toimittivat kotimaan markkinoille 200 miljoonaa kiloa pakkauksia vuonna Näillä pakkauksilla tarkoitetaan niitä kertaalleen täytettäviä ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran vuoden 2008 aikana. Luku vastaa syntyvän pakkausjätteen määrää, josta siis osa ohjataan uudelleenkäyttöön. Uudelleenkäytetyn pakkausmateriaalin määrä oli 594 miljoonaa kiloa. Elintarviketeollisuudessa pakkausten uudelleenkäyttöaste vuonna 2008 oli 75 %. Pakkausten kokonaiskäyttö tarkoittaa täyttökertojen mukaan laskettavaa pakkausten määrää (ts. markkinoille saatettujen uusien pakkausten sekä uudelleenkäytön summa). Uudelleenkäyttöjärjestelmästä poistuvien pakkausten määrän arvioidaan olevan yhtä suuri kuin järjestelmään tulevien pakkausten. Suomen markkinoille saatetut pakkausmateriaalit* (1000 kg) Puukuitu, kartonki ja aaltopahvi Muovipakkaukset Metallipakkaukset Lasipakkaukset Lavat ja muut puupakkaukset Muut Yhteensä (1000 kg) *Elintarviketeollisuusyritysten kotimaan markkinoille itse pakkaamat ja maahantuomat pakkausmateriaalit. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten uudelleenkäyttö* (1000 kg) Puukuitu, kartonki ja aaltopahvi Muovipakkaukset Metallipakkaukset Lasipakkaukset Lavat ja muut puupakkaukset Yhteensä (1000 kg) *Pakkausten uudelleenkäyttö lasketaan täyttökertojen mukaan. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristönsuojeluinvestoinnit Kyselyssä selvitettiin ETL:n jäsenyritysten ympäristövastuun keskeisiä painopistealueita. Tärkeimmiksi näkökohdiksi tällä hetkellä sekä myös lähivuosien aikana nousivat kyselyn perusteella energia- ja materiaalitehokkuus, vedenkäytön tehostaminen ja jäteveden määrään ja laatuun liittyvät näkökohdat. Jäsenyrityksissä on käynnissä erilaisia toimenpiteitä ja hankkeita energiankäytön tehostamiseksi. Tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantamisen ohella yritysten mainitsemia toimenpiteitä ovat mm. uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen, yrityksen kokonaishiilitaseen pienentäminen ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskenta. Vastanneista yrityksistä 21 on liittynyt joko elintarviketeollisuuden tai energiavaltaisen teollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen (ks. edellä kohta Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa). Materiaalitehokkuus sekä elintarvikeketjun eri osissa syntyvän hävikin ehkäisy mainittiin kyselyssä alan yritysten toimintaan liittyvinä keskeisinä ympäristövastuun näkökohtina. Tuotannon materiaalitehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. pyrkimys jätteen synnyn

12 10(11) ehkäisyyn ja hävikin vähentämiseen, biojätteen hyödyntäminen biopolttoaineena sekä kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen. Vedenkäytön tehostamiseen pyritään mm. tehostamalla ja optimoimalla tuotantoprosesseihin liittyviä pesuja ja jäähdytystä. Jätevesikuormituksen osalta on asetettu jäteveden määrän vähentämiseen ja laadun parantamiseen liittyviä tavoitteita. Muita keskeisiksi mainittuja näkökohtia olivat mm. tuotteiden ympäristöominaisuuksien parantaminen, henkilöstön ympäristötietoisuuden edistäminen, logistiikan ympäristötehokkuuden kehittäminen sekä ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen tukeminen alkutuotannossa. Ympäristövastuun painopistealueet 2009 Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Vedenkäytön tehostaminen Jätevesi Muut Vastausten lkm Tärkein painopistealue Toiseksi tärkein painopistealue Kolmanneksi tärkein painopistealue Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset Elintarvikealan yritykset tekivät vuonna 2008 ympäristönsuojeluinvestointeja yhteensä 11,3 miljoonalla eurolla. Suurin osa investoinneista (81 %) kohdistui vedenkäyttöön ja jätevesiin sekä ilmansuojeluun. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden ympäristönsuojelun kokonaisinvestoinneista oli 5 %. Elintarviketeollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit % 2 % 45 % 46 % ilma vesi jäte muu Lähde: Ympäristötilasto 2010

13 11(11) Kyselyyn vastanneet yritykset vuonna Altia Oyj 2. Arla Ingman Oy Ab 3. Atria Suomi Oy 4. Eckes-Granini Finland Oy Ab 5. Fazer Leipomot Oy 6. Fazer Makeiset Oy 7. Felix Abba Oy Ab 8. Oy Gustav Paulig Ab 9. Oy Gust. Ranin 10. Hankkija-Maatalous Oy 11. Oy Hartwall Ab 12. HK Ruokatalo Oy 13. Honkajoki Oy 14. Jokilaakson Juusto Oy 15. Järvi-Suomen Portti Osuuskunta 16. Lagerblad Foods Oy 17. Oy Lantmännen Unibake Ab Finland 18. Lapin Liha Oy 19. LU Suomi Oy 20. Lännen Tehtaat Oyj 21. Moilas Oy 22. Olvi Oyj 23. Osuuskunta Maitomaa 24. Osuuskunta Satamaito 25. Oy Panda Ab 26. Pernod Ricard Finland Oy 27. Pramia Oy 28. Raisio Oyj 29. Saarioinen Oy 30. Scanegg Suomi Oy 31. Oy Sinebrychoff Ab 32. Snellmanin Kokkikartano Oy 33. Snellmans Köttförädling Ab 34. Suomen Sokeri Oy 35. VAASAN Oy 36. Valio Oy 37. Viking Malt Oy 38. Wursti Oy

14 PL 115 (Pasilankatu 2) Helsinki puh. (09) fax (09)