STTK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STTK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin vuosille 2015-2018"

Transkriptio

1 1 (7) STTK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin vuosille Suomi nousee työllä ja osaamisella Uusien työpaikkojen ja investointien synnyttämiseksi on kehitettävä yritysten toimintaedellytyksiä pk-yritysten rahoitus on pullonkaula. Tulevaisuudesta ei pidä säästää koulutussäästöt uudelleenharkintaan. Työllisyyden tukemiseksi valtion velan bruttokansantuoteosuuden taittamista laskuun ei tule tavoitella vuonna 2015, vaan pidemmällä aikavälillä. Uudet sopeutustoimet on tehtävä oikeudenmukaisesti. Meno- ja verosopeutuksen on oltava yhtä suurta. Hyvä hallinto, kansalaisten turvallisuus ja julkiset palvelut tukevat kasvua. Pidemmät työurat edellyttävät joustoja vuorotteluvapaa säilytettävä. Työllisyyttä vahvistettava edistämällä investointeja Suomessa on suhdanneongelman lisäksi käynnissä teollisuuden rakennemuutos. Suomi tarvitsee uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Talouspolitiikan tavoitteena tulee olla uuden työpaikan luominen sekä tuottavuuden parantaminen. Tämä nostaisi työllisyysasteen noin 75 prosenttiin. Työurien pidentämistä tavoitteleva politiikka tarvitsee rinnalleen myös työpaikkoja luovaa politiikkaa. Molempia tarvitaan, jotta voimme tehdä kestäviä ratkaisuja julkisten palveluiden rahoitusten ja etuuksien turvaamiseksi. Palkansaajien ostovoiman kehitys on lähivuosina vaisua maltillisesta palkkaratkaisusta ja julkista taloutta tasapainottavista veroratkaisuista johtuen. On vältettävä ratkaisuja, jotka syövät ostovoimaa entisestään. Palkkamaltti antaa Suomelle aikaa pidemmän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamiseen, mikä on ratkaisevaa suomalaisten tulevan hyvinvoinnin kannalta. Tämä edellyttää uusia tuotteita ja palveluita sekä uutta osaamista. Tavoitteena tulee olla rakenteellisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtio voi edistää yksityisen sektorin investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä luomalla niille puitteet. Osa puitteiden luomista on elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistavat esimerkiksi riittävät investoinnit koulutukseen ja osaamiseen sekä

2 2 (7) liikenneväyliin, pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantaminen sekä investointien lupamenettelyjen kehittäminen. Hallituksen kehysriihessä olisi tehtävä ratkaisuja, jotka edistävät teollisuuden investointeja Suomeen. Tarvitsemme teollisuus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena tulee olla tuottavuuden nostaminen ICT:n laajemmalla hyödyntämisellä sekä teollisuuden jalostusarvon nostaminen ja elinkeinoalojen monipuolistaminen. Rahoituksen saatavuus ja sen korkea hinta on muodostunut ongelmaksi erityisesti pksektorien yritysten investoinnille. On jatkettava työtä pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Valtion tulee toimia entistä voimakkaammin tärkeiden kasvualojen riski- ja siemenrahoittajana. Kasvurahasto-ohjelmaa tulee kasvattaa siten, että sen avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa kaivos- ja metallinjalostusklusteria. Tavoitteena tulee olla jalostusasteen nostaminen kotimaassa. Valtion omistajarooli tulee säilyttää strategisesti tärkeissä yrityksissä. Strategisten yhtiöiden ohjaamisessa otetaan vahvemmin huomioon työllisyysnäkökulma. Valtion omistamien yhtiöiden yritysjärjestelytilanteissa on otettava huomioon nykyistä laajemmin vaikutukset henkilöstöön, työllisyyteen sekä liiketoiminnan kehittymiseen Suomessa. Valtion omistamia yhtiöitä ei saa myydä nopean rahantarpeen kattamiseksi, vaan harkiten. Myyntitilanteissa kertyvät varat on ohjattava uusien työpaikkojen synnyttämiseen uusissa yrityksissä ja/tai uusille toimialoille ja/tai kasvua vahvistaviin julkisiin investointeihin kuten väylähankkeisiin. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi valtion tulee varmistaa, että strategisesti tärkeiden valtioyhtiöiden kriittiset toiminnot säilyvät Suomessa. STTK katsoo, että valtio-omistajan tulee täsmentää omistukseen liittyviä strategisia intressejä Solidium-yhtiöissä huomioiden perusteollisuuden haastava markkinatilanne, sekä arvioida uudelleen osinkopolitiikka kotimaisten investointien edesauttamiseksi. Talouskasvua ja työllisyyttä voidaan tukea lisämäärärahoilla rakentamiseen. Vuokraasuntojen tuotantoa tulee vauhdittaa ja korjausrakentamiseen tarvitaan lisäpanostuksia. Jo tehtyjen asuntopoliittisten linjausten toimeenpanoa tulee kiirehtiä. Hallituksen on arvioitava nykyisen infrastruktuurirahoituksen nykytilanne. Kehittämishankkeiden rahoituksen lisäksi tärkeää on olemassa olevien väylien kunnossapidon määrärahojen riittävyys, mukaan luettuna meriväylät. Perusväylänpidon määrärahojen taso on liian alhainen tarpeeseen nähden. Liikennehankkeiden pitkäjänteisen rahoituksen kehittämiseksi tulisi kokeilla Infra Oy:n kaltaisia rahoitusmalleja.

3 3 (7) Tulevaisuudesta ei pidä säästää Hallitusohjelman mukaan hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin tehdyt ja valmistelussa olevat leikkaukset ovat huolestuttavia. Suomi voi säilyttää maailman parhaimpiin kuuluvan koulutusjärjestelmän, jos emme romuta sitä resurssien leikkauksilla tai oppilaitosverkon liiallisella keskittämisellä. Riittävät voimavarat varmistavat, että koulutusjärjestelmää voidaan uudistaa Suomen muuttuessa ja että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Ammatillinen koulutus näyttötutkintoineen, korkeakoulut ja vapaa sivistystyö ovat kulmakivet kansalaisten osaamisen, työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien edistäminen edellyttää eri aikuiskoulutusmuotojen julkista rahoitusta, vaikka yksilöiden ja työnantajien rahoitus on jatkossa yhä tärkeämpää. Teollisuuden innovaatiotoimintaa on kehitettävä kestävän innovoinnin suuntaan. Kansallisesta osaamispohjasta on kehitettävä uusia kansainvälisesti menestyviä kärkialoja, esimerkkeinä biotalous, puhtaat teknologiat (cleantech) ja terveysteknologiat, sekä resurssitehokkuus. Aineettoman pääoman merkitys yritysten kilpailukyvylle kasvaa. Aineettomaan pääomaan liittyvät muun muassa työntekijöiden osaaminen ja uusien taitojen oppimisvalmiudet, asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja ennakoiminen sekä muotoilu ja markkinointi. Tki toimintaa on suunnattava nykyistä vahvemmin tähän suuntaan. Valtion rahoituksesta tki-toimintaan ei pidä tinkiä ja tutkimustoiminnan henkilöresursseja on vahvistettava. Suhdannetilanne huomioon sopeutustoimien mittakaavassa ja ajoituksessa Hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut ennakoitua heikommaksi. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet valtiontaloudesta eivät toteudu näillä näkyminen ilman lisäpäätöksiä. Velkasuhteen taittaminen vuonna 2015 edellyttäisi arvioiden mukaan noin kolmen miljardin euron uusia sopeutustoimia. Samoin Suomi on ylittämässä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen velkarajan ja rakenteellinen jäämä on Suomen tavoitetta suurempi. STTK katsoo, että lisäsopeutustoimien mittakaava voi olla maltillinen ensi vuonna, jos hallituksen marraskuussa päättämän rakennepäätöksen tavoitteet toteutetaan. Päätös sisältää itsessään kahden miljardin euron sopeutuksen kuntatalouteen. Rakennepaketin toteuttaminen edellyttää myös menojen uudelleenkohdentamista. Finanssipolitiikan tavoitteet tulee asettaa siten, että täytämme EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit.

4 4 (7) STTK arvioi, että korkeintaan miljardin euron lisäsopeutustoimet ovat tässä vaiheessa riittävät. Liian suuret toimet johtaisivat tarpeettomaan työllisyyden heikentymiseen. Julkisen talouden vakauttaminen on tehtävä oikeudenmukaisesti eri kansalaispiirit huomioiden. Palkansaajat ovat se joukko, jonka varassa suomalainen hyvinvointivaltio pysyy pystyssä. Päätösten vaikutukset palkansaajien asemaan on otettava huomioon, kun tehdään uusia ratkaisuja julkista taloutta edelleen sopeutettaessa. Päätösten on kohdistuttava tasapuolisesti eri kansalaisryhmiin. Veronkorotuksia ja menoleikkauksia on tehtävä yhtä paljon. Laaja veropohja ja kohtuulliset verokannat turvaavat verotuotot Julkisen talouden tasapainottamiseksi kokonaisveroastetta on nostettu. Nykyisen veroasteen joko reipas laskeminen tai korottaminen ei ole lähitulevaisuudessa mahdollista. Verotuksessa on pyrittävä laajaan veropohjaan, mikä mahdollistaa kohtuulliset verokannat. Harmaan talouden torjumisella on myös mahdollista laajentaa veropohjaa. Tehokas harmaan talouden torjunta vaatii lisätoimia ja lisää voimavaroja eri viranomaisille. STTK:n mielestä harmaan talouden torjuntaohjelmassa jo olevien hankkeiden valmistelua on kiirehdittävä, jotta lupaus verojen lisäyksestä voidaan saavuttaa. On pidettävä huoli siitä, että jo päätetylle veronumerolle kertyy kattavasti verotustietoja ja että tilaajavastuuta tehostetaan. Lisäksi sijoitustuottojen verovalvontaa on tehostettava. Verotulojen lisäämiseksi veropohjaa on laajennettava niin välittömässä kuin välillisessäkin verotuksessa. Verotukia on arvioitava niistä saatavaan hyötyyn nähden. Valtion tuloverotuksessa ansiotulojen verotuksen kiristyminen ansioiden noustessa on estettävä. Kotitalousvähennyksen rakennetta tulisi uudistaa siten, että remonttitöiden osuus on korkeintaan puolet vähennyksen enimmäismäärästä. Yritysten on maksettava oma osuutensa veroista. Suomen on oltava aktiivisesti hillitsemässä yritysten mahdollisuuksia hyödyntää eri maiden verojärjestelmiä verojen kiertämiseksi aggressiivisen verosuunnittelun avulla. Konsernilainojen korkojen vähennyskelpoisuutta on edelleen mahdollista rajata yritysverotuksessa. Siirtohinnoittelun valvontaa voidaan edelleen tehostaa. Uusia verotuloja etsittäessä on huomioitava veronmaksukyky. Niin sanottua solidaarisuusveroa tuloverotuksessa tulisi kehittää siten, että sitä maksettaisiin jo euron vuosituloista ja yli euroa vuodessa ansaitsevien osalta tehtäisiin edelleen lisäkiristys. Pääomatuloverotuksen tuottoa on lisättävä. Osinkojen verotusta kiristettiin yhteisöverouudistuksen yhteydessä. Omistajayrittäjien osalta osinkoverotusta voidaan edelleen hieman kiristää säilyttäen kuitenkin kannustimet yrittäjyyteen. On selvitettävä

5 5 (7) mahdollisuudet varallisuusverotuksen palauttamiseen siten, että vanhan varallisuusverotuksen veropohjan aukot tilkittäisiin. Kiinteistöverotusta on kehitettävä. Yleistä arvonlisäprosenttia ei tule enää korottaa. Sen sijaan tulee harkita mahdollisuudet arvonlisäverokantojen yhdistämiseen ottaen huomioon uudistuksen vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen. Ympäristöperusteisia veroja on viime vuosina korotettu useaan otteeseen. Niitä ei tule kiristää nykyisestä. Alkoholi- ja tupakkaverotusta voidaan kiristää maltillisesti, mikäli tämä ei johda veropohjan katoamiseen Suomesta. Julkinen sektori on kasvun mahdollistaja Toimiva hallinto, yleinen turvallisuus ja korruptoimaton oikeusjärjestelmä mahdollistavat investointien tekemisen. Hyvinvointipalvelut ja julkiset palvelut kuten päivähoito, koulutus ja terveydenhuolto sekä kattava sosiaaliturva mahdollistavat väestön osallistumisen työelämään ja tukevat kasvua. Julkinen sektori on osa vastausta kasvun edellytysten luomisessa, ei osa ongelmaa. Valtion talousarvioesityksissä tulee budjetoida kaikki tiedossa olevat menot täysimääräisinä, myös henkilöstömenot. Lomautuksiin tai irtisanomisiin johtavista toimintamenojen leikkauksista on pidättäydyttävä kehyskaudella ja samoin kesken budjettivuoden. Valtion toimintayksiköille on taattava riittävät henkilöstövoimavarat toimintojen ylläpitämiseksi, myös harvaan asutuilla alueilla. Julkisen sektorin rakenteelliset uudistukset ovat kuitenkin kohdentuneet mitä suurimmassa määrin juuri valtiohallintoon. Valtio on ajanut alas omaa asiantuntemustaan. Siitä on seurannut riippuvaisuutta ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluista. Tämän kehityksen hyödyt ovat veronmaksajien näkökulmasta kyseenalaiset. Valtion menojen vähentäminen kuntien valtionosuuksia leikkaamalla ei paranna kestävällä tavalla julkisen talouden tasapainoa. Kunnille tulisi pikemminkin osoittaa uusia verotuloja, jotta ne selviytyisivät niille asetetuista tehtävistä. Kuntien tulisi saada osuus pääomatuloveroista yhteisöverotuottojen tapaan. Näin varmistetaan se, että kaikki kuntien palveluita käyttävät osallistuvat myös niiden rahoitukseen. STTK katsoo, että kuntien elinvoimaisuutta on vahvistettava ja kuntarakennetta on uudistettava. Kuntauudistuksen kärkeen on nostettava sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja palvelurakenteiden kehittäminen, jonka kautta voidaan parantaa tuottavuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Kuntien tuottavuuden lisäämiseksi kuntapalveluita voidaan kehittää kestävällä tavalla organisoimalla ne järkevästi ja tuloksellisesti. Sote-uudistuksen rooli on tässä merkittävä. Sote-uudistusta ja palvelujen integraatiota (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut) on jatkettava pohjautuen riittävän suuriin ja vahvoihin sote-alueisiin, joissa

6 6 (7) väestöpohja on vähintään Rahoitusta ei voi irrottaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituspohjan kestävyys on varmistettava. Tuottavuuden parantamisessa apuna tulee olla tietoteknologian nykyistä parempi hyödyntäminen. Lisäksi terveyttä edistämällä ja sairauksia ennaltaehkäisemällä hillitään hyvinvointimenojen kasvua. Rakennepäätöksessä linjattu vanhusten kotihoitoon siirtyminen päätetyssä mittakaavassa ei ole realistista, ellei samalla tehdä lisäpanostuksia kotihoidon kehittämiseen ja palveluasumiseen. STTK edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistettaessa pidetään huoli laadusta ja potilas- ja asiakasturvallisuudesta. Koulutettujen ammattilaisten koko osaamiskapasiteetin hyödyntäminen lisää kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Parempi työelämä, pidemmät työurat Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Eniten työurien pituuteen vaikuttavat työttömyys ja työllisyys sekä työkyvyttömyys. Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet toimia työurien pidentämiseksi eläke- ja työttömyysturvan ehtoja kiristämällä sekä kehittämällä työhyvinvointia ja työelämän laatua. Työ- tai yrittäjäsuhteessa tehty työ on hyvinvoinnin perusta. Työnteon on oltava kannustavampaa kuin toimenpiteisiin osallistuminen tai sosiaalietuuksien varassa eläminen. Työttömyysturvajärjestelmän vuoden 2014 alusta voimaan tulleissa uudistuksissa on rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti vahvistettu kannustavuutta työntekoon ja osaamisen kehittämiseen. Myös pätkätöiden ja pienipalkkaisten töiden tekeminen on entistä helpompaa, sillä pienet ansiotulot eivät heti heikennä työttömyysturvaa. Rakennepoliittisen ohjelman muita työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä pitää jatkaa ja eri toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitava myöhemmin ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Keskeistä on työn ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä koulutuksen riittävä tarjonta siten, etteivät työttömyysjaksot pitkity. Työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan vaikuttavampaa aktiivista työvoimapolitiikkaa ja työn välityksen tehostamista, jotta työttömyysjaksojen pitkittyminen voidaan estää. Työvoimapalveluihin ja tehokkaaseen työnvälitystoimintaan kohdistuu voimakkaita odotuksia. Kehysriihessä on kohdennettava lisää resursseja työ- ja elinkeinotoimistoihin lisääntyvien velvoitteiden hoitamiseen. Työvoimaviranomaisten ja kunnan välistä yhteistyötä ja palveluohjausta on parannettava siten, että työtön henkilö saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut ajoissa. Työurien alkupäässä opiskelijat on saatava nykyistä nopeammin opintoihin kiinni ja nykyistä nopeammin opinnoista työelämään. Koulutusasteiden välisiin nivelvaiheisiin liittyy turhaa kitkaa. Naisten työllisyysastetta voidaan nostaa edistämällä nopeampaa paluuta

7 7 (7) perhevapailta työmarkkinoille esimerkiksi vapaaehtoisen, väliaikaisen, osa-aikatyön osuutta lisäämällä. Isille osoitettujen kiintiöiden käyttöä perhe-etuuksissa tulee lisätä. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä keinoja työurien pidentämisessä niiden loppupäästä. Työterveyslaitokseen kohdistuvien leikkauksien laajuutta tulisi harkita uudelleen, jotta työuria saadaan pidennettyä ja työhyvinvointia parannettua. Vuorotteluvapaa tarjoaa monelle hengähdystauon, jonka avulla jaksaa jatkaa työuraansa, ja työttömälle mahdollisuuden työllistyä. Vuorotteluvapaan kehittämistä jatketaan kolmikantaisesti. Vuorotteluvapaan on oltava aito vaihtoehto ja käytettävissä eri aloilla myös tulevaisuudessa. Myös muiden työssäjaksamista edistävien työaika- ja työnjakamismallien kehittämistä on jatkettava. Yli 50-vuotiaiden työmarkkina-asemaa on myös parannettava. Ikäohjelmien käyttöä työpaikoilla on edistettävä. Kuntoutuksen kehittäminen, työaikajoustot sekä työterveyshuollon kehittäminen auttavat nostamaan keskimääräistä eläköitymisikää hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Paremmat mahdollisuudet aikuiskoulutukseen pidentävät myös työuria. Osa-työkykyisten työpanos on saatava myös paremmin käyttöön. Ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantaminen edellyttää myös asenteiden muokkausta työpaikoilla. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi luopua, mikäli voidaan varmistaa reilujen työehtojen toteutuminen. Työehtojen noudattamisen varmistamiseksi tulee työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseja ja henkilökuntaa lisätä sekä koventaa työvoiman hyväksikäyttöön liittyvien rikosten rangaistuksia esimerkiksi alipalkkaustilanteissa.

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen 28.8.2014/Martti 8 2014/M Ht Hetemäki Kestävyysvajeen (4,7 % BKT:sta, arvio vuosisitten) sitten) poisto: 1. Kuntatalous tasapainottuu 1,0 % yks. 2.

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Hallitusohjelma - kosketuspinnat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen

Hallitusohjelma - kosketuspinnat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen Hallitusohjelma - kosketuspinnat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen Kari Ilmonen DIAK-työpaja Pieksämäki 9.12.2015 Pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelma - toukokuu 2015 visiona: Suomi 2025 - yhdessä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/2027(INI) Lausuntoluonnos Ashley Fox (PE v02-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/2027(INI) Lausuntoluonnos Ashley Fox (PE v02-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/2027(INI) 9.6.2010 TARKISTUKSET 1-30 Ashley Fox (PE441.298v02-00) väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot