Vuosittainen hyvinvointikertomus Kitee 2015

Transkriptio

1 Vuosittainen hyvinvointikertomus Kitee 2015 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Eeva-Liisa Auvinen, kaupunginjohtaja Jari Tuononen, vs. talous- ja hallintojohtaja Antti Asikainen, tekninen johtaja Markku Kipinä, perusturvajohtaja Erkki Kontro, perusopetuksen rehtori Eija Hämäläinen, hallintopäällikkö Jesse Malinen, henkilöstöpäällikkö Niilo Hirvonen, JUKO, pääluottamusmies Kaupungin johtoryhmä toimii hyvinvoinnin johtoryhmänä.

2 2 Sisällys Johdanto Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kaikki ikäryhmät Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset...14 Liite 1. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudelle Liite 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten sekä verotulojen ja valtion osuuksien kehitys v , euroa /asukas Liite 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat ikäryhmittäin ja kuukausittaisen käynti määrän mukaan

3 3 Raportointitietoa vuosilta 2013 ja 2014 Johdanto Kiteen kaupunginvaltuusto hyväksyi (127 ) Kiteen kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelman valtuustokaudelle (liite 1). Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Vuosittaisen raportin seurantatietoja on kerätty hyvinvointisuunnitelmassa vahvistettuja arviointimittareita käyttäen. Nämä indikaattorit ovat pääosin Kuntaliiton Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta. Täydentäviä tietoja on koottu suunnitelman mukaisesti kaupungin eri toimialoilta. Lisäksi joitakin sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritietoja, joita ei ollut valittu arviointimittareiksi, on nostettu esille muina hyvinvointitiedon positiivisina tai negatiivisina muutoksina. Jokaisen luvun alkuun on kirjattu laajan hyvinvointikertomuksen kehittämiskohde ja kuluvalle valtuustokaudelle hyvinvointisuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Sen jälkeen on esitelty sähköisen hyvinvointikertomuksen rakenteen ja ryhmittelyjen mukaisesti indikaattoritiedot ja kuvailtu kehityksen suuntaa. Lisäksi mukaan on liitetty kaupungin toimialoilta kerätyt, hyvinvointisuunnitelmassa arviointimittariksi määritetyt tiedot. Luvussa 7 on hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätöksiä. Vuosikohtaiset suunnitelmat ja toimenpiteet, joilla tähdätään kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, on kirjattu kaupungin talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan. 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Laajassa hyvinvointikertomuksessa kehittämiskohteeksi on valittu väestörakenteen tasoittaminen kääntämällä nettomuutto positiiviseksi elinkeinoelämää tukevilla toimilla, jolla on vaikutusta myös työttömyyden laskuun. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet vuosille (ks. liitteestä 1 alla mainitut kohdat): 2.1 Työllisyyteen liittyvän kumppanuuden ja koordinaation vahvistaminen 2.2 Maksettavan passiivituen määrä ei kasva 2.4 Työpaikkojen kokonaismäärän lisääminen ja työikäisten työttömyyden vähentäminen Vuoden 2014 päättyessä kiteeläisiä oli (P-K:n maakuntaliiton ennakkotieto). Väestönmuutos vuonna 2014 oli Väestö vähenee ja ikärakenne muuttuu ennusteen mukaan vanhusvoittoiseksi (kuviot 1 ja 2). Muutaman seuraavan vuoden aikana yli 80- vuotiaiden osuus väestöstä pysyy vielä tasaisena, mutta alkaa sen jälkeen kasvaa. Työttömien osuus työvoimasta työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan oli 20,6 % joulukuussa 2014.

4 4 Kuvio 1. Kiteen ikärakenne vuonna 2013 Kuvio 2. Kiteen ikärakenne väestö ennusteen mukaan vuonna 2030 Väestö- ja työllisyysmuutosten myötä elatussuhde on noussut. Vuoden 2013 tiedon mukaan se on 191,7 (178,8 vuonna 2011, 183,6 vuonna 2012). Myös huoltosuhde (kuvio 3) on noussut ja vuonna 2013 se oli 68,8 (66 vuonna 2012).

5 5 Kuvio 3. Huoltosuhde Verotulojen määrä euroa / asukas (kuvio 4) on jatkanut kasvuaan ja oli euroa vuonna 2013 (2 978 euroa vuonna 2012). Kuvio 4. Verotulot, euroa/asukas Kaupungin eri toimialoilta kerätty tieto: Työmarkkinatuen kuntaosuus oli euroa vuonna Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä kasvoi ja oli 37 euroa /asukas (33,7 euroa /asukas vuonna 2013). Haasteena on edelleen heikko työllisyystilanne. Vuoden vaihteessa oli yli työtöntä. Vuoden lopussa 2014 teollisia työpaikkoja oli 877. Teollisuustyöpaikkojen määrä väheni 50:llä. Kiteen kaupungissa teollisuus työllistäjänä on kuitenkin merkittävä. Saatavissa olevan tiedon mukaan ( )muilla aloilla työpaikkoja oli maa- ja metsätaloudessa 526, palveluissa 179, rakentamisessa 279, julkisella sektorilla sekä kaupassa, kuljetuksessa ja majoituksessa 765. Venäjän tilanne vaikuttaa elinkeinoelämään ja sen kannattavuuteen. Teollisuus- ja varastorakennuksille (T) kaupunki on kaavoituksessaan varannut maa-alaa kahdeksan hehtaaria. Omakotirakentamiseen (AO) on varattu 60 tonttia sekä rivitalo- ja kerrostalotontteja (AR, AK) kuusi.

6 6 2. Kaikki ikäryhmät Laajassa hyvinvointikertomuksessa tulevaisuuden kehittämiskohteeksi nähtiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusrakenteen parempi hallinta. Tässä väestön terveyskäyttäytymisellä ja elintavoilla on keskeinen merkitys. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet (ks. liite 1): 1.5 Varhainen työ- ja toimintakykyongelmaan puuttuminen Näkyviä toimia väestön terveyskäyttäytymisen parantamiseksi on tehty. Kuntajohdon terveyden edistämisaktiivisuusindeksi (kuvio 5) on noussut 43:een vuonna 2013, kun se oli 29 vuonna Keskimäärin indeksi koko maassa oli 72. Kuvio 5. Terveydenedistämisaktiivisuus Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärissä käynnit ovat lähteneet nousuun. Käyntejä oli / asukasta vuonna 2013 (1 880 käyntiä / asukasta vuonna 2011). Perusterveydenhuollon avohoidon tiedonkeruukäytäntöön on tehty muutos vuoden 2011 alussa. Päihdehuollon avopalveluissa vuonna 2013 oli asiakkaita 13,5 / asukasta (11,6 vuonna 2012). Indeksi on ollut vahvasti noususuuntainen vuodesta 2011 (9,4). Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi (kuvio 6) oli 113,4 vuonna 2013 (117,1 vuonna 2012). Indeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa maan keskiarvoon, joka on 100. Kuvio 6. Kelan sairastavuusindeksi

7 7 Muita huomioita hyvinvointitiedon muutoksista: Päihdehuollon laitoshoidon käyttö vuosina on pysynyt samalla tasolla. Päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidettavien määrä on lähtenyt nousuun indeksin ollessa 6,8 / asukasta vuonna Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset sekä huumausainerikokset ovat edelleen vähentyneet. Kaupungin eri toimialoilta kerätty tieto: Kaupungin liikunnan kehittämisohjelman laatiminen on aloitettu. Ohjelman tavoitteena on ohjata liikuntasuunnittelua tulevaisuudessa, jotta kiteeläisten liikunnallista aktiivisuutta saadaan lisättyä ja ylläpidettyä. Tämä osaltaan parantaa kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on samalla kehittää Kiteen liikuntatoimintaa, niin kunnan, järjestöjen kuin yksittäisten kuntalaistenkin kannalta. 3. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Laajassa hyvinvointikertomuksessa kehitettävää löytyi lasten yksinäisyyden torjunnassa ja lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden tilanteessa. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet (ks. liite 1): 1.1 Vanhemmuuden tukeminen kokonaisvaltaisesti kaikissa palveluissa 1.2 Nuorten keskinäisen yhteisöllisyyden lisääminen 1.3 Moniammatillisen yhteistyön lisääminen (palveluyksiköiden rajapintojen häivyttäminen) Vuoden 2013 kouluterveyskyselyssä niiden luokkalaisten määrä, joilla ei ollut yhtään läheistä ystävää (kuvio 7), oli laskenut 7 prosenttiin vuoden 2010 tasosta (13,7 %). Kuvio 7. Ei yhtään läheistä ystävää - indikaattori Vanhemmuuden puutetta kuvaava indikaattori on laskenut 16,1 prosenttiin. Laskua edellisestä vuodesta 2010 on kahden prosenttiyksikön verran. Muissa indikaattoreissa muutoksia huolestuttavampaan suuntaan oli elintapoja kuvaavissa indikaattoreissa. Ylipaino on lisääntynyt 14,2 prosentista 22 prosenttiin. Erityisesti tämä muutos näkyy pojilla. Koululounaan jätti syömättä yhä useampi (29 %) ja useammin tytöt kuin pojat. Nousu oli

8 kolmessa vuodessa lähes 10 prosenttiyksikköä. Alkoholin käyttö ja tupakointi olivat myös lisääntyneet. Alkoholin käyttö pojilla ja tupakointi tytöillä oli yleisempää. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa -indikaattori oli noussut 7,2 prosentista 11 prosenttiin. Tupakoivien nuorten määrä lisääntyi 5,4 prosentista 8 prosenttiin. Hyvää on kuitenkin se, että tupakointia ja alkoholin käyttöä kuvaavat indikaattorit olivat edelleen alle Pohjois- Karjalan ja maan keskitason. Ylipainoa kuvaava indikaattori oli korkeampi Kiteellä (22 %) kuin Pohjois-Karjalassa (17 %) ja koko maassa (16 %). Koulukiusaamista oli kokenut 6 % luokkalaisista. Kiusaamista kokeneiden määrä on kääntynyt nousuun. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisistä oli 0,9 % vuonna 2013 (0,8 % vuonna 2012). Määrä on edelleen alhaisempi kuin Pohjois-Karjalassa tai koko maassa. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen piirissä 0 17-vuotiaista oli 2,1 % vastaavan ikäisistä, mikä oli 38 henkilöä vuonna 2013 (5,3 %, 98 henkilöä vuonna 2012). Laskua vuosien välillä oli 137 henkilöä (9,3 % vuonna 2011). Palvelujen tarjoamisessa tai palvelun piiriin pääsyn kriteereissä ei ole tapahtunut muutoksia. Koko maata ja Pohjois-Karjalaa koskeva vertailutieto on kuviossa 8. 8 Kuvio 8. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä, 0 17-vuotiaat Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / vastaavanikäistä -indeksi oli 3,5 vuonna Aiempi myönteisen suuntainen kehitys kääntyi nousuun. Yksinhuoltajaperheiden määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Kaupungin eri toimialoilta kerätty tieto: Monialainen lasten ja nuorten asioihin yleisellä tasolla paneutuva INFO-ryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna Nuorisovaltuuston edustaja osallistui eri lautakuntien kokoukseen 12 kertaa. Nuorisovaltuuston kokouksissa jätettyjä aloitteitta/mielipiteen ilmaisuja eri tahoille oli kaksi ja tapahtumia oli neljä. Kirjastonkäytön opetustunteja oli 38 ja niissä oli 570 osallistujaa. Vuonna 2014 kumppanuussopimuksia oli yhteensä 51, joista sivistyskeskuksella /vapaaaikapalveluissa 46, teknisessä keskuksessa kolme ja perusturvakeskuksessa kaksi. Toimin-

9 taan osallistuneiden kuntalaisten määrästä ja ikäjakaumasta ei ole kerättyä tietoa ja sitä on vaikea arvioida. Sivistyskeskuksen/vapaa-aikapalveluiden 46 kumppanuussopimuksesta kaksi oli koulutoimella. Vuonna 2014 kerhotoimintaan osallistui noin 194 lasta ja nuorta kahdeksan kumppanuussopimuksen ja Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan tukeminen -hankkeen myötä. Nuorten mediakasvatushankkeen toimintoihin osallistui 77 nuorta. Nuorisotoimen ja kumppaneiden järjestämiin tapahtumiin ja retkiin, joita oli 20, osallistujia oli yhteensä Nuoret ja nuoret aikuiset Laajassa hyvinvointikertomuksessa todettiin, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä ja nuorisotyöttömyys olivat kohtalaisella tasolla, ja määrää tulisi edelleen alentaa. Kehitettävää löytyi tämän ikäryhmän henkisessä hyvinvoinnissa ja erityisesti ammattiopiskelijoiden elintavoissa. Kehittämiskohteena nähtiin myös lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien väliset erot terveystottumuksissa. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet (ks. liite 1): 1.2 Nuorten keskinäisen yhteisöllisyyden lisääminen 1.4 Työ- ja toimintakykyä edistävä palveluverkosto 1.5 Varhainen työ- ja toimintakykyongelmaan puuttuminen 2.3 Alle 25-vuotiaiden työttömyyden taso alemmaksi kuin yleinen työttömyysaste 2.5 Kaikki oppilaat perusopetuksesta siirtyvät 2. asteen koulutukseen ja 2. asteen jälkeen töihin tai jatkokoulutukseen Kouluterveyskysely on tehty vuosina 2010 ja 2013 lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Lukiolaisista 14 prosentilla ei ollut yhtään läheistä ystävää. Määrä on kääntynyt nousuun. Elintavoissa on tapahtunut reilu heikentyminen. Tupakoijien määrä on lisääntynyt 0,9 prosentista 8 prosenttiin. Myös tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa -indikaattorissa on tapahtunut muutos heikompaan suuntaan, kolmessa vuodessa 5,3 prosentista 15 prosenttiin. Merkittävä muutos heikompaan suuntaan on tapahtunut myös ylipainoisten opiskelijoiden osuudessa, 10 prosentista 20 prosenttiin. Tässä ikäryhmässä tytöillä on hieman enemmän ylipainoa kuin pojilla. Kiteeläisten lukiolaisten ylipaino on korkeammalla tasolla kuin keskimäärin koko maassa (Kitee 20 %, Pohjois-Karjala 14 % ja koko maa 15 %). Kuitenkin on hyvä huomioida, että tupakointi jää samalle tasolle kuin koko maassa keskimäärin ja alkoholin käyttö jää alle koko maan arvon (Kitee 15 %, Pohjois-Karjala 18 % ja koko maa 20 %). Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 8 % ilmoitti, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Määrä on pienempi kuin vuoden 2010 kyselyssä. Keskinkertaiseksi tai huonoksi terveydentilansa kokevien määrä oli noussut 15,6 prosentista 20 prosenttiin. Ilmiö on Kiteellä ammatillisen oppilaitoksen tytöillä yleisempää (27 %) kuin pojilla (12 %). Myös ylipainoisten opiskelijoiden osuus oli kasvanut edellisestä kyselystä (22,4 %), ollen nyt 27 %. Ylipaino on pojilla yleisempää (34 %). Ylipainoisia on enemmän kuin Pohjois-Karjalassa (22 %) ja koko maassa (21 %). Päivittäin tupakoivien määrä on pysynyt korkealla, 44 prosentissa. Määrä on korkeampi kuin Pohjois-Karjalassa (40 %) ja koko maassa (36 %). Tosi

10 humalassa vähintään kerran kuukaudessa -indikaattori on kehittynyt huonompaan suuntaan, ja oli nyt 34 %, mikä on samaa tasoa kuin Pohjois-Karjalassa ja koko maassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus vuotiaista oli 8,7 % (78 henkilöä) vuonna Laskua vuoteen 2012 oli n. puolen prosenttiyksikön verran. Nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta (kuvio 9) vuonna 2013 on noussut edellisvuoden 18,4 prosentista (64 henkilöä) 22,4 prosenttiin (79 henkilöä) vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 90 vuonna Nuorisotyöttömyysaste on yleistä työttömyysastetta korkeampi. 10 Kuvio 9. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden määrä on noussut 18,6 prosentista (128 henkilöä vuonna 2012) 20,2 prosenttiin (131 henkilöä vuonna 2013). Samanikäisten pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden määrä on myös noussut 4,8 prosentista 5,7 prosenttiin (33 henkilöä vuonna 2012, 37 henkilöä vuonna 2013). Toimeentulotukea saavien nuorten määrä on ollut kokoajan noususuuntainen vuodesta 2011 alkaen. Kuntoutusrahaa saavia vuotiaita oli vuonna 2011 kymmenen, vuonna 2012 kolmetoista ja vuonna 2013 seitsemäntoista henkilöä. Fyysistä uhkaa oli kokenut ammattiopiston opiskelijoista 20 % ja lukion 10,3 %. Aiempaan tietoon nähden fyysiset uhkakokemukset ovat lisääntyneet. Koulun fyysisiä työoloja pitävät puutteellisina 23 % lukiolaista ja 28,3 % ammattiopiston opiskelijoista. Lukion kohdalla tilanne on pysynyt ennallaan vuoteen 2010 verrattuna. Ammattiopistossa fyysiset työolot ovat parantuneet vuoden 2010 tietoon nähden merkittävästi. Muita huomioita hyvinvointitiedon muutoksista: Sekä ammattiopiston että lukion vähän liikkuvien opiskelijoiden määrä lisääntyy koko ajan. Kaupungin eri toimialoilta kerätty tieto: Vuonna 2014 kaikki 2. asteelle siirtymässä olleet nuoret saivat opiskelupaikan. Toisen asteen koulutuksen keskeytti kaksi henkilöä. Määrä on pienentynyt vuodesta Etsivän nuorisotyön piirissä oli viisi nuorta vuonna Nuorten työpajapaikkojen käyttöaste oli 97,8 % ja asiakkaina oli 40 nuorta. Nuorten työpajan käyttöpäiviä oli Työpajatoiminnassa mukana olleista nuorista 60 % sijoittui aktiivitoimenpiteisiin ja näistä nuorista 17,5 % jatkoi opintoihin tai eläkkeelle. Muita

11 käytettyjä toimenpiteitä olivat palkkatuki, työkokeilu, uravalmennus, ammattiopiston TOP-jaksot, opiskelu pajalla ja RISE-yhdyskuntapalvelu Työikäiset Laajassa hyvinvointikertomuksessa kehittämiskohteena on työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Haasteena on myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä. Suurin työkyvyttömyyden syy ovat mielenterveysongelmat. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 56,8 vuotta (vuonna 2011)oli laajaan hyvinvointikertomukseen valittuihin vertailukuntiin nähden selvästi alhaisin. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet (ks. liite 1): 1.4 Työ- ja toimintakykyä edistävä palveluverkosto 1.5 Varhainen työ- ja toimintakykyongelmaan puuttuminen 2.1 Työllisyyteen liittyvän kumppanuuden ja koordinaation vahvistaminen 2.2 Maksettavan passiivituen määrä ei kasva 2.4 Työpaikkojen kokonaismäärän lisääminen ja työikäisten työttömyyden vähentäminen Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saavien määrä on pysynyt samana (5,5 %) vuosina Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on myös pysynyt lähes ennallaan viiden vuoden ajan, ollen 3,2 % vuonna Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on pysynyt samana, 0,8 % vuosina Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on noussut 58,5 vuodesta 60,6 vuoteen (kuvio 10) vuosina Kuvio 10. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan Kiteen työttömyysaste vuonna 2013 oli 17,4 % ja vuoden 2014 lopussa 20,6 %. Työttömiä työnhakijoita vuoden lopussa oli 977 henkilöä. Vuonna 2013 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (kuvio 11) oli 25.2 %, 196 henkilöä (24,1 %, 168 henkilöä vuonna 2012). Vaikeasti työllistyviä vuotiaita oli 467 henkilöä (435 henkilöä vuonna 2012). Toimeentulotukea sai vuotiaista 6,7 % (376 henkilöä).

12 12 Kuvio 11. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien määrä ikäluokassa vuotiaat on noususuuntainen, /1 000 vastaavan ikäistä (1 684 käyntiä vuonna 2012). Ikäryhmässä vuotiaat lääkärikäyntejä oli / vastaavan ikäistä (1 749 käyntiä vuonna 2012). Muita huomioita hyvinvointitiedon muutoksista: Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettuja työikäisiä henkilöitä on ollut vuosina n. 100 / vuosi. Vuonna 2013 näiden henkilöiden määrä nousi 126:een. Kaupungin eri toimialoilta kerätty tieto: Vuonna 2014 mielenterveyskuntoutujien määrä kaupungin omissa palveluissa oli 13 hoitosuhdeasiakasta, kymmenen päivätoiminta-asiakasta ja ostopalveluissa 56 henkilöä. Työttömien terveystapaamisia järjestettiin 96 henkilölle. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 152 henkilöä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden osuus pitkäaikaistyöttömistä oli 74 %. Reimari-hankkeen toimenpiteissä oli 110 henkilöä vuonna Muiden kuin Kiteen kaupungin hallinnoimia työllisyyshankkeita, joissa kaupungilla on rahoitusosuus, oli vuonna 2014 Potkua työelämään, Avustajan työstä silta työmarkkinoille, Nuorten tuki ja Varikko. Kiteen kaupungin asukkaista 12 % osallistui kansalaisopiston kursseille. Tavoite oli %. Kumppanuussopimuksia oli yhteensä 51. Näistä sivistyskeskuksella oli 46 sopimusta, joista edelleen vapaa-aikapalvelulla 44. Teknisessä keskuksella kumppanuussopimuksia oli kolme ja perusturvakeskuksella kaksi. Toimintaan osallistuneiden kuntalaisten määrästä ja ikäjakaumasta ei ole kerättyä tietoa ja sitä on vaikeaa arvioida. Kiteen kaupungin henkilöstölleen TYHY-toimintana järjestämään tapahtumaan osallistui 349 työntekijää. TYHY-liikuntaryhmien kokoontumisia oli Kesälahdella ja Kiteellä yhteensä 76 ja niihin kirjautui n. 600 työntekijöiden osallistumiskertaa. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi osallistuttiin liikennejärjestelmätyöhön. Tavoitteena on edistää liikenneturvallisuutta ja seudun väylähankkeita. Lisäksi osallistuttiin

13 Keski-Karjalan viisaan liikkumisen hankkeeseen. Raportoituja liukastumistapauksia ei ollut vuonna Esteettömyyteen tähtääviä toimenpiteitä tehtiin useissa kaupungin omistamissa kiinteistöissä (mm. kaupungintalo, Kesälahti-talo, myllyrakennus) Ikäihmiset Laajassa hyvinvointikertomuksessa kehittämiskohteeksi tässä ikäryhmässä on valittu kotona asumisen tukeminen ja säännöllisen kotihoidon järjestäminen (liite 3). Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet (ks. liite 1): 1.4 Työ- ja toimintakykyä edistävä palveluverkosto 1.6 Varhainen toimintakykyongelmaan puuttuminen/-ongelman ehkäiseminen 1.7 Toimintakyvyn ja vireyden ylläpitäminen 1.8 Koordinoidut ennaltaehkäisevät palvelut Vuoden 2013 lopussa yli 65-vuotiaita oli 3 146, joista yli 75-vuotiaita oli Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä on pysynyt vuosien ajan lähes ennallaan ja oli 87,8 % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna Määrä oli edelleen alle valtakunnallisen suosituksen (91-92 %). Omaishoidon tuen piirissä yli 75-vuotiaista vuonna 2013 oli 7,1 % (suositus 5-6 %). Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden määrä on lisääntynyt 10,8 prosenttiin (kuvio 12), mutta ei ollut vielä saavuttanut valtakunnallista suositusta (13 14 %). Tehostetun palveluasumisen määrän kasvu on saatu pysähtymään. Palvelun käyttö on vuoden 2011 tasolla, 10,4 % (tavoite 6-7 %). Perhehoito iäkkäiden hoivamuotona on otettu käyttöön, mutta palvelussa olevien määrä on alhainen. Laitoshoidossa olevien osuus on pysynyt lähes aiemmalla tasolla, 1,6 prosentissa (tavoite 2-3 %). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen yli 65-vuotiaiden määrä (69,7 %) on kääntynyt laskuun. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä yli 65-vuotiaiden hoitojaksoja ei ole saatu vähenemään. Näillä syillä hoidettuja oli 152 vuonna 2013 (116 vuonna 2012). Kuvio 12. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Muita huomioita hyvinvointitiedon muutoksista: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä 65 vuotta täyttäneillä oli / vastaavan ikäistä ja määrä lisääntyi edellisvuodesta. Kaupungin eri toimialoilta kerätty tieto: Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75 vuotta täyttäville oli 74. Ikääntyneiden palveluohjauksen käyntejä oli 120 vuonna 2014.

14 Omaishoitajien vapaapäivät ovat toteutuneet 90 prosentilla niistä omaishoitajista, joilla on ollut siihen lakisääteinen oikeus. Laitospaikkojen määrä vähentyi 20 paikkaan. Yhteisöasumisessa paikkoja oli kahdeksan. Perhekotipaikkoja oli ostopalveluna yhdeksän neljästä eri perhekodista. Kumppanuussopimuksia oli kaksi. Toimintaan osallistuneiden määrästä ei ole saatavissa tietoja. Vanhusneuvosto kokoontui vuonna 2014 neljä kertaa ja asiapykäliä oli 16. Kirjaston kotipalvelun asiakkaista oli seitsemän. Asuinympäristön viihtyisyyteen vaikuttavia taajamametsien hakkuita suoritettiin 12 hehtaarilla ja risukonraivausta samankokoisella alueella. Puistonpenkkien määrää lisättiin kahdella Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestön määrä vähenee edelleen Kiteellä ja väestö samalla ikääntyy. Seuraavan viiden vuoden aikana yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä pysyy vielä tasaisena, mutta alkaa sen jälkeen kasvaa. Työttömyyden kasvua ei ole saatu pysäytettyä. Vaikka teollisuus on edelleen merkittävä työllistäjä, sen tarjoamat työpaikat ovat vähentyneet. Noin tuhannen kuntalaisen työttömyys vaikuttaa kunnan saamiin verotuloihin. Lisäksi yksilön kannalta inhimillisesti katsoen työttömyys heikentää hänen hyvinvointiaan ja lisää syrjäytymisen vaaraa. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on lisääntynyt ja maksettavan passiivituen määrä on kasvanut. Työttömyyteen liittyviä kustannuksia tulee merkittävästi kasvattamaan säädösmuutos. Vuodesta 2015 kunnat maksavat puolet vähintään 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatukimenoista ja 70 prosenttia vähintään päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista. Kiteen kaupunki on käynnistänyt oman työllisyysohjelman, jonka sitovilla toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla sekä niiden seurannalla ja raportoinnilla pyritään vaikuttamaan myös kuntalaisten hyvinvointiin. Työllisyysohjelman toteutuksessa näkyy vahvasti monihallinnollisuus kaupungin kaikkien toimialojen ja eri toimijoiden yhteistyössä. Kiteen kaupungin elinkeino-ohjelma päivitetään vuonna Kaikki ikäryhmät Kaupungin taloudessa sosiaali- ja terveysmenot ovat suurin kuluerä. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten (liite 2) jatkuva nousu näyttäisi tasaantuvan. Ikävakioitu sairastavuusindeksi on edelleen korkea, mutta se on kääntynyt laskuun. Tietyt lainsäädännön muutokset (esim. vammaispalvelulaki) ovat nostaneet kustannuksia osassa palvelualoja. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavat kouluterveyskyselyn indikaattoritiedot näyttävät useimmilla osoittimilla tilanteen heikentymistä. Jo päättyneiden, nuoriin kohdistuneiden hankkeiden aikaansaamat hyvät vaikutukset näyttäisivät heikentyvän. Terveystottumukset (tupakka, alkoholi, liikunta, syöminen) ovat kääntyneet huonompaan suuntaan ja voivat olla yhteydessä myöhempään syrjäytymiskehitykseen. Nuorten yhteisöllisyys näyttäisi kuitenkin lisääntyneen ja vanhemmuuden puutteen kokemukset ovat vähentyneet.

15 Lastensuojelun tukitoimien piirissä olleiden määrä on vähentynyt. Avohuollollisten tukitoimien piirissä on vähemmän 0 17-vuotiaita kuin koko maassa. Kuitenkaan palvelujen tarjoamisessa tai palvelun piiriin pääsyn kriteereissä ei ole tapahtunut muutoksia. Moniammatillista ja monialaista yhteistyötä (INFO-ryhmä) sekä nuoren osallisuutta lisääviä käytäntöjä on olemassa (esim. nuorisovaltuusto). Koulujen aktiivinen, hankkeisiin perustuva kerhotoiminta ja kumppanuussopimuksin toteutettu muu toiminta on tukenut lasten ja nuorten hyvinvointia. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut. Tämä voi olla yhteydessä lisääntyneeseen työttömyyteen. Nuoret ja nuoret aikuiset Kouluterveyskyselyn mukaan haasteet 2. asteen opiskelijoilla liittyvät huonontuviin terveystottumuksiin (tupakointi, alkoholi, ylipaino) ja terveydentilan huonoksi kokevien määrän lisääntymiseen. Myös fyysiset uhkakokemukset ovat lisääntyneet. Opiskelijoiden fyysiset työolot koettiin hyviksi. Edelleen terveyserot ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevien välillä ovat selvät. Yhteisöllisyyden kokeminen on ammattioppilaitoksessa lisääntynyt. Perusopetuksen jälkeen kaikki nuoret ovat saaneet jatko-opiskelupaikan. Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt. Vuoden 2014 lopussa työttöminä työnhakijoina oli vuotiasta (13 %). Alle 25-vuotiaiden työttömyyden tasoa ei ole onnistuttu vähentämään alle yleisen työttömyysasteen. Toimenpiteinä nuorisotyöttömyyden alentamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään mm. etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa, josta nuorisoa ohjautuu sekä työkokeiluihin että koulutukseen. Työikäiset Työikäisten tilanne työkyvyn suhteen on pysynyt ennallaan. Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt. Työttömien terveyspalveluja tehostettiin järjestämällä terveystapaamisia, joista asiakkaat ohjautuivat tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -palveluihin. Toimintaa on järjestetty moniammatillisesti. Kuntalaisten työ- ja toimintakykyä tukee lisäksi monet kumppanuussopimuksiin perustuvat tapahtumat ja toiminnot. Työpaikkojen kokonaismäärä on ollut laskeva jo vuosia. Haaste edelleen on heikko työllisyystilanne. Tämä näkyy myös työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuna ja ennustettavissa on, että maksettavan tuen määrä kasvaa edelleen. Erityinen toimenpidekohde mm. syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat alle 25-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat työttömät. Työttömyyden lisääntymisen ohella pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä on ollut ¾ pitkäaikaistyöttömistä. Työllisyysohjelman mukaisesti vuonna 2015 aikuisten kuntouttava työtoiminta siirtyy kokonaan ostettavaksi Honkalampi-säätiöltä ja kuntouttavan työtoiminnan paikat lisääntyvät. Lisäksi kaupungissa on käynnissä monia työllisyyttä tukevia hankkeita. Ikäihmiset Yli 75-vuotiaista kiteeläisistä asuu kotona kasvava määrä. Kotihoidon palvelujen käyttö on lisääntynyt (liite 3) samalla, kun laitosasuminen on vähentynyt. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen rakenne lähestyy valtakunnallisia suosituksia. Eläkkeelle siirtyvien paremmasta toimintakyvystä johtuen palvelutarve voi vähentyä tai niiden piiriin siirtyminen myöhentyä. Vastuu yli 75-vuotiaiden terveydenhuoltopalvelujen 15

16 järjestämisessä on kasvanut valtionosuuden pienentymisen myötä. Eläkkeelle siirtynyt väestö tulee huomioida aktiivisena toimijana. Toimintakyvyn ja vireyden ylläpitäminen on tavoitteena edelleen tärkeä ja toimenpiteiden tasolla koskettaa kaikkia kaupungin toimialoja. 16

17 17 Liite 1. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudelle (KValt , 127 ) Painopiste/Kehittämiskohde: Toiminta- ja työkyky (lapset, nuoret, työikäiset + ikäiset) Lapset, nuoret ja lapsiperheet Tavoite Toimenpide / Vastuutaho Resurssi Arviointimittari Varhaiskasvatuksen, terveysneuvonnan ja Suunnitelmakaudella perhetyöhön perhetyön tiivistyvä yhteistyö ja toimintamallit lisätyöntekijä, vanhemmuuden erityistueksi (lasten ja nuorten kun perheiden tuen tarve laajat terveystarkastukset, perheille suun- on laajenee. natut ryhmätoiminnot) / Perusturva, sivistystoimi, MLL 1.1 Vanhemmuuden tukeminen kokonaisvaltaisesti kaikissa palveluissa Vanhempaintapaamisten uusi toimintamalli / Sivistystoimi Lähisuhde- ja perheväkivaltatyön uusien toimintamallien luominen / Perusturva, Maraktyöryhmä Väistö-hanke (4 321 /v) Vanhemmuuden puutetta, % luokan oppilaista Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 7- vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä, % 0-17-vuotiaista Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 1.2 Nuorten keskinäisen yhteisöllisyyden lisääminen Kiteeläisille perhekohtaisena palveluna alle 3- vuotiaiden maksuton uimahallin käyttö / Sivistystoimi Monimuotoinen, kasvatusta tukeva koulukerho- ja nuorisokerhotoiminta / Sivistystoimi Koulunuorisotyö, nuorisotapahtumat, nuorisovaltuuston toiminta, musiikki- ja mediatoiminta Monttu-studiolla / Sivistystoimi Ulkopuolinen rahoitus, kumppanuussopimukset, Mediakasvatushanke ( ) Ei yhtään läheistä ystävää, % oppilaista/opiskelijoista (yläkoulu, lukio, ammattiopisto) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saa-

18 Moniammatillisen yhteistyön lisääminen (palveluyksiköiden rajapintojen häivyttäminen) Kaksi nuorisotilaa sekä nuorille suunnatut liikunta-, kulttuuri- ja harrastuspaikat / Sivistystoimi ja tekninen toimi Maksuton liikuntasalien käyttö alle 20- vuotiaille järjestöjen kautta ja maksuton uimahallin käyttö vuotiaille / Sivistystoimi Oppilashuoltotyöryhmien uudistettu toiminta / Sivistystoimi Sivistystoimen yksiköiden tiivis keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö muiden toimialojen ja toimijoiden kanssa / Sivistystoimi Toimivat palvelupolut perhetyön, erikoispoliklinikkojen, päivähoidon, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, Hytkesin sekä TYP:n kanssa tarkoituksena yhteisen huolen jakaminen ja vastuunjako työskentelyssä / Perusturva, sivistystoimi, TYP Lisämääräraha v Kiteen taajaman nuorisotilan perustamiseen ja investointeina skeittiparkin kunnostus, lisämusiikkitilan hankinta sekä frisbeegolfradat Koulutuksen ja työskentelyn turvaavat resurssit Nuorisotyöntekijä tavoitettavissa Arppen ja Kesälahden kouluilla 15 h / vk Koulun ja kirjaston yhteistyö vat vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Nuorisovaltuuston kokouksissa käsitellyt asiat, lukumäärä / vuosi Kumppanuussopimusten lukumäärä, toimintaan osallistuneet kuntalaiset, ikäjakauma Nuorisovaltuuston edustajan osallistuminen lautakuntien kokouksiin INFO-ryhmän kokoontumiset / vuosi Kirjastonkäytön opetustunnit ja osallistujat / vuosi Nuoret aikuiset, työikäiset Tavoite Toimenpide / Vastuutaho Resurssi Arviointimittari 1.4 Työ- ja toimintakykyä edistävä palveluverkosto Kulttuuritiloja ja liikuntapaikkoja monipuolisiin harrastuksiin, kumppanuudet em. järjestäjinä ja hoitajina / Sivistystoimi Kaupunki suurimpana työnantajana järjestää henkilöstölleen laajennetun työterveyshuollon ja monipuolista TYHY-toimintaa / Hallintopal- Nykyistä laajemmat palvelut vaativat lisämäärärahaa tai investointeja. Kumppanuus-/ avustusmäärärahat vähintään v tasolla. V työterveyshuoltopalvelut ja TYHY , vastaava taso % asukkaista osallistuu kansalaisopiston kursseille Kumppanuussopimuksien lukumäärä, toimintaan osallistuneet kuntalaiset, ikäjakauma Kaupungin TYHY-toimintaan osallistuneiden määrä / vuosi Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä

19 19 velut vuoteen 2016 Liukastumistapaukset / vuosi Katualueiden oikea-aikainen kunnossapito / Tekninen toimi Toimitilojen esteettömyyteen tähtäävät toimenpiteet / vuosi Kaupungin toimitilojen esteettömyys / Tekninen toimi Liikenneturvallisuutta parantava toimenpiteet / vuosi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikennejärjestelmätyöllä / Tekninen toimi, liikennejärjestelmätyöryhmä Kaatumisiin ja putoamiseen liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / vastaavan ikäistä Toteutetaan asiakkaiden tarpeita vastaava kehitysvammaisten asumisympäristö / Perusturva Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / asukasta Tapaturmaindeksi / ikävakioitu 1.5 Varhainen työ- ja toimintakykyongelmaan puuttuminen Hyvinvointihanke / Sivistystoimi Esiselvitys ja Keski- Karjalan kolmivuotinen hyvinvointihanke (775 / esiselvitys v. 2014, varsinainen hanke, v loppuun arvio n ) Mielenterveyskuntoutujien määrä: omat palvelut / ostopalvelut Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / vuotta täyttänyttä (2010: 526,1) Matalan kynnyksen yksilö- ja ryhmäpalvelujen sekä toimintamuotojen lisäys / Perusturva Resursseja kohdennetaan uudelleen lisäämällä psykiatristen ja depressiohoitajien työpanosta ja siirtämällä erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminta omaksi toiminnaksi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista

20 20 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kuntoutusrahaa saavat vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä Ikäiset Tavoite Toimenpide / Vastuutaho Resurssi Arviointimittari Yleisten alueiden (puistot, viheralueet, taajamametsät) Taajama metsien hoito ja toimenpiteet ha/vuosi viihtyisyyden parantaminen, puis- tonpenkkien lisääminen / Tekninen toimi 1.6 Varhainen toimintakykyongelmaan puuttuminen/-ongelman ehkäiseminen Hyvinvointia edistävien kotikäyntien (75- vuotiaat, ei palvelujen piirissä olevat) ja 68- vuotiaiden terveystapaamisten toteuttaminen / Perusturva Olemassa olevien resurssien kohdentaminen Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Hyvinvointia edistävien kotikäyntien määrä 75 täyttävistä / vuosi Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet 1.7 Toimintakyvyn ja vireyden ylläpitäminen Kuntalaisten osallistaminen vanhusneuvoston aktiivisen toiminnan kautta / Kaikki toimialat Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisistä Kumppanuussopimusten lukumäärä, toimintaan osallistuneet kuntalaiset, ikäjakauma Yhteisöasumisen ja perhehoidon lisääminen / Perusturva Kirjaston kotipalvelu / Sivistystoimi MoniKoti-hanke (kuntaosuus ) Vanhusneuvoston kokouksissa käsitellyt asiat, lukumäärä / vuosi Kirjaston kotipalvelun asiakasmäärä / vuosi Perhehoidossa olleet vanhukset , kunnan kustantamat palvelut Yhteisöasumisen ja perhehoidon asiakaspaikat, lkm / vuosi

21 Koordinoidut ennaltaehkäisevät palvelut Palveluohjauksellinen ja terveyden edistämiseen tähtäävä työote sekä kuntouttava toiminta koko henkilöstön toimintatavaksi / Kaikki toimialat Suunnatut liikunta- ja kulttuuripalvelut / Sivistystoimi Investointi ikäisten ulkokuntoilulaitteisiin ja määrärahalisäys VesPelin kesäaukioloajan laajentamiseen. Kumppanuus-/ avustusmäärärahat vähintään v tasolla Kumppanuussopimusten lukumäärä, toimintaan osallistuneet kuntalaiset, ikäjakauma Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutuminen Ikääntyneiden palveluohjaus, käyntien määrä / vuosi Laitospaikkojen määrän seuranta Terveyttä ja hyvinvointia edistävien matalan kynnyksen neuvontapalvelujen kokoaminen moniammatilliseksi osaamiskeskukseksi / Perusturva Terveempi Itä-Suomi (Tervis) -hanke (ei suoraa kuntaosuutta, shp:ien hanke) Painopiste/Kehittämiskohde: Työllisyyden hoito Tavoite Toimenpide / Vastuutaho Resurssi Arviointimittari Pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen tähtäävät Reimari-hanke , yksilölliset toimet ja yhteistyö / Reimari- yht hankkeen henkilöstö, kehitysjohtaja 2.1 Työllisyyteen liittyvän kumppanuuden ja koordinaation vahvistaminen Aktiivinen kumppanuus- ja hanketoiminta sekä hankkeiden koordinoitu verkottuminen sekä yhteistyö / Hallintopalvelut, sivistystoimi Helppi+, v loppuun Ulity, v loppuun Veteraaniavusta ammatiksi, v loppuun Nykyisten kumppanuus- Reimari-hankkeen toimenpiteissä, henkilöä / vuosi Muiden työllistämishankkeiden piirissä olevat, henkilöä / vuosi Kumppanuussopimusten lukumäärä / vuosi Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

22 Maksettavan passiivituen määrä ei kasva 2.3 Alle 25-vuotiaiden työttömyyden taso alemmaksi kuin yleinen työttömyysaste Työllisyyshankkeet / Hallintopalvelut Pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen kuntouttavan työtoiminnan avulla, työttömien työpajatoiminta, työttömien terveystarkastukset / Perusturva Työttömien terveysryhmä / Perusturva, P-K:n kansanterveyden keskus Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö / Sivistystoimi Hyvinvointihankkeen nuorille suunnattu valmennus / Sivistystoimi resurssien turvaaminen Lähialueyhteistyö Health in Focus hanke (ei kuntaosuutta) Ostopalvelut Honkalampisäätiöltä (8 asiakaspaikkaa) Ks. kohta 1.5 / hyvinvointihanke Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä, / vuosi Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet, henkilöä / vuosi Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden osuus pitkäaikaistyöttömistä Terveystapaamiset, lukumäärä / vuosi Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Nuorten työpajapaikkojen käyttöaste, asiakkuudet, sijoittuminen pajajakson jälkeen 2.4 Työpaikkojen kokonaismäärän lisääminen ja työikäisten työttömyyden vähentäminen Kaupungin aktiivinen elinkeinopolitiikka / Johtoryhmä, KETI Riittävä asunto- ja teollisuustonttien tarjonta / Tekninen toimi KETI (rahoitusosuus v. 2014) Hyvinvointihankkeen toimenpiteissä mukana olleiden nuorten lukumäärä / vuosi Työttömät, % työvoimasta Elatussuhde Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Työllisyyshankkeiden rahoittaminen / Hallintopalvelut Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Työpaikkojen määrän vuotuinen kehitys (teollisuus, maa- ja metsätalous, palvelut, rakentaminen, julkinen sektori, kauppa + kuljetus + majoitus, muut toimialat) AO tontit kpl, AR, AK tontit 5-6 kpl, T tontit 7-8 ha

23 Kaikki oppilaat perusopetuksesta siirtyvät 2. asteen koulutukseen ja 2. asteen jälkeen töihin tai jatkokoulutukseen Kokonaisvaltainen, kattava oppilaanohjaus kaikkien opettajien tehtäväksi / Sivistystoimi Etsivä nuorisotyö / Sivistystoimi Lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tuottamat menettelytavat / Sivistystoimi Elinikäisen oppimisen työryhmän suunnitelma koulutuksen nivelvaiheisiin nuorille / Sivistystoimi Siirtyminen 2. asteelle 100 % Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 2. asteen koulutuksen keskeyttäneiden lukumäärä / vuosi Etsivän nuorisotyön piirissä olevia nuoria n. 30 / vuosi

24 Liite 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten sekä verotulojen ja valtionosuuksien kehitys v , euroa /asukas 24 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Erikoissairaanhoito" sisältyy erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta, erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot (asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit, perhehoito jne.). Mukaan lukeutuu myös erikoissairaanhoidon palvelujen osto kuntayhtymiltä. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Rajoitukset: SOTKAnet sisältää vain kuntien tilinpäätöksiin sisältyvät tiedot. Kuntien maksut kuntayhtymille tulevat mukaan kuntien kautta, sen sijaan kuntayhtymien muut tulot tai menot eivät ole mukana luvuissa. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Perusterveydenhuolto" sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja avohoito ml. hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. Jos terveyskeskuksessa toimii erikoissairaanhoidon yksiköitä, niin nämä toiminnot kuuluvat tehtäväluokkaan erikoissairaanhoito, samoin psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Rajoitukset: SOTKAnet sisältää vain kuntien tilinpäätöksiin sisältyvät tiedot. Kuntien maksut kuntayhtymille tulevat mukaan kuntien kautta, sen sijaan kuntayhtymien muut tulot tai menot eivät ole mukana luvuissa. Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee laskennallisen kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Kuntien taloustilastossa ei kaikkia toimintoja ole eritelty selkeästi sosiaali- tai terveystoimeen, näitä ovat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekä muu sosiaali- ja terveystoimi. THL:ssa on laskennallisesti tehty jako seuraavasti: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto on laskettu sosiaalitoimen käyttökustannuksiin. Pääryhmän "Muu sosiaali- ja terveystoimi" käyttökustannukset on jaettu sosiaali- ja terveystoimen kesken siten, että sosiaalitoimen menoihin on muista menoista laskettu avustukset, elatustuet ja, toimeentulotuet sekä puolet ylitse jäävästä osuudesta. Toinen puoli on laskettu terveydenhuollon kustannuksiin. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Rajoitukset:

25 Kustannusten jako sosiaalitoimeen ja terveystoimeen on laskennallinen ja yksittäisen kunnan kohdalla voi antaa harhaanjohtavan kuvan. SOTKAnet sisältää vain kuntien tilinpäätöksiin sisältyvät tiedot. Kuntien maksut kuntayhtymille tulevat mukaan kuntien kautta, sen sijaan kuntayhtymien muut tulot tai menot eivät ole mukana luvuissa. Verotulot, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kunnan verotulot asukasta kohti euroina. Kunnan tulovero kirjataan tilinpäätöksessä verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. Kunnan tuloveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat: - ennakonpidätysten ja ennakonkannon tilitykset kuukausittain - verotusmenettelylain mukaisten verojen tilitykset tilikautta edeltäviltä verovuosilta - oikaisutilitykset. Yhteisöveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat ennakonkannon tilitykset ja muut yhteisöveron tilitykset. Kunnan kiinteistöverotuloksi kirjataan tilikauden aikana tilitetty kiinteistövero. Koiravero, jonka maksuunpanosta ja kantamisesta huolehtii kunta, kirjataan laskutustilikauden tuloksi tai kertymän mukaan. Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kunnan valtionosuudet yhteensä asukasta kohti euroina. Suoraan tuloslaskelman valtionosuuserään sisältyvät käyttötalouden valtionosuudet ja -avustukset, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Näitä valtionosuuksia ovat laskennallisen järjestelmän mukaan määräytyvät sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sekä kuntien yleinen valtionosuus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus. Käyttökustannusten valtionosuudet kirjataan tilinpäätöksessä valtionosuusviranomaisen tilitysten ja päätösten mukaan suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Valtion ns. täyden korvauksen periaatteella maksamat korvaukset kunnan suoritteista sisältyvät myyntituottoihin. Pysyvien vastaavien hyödykkeeseen ja muuhun pitkävaikutteiseen menoon saadut valtionosuudet ja avustukset vähennetään hankintamenosta. Muut valtiolta saadut tuet ja avustukset merkitään toimintatuottoihin omaksi ryhmäkseen. Tällaisia valtion maksamia tukia ovat mm. valtionavustus perustoimeentulotukeen, työllistämistuki, kuntien yhdistymisavustukset ja maakunnan kehittämisraha. 25

26 26 Liite 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat ikäryhmittäin ja kuukausittaisen käyntimäärän mukaan Indikaattori ilmaisee säännöllisen kotipalvelun ja/tai kotisairaanhoidon piirissä laskentapäivänä (30.11.) olleiden asiakkaiden lukumäärän. Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia säännöllisen kotihoidon asiakkaista on saanut tietyn käyntimäärän marraskuun aikana. Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa.