Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Anna Vainikainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä. 13.12.2010 Anna Vainikainen"

Transkriptio

1 Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Anna Vainikainen

2 Sisällysluettelo Kyselyn taustatiedot...1 Yhteenveto ympäristövastuun kyselyn tuloksista...2 Tuotanto ja raaka-aineet...2 Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa...3 Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet...4 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa...6 Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa...8 Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristönsuojeluinvestoinnit...9 Kyselyyn vastanneet yritykset vuonna

3 Yhteenveto 1(11) Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on koonnut vuodesta 2006 lähtien alan yhteisen ympäristövastuun raportin. Ensimmäiseen raporttiin tiedot koottiin vuosilta 2004 ja ETL:n jäsenyrityksille suunnattu ympäristökysely on uusittu tämän jälkeen vuosittain. Tähän yhteenvetoon on koottu vuonna 2010 tehdyn ympäristövastuun kyselyn tulokset sekä muista lähteistä saatavilla olevaa tilastotietoa elintarviketeollisuuden ympäristövaikutuksista 1. Elintarviketeollisuus on metalli- metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Elintarviketeollisuuden osuus ympäristöön kohdistuvasta teollisuuden kokonaiskuormituksesta on kuitenkin melko vähäinen. Keskeisiä ympäristönäkökohtia elintarviketeollisuudessa ovat energian- ja vedenkäytön tehostaminen, jätevesien ympäristökuormituksen vähentäminen sekä raaka-aineiden ja muiden materiaalien tehokas hyödyntäminen. Kyselyn taustatiedot ja edustavuus Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamaan ympäristökyselyyn vastasi 38 jäsenyritystä 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten lukumäärä kasvoi jälleen edellisestä vuodesta. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli vuonna 2009 yhteensä noin 6,6 miljardia euroa, mikä vastaa 63 % koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta (10,4 mrd. euroa). Henkilöstön määrä kyselyyn osallistuneissa yrityksissä vuonna 2009 oli noin henkeä. Se on 64 % koko elintarviketeollisuuden työvoimasta ( henkeä). Tietoja kyselyyn vastanneista yrityksistä Yrityksiä 38 Toimialoja 16 Liikevaihto ,6 mrd. euroa - osuus koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta 63 % Henkilöstön määrä osuus koko elintarviketeollisuuden työvoimasta 64 % Kyselyyn vastanneiden yritysten edustamat toimialat Alkoholijuomat Meijerituotteet ja jäätelö Kahvi ja tee Myllytuotteet ja tärkkelys Kalatuotteet Oluet, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Kasvis- ja hedelmätuotteiden jalostus Rehut 1 Esimerkiksi Tilastokeskuksesta saatavilla olevat luvut koskevat pääosin vuotta ETL:n jäsenyrityksille toteuttaman kyselyn vastaukset perustuvat puolestaan vuoden 2009 tietoihin. 2 Lista kyselyyn vastanneista yrityksistä on tämän yhteenvedon lopussa.

4 2(11) Leipä ja keksit Sokerin valmistus Makaroni ja muut elintarvikkeet Suklaa, makeiset ja kaakao Maltaiden valmistus Teurastus ja lihanjalostus Mausteet ja maustekastikkeet Öljyt ja rasvat Yhteenveto ympäristövastuun kyselyn tuloksista Alla olevaan taulukkoon on koottu elintarviketeollisuuden tuotantoon suhteutetut ympäristövastuun tunnusluvut. Ne perustuvat kyselyyn osallistuneiden yritysten vastauksiin. Tunnuslukuja tulkittaessa on muistettava, että kyselyyn vastanneiden yritysten toimialajakauma vaihtelee vuosittain, mikä vaikuttaa myös kyselyn tuloksiin. Tämä näkyy erityisesti mm. jäteveden määrässä: tunnusluku kasvaa, kun vastanneiden joukossa on runsaasti jätevettä tuottavien toimialojen yrityksiä. Toinen keskeinen vedenkäyttöä ja jäteveden määrää kuvaaviin tunnuslukuihin vaikuttava näkökohta ovat runsaasti jäähdytysvettä vaativat tuotantoprosessit ja toimialat. Tuotannossa käytetty jäähdytysvesi on raportoitu mukaan em. tunnuslukuihin. Tavoitteena on kehittää kyselyä niin, että jäähdytysveden määrä raportoitaisiin erikseen. Tämä antaisi paremman kuvan alan yritysten todellisesta vedenkäytön tarpeesta ja tuotannossa syntyvän jäteveden määrästä. Biojätteen määrä otettiin viime vuonna mukaan uutena tuotantoon suhteutettuna tunnuslukuna. Tuotantoon suhteutetut tunnusluvut ) ) ) ) ) ) Energian kulutus (MWh/tuotetonni) 0,58 0,57 0,58 0,61 0,60 0,60 * Lämpö 0,38 0,37 0,38 0,39 0,37 0,37 * Sähkö 0,20 0,20 0,20 0,22 0,23 0,23 Vedenkulutus (m 3 /tuotetonni) 5,0 4,8 4,7 4,6 4,5 4,3 Jäteveden määrä (m 3 /tuotetonni) 3,5 3,3 2,9 3,1 3,1 3,9 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,6 3,3 3,5 3,5 4,1 3,3 Biojätteen määrä (kg/tuotetonni) ,7 7,8 7,6 1) Luvut perustuvat 19 yrityksen antamiin tietoihin. 2) Luvut perustuvat 24 yrityksen antamiin tietoihin. 3) Luvut perustuvat 27 yrityksen antamiin tietoihin. 4) Luvut perustuvat 31 yrityksen antamiin tietoihin. 5) Luvut perustuvat 38 yrityksen antamiin tietoihin. Tuotanto ja raaka-aineet Tuotantomäärä ja raaka-aineet (1000 kg)* Tunnusluku 2009 Tuotantomäärä Raaka-aineet *Kyselyyn vastanneet yritykset Kyselyyn vastanneiden yritysten tuotantomäärä oli yhteensä tonnia vuonna Raportissa esitetyt suhteutetut tunnusluvut perustuvat tässä kohdassa raportoituun kyselyyn vastanneiden yritysten kokonaistuotantomäärään. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosesseissa syntyy päätuotteiden ohella runsaasti sivutuotteita, joita hyödynnetään raaka-aineena mm. rehuteollisuudessa sekä biopolttoaineina. Vuonna 2009 kyselyyn osallistuneissa yrityksissä sivutuotteita syntyi yhteensä tonnia. Määrä on edellisvuonna raportoitua sivutuotteiden määrää huomattavasti pienempi ( tonnia), mikä johtuu mm. yritysten muuttuneista sivu-

5 3(11) tuotteiden laskentatavoista sekä erovaisuuksista kyselyyn vuosina 2009 ja 2010 vastanneiden yritysten toimialajakaumassa. Raaka-aineita käytettiin kyselyyn vastanneissa yrityksissä vuonna 2009 yhteensä noin tonnia. Raaka-ainemääriin ei sisälly tuotannossa käytetty vesi; se on raportoitu tämän yhteenvedon kohdassa vedenkulutus. Vastanneista yrityksistä kuusi valmistaa luomutuotteita. Niiden tuotannossaan käyttämien luomuraaka-aineiden määrä vuonna 2009 oli noin tonnia, eli noin 1,5 % ko. yritysten käyttämistä raaka-aineista. Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa Energiankulutus (GWh)* Tunnusluku 2009 Lämpö Sähkö Energiankäyttö yhteensä *Kyselyyn vastanneet yritykset Energiankäytön tehostaminen on yksi elintarviketeollisuuden merkittäviä ympäristönäkökohtia. Energiankäytön tehostamiseen liittyvät näkökohdat ovat korostuneet erityisesti ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy myös kyselyn tuloksissa, joissa energiatehokkuuden parantaminen sekä yrityksen energiatalouteen ja ilmastokuormituksen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet nousivat keskeisimmäksi ympäristövastuun painopistealueeksi. Alan energiankulutus vaihtelee toimialoittain ja energiankulutuksessa on myös erilaisista tuotantoprosesseista johtuvia eroja. Tyypillisiä energian käyttökohteita ovat tuotantoa palvelevat toiminnot, kuten höyry, jäähdytys- ja kylmäjärjestelmät, paineilma sekä vesikierrot. Elintarviketeollisuuden BREF-dokumentin 3 mukaan EU:n alueella toimivan elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta noin kolmannes kuluu kuumennusprosesseihin. Jäähdytys- ja pakastusprosessien osuus alan kokonaisenergiankulutuksesta on noin 16 %. Tuotantoprosessien ohella energiaa ja vettä kuluttavat yritysten muut toiminnot ja toimistotilat. Energiankulutus jakautuu elintarviketeollisuudessa tasaisesti lämmön, polttoaineiden ja sähkön kesken. Tuotantolaitoksissa lämpöenergiaa käytetään tuotteiden kypsentämisen ja kuumennuskäsittelyjen ohella mm. kuivausprosesseihin sekä pesuvesien ja rakennusten lämmitykseen. Omien kattilalaitosten höyry tai kuuma vesi tuotetaan esimerkiksi polttoöljyllä tai maakaasulla. Osa tuotantolaitoksista hankkii energiansa ostopalveluna ja osa kuuluu kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vajaa kolmannes hankkii uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua energiaa (mm. vesivoima, puuhake ja tuulisähkö). Uusiutuvan energian osuus yritysten ostoenergiasta vaihtelee kymmenestä prosentista sataan prosenttiin. Lähes puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä seuraa toiminnoistaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Seuranta keskittyy pääasiassa oman energiantuotannon sekä ostoenergian päästöihin. Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2009 yhteensä 80,8 TWh. Kokonaiskulutus väheni 7,4 % edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden ja rakentamisen osuus Suomessa kulutetusta sähköstä laski hieman alle puoleen (46 %). Metsäteollisuus, metalliteollisuus ja kemianteollisuus ovat sähkönkulutukseltaan kolme merkittävintä teollisuudenalaa. Elintarviketeollisuuden sähkönkulutus on noin 3 % sähkön kokonaiskulutuksesta teollisuudessa. 3 Integrated Pollution Prevention and Control. Reference Document on Best Available Techniques in the Food, Drink and Milk Industries (August 2006).

6 4(11) Teollisuuden sähkönkulutus sektoreittain % 3 % 17 % 53 % metsäteollisuus metalliteollisuus kemianteollisuus muut elintarviketeollisuus 18 % Lähde: Ympäristötilasto 2010 Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukset Elintarviketeollisuusliitto hallinnoi elintarviketeollisuusyrityksille suunnattua energiatehokkuussopimusjärjestelmää, jolla toteutetaan EU:n energiapalveludirektiivin 4 velvoitteita. Järjestelmän tavoitteena on tehostaa alan energiankulutusta 9 % vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoden 2005 kulutukseen. Sopimusjärjestelmä kattaa vuodet ja siihen liittyminen on yrityksille vapaaehtoista. Liittyessään sopimukseen yritys sitoutuu tehostamaan energiankäyttöään 9 %. Tehostamistavoite ei kuitenkaan rajoita yrityksen kasvua. Sopimus tarjoaa työkaluja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä energiankäytöstä aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Sopimukseen liittyneiden yritysten on mahdollista hakea työ- ja elinkeinoministeriön tukea energiakatselmuksiin ja -investointeihin. Lisäksi yritys voi sopimusjärjestelmään liittymällä osoittaa ympäristölupiin liittyvän energiankäytön tehostamisvelvoitteen toteutumisen. ETL tarjoaa sopimukseen liittyneille yrityksille maksutonta energiatehokkuusneuvontaa yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukseen on liittynyt yhteensä 33 yritystä ja 77 toimipaikkaa. Lisäksi kaksi alan yritystä on liittynyt energiavaltaisen teollisuuden vastaavaan ohjelmaan. Tähän mennessä sopimukseen liittyneet yritykset edustavat yli 60 % elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta. Yritykset ovat toteuttaneet vuosina yhteensä 58 energiansäästötoimenpidettä. Tehostamistoimilla on säästetty energiaa MWh/a, mikä vastaa 19 % sopimuskaudelle asetetusta kokonaistavoitteesta. Toimenpiteiden investointikustannukset ovat olleet yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet Vedenkulutus ja jätevedet (1000 m 3 )* Tunnusluku 2009 Kokonaisvedenkulutus Jäteveden määrä *Kyselyyn vastanneet yritykset 4 Direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY)

7 5(11) 1) Vedenkulutusta kuvaava luku sisältää tuotteisiin ja prosesseihin käytetyn veden, jäähdytysveden sekä saniteettivedet. 2) Jäteveden kokonaismäärä pitää sisällään myös käytetyn jäähdytysveden määrän. Teollisuuden vedenkäyttö on noin puolet veden kokonaiskulutuksesta Suomessa. Vuonna 2008 teollisuuden vedenotto oli noin miljoonaa kuutiometriä. Elintarvike- ja kemianteollisuuden prosesseja lukuun ottamatta teollisuudessa käytetään pääosin pintavettä, mikä näkyy myös käytetyn veden jakautumisessa eri lähteiden kesken. Teollisuuden käyttämästä vedestä valtaosa (71 %) oli peräisin merestä. Jokiveden osuus oli 16 % ja muiden lähteiden 13 %. Elintarviketeollisuuden runsas vedenkulutus johtuu mm. tuotantoprosesseihin liittyvistä hygienia- ja puhtausvaatimuksista sekä jäähdytystarpeista. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden kokonaisvedenkäytöstä vuonna 2008 oli kuitenkin vain 0,45 % eli 34,5 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 11,6 miljoonaa kuutiometriä oli merivettä, 3,0 miljoonaa kuutiometriä jokivettä ja 1,2 miljoonaa kuutiometriä järvivettä. Kunnan vesilaitoksen kautta otettiin 11,8 miljoonaa kuutiometriä vettä ja pohjavesiottamoista saatiin 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Meri- ja pintaveden suuri osuus elintarviketeollisuuden vedenkäytöstä kuvastaa alan prosesseissa tarvittavan jäähdytysveden suurta määrää. Käytetyn jäähdytysveden määrä vaihtelee toimialoittain ja se voi nousta jopa yli 70 prosenttiin tuotantolaitoksen kokonaisvedenkulutuksesta. Kyselyyn vastanneiden yritysten osalta jäähdytysveden osuus vuoden 2009 kokonaisvedenkulutuksesta oli yli 40 %. Ympäristökyselyyn vastanneiden yritysten tuottama jäteveden määrä oli kuutiometriä vuonna Elintarviketeollisuuden vedenotto 2008 (yhteensä 34,5 milj. m3) 1 % 20 % 34 % 3 % 9 % 33 % pohjavedenottamo järvi joki meri kunnan vesilaitos tekoallas Lähde: Ympäristötilasto 2010 Vuonna 2008 teollisuuden jätevesien kiintoaineen kokonaismäärä oli tonnia. Yhteenlaskettu jäteveden fosforikuorma oli 191 tonnia ja typpikuorma tonnia. Elintarviketeollisuuden jätevesien kiintoaineen määrä vuonna 2008 oli 83 tonnia. Fosforin määrä oli 4 tonnia ja typpikuorma 87 tonnia. On kuitenkin huomattava, että edellä mainitut kuormituslukemat eivät kuvasta alan varsinaisia päästöjä vesistöön, vaan osa jätevedestä käsitellään vielä kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa. Teollisuuden jätevesikuormitus toimialoittain 2008 (1000 kg) Toimiala Kiintoaine Fosfori Typpi Biologinen hapenkulutus BHK 7 * Elintarviketeollisuus Kaivos- ja louhostoiminta

8 6(11) Kemianteollisuus Metalliteollisuus Metsäteollisuus Muut Yhteensä *Biologinen hapenkulutus (BHK) kuvaa kiintoaineen orgaanisen aineksen määrää. Se ilmoittaa kuinka monta millilitraa happea tarvitaan muuttamaan jätevesilitrassa oleva orgaaninen aines hiilidioksidiksi. Lähde: Ympäristötilasto 2010 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätevesien kokonaiskuormituksesta on varsin vähäinen: teollisuuden jätevesien kiintoaineesta on peräisin elintarviketeollisuudesta ainoastaan 0,5 %, fosforikuormasta 2,1 % ja typestä 2,7 %. Alan yritykset ovat investoineet huomattavasti jätevesien puhdistamiseen: vuonna 2008 elintarviketeollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinneista käytettiin lähes puolet vedenkäytön tehostamiseen ja jätevesien puhdistamiseen. Elintarviketeollisuuden jätevesipäästöt tn/a kiintoaine typpi fosfori Lähde: Ympäristötilasto 2010 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa Jätemäärät jakaumittain (1000 kg) * Tunnusluku 2009 Kaatopaikkajäte Biojäte Ongelmajäte 416,2 *Kyselyyn vastanneet yritykset Jätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2008 oli 80 miljoonaa tonnia. Tästä noin 40 % hyödynnettiin materiaalina tai energiana. Suurin osa jätteistä kertyi mineraalien kaivussa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Teollisuuden jätekertymä vuonna 2008 oli noin 16 miljoonaa tonnia, mikä vastasi noin viidennestä Suomen kokonaisjätekertymästä.

9 7(11) Kokonaisjätekertymä Suomessa % 3 % maa- ja metsätalous sekä kalastus mineraalien kaivu 31 % 41 % teollisuus energiantuotanto rakentaminen 1 % kotitaloudet ja palvelut 20 % Lähde: Ympäristötilasto 2010 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätekertymästä vuonna 2008 oli noin 4 %. Pääosa elintarviketeollisuuden jätteestä koostuu eläin- ja kasviperäisistä jätteistä sekä mineraalijätteestä. Merkittävä osa elintarviketeollisuudessa syntyvistä eläin- ja kasviperäisistä jakeista hyödynnetään sivutuotteina muiden teollisuudenalojen raaka-aineina sekä suoraan biopolttoaineena tai niiden valmistuksessa (ks. edellä kohta Tuotanto). Ongelmajätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2009 oli 2,4 miljoonaa tonnia. Tästä 33 % syntyi teollisuudessa. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden ongelmajätteistä vuonna 2008 oli noin 1,3 prosenttia. Teollisuuden jätekertymä toimialoittain % 2 % 12 % 17 % metsäteollisuus kemianteollisuus metalliteollisuus elintarviketeollisuus muut 65 % Lähde: Ympäristötilasto 2010 ETL:n ympäristökyselyssä selvitettiin alan yritysten kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän lisäksi energia-, bio- ja ongelmajätteen määriä. Niiden jakauma kyselyyn vastanneiden yritysten osalta on esitetty alla olevassa kaaviossa. Kyselyssä kartoitettujen jakeiden lisäksi yrityksissä syntyy myös muita materiaalina hyödynnettäviä jakeita, joita ei ole huomioitu tässä yhteydessä.

10 8(11) Jätejakauma kyselyyn vastanneissa yrityksissä % 23 % 51 % kaatopaikkajäte energiajäte biojäte ongelmajäte 25 % Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa Pakkausten ensisijainen tehtävä on suojata elintarvikkeita pilaantumiselta. Toimiva pakkaus on jo sellaisenaan ympäristötehokas, sillä se ehkäisee elintarvikehävikin syntymistä. Lisäksi tuotepakkauksissa voidaan välittää tietoa kuluttajille mm. tuotteen asianmukaisesta säilytyksestä ja käsittelystä. Pakkausten hyötykäyttö vähentää kaatopaikalle päätyvien elintarvikepakkausten määrää sekä neitseellisen pakkausmateriaalin tarvetta. Alan yritykset pyrkivät vähentämään pakkausjätteen määrää tehostamalla pakkaussuunnittelua sekä pakkausmateriaalien hyötykäyttöä. Elintarvikealan yritysten pakkausten hyötykäyttövelvoitteista huolehditaan yhteistyössä Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden pakkausten kokonaiskäyttö vuonna 2008 oli 794 miljoonaa kiloa. Pakkausten kokonaiskäyttö elintarviketeollisuudessa Milj. kg Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

11 9(11) Elintarvikeyritykset toimittivat kotimaan markkinoille 200 miljoonaa kiloa pakkauksia vuonna Näillä pakkauksilla tarkoitetaan niitä kertaalleen täytettäviä ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran vuoden 2008 aikana. Luku vastaa syntyvän pakkausjätteen määrää, josta siis osa ohjataan uudelleenkäyttöön. Uudelleenkäytetyn pakkausmateriaalin määrä oli 594 miljoonaa kiloa. Elintarviketeollisuudessa pakkausten uudelleenkäyttöaste vuonna 2008 oli 75 %. Pakkausten kokonaiskäyttö tarkoittaa täyttökertojen mukaan laskettavaa pakkausten määrää (ts. markkinoille saatettujen uusien pakkausten sekä uudelleenkäytön summa). Uudelleenkäyttöjärjestelmästä poistuvien pakkausten määrän arvioidaan olevan yhtä suuri kuin järjestelmään tulevien pakkausten. Suomen markkinoille saatetut pakkausmateriaalit* (1000 kg) Puukuitu, kartonki ja aaltopahvi Muovipakkaukset Metallipakkaukset Lasipakkaukset Lavat ja muut puupakkaukset Muut Yhteensä (1000 kg) *Elintarviketeollisuusyritysten kotimaan markkinoille itse pakkaamat ja maahantuomat pakkausmateriaalit. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten uudelleenkäyttö* (1000 kg) Puukuitu, kartonki ja aaltopahvi Muovipakkaukset Metallipakkaukset Lasipakkaukset Lavat ja muut puupakkaukset Yhteensä (1000 kg) *Pakkausten uudelleenkäyttö lasketaan täyttökertojen mukaan. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristönsuojeluinvestoinnit Kyselyssä selvitettiin ETL:n jäsenyritysten ympäristövastuun keskeisiä painopistealueita. Tärkeimmiksi näkökohdiksi tällä hetkellä sekä myös lähivuosien aikana nousivat kyselyn perusteella energia- ja materiaalitehokkuus, vedenkäytön tehostaminen ja jäteveden määrään ja laatuun liittyvät näkökohdat. Jäsenyrityksissä on käynnissä erilaisia toimenpiteitä ja hankkeita energiankäytön tehostamiseksi. Tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantamisen ohella yritysten mainitsemia toimenpiteitä ovat mm. uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen, yrityksen kokonaishiilitaseen pienentäminen ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskenta. Vastanneista yrityksistä 21 on liittynyt joko elintarviketeollisuuden tai energiavaltaisen teollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen (ks. edellä kohta Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa). Materiaalitehokkuus sekä elintarvikeketjun eri osissa syntyvän hävikin ehkäisy mainittiin kyselyssä alan yritysten toimintaan liittyvinä keskeisinä ympäristövastuun näkökohtina. Tuotannon materiaalitehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. pyrkimys jätteen synnyn

12 10(11) ehkäisyyn ja hävikin vähentämiseen, biojätteen hyödyntäminen biopolttoaineena sekä kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen. Vedenkäytön tehostamiseen pyritään mm. tehostamalla ja optimoimalla tuotantoprosesseihin liittyviä pesuja ja jäähdytystä. Jätevesikuormituksen osalta on asetettu jäteveden määrän vähentämiseen ja laadun parantamiseen liittyviä tavoitteita. Muita keskeisiksi mainittuja näkökohtia olivat mm. tuotteiden ympäristöominaisuuksien parantaminen, henkilöstön ympäristötietoisuuden edistäminen, logistiikan ympäristötehokkuuden kehittäminen sekä ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen tukeminen alkutuotannossa. Ympäristövastuun painopistealueet 2009 Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Vedenkäytön tehostaminen Jätevesi Muut Vastausten lkm Tärkein painopistealue Toiseksi tärkein painopistealue Kolmanneksi tärkein painopistealue Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset Elintarvikealan yritykset tekivät vuonna 2008 ympäristönsuojeluinvestointeja yhteensä 11,3 miljoonalla eurolla. Suurin osa investoinneista (81 %) kohdistui vedenkäyttöön ja jätevesiin sekä ilmansuojeluun. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden ympäristönsuojelun kokonaisinvestoinneista oli 5 %. Elintarviketeollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit % 2 % 45 % 46 % ilma vesi jäte muu Lähde: Ympäristötilasto 2010

13 11(11) Kyselyyn vastanneet yritykset vuonna Altia Oyj 2. Arla Ingman Oy Ab 3. Atria Suomi Oy 4. Eckes-Granini Finland Oy Ab 5. Fazer Leipomot Oy 6. Fazer Makeiset Oy 7. Felix Abba Oy Ab 8. Oy Gustav Paulig Ab 9. Oy Gust. Ranin 10. Hankkija-Maatalous Oy 11. Oy Hartwall Ab 12. HK Ruokatalo Oy 13. Honkajoki Oy 14. Jokilaakson Juusto Oy 15. Järvi-Suomen Portti Osuuskunta 16. Lagerblad Foods Oy 17. Oy Lantmännen Unibake Ab Finland 18. Lapin Liha Oy 19. LU Suomi Oy 20. Lännen Tehtaat Oyj 21. Moilas Oy 22. Olvi Oyj 23. Osuuskunta Maitomaa 24. Osuuskunta Satamaito 25. Oy Panda Ab 26. Pernod Ricard Finland Oy 27. Pramia Oy 28. Raisio Oyj 29. Saarioinen Oy 30. Scanegg Suomi Oy 31. Oy Sinebrychoff Ab 32. Snellmanin Kokkikartano Oy 33. Snellmans Köttförädling Ab 34. Suomen Sokeri Oy 35. VAASAN Oy 36. Valio Oy 37. Viking Malt Oy 38. Wursti Oy

14 PL 115 (Pasilankatu 2) Helsinki puh. (09) fax (09)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8) Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2008 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on koonnut vuodesta 2006 lähtien

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2009 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä. 31.5.2010 Anna Vainikainen

Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2009 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä. 31.5.2010 Anna Vainikainen Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2009 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä 31.5.2010 Anna Vainikainen Sisällysluettelo Kyselyn taustatiedot...1 Yhteenveto kyselyn tuloksista...2 Tuotanto...2

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun katsaus 2013. 19.5.2014 Anna Vainikainen ja Jutta Vesterinen

Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun katsaus 2013. 19.5.2014 Anna Vainikainen ja Jutta Vesterinen 19.5.2014 Anna Vainikainen ja Jutta Vesterinen Sisältö Katsauksen taustatiedot 1 Yhteenveto tuloksista 2 Tuotanto ja raaka-aineet 2 Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa 4 Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA Juustoportti on kasvanut pienestä maatilajuustolasta lähes sadan hengen meijeri-kahvila-ruoka-alan yritykseksi. Juustoportin yritystoiminta keskittyy viiteen toimipisteeseen.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun raportti 2005. Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun raportti 2005. Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun raportti 2005 Elintarviketeollisuusliitto ry Kannen kuva: Raision tehdasalue kukkivan rypsipellon takana. Lähde: Raisio Oyj. Julkaisussa käytetylle paperille (Munken

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas Emas-raportti 27 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 7.5.28, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 27 täyttävät

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä

Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä Hille Hyytiä Aitoja tekoja joka päivä ? Onko yrityksellesi energiatehokkuuden parantamiselle/säästöille määritetty tavoite? Tiedätkö, mikä tavoite on? Tiedätkö,

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pakkausten tuottajavastuu Suomessa

Pakkausten tuottajavastuu Suomessa Pakkausten tuottajavastuu Suomessa MIKÄ ON MIELEKÄSTÄ? Tavoitteena on hyödyntää ja kierrättää jätteitä mielekkäästi eli siihen määrään saakka, jossa ympäristölle koituu edelleen nettohyötyä ja kierrätys

Lisätiedot

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Pakkaus on hyvis, ei pahis

Pakkaus on hyvis, ei pahis Pakkaus on hyvis, ei pahis Lehdistölounas SPY:n ympäristökonferenssin yhteydessä 24.11.2015 1 Pakkausten lisäarvo ja ympäristövaikutukset Pakkaukset tuottavat lisäarvoa ja positiivisia ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2003. SICPA Oy:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät päämäärät ja ohjelmat

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2003. SICPA Oy:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät päämäärät ja ohjelmat YMPÄRISTÖRAPORTTI 03 SICPA Oy:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät päämäärät ja ohjelmat 2 Tuotanto 00 tonnia 12 8 6 4 2 0 97 98 99 00 01 02 03 1. Yritystiedot ja muutokset toiminnassa

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Elintarvikkeiden tuotanto, isoja lukuja Euroopassa elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit ä ä Tuula Salminen 17.3.2014 Tampereen Särkänniemi Oy Suomen suurimpia vapaa-ajanviettokeskuksia - omistaja Tampereen kaupunki Kävijämäärä n. 650.000 asiakasta/a Liikevaihto n. 20-22 milj Henkilöstö vakituisia

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Emas-raportti 2011 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2011 Nokian-tehdas Emas-raportti 211 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 13.4.212, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 211

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot