Epävirallinen käännös Tämä asiakirja on laadittu vain tiedotustarkoituksiin. KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Epävirallinen käännös Tämä asiakirja on laadittu vain tiedotustarkoituksiin. KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA"

Transkriptio

1 FI

2 EUROPEAN COMMISSION Epävirallinen käännös Tämä asiakirja on laadittu vain tiedotustarkoituksiin. KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Roadmap to a Single European Transport Area Towards a competitive and resource efficient transport system

3 TABLE OF CONTENTS JOHDANTO...8 I NYKYSUUNTAUKSET JA TULEVAISUUDEN HAASTEET: EROON ÖLJYSTÄ KATSAUS LÄHIMENNEISYYTEEN Liikenne on tehostunut ja turvallisuus parantunut mutta rakennemuutos öljyriippuvuuden vähentämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi puuttuu Viimeaikaisen kehityksen rohkaiseminen LIIKENTEEN SUUNTAUSTEN ARVIOINTI: NYKYMENO ON KESTÄMÄTÖN Öljyn hinnan nousu ja jatkuva öljyriippuvuus Ruuhkien lisääntyminen ja saavutettavuuden heikentyminen Ilmasto-ongelmat ja paikallisympäristö TULEVAT HAASTEET JA RAJOITUKSET Kilpailun lisääntyminen maailman liikennemarkkinoilla Tiukka hiilibudjetti liikennealalle Infrastruktuuriin on investoitava väkevästi Liikkuvuutta on lähestyttävä uudella tavalla...22 II VISIO VUOTEEN 2050: INTEGROITU, KESTÄVÄ JA TEHOKAS LIIKKUVUUSVERKKO SUURI MAHDOLLISUUS ERI LIIKENNESEGMENTTIEN INTEGROITU VISIO Tavanomaiset henkilöautot ja rekat pois kaupungeista Kaupunkien välinen multimodaaliliikenne Ympäristöystävällinen ja tehokas tavaraliikenteen runkoverkko Pitkien matkojen ovelta ovelle -palvelujen parantaminen Mannertenvälisen tavaraliikenteen maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset YHTEENVETO: UUDEN LIIKKUVUUSKONSEPTIN PIIRTEET JA EDUT...35 III - STRATEGIA: MUUTOSTA OHJAAVAT TOIMINTAPOLITIIKAT...40

4 1. TEHOKAS JA YHTENÄINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Yhtenäinen Euroopan liikennealue Rautatieliikennepalvelujen todelliset sisämarkkinat Euroopan ilmailusektori valmiiksi Merenkulun sininen vyöhyke ja sisävesiliikenteelle soveltuvat puitteet Maanteiden tavaraliikennemarkkinoiden integroinnin jatkaminen Multimodaalinen tavaraliikenne: tavaraliikenteen sähköisen asioinnin (efreight) kehitys Laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työolojen parantaminen Työmarkkinasäännöstö maantieliikenteen liikkuville työntekijöille Vesiliikenteen työmarkkinaohjelma Sosiaalisesti vastuullinen ilmailusektori Työpaikkoihin ja työoloihin kohdistuvien EU:n lähestymistavan vaikutusten arviointi eri liikennemuodoissa Turvattu liikenne Tavaraliikenteen turvaaminen Matkustajaturvallisuuden korkea taso mahdollisimman huomaamattomasti Maaliikenteen turvaaminen Kattava turvaamisajattelu Liikenneturvallisuusasioissa aktivoiduttava: tuhansia henkiä pelastettavissa Kohti nollavisiota tieturvallisuudessa Eurooppalainen siviili-ilmailun turvallisuusstrategia Merenkulun turvallisuus Rautatieliikenteen turvallisuus Vaarallisten aineiden kuljetus Palvelun laatu ja luotettavuus Matkustajien oikeuksien täytäntöönpanon valvonta Saumaton liikennemuotoja yhdistelevä matkustus ja integroidut matkaliput Keskeytyksettömän liikkuvuuden varmistaminen liikennejärjestelmän häiriöiden jälkeen INNOVAATIOITA TULEVAISUUTTA VARTEN: TEKNOLOGIA JA TOTTUMUKSET Eurooppalainen liikennealan tutkimus- ja innovointipolitiikka

5 Tulevaisuuden ajoneuvot Kokonaisvaltainen vaihtoehtoisten polttoaineiden strategia Uuden tietoteknologian käyttöönotto koko liikennejärjestelmän laajuudelta Kestävämpiin liikennetottumuksiin Polttoaine- ja ajoneuvotehokkuusmerkinnät Sertifioidut hiilijalanjäljen laskentamenetelmät Alhaisemmat nopeudet puhtaampaa ja turvallisempaa liikennettä varten Ympäristöä säästävien ajotapojen koulutus ja sovellukset Integroitu kaupunkiliikenne Uudentyyppinen kaupunkiliikenne NYKYAIKAINEN INFRASTRUKTUURI JA ÄLYKÄS RAHOITUS Liikenneinfrastruktuuri: alueellista yhtenäisyyttä ja talouskasvua Yksittäisten liikennemuotojen vahvuudet käyttöön TEN-T-politiikan uudelleentarkastelu: yksittäisistä hankkeista integroituun eurooppalaiseen verkkoon Hankkeiden ennakkoarviointi Johdonmukaiset rahoituspuitteet Liikenneinfrastruktuurirahoituksen suuntauksia Liikennesektorin rahoitustarpeet Uudet rahoituspuitteet liikenneinfrastruktuurille Yksityisen sektorin osallistuminen Hinnoittelu oikealle tasolle ilman vääristymiä Saastuttaja maksaa -periaate ulkoisissa kustannuksissa Saastuttaja maksaa -periaate infrastruktuurikustannuksissa Verotus samoille linjoille liikenteen kestävyystavoitteiden kanssa Liikenneinfrastruktuuri ja liikennepalvelut: avustukset ja valtiontuki ULKOINEN ULOTTUVUUS Sisämarkkinasääntöjen ulottaminen laajemmalle ja liikennealan vuoropuhelun tehostaminen keskeisten kumppanien kanssa Energiatehokkuus ja ilmastonmuutostavoitteet monenkeskisillä foorumeilla Liikenteen turvaamista koskeva kansainvälinen vuoropuhelu EU:n liikenne- ja infrastruktuuripolitiikan ulottaminen naapurimaihin

6 4.5. Yhteistyön tehostaminen liikenteen esteiden poistamiseksi

7 List of initiatives 1. Rautatieliikennepalvelujen todelliset sisämarkkinat Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttaminen Lentoasemien kapasiteetti ja laatu Merenkulun sininen vyöhyke ja pääsy satamapalvelujen markkinoille Toimivat puitteet sisävesiliikenteelle Maanteiden tavaraliikenne Multimodaalinen tavaraliikenne: efreight Työmarkkinasäännöstö maantieliikenteen liikkuville työntekijöille Merenkulun työmarkkinaohjelma Sosiaalisesti vastuullinen ilmailusektori Työpaikkoihin ja työoloihin kohdistuvien EU:n lähestymistavan vaikutusten arviointi eri liikennemuodoissa Tavaraliikenteen turvaaminen Matkustajille korkea turvallisuustaso mahdollisimman huomaamattomasti Maaliikenteen turvaaminen Kattava turvaamisajattelu Kohti nollavisiota tieturvallisuudessa Eurooppalainen siviili-ilmailun turvallisuusstrategia Merenkulun turvallisuus Rautatieliikenteen turvallisuus Vaarallisten aineiden kuljetus Matkustajien oikeudet Saumatonta liikkuvuutta ovelta ovelle Varautumissuunnitelmat liikenteen alalla Teknologian kehittämissuunnitelma Innovointi- ja käyttöönottostrategia Innovatiivista liikennettä tukeva sääntelykehys... 94

8 27. Matkatiedot Ajoneuvojen hiilidioksidipäästö- ja polttoainetehokkuusmerkinnät Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät Ympäristöä säästävät ajotavat ja nopeusrajoitukset Kaupunkiliikennesuunnitelmat EU:n puitteet kaupunkien tiemaksujärjestelmille Strategia kaupunkilogistiikan päästöjen vähentämiseksi lähes nollaan vuoteen 2030 mennessä Euroopan strategisten infrastruktuurien runkoverkko eurooppalainen liikenneverkko Multimodaaliset tavaraliikennekäytävät kestäviä kuljetusverkostoja varten Hankkeiden ennakkoarviointiperusteet Uudet rahoituspuitteet liikenneinfrastruktuurille Yksityisen sektorin osallistuminen Älykäs hinnoittelu ja verotus Liikenne maailmalla: EU:n ulkoinen ulottuvuus

9 Johdanto Liikenne on talouden perusta, koska se muodostaa toimitusketjun ytimen. Jos liikenneverkot eivät ole kunnossa, sisämarkkinat eivät voi toimia moitteettomasti. Liikenneinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit vauhdittavat talouden kasvua, luovat vaurautta, piristävät kauppaa, parantavat maantieteellistä saavutettavuutta ja helpottavat ihmisten liikkumista. Niillä myös luodaan työpaikkoja varsin tehokkaasti. Muiden maailman alueiden käynnistäessä mittavia, kunnianhimoisia infrastruktuuriinvestointihankkeita on ratkaisevaa, että Eurooppa säilyttää kilpailuasemansa. Liikenne on myös korkean elämänlaadun tärkeä osatekijä: sen avulla pääsee paikasta toiseen ja se tuo ihmisiä yhteen. Liikenneala on tärkeä muiden toimintojen mahdollistaja, mutta se myös muodostaa itsessään tärkeän osan taloudesta: se työllistää EU:ssa suoraan noin 10 miljoonaa ihmistä ja sen osuus BKT:stä on noin viisi prosenttia. Lisäksi monet eurooppalaiset yritykset ovat maailmanlaajuisessa johtoasemassa infrastruktuurin, logistiikan, liikenteenhallintajärjestelmien ja liikennevälineiden valmistuksen aloilla. Markkinoiden yhdentyminen, talouskasvu ja liikenne ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Tehokkaat liikenneyhteydet ovat helpottaneet sisämarkkinoiden luomista ja syventämistä EU:ssa. Jokaisen EU:n laajentumisen myötä liikenne on kasvanut merkittävästi. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä Euroopan itäisen ja läntisen osan liikennejärjestelmien yhdistämiseksi tuloksellisesti ja laajentumisen toteuttamiseksi myös konkreettisesti. Sisämarkkinoiden ja liikenteen välinen yhteys tunnistettiin selkeästi jo Euroopan yhdentymisen alkuaikoina. Liikennepolitiikka sisällytettiin yhdeksi yhteisistä politiikanaloista jo Rooman sopimuksessa. Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 niihin lisättiin Euroopan laajuinen verkkopolitiikka, jonka on määrä auttaa EU:n sisämarkkina- ja koheesiotavoitteiden saavuttamisessa 1. Samana vuonna 1992 komissio julkaisi yhteisestä liikennepolitiikasta valkoisen kirjan, jossa keskityttiin silloisten prioriteettien mukaisesti etupäässä markkinoiden avaamiseen. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2001 julkaistussa valkoisessa kirjassa painotettiin tarvetta hallita liikenteen kasvua käyttämällä kaikkia liikennemuotoja entistä tasapuolisemmin. Tässä valkoisessa kirjassa tehdään yleiskatsaus liikennealan kehitykseen, sen tulevaisuuden haasteisiin ja poliittisiin aloitteisiin, joita on syytä harkita. Liikenne tulee jatkossakin olemaan talouskasvun sekä alueellisen ja sosiaalisen koheesion keskeinen osatekijä. Sillä on kuitenkin vastassaan myös uusia haasteita: Viimeisimmän laajentumisen myötä Euroopan liikennepolitiikan on katettava lähes koko maanosa ja 500 miljoonaa ihmistä. Näyttämönä on talous, jonka on noustava syvimmästä maailmanlaajuisesta kriisistä sitten 1930-luvun. Kriisiä edelsi öljynhinnan ja muiden hyödykkeiden hintojen jyrkkä nousu, mikä oli oire kasvavasta epätasapainosta maailmanlaajuisten resurssien käytössä. 1 Tällä hetkellä liikennepolitiikasta määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) VI jakson artiklassa. 8

10 Samanaikaisesti kansainvälinen yhteisö on yhtä mieltä tarpeesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Nykyistä resurssitehokkaamman talouden luominen on erityisen vaativa haaste liikennealalle: ala toimii edelleen lähes kokonaan öljyllä, aiheutti vuonna prosenttia 2 suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin vuonna 1990 ja on edelleen suuri melun ja paikallisten ilmansaasteiden lähde. Tässä valkoisessa kirjassa vastataan vaativaan haasteeseen pyrkimällä liikennejärjestelmän syvälliseen muuttamiseen, öljyriippuvuuden vähentämiseen, nykyaikaisen infrastruktuurin luomiseen sekä älykkäillä hallinta- ja tietojärjestelmillä avustettuun multimodaaliseen liikkuvuuteen. Se on laadittu etenemissuunnitelmaa vähähiiliseen talouteen siirtymisestä vuonna 2050 koskevan tiedonannon ja uuden energiatehokkuussuunnitelman 2011 ohessa, ja se on olennainen osa komission resurssitehokkuusaloitetta. Tämä asiakirja jakaantuu kolmeen jaksoon: Ensimmäisessä jaksossa Nykysuuntaukset ja tulevaisuuden haasteet: eroon öljystä yksilöidään liikennealan eteen todennäköisesti tulevaisuudessa tulevat haasteet lähimenneisyyden kehityksestä tehdyn arvioinnin 3 ja nykysuuntausten arvioinnin 4 pohjalta. Siinä selvennetään erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista, johon liikenteessä on päästävä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toisessa jaksossa Visio vuoteen 2050: integroitu, kestävä ja tehokas liikkuvuusverkko pyritään luomaan vakuuttava ja toivottava tapa, jolla liikennejärjestelmä vastaa edellä kuvattuihin haasteisiin ja jolla tuotetaan kansalaisille ja yrityksille parempia liikkuvuuspalveluja vuoteen Visioon liitetään tavoitteet, joiden on määrä ohjata julkisia toimia tulevan vuosikymmenen aikana. Kolmas jakso Strategia: muutosta ohjaavat toimintapolitiikat on toimintaa koskeva valkoisen kirjan osa. Siinä kuvataan aloitteita, jotka on otettava huomioon tulevien kymmenen vuoden aikana, jotta päästään ensimmäisen jakson tavoitteisiin, saatetaan liikenneala kestävälle uralle ja kurotaan umpeen vision ja todellisuuden välinen kuilu Lukuun sisältyvät kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöt. Yksityiskohtainen analyysi esitetään valkoisesta kirjasta Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää tehdyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 2 Ex Post evaluation of Transport Policy Valkoisesta kirjasta Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää tehdyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 3 Reference scenario ( ) kuvaillaan, miten liikenne voisi kehittyä vuoteen 2050 mennessä, jos nykyisiin suuntauksiin ei puututtaisi uusilla politiikoilla (viiteskenaario). 9

11 I Nykysuuntaukset ja tulevaisuuden haasteet: eroon öljystä 1. KATSAUS LÄHIMENNEISYYTEEN 1.1. Liikenne on tehostunut ja turvallisuus parantunut 1. Viime vuosikymmen oli liikenteen alalla varsin toimelias, mikä näkyi myös tuhtina sisältönä liikennepolitiikassa. EU:n laajentuminen ja maailmanmarkkinoiden jatkuva integroituminen lisäsivät tavaraliikenteen määrää. Myös eurooppalaisten liikkuminen lisääntyi, vaikka monet kaupungit ovat pahasti ruuhkautuneet. 2. EU:n liikennepolitiikka on tehostanut liikennettä ja parantanut sen turvallisuutta. Markkinoita on avattu erityisen menestyksekkäästi tieliikenteessä ja aivan ilmiömäisesti lentoliikenteessä, jossa vapauttaminen 1990-luvun alussa johti sekä lentomatkustajien että EU:n sisäisten lentoreittien määrien ennen näkemättömään kasvuun. 3. Liikenteestä on tullut paljon turvallisempaa. Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrä oli vuonna 2010 noin 40 prosenttia alempi kuin vuonna 2001, vaikka 50 prosentin tavoitteeseen ei päästykään. Myös meriliikenteen turvallisuutta parannettiin sarjalla lainsäädäntöä, jolla mm. kiellettiin yksirunkoisten öljytankkereiden käyttö ja luotiin yleiseurooppalainen liikenteen valvontajärjestelmä. Varta vasten tätä tarkoitusta varten perustetut uudet lento-, rautatie- ja meriliikenteen virastot valvovat liikennetoiminnan turvallisuutta EU:ssa. 4. Ihmiset ovat EU:n liikennepolitiikan keskiössä. Palvelujen laadun korkean tason ja hyvien työolojen varmistamiseksi on säädetty oikeudellisia vaatimuksia, jotka takaavat, etteivät liikennemarkkinoiden kasvavat kilpailupaineet kohtuuttomasti vaikuta matkustajiin eivätkä työntekijöihin. EU on vahvistanut joukon matkustajien oikeuksia ensin lentoliikenteessä, sitten rautatieliikenteessä ja hiljattain myös vesi- ja linja-autoliikenteessä. 5. Liikenteen turvatoimista on syyskuun 11. päivän 2001 jälkeen tullut eurooppalaisen liikennepolitiikan kysymys. EU on vahvistanut lento- ja meriliikenteen turvasäännöt, joissa katetaan sääntelystandardit ja tarkastusjärjestelmät. 6. Kansallisessa infrastruktuurikehityksessä oli aikaisemmin osin jätetty EU:n sisämarkkinoiden tarpeet huomioimatta. Tämä johti TEN-T-politiikan laatimiseen. Vuonna 2004 toteutetun EU:n laajentumisen jälkeen etusijalle asetettiin 30 hanketta. Jotkin niistä on saatettu päätökseen, ja ne vaikuttavat hyvin myönteisesti kyseisiin alueisiin. Eurooppalaista suurnopeusjunaverkkoa kehitetään, ja se on ollut huomattava menestys tietyillä yhteyksillä. Monissa TEN-T-hankkeissa on kuitenkin törmätty suunnitteluvaikeuksiin ja budjettirajoitteisiin. EU:n rahoituksen vipuvaikutus on osoittautumassa riittämättömäksi. 10

12 7. Kansainvälisiä suhteita on lujitettu. Naapurimaiden kanssa ollaan luomassa yhteistä ilmailualuetta. Yhdysvaltojen kanssa on allekirjoitettu kattava lentoliikennesopimus vuonna 2007 ja Kanadan kanssa vuonna On myös neuvoteltu Kaakkois-Euroopan liikenneyhteisösopimus. EU on aktiivisesti tukenut Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) vuonna 2006 hyväksyttyä merityötä koskevaa yleissopimusta, eräänlaista merenkävijöiden uutta perusoikeuskirjaa. Euroopan edustus kansainvälisissä instituutioissa kuten Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) ja Kansainvälisessä siviiliilmailujärjestössä (ICAO) olisi tuloksellisempaa, jos EU puhuisi niissä yhdellä äänellä, mutta jäsenvaltiot ovat suhtautuneet siihen nihkeästi mutta rakennemuutos öljyriippuvuuden vähentämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi puuttuu 8. Liikenne on edelleen lähes täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista energianlähteenä. Se on ainoa sektori, jolla kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes jatkuvasti kasvaneet viimeisten 20 vuoden ajan. Päästöt ovat tällä hetkellä noin kolmanneksen suuremmat kuin vuonna Tekninen edistyminen on parantanut energiatehokkuutta, mutta ei riittävästi kasvavien liikennemäärien vaikutusten kumoamiseksi. 9. Ajoneuvojen päästöstandardien (ns. Euro-luokkien) peräkkäiset tiukennukset ja polttoaineiden laadun parantaminen vähensivät merkittävästi liikenteestä aiheutuvia saaste- ja hiukkaspäästöjä. Ilman pilaantuminen ylittää kuitenkin monissa kaupungeissa ja muilla herkillä alueilla lailliset rajat, ja ilman laadun parantamiseksi onkin vielä tehtävä paljon. 10. Liikennejärjestelmän heikko ympäristönsuojelutaso liittyy myös nykyisiin liikennemalleihin, joissa tieliikenteellä on hallitseva asema sekä tavara- että matkustajaliikenteessä. Tehokkaammat ja puhtaammat rautatie- ja vesiliikenne eivät ole onnistuneet hyödyntämään potentiaaliaan keskipitkillä ja pitkillä etäisyyksillä, joilla ajetaan kaksi kolmannesta kaikista ajokilometreistä ja aiheutuu kaksi kolmannesta kaikista tieliikenteen päästöistä. Seuraavat tekijät saattavat selittää, miksi tieliikenteelle vaihtoehtoiset liikennemuodot eivät ole houkuttelevia: Rautatieverkon ja uudelleenlastausterminaalien nykyaikaistamiseksi ei ole investoitu tarpeeksi, jotta multimodaaliliikenteen pullonkaulat olisi voitu poistaa. Liikennemuotokohtaisia verkkoja ei ole liitetty kunnolla toisiinsa. TEN-T-politiikan rahoitus ei ole ollut riittävää, ja siitä on puuttunut todellinen mantereenlaajuinen multimodaalinen näkökulma. Rautatiet olivat 2000-luvun alussa ainoa liikennemuoto, jota ei ollut avattu kilpailulle EU:ssa. Rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden avaamista vuodesta 2007 ja kansainvälisen matkustajaliikenteen markkinoiden avaamista vuodesta 2010 koskeva lainsäädäntö on pantu täytäntöön hitaasti ja epätäydellisesti suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Lainsäädännön noudattamista ei ole riittävästi valvottu. Kansalliset matkustajaliikenteen markkinat, jotka ovat rautatieliiketoiminnan suurin segmentti, ovat vielä suurelta osin suljetut. Kilpailun puute pitää palvelujen laadun ja tehokkuuden alhaisina. 11

13 Lähimerenkulkuun liittyy suurempi hallinnollinen rasitus kuin maaliikennemuotoihin. Kansalliset rajat aiheuttavat edelleen tehottomuutta ja lisäkustannuksia rautateillä. Verot ja maksut eivät heijasta liikenteen yhteiskunnallisia kustannuksia kuin osittain. Pyrkimykset sisällyttää liikenteen ulkoiset kustannukset hintoihin ja poistaa verotuksen vääristymät ovat toistaiseksi epäonnistuneet Viimeaikaisen kehityksen rohkaiseminen 11. Joidenkin kaikkein tehokkaimpien liikennejärjestelmän kestävyyttä parantavien toimenpiteiden määrittely ja vahvistaminen on kestänyt kaikkein kauimmin. Useita tärkeitä päätöksiä on kuitenkin nyt tehty. Muun muassa: EU asetti itselleen ilmasto- ja energiapaketin yhteydessä vuonna 2009 pakolliseksi tavoitteeksi sen, että vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteestä perustuu uusiutuvan energian käyttöön 5 ja että polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä alennetaan kuusi prosenttia vuoteen 2020 mennessä 6. EU hyväksyi vuonna 2009 uusien henkilöautojen CO 2 -normeja koskevan asetuksen 7, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa 2010 yksimielisyyteen pakettiautoasetuksen lopullisesta tekstistä. Vaikutus tulee olemaan merkittävä, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin se konkretisoituu, koska kehitys riippuu nykyisen ajoneuvokannan korvaamisesta. Ilmailun sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään (EU ETS) vuodesta 2012 alkaen tarjoaa kannustimia vähentää CO 2 -päästöjä ja varmistaa, että päästöjen ennustettu kasvu kompensoidaan vastaavilla vähennyksillä muilla aloilla. Komissio ehdotti vuonna 2008 uutta kaikki liikennemuodot kattavaa strategiaa tärkeimpien ruuhkiin, kasvihuonekaasupäästöihin, paikalliseen ilman pilaantumiseen ja meluun liittyvien liikenteen ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin. Maanteiden tavaraliikenteen osalta komissio ehdotti, että maksujen keräämisestä raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvoilta annettua direktiiviä (ns. eurovinjettidirektiivi) muutettaisiin siten, että jäsenvaltiot voisivat sisällyttää ilmansaasteista ja melusta aiheutuvat kustannukset matkaperusteisiin maksuihin. Euroopan parlamentti ja neuvosto neuvottelevat parhaillaan sen viimeisestä versiosta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta, EUVL L 140, , s. 16. Sitova tavoite koskee vain maaliikennemuotoja. Uusiutuvien energialähteiden käytöllä lento- ja meriliikenteessä voidaan kuitenkin vapaaehtoisesti edistää 10 prosentin tavoitteen saavuttamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/30/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn laatuvaatimusten osalta sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisen osalta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden laatuvaatimusten osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. 12

14 Lokakuussa 2010 EU oli ICAOn piirissä etulinjassa muovaamassa 190 maata kattavaa maailmanlaajuista sopimusta, jolla vähennetään ilmailun ympäristövaikutuksia ja luodaan markkinapohjaisten toimenpiteiden kehys. 12. On vielä liian aikaista arvioida näiden toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia, mutta niillä on saatettu liikkeelle sektorin muutosprosessi, jota on elintärkeää jatkaa, syventää ja laajentaa vuoteen LIIKENTEEN SUUNTAUSTEN ARVIOINTI: NYKYMENO ON KESTÄMÄTÖN 13. Nykysuuntaus tulee todennäköisesti pahentamaan joitakin menneisyydessä ratkaisematta jääneitä ongelmia. Tämä käy ilmi komission analyysistä, jossa tarkasteltiin mahdollista tulevaa kehitystä tilanteessa, jossa politiikkaa ei muuteta (ns. viiteskenaario liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa 8 ). 14. Tässä skenaariossa oletetaan, että vuosina talous elpyy edellisen vuosikymmenen verkkaisesta kasvusta ja palaa keskimääräiseen historialliseen kasvuvauhtiin (2,2 prosenttia vuodessa). Ennuste perustuu oletukseen nopeammasta tuottavuuden kasvusta jälkeen jääneissä jäsenvaltioissa. BKT:n kasvuvauhdin ennustetaan kuitenkin hidastuvan vuositasolla 1,6 prosenttiin vuodesta 2020, koska väestö ikääntyy ja sen myötä työikäisen väestön osuus pienenee Öljyn hinnan nousu ja jatkuva öljyriippuvuus 15. Kysynnän ja tuotantokustannusten kasvu tulevat vaikuttamaan öljyn hinnan tasoon ja vaihteluihin. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa Maailmanlaajuisen öljyn kysynnän kasvavan 84 miljoonasta barrelista päivässä vuonna 2009 noin sataan miljoonaan barreliin päivässä vuonna Liikennesektorin osuus on lähes 90 prosenttia öljyn käytön ennustetusta lisääntymisestä, ja yksin Kiinassa kulutettaisiin puolet maailmanlaajuisesta öljyn lisäkäytöstä liikennesektorilla. Viiteskenaariossa öljyn hinta oletetaan suhteellisen korkeaksi verrattuna aikaisempiin ennusteisiin dollaria barrelilta vuonna 2005, 106 dollaria barrelilta vuonna 2030 ja 127 dollaria barrelilta vuonna 2050 (vuoden 2008 dollareina) EU:ssa liikenne on 96-prosenttisesti 13 riippuvainen öljystä ja öljytuotteista polttoaineina 14. Viiteskenaariossa öljytuotteiden osuus EU:n liikennealan Yksityiskohtainen kuvaus viiteskenaariosta esitetään valkoisesta kirjasta Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma tehdyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 3. Euroopan komissio, talous- ja rahoitusasioiden pääosasto: 2009 Ageing Report: Economic and budgetary projections for the EU-27 Member States ( ). EUROPEAN ECONOMY 2/2009, Kansainvälinen energiajärjestö (2010): World Energy Outlook Öljyn hintaennusteet on laadittu Ateenan kansallisen teknisen yliopiston (National Technical University of Athens, E3Mlab) kehittämän stokastisen, maailman energiatilannetta koskevan PROMETHEUS-mallin mukaisella mallinnuksella. Nämä ennusteet ovat lähellä IEA:n ennusteita: julkaisussaan Energy Technology Perspectives 2010 IEA olettaa öljyn hinnaksi 115 dollaria barrelilta vuonna 2030 ja 120 dollaria barrelilta vuonna 2050 (vuoden 2008 dollareina). Vastaava koko maailmaa koskeva luku on varsin samanlainen, 95 prosenttia. 13

15 polttoainetarpeista olisi vuonna 2030 vielä 90 prosenttia ja vuonna prosenttia Ruuhkien lisääntyminen ja saavutettavuuden heikentyminen 17. Politiikkaa muuttamatta liikenteen kokonaismäärän odotetaan jatkavan kasvuaan taloudellisen toiminnan mukana. Tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuoteen 2005 verrattuna noin 40 prosenttia vuoteen 2030 ja hieman yli 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä 15. Matkustajaliikenteen ennustetaan kasvavan hieman tätä vähemmän (34 prosenttia vuoteen 2030 ja 51 prosenttia vuoteen 2050 mennessä). 18. Merkittävien toimintapoliittisten muutosten puuttuessa eri liikennemuotojen odotetaan yleisesti ottaen pitävän suhteelliset osuutensa. Maantieliikenne pitäisi siten hallitsevan asemansa EU:ssa sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä, ja henkilöautojen osuus kaikesta matkustajaliikenteestä olisi edelleen yli kaksi kolmasosaa vuonna Ruuhkien pahenemisella olisi vakavia vaikutuksia tieliikenteeseen useissa jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä, jos niiden hillitsemiseen ei ryhdytä tiemaksujen kaltaisin toimenpitein. Kaupunkien ruuhkautuminen riippuu pääasiassa autonomistuksen tasosta, kaupunkialueiden leviämisestä ja julkisen liikenteen tarjoamista vaihtoehdoista, kun taas kaupunkien välisen tieverkoston ruuhkautuminen johtuu tavaraliikenteen kasvusta tietyillä käytävillä, erityisesti alueilla, joilla tällaiset käytävät kulkevat runsaan paikallisliikenteen kuormittamien kaupunkien halki. 20. Ruuhkakustannusten ennustetaan viiteskenaariossa kasvavan noin 50 prosenttia vuoteen 2050 lähes 200 miljardiin euroon vuosittain. 21. Euroopan taivas ja lentoasemat täyttyvät. Ilmailun odotetaan kasvavan yli 50 prosenttia matkustajaliikenteessä ja 125 prosenttia tavaraliikenteessä vuoteen 2020 mennessä. 22. EU:ssa näyttäisi tällä hetkellä vallitsevan saavutettavuuden 16 saralla liikenneyhteyksiin ja -kustannuksiin liittyvä selkeä kahtiajako keskeisten ja syrjäisten alueiden välillä. Syrjäisten alueiden keskimääräiset liikennekustannukset ovat korkeammat sekä pitempien etäisyyksien vuoksi että siksi, että tarjolla on vain kalliimpia tai tehottomampia liikenneratkaisuja Euroopan komissio, EU Energy and Transport in Figures, Tavaraliikenteeseen sisältyy kansainvälinen meriliikenne. Saavutettavuus perustuu tässä yhteydessä ns. mahdollisen saavutettavuuden käsitteeseen, jossa oletetaan kohteen houkuttelevuuden lisääntyvän sen koon kasvaessa ja vähenevän etäisyyden, matkaajan ja kustannusten kasvaessa. Tarkemmin saavutettavuus määritellään yleisinä liikennekustannuksina alueelta i alueelle j segmentillä r (hyödykeryhmä tai matkan tarkoitus) vuonna t ja painotettuna liikennemäärillä. 14

16 Huom: Keskimääräisten liikennekustannusten kehitys NUTS 3 -aluetasoittain verrattuina keskimääräisiin liikennekustannuksiin EU:n tasolla. Lähde: TRANSTOOLS-malli. Kuva 1: Saavutettavuuden muutokset vuosina viiteskenaarion mukaisesti. 23. Edellä mainitut todennäköisesti kasvavat polttoainekustannukset ja ruuhkatasot tulevat lisäämään saavutettavuuseroja entisestään. Monilta syrjäisiltä alueilta erityisesti uusissa jäsenvaltioissa on edelleen huonot yhteydet Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon. Niillä kärsitään suhteettoman paljon enemmän ruuhkista ja korkeista polttoainekustannuksista (ks. kuva 1), koska ne ovat riippuvaisia alhaisen kapasiteetin maantieyhteyksistä ja alueellisista lentoreiteistä. Uusissa jäsenvaltioissa on toistaiseksi vain noin km moottoriteitä eikä lainkaan suurnopeusjunia, ja tavanomaiset rautatielinjat ovat usein huonossa kunnossa Ilmasto-ongelmat ja paikallisympäristö 24. Viiteskenaariossa EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöjen osuus suhteessa EU:n kaikkiin hiilidioksidipäästöihin kasvaisi 38 prosenttiin vuonna 2030 ja lähes 50 15

17 prosenttiin vuonna , koska liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenisivät suhteessa vähemmän kuin energiantuotannon ja muiden alojen hiilidioksidipäästöt. Yleisesti ottaen liikenteen hiilidioksidipäästöt olisivat edelleen vuoden 1990 tasoon verrattuna 31 prosenttia korkeammat vuonna 2030 ja 35 prosenttia korkeammat vuonna 2050, koska 1990-luvulla päästöt lisääntyivät nopeasti. Lento- ja meriliikenne aiheuttaisivat ajan myötä kasvavan osuuden päästöistä. 25. Uusien toimintapolitiikkojen puuttuessa uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaisi liikenteessä vain 13 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä 18, ja sähköajoneuvojen läpimurto jäisi tekemättä Liikenteen ulkoiset kustannukset kasvaisivat. Liikenteen lisääntyminen johtaisi meluun liittyvien ulkoisten kustannusten nousuun karkeasti 20 miljardilla eurolla (+40 prosenttia) ja onnettomuuksiin liittyvien ulkoisten kustannusten nousuun 60 miljardilla eurolla (+35 prosenttia) vuoteen 2050 mennessä. 27. NO x -päästöt vähenisivät noin 40 prosenttia ja hiukkaspäästöt noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja tasaantuisivat tämän jälkeen. Tämän seurauksena ilmansaasteisiin liittyvät ulkoiset kustannukset alenisivat 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. 3. TULEVAT HAASTEET JA RAJOITUKSET 3.1. Kilpailun lisääntyminen maailman liikennemarkkinoilla 28. Euroopan talouden toimijoilla on vastassaan monia maailmanlaajuisia kilpailijoita. Kehitys on maailmanlaajuista kaikilla aloilla. Tässä valkoisessa kirjassa esitettyjä muutoksia ei pitäisikään nähdä ainoastaan mahdollisuutena parantaa tehokkuutta vaan myös välttämättömänä edellytyksenä ylläpitää kilpailukykyä Euroopan liikenne- ja logistiikkasektorilla. Sektorin on jatkossakin oltava Euroopan kasvun moottorina. 29. Eurooppalaisilla liikennevälineiden valmistajilla on jo kauan ollut mukava johtoasema muuhun maailmaan nähden, ja ne ovat jakaneet maailmanmarkkinat muutamien lähinnä amerikkalaisten ja japanilaisten kilpailijoiden kanssa. Tämä on ollut mahdollista, koska niillä on ollut valta-asema yksittäisissä teknologioissa ja koska infrastruktuuriin on jatkuvasti investoitu. Tämä johtoasema on nyt kutistumassa muiden maiden investoidessa runsaalla kädellä tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K) sekä infrastruktuuriin. Kiinan T&Kinvestointien kasvuvauhtia on jo usean vuoden ajan kuvannut kaksinumeroinen Hiilidioksidipäästöihin sisältyvät tässä kansainvälisen meriliikenteen päästöt ja lentoliikenteen päästöt mutta eivät päästöt putkikuljetuksiin liittyvästä polttoaineiden poltosta, lentoasemien ja satamien maatoiminnoista eikä tienvarsitoiminnoista. Uusiutuvien energialähteiden osuus on tässä laskettu direktiivissä 2009/28/EY vahvistetun määritelmän mukaisesti. Viiteskenaariossa, joka valmistui vuoden 2010 alussa, ei oteta huomioon CARS 21 -aloitteen (Kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehys 2000-lukua varten) käynnistämistä uudelleen (komission päätös 2010/C 280/08, 14. lokakuuta 2010). Aloite voi sysätä sähköajoneuvojen yleistymisen käyntiin siten, että niiden osuus on viiteskenaariossa vähäiseksi ennustettua suurempi vuonna

18 luku. Tänä vuonna sen odotetaan olevan maailman toiseksi suurin T&K-valtio, ja se jättää kirkkaasti taakseen suuret EU:n jäsenvaltiot. Lisäksi Kiinassa keskitetään ponnistelut lupaavimmille huippualoille ja Euroopassa ne levittäytyvät laajalle. 30. Lentoliikennejärjestelmä ja sen toimitusketju, ilmailuteollisuus mukaan luettuna, ovat tärkeä osa Euroopan taloutta ja Euroopan kilpailukykyä alueena 20. Eurooppalaiset lentoyhtiöt ja lentoasemat sekä eurooppalaiset ilmailuteollisuusyritykset ovat maailman johtavien yhtiöiden joukossa. Tämä asema on maailmanmarkkinoilla yhä vaikeampi säilyttää, koska Euroopassa törmätään kapasiteettirajoituksiin ja muilla alueilla investoidaan valtavasti lentoliikenteen infrastruktuuriin. Euroopan lentoliikennejärjestelmän kilpailukyvyn säilyttämisellä ja Euroopan avainaseman ylläpidolla maanosien välisenä lentoliikennekeskuksena on laajempaa merkitystä Euroopan koko taloudelle. 31. Suurten nopeuksien rautatieliikenteessä Kiina, joka tähän saakka on käyttänyt eurooppalaista, kanadalaista tai japanilaista teknologiaa, on nyt kehittänyt omat junansa. EU:n on pysyttävä teknologian maailmanlaajuisessa kehityksessä mukana ja ylläpidettävä kilpailuetujaan korkean arvonlisän liikenneteknologioissa. 32. Vaikka Kiinassa valmistetaan jo eniten autoja maailmassa, eurooppalaiset yritykset ovat vielä maailman johtavia tavanomaisten autojen, rekkojen ja linjaautojen valmistajia. Ne myös investoivat vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen ja sähköautojen kehittämiseen. Kiinassa sähköautojen ja sähköavusteisten hybridiautojen ostajat saavat huomattavia kannustimia. Kannustimien odotetaan auttavan Kiinaa saavuttamaan tavoitteensa valmistaa miljoona sähköautoa vuodessa alkaen vuodesta Eurooppalaiset valmistajat ovat vaarassa jäädä jälkeen maailmanlaajuisista kilpailijoista, jos innovatiivisten ratkaisujen taloudellisen elinkelpoisuuden takaamiseksi ei luoda asianmukaisia puitteita. 33. Laivanrakennuksessa aasialaiset toimijat ovat hallitsevassa asemassa rahtialusten tuotannossa. Eurooppa on teknologiajohtaja matkustaja-aluksissa, erityisaluksissa kuten ruoppausaluksissa ja suuressa osassa laivavarusteteollisuutta. Telakat ja laitetoimittajat ovat meriliikenteen ja logistiikan välttämätön osatekijä. Ne tarjoavat samalla teknisiä ratkaisuja meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden päästöjen vähentämiseen. On näin ollen tärkeää, että Euroopassa säilyy osaamista ja vähintään kriittisen massan verran laivanrakennusta. 34. Eurooppalaiset logistiikkayritykset, jotka ovat toistaiseksi kiistatta maailmanlaajuisessa johtoasemassa, ovat vaarassa menettää markkinaosuuksia. Ne ovat vuosia saaneet hyötyä hyvästä infrastruktuurista, vapaakaupasta ja vähäisestä byrokratiasta kotimarkkinoilla. Euroopan infrastruktuuri on kuitenkin yhä ruuhkautuneempi ja vaihtoehtoja ilmaantuu muualle. Vertailun vuoksi 20 Lentoliikenteen merkitys Euroopan taloudelle ja yhteiskunnille korostui Islannin tulivuorenpurkauksen yhteydessä huhtikuussa Euroopan ilmatila oli suljettuna viiden päivän ajan, lentoa peruttiin, kaksi miljoonaa matkustajaa jäi mottiin ja taloudessa menetettiin miljardeja euroja. Tämä osoittaa, miten suuressa määrin Eurooppa on riippuvainen tehokkaasta ja hyvin toimivasta lentoliikennesektorista. 17

19 mainittakoon, että Kiinassa on jo maailman laajin suurnopeusjunaverkosto ja Pohjois-Afrikan satamat ovat eurooppalaisia joustavampina ottaneet hoitaakseen suuria osuuksia uudelleenlastausliiketoiminnasta. Kahdenkymmenen suurimman lentoaseman joukossa on matkustajaliikenteen määrillä laskettuna vain kuusi ja tavaraliikenteellä laskettuna vain neljä eurooppalaista lentoasemaa. Maailman lentoliikenneinfrastruktuurin painopiste on vaiheittain siirtymässä Aasiaan. Liikenneinfrastruktuuriin on investoitava jatkuvasti ja hallinnollisia menettelyjä on yksinkertaistettava, jotta EU:n asema logistisena keskuksena ei rapaudu. Muussa tapauksessa eurooppalaisten logistiikkayritysten maailmanlaajuinen johtoasema menetetään Tiukka hiilibudjetti liikennealalle 35. Eurooppa-neuvosto antoi lokakuussa 2009 tukensa tavoitteelle vähentää vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna 21. Komissio on analysoinut maailmanlaajuisia skenaarioita 22, joilla voitaisiin saavuttaa kahden asteen tavoite kustannustehokkaalla tavalla. Tulokset osoittavat IPCC:n työtä mukaillen että maailman päästöjen puolittaminen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä edellyttää EU:n päästöjen 23 vähentämistä vuoteen 2050 mennessä noin 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna 24. Tavoite asettaa raamit myös liikennesektorin kehitykselle. 36. Mallintamisanalyysi on osoittanut, että liikennealan on valmistauduttava vähentämään päästöjään noin 60 prosenttia vuoden 1990 tason alle vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaisi päästöjen vähennystä noin 70 prosenttiin nykyisestä tasosta. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa vuonna Eri liikennemuotojen osuudet liikennealan kasvihuonekaasupäästöistä olivat vuonna 2008 seuraavat 26 : tieliikenne 71,3 prosenttia, meriliikenne 13,5 prosenttia, lentoliikenne 12,8 prosenttia, sisävesiliikenne 1,8 prosenttia ja rautatieliikenne 0,7 prosenttia Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaan kehittyneiden talouksien on oltava lähes hiilivapaita vuoteen 2050 mennessä, jotta kasvihuonekaasupäästöjen tuhoisat vaikutukset ilmastoon voitaisiin välttää. B. Metz et al. (eds), Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, KOM(2011) 112. Vähähiiliseen talouteen siirtymistä vuonna 2050 koskeva etenemissuunnitelma ja sen vaikutusten arviointi. Kaikkien sektorien, paitsi kansainvälisen meriliikenteen ja maankäytön, yhteenlasketut päästöt. Tällainen tavoite vaatii EU:n kokonaispäästöjen vähentämistä 5080 miljoonasta CO 2 - ekvivalenttitonnista vuonna 2008 (pois luettuina kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous, LULUCF) noin 1120 miljoonaan CO 2 - ekvivalenttitonniin vuonna Maailmanlaajuisesti liikenne aiheutti 22 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä vuonna 2008 (6604,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia) ja oli siten toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja sähkön ja lämmön tuotannon jälkeen. Liikenteen hiilidioksidipäästöistä valtaosa (noin 73 prosenttia) aiheutuu tieliikenteestä, toiseksi eniten (9 prosenttia) kansainvälisestä meriliikenteestä ja kolmanneksi eniten (7 prosenttia) lentoliikenteestä. Muut päästöt (noin 11 prosenttia) aiheutuvat kotimaan sisävesiliikenteestä ja ilmailusta, rautatieliikenteestä ja putkikuljetuksista. Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö (2010), CO 2 Emissions from Fuel Combustion 2010, OECD/IEA, Pariisi. 18

20 Täysin luotettavaa dataa kokonaispäästöjen jakautumisesta matkustaja- ja tavaraliikenteen välillä ei ole, mutta tutkimus osoittaa, että matkustajaliikenteen osuus on noin 60 prosenttia kokonaispäästöistä 28. Matkustustutkimuksista käy ilmi, että ehdottomasti suurin osa matkoista (97,5 prosenttia) on ns. lyhyitä matkoja (alle 100 km). Loput 2,5 prosenttia vastaa kuitenkin yli puolta (53 prosenttia) kaikista matkustajakilometreistä (pkm) 29. Kaupunkiliikenteen ja muun liikenteen välisen jaottelun osalta arvioidaan, että noin neljännes (23 prosenttia) päästöistä syntyy kaupunkialueilla Kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa karkeasti seuraavalla tavalla 32 : (1) Matkustaja- ja tavaraliikenne kaupungeissa: aiheuttaa noin 23 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääosin henkilöautoilla (16 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä), toiseksi eniten linja-autoilla (0,5 prosenttia), moottoripyörillä (0,5 prosenttia) ja pakettiautoilla (6 prosenttia). Noin 13 prosenttia matkustajakilometreistä kaupungeissa kuljetaan polkupyörällä tai jalkaisin, mikä ei aiheuta päästöjä. (2) Kaupunkienväliset ja alueelliset matkat (500 kilometriin saakka): aiheuttavat noin 33 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääosin henkilöautoilla (n. 29 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä), toiseksi eniten lentokoneella (n. 2 prosenttia) ja moottoripyörillä (n. 1 prosentti). Linja-autojen, rautateiden ja sisävesiliikenteen osuus on yhteensä noin 1 prosentti. (3) EU:n sisäinen ja alueellinen tavaraliikenne (pitkät ja keskipitkät etäisyydet): Aiheuttaa noin 23 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääosin maanteitse (noin 19 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä) ja seuraavaksi eniten meritse (2,5 prosenttia) 33. Sisävesiliikenteen ja rautateiden osuus on yhteensä noin 1,5 prosenttia. (4) Maanosien väliset ja kansainväliset matkat (yli 500 kilometriä): aiheuttavat yli 10 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääasiassa lentokoneella. (5) Maanosien välinen tavaraliikenne: aiheuttaa noin 11 prosenttia päästöistä ja hallitsevana on meriliikenne Lukuihin sisältyvät tässä kansainvälisen meriliikenteen päästöt ja lentoliikenteen päästöt mutta eivät päästöt putkikuljetuksiin liittyvästä polttoaineiden poltosta, lentoasemien ja satamien maatoiminnoista eikä tienvarsitoiminnoista. Tähän lukuun sisältyvät dieselin käytöstä mutta eivät sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt. Liikennemuotokohtaisessa energian loppukulutustarkastelussa sähkö vastaa noin 66:ta prosenttia rautateiden energiankulutuksesta. Lähde: PRIMES-TREMOVE- ja TREMOVE-liikennemallit. Lähde: TRANSTOOLS-malli. Kokonaispäästöihin sisältyvät merenkulun polttoaineet. Lähde: PRIMES-TREMOVE- ja TREMOVE-liikennemallit. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistamiseksi liikennejärjestelmä on jaettu viiteen laajaan osa-alueeseen. Luvut ovat karkeita arvioita, koska tämän jaottelun mukaista täsmällistä dataa ei aina ole saatavilla. Tilastotietojen puuttuessa meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen jakautuminen EU:n sisäiseen ja EU:n ulkopuolelle suuntautuvaan liikenteeseen on voitu vain arvioida, joten siihen liittyy merkittävää epävarmuutta. CE Delftin hiljattain tekemässä tarkastelussa kävi ilmi, että EU:n sisäisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen osuus olisi prosenttia meriliikenteen kokonaispäästöistä. (Lähde: CE Delft (2009), Technical support for European action to reducing Greenhouse Gas Emissions from international maritime transport). 19

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

LIITE KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMIEN KONSEPTI. asiakirjaan

LIITE KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMIEN KONSEPTI. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2013 COM(2013) 913 final ANNEX 1 LIITE KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMIEN KONSEPTI asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD ,3 Bryssel 14. tammikuuta 2003.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD -lvhqydowlrlghq RQ YDXKGLWHWWDYD SRQQLVWHOXLWDDQ XXGLVWXVWHQ WRWHXWWDPLVHNVL MRWWD

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 27. tammikuuta 2003 TYÖASIAKIRJA Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 92/81/ETY ja direktiivin 92/82/ETY muuttamisesta ammatillisiin

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.7.2008 KOM(2008) 435 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Strategia

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0621/2004, András Lukács, Unkarin kansalainen, Clean Air Action Group -toimintaryhmän puolesta, ISPA-rahoituksen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 314 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 6.12.2007 KOM(2007) 772 lopullinen 2007/0273 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Portugalille soveltaa alennettua valmisteverokantaa Madeiran itsehallintoalueella

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0358/16. Tarkistus. Jakop Dalunde Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0358/16. Tarkistus. Jakop Dalunde Verts/ALE-ryhmän puolesta 7.12.2016 A8-0358/16 16 1 artikla -1 kohta (uusi) 3 artikla 1 kohta g alakohta Komission teksti -1) Poistetaan 3 artiklan 1 kohdan g alakohta; Perustelu Öljyliuske on äskettäin määritelty EU:n julkaisuissa

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä P7_TA(2013)0248 Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2013 kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 15.10.2013 2013/0166(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 2011/0273(COD) 1.7.2013 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 Mietintöluonnos (PE487.789v04-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot