STTK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin vuosille

Transkriptio

1 1 (7) STTK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin vuosille Suomi nousee työllä ja osaamisella Uusien työpaikkojen ja investointien synnyttämiseksi on kehitettävä yritysten toimintaedellytyksiä pk-yritysten rahoitus on pullonkaula. Tulevaisuudesta ei pidä säästää koulutussäästöt uudelleenharkintaan. Työllisyyden tukemiseksi valtion velan bruttokansantuoteosuuden taittamista laskuun ei tule tavoitella vuonna 2015, vaan pidemmällä aikavälillä. Uudet sopeutustoimet on tehtävä oikeudenmukaisesti. Meno- ja verosopeutuksen on oltava yhtä suurta. Hyvä hallinto, kansalaisten turvallisuus ja julkiset palvelut tukevat kasvua. Pidemmät työurat edellyttävät joustoja vuorotteluvapaa säilytettävä. Työllisyyttä vahvistettava edistämällä investointeja Suomessa on suhdanneongelman lisäksi käynnissä teollisuuden rakennemuutos. Suomi tarvitsee uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Talouspolitiikan tavoitteena tulee olla uuden työpaikan luominen sekä tuottavuuden parantaminen. Tämä nostaisi työllisyysasteen noin 75 prosenttiin. Työurien pidentämistä tavoitteleva politiikka tarvitsee rinnalleen myös työpaikkoja luovaa politiikkaa. Molempia tarvitaan, jotta voimme tehdä kestäviä ratkaisuja julkisten palveluiden rahoitusten ja etuuksien turvaamiseksi. Palkansaajien ostovoiman kehitys on lähivuosina vaisua maltillisesta palkkaratkaisusta ja julkista taloutta tasapainottavista veroratkaisuista johtuen. On vältettävä ratkaisuja, jotka syövät ostovoimaa entisestään. Palkkamaltti antaa Suomelle aikaa pidemmän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamiseen, mikä on ratkaisevaa suomalaisten tulevan hyvinvoinnin kannalta. Tämä edellyttää uusia tuotteita ja palveluita sekä uutta osaamista. Tavoitteena tulee olla rakenteellisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtio voi edistää yksityisen sektorin investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä luomalla niille puitteet. Osa puitteiden luomista on elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistavat esimerkiksi riittävät investoinnit koulutukseen ja osaamiseen sekä

2 2 (7) liikenneväyliin, pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantaminen sekä investointien lupamenettelyjen kehittäminen. Hallituksen kehysriihessä olisi tehtävä ratkaisuja, jotka edistävät teollisuuden investointeja Suomeen. Tarvitsemme teollisuus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena tulee olla tuottavuuden nostaminen ICT:n laajemmalla hyödyntämisellä sekä teollisuuden jalostusarvon nostaminen ja elinkeinoalojen monipuolistaminen. Rahoituksen saatavuus ja sen korkea hinta on muodostunut ongelmaksi erityisesti pksektorien yritysten investoinnille. On jatkettava työtä pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Valtion tulee toimia entistä voimakkaammin tärkeiden kasvualojen riski- ja siemenrahoittajana. Kasvurahasto-ohjelmaa tulee kasvattaa siten, että sen avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa kaivos- ja metallinjalostusklusteria. Tavoitteena tulee olla jalostusasteen nostaminen kotimaassa. Valtion omistajarooli tulee säilyttää strategisesti tärkeissä yrityksissä. Strategisten yhtiöiden ohjaamisessa otetaan vahvemmin huomioon työllisyysnäkökulma. Valtion omistamien yhtiöiden yritysjärjestelytilanteissa on otettava huomioon nykyistä laajemmin vaikutukset henkilöstöön, työllisyyteen sekä liiketoiminnan kehittymiseen Suomessa. Valtion omistamia yhtiöitä ei saa myydä nopean rahantarpeen kattamiseksi, vaan harkiten. Myyntitilanteissa kertyvät varat on ohjattava uusien työpaikkojen synnyttämiseen uusissa yrityksissä ja/tai uusille toimialoille ja/tai kasvua vahvistaviin julkisiin investointeihin kuten väylähankkeisiin. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi valtion tulee varmistaa, että strategisesti tärkeiden valtioyhtiöiden kriittiset toiminnot säilyvät Suomessa. STTK katsoo, että valtio-omistajan tulee täsmentää omistukseen liittyviä strategisia intressejä Solidium-yhtiöissä huomioiden perusteollisuuden haastava markkinatilanne, sekä arvioida uudelleen osinkopolitiikka kotimaisten investointien edesauttamiseksi. Talouskasvua ja työllisyyttä voidaan tukea lisämäärärahoilla rakentamiseen. Vuokraasuntojen tuotantoa tulee vauhdittaa ja korjausrakentamiseen tarvitaan lisäpanostuksia. Jo tehtyjen asuntopoliittisten linjausten toimeenpanoa tulee kiirehtiä. Hallituksen on arvioitava nykyisen infrastruktuurirahoituksen nykytilanne. Kehittämishankkeiden rahoituksen lisäksi tärkeää on olemassa olevien väylien kunnossapidon määrärahojen riittävyys, mukaan luettuna meriväylät. Perusväylänpidon määrärahojen taso on liian alhainen tarpeeseen nähden. Liikennehankkeiden pitkäjänteisen rahoituksen kehittämiseksi tulisi kokeilla Infra Oy:n kaltaisia rahoitusmalleja.

3 3 (7) Tulevaisuudesta ei pidä säästää Hallitusohjelman mukaan hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin tehdyt ja valmistelussa olevat leikkaukset ovat huolestuttavia. Suomi voi säilyttää maailman parhaimpiin kuuluvan koulutusjärjestelmän, jos emme romuta sitä resurssien leikkauksilla tai oppilaitosverkon liiallisella keskittämisellä. Riittävät voimavarat varmistavat, että koulutusjärjestelmää voidaan uudistaa Suomen muuttuessa ja että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Ammatillinen koulutus näyttötutkintoineen, korkeakoulut ja vapaa sivistystyö ovat kulmakivet kansalaisten osaamisen, työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien edistäminen edellyttää eri aikuiskoulutusmuotojen julkista rahoitusta, vaikka yksilöiden ja työnantajien rahoitus on jatkossa yhä tärkeämpää. Teollisuuden innovaatiotoimintaa on kehitettävä kestävän innovoinnin suuntaan. Kansallisesta osaamispohjasta on kehitettävä uusia kansainvälisesti menestyviä kärkialoja, esimerkkeinä biotalous, puhtaat teknologiat (cleantech) ja terveysteknologiat, sekä resurssitehokkuus. Aineettoman pääoman merkitys yritysten kilpailukyvylle kasvaa. Aineettomaan pääomaan liittyvät muun muassa työntekijöiden osaaminen ja uusien taitojen oppimisvalmiudet, asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja ennakoiminen sekä muotoilu ja markkinointi. Tki toimintaa on suunnattava nykyistä vahvemmin tähän suuntaan. Valtion rahoituksesta tki-toimintaan ei pidä tinkiä ja tutkimustoiminnan henkilöresursseja on vahvistettava. Suhdannetilanne huomioon sopeutustoimien mittakaavassa ja ajoituksessa Hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut ennakoitua heikommaksi. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet valtiontaloudesta eivät toteudu näillä näkyminen ilman lisäpäätöksiä. Velkasuhteen taittaminen vuonna 2015 edellyttäisi arvioiden mukaan noin kolmen miljardin euron uusia sopeutustoimia. Samoin Suomi on ylittämässä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen velkarajan ja rakenteellinen jäämä on Suomen tavoitetta suurempi. STTK katsoo, että lisäsopeutustoimien mittakaava voi olla maltillinen ensi vuonna, jos hallituksen marraskuussa päättämän rakennepäätöksen tavoitteet toteutetaan. Päätös sisältää itsessään kahden miljardin euron sopeutuksen kuntatalouteen. Rakennepaketin toteuttaminen edellyttää myös menojen uudelleenkohdentamista. Finanssipolitiikan tavoitteet tulee asettaa siten, että täytämme EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit.

4 4 (7) STTK arvioi, että korkeintaan miljardin euron lisäsopeutustoimet ovat tässä vaiheessa riittävät. Liian suuret toimet johtaisivat tarpeettomaan työllisyyden heikentymiseen. Julkisen talouden vakauttaminen on tehtävä oikeudenmukaisesti eri kansalaispiirit huomioiden. Palkansaajat ovat se joukko, jonka varassa suomalainen hyvinvointivaltio pysyy pystyssä. Päätösten vaikutukset palkansaajien asemaan on otettava huomioon, kun tehdään uusia ratkaisuja julkista taloutta edelleen sopeutettaessa. Päätösten on kohdistuttava tasapuolisesti eri kansalaisryhmiin. Veronkorotuksia ja menoleikkauksia on tehtävä yhtä paljon. Laaja veropohja ja kohtuulliset verokannat turvaavat verotuotot Julkisen talouden tasapainottamiseksi kokonaisveroastetta on nostettu. Nykyisen veroasteen joko reipas laskeminen tai korottaminen ei ole lähitulevaisuudessa mahdollista. Verotuksessa on pyrittävä laajaan veropohjaan, mikä mahdollistaa kohtuulliset verokannat. Harmaan talouden torjumisella on myös mahdollista laajentaa veropohjaa. Tehokas harmaan talouden torjunta vaatii lisätoimia ja lisää voimavaroja eri viranomaisille. STTK:n mielestä harmaan talouden torjuntaohjelmassa jo olevien hankkeiden valmistelua on kiirehdittävä, jotta lupaus verojen lisäyksestä voidaan saavuttaa. On pidettävä huoli siitä, että jo päätetylle veronumerolle kertyy kattavasti verotustietoja ja että tilaajavastuuta tehostetaan. Lisäksi sijoitustuottojen verovalvontaa on tehostettava. Verotulojen lisäämiseksi veropohjaa on laajennettava niin välittömässä kuin välillisessäkin verotuksessa. Verotukia on arvioitava niistä saatavaan hyötyyn nähden. Valtion tuloverotuksessa ansiotulojen verotuksen kiristyminen ansioiden noustessa on estettävä. Kotitalousvähennyksen rakennetta tulisi uudistaa siten, että remonttitöiden osuus on korkeintaan puolet vähennyksen enimmäismäärästä. Yritysten on maksettava oma osuutensa veroista. Suomen on oltava aktiivisesti hillitsemässä yritysten mahdollisuuksia hyödyntää eri maiden verojärjestelmiä verojen kiertämiseksi aggressiivisen verosuunnittelun avulla. Konsernilainojen korkojen vähennyskelpoisuutta on edelleen mahdollista rajata yritysverotuksessa. Siirtohinnoittelun valvontaa voidaan edelleen tehostaa. Uusia verotuloja etsittäessä on huomioitava veronmaksukyky. Niin sanottua solidaarisuusveroa tuloverotuksessa tulisi kehittää siten, että sitä maksettaisiin jo euron vuosituloista ja yli euroa vuodessa ansaitsevien osalta tehtäisiin edelleen lisäkiristys. Pääomatuloverotuksen tuottoa on lisättävä. Osinkojen verotusta kiristettiin yhteisöverouudistuksen yhteydessä. Omistajayrittäjien osalta osinkoverotusta voidaan edelleen hieman kiristää säilyttäen kuitenkin kannustimet yrittäjyyteen. On selvitettävä

5 5 (7) mahdollisuudet varallisuusverotuksen palauttamiseen siten, että vanhan varallisuusverotuksen veropohjan aukot tilkittäisiin. Kiinteistöverotusta on kehitettävä. Yleistä arvonlisäprosenttia ei tule enää korottaa. Sen sijaan tulee harkita mahdollisuudet arvonlisäverokantojen yhdistämiseen ottaen huomioon uudistuksen vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen. Ympäristöperusteisia veroja on viime vuosina korotettu useaan otteeseen. Niitä ei tule kiristää nykyisestä. Alkoholi- ja tupakkaverotusta voidaan kiristää maltillisesti, mikäli tämä ei johda veropohjan katoamiseen Suomesta. Julkinen sektori on kasvun mahdollistaja Toimiva hallinto, yleinen turvallisuus ja korruptoimaton oikeusjärjestelmä mahdollistavat investointien tekemisen. Hyvinvointipalvelut ja julkiset palvelut kuten päivähoito, koulutus ja terveydenhuolto sekä kattava sosiaaliturva mahdollistavat väestön osallistumisen työelämään ja tukevat kasvua. Julkinen sektori on osa vastausta kasvun edellytysten luomisessa, ei osa ongelmaa. Valtion talousarvioesityksissä tulee budjetoida kaikki tiedossa olevat menot täysimääräisinä, myös henkilöstömenot. Lomautuksiin tai irtisanomisiin johtavista toimintamenojen leikkauksista on pidättäydyttävä kehyskaudella ja samoin kesken budjettivuoden. Valtion toimintayksiköille on taattava riittävät henkilöstövoimavarat toimintojen ylläpitämiseksi, myös harvaan asutuilla alueilla. Julkisen sektorin rakenteelliset uudistukset ovat kuitenkin kohdentuneet mitä suurimmassa määrin juuri valtiohallintoon. Valtio on ajanut alas omaa asiantuntemustaan. Siitä on seurannut riippuvaisuutta ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluista. Tämän kehityksen hyödyt ovat veronmaksajien näkökulmasta kyseenalaiset. Valtion menojen vähentäminen kuntien valtionosuuksia leikkaamalla ei paranna kestävällä tavalla julkisen talouden tasapainoa. Kunnille tulisi pikemminkin osoittaa uusia verotuloja, jotta ne selviytyisivät niille asetetuista tehtävistä. Kuntien tulisi saada osuus pääomatuloveroista yhteisöverotuottojen tapaan. Näin varmistetaan se, että kaikki kuntien palveluita käyttävät osallistuvat myös niiden rahoitukseen. STTK katsoo, että kuntien elinvoimaisuutta on vahvistettava ja kuntarakennetta on uudistettava. Kuntauudistuksen kärkeen on nostettava sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja palvelurakenteiden kehittäminen, jonka kautta voidaan parantaa tuottavuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Kuntien tuottavuuden lisäämiseksi kuntapalveluita voidaan kehittää kestävällä tavalla organisoimalla ne järkevästi ja tuloksellisesti. Sote-uudistuksen rooli on tässä merkittävä. Sote-uudistusta ja palvelujen integraatiota (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut) on jatkettava pohjautuen riittävän suuriin ja vahvoihin sote-alueisiin, joissa

6 6 (7) väestöpohja on vähintään Rahoitusta ei voi irrottaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituspohjan kestävyys on varmistettava. Tuottavuuden parantamisessa apuna tulee olla tietoteknologian nykyistä parempi hyödyntäminen. Lisäksi terveyttä edistämällä ja sairauksia ennaltaehkäisemällä hillitään hyvinvointimenojen kasvua. Rakennepäätöksessä linjattu vanhusten kotihoitoon siirtyminen päätetyssä mittakaavassa ei ole realistista, ellei samalla tehdä lisäpanostuksia kotihoidon kehittämiseen ja palveluasumiseen. STTK edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistettaessa pidetään huoli laadusta ja potilas- ja asiakasturvallisuudesta. Koulutettujen ammattilaisten koko osaamiskapasiteetin hyödyntäminen lisää kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Parempi työelämä, pidemmät työurat Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Eniten työurien pituuteen vaikuttavat työttömyys ja työllisyys sekä työkyvyttömyys. Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet toimia työurien pidentämiseksi eläke- ja työttömyysturvan ehtoja kiristämällä sekä kehittämällä työhyvinvointia ja työelämän laatua. Työ- tai yrittäjäsuhteessa tehty työ on hyvinvoinnin perusta. Työnteon on oltava kannustavampaa kuin toimenpiteisiin osallistuminen tai sosiaalietuuksien varassa eläminen. Työttömyysturvajärjestelmän vuoden 2014 alusta voimaan tulleissa uudistuksissa on rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti vahvistettu kannustavuutta työntekoon ja osaamisen kehittämiseen. Myös pätkätöiden ja pienipalkkaisten töiden tekeminen on entistä helpompaa, sillä pienet ansiotulot eivät heti heikennä työttömyysturvaa. Rakennepoliittisen ohjelman muita työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä pitää jatkaa ja eri toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitava myöhemmin ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Keskeistä on työn ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä koulutuksen riittävä tarjonta siten, etteivät työttömyysjaksot pitkity. Työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan vaikuttavampaa aktiivista työvoimapolitiikkaa ja työn välityksen tehostamista, jotta työttömyysjaksojen pitkittyminen voidaan estää. Työvoimapalveluihin ja tehokkaaseen työnvälitystoimintaan kohdistuu voimakkaita odotuksia. Kehysriihessä on kohdennettava lisää resursseja työ- ja elinkeinotoimistoihin lisääntyvien velvoitteiden hoitamiseen. Työvoimaviranomaisten ja kunnan välistä yhteistyötä ja palveluohjausta on parannettava siten, että työtön henkilö saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut ajoissa. Työurien alkupäässä opiskelijat on saatava nykyistä nopeammin opintoihin kiinni ja nykyistä nopeammin opinnoista työelämään. Koulutusasteiden välisiin nivelvaiheisiin liittyy turhaa kitkaa. Naisten työllisyysastetta voidaan nostaa edistämällä nopeampaa paluuta

7 7 (7) perhevapailta työmarkkinoille esimerkiksi vapaaehtoisen, väliaikaisen, osa-aikatyön osuutta lisäämällä. Isille osoitettujen kiintiöiden käyttöä perhe-etuuksissa tulee lisätä. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä keinoja työurien pidentämisessä niiden loppupäästä. Työterveyslaitokseen kohdistuvien leikkauksien laajuutta tulisi harkita uudelleen, jotta työuria saadaan pidennettyä ja työhyvinvointia parannettua. Vuorotteluvapaa tarjoaa monelle hengähdystauon, jonka avulla jaksaa jatkaa työuraansa, ja työttömälle mahdollisuuden työllistyä. Vuorotteluvapaan kehittämistä jatketaan kolmikantaisesti. Vuorotteluvapaan on oltava aito vaihtoehto ja käytettävissä eri aloilla myös tulevaisuudessa. Myös muiden työssäjaksamista edistävien työaika- ja työnjakamismallien kehittämistä on jatkettava. Yli 50-vuotiaiden työmarkkina-asemaa on myös parannettava. Ikäohjelmien käyttöä työpaikoilla on edistettävä. Kuntoutuksen kehittäminen, työaikajoustot sekä työterveyshuollon kehittäminen auttavat nostamaan keskimääräistä eläköitymisikää hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Paremmat mahdollisuudet aikuiskoulutukseen pidentävät myös työuria. Osa-työkykyisten työpanos on saatava myös paremmin käyttöön. Ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantaminen edellyttää myös asenteiden muokkausta työpaikoilla. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi luopua, mikäli voidaan varmistaa reilujen työehtojen toteutuminen. Työehtojen noudattamisen varmistamiseksi tulee työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseja ja henkilökuntaa lisätä sekä koventaa työvoiman hyväksikäyttöön liittyvien rikosten rangaistuksia esimerkiksi alipalkkaustilanteissa.