Epävirallinen käännös Tämä asiakirja on laadittu vain tiedotustarkoituksiin. KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Epävirallinen käännös Tämä asiakirja on laadittu vain tiedotustarkoituksiin. KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA"

Transkriptio

1 FI

2 EUROPEAN COMMISSION Epävirallinen käännös Tämä asiakirja on laadittu vain tiedotustarkoituksiin. KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Roadmap to a Single European Transport Area Towards a competitive and resource efficient transport system

3 TABLE OF CONTENTS JOHDANTO...8 I NYKYSUUNTAUKSET JA TULEVAISUUDEN HAASTEET: EROON ÖLJYSTÄ KATSAUS LÄHIMENNEISYYTEEN Liikenne on tehostunut ja turvallisuus parantunut mutta rakennemuutos öljyriippuvuuden vähentämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi puuttuu Viimeaikaisen kehityksen rohkaiseminen LIIKENTEEN SUUNTAUSTEN ARVIOINTI: NYKYMENO ON KESTÄMÄTÖN Öljyn hinnan nousu ja jatkuva öljyriippuvuus Ruuhkien lisääntyminen ja saavutettavuuden heikentyminen Ilmasto-ongelmat ja paikallisympäristö TULEVAT HAASTEET JA RAJOITUKSET Kilpailun lisääntyminen maailman liikennemarkkinoilla Tiukka hiilibudjetti liikennealalle Infrastruktuuriin on investoitava väkevästi Liikkuvuutta on lähestyttävä uudella tavalla...22 II VISIO VUOTEEN 2050: INTEGROITU, KESTÄVÄ JA TEHOKAS LIIKKUVUUSVERKKO SUURI MAHDOLLISUUS ERI LIIKENNESEGMENTTIEN INTEGROITU VISIO Tavanomaiset henkilöautot ja rekat pois kaupungeista Kaupunkien välinen multimodaaliliikenne Ympäristöystävällinen ja tehokas tavaraliikenteen runkoverkko Pitkien matkojen ovelta ovelle -palvelujen parantaminen Mannertenvälisen tavaraliikenteen maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset YHTEENVETO: UUDEN LIIKKUVUUSKONSEPTIN PIIRTEET JA EDUT...35 III - STRATEGIA: MUUTOSTA OHJAAVAT TOIMINTAPOLITIIKAT...40

4 1. TEHOKAS JA YHTENÄINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Yhtenäinen Euroopan liikennealue Rautatieliikennepalvelujen todelliset sisämarkkinat Euroopan ilmailusektori valmiiksi Merenkulun sininen vyöhyke ja sisävesiliikenteelle soveltuvat puitteet Maanteiden tavaraliikennemarkkinoiden integroinnin jatkaminen Multimodaalinen tavaraliikenne: tavaraliikenteen sähköisen asioinnin (efreight) kehitys Laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työolojen parantaminen Työmarkkinasäännöstö maantieliikenteen liikkuville työntekijöille Vesiliikenteen työmarkkinaohjelma Sosiaalisesti vastuullinen ilmailusektori Työpaikkoihin ja työoloihin kohdistuvien EU:n lähestymistavan vaikutusten arviointi eri liikennemuodoissa Turvattu liikenne Tavaraliikenteen turvaaminen Matkustajaturvallisuuden korkea taso mahdollisimman huomaamattomasti Maaliikenteen turvaaminen Kattava turvaamisajattelu Liikenneturvallisuusasioissa aktivoiduttava: tuhansia henkiä pelastettavissa Kohti nollavisiota tieturvallisuudessa Eurooppalainen siviili-ilmailun turvallisuusstrategia Merenkulun turvallisuus Rautatieliikenteen turvallisuus Vaarallisten aineiden kuljetus Palvelun laatu ja luotettavuus Matkustajien oikeuksien täytäntöönpanon valvonta Saumaton liikennemuotoja yhdistelevä matkustus ja integroidut matkaliput Keskeytyksettömän liikkuvuuden varmistaminen liikennejärjestelmän häiriöiden jälkeen INNOVAATIOITA TULEVAISUUTTA VARTEN: TEKNOLOGIA JA TOTTUMUKSET Eurooppalainen liikennealan tutkimus- ja innovointipolitiikka

5 Tulevaisuuden ajoneuvot Kokonaisvaltainen vaihtoehtoisten polttoaineiden strategia Uuden tietoteknologian käyttöönotto koko liikennejärjestelmän laajuudelta Kestävämpiin liikennetottumuksiin Polttoaine- ja ajoneuvotehokkuusmerkinnät Sertifioidut hiilijalanjäljen laskentamenetelmät Alhaisemmat nopeudet puhtaampaa ja turvallisempaa liikennettä varten Ympäristöä säästävien ajotapojen koulutus ja sovellukset Integroitu kaupunkiliikenne Uudentyyppinen kaupunkiliikenne NYKYAIKAINEN INFRASTRUKTUURI JA ÄLYKÄS RAHOITUS Liikenneinfrastruktuuri: alueellista yhtenäisyyttä ja talouskasvua Yksittäisten liikennemuotojen vahvuudet käyttöön TEN-T-politiikan uudelleentarkastelu: yksittäisistä hankkeista integroituun eurooppalaiseen verkkoon Hankkeiden ennakkoarviointi Johdonmukaiset rahoituspuitteet Liikenneinfrastruktuurirahoituksen suuntauksia Liikennesektorin rahoitustarpeet Uudet rahoituspuitteet liikenneinfrastruktuurille Yksityisen sektorin osallistuminen Hinnoittelu oikealle tasolle ilman vääristymiä Saastuttaja maksaa -periaate ulkoisissa kustannuksissa Saastuttaja maksaa -periaate infrastruktuurikustannuksissa Verotus samoille linjoille liikenteen kestävyystavoitteiden kanssa Liikenneinfrastruktuuri ja liikennepalvelut: avustukset ja valtiontuki ULKOINEN ULOTTUVUUS Sisämarkkinasääntöjen ulottaminen laajemmalle ja liikennealan vuoropuhelun tehostaminen keskeisten kumppanien kanssa Energiatehokkuus ja ilmastonmuutostavoitteet monenkeskisillä foorumeilla Liikenteen turvaamista koskeva kansainvälinen vuoropuhelu EU:n liikenne- ja infrastruktuuripolitiikan ulottaminen naapurimaihin

