SELVITYS TULEVIEN KAIVOSHANKKEIDEN TARJOAMISTA LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUKSISTA RAAHEN SEUTUKUNNAN METALLIYRITYKSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS TULEVIEN KAIVOSHANKKEIDEN TARJOAMISTA LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUKSISTA RAAHEN SEUTUKUNNAN METALLIYRITYKSILLE"

Transkriptio

1 SELVITYS TULEVIEN KAIVOSHANKKEIDEN TARJOAMISTA LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUKSISTA RAAHEN SEUTUKUNNAN METALLIYRITYKSILLE

2 2 Sisällysluettelo TAUSTAA LÄHIVUOSIEN KAIVOSHANKKEET Kolari Kittilä laajennus Mustavaara Suhanko Muita lähivuosien kaivoshankkeita METALLITEOLLISUUSYRITYSTEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAIVOSHANKKEISSA Kaivoksen rakentaminen Infrastruktuuri ja rakennukset Kiinteän kaluston prosessilinja Liikkuva kalusto Kaivosten rakennusprojektit kärkiyritysvetoisena toimintana Tuotantovaihe Tuotannon käynnistyminen Tuotannon kunnossapitopalvelujen tarve Palveluntarjonnan kehittäminen kaivosten kunnossapitotoiminnassa JÄLKISANAT LÄHDELUETTELO LIITE: RAAHEN SEUTUKUNNAN METALLIYRITYKSIÄ

3 3 ESIPUHE Talvivaara, Kevitsa, Kittilän kultakaivos, Laivakangas jne. ovat viime vuosina lisänneet metalliteollisuusyritysten kiinnostusta kaivostoimialan tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Kaivosalan näkymät ovat edelleen, viimeaikaisista huonoista Talvivaaraa ja Pajalaa koskevista uutisista huolimatta valoisat. Vuosikymmenen loppuun mennessä uusia kaivoksia tullaan rakentamaan ja malmituotanto tulee kasvamaan. Konepajavalmistusta tekevien ja asennus- ja kunnossapitopalveluja toimittavien metalliyritysten kannattaa siis edelleen tarkastella ja kehittää omaa toimintaansa suuntaan, jossa ne voivat kohdentaa omaa tarjontaansa entistä paremmin kaivosalalle soveltuvaksi. Tämän kaivosselvityksen tavoitteena on kuvata kaivostoimialan tilannetta vuoden 2012 lopussa ja tarkastella sitä, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia rakennettavat ja jo toiminnassa olevat kaivokset metalliyrityksille tarjoavat. Selvitys on rajattu käsittelemään Suomen kaivoksia ja kaivoshankkeita. Toimialalla tapahtuu toki jatkuvasti uutta myös lähialueilla Pohjois-Ruotsissa, Norjassa ja Kuolan alueella mutta nämä alueet on jätetty tämän kaivosselvityksen ulkopuolelle. Kaivosten hankintatarpeet ovat kuitenkin valtioista riippumattomia, joten selvityksessä kuvatut liiketoimintamahdollisuudet pätevät myös muualla kuin Suomen kaivoksissa. Selvitys on tehty Raahen Seudun Teknologiakeskuksen toimeksiannosta. Sen laatimisessa on hyödynnetty yritysverkostojen toimintatapojen tarkastelussa vuonna 2010 tehtyä erään metalliyrityksen verkostostrategiaselvitystä. Selvityksen yhteydessä on myös haastateltu Raahen seutukunnan alueella toimivien metalliyritysten henkilöitä ja selvitetty eri toimijoiden näkökulmia kaivostoimialan liiketoimintaan. Kiitän kaikkia uusia näkökulmia ja mielipiteitä esittäneitä henkilöitä arvokkaasta tuesta selvityksen tekemisessä. Kaivokset ovat metalliyritysten kannalta kiinnostava kasvumahdollisuuksia tarjoava toimiala tulevaisuudessa. Yritysten keskinäinen yhteistyö on tapa hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Raahessa Mika Simi

4 4 TAUSTAA Pohjoiset alueet ovat Suomen talouselämän aktiivisuuden painopisteessä luvun toisella vuosikymmenellä. Tämä johtuu suurten investointiprojektien, energia- ja kaivoshankkeiden alueellisesta vaikutuksesta nimenomaan Pohjois-Suomen alueella. Esitettyjen arvioiden mukaan investointien kokonaissumma pohjoisilla alueilla (Pohjois-Suomi, Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Norja ja Murmanskin alue) vuoteen 2020 mennessä tulee olemaan mrd EUR:n välillä. Suurelta kuulostava summa (vrt. Suomen valtion budjetin loppusumma vuonna mrd EUR) jakautuu offshore -alan, liikenneinfrastruktuurin rakentamisen, teollisuuden investointien, kaivosinvestointien ja energiantuotannon investointien kesken. Kaivosinvestointien osuus kokonaissummasta on arviolta 18,5 mrd EUR (Rautajoki 2012). Investoinnit kaivoksiin lisääntyvät, sillä metallien ja mineraalien kysyntä kasvaa maailman väkiluvun kasvun, elintason nousun ja kaupungistumisen mukana. On todettu, että metallien kulutuksen kasvu seuraa elintason nousua ja bruttokansantuotteen kasvua asukasta kohden laskettuna (kuva 1.). Kulutuksen kasvaessa metallien kysyntä nostaa niiden hintaa maailmanmarkkinoilla ja tämä yhdessä malminlouhinnan ja rikastamisen teknologioiden kehittymisessä tekee aikaisempaa köyhempien malmivarantojen louhinnasta kannattavaa. Kuva 1. Kuparin kulutuksen kasvu seuraa BKT:n kasvua per henkilö. Punainen väri kuvaa Kiinan lukuja (Ericsson 2010).

5 5 Skandinavian pohjoisosa kuuluu geologisesti Fennoskandian kilpeen. Sen arvioidaan vastaavan malmivaroiltaan Kanadan ja Australian kaivosalan keskittymiä (kuva 2). Alue on kuitenkin edellisiin verrattuna vähän tutkittua ja siellä on hyvät mahdollisuudet lisätä kaivostoimintaa. Kuva 2. Fennoskandian kilven mineraalivarannot (Pietilä 2010). Kaivostoiminnassa maariskit vaikuttavat investointipäätöksiin. Maapallon mineraalivarannoista suuri osa sijaitsee kolmannen maailman maissa Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Kaivoksen rakentaminen näille alueille sisältää usein erittäin suuren maariskin sillä riski epäeettisistä toimintatavoista alueella toimimisessa on suuri. Suurten kaivosyhtiöiden näkökulmasta Pohjoismaat ovatkin investointitarkasteluissa erittäin edullisessa asemassa. Maat ovat maailman kärkeä silloin kun niitä vertaillaan maaomistusoikeuksissa, yhteiskunnallisessa vakaudessa, infrastruktuurissa ja ihmisoikeuksissa muihin maihin. Suomessa toimi vuonna 2012 kaksitoista metallimalmikaivosta, ja kun tähän lisätään teollisuusmineraalien louhinta, nousee toimivien kaivosten ja louhosten lukumäärä yli neljänkymmenen. Kaivannaisteollisuus työllistää nykyisin yli henkilöä ja jos mukaan lasketaan jatkojalostuksen työpaikat mm. terästehtailla ja kaivoslaitteita valmistavassa teollisuudessa nousee työpaikkojen lukumäärä jo yli henkilön. Toimialan yritysten etujärjestön Kaivannais-

6 6 teollisuus ry:n jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 15 mrd EUR vuodessa (2009). Kaivannaisteollisuus on siis erittäin tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Erityisen merkittävä sen vaikutus on alueellisesti. Suomessa kaivokset sijaitsevat harvaanasutuilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa ja ne ovat paikkakuntiensa suurimpia työllistäjiä. Tarjoamiensa suorien työpaikkojen lisäksi ne työllistävät myös välillisesti. On arvioitu, että yksi teollinen työpaikka luo keskimäärin 1-2,5 työpaikkaa muille sektoreille (Vuori et al. 2008). Kuvassa 3 on esitetty Suomessa vuonna 2011 toimineet metallimalmikaivokset. Kuva 3. Metallimalmikaivokset Suomessa vuonna 2011 (GTK).

7 7 1. LÄHIVUOSIEN KAIVOSHANKKEET Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Kaivosteollisuus toimialaraportin mukaan Suomessa on vuoden 2012 lopussa valmisteilla merkittävää uusien kaivosten käynnistämiseen tai jo toimivien kaivosten laajentamiseen liittyvää hanketta (taulukko 1). Toteutuessaan hankkeiden yhteenlaskettu investointisumma on yli neljä miljardia euroa rakentamisen ajoittuessa vuosille Toimialaraportin mukaan metallimalmikaivosten kokonaislouhinta kasvaa lähes kuusinkertaiseksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, jos valmisteilla olevat uudet kaivokset ja kaivosten laajennukset toteutuvat (Kuva 4). Kuva 4. Metallimalmien louhinnan kehitysennuste vuoteen 2020(Uusisuo 2012). Kaivoshankkeiden etenemiseen vaikuttaa metallimalmien kysynnän kehittyminen maailmanmarkkinoilla, johon puolestaan vaikuttaa yleinen taloustilanne ja sen kehittyminen. Menossa oleva taantuma ja lähivuosien vaisut talousnäkymät aiheuttanevat kaivoshankkeiden aikatauluihin muutoksia. Esitettyihin aikatauluihin on siis syytä suhtautua varauksellisesti. Kaivosalalla voi toteutua vastaava ennuste-päivitysilmiö (ns. keula-aaltoilmiö ) joka on koettu tuulivoiman tuotannon kapasiteetin rakentamisessa. Siinä ennusteet näyttävät vuosi toisensa jälkeen, että kuluva ja tuleva vuosi ovat rakentamisessa matalalla tasolla mutta tämän jälkeen alkaa voimakkaan kasvun aika (Kuva 5.). Yleisesti ottaen tuleviin näkymiin voidaan kuitenkin suhtautua luottavaisesti. Metallien kysyntä maailmanmarkkinoilla kasvanee myös tulevina vuosina ja tähän kysyntään tullaan vastaamaan investoimalla uusiin kaivoksiin.

8 Taulukko 1. Merkittäviä kaivoshankkeita vuonna 2012 (Uusisuo 2012). 8

9 9 Kuva 5. Arvio kaivosten henkilöstömäärän kehityksestä vuoteen 2020 (Uusisuo 2012). 1.1 Kolari Northland Resources valmistelee Kolarin Hannukaiseen rautakaivosinvestointia, jonka rakennusvaihe on yhtiön ilmoittaman aikataulun mukaan vuosina Hanke on osa laajempaa Pajala - Kolari kaivoskokonaisuutta joka koostuu Kolarin lisäksi Ruotsin puolella Pajalassa toimivista Kaunisvaaran ja Sahavaaran kaivoksista. Kaunisvaaran osalta kaivosprojektin ensimmäinen vaihe on valmis ja tuotanto käynnistynyt vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2013 alussa Northland Resources on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin ja hakenut helmikuun alussa yrityssaneerausta. Yhtiön mukaan Hannukaisen kaivoksen valmistelu kuitenkin jatkuu ilman muutoksia. Kolarin rautakaivos tulee voimassa olevan suunnitelman mukaan muodostumaan Hannukaisissa olevista avolouhoksista ja esimurskaamosta. Murske tultaisiin siirtämään hihnakuljettimilla entisen Rautuvaaran kaivoksen alueelle, minne tulisivat rikastamo ja jatkologistiikan edellyttämät rakenteet. Kuljetus suunnitellaan tehtävän rautateitse satamaan joko Kemiin, Raaheen tai Kokkolaan. Kolarin kaivos tulee teknologialtaan ja kokoluokaltaan muistuttamaan jo rakennettua Pajalan kaivosta, joten sen laiteinvestoinnit ja niihin liittyviä valmistus- ja palvelutarpeet tulevat olemaan samankaltaisia (Kuva 6.).

10 10 Kuva 6. Kaunisvaaran kaivoksen rikastamon layout (Northland Resources) 1.2 Kittilä laajennus Agnico-Eagle:n kultakaivoksessa Kittilässä käsitellään malmia 3000 tonnia päivässä ja se tuottaa kultaa noin unssia (4800 kg) vuodessa. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2006 ja varsinainen tuotanto alkoi vuonna Nykyisellä tuotantovauhdilla toiminnan arvioidaan jatkuvan vuoteen 2032 saakka. Kaivoksen toiminta tulee kuitenkin todennäköisesti jatkumaan seuraavalle vuosikymmenelle saakka kun uudet jo todennetut varannot sisällytetään louhintasuunnitelmaan (Agnico-Eagle 2012). Agnico-Eagle suunnittelee Kittilän kaivoksen toiminnan laajentamista. Tarkoituksena on kasvattaa kaivoksen tuotantoa noin puolitoistakertaiseksi eli louhintamäärä kasvaisi tasolle 4500 t/pv ja kullan tuotanto tasolle 7500 kg/v. Toimintaaika lyhenisi nykyisen louhintasuunnitelman mukaisilla malmivaroilla vuoteen 2025 työntekijämäärän lisääntyessä nykyisestä 380 henkilöstä työn-

11 11 tekijällä. Kaivoksen laajennussuunnitelmaan liittyvä YVA-selostus (Agnico- Eagle 2012) on valmistunut huhtikuussa Siinä on ympäristövaikutusten tarkastelun lisäksi kuvattu varsin yksityiskohtaisesti myös hankkeen tekninen sisältö. Malminlouhinta Kittilän kaivoksessa on tähän saakka tehty avolouhoksissa. Vuodesta 2014 alkaen louhinta tulee kuitenkin siirtymään laajennuksen toteutuksesta riippumatta maanalaiseen kaivokseen. Maanalaisessa louhinnassa tarvittava liikkuva kalusto eri tuotantomäärän vaihtoehdoilla on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Arvio maanalaisen kaivoksen kalustosta eri tuotantomäärillä (Agnico-Eagle 2012). Laajennuksen toteutuessa rikastusprosessien laitekantaan (kuva 7.) on tehtävä investointeja. Niitä ovat mm. muutoksia murskauspiirin laitteissa, uusi sekundäärimylly jauhatuspiiriin sekä varsinaisen kullan erottamisen ja talteenoton laitekannan kapasiteetin kasvattamista. Kittilän kultakaivoksen laajennuksen toteutusaikataulu on edelleen avoin. Sen arvioidaan kuitenkin toteutuvan vuosien aikana.

12 12 Kuva 7. Kittilän kaivoksen prosessikaavio (Agnico-Eagle 2012). 1.3 Mustavaara Mustavaaran Kaivos Oy omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan vanadiinirauta-titaaniesiintymään. Yhtiö suunnittelee kaivostoiminnan käynnistämistä alueella missä sijaitsi vuosina Rautaruukki Oy:n kaivos ja vanadiinitehdas. Parhaimmillaan kaivos työllisti noin 300 henkeä. Sen toiminta loppui 1980 luvulla vanadiinin maailmanmarkkinahinnan laskun tehtyä toiminnan kannattamattomaksi. Kaikki silloisen kaivoksen ja rikastamon toimintaan liittyvät rakennukset ja rakenteet on purettu (Adriana Resources 2009), mutta alue on jälkikunnostettu teollisuuskäyttöön soveltuvaksi. Mustavaaran kaivos Oy:n tavoitteena on avata kaivos uudelleen lähivuosina ja hyödyntää esiintymän malmivaroja. Investointi tulee koostumaan kahdesta pääosasta; Taivalkosken Mustavaarassa sijaitsevasta kaivoksesta ja rikastamosta sekä joko Ouluun tai Raaheen rakennettavasta sulatosta. Valmistuttuaan kaivos ja rikastamo tulevat työllistämään noin sata henkeä ja sulatto noin 150 henkeä.

13 13 Mustavaaran kaivoksen malminlouhinta tullaan tekemään avolouhoksessa, minkä lisäksi kaivosalueelle rakennetaan tarvittava murskaus- ja rikastuskapasiteetti. Kaivoksen louhintamääräksi tulee 3 milj. tonnia malmia vuodessa josta saadaan tonnia vanadiini- ja rautapitoista rikastetta. Rikasteesta valmistetaan edelleen sulatossa tonnia harkkorautaa ja ferrovanadiinia, jonka vanadiinisisältö on 4900 tonnia (Mustavaaran kaivos 2012). Tuotantoprosessien toimintaperiaate tulee muistuttamaan aiempia, luvuilla toimineen kaivoksen murskauksen, jauhatuksen ja rikastusmenetelmiä(kuva 8.). Suurimpana muutoksena on rikasteen jatkojalostaminen erillisessä Raahessa tai Oulussa sijaitsevassa sulatossa. Kuva 8. Rautaruukki Oy:n Mustavaaran kaivoksen prosessikaavio (Adriana Resources 2009). Mustavaaran kaivoshanke on vielä suunnitteluvaiheessa. Yhtiön ilmoittaman aikataulun mukaan kannattavuusselvitys pitäisi valmistua vuoden 2014 aikana, minkä jälkeen voitaisiin aloittaa kaivoksen rakennustyöt. Alustava arvio investoinnin kokonaissuuruudesta on 400 milj. euroa (Uusisuo 2012).

14 Suhanko Gold Fields Arctic Platinum suunnittelee Ranuan kunnan pohjoisosiin Suhankoon (kuva 9.) monimetallikaivosta. Hanke on suuri, investoinnin arvioidaan olevan milj. euroa. Se on siis noin kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Talvivaaran rakennusvaiheen kaivosinvestointeihin vuosina Kaivoksen odotetaan työllistävän henkeä. Kuva 9. Suhangon kaivoksen sijainti (Gold Fields Arctic Platinum 2012)) Suhangon kaivoksessa malminlouhinta tullaan tekemään avolouhoksissa koko arvioidun yli kolmenkymmenen vuoden tuotantoajan. Kaivoksen tuotantoprosessi tulee olemaan seuraavien vaiheiden mukainen: murskaus => jauhatus => vaahdotus => hydrometallurginen prosessi, jonka tuloksena saadaan kuparikatodia, nikkeli-kobolttihydroksidisakkaa sekä jalometallirikastetta (platina, palladium, kulta). Lisäksi sivutuotteina saadaan mahdollisesti rodiumia ja hopeaa. Suhangon kaivoksen YVA-ohjelma on valmistunut joulukuussa Vuonna 2013 kaivoshankkeessa jatketaan kannattavuusselvityksiä, edetään teknisessä suunnittelussa ja hankkeen edellyttämien lupien ja kaavoituksen laadinnassa. Alustavan aikataulun mukaan kaivoksen tuotanto käynnistyy aikaisintaan vuonna 2016.

15 Muita lähivuosien kaivoshankkeita Edellä esiteltyjen kaivoshankkeiden lisäksi Suomessa on valmisteilla yli kymmenen merkittävää uusien kaivosten käynnistämiseen tähtäävää tai jo olemassa olevien kaivosten toiminnan laajentamiseen liittyvää hanketta. Niiden etenemiseen vaikuttaa yleisen taloustilanteen ja metallien kysynnän kehittyminen sekä investoinneissa käytettävän rahoituksen saatavuus. Talvivaaran laajennusprojektit Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on aiemmin julkistanut alustavan suunnitelman kasvattaa kaivoksen tuotantokapasiteettia nykyiseltä tasolta tn Ni tasolla tn Ni vuodessa. Laajennuksen aikataulu on avoin, mutta sen on arvioitu toteutuvan vaiheittain kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Kuva 10. Talvivaaran prosessikaavio (Talvivaara 2012). Sokli, Savukoski Yara Suomi Oy omistaa kaivosoikeudet Savukosken kunnan koillisosissa sijaitsevaan Soklin alueeseen. Soklissa on pitkään suunniteltu 1960 luvulla löydetyn fosforiesiintymän hyödyntämistä. Nykyisen suunnitelman mukainen vuosittainen louhintamäärä on 4-10 milj. tonnia fosforimalmia, josta on

16 16 tavoitteena tuottaa 2 milj. tonnia fosforirikastetta ja 0,3 milj. tonnia rautarikastetta. Kaivoksen suunnittelussa ensisijaisena vaihtoehtona toteutukselle on kaikkien kaivostoimintojen (murskaamo, jauhinlaitos, rikastuslaitos) sijoittaminen Sokliin, mistä tuotteet kuljetettaisiin rautateitse asiakkaille (YLE ). Toteutuessaan Sokli olisi suurinvestointi, arvioitu investointisumma on 700mEUR mikä nostaa sen samalle tasolle Talvivaaran ja Kevitsan kaivosten rakennusprojektien kanssa. Hankkeen aikataulu on elänyt jatkuvasti, helmikuussa 2012 Yara on ilmoittanut tavoittelevansa kaivostuotannon käynnistämistä vuonna Taivaljärven hopeakaivos, Sotkamo Sotkamo Silver Ab valmistelee hopeakaivoksen avaamista Sotkamon kunnassa sijaitsevalla Taivaljärvellä. Alueella on jo rakennettu 2,6 kilometrin pituinen kaivostunneli. Kaivostoimintaa ei 1990 luvun alussa käynnistetty hopean alhaisen maailmanmarkkinahinnan takia. Kesällä 2012 Sotkamo Silver listautui Helsingin pörssiin. Yhtiö kerää rahoitusta voidakseen toteuttaa noin 40 miljoonan euron suuruisen kaivosinvestoinnin. Kaivoksen toiminnan arvioidaan käynnistyvän vuonna 2015 tai Muut kaivoshankkeet Muita tämän vuosikymmenen kuluessa mahdollisesti eteneviä kaivoshankkeita ovat mm. Rompas, kultakaivos Ylitorniolla, Sakatti, monimetallikaivos Sodankylässä, Dragon Mining Ltd:n kultakaivos Kuusamossa ja Läntän Litiumkaivos Kaustisilla.

17 17 2. METALLITEOLLISUUSYRITYSTEN LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUDET KAIVOSHANKKEISSA Kaivosten elinkaari voidaan jakaa neljään päävaiheeseen: 1. Malminetsintä 2. Kaivoksen rakentaminen 3. Kaivoksen tuotantovaihe 4. Kaivoksen sulkeminen ja kaivosalueen jälkihoito Kaivostoiminnan käynnistymistä uudella alueella edeltää aina pitkä, jopa useita vuosikymmeniä kestävä malmivarojen tutkimusvaihe. Malmitutkimuksilla selvitetään se, ovatko malmivarat riittävät kannattavan kaivostoiminnan käynnistämiseksi. Tavallisesti tutkimuksissa viedään läpi lukuisia mittavia koekairausohjelmia, joissa kairaustöitä teetetään ulkopuolisilla kairaustoimintaan erikoistuneilla yrityksillä. Metalliteollisuusyrityksille liiketoimintamahdollisuudet tulevat kairauksissa käytettävien koneiden ja työvälineiden valmistamisesta sekä käytettävän kaluston huoltopalvelujen tarjoamisesta. Kaivostoiminta on jo perusluonteeltaan määräaikaista toimintaa. Kaivoksen tuotanto jatkuu toiminnan käynnistymisen jälkeen yleensä kymmeniä vuosia. Toiminta-aikaa voidaan jatkaa uusien malmivarojen löytämisen ansiosta. Tekninen kehitys tai maailmanmarkkinahinnan kohottama myyntituotteen arvo voi tehdä alun perin kannattamattoman metallipitoisuuden omaavan malmin louhinnasta kannattavaa. Kuitenkin jossain vaiheessa päädytään kaivoksen elinkaaren viimeiseen vaiheeseen, kaivoksen sulkemiseen ja kaivosympäristön ennallistamiseen. Metalliteollisuusyrityksille kaivoksen sulkeminen antaa lyhytaikaisesti kaivoksen kaluston purkutöitä sekä mahdollisia siirto- ja asennuspalvelutöitä uuteen käyttökohteeseen. Kaivoksen elinkaaren neljästä päävaiheesta rakennus- ja tuotantovaiheet antavat eniten liiketoimintamahdollisuuksia metalliteollisuuden tuotteita ja palveluja tarjoaville yrityksille. Kaivoksen rakentaminen määräaikaisena yksi - kaksi vuotta kestävänä pääinvestointivaiheena on projektiluontoista liiketoimintaa, jossa yksittäisen yrityksen tuote- ja palvelutoimitusten arvo voi olla miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia euroja. Kaivoksen toiminnan käynnistyttyä

18 18 siirrytään vaiheittain jatkuvan ja rakentamisaikaa tasaisemman kysynnän tilaan. Metalliteollisuusyritysten näkökulmasta katsottuna liiketoiminta painottuu palvelutyyppiseen kunnossapitotyön ja varaosien toimituksiin (kuva 11), jossa yrityksen toimitusten arvo yksittäisillä kaivoksilla voi olla satojatuhansia tai enintään miljoonia euroja vuodessa. Kuva 11. Kaivoshankkeiden elinkaaren keskeistä vaihetta toimittajayritysten kannalta katsottuna. 2.1 Kaivoksen rakentaminen Kaivoksen rakennusvaiheen investoinnit voidaan jakaa kolmeen suureen kokonaisuuteen: 1. Infrastruktuuri ja rakennukset 2. Kiinteä kalusto 3. Liikkuva kalusto Infrastruktuuri ja rakennukset Kaivostoiminnan käynnistymistä uudella alueella edeltävät laajamittaiset rakennustyöt. Infrastruktuuria on rakennettava kaivosalueen lisäksi myös sen lähialueilla. Kaivostuotannon tarpeisiin on tehtävä tarvittava tieverkosto, sähköverkostot, vesi- ja jätehuolto, tietoliikenneverkot jne. Rakennusvaiheen ja

19 19 myöhemmän tuotantovaiheen tarpeisiin on järjestettävä tarvittavia majoituspalveluja. Kaivospaikkakunnalla vakituisesti asuvien työntekijöiden asuntorakentaminen käynnistyy myös kaivosrakentamisen aikana. Lisäksi kaupan ja logistiikan palvelujen tarve ja niihin liittyvä rakentaminen lisääntyy. Kaivosinvestointi sisältää siis varsinaisen kaivosrakentamisen lisäksi paljon muita ympäröivän yhteiskunnan infrastruktuurin kehittämiseen kuuluvia rakennusinvestointeja. Kaivosalueen rakentaminen puolestaan sisältää samoja infrastruktuuriin liittyviä töitä kuin rakentaminen lähiympäristössäkin. Näitä ovat kulkutiet, sähköverkko, vesi- ja jätehuolto, kaikki rakennukset toimistoista tuotannon vaatimiin tiloihin jne. Lisäksi maanalaisissa kaivoksissa louhintatekninen työ tarvittavine rakenteineen muodostaa oman laajan kokonaisuutensa. Rakentamisessa metalliteollisuusyrityksille työmahdollisuuksia tuovat teräsrakennetyöt, LVI-työt ja lukuisat rakentamisen erityisalueet, ovet, nosturit jne. Kuva 12. Kaivoshankkeissa teräsrakentaminen tuo työmahdollisuuksia metalliyrityksille Kiinteän kaluston prosessilinja Metalliteollisuusyritysten suurimmat liiketoimintamahdollisuudet kaivosten rakennusprojekteissa ovat kiinteästä kalustosta muodostuvan prosessilinjan valmistus- ja asennustöissä. Konepajayritysten työt ovat alihankintavalmistusta ja asennuspalveluyritysten työt rakennusvaiheen kone- ja laiteasennusta ja käyttöönottoa.

20 20 Kiinteän kaluston muodostama prosessilinja koostuu kaikista niistä kiinteästi asennetuista laitteista, joissa kiviainesta siirretään ja käsitellään louhinnan jälkeisen, yleensä erilaisilla työkoneilla tehdyn alkukuljetuksen jälkeen. Kuvassa 13 on esitetty Pyhäsalmen kaivoksen prosessilinja. Kuva 13. Pyhäsalmen kaivoksen prosessilinja (Inmet Mining, esitemateriaali). Prosessilinjan laitekokoonpano on kaivoskohtainen, mutta perusprosessien mukaan tärkeimpiä kiviaineksen murskaus- ja hienonnusvaiheen laitteita ovat: Murskaimet Seulat Myllyt (jauhatus). Kuva 14. Tarvittavia välttämättömiä apulaitteita ovat: Erilaiset kuljettimet ja nostimet Syöttimet Pölynerotuslaitteet Kuva 14. Outotecin jauhinteknologiaa.

21 21 Hienonnuksen jälkeinen kiviaineksen jatkokäsittely tehdään rikastamossa. Rikastamossa kiviaineksesta poistetaan hyödyttömät mineraalit ja pyritään nostamaan metallurgiseen jatkojalostukseen menevässä tuotteessa arvoainepitoisuus mahdollisimman korkealle. Kiviaineksen hienonnusprosessin viimeiset jauhatusvaiheet tehdään tavallisesti suurikokoisilla jauhinmyllyillä vasta rikastamorakennuksessa. Rikastamon laitekoostumus ja prosessivaiheet poikkeavat hyvin paljon toisistaan kerättävien mineraalien ja käytettävien jalostusprosessien mukaan. Tärkeimpien perusprosessien mukaan laitekanta koostuu kuitenkin seuraavista: Myllyt (jauhatus) Vaahdotuskoneet Erottimet Sakeuttimet Suodattimet Kuivaimet Kuvassa 15 on esitetty rikastamon prosessikaavio Pyhäsalmen kaivoksessa. Primäärijauhatus Sekundäärijauhatus Rikastamon prosessikaavio Kupari Sinkki Rikki VAAHDOTUS VAAHDOTUS VAAHDOTUS Rikastushiekka SAKEUTIN SAKEUTIN SAKEUTIN Kaivostäyte PAINESUODIN Tertiäärijauhatus CERAMEC-SUODIN CERAMEC-SUODIN PAINESUODIN Kuparirikaste Sinkkirikaste Rikkirikasteet Kuva 15. Pyhäsalmen kaivoksen rikastamo (Inmet Miningin esitemateriaali). Rikastusvaihe on teknologisesti monimutkainen prosessi, jossa automaation taso on korkea. Rikastusprosesseja seurataan jatkuvan analysoinnin ja automaattisen säädön avulla, joten erilaisten mittauslaitteiden ja niihin liittyvän teknologian osuus laitekannasta on suuri.

22 22 Kuva 16. Prosessiputkistot ovat mittavia laitetoimituksia kaivosprojekteissa. Kaivannaisteollisuudelle koneita ja laitteita valmistava teollisuus on olennainen osa toimialan suomalaista yrityskokonaisuutta. Maasta löytyy useita yrityksiä, jotka kuuluvat alallaan maailman suurimpiin ja ne työllistävät useita tuhansia työntekijöitä. Yritykset tarjoavat asiakkailleen laitetoimitusten lisäksi prosessisuunnittelua, projektien kokonaistoimituksia sekä kaivostoimintaan liittyviä tukipalveluja. Suurimpia Suomessa toimivia kaivosten materiaalinkäsittelyn ja rikastusteknologian toimittajia ovat Outotec, Metso Minerals ja Sandvik Mining and Construction. Kuva 17. Keskeisiä kiinteän kaluston toimittajayrityksiä.

23 Liikkuva kalusto Kaivoksen tuotannon työvaiheketjussa louhinta on ensimmäinen vaihe. Siinä kiviaines irrotetaan maaperästä joko räjäyttämällä tai kaivuumenetelmiä käyttäen. Louhintavaiheista kiviaines siirretään edelleen erilaisilla kuljetusajoneuvoilla seuraaviin vaiheisiin, joissa tehdään kiven jatkokäsittely, rikastaminen. Louhintavaiheessa kiviaineksen käsittelyssä ja kuljetuksissa jatkokäsittelyvaiheisiin tarvitaan liikkuvaa kalustoa. Avolouhoksissa räjäyttämällä irrotettu kiviaines nostetaan kaivinkoneilla malminkuljetusautojen, dumppereiden lavoille kuljetettavaksi ensimmäisiin murskausvaiheisiin. Maanalaisissa kaivoksissa liikkuva kalusto käsittää erityisiä luolastotyöhön rakennettuja ajoneuvoja. Niitä ovat mm. tunneliporauskoneet, panostusajoneuvot, betonin ruiskutus- ja kuljetuskoneet, lastauskoneet, maanalaiset kuljetusajoneuvot, rusnauslaitteet (rusnaus on löyhästi kiinnittyneiden lohkareiden irrottamista seinämiltä). Liikkuvan kaluston tekniikkaan kaivoksilla kuuluu ajoneuvojen lisäksi kiviaineksen louhinnassa ja käsittelyssä tarvittavat laitteita, kallioporakalustoa, kalliojyrsimiä, iskuvasaroita ja rikotuslaitteita jne. Louhitun kiviaineksen käsittelyssä puolestaan oheislaitteisiin kuuluu jatkuvaa huolto- ja varaosapalvelua vaativia osia, telastoja, kauhoja, puskulevyjä, erilaisia kulutuslevyjä jne., joilla on alkuperäisen ajoneuvovalmistajan lisäksi runsaslukuinen joukko tarviketoimittajia. Liikkuvan kaluston ajoneuvovalmistajat ovat maailmanlaajuisilla markkinoilla toimivia suuryrityksiä (kuva 18.). Yritykset ovat keskittäneet omat tuotantonsa pieneen määrään tehtaita, joista valmiit tuotteet toimitetaan käyttökohteisiin. Käyttökohteessa tuotteille tehdään ainoastaan mahdollinen suurikokoisten laitteiden loppukokoonpano ja niihin liitetään tarvittavia oheislaitteita. Suomessa toimivia kaivosten liikkuvan kaluston valmistajia ovat Normet, Metso Minerals ja Sandvik Mining and Construction.

24 24 Kuva 18. Liikkuvan kaluston valmistajayrityksiä Liikkuvan kaluston oheislaitteitta ja kulutusosia valmistaa lukuisa joukko yrityksiä (Kuva 19.). Kaivosten tuotantoprosessit kiviaineksen louhinnan ja käsittelyn eri vaiheissa ovat kalustoa kuluttavia, joten oheislaitteiden vara- ja kulutusosille on ominaista koko kaivoksen tuotannon ajan jatkuva toimitustarve. Suomessa on merkittäviä alan yrityksiä, erityisesti porauskaluston ja kulutusterästuotteiden valmistajina. Kuva 19. Liikkuvan kaluston oheislaitteita ja kulutusosia valmistavia yrityksiä.

25 Kaivosten rakennusprojektit kärkiyritysvetoisena toimintana Kaivoksen rakentamispäätöstä seuraa noin 1,5 2 vuotta kestävä tuotannon käynnistymiseen johtava projekti. Kaivosyhtiölle rakennusvaihe on välttämätön investointipanostus, jonka tärkeimmät tavoitteet ovat mahdollisimman nopea läpivienti tuotantovaiheeseen ja samanaikainen tulevan toiminnan vaatimien resurssien hankinta ja käyttöönotto. Itse rakennusprojekti kaikkine työvaiheineen on tarkoituksenmukaisinta teettää ulkopuolisilla parhaan osaamisen omaavilla yrityksillä. Projektien mittavuus, niiden kansainvälisyys, valmiiden alueellisten resurssien puute ja rakennusprojektin erillinen luonne tuotantovaiheeseen verrattuna johtavat siihen, että toimituksista vastaavat yritysten muodostamat yhteistyöverkostot. Tuotteita ja palveluja toimittavien yritysverkostojen perusmuotoina voitaneen pitää jakoa kärkiyritysten vetämiin ja tasavertaisten kumppanien muodostamiin verkostoihin (kuva 20). Verkostoituneessa yritystoiminnassa rakenne voi olla näiden perusmuotojen mukainen tai välimuoto kahden perusmuodon välillä. Eräs yleinen perustyyppien välissä oleva verkostotoiminnan muoto on tasavertaisten kumppanien muodostama, yhteistä myyntiä ja markkinointia hoitava yhteisyritys. Hierarkinen kärkiyritysverkosto Tasavertaisten kumppaneiden verkosto Päähankkija E1 E2 T1 T1 T1 AH1 AH2 AH3 E8 E7 E3 E5 E6 E5 Kuva 20. Verkostojen rakenteen päätyypit (Kulmala 2006).

26 26 Kaivosten rakennusprojekteissa suurten laitevalmistajien ja kaivosyhtiöiden välinen suhde on läheinen, sillä valmistajien ylivertainen osaaminen tuotteittensa teknologiasta ja käytöstä nostaa ne asennustoimituksissa keskeisiksi yrityksiksi. Tästä johtuen rakennusvaiheen toimitusprojektien toimittajaverkostoja voidaankin pitää kärkiyritysvetoisina. Alihankintavalmistusta ja asennustöitä tavoittelevien metalliteollisuusyritysten ensisijainen tapa päästä projekteihin mukaan kulkee kärkiyritysten kautta. Yhteyden ottamisessa suuriin kärkiyrityksiin voi kuitenkin saada apua kaivosyhtiöltä tai esimerkiksi kaivosprojektin suunnittelusta ja valvonnasta vastaavilta suunnitteluyrityksiltä. Kaivoshankkeissa laitekokonaisuuksia toimittavat yritykset ovat suuria globaaleja toimijoita, jotka ovat kehittäneet omaa hankintatoimintaansa keskitetysti (kuvat 21 ja 22). Hankintatoimen keskittämisellä omaksi toiminnoksi pyritään selkeyttämään hankintatoimen organisointia ja johtamista, yhtenäistämään ja yksinkertaistamaan hankinnan toimintamalleja, lisäämään hankintahenkilöstön erikoisosaamista ja saavuttamaan globaalin kilpailutuksen avulla kustannussäästöjä. Toimittajayrityksille keskittäminen mahdollistaa pääsyn paikallistasolta maailmanmarkkinoille, läheisen yhteistyösuhteen asiakkaaseen ja mahdollisuuksia vähentää oman myyntiorganisaation kustannuksia. Näiden hyötyjen saavuttaminen vaatii kuitenkin jatkuvaa kilpailukyvyn säilyttämistä kansainvälisillä markkinoilla. Kuva 21.Hankintatoimen kuvaus Sandvik Mining and Construction yhtiön internet kotisivuilla.

27 27 Kuva 22. Outotec on keskittänyt hankinnan omaksi toiminnoksi (Heikkilä 2012) 2.2 Tuotantovaihe Tuotannon käynnistyminen Tuotannon käynnistyttyä kaivosyhtiön ostojen painopiste metalliteollisuusyrityksiltä siirtyy vähitellen laitehankinnoista palvelujen hankintaan. Suurten laitevalmistajayritysten merkitys on edelleen erityisesti toiminnan aloitusvaiheessa erittäin suuri. Toimitetuilla koneilla ja laitteilla on voimassa käyttöönoton jälkeinen takuuaika, ja usein laitteille on sopimuksissa määritetty prosessitakuu, eli se suorituskyky (volyymi, tuotteen laatu), joka sen on täytettävä tuotannon ollessa sopimukseen kirjatussa täydessä kuormituksessa. Toiminnan alussa kaivosyhtiön oman organisaation, sekä tuotannon että kunnossapidon

28 28 henkilöstön osaamisessa on vielä puutteita, mikä myös lisää riippuvuussuhdetta laitevalmistajiin. Kaivosprojekteissa kärkiyrityksinä toimivat laitevalmistajat eivät yleensä tee varsinaista asennustyötä omalla henkilöstöllään. Asennustyöt jaetaan mahdollisuuksien mukaan kokonaisurakoina (esim. mekaaniset asennukset, prosessiputkistot, sähkö- ja automaatioasennukset) alihankkijoille tai tehdään oman projektijohdon alaisuudessa asennustyöntekijöiden tullessa henkilöstöpalveluja tarjoavista yrityksistä. Yrityksillä, jotka ovat olleet mukana jo kaivoksen rakentamisvaiheessa, on kilpailullinen etuasema myös tuotannon käynnistyttyä. Niille on asennustöiden yhteydessä muodostunut hyödyllisiä henkilöyhteyksiä asiakasyrityksiin ja osaaminen kaivoksen tuotantoteknologiasta on lisääntynyt. Asennustyöt ja tuotantovaiheen kunnossapito ovat myös työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja työssä käytettävän kaluston osalta hyvin samankaltaisia töitä, joten tuotantovaiheen kunnossapitoa ovat yleensä tekemässä samat yritykset, jotka olivat mukana jo kaivoksen rakentamisessa Tuotannon kunnossapitopalvelujen tarve Tuotannon ylösajon jälkeen kaivoksen toiminta pyritään asteittain vakauttamaan tilaan, jossa huomio voidaan keskittää tuotantoprosessien häiriöttömään käynnissäpitoon ja tuotannon tehokkuuden jatkuvaan kehittämiseen. Kaivosyhtiöiden toiminta ei kuitenkaan sen tuotantovaiheen aikanakaan ole tasaista. Muutokset ulkoisessa toimintaympäristössä, kysynnän tason ja myyntituotteiden hinnan muutokset maailmanmarkkinoilla vaikuttavat toimintaan. Tuotantoa ei ajeta koko ajan täydellä kapasiteetilla vaan siihen tulee kaivoksen elinkaaren aikana alasja ylösajovaiheita. Alasajovaiheissa malmintuotanto voidaan välillä jopa keskeyttää kokonaan. Kysynnän kasvutilanteissa tuotantokapasiteettia voidaan puolestaan lisätä teknologiainvestointien avulla. Liiketoimintaa kaivostoiminnasta hakevien metalliteollisuusyritysten ei siis pelkästään tarvitse keskittyä prosesseja tukevien palvelujen ja varaosatuotteiden toimituksiin vaan liiketoimintamahdollisuuksia on myös kaivosten laajennusinvestoinneissa. Kaivostoiminta on raskasta perusteollisuutta, jossa tuotannon prosessit kuluttavat kalustoa. Kunnossapidon kustannukset ovatkin moneen muuhun teollisuu-

29 29 den toimialaan verrattuna suuret, sillä osuus kaivoksen käyttökustannuksista on 20-30% (kuva 23). Kunnossapitokustannukset jakautuvat kaivoksen eri prosesseihin ja monen tyyppiseen kunnossapitotyöhön mutta kaiken kaikkiaan niistä muodostuu merkittävä kysyntäpotentiaali (Kuva 24). Kuva 23. Kaivosten kunnossapitokustannusten jakauma (Kaivos- ja louhintatekniikka 2009). Kuva 24. Viime vuosina rakennettujen kaivosten arvioituja käyttökustannuksia (Lapverk 2011).

30 30 Kaivosyhtiö joutuu kunnossapitotoimen toteutuksessa tekemään valintoja siitä, mitä tehdään itse ja mitä hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta. Yleispätevää ratkaisua ei ole olemassa vaan valinnat tehdään kunkin toiminnon osalta oman yksilöllisen tilanteen perusteella. Prosessien toiminnan kannalta jatkuvia toimia vaativat työt on järkevää tehdä itse, satunnaiset tai erityisosaamista vaativat palvelut voi hankkia ulkopuolelta. Kunnossapidon eri osa-alueilla on keskinäinen vuorovaikutussuhde (kuva 25). Siinä vaikuttaa mm. se, miten ja keiden toimesta kunnossapitotöihin oleellisesti vaikuttava kunnonvalvonta ja diagnostiikka (vian määritys) sekä tarkastustoiminta on toteutettu. Yrityksellä, olkoon se itse kaivosyhtiö, laitetoimittaja tai palveluntoimittaja, joka vastaa diagnostiikasta, on oma vaikutusmahdollisuutensa huolto- ja korjauskunnostustyön tekijän valintaan. Kuva 26. Kunnossapidon eri osa-alueilla on vuorovaikutussuhde. Laitevalmistajat ovat jatkuvasti lisänneet aktiivisuutta huoltopalvelujen tarjoamisessa. Kaivosalallakin liiketoimintaa halutaan kasvattaa laitetoimituksista koko tuotteen elinkaaren ajalle tarjottavien tuotteistettujen huoltopalvelujen tarjontaan (kuva 27). Kunnossapitotöitä tekeville yrityksille tällä lisääntyneellä palveluntarjonnalla on merkitystä. On harkittava kenelle omaa palvelua tarjotaan, kaivosyhtiölle vai laitevalmistajalle. Suoraan kaivosyhtiölle tehtävän kunnossapitopalvelun etuna on sen riippumattomuus laitteen toimittajasta. Yksittäisellä kaivoksella voidaan näin toimien tehdä kunnossapitotöitä usean eri valmistajan laitteille. Kunnossapitotyön tekijän ja kaivosyhtiön välisessä suorassa laskuttamisessa jäävät välilaskuttajat pois, joten palvelun hintataso on mahdollisimman lähellä tehdyn työn kustannuksia. Laitevalmistajien tuotteistetuissa

31 31 palveluissa hinnoitteluperuste on etäännytetty varsinaisen huoltotyön tuntihinnoittelusta palvelun kokonaishinnaksi mikä pyrkii nostamaan palvelun hintaa loppuasiakkaalle. Toisaalta laitevalmistajan kilpailuasema kunnossapitopalvelun myyjänä on vahva valmistajan teknologisen osaamisen kautta. Kaivosyhtiölle taloudellinen hyöty tulee teknologiaosaamisen kautta saadun prosessien toiminnan luotettavuuden ja suorituskyvyn nostamisen avulla. Kunnossapitotyön hinnan kohoaminen on tällöin saavutettuun hyötyyn verrattuna vähemmän merkityksellinen asia. Kunnossapitotöitä tekeville yrityksille laitteen valmistajayritys toimii asiakkaana, sillä laitevalmistajan ei kannata rakentaa itselle kiinteä palveluntarjonta-organisaatiota kaikkialle vaan hankkia palveluja alueellisesti alihankkijoilta. Tämä toimintatapa antaa kasvumahdollisuuksia myös kunnossapitoyrityksille. Yhteistyön kehittyminen laitevalmistajien kanssa lisää omaa osaamisen tasoa ja voi parantaa mahdollisuuksia toimittaa palvelua laitevalmistajan välityksellä myös useammalle loppuasiakkaalle ja jopa eri toimialoilla toimiville asiakkaille. Käytännössä toteutuva toimintatapa lienee kahden ääripään, kaivosyhtiö tai laitevalmistaja laskutusasiakkaana, välimuoto. Suurilla ja vakiintuneilla kaivosyhtiöillä oma hankintaorganisaatio on kehittynyt ja valmius tehdä itsenäisiä toimittajavalintoja ja toimittajien vaihtamista on suuri. Pienet ja toimintansa alkuvaiheessa olevat kaivosyhtiöt ovat puolestaan riippuvaisia laitevalmistajien tuesta näiden teknologiaosaamisen ja taloudellisten resurssien ansiosta.

32 32 Kuva 27. Esimerkkejä laitevalmistajien tuotteistetuista palveluista Palveluntarjonnan kehittäminen kaivosten kunnossapitotoiminnassa Ei ole olemassa yhtä yksittäistä ja oikeaa mallia sille, millaiseksi kasvuhakuisen kunnossapitopalveluja kaivoksiin tarjoavan yrityksen olisi rakennettava oma toimintansa. Edes se, kenelle toimituksia tarjotaan, ei ole aina selvää. Asiakkaana voi olla eri tilanteissa kaivosyhtiö, se voi olla laitevalmistaja, tai se voi olla toinen alihankkija. Toimiva lähestymistapa voi vaihdella tapauskohtaisesti, siihen voivat vaikuttaa tarjottavat palvelut, kilpailijoiden toiminta, laitevalmistajien tai loppuasiakkaana olevan kaivosyhtiön toimintatavat. On kuitenkin olemassa erilaisia malleja, joita yritykset ovat onnistuneesti toteuttaneet. Näitä malleja ja niiden sopivuutta omaan toimintaan on hyödyllistä tarkastella silloin kun mietitään mihin suuntaan omaa toimintaa voisi kehittää. Yksi lähestymistapa näyttää pätevän kaikissa tarkasteltavissa toimintatavoissa. Kaivoshankkeiden mittakaava, niiden kansainvälinen luonne, maantieteellinen etäisyys ja yleiset taloudelliset suhdannevaihtelut korostavat yritysten keskinäisen yhteistyön merkitystä. Yksittäisen yrityksen resurssit, olivat ne sitten henkilö-, taloustai teknologisia resursseja, eivät riitä laajojen kokonaisuuden hallintaan yksin vaan liiketoiminta on voitava rakentaa yritysten keskinäisten joustavien verkostojen varaan.

33 33 Kuvassa 28 on esitetty kaksi erilaista tapaa rakentaa kunnossapitopalvelujen tarjontaa asiakkaille. Ensimmäinen toimintatapa on kuvattu ns. HUB-konseptina. Esitetyssä mallissa asiakasyritysten lähellä toimii lähipiste, jota tuetaan yrityksen omilta tai alihankkijoilta hankittavien lisä- ja erikoispalvelujen avulla. Asiakas saa hyödyn lähellä toimivan palveluyksikön osaamisesta ja palvelu toimii lähietäisyydeltä nopeasti ja joustavasti. Lisäksi toimittajan oman verkoston tuottamat tukipalvelut ja lisäresurssit ovat tarvittaessa käytössä. Toisessa mallissa yritys tekee sopimusyhteistyötä laitetoimittajien kanssa. Laitevalmistaja hankkii tarvitsemansa lähipalvelut sopimuskumppanilta, joka puolestaan saa valmistajan teknisen tuen ja osaamisen käyttöön. Laitevalmistajan hyötynä on se, että laitehuollon palveluja voidaan tarjota asiakkaan suuntaan läheltä ilman omia kiinteitä resursseja. Loppuasiakkaan kannalta tämä toimintatapa mahdollistaa tarvittaessa nopean palvelun. Kuva 28. Kaksi toimintamallia kunnossapitopalvelujen tarjoamisessa. Pienten palveluyritysten kannalta suurimman haasteen liiketoiminnan kasvattamiselle kaivoshankkeissa tuo toiminnan mittakaava. Pienen yrityksen rajalliset talous- ja henkilöstöresurssit eivät anna mahdollisuutta aktiiviseen markkinointiin ja kustannuksia aiheuttavan kehitystyön tekemiseen. Pienen yrityksen mahdollisuus päästä mukaan kaivoshankkeisiin on joko omaa yritystä suuremman päämiehen alihankkijana tai rakentaa omaa toimittajaverkostoa muiden, omaa palvelua täydentävien yritysten avulla. Tällainen toimittajaverkosto muistuttaa lähinnä aiemmin esitettyä (kuva 20) tasavertaisten kumppaneiden muodostaman verkoston rakennetta.

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosalan näkymät ja rahoitus Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,9 mrd. euroa vuonna 2013 Toimituksia yli 80 maahan

Lisätiedot

Kaivosteollisuus mahdollisuutena etelä- savolaisille yrityksille. Esiselvitys Pasi Raikisto / Management Systems Oy 31.10.2013

Kaivosteollisuus mahdollisuutena etelä- savolaisille yrityksille. Esiselvitys Pasi Raikisto / Management Systems Oy 31.10.2013 Kaivosteollisuus mahdollisuutena etelä- savolaisille yrityksille Esiselvitys Pasi Raikisto / Management Systems Oy 31.10.2013 Sisältö 1. Esipuhe 2. Case First Quantum Minerals 3. Yleistä kaivosteollisuudesta

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito.

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito. Teollisuustaito Oy 12.3.2014 Annika Hämäläinen Teollisuustaidon toimialat Kaivosteollisuus ja metallinjalostus Malminkäsittely Murskaus, jauhatus ja materiaalin käsittely Hydrometallurgia - Metallien talteenotto

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Tulosseminaari toimijoille, Technopolis Auditorio, Oulu BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

seminaari Oulu 18.1.2012 Pekka Peiponen Anne Multas Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy www.ksak.fi

seminaari Oulu 18.1.2012 Pekka Peiponen Anne Multas Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy www.ksak.fi TYKE-hankkeiden seminaari Oulu 18.1.2012 Pekka Peiponen Anne Multas Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy www.ksak.fi ESITYKSEN SISÄLTÖ Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy lyhyesti y TYKE-hankkeemme Kaivostoiminnalla

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

AGNICO EAGLE MINES LIMITED

AGNICO EAGLE MINES LIMITED KITTILÄN KAIVOS AGNICO EAGLE MINES LIMITED kuusi kaivosta kolmessa maassa malminetsintää Kanadassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Pohjoismaissa LaRonde (Kanada) 1988 2026 Goldex (Kanada) 2008 Kittilä (Suomi)

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2011 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ECOMATION. environment in mind ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE. Recycling Technologies

ECOMATION. environment in mind ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE. Recycling Technologies ECOMATION environment in mind Recycling Technologies ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE YRITYS Ecomation Oy suunnittelee ja toimittaa asiakkailleen koneita, laitteistoja,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Kaivosseminaari Kokkola 2-4.6.2010 Tapani Salomaa: Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Prosessikoulutus ja muu kaivannaisalan tukitoiminta Aikuisopisto lyhyesti: - alueellinen ja valtakunnallinen toimija - yrityslähtöinen

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver AB Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Katsaus Taivaljärven kaivoshankkeen nykytilaan Kestävä kaivostoiminta seminaari Kajaani Ilkka Tuokko 19.1.2012

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy Teollinen Internet konepajateollisuudessa Absent Oy Teollisuuden palveluliiketoimintajärjestelmät Aftersales

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola Kaivos - perusta elämälle Aiheita tässä esityksessä Kaivostoiminnan merkitys yhteiskunnalle Kaivannaisteollisuus

Lisätiedot

Northland Mines Oy Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari

Northland Mines Oy Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Northland Mines Oy Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Kaivosseminaari Levi - Kittilä 6.6.2013 Jukka Jokela VP Exploration and Finnish Operations Northland Resources S.A. Hannukaisen Kaivoshanke Suunniteltu

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - TULOSSEMINAARI TOIMIJOILLE 27.2.2014 KARI SIIRTOLA

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - TULOSSEMINAARI TOIMIJOILLE 27.2.2014 KARI SIIRTOLA OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - TULOSSEMINAARI TOIMIJOILLE 27.2.2014 KARI SIIRTOLA SISÄLTÖ Kittilän kaivos esittely Tulevaisuuden suunnitelmia Kunnossapidon perustaminen AGNICO-EAGLE MINES LIMITED

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SUOMI ON HYVÄ KAIVOSMAA Suomi on edelleen rankattuna korkealle houkuttelevana kaivosmaana Ala työllistää

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Mikko Puolakka, Chief Financial Officer Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,4

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot