Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Anna Vainikainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä. 13.12.2010 Anna Vainikainen"

Transkriptio

1 Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Anna Vainikainen

2 Sisällysluettelo Kyselyn taustatiedot...1 Yhteenveto ympäristövastuun kyselyn tuloksista...2 Tuotanto ja raaka-aineet...2 Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa...3 Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet...4 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa...6 Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa...8 Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristönsuojeluinvestoinnit...9 Kyselyyn vastanneet yritykset vuonna

3 Yhteenveto 1(11) Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on koonnut vuodesta 2006 lähtien alan yhteisen ympäristövastuun raportin. Ensimmäiseen raporttiin tiedot koottiin vuosilta 2004 ja ETL:n jäsenyrityksille suunnattu ympäristökysely on uusittu tämän jälkeen vuosittain. Tähän yhteenvetoon on koottu vuonna 2010 tehdyn ympäristövastuun kyselyn tulokset sekä muista lähteistä saatavilla olevaa tilastotietoa elintarviketeollisuuden ympäristövaikutuksista 1. Elintarviketeollisuus on metalli- metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Elintarviketeollisuuden osuus ympäristöön kohdistuvasta teollisuuden kokonaiskuormituksesta on kuitenkin melko vähäinen. Keskeisiä ympäristönäkökohtia elintarviketeollisuudessa ovat energian- ja vedenkäytön tehostaminen, jätevesien ympäristökuormituksen vähentäminen sekä raaka-aineiden ja muiden materiaalien tehokas hyödyntäminen. Kyselyn taustatiedot ja edustavuus Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamaan ympäristökyselyyn vastasi 38 jäsenyritystä 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten lukumäärä kasvoi jälleen edellisestä vuodesta. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli vuonna 2009 yhteensä noin 6,6 miljardia euroa, mikä vastaa 63 % koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta (10,4 mrd. euroa). Henkilöstön määrä kyselyyn osallistuneissa yrityksissä vuonna 2009 oli noin henkeä. Se on 64 % koko elintarviketeollisuuden työvoimasta ( henkeä). Tietoja kyselyyn vastanneista yrityksistä Yrityksiä 38 Toimialoja 16 Liikevaihto ,6 mrd. euroa - osuus koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta 63 % Henkilöstön määrä osuus koko elintarviketeollisuuden työvoimasta 64 % Kyselyyn vastanneiden yritysten edustamat toimialat Alkoholijuomat Meijerituotteet ja jäätelö Kahvi ja tee Myllytuotteet ja tärkkelys Kalatuotteet Oluet, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Kasvis- ja hedelmätuotteiden jalostus Rehut 1 Esimerkiksi Tilastokeskuksesta saatavilla olevat luvut koskevat pääosin vuotta ETL:n jäsenyrityksille toteuttaman kyselyn vastaukset perustuvat puolestaan vuoden 2009 tietoihin. 2 Lista kyselyyn vastanneista yrityksistä on tämän yhteenvedon lopussa.

4 2(11) Leipä ja keksit Sokerin valmistus Makaroni ja muut elintarvikkeet Suklaa, makeiset ja kaakao Maltaiden valmistus Teurastus ja lihanjalostus Mausteet ja maustekastikkeet Öljyt ja rasvat Yhteenveto ympäristövastuun kyselyn tuloksista Alla olevaan taulukkoon on koottu elintarviketeollisuuden tuotantoon suhteutetut ympäristövastuun tunnusluvut. Ne perustuvat kyselyyn osallistuneiden yritysten vastauksiin. Tunnuslukuja tulkittaessa on muistettava, että kyselyyn vastanneiden yritysten toimialajakauma vaihtelee vuosittain, mikä vaikuttaa myös kyselyn tuloksiin. Tämä näkyy erityisesti mm. jäteveden määrässä: tunnusluku kasvaa, kun vastanneiden joukossa on runsaasti jätevettä tuottavien toimialojen yrityksiä. Toinen keskeinen vedenkäyttöä ja jäteveden määrää kuvaaviin tunnuslukuihin vaikuttava näkökohta ovat runsaasti jäähdytysvettä vaativat tuotantoprosessit ja toimialat. Tuotannossa käytetty jäähdytysvesi on raportoitu mukaan em. tunnuslukuihin. Tavoitteena on kehittää kyselyä niin, että jäähdytysveden määrä raportoitaisiin erikseen. Tämä antaisi paremman kuvan alan yritysten todellisesta vedenkäytön tarpeesta ja tuotannossa syntyvän jäteveden määrästä. Biojätteen määrä otettiin viime vuonna mukaan uutena tuotantoon suhteutettuna tunnuslukuna. Tuotantoon suhteutetut tunnusluvut ) ) ) ) ) ) Energian kulutus (MWh/tuotetonni) 0,58 0,57 0,58 0,61 0,60 0,60 * Lämpö 0,38 0,37 0,38 0,39 0,37 0,37 * Sähkö 0,20 0,20 0,20 0,22 0,23 0,23 Vedenkulutus (m 3 /tuotetonni) 5,0 4,8 4,7 4,6 4,5 4,3 Jäteveden määrä (m 3 /tuotetonni) 3,5 3,3 2,9 3,1 3,1 3,9 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,6 3,3 3,5 3,5 4,1 3,3 Biojätteen määrä (kg/tuotetonni) ,7 7,8 7,6 1) Luvut perustuvat 19 yrityksen antamiin tietoihin. 2) Luvut perustuvat 24 yrityksen antamiin tietoihin. 3) Luvut perustuvat 27 yrityksen antamiin tietoihin. 4) Luvut perustuvat 31 yrityksen antamiin tietoihin. 5) Luvut perustuvat 38 yrityksen antamiin tietoihin. Tuotanto ja raaka-aineet Tuotantomäärä ja raaka-aineet (1000 kg)* Tunnusluku 2009 Tuotantomäärä Raaka-aineet *Kyselyyn vastanneet yritykset Kyselyyn vastanneiden yritysten tuotantomäärä oli yhteensä tonnia vuonna Raportissa esitetyt suhteutetut tunnusluvut perustuvat tässä kohdassa raportoituun kyselyyn vastanneiden yritysten kokonaistuotantomäärään. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosesseissa syntyy päätuotteiden ohella runsaasti sivutuotteita, joita hyödynnetään raaka-aineena mm. rehuteollisuudessa sekä biopolttoaineina. Vuonna 2009 kyselyyn osallistuneissa yrityksissä sivutuotteita syntyi yhteensä tonnia. Määrä on edellisvuonna raportoitua sivutuotteiden määrää huomattavasti pienempi ( tonnia), mikä johtuu mm. yritysten muuttuneista sivu-

5 3(11) tuotteiden laskentatavoista sekä erovaisuuksista kyselyyn vuosina 2009 ja 2010 vastanneiden yritysten toimialajakaumassa. Raaka-aineita käytettiin kyselyyn vastanneissa yrityksissä vuonna 2009 yhteensä noin tonnia. Raaka-ainemääriin ei sisälly tuotannossa käytetty vesi; se on raportoitu tämän yhteenvedon kohdassa vedenkulutus. Vastanneista yrityksistä kuusi valmistaa luomutuotteita. Niiden tuotannossaan käyttämien luomuraaka-aineiden määrä vuonna 2009 oli noin tonnia, eli noin 1,5 % ko. yritysten käyttämistä raaka-aineista. Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa Energiankulutus (GWh)* Tunnusluku 2009 Lämpö Sähkö Energiankäyttö yhteensä *Kyselyyn vastanneet yritykset Energiankäytön tehostaminen on yksi elintarviketeollisuuden merkittäviä ympäristönäkökohtia. Energiankäytön tehostamiseen liittyvät näkökohdat ovat korostuneet erityisesti ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy myös kyselyn tuloksissa, joissa energiatehokkuuden parantaminen sekä yrityksen energiatalouteen ja ilmastokuormituksen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet nousivat keskeisimmäksi ympäristövastuun painopistealueeksi. Alan energiankulutus vaihtelee toimialoittain ja energiankulutuksessa on myös erilaisista tuotantoprosesseista johtuvia eroja. Tyypillisiä energian käyttökohteita ovat tuotantoa palvelevat toiminnot, kuten höyry, jäähdytys- ja kylmäjärjestelmät, paineilma sekä vesikierrot. Elintarviketeollisuuden BREF-dokumentin 3 mukaan EU:n alueella toimivan elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta noin kolmannes kuluu kuumennusprosesseihin. Jäähdytys- ja pakastusprosessien osuus alan kokonaisenergiankulutuksesta on noin 16 %. Tuotantoprosessien ohella energiaa ja vettä kuluttavat yritysten muut toiminnot ja toimistotilat. Energiankulutus jakautuu elintarviketeollisuudessa tasaisesti lämmön, polttoaineiden ja sähkön kesken. Tuotantolaitoksissa lämpöenergiaa käytetään tuotteiden kypsentämisen ja kuumennuskäsittelyjen ohella mm. kuivausprosesseihin sekä pesuvesien ja rakennusten lämmitykseen. Omien kattilalaitosten höyry tai kuuma vesi tuotetaan esimerkiksi polttoöljyllä tai maakaasulla. Osa tuotantolaitoksista hankkii energiansa ostopalveluna ja osa kuuluu kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vajaa kolmannes hankkii uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua energiaa (mm. vesivoima, puuhake ja tuulisähkö). Uusiutuvan energian osuus yritysten ostoenergiasta vaihtelee kymmenestä prosentista sataan prosenttiin. Lähes puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä seuraa toiminnoistaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Seuranta keskittyy pääasiassa oman energiantuotannon sekä ostoenergian päästöihin. Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2009 yhteensä 80,8 TWh. Kokonaiskulutus väheni 7,4 % edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden ja rakentamisen osuus Suomessa kulutetusta sähköstä laski hieman alle puoleen (46 %). Metsäteollisuus, metalliteollisuus ja kemianteollisuus ovat sähkönkulutukseltaan kolme merkittävintä teollisuudenalaa. Elintarviketeollisuuden sähkönkulutus on noin 3 % sähkön kokonaiskulutuksesta teollisuudessa. 3 Integrated Pollution Prevention and Control. Reference Document on Best Available Techniques in the Food, Drink and Milk Industries (August 2006).

6 4(11) Teollisuuden sähkönkulutus sektoreittain % 3 % 17 % 53 % metsäteollisuus metalliteollisuus kemianteollisuus muut elintarviketeollisuus 18 % Lähde: Ympäristötilasto 2010 Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukset Elintarviketeollisuusliitto hallinnoi elintarviketeollisuusyrityksille suunnattua energiatehokkuussopimusjärjestelmää, jolla toteutetaan EU:n energiapalveludirektiivin 4 velvoitteita. Järjestelmän tavoitteena on tehostaa alan energiankulutusta 9 % vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoden 2005 kulutukseen. Sopimusjärjestelmä kattaa vuodet ja siihen liittyminen on yrityksille vapaaehtoista. Liittyessään sopimukseen yritys sitoutuu tehostamaan energiankäyttöään 9 %. Tehostamistavoite ei kuitenkaan rajoita yrityksen kasvua. Sopimus tarjoaa työkaluja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä energiankäytöstä aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Sopimukseen liittyneiden yritysten on mahdollista hakea työ- ja elinkeinoministeriön tukea energiakatselmuksiin ja -investointeihin. Lisäksi yritys voi sopimusjärjestelmään liittymällä osoittaa ympäristölupiin liittyvän energiankäytön tehostamisvelvoitteen toteutumisen. ETL tarjoaa sopimukseen liittyneille yrityksille maksutonta energiatehokkuusneuvontaa yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukseen on liittynyt yhteensä 33 yritystä ja 77 toimipaikkaa. Lisäksi kaksi alan yritystä on liittynyt energiavaltaisen teollisuuden vastaavaan ohjelmaan. Tähän mennessä sopimukseen liittyneet yritykset edustavat yli 60 % elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta. Yritykset ovat toteuttaneet vuosina yhteensä 58 energiansäästötoimenpidettä. Tehostamistoimilla on säästetty energiaa MWh/a, mikä vastaa 19 % sopimuskaudelle asetetusta kokonaistavoitteesta. Toimenpiteiden investointikustannukset ovat olleet yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet Vedenkulutus ja jätevedet (1000 m 3 )* Tunnusluku 2009 Kokonaisvedenkulutus Jäteveden määrä *Kyselyyn vastanneet yritykset 4 Direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY)

7 5(11) 1) Vedenkulutusta kuvaava luku sisältää tuotteisiin ja prosesseihin käytetyn veden, jäähdytysveden sekä saniteettivedet. 2) Jäteveden kokonaismäärä pitää sisällään myös käytetyn jäähdytysveden määrän. Teollisuuden vedenkäyttö on noin puolet veden kokonaiskulutuksesta Suomessa. Vuonna 2008 teollisuuden vedenotto oli noin miljoonaa kuutiometriä. Elintarvike- ja kemianteollisuuden prosesseja lukuun ottamatta teollisuudessa käytetään pääosin pintavettä, mikä näkyy myös käytetyn veden jakautumisessa eri lähteiden kesken. Teollisuuden käyttämästä vedestä valtaosa (71 %) oli peräisin merestä. Jokiveden osuus oli 16 % ja muiden lähteiden 13 %. Elintarviketeollisuuden runsas vedenkulutus johtuu mm. tuotantoprosesseihin liittyvistä hygienia- ja puhtausvaatimuksista sekä jäähdytystarpeista. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden kokonaisvedenkäytöstä vuonna 2008 oli kuitenkin vain 0,45 % eli 34,5 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 11,6 miljoonaa kuutiometriä oli merivettä, 3,0 miljoonaa kuutiometriä jokivettä ja 1,2 miljoonaa kuutiometriä järvivettä. Kunnan vesilaitoksen kautta otettiin 11,8 miljoonaa kuutiometriä vettä ja pohjavesiottamoista saatiin 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Meri- ja pintaveden suuri osuus elintarviketeollisuuden vedenkäytöstä kuvastaa alan prosesseissa tarvittavan jäähdytysveden suurta määrää. Käytetyn jäähdytysveden määrä vaihtelee toimialoittain ja se voi nousta jopa yli 70 prosenttiin tuotantolaitoksen kokonaisvedenkulutuksesta. Kyselyyn vastanneiden yritysten osalta jäähdytysveden osuus vuoden 2009 kokonaisvedenkulutuksesta oli yli 40 %. Ympäristökyselyyn vastanneiden yritysten tuottama jäteveden määrä oli kuutiometriä vuonna Elintarviketeollisuuden vedenotto 2008 (yhteensä 34,5 milj. m3) 1 % 20 % 34 % 3 % 9 % 33 % pohjavedenottamo järvi joki meri kunnan vesilaitos tekoallas Lähde: Ympäristötilasto 2010 Vuonna 2008 teollisuuden jätevesien kiintoaineen kokonaismäärä oli tonnia. Yhteenlaskettu jäteveden fosforikuorma oli 191 tonnia ja typpikuorma tonnia. Elintarviketeollisuuden jätevesien kiintoaineen määrä vuonna 2008 oli 83 tonnia. Fosforin määrä oli 4 tonnia ja typpikuorma 87 tonnia. On kuitenkin huomattava, että edellä mainitut kuormituslukemat eivät kuvasta alan varsinaisia päästöjä vesistöön, vaan osa jätevedestä käsitellään vielä kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa. Teollisuuden jätevesikuormitus toimialoittain 2008 (1000 kg) Toimiala Kiintoaine Fosfori Typpi Biologinen hapenkulutus BHK 7 * Elintarviketeollisuus Kaivos- ja louhostoiminta

8 6(11) Kemianteollisuus Metalliteollisuus Metsäteollisuus Muut Yhteensä *Biologinen hapenkulutus (BHK) kuvaa kiintoaineen orgaanisen aineksen määrää. Se ilmoittaa kuinka monta millilitraa happea tarvitaan muuttamaan jätevesilitrassa oleva orgaaninen aines hiilidioksidiksi. Lähde: Ympäristötilasto 2010 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätevesien kokonaiskuormituksesta on varsin vähäinen: teollisuuden jätevesien kiintoaineesta on peräisin elintarviketeollisuudesta ainoastaan 0,5 %, fosforikuormasta 2,1 % ja typestä 2,7 %. Alan yritykset ovat investoineet huomattavasti jätevesien puhdistamiseen: vuonna 2008 elintarviketeollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinneista käytettiin lähes puolet vedenkäytön tehostamiseen ja jätevesien puhdistamiseen. Elintarviketeollisuuden jätevesipäästöt tn/a kiintoaine typpi fosfori Lähde: Ympäristötilasto 2010 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa Jätemäärät jakaumittain (1000 kg) * Tunnusluku 2009 Kaatopaikkajäte Biojäte Ongelmajäte 416,2 *Kyselyyn vastanneet yritykset Jätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2008 oli 80 miljoonaa tonnia. Tästä noin 40 % hyödynnettiin materiaalina tai energiana. Suurin osa jätteistä kertyi mineraalien kaivussa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Teollisuuden jätekertymä vuonna 2008 oli noin 16 miljoonaa tonnia, mikä vastasi noin viidennestä Suomen kokonaisjätekertymästä.

9 7(11) Kokonaisjätekertymä Suomessa % 3 % maa- ja metsätalous sekä kalastus mineraalien kaivu 31 % 41 % teollisuus energiantuotanto rakentaminen 1 % kotitaloudet ja palvelut 20 % Lähde: Ympäristötilasto 2010 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätekertymästä vuonna 2008 oli noin 4 %. Pääosa elintarviketeollisuuden jätteestä koostuu eläin- ja kasviperäisistä jätteistä sekä mineraalijätteestä. Merkittävä osa elintarviketeollisuudessa syntyvistä eläin- ja kasviperäisistä jakeista hyödynnetään sivutuotteina muiden teollisuudenalojen raaka-aineina sekä suoraan biopolttoaineena tai niiden valmistuksessa (ks. edellä kohta Tuotanto). Ongelmajätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2009 oli 2,4 miljoonaa tonnia. Tästä 33 % syntyi teollisuudessa. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden ongelmajätteistä vuonna 2008 oli noin 1,3 prosenttia. Teollisuuden jätekertymä toimialoittain % 2 % 12 % 17 % metsäteollisuus kemianteollisuus metalliteollisuus elintarviketeollisuus muut 65 % Lähde: Ympäristötilasto 2010 ETL:n ympäristökyselyssä selvitettiin alan yritysten kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän lisäksi energia-, bio- ja ongelmajätteen määriä. Niiden jakauma kyselyyn vastanneiden yritysten osalta on esitetty alla olevassa kaaviossa. Kyselyssä kartoitettujen jakeiden lisäksi yrityksissä syntyy myös muita materiaalina hyödynnettäviä jakeita, joita ei ole huomioitu tässä yhteydessä.

10 8(11) Jätejakauma kyselyyn vastanneissa yrityksissä % 23 % 51 % kaatopaikkajäte energiajäte biojäte ongelmajäte 25 % Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa Pakkausten ensisijainen tehtävä on suojata elintarvikkeita pilaantumiselta. Toimiva pakkaus on jo sellaisenaan ympäristötehokas, sillä se ehkäisee elintarvikehävikin syntymistä. Lisäksi tuotepakkauksissa voidaan välittää tietoa kuluttajille mm. tuotteen asianmukaisesta säilytyksestä ja käsittelystä. Pakkausten hyötykäyttö vähentää kaatopaikalle päätyvien elintarvikepakkausten määrää sekä neitseellisen pakkausmateriaalin tarvetta. Alan yritykset pyrkivät vähentämään pakkausjätteen määrää tehostamalla pakkaussuunnittelua sekä pakkausmateriaalien hyötykäyttöä. Elintarvikealan yritysten pakkausten hyötykäyttövelvoitteista huolehditaan yhteistyössä Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden pakkausten kokonaiskäyttö vuonna 2008 oli 794 miljoonaa kiloa. Pakkausten kokonaiskäyttö elintarviketeollisuudessa Milj. kg Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

11 9(11) Elintarvikeyritykset toimittivat kotimaan markkinoille 200 miljoonaa kiloa pakkauksia vuonna Näillä pakkauksilla tarkoitetaan niitä kertaalleen täytettäviä ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran vuoden 2008 aikana. Luku vastaa syntyvän pakkausjätteen määrää, josta siis osa ohjataan uudelleenkäyttöön. Uudelleenkäytetyn pakkausmateriaalin määrä oli 594 miljoonaa kiloa. Elintarviketeollisuudessa pakkausten uudelleenkäyttöaste vuonna 2008 oli 75 %. Pakkausten kokonaiskäyttö tarkoittaa täyttökertojen mukaan laskettavaa pakkausten määrää (ts. markkinoille saatettujen uusien pakkausten sekä uudelleenkäytön summa). Uudelleenkäyttöjärjestelmästä poistuvien pakkausten määrän arvioidaan olevan yhtä suuri kuin järjestelmään tulevien pakkausten. Suomen markkinoille saatetut pakkausmateriaalit* (1000 kg) Puukuitu, kartonki ja aaltopahvi Muovipakkaukset Metallipakkaukset Lasipakkaukset Lavat ja muut puupakkaukset Muut Yhteensä (1000 kg) *Elintarviketeollisuusyritysten kotimaan markkinoille itse pakkaamat ja maahantuomat pakkausmateriaalit. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten uudelleenkäyttö* (1000 kg) Puukuitu, kartonki ja aaltopahvi Muovipakkaukset Metallipakkaukset Lasipakkaukset Lavat ja muut puupakkaukset Yhteensä (1000 kg) *Pakkausten uudelleenkäyttö lasketaan täyttökertojen mukaan. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristönsuojeluinvestoinnit Kyselyssä selvitettiin ETL:n jäsenyritysten ympäristövastuun keskeisiä painopistealueita. Tärkeimmiksi näkökohdiksi tällä hetkellä sekä myös lähivuosien aikana nousivat kyselyn perusteella energia- ja materiaalitehokkuus, vedenkäytön tehostaminen ja jäteveden määrään ja laatuun liittyvät näkökohdat. Jäsenyrityksissä on käynnissä erilaisia toimenpiteitä ja hankkeita energiankäytön tehostamiseksi. Tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantamisen ohella yritysten mainitsemia toimenpiteitä ovat mm. uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen, yrityksen kokonaishiilitaseen pienentäminen ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskenta. Vastanneista yrityksistä 21 on liittynyt joko elintarviketeollisuuden tai energiavaltaisen teollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen (ks. edellä kohta Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa). Materiaalitehokkuus sekä elintarvikeketjun eri osissa syntyvän hävikin ehkäisy mainittiin kyselyssä alan yritysten toimintaan liittyvinä keskeisinä ympäristövastuun näkökohtina. Tuotannon materiaalitehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. pyrkimys jätteen synnyn

12 10(11) ehkäisyyn ja hävikin vähentämiseen, biojätteen hyödyntäminen biopolttoaineena sekä kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen. Vedenkäytön tehostamiseen pyritään mm. tehostamalla ja optimoimalla tuotantoprosesseihin liittyviä pesuja ja jäähdytystä. Jätevesikuormituksen osalta on asetettu jäteveden määrän vähentämiseen ja laadun parantamiseen liittyviä tavoitteita. Muita keskeisiksi mainittuja näkökohtia olivat mm. tuotteiden ympäristöominaisuuksien parantaminen, henkilöstön ympäristötietoisuuden edistäminen, logistiikan ympäristötehokkuuden kehittäminen sekä ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen tukeminen alkutuotannossa. Ympäristövastuun painopistealueet 2009 Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Vedenkäytön tehostaminen Jätevesi Muut Vastausten lkm Tärkein painopistealue Toiseksi tärkein painopistealue Kolmanneksi tärkein painopistealue Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset Elintarvikealan yritykset tekivät vuonna 2008 ympäristönsuojeluinvestointeja yhteensä 11,3 miljoonalla eurolla. Suurin osa investoinneista (81 %) kohdistui vedenkäyttöön ja jätevesiin sekä ilmansuojeluun. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden ympäristönsuojelun kokonaisinvestoinneista oli 5 %. Elintarviketeollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit % 2 % 45 % 46 % ilma vesi jäte muu Lähde: Ympäristötilasto 2010

13 11(11) Kyselyyn vastanneet yritykset vuonna Altia Oyj 2. Arla Ingman Oy Ab 3. Atria Suomi Oy 4. Eckes-Granini Finland Oy Ab 5. Fazer Leipomot Oy 6. Fazer Makeiset Oy 7. Felix Abba Oy Ab 8. Oy Gustav Paulig Ab 9. Oy Gust. Ranin 10. Hankkija-Maatalous Oy 11. Oy Hartwall Ab 12. HK Ruokatalo Oy 13. Honkajoki Oy 14. Jokilaakson Juusto Oy 15. Järvi-Suomen Portti Osuuskunta 16. Lagerblad Foods Oy 17. Oy Lantmännen Unibake Ab Finland 18. Lapin Liha Oy 19. LU Suomi Oy 20. Lännen Tehtaat Oyj 21. Moilas Oy 22. Olvi Oyj 23. Osuuskunta Maitomaa 24. Osuuskunta Satamaito 25. Oy Panda Ab 26. Pernod Ricard Finland Oy 27. Pramia Oy 28. Raisio Oyj 29. Saarioinen Oy 30. Scanegg Suomi Oy 31. Oy Sinebrychoff Ab 32. Snellmanin Kokkikartano Oy 33. Snellmans Köttförädling Ab 34. Suomen Sokeri Oy 35. VAASAN Oy 36. Valio Oy 37. Viking Malt Oy 38. Wursti Oy

14 PL 115 (Pasilankatu 2) Helsinki puh. (09) fax (09)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Photo: Riku Lumiaro Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva

Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva Isoille selkeää Mennään energiatehokkuuslain mukaan ja Virasto valvoo toki kannattaa tehdä muutakin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot,

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta 18/804/2007 Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta 1 Osapuolet Tämän Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta kauppa- ja teollisuusministeriö (jäljempänä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot