Pappila , katu- ja virkistysaluetta, Haukkamäenkatu 1. TOAS. Asemakaava nro 8453.

Transkriptio

1 1 TAMPERE Pappila , katu- ja virkistysaluetta, Haukkamäenkatu 1. TOAS. Asemakaava nro Diaarinumero: TRE:124/ /2017 Asemakaavan muutoksen selostus , tark ja Viistoilmakuva suunnittelualueesta.

2 2 Pappila , Haukkamäenkatu 1, katu- ja virkistysaluetta. TOAS. Asemakaava nro Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: TIIVISTELMÄ Asemakaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee Pappilassa, noin 5 km yhteyden päässä Tampereen keskustasta Sammon valtatien varrella. Kaava-alue muodostuu korttelista 5595, jolla sijaitsee kaksi v rakennettua opiskelijaasuntorakennusta. Lännessä kaava-alueeseen sisältyy Sammon valtatien ja Takahuhdinkadun välinen puistoalue, jolla kulkee nykyisin 110 kv:n ilmavoimajohto. Etelässä kaava-alueeseen sisältyy Sammon valtatien suuntainen, kapea lähivirkistysalue, jonka itäosassa sijaitsee linkkimasto. Lisäksi kaava-alueeseen sisältyy Takahuhdinkadun, Haukkamäenkadun sekä Hanhenmäenkadun katualuetta. Asemakaava-alueen omistaa kokonaan Tampereen kaupunki. Tontin pinta-ala on 8109 m² ja se on vuokrattu Tampereen seudun opiskelijaasuntosäätiölle. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 2,2 ha. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö (TOAS) ja Tampereen kaupungin Kiinteistötoimi. (Dno TRE:6641/ /2012, pvm:t ja ) Aloitusvaihe Asemakaavan muutostyön nro 8453 osallistumis- ja arviointisuunnitelma viitesuunnitelmineen oli nähtävillä , jona aikana siitä saatiin Pirkanmaan maakuntamuseon, Tampereen Veden ja kaupungin yleiskaavoituksen lausunnot, kaupungin yleisten alueiden suunnittelun ja ympäristösuojelun kommentit sekä lisäksi kaksi osallismielipidettä. Nähtävillä olon jälkeen saapui yksi osalliskommentti. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut lausunnossaan kaavamuutokseen huomautettavaa. Tampereen Vesi totesi lausunnossaan, että mahdollisesta tonttijaon muuttamisesta johtuva johtojen lisärakentamisen kustannus tulee edunsaajalle. Yleiskaavoitus totesi lausunnossaan, että korttelialueen täydentäminen olisi pyrittävä tekemään viherja virkistysalueita pienentämättä. Ympäristönsuojelu totesi lausunnossaan, että rakentamisen suojaetäisyys 110 kv:n voimansiirtolinjaan nähden on syytä tarkistaa. Yleisten alueiden suunnittelun kommentit koskivat mahdolliseen pysäköintihalliin ajoa, polkupyöräpaikkojen mitoitusta sekä kevyen liikenteen yhteyksiä.

3 Saaduissa mielipiteissä kiinnitettiin huomioita mm. viitesuunnitelmissa esitettyyn rakentamisen määrään ja rakennustapaan ja -tyyppeihin, viheralueiden pienenemiseen, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä hulevesikysymyksiin. Lausunnot ja mielipiteet on kirjattu selostuksen liitteenä olevaan palauteraporttiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen pyydettiin lausunnot 110 kv:n ilmavoimajohdon uudisrakentamiselle edellyttämästä suojaetäisyydestä Tampereen Sähköverkko Oy:ltä, Säteilyturvakeskukselta sekä Pirkanmaan ELY-keskukselta. Lausunnot ja lausuntojen johtopäätökset on kirjattu selostuksen liitteenä olevaan palauteraporttiin. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnosaineisto selvityksineen kuulutettiin nähtäville ajalle Nähtävillä olo aikana asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot ao. kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Asemakaavatyöstä järjestettiin yleisötilaisuus Takahuhdin koululla. Nähtävillä olo aikana asemakaavaluonnoksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja yksi mielipide. Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueen avopalveluiden, liikuntapalveluiden, toisen asteen koulutuksen sekä Tampereen sähköverkko Oy:n ja viherrakentamisen ja kaupunkiympäristön kehittämisen viherrakentamisen lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Tampereen vesi toteaa lausunnossaan, että taaimman tontin liittyminen vesihuoltoon on mahdollista ajoyhteys merkinnällä olevan alueen kautta. Kaupunkiympäristön kehittämisen yleisten alueiden suunnittelu toteaa lausunnossaan, että ennen asemakaavan hyväksymistä on tehtävä sopimus yleisten alueiden kuten katualueiden suunnittelu- ja rakentamiskustannusten kustannusten kohdistamisesta. Ympäristönsuojelun viranomaisyksikkö tuo esiin lausunnossaan, että tavoitteena ovat VNP:ssä 993/1992 annetut ohjearvot. Päätöksen perustelumuistion mukaan asuntojen pitää olla tuuletettavissa myös hiljaiselta puolelta, jos seinustalle kohdistuva melun päiväaikainen keskiäänitaso ylittää arvon 55 db. Tavoitteesta voidaan poiketa vain pienimuotoisesti ja harkiten. Kiinteistötoimi tuo esiin lausunnossaan, että kaava-alueella nykyisiä tontteja koskevat maanvuokrasopimukset tarkistetaan asemakaavan vahvistuttua vastaamaan tulevia tontteja. Takahuhdin koulu tuo esiin mielipiteessään, että turvallisuussyistä työmaa-aikainen liikenne ohjattaisiin kulkemaan suoraan Takahuhdinkadulta LPA-korttelialueelle ja edelleen rakennettaville tonteille. Lausunnot ja mielipiteet on kirjattu selostuksen liitteenä olevaan palauteraporttiin sekä vastineet niihin vastineraporttiin. 3

4 Takahuhdin koululla asemakaavaluonnoksesta järjestettyyn yleisötilaisuuteen osallistui kolme henkilöä. Tilaisuudessa nousi esille erityisesti 110 kv:n voimajohdolle osoitetun asemakaavamerkinnän sisältö. Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen TOAS jäi pohtimaan mm. liikennemelukysymysten sekä 110 kv:n voimajohdon läheisyyden aiheuttamia haasteita alueen asuntorakentamiselle ja asemakaavoitustyö keskeytyi vuoden 2014 alussa. Ehdotusvaihe Asemakaavoitus käynnistyi uudelleen syksyllä 2016 uusin viitesuunnitelmin. Asemakaavatyössä huomioitiin aikaisemmassa vaiheessa saatu palaute. Asemakaavaehdotusvaiheessa päivitettiin alueen liikenneselvitystä ja -suunnitelmaa, meluselvitystä sekä hulevesien hallintasuunnitelmaa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta jätettiin 2 muistutusta. Muistutuksia jättivät As Oy Metsonhovin asukkaiden edustajat sekä As Oy Metsonhovin ja As Oy Teerenhovin isännöitsijä. Kritiikkiä aiheuttivat Hanhenmäenniityn lähivirkistysalueen kaventuminen, kaupunkikuvan muutos ja uusien asuinrakennusten kerrosluku sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Erityisenä huolenaiheena nousi esiin kaupungin omistamilla mailla kulkevien taloyhtiöiden tonttijohtojen turvaaminen asemakaavaa toteutettaessa. Asunto-osakeyhtiöiden edustajien kanssa järjestettiin neuvotteluja tonttijohtojen tilanteesta, joissa todettiin, että tonttijohtojen tarkka sijainti on epäselvä. Tampereen vesi kartoitti keväällä 2017 tonttijohtojen sijainnin, jonka todettiin estävän asemakaavan toteuttamisen ja että tonttijohtoja on siirrettävä asemakaavaehdotuksessa esitetyn uuden korttelialueen osalla. Kaupunki linjasi, että kaupungin mailla sijaitsevien tonttijohtojen siirrosta ei aiheudu kustannuksia As oy Metsonhoville eikä As Oy Teerenhoville. Tonttijohtojen siirtotarve tai muistutukset eivät aiheuta muutoksia asemakaavakarttaan. Muistutukset ja vastineet niihin on kirjattu selostuksen liitteenä olevaan vastineraporttiin. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tehostaa asemakaava-alueen maankäyttöä opiskelija- ja muuhun asumiseen. Asemakaavaratkaisulla on muodostettu Sammon valtatien suuntaan liikennemelulta suojattu sekä kaupunkikuvallisesti ryhdikäs asuinkortteliratkaisu. Rakennusalojen sijoitteluun on vaikuttanut merkittävästi liikennemelun lisäksi asuinkorttelialueen länsipuolisen 110 kv:n ilmajohdon edellyttämä 40 m:n suojaetäisyys. Rinnemaastoon sijoittuvien asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat neljän ja kuuden välillä. AK-korttelialueelle on osoitettu ohjeellisella tonttijaolla kolme tonttia, joista pohjoisin on suunniteltu opiskelija-asumiselle ja kaksi eteläisempää tonttia muulle asumiselle. 4

5 Asemakaava-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä kem², mistä asuinrakennusoikeutta on kem²:ä. Asemakaavaluonnosvaiheeseen nähden asemakaavaehdotuksen kokonaiskerrosalamäärä on kasvanut kem²:ä. Suurin sallittu asuinrakennusten kerrosluku (VI) on pysynyt samana. Koska muulle asumiselle kuin opiskelija- asumiselle suunniteltu rakennusoikeus on kasvanut, autopaikkojen korttelialue (LPA-12) on laajentunut. Autopaikat (118 kpl) sijaitsevat maantasossa LPA-12 -korttelialueella. Autopaikkamitoitus on määritelty pysäköintipolitiikan mukaan. Tontti 4 toteutettuna opiskelijaasuntoina sekä tontit 2 ja 3 toteutettuna muulle asumiselle tarkoittaa viitesuunnitelman pohjalta arvioiden alueelle n. 260 asuntoa ja n. 370 asukasta. Asemakaavan toteuttaminen Kiinteistötoimi luovuttaa asemakaavan mukaiset tontit maapoliittisten linjausten mukaisesti. Tontinvuokraajien kanssa laaditaan ennen kaupunginhallituksen käsittelyä mahdollisesti tarvittavat sopimukset. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää, että Tampereen kaupunki, TOAS, muut mahdolliset toimijat ja verkkoyhtiöt sopivat asemakaavaalueella tarvittavien katualueiden, kunnallisteknisten verkostojen siirtoja uudistamistöiden sekä linkkimaston siirtotyön kustannusjaosta. Asuinkorttelin toteuttaminen on aloitettava meluntorjunnan vuoksi Sammon valtatien varrelta alkaen. Rakentamista ohjaa asemakaavakartan lisäksi havainnekuva. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin 5595 tontteja 2-6 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin 5595 tontit 2-6 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta, Ristinarkku katualuetta, kaupunginosien välistä rajaa. Asemakaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Markku Kaila. Vireilletulo: Diaarinumero: TRE:124/ / Asemakaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaava-alue sijaitsee Pappilassa, Sammon valtatien varrella noin 5 km yhteyden päässä Tampereen keskustasta. Kaava-alue muodos-

6 tuu korttelista 5595, jolla sijaitsee kaksi neljäkerroksista, elementtirakenteista v rakennettua opiskelija-asuntolarakennusta. Rakennuksissa on nykyisin 71 asuntoa ja n. 130 asukasta. Tontin eteläosalla sijaitsee n. 40 autopaikan pysäköintialue. Lännessä kaava-alueeseen sisältyy Sammon valtatien ja Takahuhdinkadun välinen puistoalue, jolla kulkee nykyisin 110 kv:n ilmavoimajohto. Etelässä kaava-alueeseen sisältyy Sammonkadun suuntainen, kapea lähivirkistysalue, jonka itäosassa sijaitsee linkkimastolle vuokrattu maa-alue. Lisäksi kaava-alueeseen sisältyy Takahuhdinkadun, Haukkamäenkadun sekä Hanhenmäenkadun katualuetta. Kaava-alueen pinta-ala on n. 2,2 ha. 6 N ä knäkymä Hanhenmäenkadun itäosalta asemakaava-alueelle. Etelässä Sammon valtatien toisella puolella sijaitsee Jankanpuisto. Hanhenmäenkadun itäpuolella sijaitsee Takahuhdin koulu ja Haukkamäenkadun itäpuolella sijaitsee kaksikerroksisia pienkerrostaloja. Lännessä, Hanhenmäenniityn toisella puolen sijaitsee eri-ikäistä I-II kerroksista pientalorakentamista. Pohjoisessa, Takahuhdintien toisella puolella jatkuu viheryhteys.

7 7 N ä k y mä Jankanpuistosta asemakaava-alueelle. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila , Haukkamäenkatu 1, katu- ja virkistysaluetta. TOAS. Asemakaava nro Asemakaavan muutostyö nro 8453 on vuoden 2013 kaavoitusohjelman mukainen hanke sekä EHYT täydennysrakentamisselvityksessä esitetty alustava kohde. Tontilla sijaitsevat nykyiset opiskelija-asuntolarakennukset vuodelta 1974 ovat mittavan peruskorjauksen tarpeessa mutta rakennusten asuntoratkaisut eivät vastaa TOAS:n nykyisiä tavoitteita. Nykyisissä taloissa ei mm. ole hissejä. TOAS:n tavoitteena on purkaa nykyiset asuinrakennukset ja rakentaa kortteliin vaiheittain uusia opiskelija-asuntoja sekä myös muuta asumista. Alue on sijainniltaan vetovoimainen palvelujen, virkistystoimintojen ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. 1.5 Asiakirjat Varsinaiset asiakirjat - Asemakaavakartta , tarkistettu Poistettava asemakaavakartta - Asemakaavan seurantalomake Muut kaavaa koskevat asiakirjat - Asemakaavan selostus - osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tark ja

8 havainnekuva Viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Neva Oy, ) - Palauteraportti - Vastineraportti Laaditut selvitykset - TOAS Pappila, Tampere Meluselvitys (Ramboll Finland Oy, ) - Pappila Haukkamäenkatu Asemakaavan liikenneselvitys (Ramboll Finland Oy, ) Jankan liikenneselvitys luonnos (Tampere Infra ) - Jankan ja Ristinarkun liikenteellinen tarkastelu (Ramboll Finland Oy ) - TOAS Pappila Hulevesisuunnitelma (Ramboll Finland Oy ) Laaditut yleissuunnitelmat - Takahuhdinkadun ideasuunnitelma (WSP Finland Oy, ) - Hanhenmäenkatu, vesihuollon ys (Tampere Infra ) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Tontilla nykyisin sijaitsevien TOAS:n rakennusten opiskelijaasunnoissa asuu n. 130 asukasta. Tontin eteläosalla sijaitsee n. 40 auton pysäköintialue, jolle on liittymä Hanhenmäenkadulta. Kaava-alueella kulkeva 110 kv ilmavoimajohto antaa reunaehtoja asuinkorttelialueen suunnittelulle. Alueen maasto laskee Sammon valtatien suuntaan. Kaava-alueen lähiympäristössä sijaitsee nykyisin melko hyvä lähipalveluverkko. Kaupallisten palvelujen osalta alue tukeutuu myös Kalevan liikekeskukseen. Alueella on hyvät pyöräily-yhteydet sekä joukkoliikennetarjonta.

9 9 Nykyiset opiskelija-asuntorakennukset lounaasta Luonnonympäristö Asemakaava-alueella ei sijaitse varsinaista luonnonympäristöä. Länsiosalla 110 kv ilmajohdon vuoksi avoimena pidettävä puistoalue on entistä peltoaluetta. TOAS:n tontin länsirajalla kasvaa koivuja ja pysäköintialueen lounaiskulmassa kasvaa ryhmä lehtipuita ja muutama pieni mänty. Pihaalueilla kasvaa lisäksi yksittäispuita. Hanhenmäenkadun jatkeen varrella ennen liittymää Sammon valtatielle kasvaa muutama pajupuu Rakennettu ympäristö Hanhenmäenkadun itäpuolella sijaitsee Takahuhdin koulu. Vuonna 1963 valmistuneen linjakkaan koulurakennuksen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi. Haukkamäenkadun itäpuolella kaava-alueen kohdalla sijaitsee kaksi 1980-luvulla rakennettua kaksikerroksista pienkerrostaloa, joissa on alarinteen puolella kellarikerroksessa autotalleja. Pohjoisempana, Haukkamäenkadun varrella sijaitsee kaksikerroksisia, 1960-luvulla rakennettuja rivitaloja.

10 Lännessä, Sammon valtatien varrella sijaitsee 2010-luvulla valmistuneita I-II -kerroksisia pientaloja. Luoteessa Takahuhdintien molemmin puolin sijaitsee eri-ikäistä pientalorakentamista Palvelut Kaava-alue rajautuu idässä tonttiin, jolla sijaitsee Takahuhdin koulu (A-rakennus, Hanhenmäenkatu 2), jossa opetetaan vuosiluokkia 5-9. Koululla sijaitsee myös Messukylän kirjasto. Takahuhdin koulu toimii myös osoitteessa Hintsankatu 4 (B-rakennus), jossa opetetaan vuosiluokat 0-4 sekä rakennuksessa toimivat myös äitiysneuvola ja hammashoitola. Kouluilla järjestetään myös kerhotoimintaa. Lähin päiväkoti, Pappilan päiväkoti sijaitsee Takahuhdinkadun varrella, n. 200 m kaava-alueesta itään. Muut lähimmät päiväkodit ovat Huikkaan päiväkoti Takahuhdintien varrella, n. 700 m kaava-alueesta länteen sekä Makasiinin päiväkoti Irjalassa, joka sijaitsee kaavaalueesta n. 500 m luoteeseen. Jankan alueella sijaitsee lisäksi ryhmäperhepäiväkoti. Lähimmät päivittäistavarakaupat sijaitsevat Sammon valtatien varressa. Lidl myymälä sijaitsee n. 300 m kaava-alueesta keskustaan sekä Valintatalo n. 400 m itään. Lähimmät liikuntapaikat sijaitsevat Sammon valtatien eteläpuolella Jankanpuistossa Ympäristöhäiriöt Liikennemelu Sammon valtatie on liikennemelualuetta, josta aiheuttaa ympäristöhäiriöitä alueelle. Myös Takahuhdinkadun liikenne aiheuttaa liikennemelua. Alueen liikennemelusta on laadittu v tarkennettu meluselvitys, jota on hyödynnetty asemakaavatyössä. Meluselvitystä sekä sen pohjalta osoitettuja asema kaavamerkintöjä on kuvattu kohdassa liikennemelu. 110 kv voimajohto Asemakaava-alueen länsisivulla kulkee 110 kv:n ilmavoimajohto, joka edellyttää uudisrakentamiselle 40 metrin suojaetäisyyttä Virkistysalueet Suunnittelualue tukeutuu virkistyspalveluissa lähiympäristössä oleviin puistoihin ja virkistysalueisiin. Alueelta on hyvät yhteydet Takahuhdinkadun pohjoispuolella sijaitseville virkistysalueille, jotka jatkuvat edelleen pohjoiseen. Sammon valtatien eteläpuolella Jankanpuistossa on monipuolinen virkistys- ja liikunta-alue, jossa sijaitsee mm. leikkipuisto

11 sekä kenttäalue, joka toimii kesällä palloilukenttänä ja talvisin luistinkenttänä Liikenne Alueen pääkatuna toimii Sammon valtatie, joka kytkee itäisiä kaupunginosia keskustaan. Sammon valtatien liikennemäärät ovat nykyisin n ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2015). Tampereen seudun liikennemallin (TALLI-malli) 4/2016 version perusennusteiden mukaan vuonna 2040 Sammon valtatien keskivuorokausiliikennemääräksi asemakaava-alueen kohdalla on arvioitu n ajoneuvoa. Asemakaava-alueen kohdalla Sammon valtatien nopeusrajoitus 50 km/h. Takahuhdinkatu toimii alueella kokoojakatuna, jonka liikennemäärät nykyisin n ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2013). Liikenneennuste Takahuhdinkadulle vuonna 2040 on n ajoneuvoa vuorokaudessa. Takahuhdintiestä on laadittu vuonna 2012 ideasuunnitelma. Kaavaalueen ympäristössä Takahuhdinkadun kehittämistä mm. liikenneturvallisuuden kannalta vaikeuttaa kaavoissa katualueeksi varatun ja kaupungin omistaman maa-alueen kapeus. 11 Sammon valtatien vartta keskustan suunnasta. Alueelta liikennöi keskustaan Sammon valtatietä nykyisin kaksi bussilinjaa (17, ja 37). Linjojen lähimmät pysäkit sijaitsevat kaava-alueen

12 kaakkoiskulmassa Hanhenmäenkadun päässä. Arkisin vuoroväli on n. 5 bussia tunnissa. Myös linjan 25 pysäkit sijaitsevat lähellä Sammon valtatiellä ja Alasniitynkadulla. Takahuhdintietä liikennöi nykyisin myös kaksi bussilinjaa (29 ja 32). Linjojen lähimmät pysäkit sijaitsevat Takahuhdintiellä n. 100 m itään sekä länteen kaava-alueesta. Arkisin vuoroväli on n. 6 bussia tunnissa. Kevyen liikenteen seudullinen pääreitti (Tampere Kangasala laatukäytävä) kulkee nykyisin Sammon valtatien pohjoispuolella. Seudullista pääreittiä on perusparannettu vuonna 2015 välillä Hervannan valtaväylä Hintsankatu. Asemakaava-alueen kohdalla on keskikorokkeellinen suojatieyhteys Sammon valtatien yli. N. 100 m Hanhenmäenkadusta itään sijaitsee Sammon valtatien alikulku, jonka kautta on yhteys mm. Jankapuiston puolella sijaitseville virkistys- ja liikunta-alueille. Jankanpuiston kohdalta länteenpäin on myös Sammon valtatien eteläpuolella kevyen liikenteen väylä. Sammon valtatieltä lähtee Hanhenmäenkadun kautta kevyen liikenteen lähiverkon yhteys, joka kääntyy Takahuhdin koulun kohdalla itään. 12 Pappilan ympäristön nykyinen pyöräilyverkko Maanomistus Asemakaava-alueen omistaa kokonaan Tampereen kaupunki. Tontin pinta-ala on 8109 m² ja se on vuokrattu Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiölle. Kaava-alueeseen kuuluva linkkimastoalue on vuokrattu TeliaSonera Oyj:lle vuoteen 2020 saakka.

13 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on määritelty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkintä sisältää asumisen, kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueet sekä liikenne-, virkistys- ja puistoalueet. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu 110 kv:n voimalinja. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa on kortteli 5595 osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Korttelin 5595 länsipuolinen alue on osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL), jolla on osoitettu kulkemaan kV sähkölinja.

14 Ote Kantakaupungin yleiskaavasta Kaava-alue sisältyy alustavan kohteena Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) täydennysrakentamisselvitykseen. Työn tarkoituksena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Lähtökohtana on, että taajamia eheytettäessä parannetaan myös elinympäristön laatua. Selvitys on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa

15 15 Karttaote EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella - selvityksestä Asemakaavat Tontilla on voimassa vahvistettu asemakaavaa, jossa tontti on osoitettu asuntolakerrostalojen korttelialueeksi, jonka ulkoalueiden rakentamisessa on noudatettava Imatran Voima Oy:n määräyksiä (Aks). Tontille on osoitettu suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi ½III sekä rakennusoikeutta 4200 kem² (tonttitehokkuus 0,52). Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa, joilla kummallakin sijaitsee v rakennettu opiskelija-asuntolarakennus. Tontin eteläosalle on osoitettu autosäilytyspaikan rakennusala. Tontin länsipuolinen alue Sammon valtatien ja Takahuhdinkadun välillä on osoitettu vahvistetussa asemakaavassa luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL). Puistoalueelle on osoitettu voimasiirtoalue (Vs), jolla kulkee nykyisin 110kV:n ilmajohto. Lisäksi puistoalueen itäreunalle on osoitettu Hanhenmäenkadulta Sammonkadulle kulkeva kevyen liikenteen yhteys. Suunnittelualueeseen sisältyvä lyhyt osa Takahuhdintien katualueesta on osoitettu vahvistetussa asemakaavassa yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Sammon valtatien katualueen ja tontin välinen kapea alue, joka on osoitettu vahvistetussa asemakaavassa lähivirkistysalueeksi.

16 16 Ote ajantasa-asemakaavasta 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaava-alue sisältyy alustavana kohteena EHYT täydennysrakentamisselvitykseen. TOAS Pappilan asemakaavamuutos on myös v kaavoitusohjelman mukainen hanke. Tontilla sijaitsevat nykyiset opiskelija-asuntolarakennukset vuodelta 1974 ovat mittavan peruskorjauksen / -parantamisen tarpeessa mutta rakennusten asuntoratkaisut eivät vastaa TOAS:n nykyisiä tavoitteita. TOAS:n tavoitteena on purkaa nykyiset asuinrakennukset ja rakentaa kortteliin vaiheittain uusia opiskelija-asuntoja sekä samalla tehostaa kortteliratkaisua. Alue on sijainniltaan vetovoimainen palvelujen, virkistystoimintojen ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen edullinen sijainti kaupunkirakenteessa, liikenteelliset sekä kaupunkikuvalliset lähtökohdat. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö (TOAS) ja Tampereen kaupungin Kiinteistötoimi. (Dno TRE:6641/ /2012, pvm:t ja )

17 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat mm. - TOAS - Lähivaikutusalueen kiinteistöt ja asuntoyhtiöt - Lähialueen asukkaat - Irjalan omakotiyhdistys, Pappilan omakotiyhdistys - Koillis-Tampereen alueellinen työryhmä Koillis-Alvari - Takahuhdin koulu / vanhempainyhdistys - Alueella työskentelevät - Alueella toimivat yritykset - Alueella toimivat yhdistykset - Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset - Pirkanmaan maakuntamuseo - Pirkanmaan pelastuslaitos - Pirkanmaan ELY-keskus - Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo (MRL 6 2mom) Kaavahanke kuulutettiin vireille Aamulehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitusvaihe Asemakaavan muutostyön nro 8453 osallistumis- ja arviointisuunnitelma viitesuunnitelmineen oli nähtävillä , jona aikana siitä saatiin Pirkanmaan maakuntamuseon, Tampereen Veden ja kaupungin yleiskaavoituksen lausunnot, kaupungin yleisten alueiden suunnittelun ja ympäristösuojelun kommentit sekä lisäksi kaksi mielipidettä. Nähtävillä olon jälkeen saapui yksi kommentti. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut lausunnossaan kaavamuutokseen huomautettavaa. Tampereen Vesi totesi lausunnossaan, että mahdollisesta tonttijaon muuttamisesta johtuva johtojen lisärakentamisen kustannus tulee edunsaajalle. Yleiskaavoitus totesi lausunnossaan, että korttelialueen täydentäminen olisi pyrittävä tekemään viherja virkistysalueita pienentämättä. Ympäristönsuojelu totesi lausunnossaan, että rakentamisen suojaetäisyys 110 kv:n voimansiirtolinjaan nähden on syytä tarkistaa. Yleisten alueiden suunnittelun kommentit koskivat mahdolliseen pysäköintihalliin ajoa, polkupyöräpaikkojen mitoitusta sekä kevyen liikenteen yhteyksiä. Saaduissa mielipiteissä kiinnitettiin huomioita mm. viitesuunnitelmissa esitettyyn rakentamisen määrään ja rakennustapaan ja -tyyppeihin, viheralueiden pienenemiseen, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä hulevesikysymyksiin.

18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen pyydettiin lausunnot 110 kv:n ilmavoimajohdon uudisrakentamiselle edellyttämästä suojaetäisyydestä Tampereen Sähköverkko Oy:ltä, Säteilyturvakeskukselta sekä Pirkanmaan ELY-keskukselta. Lausuntojen johtopäätökset on kirjattu selostuksen liitteenä olevaan vastineraporttiin. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnosaineisto selvityksineen kuulutettiin nähtäville ajalle Nähtävillä olo aikana asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot ao. kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Asemakaavatyöstä järjestettiin yleisötilaisuus Takahuhdin koululla. Nähtävillä olo aikana asemakaavaluonnoksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja yksi mielipide. Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueen avopalveluiden, liikuntapalveluiden, toisen asteen koulutuksen sekä Tampereen sähköverkko Oy:n ja viherrakentamisen ja kaupunkiympäristön kehittämisen viherrakentamisen lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Tampereen vesi toteaa lausunnossaan, että taaimman tontin liittyminen vesihuoltoon on mahdollista ajoyhteys merkinnällä olevan alueen kautta. Kaupunkiympäristön kehittämisen yleisten alueiden suunnittelu toteaa lausunnossaan, että ennen asemakaavan hyväksymistä on tehtävä sopimus yleisten alueiden kuten katualueiden suunnittelu- ja rakentamiskustannusten kustannusten kohdistamisesta. Ympäristönsuojelun viranomaisyksikkö tuo esiin lausunnossaan, että tavoitteena ovat VNP:ssä 993/1992 annetut ohjearvot. Päätöksen perustelumuistion mukaan asuntojen pitää olla tuuletettavissa myös hiljaiselta puolelta, jos seinustalle kohdistuva melun päiväaikainen keskiäänitaso ylittää arvon 55 db. Tavoitteesta voidaan poiketa vain pienimuotoisesti ja harkiten. Kiinteistötoimi tuo esiin lausunnossaan, että kaava-alueella nykyisiä tontteja koskevat maanvuokrasopimukset tarkistetaan asemakaavan vahvistuttua vastaamaan tulevia tontteja. Takahuhdin koulu tuo esiin mielipiteessään, että turvallisuussyistä työmaa-aikainen liikenne ohjattaisiin kulkemaan suoraan Takahuhdinkadulta LPA-korttelialueelle ja edelleen rakennettaville tonteille. Lausunnot ja mielipiteet on kirjattu selostuksen liitteenä olevaan palauteraporttiin sekä vastineet niihin vastineraporttiin. Takahuhdin koululla järjestettyyn yleisötilaisuuteen osallistui kolme henkilöä. Tilaisuudessa nousi esille 110 kv:n voimajohdolle osoitetun asemakaavamerkinnän sisältö. Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen TOAS jäi pohtimaan mm. liikennemelukysymysten sekä 110 kv:n voimajohdon läheisyyden aiheuttamia haasteita asuntorakentamiselle ja asemakaavoitustyö keskeytyi vuoden 2014 alussa. 18

19 19 Ehdotusvaihe Asemakaavoitus käynnistyi uudelleen syksyllä 2016 uusin viitesuunnitelmin. Asemakaavatyössä huomioitiin aikaisemmissa vaiheessa saatu palaute. Asemakaavaehdotusvaiheessa päivitettiin liikenneselvitystä ja -suunnitelmaa, meluselvitystä sekä hulevesien hallintasuunnitelmaa. Liikennesuunnitelmaa ja asemakaavaehdotusta esiteltiin Takahuhdinkoulun rehtorille Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta jätettiin 2 muistutusta. Muistutuksia jättivät As Oy Metsonhovin asukkaiden edustajat sekä As Oy Metsonhovin ja As Oy Teerenhovin isännöitsijä. Kritiikkiä aiheuttivat Hanhenmäenniityn lähivirkistysalueen kaventuminen, kaupunkikuvan muutos ja uusien asuinrakennusten kerrosluku sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Erityisenä huolenaiheena nousi esiin kaupungin omistamilla mailla kulkevien taloyhtiöiden tonttijohtojen turvaaminen asemakaavaa toteutettaessa. Asunto-osakeyhtiöiden edustajien kanssa järjestettiin neuvotteluja tonttijohtojen tilanteesta, joissa todettiin, että tonttijohtojen tarkka sijainti on epäselvä. Tampereen vesi kartoitti keväällä 2017 tonttijohtojen sijainnin, jonka todettiin estävän asemakaavan toteuttamisen ja että tonttijohtoja on siirrettävä asemakaavaehdotuksessa esitetyn uuden korttelialueen osalla. Kaupunki linjasi, että kaupungin mailla sijaitsevien tonttijohtojen siirrosta ei aiheudu kustannuksia As oy Metsonhoville eikä As Oy Teerenhoville. Tonttijohtojen siirtotarve tai muistutukset eivät aiheuta muutoksia asemakaavakarttaan. Muistutukset ja vastineet niihin on kirjattu selostuksen liitteenä olevaan vastineraporttiin Viranomaisyhteistyö Asemakaavaluonnosta laadittaessa pyydettiin viranomaislausuntoja 110 kv voimajohdon edellyttämästä suojaetäisyydestä uudisrakentamiselle. Osallisilta viranomaistahoilta pyydettiin lausunnot asemakaavaluonnoksesta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Ylemmillä kaavatasoilla asetettuja tavoitteita Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa asemakaavaalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Lisäksi Hanhenmäenniityn alueelle on osoitettu Viheryhteys, jolla osoitetaan taajamiin liittyvät olemassa olevat tai tavoitteelliset viheryhteydet, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien

20 20 kannalta. Merkintään liittyy suunnittelumääräys: Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta seudullisten viheralueiden ja ulkoilureittien muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ehdotuksesta. Kantakaupungin yleiskaava ehdotuksessa asemakaava-alue on osoitettu Yhdyskuntarakenne -kartalla (kartta 1) Asumisen alueeksi, joka varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille ja lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Lisäksi asemakaava-alue sisältyy Kasvun vyöhykkeeseen, mikä on tehokkaan ja toiminnallisesti sekoittuneen täydennysrakentamisen ja keskitettyjen palvelujen vyöhyke. Vyöhyke koostuu keskuksista, ratavyöhykkeistä ja joukkoliikenteen laatukäytävistä, ja sille ohjataan kestävän kaupunkirakenteen tavoitteiden mukaan suurin osa kaavoitettavasta asuinkerrosalasta. Alueelle sijoittuvien hankkeiden tulee tukea kaupunkikehitystä ja ympäröivien kaupunginosien muodostamaa kokonaisuutta. Alueelle sijoittuvissa yksityisissä kehittämishankkeissa tulee varautua tarpeen mukaan julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Palvelujen sijoittamisessa ja lähiympäristön suunnittelussa huomioidaan niiden saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Rakentaminen sovitetaan ympäristöönsä siten, että luonnonympäristön, viherympäristön ja kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Väylien varressa rakennusten sijoittelua ja massoittelua hyödynnetään rakenteellisena melusuojauksena, joka

21 suojaa kortteleiden ulko-oleskelualueita liikennemelulta. Lisäksi Hanhenmäenniityn virkistysalue on osoitettu Keskuspuistoverkoston osaksi. Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 :ssä on säädetty. Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja varmistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. 21 Ote Kantakaupungin yleiskaava 2040 ehdotuksesta (kartta 1). Sammon valtatie on osoitettu Kaupunkirakenteen kannalta merkittäväksi liikenteen kokoojakaduksi ja joukkoliikenteen laatukäytäväksi. Katu suunnitellaan ja rakennetaan huomioiden eri liikennemuotojen tarpeet. Kehitetään erityisesti joukkoliikenteen laatua ja pysäkkien saavutettavuutta. Katuun rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta etenkin pysäkkien läheisyydessä. Sammon valtatie on lisäksi osoitettu Pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkon osaksi. Tavoiteverkkoa kehitetään sujuvan, nopean ja tasavauhtisen arkipyöräilyn mahdollistamiseksi. Reittien täsmälliset sijainnit ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa ja reitit toteutetaan siten, että pyöräilyväylän pituus- ja poikkileikkaus, sijoittuminen maastoon sekä risteämisratkaisut muun liikenteen kanssa tukevat pyöräilyn nopeutta ja sujuvuutta.

22 22 Ote Kantakaupungin yleiskaava 2040 ehdotuksesta (kartta 4). Kantakaupungin yleiskaava ehdotuksessa asemakaava-alue on osoitettu Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto -kartalla (kartta 4) Viinikanojan valuma-alueeksi, jolla hulevesivirtaamia on rajoitettava. Lisäksi asemakaava -alue on osoitettu Meluja ilmanlaatuselvitystarpeen harkinta-alueeksi, jolla asemakaavan laadinnan yhteydessä on harkittava melu- ja ilmanlaatuselvityksen tarve. Hanhenmäenniityn virkistysalueella nykyisin ilmajohtona kulkeva 110 kv:n sähkölinja on osoitettu Kehitettäväksi sähkölinjaksi, jolla sähkölinjan saneerauksen yhteydessä tai viereisen maankäytön muuttuessa on tutkittava mahdollisuutta linjan maakaapelointiin. Asemakaavatyön tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on täydentää ja tehostaa asemakaava-alueen maankäyttöä opiskelija- ja muuhun asumiseen sekä järjestellä alueen liikenneratkaisuja. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa, liikenteelliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat meluntorjunta sekä virkistysyhteydet. Tavoitteena on lisätä asuinkorttelialueen rakennusoikeutta ja uudistaa vaiheittain alueen nykyinen rakennuskanta. Korttelialuetta laajennetaan etelässä liittämällä siihen Sammon valtatien varrelta voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysalueeksi (VL) osoitettu kapea kaista. AK -korttelialuetta laajennetaan myös lännessä siten, että uusi LPA -korttelialue ulottuu n. 13 m nykyiselle puistoalueelle (PL) voima-

23 linjan suoja-alueelle. Hanhenmäenkadun kevyen liikenteen liittymää Sammon valtatielle siirretään hieman itään nykyisen linkkimaston vuokra-alueelle ja linkkimasto siirretään uuteen paikkaan EVkorttelialueelle. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on täydentää asuinkorttelia oman aikakautensa arkkitehtuurilla luontevasti olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asuinkorttelin rakennusten suunnilla ja kerrosluvuilla on pyritty sovittamaan uudet asuinrakennukset sekä kaukomaisemaan että myös Sammonkadun varren katumiljööseen. Sammon valtatien varteen on tavoitteena selkeästi katutilaa rajaava ja liikennemelulta pihaalueita suojaava asuinkortteli Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaprosessin aikana on tarkasteltu erilaisia tontinkäyttövaihtoehtoja. Suunnitteluprosessin käynnistyessä aktiivisemmin uudelleen vuonna 2016 syksyllä korostui erityisesti suunnittelutavoitteissa laajentuneen LPA-12 -korttelialueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen sovittaminen ympäristöön. Asemakaava-alueesta laadittua meluselvitystä, liikenneselvityksiä ja hulevesiselvitystä tarkennettiin. Sammon valtatien liikennemelun, 110 kv:n ilmajohdon edellyttämät suojaetäisyysvaatimukset uudisrakentamiselle sekä muut ilmajohdon aiheuttamat rakentamisrajoitteet ovat täsmentyneet.

24 24 Esimerkkejä tarkastelluista tontinkäyttövaihtoehdoista. Luonnosvaiheeseen valittiin ratkaisu, jossa Sammon valtatien varteen sijoitetaan selkeästi katutilaa rajaava ja liikennemelulta piha-alueita suojaava asuinkortteli. Asemakaavaluonnosvaiheeseen valittu vaihtoehto. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne

25 Asemakaava-alue muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueesta (AK), autopaikkojen korttelialueesta (LPA-12), lähivirkistysalueesta (VL Hanhenmäenniitty) sekä kahdesta suojaviheralueesta (EV Hanhenmäenparras ja EV Hanhenmäenkulma) sekä Sammon valtatien, Takahuhdinkadun sekä Haukkamäen- ja Hanhenmäenkadun katualueista. Asemakaavaratkaisulla on muodostettu Sammon valtatien suuntaan liikennemelulta suojattu sekä kaupunkikuvallisesti ryhdikäs asuinkortteliratkaisu. AK-korttelialueelle on osoitettu ohjeellisella tonttijaolla kolme tonttia, joista pohjoisin on suunniteltu opiskelija-asumiselle ja kaksi eteläisempää tonttia muulle asumiselle. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat neljän ja kuuden välillä. Rinnemaastossa Haukkamäenkadun pohjoisosalla kerroslukumerkinnäksi on osoitettu r50%v. Merkintä ohjaa rakentamista siten, että matalampi, nelikerroksinen osa Takahuhdinkadun varrella sovittaa uudisrakentamista ympäröivään rakennuskantaan. Sammon valtatien varrella kerrosluku on VI. Rakennusalojen sijoittelussa on huomioitu Sammon valtatien liikennemelu sekä asuinkorttelin länsipuolinen 110 kv:n ilmajohdon sähkömagneettikentän voimakkuus, mikä edellyttää uudisrakentamiselle 40 m:n suojaetäisyyttä. Voimajohtoalue, jolle kohdistuu käyttörajoituksia, on osoitettu asemakaavamerkinnällä. Kaava-alueen länsireunalle on osoitettu lähivirkistysalue (Hanhenmäenniitty), jolle on osoitettu ohjeellisesti pohjois-etelä -suuntainen kevyen liikenteen reitti. Korttelialuetta on laajennettu hieman lännessä luonnontilassa säilytettävä puistoalueelle (PL) sekä etelässä Sammon valtatien varrella PLja VL alueille. Sammon valtatien katualuetta on laajennettu pohjoiseen 5 metriä seudullisen pyöräreitin toteuttamiseksi sekä hulevesijärjestelyille Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-alat Asemakaava-alueen laajuus on 2,1713 ha. Asemakaava-alueen jakautuu eri aluevarauksien pinta-aloittain seuraavasti: AK asuinkerrostalojen korttelialuetta 7573 m² LPA-12 autopaikkojen korttelialuetta 4499 m² VL lähivirkistysaluetta 4789 m² EV aluetta 854 m² katualuetta 3998 m² Rakennusoikeus Asuinkerrostalojen korttelialue (AK). AK -korttelialueelle on osoitettu ohjeellisella tonttijaolla kolme tonttia, joille on osoitettu pääkäyttötarkoituksenmukaista rakennusoi-

26 keutta yhteensä kem². Tonttien pinta-alat ja tonteille osoitetut rakennusoikeudet sekä tontti- ja korttelitehokkuudet jakaantuvat seuraavasti: 26 tontti pinta-ala (m²) kokonaiskerrosala tehokkuus (et) (k-m²) yht200 1, yht300 1, yht tontit 2-4 LPA IV700 0,21 yht ,37 (ek) Tonttien pinta-alat ovat pieniä ja tonttitehokkuudet ovat suuria, mikä johtuu siitä, että tonttien kaikki autopaikat on osoitettu LPA-12 - korttelialueelle. Asemakaava-alueen kokonaiskerrosalan ( yht700 + IV700 + ai955) ja AK- ja LPA-12 - korttelialueiden pintaalojen mukaan laskien korttelitehokkuudeksi muodostuu 1,37. Pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden lisäksi AKkorttelialueen rakennusaloille on osoitettu rakennusoikeutta asukkaiden yhteistiloja varten yhteensä 700 kem²:iä sekä ilmastointikonehuoneita varten yhteensä 700 kem²:iä. AK-korttelialueen pohjoisin on suunniteltu opiskelija-asumiselle ja kaksi eteläisempää tonttia muulle asumiselle. Tontti 4 toteutettuna viitesuunnitelman mukaan opiskelija-asuntoina tarkoittaa arviolta n. 120 asuntoa ja n. 150 asukasta. Tontit 2 ja 3 toteutettuna viitesuunnitelman mukaan muulla asumiselle tarkoittaa, että tonteilla sijaitsisi arviolta n. 140 asuntoa ja n. 220 asukasta. Näin korttelialueelle sijoittuisi yhteensä arviolta n. 260 asuntoa ja 370 asukasta. Pysäköinti Autopaikkamitoitus on määritelty pysäköintipolitiikan mukaan: Autopaikkojen määrät: - asuminen 1 ap / 100 kem² - opiskelija-asuminen 1 ap / 200 kem² - kaupungin oma vuokratuotanto, ARA-vuokratuotanto 1ap / 120 kem²

27 Autopaikkatarve opiskelija-asumiselle on : 200 = 26 autopaikkaa. Autopaikkatarve muulle asumiselle on : 100 = 91 autopaikkaa. Yhteensä autopaikkatarve koko AK -korttelialueelle on 117 autopaikkaa (viitesuunnitelmassa 118 kpl). AK -korttelialuetta palvelevat pysäköintipaikat sijaitsevat maantasossa LPA-12 -korttelialueella, jonka tonttiliittymä on Takahuhdintieltätieltä. LPA-12 -korttelialueelle on osoitettu autokatoksille rakennusoikeutta 955 kem². Polkupyöräpysäköinti Polkupyöräpaikkamitoitus on määritelty pysäköintipolitiikan mukaan: Polkupyöräpysäköintipaikkojen määrä: - asuminen 1 pp / 40 kem² - opiskelija-asuminen 1 pp / 35 kem² - kaupungin oma vuokratuotanto, ARA-vuokratuotanto 1 pp / 35 kem² Polkupyöräpaikkatarve opiskelija-asumiselle on : 35 = 146 pppaikkaa. Polkupyöräpaikkatarve muulle asumiselle on : 40 = 227 pp-paikka. Yhteensä polkupyöräpaikkatarve koko AK -korttelialueelle on 373 pp-paikkaa. Vähintään puolet asumiseen liittyvistä polkupyöräpaikoista tulee rakentaa katetuiksi. Piha-alueiden polkupyöräkatoksille on esitetty ohjeelliset rakennusalat (pop). Asukkaiden yhteistilat sekä ilmanvaihtokonehuoneet eivät muodosta auto- ja polkupyöräpaikkoja mitoittavaa kerrosalaa. Julkisivut Julkisivujen arkkitehtuuria koskevia yleismääräyksiä: Asuinrakennusten pihanpuoleisten julkisivujen tulee olla vaaleita. Haukkamäen- sekä Hanhenmäenkadun varrella sijaitsevien asuinrakennusten porrashuoneiden tulee olla läpikuljettavia. Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa Palvelut Asemakaavassa ei osoiteta kaava-alueelle uusia palveluita Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava muuttaa alueen kaupunkikuvaa korostamalla Sammon valtatien roolia alueen pääkatuna. Sammon valtatien katumiljöö muuttuu täydennysrakentamisella kaupunkimaisemmaksi ja viimeistellymmäksi.

28 Suunnittelualuetta ympäröivien asuintalojen näkymät muuttuvat. Näköalat muuttuvat väistämättä kun uudisrakennukset peittävät osittain aikaisemmin rakentamatonta maisemaa Aluevaraukset Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue AK -korttelissa 5595 kolmen ohjeellisen tontin rakennusaloille on osoitettu kerroslukumerkinnät r50%v, r50%vi ja VI. Kerrosluvut porrastuvat laskevan maaston mukaan siten,että pohjoisessa Takahuhdinkadun varrella kerrosluku on IV ja Sammon valtatien varrella VI. LPA-12 Autopaikkojen korttelialue. Alueella tulee huomioida voimalinjan aiheuttamat rajoitteet. LPA-tonteille saa sijoittaa asemakaavan vaatimia korttelin kaikkien tonttien autopaikkoja tonttirajoista riippumatta. LPA-12 -korttelialueelle on osoitettu autokatoksille rakennusoikeutta 955 kem². Pysäköintialueen ja Hanhenniityn väliset mahdolliset tasoerot on järjesteltävä LPA-12 -korttelialueen puolelle osoitetulla 1,5 m leveällä istutuskaistalla Muut alueet Puistoalueet VL Lähivirkistysalue Hanhenmäenniitty osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Alueelle on ohjeellisesti osoitettu pohjois-etelä suuntainen kevyen liikenteen reitti, jonka nimeksi on osoitettu Isokivenreitti. Lähivirkistysalueella sijaitsee nykyisin 110 kv:n ilmavoimajohto sekä sen kannatinrakennelma. EV Suojaviheralue Hanhenmäenniityn eteläpuolinen osa osoitetaan Sammon valtatien liikennemelun vuoksi suojaviheralueeksi (Hanhenmäenparras). Hanhenmäenkadun itäpuolella sijaitseva nykyinen puistoalueen osa, jolla sijaitsee linkkimasto, muutetaan suojaviheralueeksi (Hanhenmäenkulma) ja linkkimasto tullaan siirtämään keskemmälle suojaviheraluetta. Katualueet Sammon valtatien katualuetta on kasvatettu nykyisin voimassa olevan kaavan rajauksesta n. 5 m pohjoiseen mm. hulevesijärjestelyjä varten. Katualueeksi muuttuva alue on voimassa olevassa kaavassa lähivirkistysaluetta. Haukkamäenkadun katualuetta on levennetty 1 m länteen nykyisen, tontin rajalla kulkevan kaukolämpöputken uusimiseksi. Hanhenmäen-

29 kadun katualuetta on jatkettu jalankululle ja pyöräilylle varattuna katualueena Sammon valtatien katualueeseen saakka. Hanhenmäenkuja ja Hanhenmäenkatu toimivat tulvareittinä Sammon valtatien suuntaan. Pintavalunnan ohjaaminen huomioitava em. katualueiden suunnittelussa. 5.4 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksella on vaikutuksia alueen rakennettuun ympäristöön. Kaava-aluetta ympäröivien nykyisten asuintalojen näkymät muuttuvat. Erityisesti kaava-alueen Haukkamäenkadun itäpuolisten asuinrakennusten näköalat muuttuvat väistämättä, kun uudisrakennukset Haukkamäenkadun Hanhenmäenkadun peittävät lounaassa nykytilannetta enemmän aikaisemmin rakentamatonta maisemaa. Suunnitelman toteuttaminen täydentää ja muuttaa Sammon valtatien varren kaupunkikuvaa jäsennellymmäksi ja kaupunkimaisemmaksi. Asuinkorttelia on suunniteltu ottaen huomioon rakennettujen korttelien suuntia ja mittakaavaa. Hanhenmäenkadun eteläosalla kevyen liikenteen yhteyden linjaus muuttuu hieman Kaupunkikuva Asemakaavamuutos muodostaa nykyisen avoimen ja osin tilallisesti jäsentymättömän Sammon valtatien varresta tilallisesti rajatumpaa ja kaupunkimaisempaa. Korttelin asuinrakennusten pitkät sivut rajaavat Sammon valtatielle katutilaa. Tavoitteena on tehdä pääkadun varresta kaupunkimaisempi, miljööltään miellyttävä sekä muodostaa samalla piha-alueita liikennemelulta suojaava asuinkortteli. Asuinkorttelin rakennusten suunnilla ja kerrosluvuilla on pyritty sovittamaan uudet asuinrakennukset alueen korttelirakenteeseen ja kaukomaisemaan. 29

30 30 Näkymäkuva Sammon valtatieltä länteen (Viitesuunnitelma arkkitehtitoimisto Neva Oy) Asuminen, palvelut, työpaikat Paikka on sijainniltaan edullinen opiskelija-asumisen ja muun asumisen kehittämiselle. AK kortteli toteutettuna viitesuunnitelman mukaan opiskelija-asuntoina sekä muuna asumisena tarkoittaa, että korttelissa olisi arviolta n. 260 asuntoa ja n. 370 asukasta. Asemakaava tukee nykyisten lähipalveluiden säilymistä ja kehittämistä Pappilan ja Jankan alueella, kun asiakaspohja lähipalveluille kasvaa nykyisestä. Myös edellytykset joukkoliikenteen palvelutason kehittämiselle paranevat. Asemakaava-alueelle ei synny työpaikkoja Virkistys Laajemmat nykyiset kaava-aluetta palvelevat virkistysalueet sijaitsevat Takahuhdintien pohjoispuolella ja etelässä Jankapuiston alueella. Asemakaava-alueen länsireunalle on osoitettu lähivirkistysalue (Hanhenmäenniitty). Hanhenniitynpuiston kautta on osoitettu pohjois-etelä suuntainen kevyen liikenteen reitti (Isokivenreitti). LPA-12 -korttelialue ulottuu asemakaavaratkaisussa n. 13 m nykyiselle puistoalueelle (PL) voimalinjan suoja-alueelle. Voimalinjan alla sijaitseva osa muuttuu asemakaavamuutoksessa pysäköintialueeksi.

31 Liikenne ja liikenneturvallisuus Katuliikenteen osalta nykyliikenne v ja ennusteliikenne v perustuvat Rambollin asemakaavamuutosta varten tekemään liikenneselvitykseen (Ramboll Finland ): Katuosuus KVL2015 (ajon./vrk) KVL2040 (ajon./vrk) Sammon valtatie Takahuhdinkatu Haukkamäenkatu < Asemakaavan liikenneselvityksen mukaan asemakaava-alueen toteutumisen myötä Takahuhdinkadun liikennemäärä kasvaa noin 16 ajoneuvoa/h (5%). Haukkamäenkadun liikenne-ennuste perustuu Rambollin liikennesuunnittelijoiden 11/2016 tekemään arvioon, mikä perustuu asukasmääräarvioon sekä Ympäristöministeriön matkatuotosoppaaseen. Takahuhdinkadunkadulla on nykyään 40 km/h nopeusrajoitus. Sammon valtatiellä on nykyään 50 km/h nopeusrajoitus. Asemakaavaehdotuksessa asuinkorttelia palvelevan LPA-12 - pysäköintikorttelialueen liittymä on sijoitettu Takahuhdinkadulle. Tämä mahdollistaa sen, että rakentamisen aikaista työmaaliikennettä voidaan hoitaa LPA-12 -alueen kautta. Rakennuslupaehdoissa voidaan antaa työmaaliikenteen järjestelemistä ja liikenneturvallisuutta koskevia lupaehtoja. Asemakaavatyön aikana laaditussa liikennesuunnitelmassa on esitetty alueen liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Takahuhdinkadun ja Haukkamäenkadun liittymään ehdotetaan korotettua liittymää / suojatiejärjestelyä. Hidasteet on mitoitettava bussiliikenteen vaatimusten mukaisesti. Samoin Haukkamäenkadun, Hanhenmäenkadun ja Hanhenmäenkujan liittymään esitetään korotusta Hanhenmäenkujan alkuun, millä hidastetaan Hanhenmäenkujan alkuosalla ajavien huoltoliikenteen ajoneuvojen nopeutta. Lisäksi esitetään Haukkamäenkadun ajoradan kaventamista metrillä, jotta Haukkamäenkadun länsireunalle voidaan rakentaa nykyisen jalkakäytävän sijasta leveämpi yhdistetty kävelyn ja pyöräilyn väylä. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan myös kadunvarsipysäköinnin vaikutuksia Haukkamäenkadun ja Hanhenmäenkadun liikenneturvallisuuteen. Alueelta on jo nykyisin hyvät joukkoliikenteen yhteydet keskustaan. Uuden asumisen tulo joukkoliikennereitin varrelle myös lisää joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Vuonna 2015 perusparannettu pyöräilyn seudullinen pääreitti sijaitsee Sammon valtatien pohjoispuolella. Hanhenmäenkadun kevyen liikenteen väylän mitoitusta tarkennetaan. Reitti on tärkeä Takahuhdin kou-

32 lun oppilaille. Asemakaava-alueen länsiosalla sijaitsevan virkistysalueen (Hanhenmäenpuisto) kautta on mahdollista osoittaa tärkeä, pohjois-etelä suuntainen kevyen liikenteen yhteys Tekninen huolto Korttelialueen uudelleenrakentamisen myötä joudutaan osa alueen kunnallisteknisestä verkostosta siirtämään tai rakentamaan uudelleen ja linjaamaan uuteen paikkaan. Haukkamäenkujan katualueen tilavarauksissa on varauduttu vesihuoltoverkoston ja kaukolämpöverkon rakentamiseen. EV -korttelialueella sijaitsevaa linkkimastoa on siirrettävä idemmäs Pinta- ja pohjavedet Asemakaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella mutta alueen vedet johtuvat tärkeälle Aakkulanharjun pohjavesialueelle. Kaava-alue kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen ja hulevedet laskevat Sammon valtatien ali Pyhäojan ja Vuohenojan kautta Pyhäjärveen. TOAS:sin nykyinen tontti on liitetty sadevesiviemäriverkkoon. Korttelialueen uudelleenrakentaminen lisää vettä läpäisemätöntä pinta-alaa alueella. Asemakaava-alueen hulevesien hallinnasta on laadittu selvitys ja hallintasuunnitelma (Ramboll Finland Oy ). Hulevesiselvityksen ja hallintasuunnitelman pohjalta on osoitettu asemakaavamääräys hule-43(1), jonka mukaan Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjenemisen tulee kestää vähintään 2 ja korkeintaan 12 tuntia sateen päättymisestä. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevesien hallintasuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti luonnonmukainen ja hajautettu, hulevesien syntypaikoilla tapahtuva hulevesien hallintaratkaisu. LPA-12- ja AK-korttelialueiden hulevedet suositellaan viivytettäviksi eri jakeina, koska pysäköintialueen hulevedet voivat olla nuhraantuneita erityisesti kevätaikaan. LPA-alueen hulevesien hallintaan suositellaan luonnonmukaista menetelmää, kuten biosuodatusta viherpainanteessa. Puhtaampien katto- ja pihavesien hallinnassa voidaan käyttää myös maanalaisia viivytysmenetelmiä, joista käytännössä tälle kohteelle parhaiten soveltuu vesitiivis putkisäiliö. Kaikkien hallintamenetelmien osalta tulee huomioida riittävät suojaetäisyydet rakennuksiin ja erityishuomiota tulee kiinnittää rakenteisiin kellarillisten talojen läheisyydessä. Hulevesien johtaminen tarkastelualueella tulee sallia maastonmuotoja noudatellen, vaikka tarkastelualueesta muodostettaisiin useampia tontteja. 32

33 Jatkosuunnittelussa on huomioitava suunnittelualueen liittymät nykyiseen hulevesilinjaan, maanalaiset johtolinjat ja rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta jokaisessa rakennusvaiheessa. Hanhenmäenkadun katualuetta on jatkettu jalankululle ja pyöräilylle varattuna katualueena Sammon valtatien katualueeseen saakka. Hanhenmäenkuja ja Hanhenmäenkatu toimivat tulvareittinä Sammon valtatien suuntaan. Pintavalunnan ohjaaminen on huomioitava em. katualueiden suunnittelussa. 33 Hulevesien hallintasuunnitelman periaatepoikkileikkaus LPA-12 -alueelta Vaikutukset ihmisiin Sosiaalinen ympäristö Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä Pappilan asukasmäärä lisääntyy arviolta n. 370 hengellä nykyisestä. Opiskelija-asumisen ja muun asumisen lisääntymisen myötä Pappilan asukaskanta monipuolistuu. Uuden asuntorakentamisen vaikutukset Pappilan sosiaaliseen rakenteeseen ovat riippuvaisia myös kortteliin toteutettavien asuntojen koosta ja asuntojakaumasta. Lähiympäristön asukkaiden voi arvioida suhtautuvan korttelin tiivistämiseen kahdella tapaa. Osa asukkaista kokee, että uusi rakentaminen muuttaa alueen nykyistä luonnetta eivätkä he hyväksy muutosta. Toisaalta osa asukkaista kokee, että uusi rakentaminen monipuolistaa aluetta sekä turvaa mm. Pappilan palveluiden saatavuutta. Voimakkaimmin asemakaavamuutoksen sosiaaliset vaikutuksen kohdistuvat aluetta koillisessa ympäröiviin pienkerrostaloihin sekä aluetta lännessä rajaaviin pientaloihin. Näiden talojen asukkaat voivat kokea, että uusi rakentaminen ja nykyisen avoimen alueen sulkeutuminen vähentävät viihtyisyyttä (maisemat, virkistyskäyttö).

34 Alueelle on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja lähipalvelut, mikä tekee alueesta houkuttelevan asuinympäristön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Laajennetun korttelialueen toteutuessa nykyinen puusto tulee pääosinkatoamaan. Rakennuslupaprosessin yhteydessä asuinkorttelista laaditaan yhtenäinen piha- ja istutussuunnitelma Muut vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutos tukee Pappilan alueen kehittymistä. Kaavataloudellisesti täydennysrakentamisalue sijaitsee edullisesti nykyisen rakenteen sisällä, mutta asemakaavan toteuttamiseksi asemakaavaalueen sisäistä kunnallistekniikkaa joudutaan siirtämään ja rakentamaan uudestaan. Lisäksi kustannuksia aiheuttaa Hanhenmäenkadun katualueen muutos etelässä ja linkkimaston siirto. Asemakaavaratkaisu nostaa maan arvoa alueella. Alueen asuinkorttelin laajentaminen toteuttaminen tuo vuokra- sekä verotuloja kaupungille. Rakentamisella on työllistävää vaikutusta. Muutoin asemakaavaratkaisulla ei ole suoranaisia yritysvaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Liikennemelu Asemakaavaratkaisun rakennusryhmittelyllä on muodostettu asuinkorttelin sisäosiin liikennemelulta suojatut leikki- ja oleskelualueet. Liikennemeluselvityksessä (Ramboll Finland Oy ) on hyödynnetty vuonna 2016 asemakaavaa varten laaditun liikenneselvityksen liikennemääriä. Meluselvityksen pohjalta Sammon valtatien varrella sijaitsevien rakennusalojen pitkille sivuille sekä päätyihin on osoitettu asemakaavamerkinnällä vähintään 32 dba ääneneristävyysvaatimus julkisivurakenteille liikennemelua vastaan. Las-4 -merkinnällä on osoitettu ne rakennusalan sivun osat, joiden parvekkeilla tulee olla liikennemelun suuntaan kiinteät lasiseinät siten, että ulko-oleskelualueille asetetut melun ohjearvot eivät ylity. Tontin 3 Hanhenmäenkujan rajautuvan rakennusalan sivulle on osoitettu merkintä las, mikä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Asemakaavaan sisältyy yleismääräys, jonka mukaan asunnot eivät saa avautua yksinomaan Sammon valtatien suuntaan. Lisäksi asemakaavassa on yleismääräys, jonka mukaan rakennuslupaa haettaessa on osoitettava meluntorjuntasuunnitelmalla, että parvekkeille, terasseille sekä leikki- ja oleskelualueille asetetut melun oh-

35 jearvot eivät ylity. Vaiheittain rakennettaessa tulee varmistaa ulkooleskelualueiden melusuojauksen toteutuminen vaatimusten mukaiseksi tarvittaessa tilapäisiä melusuojauksia hyödyntäen. Meluselvityksessä esitetyn mukainen vaiheittain toteuttaminen ei edellytä melusuojauksia välivaiheissa kv:n voimajohto Asemakaavaratkaisun rakennusalojen sijoittelussa on huomioitu asuinkorttelin länsipuolinen 110 kv:n ilmajohdon sähkömagneettikentän voimakkuus, mikä edellyttää uudisrakentamiselle 40 m:n suojaetäisyyttä. Voimajohtoalue, jolle kohdistuu käyttörajoituksia, on osoitettu asemakaavamerkinnällä (z/110 kv Voimajohtoalue) Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty asemakaavakartalla. 5.7 Nimistö Alueen nimistöä on täydennetty asemakaavassa seuraavasti: Hanhenmäenkadun eteläosa on nimetty Hanhenmäenkujaksi, Hanhenmäenniityn lähivirkistysalueen läpi kulkeva reitti on nimetty Isokivenreitiksi sekä Sammon valtatien varrelle sijoittuvat suojaviheralueet on nimetty Hanhenmäenpartaaksi ja Hanhenmäenkulmaksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kiinteistötoimi luovuttaa asemakaavan mukaiset tontit maapoliittisten linjausten mukaisesti. Tontinvuokraajien kanssa laaditaan ennen kaupunginhallituksen käsittelyä mahdollisesti tarvittavat sopimukset. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää, että Tampereen kaupunki, TOAS, muut mahdolliset toimijat ja verkkoyhtiöt sopivat asemakaavaalueella tarvittavien katualueen, kunnallisteknisten verkostojen siirtoja uudistamistöiden sekä linkkimaston siirtotyön kustannusjaosta. Uudisrakentamisen toteutumiseen vaikuttavat TOAS:n opiskelijaasunto- ja muun asuntorakentamisen vaiheistamissuunnitelmat. Asuinkorttelin toteuttaminen on aloitettava meluntorjunnan vuoksi Sammon valtatien varrelta alkaen. Rakentamista ohjaa asemakaavakartan lisäksi havainnekuva. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta

36 36 Kaupunki seuraa kaavan toteutumista. Asemakaavan seurantalomake on selostusluonnoksen liitteenä. ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET- JA MERKINNÄT

37 37

38 38