6 4.5. Yhteistyön tehostaminen liikenteen esteiden poistamiseksi

7 List of initiatives 1. Rautatieliikennepalvelujen todelliset sisämarkkinat Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttaminen Lentoasemien kapasiteetti ja laatu Merenkulun sininen vyöhyke ja pääsy satamapalvelujen markkinoille Toimivat puitteet sisävesiliikenteelle Maanteiden tavaraliikenne Multimodaalinen tavaraliikenne: efreight Työmarkkinasäännöstö maantieliikenteen liikkuville työntekijöille Merenkulun työmarkkinaohjelma Sosiaalisesti vastuullinen ilmailusektori Työpaikkoihin ja työoloihin kohdistuvien EU:n lähestymistavan vaikutusten arviointi eri liikennemuodoissa Tavaraliikenteen turvaaminen Matkustajille korkea turvallisuustaso mahdollisimman huomaamattomasti Maaliikenteen turvaaminen Kattava turvaamisajattelu Kohti nollavisiota tieturvallisuudessa Eurooppalainen siviili-ilmailun turvallisuusstrategia Merenkulun turvallisuus Rautatieliikenteen turvallisuus Vaarallisten aineiden kuljetus Matkustajien oikeudet Saumatonta liikkuvuutta ovelta ovelle Varautumissuunnitelmat liikenteen alalla Teknologian kehittämissuunnitelma Innovointi- ja käyttöönottostrategia Innovatiivista liikennettä tukeva sääntelykehys... 94

8 27. Matkatiedot Ajoneuvojen hiilidioksidipäästö- ja polttoainetehokkuusmerkinnät Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät Ympäristöä säästävät ajotavat ja nopeusrajoitukset Kaupunkiliikennesuunnitelmat EU:n puitteet kaupunkien tiemaksujärjestelmille Strategia kaupunkilogistiikan päästöjen vähentämiseksi lähes nollaan vuoteen 2030 mennessä Euroopan strategisten infrastruktuurien runkoverkko eurooppalainen liikenneverkko Multimodaaliset tavaraliikennekäytävät kestäviä kuljetusverkostoja varten Hankkeiden ennakkoarviointiperusteet Uudet rahoituspuitteet liikenneinfrastruktuurille Yksityisen sektorin osallistuminen Älykäs hinnoittelu ja verotus Liikenne maailmalla: EU:n ulkoinen ulottuvuus

9 Johdanto Liikenne on talouden perusta, koska se muodostaa toimitusketjun ytimen. Jos liikenneverkot eivät ole kunnossa, sisämarkkinat eivät voi toimia moitteettomasti. Liikenneinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit vauhdittavat talouden kasvua, luovat vaurautta, piristävät kauppaa, parantavat maantieteellistä saavutettavuutta ja helpottavat ihmisten liikkumista. Niillä myös luodaan työpaikkoja varsin tehokkaasti. Muiden maailman alueiden käynnistäessä mittavia, kunnianhimoisia infrastruktuuriinvestointihankkeita on ratkaisevaa, että Eurooppa säilyttää kilpailuasemansa. Liikenne on myös korkean elämänlaadun tärkeä osatekijä: sen avulla pääsee paikasta toiseen ja se tuo ihmisiä yhteen. Liikenneala on tärkeä muiden toimintojen mahdollistaja, mutta se myös muodostaa itsessään tärkeän osan taloudesta: se työllistää EU:ssa suoraan noin 10 miljoonaa ihmistä ja sen osuus BKT:stä on noin viisi prosenttia. Lisäksi monet eurooppalaiset yritykset ovat maailmanlaajuisessa johtoasemassa infrastruktuurin, logistiikan, liikenteenhallintajärjestelmien ja liikennevälineiden valmistuksen aloilla. Markkinoiden yhdentyminen, talouskasvu ja liikenne ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Tehokkaat liikenneyhteydet ovat helpottaneet sisämarkkinoiden luomista ja syventämistä EU:ssa. Jokaisen EU:n laajentumisen myötä liikenne on kasvanut merkittävästi. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä Euroopan itäisen ja läntisen osan liikennejärjestelmien yhdistämiseksi tuloksellisesti ja laajentumisen toteuttamiseksi myös konkreettisesti. Sisämarkkinoiden ja liikenteen välinen yhteys tunnistettiin selkeästi jo Euroopan yhdentymisen alkuaikoina. Liikennepolitiikka sisällytettiin yhdeksi yhteisistä politiikanaloista jo Rooman sopimuksessa. Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 niihin lisättiin Euroopan laajuinen verkkopolitiikka, jonka on määrä auttaa EU:n sisämarkkina- ja koheesiotavoitteiden saavuttamisessa 1. Samana vuonna 1992 komissio julkaisi yhteisestä liikennepolitiikasta valkoisen kirjan, jossa keskityttiin silloisten prioriteettien mukaisesti etupäässä markkinoiden avaamiseen. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2001 julkaistussa valkoisessa kirjassa painotettiin tarvetta hallita liikenteen kasvua käyttämällä kaikkia liikennemuotoja entistä tasapuolisemmin. Tässä valkoisessa kirjassa tehdään yleiskatsaus liikennealan kehitykseen, sen tulevaisuuden haasteisiin ja poliittisiin aloitteisiin, joita on syytä harkita. Liikenne tulee jatkossakin olemaan talouskasvun sekä alueellisen ja sosiaalisen koheesion keskeinen osatekijä. Sillä on kuitenkin vastassaan myös uusia haasteita: Viimeisimmän laajentumisen myötä Euroopan liikennepolitiikan on katettava lähes koko maanosa ja 500 miljoonaa ihmistä. Näyttämönä on talous, jonka on noustava syvimmästä maailmanlaajuisesta kriisistä sitten 1930-luvun. Kriisiä edelsi öljynhinnan ja muiden hyödykkeiden hintojen jyrkkä nousu, mikä oli oire kasvavasta epätasapainosta maailmanlaajuisten resurssien käytössä. 1 Tällä hetkellä liikennepolitiikasta määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) VI jakson artiklassa. 8

10 Samanaikaisesti kansainvälinen yhteisö on yhtä mieltä tarpeesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Nykyistä resurssitehokkaamman talouden luominen on erityisen vaativa haaste liikennealalle: ala toimii edelleen lähes kokonaan öljyllä, aiheutti vuonna prosenttia 2 suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin vuonna 1990 ja on edelleen suuri melun ja paikallisten ilmansaasteiden lähde. Tässä valkoisessa kirjassa vastataan vaativaan haasteeseen pyrkimällä liikennejärjestelmän syvälliseen muuttamiseen, öljyriippuvuuden vähentämiseen, nykyaikaisen infrastruktuurin luomiseen sekä älykkäillä hallinta- ja tietojärjestelmillä avustettuun multimodaaliseen liikkuvuuteen. Se on laadittu etenemissuunnitelmaa vähähiiliseen talouteen siirtymisestä vuonna 2050 koskevan tiedonannon ja uuden energiatehokkuussuunnitelman 2011 ohessa, ja se on olennainen osa komission resurssitehokkuusaloitetta. Tämä asiakirja jakaantuu kolmeen jaksoon: Ensimmäisessä jaksossa Nykysuuntaukset ja tulevaisuuden haasteet: eroon öljystä yksilöidään liikennealan eteen todennäköisesti tulevaisuudessa tulevat haasteet lähimenneisyyden kehityksestä tehdyn arvioinnin 3 ja nykysuuntausten arvioinnin 4 pohjalta. Siinä selvennetään erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista, johon liikenteessä on päästävä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toisessa jaksossa Visio vuoteen 2050: integroitu, kestävä ja tehokas liikkuvuusverkko pyritään luomaan vakuuttava ja toivottava tapa, jolla liikennejärjestelmä vastaa edellä kuvattuihin haasteisiin ja jolla tuotetaan kansalaisille ja yrityksille parempia liikkuvuuspalveluja vuoteen Visioon liitetään tavoitteet, joiden on määrä ohjata julkisia toimia tulevan vuosikymmenen aikana. Kolmas jakso Strategia: muutosta ohjaavat toimintapolitiikat on toimintaa koskeva valkoisen kirjan osa. Siinä kuvataan aloitteita, jotka on otettava huomioon tulevien kymmenen vuoden aikana, jotta päästään ensimmäisen jakson tavoitteisiin, saatetaan liikenneala kestävälle uralle ja kurotaan umpeen vision ja todellisuuden välinen kuilu Lukuun sisältyvät kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöt. Yksityiskohtainen analyysi esitetään valkoisesta kirjasta Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää tehdyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 2 Ex Post evaluation of Transport Policy Valkoisesta kirjasta Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää tehdyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 3 Reference scenario ( ) kuvaillaan, miten liikenne voisi kehittyä vuoteen 2050 mennessä, jos nykyisiin suuntauksiin ei puututtaisi uusilla politiikoilla (viiteskenaario). 9

11 I Nykysuuntaukset ja tulevaisuuden haasteet: eroon öljystä 1. KATSAUS LÄHIMENNEISYYTEEN 1.1. Liikenne on tehostunut ja turvallisuus parantunut 1. Viime vuosikymmen oli liikenteen alalla varsin toimelias, mikä näkyi myös tuhtina sisältönä liikennepolitiikassa. EU:n laajentuminen ja maailmanmarkkinoiden jatkuva integroituminen lisäsivät tavaraliikenteen määrää. Myös eurooppalaisten liikkuminen lisääntyi, vaikka monet kaupungit ovat pahasti ruuhkautuneet. 2. EU:n liikennepolitiikka on tehostanut liikennettä ja parantanut sen turvallisuutta. Markkinoita on avattu erityisen menestyksekkäästi tieliikenteessä ja aivan ilmiömäisesti lentoliikenteessä, jossa vapauttaminen 1990-luvun alussa johti sekä lentomatkustajien että EU:n sisäisten lentoreittien määrien ennen näkemättömään kasvuun. 3. Liikenteestä on tullut paljon turvallisempaa. Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrä oli vuonna 2010 noin 40 prosenttia alempi kuin vuonna 2001, vaikka 50 prosentin tavoitteeseen ei päästykään. Myös meriliikenteen turvallisuutta parannettiin sarjalla lainsäädäntöä, jolla mm. kiellettiin yksirunkoisten öljytankkereiden käyttö ja luotiin yleiseurooppalainen liikenteen valvontajärjestelmä. Varta vasten tätä tarkoitusta varten perustetut uudet lento-, rautatie- ja meriliikenteen virastot valvovat liikennetoiminnan turvallisuutta EU:ssa. 4. Ihmiset ovat EU:n liikennepolitiikan keskiössä. Palvelujen laadun korkean tason ja hyvien työolojen varmistamiseksi on säädetty oikeudellisia vaatimuksia, jotka takaavat, etteivät liikennemarkkinoiden kasvavat kilpailupaineet kohtuuttomasti vaikuta matkustajiin eivätkä työntekijöihin. EU on vahvistanut joukon matkustajien oikeuksia ensin lentoliikenteessä, sitten rautatieliikenteessä ja hiljattain myös vesi- ja linja-autoliikenteessä. 5. Liikenteen turvatoimista on syyskuun 11. päivän 2001 jälkeen tullut eurooppalaisen liikennepolitiikan kysymys. EU on vahvistanut lento- ja meriliikenteen turvasäännöt, joissa katetaan sääntelystandardit ja tarkastusjärjestelmät. 6. Kansallisessa infrastruktuurikehityksessä oli aikaisemmin osin jätetty EU:n sisämarkkinoiden tarpeet huomioimatta. Tämä johti TEN-T-politiikan laatimiseen. Vuonna 2004 toteutetun EU:n laajentumisen jälkeen etusijalle asetettiin 30 hanketta. Jotkin niistä on saatettu päätökseen, ja ne vaikuttavat hyvin myönteisesti kyseisiin alueisiin. Eurooppalaista suurnopeusjunaverkkoa kehitetään, ja se on ollut huomattava menestys tietyillä yhteyksillä. Monissa TEN-T-hankkeissa on kuitenkin törmätty suunnitteluvaikeuksiin ja budjettirajoitteisiin. EU:n rahoituksen vipuvaikutus on osoittautumassa riittämättömäksi. 10

12 7. Kansainvälisiä suhteita on lujitettu. Naapurimaiden kanssa ollaan luomassa yhteistä ilmailualuetta. Yhdysvaltojen kanssa on allekirjoitettu kattava lentoliikennesopimus vuonna 2007 ja Kanadan kanssa vuonna On myös neuvoteltu Kaakkois-Euroopan liikenneyhteisösopimus. EU on aktiivisesti tukenut Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) vuonna 2006 hyväksyttyä merityötä koskevaa yleissopimusta, eräänlaista merenkävijöiden uutta perusoikeuskirjaa. Euroopan edustus kansainvälisissä instituutioissa kuten Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) ja Kansainvälisessä siviiliilmailujärjestössä (ICAO) olisi tuloksellisempaa, jos EU puhuisi niissä yhdellä äänellä, mutta jäsenvaltiot ovat suhtautuneet siihen nihkeästi mutta rakennemuutos öljyriippuvuuden vähentämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi puuttuu 8. Liikenne on edelleen lähes täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista energianlähteenä. Se on ainoa sektori, jolla kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes jatkuvasti kasvaneet viimeisten 20 vuoden ajan. Päästöt ovat tällä hetkellä noin kolmanneksen suuremmat kuin vuonna Tekninen edistyminen on parantanut energiatehokkuutta, mutta ei riittävästi kasvavien liikennemäärien vaikutusten kumoamiseksi. 9. Ajoneuvojen päästöstandardien (ns. Euro-luokkien) peräkkäiset tiukennukset ja polttoaineiden laadun parantaminen vähensivät merkittävästi liikenteestä aiheutuvia saaste- ja hiukkaspäästöjä. Ilman pilaantuminen ylittää kuitenkin monissa kaupungeissa ja muilla herkillä alueilla lailliset rajat, ja ilman laadun parantamiseksi onkin vielä tehtävä paljon. 10. Liikennejärjestelmän heikko ympäristönsuojelutaso liittyy myös nykyisiin liikennemalleihin, joissa tieliikenteellä on hallitseva asema sekä tavara- että matkustajaliikenteessä. Tehokkaammat ja puhtaammat rautatie- ja vesiliikenne eivät ole onnistuneet hyödyntämään potentiaaliaan keskipitkillä ja pitkillä etäisyyksillä, joilla ajetaan kaksi kolmannesta kaikista ajokilometreistä ja aiheutuu kaksi kolmannesta kaikista tieliikenteen päästöistä. Seuraavat tekijät saattavat selittää, miksi tieliikenteelle vaihtoehtoiset liikennemuodot eivät ole houkuttelevia: Rautatieverkon ja uudelleenlastausterminaalien nykyaikaistamiseksi ei ole investoitu tarpeeksi, jotta multimodaaliliikenteen pullonkaulat olisi voitu poistaa. Liikennemuotokohtaisia verkkoja ei ole liitetty kunnolla toisiinsa. TEN-T-politiikan rahoitus ei ole ollut riittävää, ja siitä on puuttunut todellinen mantereenlaajuinen multimodaalinen näkökulma. Rautatiet olivat 2000-luvun alussa ainoa liikennemuoto, jota ei ollut avattu kilpailulle EU:ssa. Rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden avaamista vuodesta 2007 ja kansainvälisen matkustajaliikenteen markkinoiden avaamista vuodesta 2010 koskeva lainsäädäntö on pantu täytäntöön hitaasti ja epätäydellisesti suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Lainsäädännön noudattamista ei ole riittävästi valvottu. Kansalliset matkustajaliikenteen markkinat, jotka ovat rautatieliiketoiminnan suurin segmentti, ovat vielä suurelta osin suljetut. Kilpailun puute pitää palvelujen laadun ja tehokkuuden alhaisina. 11

13 Lähimerenkulkuun liittyy suurempi hallinnollinen rasitus kuin maaliikennemuotoihin. Kansalliset rajat aiheuttavat edelleen tehottomuutta ja lisäkustannuksia rautateillä. Verot ja maksut eivät heijasta liikenteen yhteiskunnallisia kustannuksia kuin osittain. Pyrkimykset sisällyttää liikenteen ulkoiset kustannukset hintoihin ja poistaa verotuksen vääristymät ovat toistaiseksi epäonnistuneet Viimeaikaisen kehityksen rohkaiseminen 11. Joidenkin kaikkein tehokkaimpien liikennejärjestelmän kestävyyttä parantavien toimenpiteiden määrittely ja vahvistaminen on kestänyt kaikkein kauimmin. Useita tärkeitä päätöksiä on kuitenkin nyt tehty. Muun muassa: EU asetti itselleen ilmasto- ja energiapaketin yhteydessä vuonna 2009 pakolliseksi tavoitteeksi sen, että vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteestä perustuu uusiutuvan energian käyttöön 5 ja että polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä alennetaan kuusi prosenttia vuoteen 2020 mennessä 6. EU hyväksyi vuonna 2009 uusien henkilöautojen CO 2 -normeja koskevan asetuksen 7, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa 2010 yksimielisyyteen pakettiautoasetuksen lopullisesta tekstistä. Vaikutus tulee olemaan merkittävä, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin se konkretisoituu, koska kehitys riippuu nykyisen ajoneuvokannan korvaamisesta. Ilmailun sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään (EU ETS) vuodesta 2012 alkaen tarjoaa kannustimia vähentää CO 2 -päästöjä ja varmistaa, että päästöjen ennustettu kasvu kompensoidaan vastaavilla vähennyksillä muilla aloilla. Komissio ehdotti vuonna 2008 uutta kaikki liikennemuodot kattavaa strategiaa tärkeimpien ruuhkiin, kasvihuonekaasupäästöihin, paikalliseen ilman pilaantumiseen ja meluun liittyvien liikenteen ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin. Maanteiden tavaraliikenteen osalta komissio ehdotti, että maksujen keräämisestä raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvoilta annettua direktiiviä (ns. eurovinjettidirektiivi) muutettaisiin siten, että jäsenvaltiot voisivat sisällyttää ilmansaasteista ja melusta aiheutuvat kustannukset matkaperusteisiin maksuihin. Euroopan parlamentti ja neuvosto neuvottelevat parhaillaan sen viimeisestä versiosta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta, EUVL L 140, , s. 16. Sitova tavoite koskee vain maaliikennemuotoja. Uusiutuvien energialähteiden käytöllä lento- ja meriliikenteessä voidaan kuitenkin vapaaehtoisesti edistää 10 prosentin tavoitteen saavuttamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/30/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn laatuvaatimusten osalta sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisen osalta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden laatuvaatimusten osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. 12

14 Lokakuussa 2010 EU oli ICAOn piirissä etulinjassa muovaamassa 190 maata kattavaa maailmanlaajuista sopimusta, jolla vähennetään ilmailun ympäristövaikutuksia ja luodaan markkinapohjaisten toimenpiteiden kehys. 12. On vielä liian aikaista arvioida näiden toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia, mutta niillä on saatettu liikkeelle sektorin muutosprosessi, jota on elintärkeää jatkaa, syventää ja laajentaa vuoteen LIIKENTEEN SUUNTAUSTEN ARVIOINTI: NYKYMENO ON KESTÄMÄTÖN 13. Nykysuuntaus tulee todennäköisesti pahentamaan joitakin menneisyydessä ratkaisematta jääneitä ongelmia. Tämä käy ilmi komission analyysistä, jossa tarkasteltiin mahdollista tulevaa kehitystä tilanteessa, jossa politiikkaa ei muuteta (ns. viiteskenaario liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa 8 ). 14. Tässä skenaariossa oletetaan, että vuosina talous elpyy edellisen vuosikymmenen verkkaisesta kasvusta ja palaa keskimääräiseen historialliseen kasvuvauhtiin (2,2 prosenttia vuodessa). Ennuste perustuu oletukseen nopeammasta tuottavuuden kasvusta jälkeen jääneissä jäsenvaltioissa. BKT:n kasvuvauhdin ennustetaan kuitenkin hidastuvan vuositasolla 1,6 prosenttiin vuodesta 2020, koska väestö ikääntyy ja sen myötä työikäisen väestön osuus pienenee Öljyn hinnan nousu ja jatkuva öljyriippuvuus 15. Kysynnän ja tuotantokustannusten kasvu tulevat vaikuttamaan öljyn hinnan tasoon ja vaihteluihin. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa Maailmanlaajuisen öljyn kysynnän kasvavan 84 miljoonasta barrelista päivässä vuonna 2009 noin sataan miljoonaan barreliin päivässä vuonna Liikennesektorin osuus on lähes 90 prosenttia öljyn käytön ennustetusta lisääntymisestä, ja yksin Kiinassa kulutettaisiin puolet maailmanlaajuisesta öljyn lisäkäytöstä liikennesektorilla. Viiteskenaariossa öljyn hinta oletetaan suhteellisen korkeaksi verrattuna aikaisempiin ennusteisiin dollaria barrelilta vuonna 2005, 106 dollaria barrelilta vuonna 2030 ja 127 dollaria barrelilta vuonna 2050 (vuoden 2008 dollareina) EU:ssa liikenne on 96-prosenttisesti 13 riippuvainen öljystä ja öljytuotteista polttoaineina 14. Viiteskenaariossa öljytuotteiden osuus EU:n liikennealan Yksityiskohtainen kuvaus viiteskenaariosta esitetään valkoisesta kirjasta Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma tehdyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 3. Euroopan komissio, talous- ja rahoitusasioiden pääosasto: 2009 Ageing Report: Economic and budgetary projections for the EU-27 Member States ( ). EUROPEAN ECONOMY 2/2009, Kansainvälinen energiajärjestö (2010): World Energy Outlook Öljyn hintaennusteet on laadittu Ateenan kansallisen teknisen yliopiston (National Technical University of Athens, E3Mlab) kehittämän stokastisen, maailman energiatilannetta koskevan PROMETHEUS-mallin mukaisella mallinnuksella. Nämä ennusteet ovat lähellä IEA:n ennusteita: julkaisussaan Energy Technology Perspectives 2010 IEA olettaa öljyn hinnaksi 115 dollaria barrelilta vuonna 2030 ja 120 dollaria barrelilta vuonna 2050 (vuoden 2008 dollareina). Vastaava koko maailmaa koskeva luku on varsin samanlainen, 95 prosenttia. 13

15 polttoainetarpeista olisi vuonna 2030 vielä 90 prosenttia ja vuonna prosenttia Ruuhkien lisääntyminen ja saavutettavuuden heikentyminen 17. Politiikkaa muuttamatta liikenteen kokonaismäärän odotetaan jatkavan kasvuaan taloudellisen toiminnan mukana. Tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuoteen 2005 verrattuna noin 40 prosenttia vuoteen 2030 ja hieman yli 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä 15. Matkustajaliikenteen ennustetaan kasvavan hieman tätä vähemmän (34 prosenttia vuoteen 2030 ja 51 prosenttia vuoteen 2050 mennessä). 18. Merkittävien toimintapoliittisten muutosten puuttuessa eri liikennemuotojen odotetaan yleisesti ottaen pitävän suhteelliset osuutensa. Maantieliikenne pitäisi siten hallitsevan asemansa EU:ssa sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä, ja henkilöautojen osuus kaikesta matkustajaliikenteestä olisi edelleen yli kaksi kolmasosaa vuonna Ruuhkien pahenemisella olisi vakavia vaikutuksia tieliikenteeseen useissa jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä, jos niiden hillitsemiseen ei ryhdytä tiemaksujen kaltaisin toimenpitein. Kaupunkien ruuhkautuminen riippuu pääasiassa autonomistuksen tasosta, kaupunkialueiden leviämisestä ja julkisen liikenteen tarjoamista vaihtoehdoista, kun taas kaupunkien välisen tieverkoston ruuhkautuminen johtuu tavaraliikenteen kasvusta tietyillä käytävillä, erityisesti alueilla, joilla tällaiset käytävät kulkevat runsaan paikallisliikenteen kuormittamien kaupunkien halki. 20. Ruuhkakustannusten ennustetaan viiteskenaariossa kasvavan noin 50 prosenttia vuoteen 2050 lähes 200 miljardiin euroon vuosittain. 21. Euroopan taivas ja lentoasemat täyttyvät. Ilmailun odotetaan kasvavan yli 50 prosenttia matkustajaliikenteessä ja 125 prosenttia tavaraliikenteessä vuoteen 2020 mennessä. 22. EU:ssa näyttäisi tällä hetkellä vallitsevan saavutettavuuden 16 saralla liikenneyhteyksiin ja -kustannuksiin liittyvä selkeä kahtiajako keskeisten ja syrjäisten alueiden välillä. Syrjäisten alueiden keskimääräiset liikennekustannukset ovat korkeammat sekä pitempien etäisyyksien vuoksi että siksi, että tarjolla on vain kalliimpia tai tehottomampia liikenneratkaisuja Euroopan komissio, EU Energy and Transport in Figures, Tavaraliikenteeseen sisältyy kansainvälinen meriliikenne. Saavutettavuus perustuu tässä yhteydessä ns. mahdollisen saavutettavuuden käsitteeseen, jossa oletetaan kohteen houkuttelevuuden lisääntyvän sen koon kasvaessa ja vähenevän etäisyyden, matkaajan ja kustannusten kasvaessa. Tarkemmin saavutettavuus määritellään yleisinä liikennekustannuksina alueelta i alueelle j segmentillä r (hyödykeryhmä tai matkan tarkoitus) vuonna t ja painotettuna liikennemäärillä. 14

16 Huom: Keskimääräisten liikennekustannusten kehitys NUTS 3 -aluetasoittain verrattuina keskimääräisiin liikennekustannuksiin EU:n tasolla. Lähde: TRANSTOOLS-malli. Kuva 1: Saavutettavuuden muutokset vuosina viiteskenaarion mukaisesti. 23. Edellä mainitut todennäköisesti kasvavat polttoainekustannukset ja ruuhkatasot tulevat lisäämään saavutettavuuseroja entisestään. Monilta syrjäisiltä alueilta erityisesti uusissa jäsenvaltioissa on edelleen huonot yhteydet Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon. Niillä kärsitään suhteettoman paljon enemmän ruuhkista ja korkeista polttoainekustannuksista (ks. kuva 1), koska ne ovat riippuvaisia alhaisen kapasiteetin maantieyhteyksistä ja alueellisista lentoreiteistä. Uusissa jäsenvaltioissa on toistaiseksi vain noin km moottoriteitä eikä lainkaan suurnopeusjunia, ja tavanomaiset rautatielinjat ovat usein huonossa kunnossa Ilmasto-ongelmat ja paikallisympäristö 24. Viiteskenaariossa EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöjen osuus suhteessa EU:n kaikkiin hiilidioksidipäästöihin kasvaisi 38 prosenttiin vuonna 2030 ja lähes 50 15

17 prosenttiin vuonna , koska liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenisivät suhteessa vähemmän kuin energiantuotannon ja muiden alojen hiilidioksidipäästöt. Yleisesti ottaen liikenteen hiilidioksidipäästöt olisivat edelleen vuoden 1990 tasoon verrattuna 31 prosenttia korkeammat vuonna 2030 ja 35 prosenttia korkeammat vuonna 2050, koska 1990-luvulla päästöt lisääntyivät nopeasti. Lento- ja meriliikenne aiheuttaisivat ajan myötä kasvavan osuuden päästöistä. 25. Uusien toimintapolitiikkojen puuttuessa uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaisi liikenteessä vain 13 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä 18, ja sähköajoneuvojen läpimurto jäisi tekemättä Liikenteen ulkoiset kustannukset kasvaisivat. Liikenteen lisääntyminen johtaisi meluun liittyvien ulkoisten kustannusten nousuun karkeasti 20 miljardilla eurolla (+40 prosenttia) ja onnettomuuksiin liittyvien ulkoisten kustannusten nousuun 60 miljardilla eurolla (+35 prosenttia) vuoteen 2050 mennessä. 27. NO x -päästöt vähenisivät noin 40 prosenttia ja hiukkaspäästöt noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja tasaantuisivat tämän jälkeen. Tämän seurauksena ilmansaasteisiin liittyvät ulkoiset kustannukset alenisivat 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. 3. TULEVAT HAASTEET JA RAJOITUKSET 3.1. Kilpailun lisääntyminen maailman liikennemarkkinoilla 28. Euroopan talouden toimijoilla on vastassaan monia maailmanlaajuisia kilpailijoita. Kehitys on maailmanlaajuista kaikilla aloilla. Tässä valkoisessa kirjassa esitettyjä muutoksia ei pitäisikään nähdä ainoastaan mahdollisuutena parantaa tehokkuutta vaan myös välttämättömänä edellytyksenä ylläpitää kilpailukykyä Euroopan liikenne- ja logistiikkasektorilla. Sektorin on jatkossakin oltava Euroopan kasvun moottorina. 29. Eurooppalaisilla liikennevälineiden valmistajilla on jo kauan ollut mukava johtoasema muuhun maailmaan nähden, ja ne ovat jakaneet maailmanmarkkinat muutamien lähinnä amerikkalaisten ja japanilaisten kilpailijoiden kanssa. Tämä on ollut mahdollista, koska niillä on ollut valta-asema yksittäisissä teknologioissa ja koska infrastruktuuriin on jatkuvasti investoitu. Tämä johtoasema on nyt kutistumassa muiden maiden investoidessa runsaalla kädellä tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K) sekä infrastruktuuriin. Kiinan T&Kinvestointien kasvuvauhtia on jo usean vuoden ajan kuvannut kaksinumeroinen Hiilidioksidipäästöihin sisältyvät tässä kansainvälisen meriliikenteen päästöt ja lentoliikenteen päästöt mutta eivät päästöt putkikuljetuksiin liittyvästä polttoaineiden poltosta, lentoasemien ja satamien maatoiminnoista eikä tienvarsitoiminnoista. Uusiutuvien energialähteiden osuus on tässä laskettu direktiivissä 2009/28/EY vahvistetun määritelmän mukaisesti. Viiteskenaariossa, joka valmistui vuoden 2010 alussa, ei oteta huomioon CARS 21 -aloitteen (Kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehys 2000-lukua varten) käynnistämistä uudelleen (komission päätös 2010/C 280/08, 14. lokakuuta 2010). Aloite voi sysätä sähköajoneuvojen yleistymisen käyntiin siten, että niiden osuus on viiteskenaariossa vähäiseksi ennustettua suurempi vuonna

18 luku. Tänä vuonna sen odotetaan olevan maailman toiseksi suurin T&K-valtio, ja se jättää kirkkaasti taakseen suuret EU:n jäsenvaltiot. Lisäksi Kiinassa keskitetään ponnistelut lupaavimmille huippualoille ja Euroopassa ne levittäytyvät laajalle. 30. Lentoliikennejärjestelmä ja sen toimitusketju, ilmailuteollisuus mukaan luettuna, ovat tärkeä osa Euroopan taloutta ja Euroopan kilpailukykyä alueena 20. Eurooppalaiset lentoyhtiöt ja lentoasemat sekä eurooppalaiset ilmailuteollisuusyritykset ovat maailman johtavien yhtiöiden joukossa. Tämä asema on maailmanmarkkinoilla yhä vaikeampi säilyttää, koska Euroopassa törmätään kapasiteettirajoituksiin ja muilla alueilla investoidaan valtavasti lentoliikenteen infrastruktuuriin. Euroopan lentoliikennejärjestelmän kilpailukyvyn säilyttämisellä ja Euroopan avainaseman ylläpidolla maanosien välisenä lentoliikennekeskuksena on laajempaa merkitystä Euroopan koko taloudelle. 31. Suurten nopeuksien rautatieliikenteessä Kiina, joka tähän saakka on käyttänyt eurooppalaista, kanadalaista tai japanilaista teknologiaa, on nyt kehittänyt omat junansa. EU:n on pysyttävä teknologian maailmanlaajuisessa kehityksessä mukana ja ylläpidettävä kilpailuetujaan korkean arvonlisän liikenneteknologioissa. 32. Vaikka Kiinassa valmistetaan jo eniten autoja maailmassa, eurooppalaiset yritykset ovat vielä maailman johtavia tavanomaisten autojen, rekkojen ja linjaautojen valmistajia. Ne myös investoivat vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen ja sähköautojen kehittämiseen. Kiinassa sähköautojen ja sähköavusteisten hybridiautojen ostajat saavat huomattavia kannustimia. Kannustimien odotetaan auttavan Kiinaa saavuttamaan tavoitteensa valmistaa miljoona sähköautoa vuodessa alkaen vuodesta Eurooppalaiset valmistajat ovat vaarassa jäädä jälkeen maailmanlaajuisista kilpailijoista, jos innovatiivisten ratkaisujen taloudellisen elinkelpoisuuden takaamiseksi ei luoda asianmukaisia puitteita. 33. Laivanrakennuksessa aasialaiset toimijat ovat hallitsevassa asemassa rahtialusten tuotannossa. Eurooppa on teknologiajohtaja matkustaja-aluksissa, erityisaluksissa kuten ruoppausaluksissa ja suuressa osassa laivavarusteteollisuutta. Telakat ja laitetoimittajat ovat meriliikenteen ja logistiikan välttämätön osatekijä. Ne tarjoavat samalla teknisiä ratkaisuja meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden päästöjen vähentämiseen. On näin ollen tärkeää, että Euroopassa säilyy osaamista ja vähintään kriittisen massan verran laivanrakennusta. 34. Eurooppalaiset logistiikkayritykset, jotka ovat toistaiseksi kiistatta maailmanlaajuisessa johtoasemassa, ovat vaarassa menettää markkinaosuuksia. Ne ovat vuosia saaneet hyötyä hyvästä infrastruktuurista, vapaakaupasta ja vähäisestä byrokratiasta kotimarkkinoilla. Euroopan infrastruktuuri on kuitenkin yhä ruuhkautuneempi ja vaihtoehtoja ilmaantuu muualle. Vertailun vuoksi 20 Lentoliikenteen merkitys Euroopan taloudelle ja yhteiskunnille korostui Islannin tulivuorenpurkauksen yhteydessä huhtikuussa Euroopan ilmatila oli suljettuna viiden päivän ajan, lentoa peruttiin, kaksi miljoonaa matkustajaa jäi mottiin ja taloudessa menetettiin miljardeja euroja. Tämä osoittaa, miten suuressa määrin Eurooppa on riippuvainen tehokkaasta ja hyvin toimivasta lentoliikennesektorista. 17

19 mainittakoon, että Kiinassa on jo maailman laajin suurnopeusjunaverkosto ja Pohjois-Afrikan satamat ovat eurooppalaisia joustavampina ottaneet hoitaakseen suuria osuuksia uudelleenlastausliiketoiminnasta. Kahdenkymmenen suurimman lentoaseman joukossa on matkustajaliikenteen määrillä laskettuna vain kuusi ja tavaraliikenteellä laskettuna vain neljä eurooppalaista lentoasemaa. Maailman lentoliikenneinfrastruktuurin painopiste on vaiheittain siirtymässä Aasiaan. Liikenneinfrastruktuuriin on investoitava jatkuvasti ja hallinnollisia menettelyjä on yksinkertaistettava, jotta EU:n asema logistisena keskuksena ei rapaudu. Muussa tapauksessa eurooppalaisten logistiikkayritysten maailmanlaajuinen johtoasema menetetään Tiukka hiilibudjetti liikennealalle 35. Eurooppa-neuvosto antoi lokakuussa 2009 tukensa tavoitteelle vähentää vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna 21. Komissio on analysoinut maailmanlaajuisia skenaarioita 22, joilla voitaisiin saavuttaa kahden asteen tavoite kustannustehokkaalla tavalla. Tulokset osoittavat IPCC:n työtä mukaillen että maailman päästöjen puolittaminen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä edellyttää EU:n päästöjen 23 vähentämistä vuoteen 2050 mennessä noin 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna 24. Tavoite asettaa raamit myös liikennesektorin kehitykselle. 36. Mallintamisanalyysi on osoittanut, että liikennealan on valmistauduttava vähentämään päästöjään noin 60 prosenttia vuoden 1990 tason alle vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaisi päästöjen vähennystä noin 70 prosenttiin nykyisestä tasosta. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa vuonna Eri liikennemuotojen osuudet liikennealan kasvihuonekaasupäästöistä olivat vuonna 2008 seuraavat 26 : tieliikenne 71,3 prosenttia, meriliikenne 13,5 prosenttia, lentoliikenne 12,8 prosenttia, sisävesiliikenne 1,8 prosenttia ja rautatieliikenne 0,7 prosenttia Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaan kehittyneiden talouksien on oltava lähes hiilivapaita vuoteen 2050 mennessä, jotta kasvihuonekaasupäästöjen tuhoisat vaikutukset ilmastoon voitaisiin välttää. B. Metz et al. (eds), Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, KOM(2011) 112. Vähähiiliseen talouteen siirtymistä vuonna 2050 koskeva etenemissuunnitelma ja sen vaikutusten arviointi. Kaikkien sektorien, paitsi kansainvälisen meriliikenteen ja maankäytön, yhteenlasketut päästöt. Tällainen tavoite vaatii EU:n kokonaispäästöjen vähentämistä 5080 miljoonasta CO 2 - ekvivalenttitonnista vuonna 2008 (pois luettuina kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous, LULUCF) noin 1120 miljoonaan CO 2 - ekvivalenttitonniin vuonna Maailmanlaajuisesti liikenne aiheutti 22 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä vuonna 2008 (6604,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia) ja oli siten toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja sähkön ja lämmön tuotannon jälkeen. Liikenteen hiilidioksidipäästöistä valtaosa (noin 73 prosenttia) aiheutuu tieliikenteestä, toiseksi eniten (9 prosenttia) kansainvälisestä meriliikenteestä ja kolmanneksi eniten (7 prosenttia) lentoliikenteestä. Muut päästöt (noin 11 prosenttia) aiheutuvat kotimaan sisävesiliikenteestä ja ilmailusta, rautatieliikenteestä ja putkikuljetuksista. Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö (2010), CO 2 Emissions from Fuel Combustion 2010, OECD/IEA, Pariisi. 18

20 Täysin luotettavaa dataa kokonaispäästöjen jakautumisesta matkustaja- ja tavaraliikenteen välillä ei ole, mutta tutkimus osoittaa, että matkustajaliikenteen osuus on noin 60 prosenttia kokonaispäästöistä 28. Matkustustutkimuksista käy ilmi, että ehdottomasti suurin osa matkoista (97,5 prosenttia) on ns. lyhyitä matkoja (alle 100 km). Loput 2,5 prosenttia vastaa kuitenkin yli puolta (53 prosenttia) kaikista matkustajakilometreistä (pkm) 29. Kaupunkiliikenteen ja muun liikenteen välisen jaottelun osalta arvioidaan, että noin neljännes (23 prosenttia) päästöistä syntyy kaupunkialueilla Kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa karkeasti seuraavalla tavalla 32 : (1) Matkustaja- ja tavaraliikenne kaupungeissa: aiheuttaa noin 23 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääosin henkilöautoilla (16 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä), toiseksi eniten linja-autoilla (0,5 prosenttia), moottoripyörillä (0,5 prosenttia) ja pakettiautoilla (6 prosenttia). Noin 13 prosenttia matkustajakilometreistä kaupungeissa kuljetaan polkupyörällä tai jalkaisin, mikä ei aiheuta päästöjä. (2) Kaupunkienväliset ja alueelliset matkat (500 kilometriin saakka): aiheuttavat noin 33 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääosin henkilöautoilla (n. 29 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä), toiseksi eniten lentokoneella (n. 2 prosenttia) ja moottoripyörillä (n. 1 prosentti). Linja-autojen, rautateiden ja sisävesiliikenteen osuus on yhteensä noin 1 prosentti. (3) EU:n sisäinen ja alueellinen tavaraliikenne (pitkät ja keskipitkät etäisyydet): Aiheuttaa noin 23 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääosin maanteitse (noin 19 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä) ja seuraavaksi eniten meritse (2,5 prosenttia) 33. Sisävesiliikenteen ja rautateiden osuus on yhteensä noin 1,5 prosenttia. (4) Maanosien väliset ja kansainväliset matkat (yli 500 kilometriä): aiheuttavat yli 10 prosenttia päästöistä ja suoritetaan pääasiassa lentokoneella. (5) Maanosien välinen tavaraliikenne: aiheuttaa noin 11 prosenttia päästöistä ja hallitsevana on meriliikenne Lukuihin sisältyvät tässä kansainvälisen meriliikenteen päästöt ja lentoliikenteen päästöt mutta eivät päästöt putkikuljetuksiin liittyvästä polttoaineiden poltosta, lentoasemien ja satamien maatoiminnoista eikä tienvarsitoiminnoista. Tähän lukuun sisältyvät dieselin käytöstä mutta eivät sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt. Liikennemuotokohtaisessa energian loppukulutustarkastelussa sähkö vastaa noin 66:ta prosenttia rautateiden energiankulutuksesta. Lähde: PRIMES-TREMOVE- ja TREMOVE-liikennemallit. Lähde: TRANSTOOLS-malli. Kokonaispäästöihin sisältyvät merenkulun polttoaineet. Lähde: PRIMES-TREMOVE- ja TREMOVE-liikennemallit. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistamiseksi liikennejärjestelmä on jaettu viiteen laajaan osa-alueeseen. Luvut ovat karkeita arvioita, koska tämän jaottelun mukaista täsmällistä dataa ei aina ole saatavilla. Tilastotietojen puuttuessa meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen jakautuminen EU:n sisäiseen ja EU:n ulkopuolelle suuntautuvaan liikenteeseen on voitu vain arvioida, joten siihen liittyy merkittävää epävarmuutta. CE Delftin hiljattain tekemässä tarkastelussa kävi ilmi, että EU:n sisäisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen osuus olisi prosenttia meriliikenteen kokonaispäästöistä. (Lähde: CE Delft (2009), Technical support for European action to reducing Greenhouse Gas Emissions from international maritime transport). 19

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja.

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.10.2009 SEK(2009) 1455 C7-0271/09 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.5.2014 COM(2014) 285 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Strategia raskaiden hyötyajoneuvojen polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD ,3 Bryssel 14. tammikuuta 2003.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD -lvhqydowlrlghq RQ YDXKGLWHWWDYD SRQQLVWHOXLWDDQ XXGLVWXVWHQ WRWHXWWDPLVHNVL MRWWD

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0621/2004, András Lukács, Unkarin kansalainen, Clean Air Action Group -toimintaryhmän puolesta, ISPA-rahoituksen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 27. tammikuuta 2003 TYÖASIAKIRJA Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 92/81/ETY ja direktiivin 92/82/ETY muuttamisesta ammatillisiin

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2.12.2013 2013/0344(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen NEUVOSTON ASETUKSEKSI

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen NEUVOSTON ASETUKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2013 SWD(2013) 258 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen NEUVOSTON ASETUKSEKSI Clean Sky 2 yhteisyrityksestä

Lisätiedot

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä P7_TA(2013)0248 Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2013 kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot