STTK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STTK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin vuosille 2015-2018"

Transkriptio

1 1 (7) STTK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin vuosille Suomi nousee työllä ja osaamisella Uusien työpaikkojen ja investointien synnyttämiseksi on kehitettävä yritysten toimintaedellytyksiä pk-yritysten rahoitus on pullonkaula. Tulevaisuudesta ei pidä säästää koulutussäästöt uudelleenharkintaan. Työllisyyden tukemiseksi valtion velan bruttokansantuoteosuuden taittamista laskuun ei tule tavoitella vuonna 2015, vaan pidemmällä aikavälillä. Uudet sopeutustoimet on tehtävä oikeudenmukaisesti. Meno- ja verosopeutuksen on oltava yhtä suurta. Hyvä hallinto, kansalaisten turvallisuus ja julkiset palvelut tukevat kasvua. Pidemmät työurat edellyttävät joustoja vuorotteluvapaa säilytettävä. Työllisyyttä vahvistettava edistämällä investointeja Suomessa on suhdanneongelman lisäksi käynnissä teollisuuden rakennemuutos. Suomi tarvitsee uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Talouspolitiikan tavoitteena tulee olla uuden työpaikan luominen sekä tuottavuuden parantaminen. Tämä nostaisi työllisyysasteen noin 75 prosenttiin. Työurien pidentämistä tavoitteleva politiikka tarvitsee rinnalleen myös työpaikkoja luovaa politiikkaa. Molempia tarvitaan, jotta voimme tehdä kestäviä ratkaisuja julkisten palveluiden rahoitusten ja etuuksien turvaamiseksi. Palkansaajien ostovoiman kehitys on lähivuosina vaisua maltillisesta palkkaratkaisusta ja julkista taloutta tasapainottavista veroratkaisuista johtuen. On vältettävä ratkaisuja, jotka syövät ostovoimaa entisestään. Palkkamaltti antaa Suomelle aikaa pidemmän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamiseen, mikä on ratkaisevaa suomalaisten tulevan hyvinvoinnin kannalta. Tämä edellyttää uusia tuotteita ja palveluita sekä uutta osaamista. Tavoitteena tulee olla rakenteellisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtio voi edistää yksityisen sektorin investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä luomalla niille puitteet. Osa puitteiden luomista on elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistavat esimerkiksi riittävät investoinnit koulutukseen ja osaamiseen sekä

2 2 (7) liikenneväyliin, pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantaminen sekä investointien lupamenettelyjen kehittäminen. Hallituksen kehysriihessä olisi tehtävä ratkaisuja, jotka edistävät teollisuuden investointeja Suomeen. Tarvitsemme teollisuus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena tulee olla tuottavuuden nostaminen ICT:n laajemmalla hyödyntämisellä sekä teollisuuden jalostusarvon nostaminen ja elinkeinoalojen monipuolistaminen. Rahoituksen saatavuus ja sen korkea hinta on muodostunut ongelmaksi erityisesti pksektorien yritysten investoinnille. On jatkettava työtä pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Valtion tulee toimia entistä voimakkaammin tärkeiden kasvualojen riski- ja siemenrahoittajana. Kasvurahasto-ohjelmaa tulee kasvattaa siten, että sen avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa kaivos- ja metallinjalostusklusteria. Tavoitteena tulee olla jalostusasteen nostaminen kotimaassa. Valtion omistajarooli tulee säilyttää strategisesti tärkeissä yrityksissä. Strategisten yhtiöiden ohjaamisessa otetaan vahvemmin huomioon työllisyysnäkökulma. Valtion omistamien yhtiöiden yritysjärjestelytilanteissa on otettava huomioon nykyistä laajemmin vaikutukset henkilöstöön, työllisyyteen sekä liiketoiminnan kehittymiseen Suomessa. Valtion omistamia yhtiöitä ei saa myydä nopean rahantarpeen kattamiseksi, vaan harkiten. Myyntitilanteissa kertyvät varat on ohjattava uusien työpaikkojen synnyttämiseen uusissa yrityksissä ja/tai uusille toimialoille ja/tai kasvua vahvistaviin julkisiin investointeihin kuten väylähankkeisiin. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi valtion tulee varmistaa, että strategisesti tärkeiden valtioyhtiöiden kriittiset toiminnot säilyvät Suomessa. STTK katsoo, että valtio-omistajan tulee täsmentää omistukseen liittyviä strategisia intressejä Solidium-yhtiöissä huomioiden perusteollisuuden haastava markkinatilanne, sekä arvioida uudelleen osinkopolitiikka kotimaisten investointien edesauttamiseksi. Talouskasvua ja työllisyyttä voidaan tukea lisämäärärahoilla rakentamiseen. Vuokraasuntojen tuotantoa tulee vauhdittaa ja korjausrakentamiseen tarvitaan lisäpanostuksia. Jo tehtyjen asuntopoliittisten linjausten toimeenpanoa tulee kiirehtiä. Hallituksen on arvioitava nykyisen infrastruktuurirahoituksen nykytilanne. Kehittämishankkeiden rahoituksen lisäksi tärkeää on olemassa olevien väylien kunnossapidon määrärahojen riittävyys, mukaan luettuna meriväylät. Perusväylänpidon määrärahojen taso on liian alhainen tarpeeseen nähden. Liikennehankkeiden pitkäjänteisen rahoituksen kehittämiseksi tulisi kokeilla Infra Oy:n kaltaisia rahoitusmalleja.

3 3 (7) Tulevaisuudesta ei pidä säästää Hallitusohjelman mukaan hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin tehdyt ja valmistelussa olevat leikkaukset ovat huolestuttavia. Suomi voi säilyttää maailman parhaimpiin kuuluvan koulutusjärjestelmän, jos emme romuta sitä resurssien leikkauksilla tai oppilaitosverkon liiallisella keskittämisellä. Riittävät voimavarat varmistavat, että koulutusjärjestelmää voidaan uudistaa Suomen muuttuessa ja että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Ammatillinen koulutus näyttötutkintoineen, korkeakoulut ja vapaa sivistystyö ovat kulmakivet kansalaisten osaamisen, työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien edistäminen edellyttää eri aikuiskoulutusmuotojen julkista rahoitusta, vaikka yksilöiden ja työnantajien rahoitus on jatkossa yhä tärkeämpää. Teollisuuden innovaatiotoimintaa on kehitettävä kestävän innovoinnin suuntaan. Kansallisesta osaamispohjasta on kehitettävä uusia kansainvälisesti menestyviä kärkialoja, esimerkkeinä biotalous, puhtaat teknologiat (cleantech) ja terveysteknologiat, sekä resurssitehokkuus. Aineettoman pääoman merkitys yritysten kilpailukyvylle kasvaa. Aineettomaan pääomaan liittyvät muun muassa työntekijöiden osaaminen ja uusien taitojen oppimisvalmiudet, asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja ennakoiminen sekä muotoilu ja markkinointi. Tki toimintaa on suunnattava nykyistä vahvemmin tähän suuntaan. Valtion rahoituksesta tki-toimintaan ei pidä tinkiä ja tutkimustoiminnan henkilöresursseja on vahvistettava. Suhdannetilanne huomioon sopeutustoimien mittakaavassa ja ajoituksessa Hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut ennakoitua heikommaksi. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet valtiontaloudesta eivät toteudu näillä näkyminen ilman lisäpäätöksiä. Velkasuhteen taittaminen vuonna 2015 edellyttäisi arvioiden mukaan noin kolmen miljardin euron uusia sopeutustoimia. Samoin Suomi on ylittämässä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen velkarajan ja rakenteellinen jäämä on Suomen tavoitetta suurempi. STTK katsoo, että lisäsopeutustoimien mittakaava voi olla maltillinen ensi vuonna, jos hallituksen marraskuussa päättämän rakennepäätöksen tavoitteet toteutetaan. Päätös sisältää itsessään kahden miljardin euron sopeutuksen kuntatalouteen. Rakennepaketin toteuttaminen edellyttää myös menojen uudelleenkohdentamista. Finanssipolitiikan tavoitteet tulee asettaa siten, että täytämme EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit.

4 4 (7) STTK arvioi, että korkeintaan miljardin euron lisäsopeutustoimet ovat tässä vaiheessa riittävät. Liian suuret toimet johtaisivat tarpeettomaan työllisyyden heikentymiseen. Julkisen talouden vakauttaminen on tehtävä oikeudenmukaisesti eri kansalaispiirit huomioiden. Palkansaajat ovat se joukko, jonka varassa suomalainen hyvinvointivaltio pysyy pystyssä. Päätösten vaikutukset palkansaajien asemaan on otettava huomioon, kun tehdään uusia ratkaisuja julkista taloutta edelleen sopeutettaessa. Päätösten on kohdistuttava tasapuolisesti eri kansalaisryhmiin. Veronkorotuksia ja menoleikkauksia on tehtävä yhtä paljon. Laaja veropohja ja kohtuulliset verokannat turvaavat verotuotot Julkisen talouden tasapainottamiseksi kokonaisveroastetta on nostettu. Nykyisen veroasteen joko reipas laskeminen tai korottaminen ei ole lähitulevaisuudessa mahdollista. Verotuksessa on pyrittävä laajaan veropohjaan, mikä mahdollistaa kohtuulliset verokannat. Harmaan talouden torjumisella on myös mahdollista laajentaa veropohjaa. Tehokas harmaan talouden torjunta vaatii lisätoimia ja lisää voimavaroja eri viranomaisille. STTK:n mielestä harmaan talouden torjuntaohjelmassa jo olevien hankkeiden valmistelua on kiirehdittävä, jotta lupaus verojen lisäyksestä voidaan saavuttaa. On pidettävä huoli siitä, että jo päätetylle veronumerolle kertyy kattavasti verotustietoja ja että tilaajavastuuta tehostetaan. Lisäksi sijoitustuottojen verovalvontaa on tehostettava. Verotulojen lisäämiseksi veropohjaa on laajennettava niin välittömässä kuin välillisessäkin verotuksessa. Verotukia on arvioitava niistä saatavaan hyötyyn nähden. Valtion tuloverotuksessa ansiotulojen verotuksen kiristyminen ansioiden noustessa on estettävä. Kotitalousvähennyksen rakennetta tulisi uudistaa siten, että remonttitöiden osuus on korkeintaan puolet vähennyksen enimmäismäärästä. Yritysten on maksettava oma osuutensa veroista. Suomen on oltava aktiivisesti hillitsemässä yritysten mahdollisuuksia hyödyntää eri maiden verojärjestelmiä verojen kiertämiseksi aggressiivisen verosuunnittelun avulla. Konsernilainojen korkojen vähennyskelpoisuutta on edelleen mahdollista rajata yritysverotuksessa. Siirtohinnoittelun valvontaa voidaan edelleen tehostaa. Uusia verotuloja etsittäessä on huomioitava veronmaksukyky. Niin sanottua solidaarisuusveroa tuloverotuksessa tulisi kehittää siten, että sitä maksettaisiin jo euron vuosituloista ja yli euroa vuodessa ansaitsevien osalta tehtäisiin edelleen lisäkiristys. Pääomatuloverotuksen tuottoa on lisättävä. Osinkojen verotusta kiristettiin yhteisöverouudistuksen yhteydessä. Omistajayrittäjien osalta osinkoverotusta voidaan edelleen hieman kiristää säilyttäen kuitenkin kannustimet yrittäjyyteen. On selvitettävä

5 5 (7) mahdollisuudet varallisuusverotuksen palauttamiseen siten, että vanhan varallisuusverotuksen veropohjan aukot tilkittäisiin. Kiinteistöverotusta on kehitettävä. Yleistä arvonlisäprosenttia ei tule enää korottaa. Sen sijaan tulee harkita mahdollisuudet arvonlisäverokantojen yhdistämiseen ottaen huomioon uudistuksen vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen. Ympäristöperusteisia veroja on viime vuosina korotettu useaan otteeseen. Niitä ei tule kiristää nykyisestä. Alkoholi- ja tupakkaverotusta voidaan kiristää maltillisesti, mikäli tämä ei johda veropohjan katoamiseen Suomesta. Julkinen sektori on kasvun mahdollistaja Toimiva hallinto, yleinen turvallisuus ja korruptoimaton oikeusjärjestelmä mahdollistavat investointien tekemisen. Hyvinvointipalvelut ja julkiset palvelut kuten päivähoito, koulutus ja terveydenhuolto sekä kattava sosiaaliturva mahdollistavat väestön osallistumisen työelämään ja tukevat kasvua. Julkinen sektori on osa vastausta kasvun edellytysten luomisessa, ei osa ongelmaa. Valtion talousarvioesityksissä tulee budjetoida kaikki tiedossa olevat menot täysimääräisinä, myös henkilöstömenot. Lomautuksiin tai irtisanomisiin johtavista toimintamenojen leikkauksista on pidättäydyttävä kehyskaudella ja samoin kesken budjettivuoden. Valtion toimintayksiköille on taattava riittävät henkilöstövoimavarat toimintojen ylläpitämiseksi, myös harvaan asutuilla alueilla. Julkisen sektorin rakenteelliset uudistukset ovat kuitenkin kohdentuneet mitä suurimmassa määrin juuri valtiohallintoon. Valtio on ajanut alas omaa asiantuntemustaan. Siitä on seurannut riippuvaisuutta ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluista. Tämän kehityksen hyödyt ovat veronmaksajien näkökulmasta kyseenalaiset. Valtion menojen vähentäminen kuntien valtionosuuksia leikkaamalla ei paranna kestävällä tavalla julkisen talouden tasapainoa. Kunnille tulisi pikemminkin osoittaa uusia verotuloja, jotta ne selviytyisivät niille asetetuista tehtävistä. Kuntien tulisi saada osuus pääomatuloveroista yhteisöverotuottojen tapaan. Näin varmistetaan se, että kaikki kuntien palveluita käyttävät osallistuvat myös niiden rahoitukseen. STTK katsoo, että kuntien elinvoimaisuutta on vahvistettava ja kuntarakennetta on uudistettava. Kuntauudistuksen kärkeen on nostettava sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja palvelurakenteiden kehittäminen, jonka kautta voidaan parantaa tuottavuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Kuntien tuottavuuden lisäämiseksi kuntapalveluita voidaan kehittää kestävällä tavalla organisoimalla ne järkevästi ja tuloksellisesti. Sote-uudistuksen rooli on tässä merkittävä. Sote-uudistusta ja palvelujen integraatiota (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut) on jatkettava pohjautuen riittävän suuriin ja vahvoihin sote-alueisiin, joissa

6 6 (7) väestöpohja on vähintään Rahoitusta ei voi irrottaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituspohjan kestävyys on varmistettava. Tuottavuuden parantamisessa apuna tulee olla tietoteknologian nykyistä parempi hyödyntäminen. Lisäksi terveyttä edistämällä ja sairauksia ennaltaehkäisemällä hillitään hyvinvointimenojen kasvua. Rakennepäätöksessä linjattu vanhusten kotihoitoon siirtyminen päätetyssä mittakaavassa ei ole realistista, ellei samalla tehdä lisäpanostuksia kotihoidon kehittämiseen ja palveluasumiseen. STTK edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistettaessa pidetään huoli laadusta ja potilas- ja asiakasturvallisuudesta. Koulutettujen ammattilaisten koko osaamiskapasiteetin hyödyntäminen lisää kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Parempi työelämä, pidemmät työurat Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Eniten työurien pituuteen vaikuttavat työttömyys ja työllisyys sekä työkyvyttömyys. Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet toimia työurien pidentämiseksi eläke- ja työttömyysturvan ehtoja kiristämällä sekä kehittämällä työhyvinvointia ja työelämän laatua. Työ- tai yrittäjäsuhteessa tehty työ on hyvinvoinnin perusta. Työnteon on oltava kannustavampaa kuin toimenpiteisiin osallistuminen tai sosiaalietuuksien varassa eläminen. Työttömyysturvajärjestelmän vuoden 2014 alusta voimaan tulleissa uudistuksissa on rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti vahvistettu kannustavuutta työntekoon ja osaamisen kehittämiseen. Myös pätkätöiden ja pienipalkkaisten töiden tekeminen on entistä helpompaa, sillä pienet ansiotulot eivät heti heikennä työttömyysturvaa. Rakennepoliittisen ohjelman muita työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä pitää jatkaa ja eri toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitava myöhemmin ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Keskeistä on työn ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä koulutuksen riittävä tarjonta siten, etteivät työttömyysjaksot pitkity. Työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan vaikuttavampaa aktiivista työvoimapolitiikkaa ja työn välityksen tehostamista, jotta työttömyysjaksojen pitkittyminen voidaan estää. Työvoimapalveluihin ja tehokkaaseen työnvälitystoimintaan kohdistuu voimakkaita odotuksia. Kehysriihessä on kohdennettava lisää resursseja työ- ja elinkeinotoimistoihin lisääntyvien velvoitteiden hoitamiseen. Työvoimaviranomaisten ja kunnan välistä yhteistyötä ja palveluohjausta on parannettava siten, että työtön henkilö saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut ajoissa. Työurien alkupäässä opiskelijat on saatava nykyistä nopeammin opintoihin kiinni ja nykyistä nopeammin opinnoista työelämään. Koulutusasteiden välisiin nivelvaiheisiin liittyy turhaa kitkaa. Naisten työllisyysastetta voidaan nostaa edistämällä nopeampaa paluuta

7 7 (7) perhevapailta työmarkkinoille esimerkiksi vapaaehtoisen, väliaikaisen, osa-aikatyön osuutta lisäämällä. Isille osoitettujen kiintiöiden käyttöä perhe-etuuksissa tulee lisätä. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä keinoja työurien pidentämisessä niiden loppupäästä. Työterveyslaitokseen kohdistuvien leikkauksien laajuutta tulisi harkita uudelleen, jotta työuria saadaan pidennettyä ja työhyvinvointia parannettua. Vuorotteluvapaa tarjoaa monelle hengähdystauon, jonka avulla jaksaa jatkaa työuraansa, ja työttömälle mahdollisuuden työllistyä. Vuorotteluvapaan kehittämistä jatketaan kolmikantaisesti. Vuorotteluvapaan on oltava aito vaihtoehto ja käytettävissä eri aloilla myös tulevaisuudessa. Myös muiden työssäjaksamista edistävien työaika- ja työnjakamismallien kehittämistä on jatkettava. Yli 50-vuotiaiden työmarkkina-asemaa on myös parannettava. Ikäohjelmien käyttöä työpaikoilla on edistettävä. Kuntoutuksen kehittäminen, työaikajoustot sekä työterveyshuollon kehittäminen auttavat nostamaan keskimääräistä eläköitymisikää hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Paremmat mahdollisuudet aikuiskoulutukseen pidentävät myös työuria. Osa-työkykyisten työpanos on saatava myös paremmin käyttöön. Ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantaminen edellyttää myös asenteiden muokkausta työpaikoilla. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi luopua, mikäli voidaan varmistaa reilujen työehtojen toteutuminen. Työehtojen noudattamisen varmistamiseksi tulee työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseja ja henkilökuntaa lisätä sekä koventaa työvoiman hyväksikäyttöön liittyvien rikosten rangaistuksia esimerkiksi alipalkkaustilanteissa.

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

HARMAA TALOUS RAPAUTTAA HYVINVOINTIA JA SEN RAHOITUSTA. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 39

HARMAA TALOUS RAPAUTTAA HYVINVOINTIA JA SEN RAHOITUSTA. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 39 SUOMALAINEN HYVINVOINTIMALLI VOIDAAN SÄILYTTÄÄ SITÄ UUDISTAEN. OIKEUDENMUKAINEN JA KANNUSTAVA VEROTUS VEROPOLITIIKALLA LUODAAN KASVUA, TYÖLLISYYTTÄ JA OIKEUDENMUKAISUUTTA. HARMAA TALOUS RAPAUTTAA HYVINVOINTIA

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%)

Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%) 1 Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Velvoitettava työttömät ottamaan vastaan muuta kuin koulutusta/ammattia vastaavaa työtä nykyistä laajemmin

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Julkinen sektori tekemään Suomesta edelläkävijäyhteiskuntaa Talouden uudistaminen

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategia

Työelämän kehittämisstrategia Työelämän kehittämisstrategia Työministeri Lauri Ihalainen Työelämän kehittämisen verkostopäivä 10.12.2013 Hallituksen työpolitiikka Hallituksen työpolitiikan iso kuva Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Suomalainen Työelämä 2020. Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014

Suomalainen Työelämä 2020. Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014 Suomalainen Työelämä 2020 Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014 Lähivuosien keskeinen haaste Työvoima vähenee Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: työn tuottavuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot