Kittilän kuntalaisten mielipiteitä kuntauudistuksesta, maaliskuu 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kittilän kuntalaisten mielipiteitä kuntauudistuksesta, maaliskuu 2012"

Transkriptio

1 Raportti, julkaisuvapaa to Kittilän kuntalaisten mielipiteitä kuntauudistuksesta, maaliskuu 2012 Maan hallitus on käynnistämässä kunnallishallinnon rakenteen uudistusta. Kunnallishallinnon rakenteen uudistusta valmistellut työryhmä on tehnyt esityksen uudeksi kuntajaoksi. Tässä kartassa Kittilä, Kolari, Muonio ja Enontekiö muodostaisivat yhden kunnan. Työryhmä esittää, että alueella tehtäisiin kuntajakoselvitys kuntaliitoksen muodostamisesta. Kunnilta on pyydetty esityksestä lausuntoa. Kittilän kunnanhallitus käsittelee asiaa ja kunnanvaltuusto antaa asiasta lausunnon kokouksessaan Koska kysymyksessä on valtakunnallisesti yleistä mielenkiintoa herättänyt asia, Kittilän kunta järjesti kyselyn kuntalaisille uudesta kuntarakenteesta. Tämä raportti sisältää koosteen kuntalaisten vastauksista, ja se toimitetaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Kyselyn toteuttaminen Kysely avattiin kuntalaisille tiistaina klo 8.00 kunnan internetsivuilla Kysely oli avoinna klo saakka. Kyselystä sai tiedon mm. kunnan www-sivuilta, Kittilälehdestä, Lapin Kansasta ja joka kotiin jaettavasta kuntatiedotteesta. Lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata paperilla kunnanviraston neuvonnassa sekä pääkirjastolla. Vastaukset oli mahdollista toimittaa kuntaan myös sähköpostitse tai puhelimitse. Kuntalaisilta kysyttiin, kannattavatko he Tunturi-Lapin kuntien yhdistämistä, mitä hyviä tai huonoja pulia yhdistyminen toisi ja onko kuntarakennetta tarpeen uudistaa. Kyselyssä tiedusteltiin myös, olisiko jokin toinen liitosyhdistelmä parempi. Kyselyyn vastattiin nimettömänä. Kyselyn päätulokset Kyselyyn tuli kahden viikon aikana 124 vastausta. Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä kannatti 33 vastaajaa eli 27 % vastaajista, ja sitä vastusti 74 vastaaja eli noin 60 % vastaajista. Yhdistymisen hyvinä puolina mainittiin useimmiten hallinnon ja asioiden käsittelyn tehostuminen ja siitä syntyvät säästöt, (erikois)palvelujen parempi saavutettavuus ja maantieteelliset, elinkeinoelämän ja markkinoinnilliset edut yhden vahvan matkailu- ja kaivoskunnan syntymisessä. Huonoina puolina nähtiin jo ennestään pitkien välimatkojen kasvu palveluiden saavuttamiseksi, sivukylien entistä suurempi syrjäytymisen vaara ja palveluiden huonontuminen. Huolta aiheutti myös se, että uudistus vaikeuttaisi palveluita eniten tarvitsevien eli ikääntyneemmän väestön, lasten ja vammaisten ihmisten arkea. Työmatkojen pituus mahdollisen suurkunnan sisällä huoletti myös. Kuntien velkaantumiseen yhdistämisen ei nähty tuovan helpotusta. Nähtiin, että Kittilän tulisi pysyä omana kuntanaan tai yhdistyä Kolarin ja mahdollisesti Muonion kanssa. Kuntien yhdistäminen Etelä-Suomen pinta-alaltaan pienemmissä kunnissa nähtiin parempana vaihtoehtona kuin Lapin laajojen kuntien yhdistäminen. Ehdotettu Tunturi-Lapin kunta sai kuitenkin osalta vastaajia kannatusta, mikäli kuntien yhdistymiseltä ei voida välttyä. Lisätiedot Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin , anna.makela(at)kittila.fi Nina Willman, viestintäassistentti, Kittilän kunta, puhelin , nina.willman(at)kittila.fi 1

2 KOOSTE KYSELYN TULOKSISTA Vastauksia tuli yhteensä 124, joista 99 kunnan www-sivuilla olleen sähköisen kyselylomakkeen kautta, 14 paperilomakkeella kirjastosta, 5 puhelimitse, 4 paperilomakkeella kunnantalolle toimitettuna ja 2 sähköpostitse. Vastaajien taustatiedot 1. Asuinalueen postinumero Asuinalueensa postinumeron ilmoitti 114 vastaajaa. Vastaukset jakaantuivat seuraavasti: Kittilä, Kaukonen, Sirkka, Köngäs, Lohiniva, Alakylä, 4 Lisäksi tuli yhteensä 12 vastausta seuraavista postinumeroista: Kallo, Tepasto, Lompolo, Kuivasalmi, Kiistala, Hormakumpu, Kelontekemä, Ylläsjärvi. Lisäksi oli ilmoitettu virheellisiä postinumeroita. 2. Ikä Suurin vastaajaikäryhmä oli vuotiaat (66 vastaajaa). Seuraavaksi suurin ryhmä oli vuotiaat (32 vastaajaa). Vastaajista 17 kuului ikäryhmään yli 65-vuotiaat ja 6 vastaajaa kuului ikäryhmään alle 24-vuotiaat. 121 vastaajaa kertoi ikänsä. 2

3 Kysymykset kuntauudistuksesta 3. Kannatatko Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä? Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä kannatti 33 vastaajaa. Yhdistymistä ei kannata 74 vastaajaa. En osaa sanoa -vastauksen valitsi 10 henkilöä. 117 vastaajaa ilmoitti kantansa. 4. Mitä hyviä puolia yhdistymisestä voisi olla? Vastaajien luettelemat hyvät puolet voidaan ryhmitellä neljään aihepiiriin: 1. Hallinnon, asioiden käsittelyn ja yhteistyön paraneminen 2. Rahalliset säästöt 3. Palveluiden paraneminen 4. Maantieteelliset, elinkeino-, ja markkinointiedut Alla on koottu vastauksissa esiin tulleita yleisimpiä perusteluja sekä esimerkin omaisesti katkelmia yksittäisistä vastauksista. Hallinnon, asioiden käsittelyn ja yhteistyön paraneminen Kahdessakymmenessä (20) vastauksessa mainittiin asioiden hoitamisen sujuvoituvan Tunturi- Lapin kuntien yhdistymisen myötä. Mainittiin, että byrokratia vähenisi. Hallintorakenteet kevenisivät, viranhaltijoiden määrä vähenisi ja ylimpiä virkoja voisi yhdistää. Joissain vastauksissa tuotiin myös esille, että suuremman kunta-alueen myötä yhteisten asioiden hoidossa varmistuu kaikille tasapuolisempi kohtelu. Kuntien yhdistyminen voisi tuoda ratkaisun myös kuntien työntekijöiden lähivuosina tapahtuvaan suureen eläköitymiseen. Kuntien yhdistyminen toisi muutoksia poliittiseen päätöksentekoon. Se olisi jatkossa kokonaisvaltaisempaa, vastaajien mielestä kehittämiseen tulisi uusia näkemyksiä ja yhteistyötä. Valtuustoihin tulisi muutoksia, ja äänestäessä jouduttaisiin tarkkaan miettimään, kuka yhteisiä asioita hoitaa. yhteistoiminnan tehostaminen, henkilöstön joustava työhönsijoittelu / mahdollisuus työpisteiden vaihtamiseen henkilöstöllä, työssäkäyntialue ja palvelujen saatavuus saattavat joillekin tulla hyödyksi joidenkin virkojen / toimien yhdistäminen / yhteiskäyttö erityistyöntekijöiden palvelujen saatavuus paranee peruspalvelujen jäädessä omaan kuntaan ei heikennä kansalaisten yhdenvertaista asemaa. Päällekkäiset toiminnot voitaisiin purkaa soveltuvin osin. 3

4 Kuppikuntaisuus valtuustossa ja lautakunnissa sekä jääviystilanteet lautakunnissa vähenisivät. yhteistyö on voimaa isojen asioiden eteenpäin viemisessä, isompi kunta, enempi painoarvoa Virkamiesten määrän vähentyminen. Alueen kehittäminen kokonaisvaltaisesti ajateltuna olisi näin mahdollista paremmin. Hallinto (johtavat viranhaltijat ja päättäjät) pystyvät hyvin hoitamaan asukasluvultaan tämän kokoisen alueen. Liian suuri nurkkakuntaisuus haittaa näköaloja globaalissa maailmassa. Päättäjät katsovat liikaa takapeiliin eivätkä eteenpäin. Olemme sen velkaa tuleville sukupolville, että mukaudumme vallitseviin olosuhteisiin ja hyväksymme tosiasiat. Rahalliset säästöt Kaksikymmentä (20) kyselyn vastaajista uskoi yhdistymisen tuovan rahallisia säästöjä. Kuntien yhdistyttyä suhteellinen velkaisuus vähenisi. Yhdistymisen myötä hallintokustannukset saataisiin kohtuullisemmalle tasolle. Sähköinen asiointi on jo yleistä, ja varsinaista kunnanvirastolla asiointia tarvitaan harvoin. Säästöjä saataisiin virastoja yhdistämällä ja päällekkäisiä töitä karsimalla. Tästä tulisi myös palkkasäästöjä. Veroprosentti pienenisi veronmaksajien määrän noustessa ja isompi kunta saisi myös enemmän kiinteistöveroja. Kittilän kunnan kannattaa liittyä sellaisen kunnan kanssa jolla vähiten velkaa eli maksatetaan naapurikunnan mummoilla tämä.. "hullu mies huittisista syö enemmän kuin tienaa" talouden pito. Normaalisti kuntalainen tarvitsee harvoin käyntiä kunnanvirastolla ja tänä päivänä lähes kaikki hoidetaan sähköisesti. Näin tehdään isoja säästöjä raskaan organisaation siirtyessä 4 viraston sijaan yhteen. Palveluiden paraneminen Viidentoista (15) vastaajan mielestä kuntien yhdistyminen voisi parantaa alueen palveluita. Hallintokuluissa säästämällä jäisi enemmän rahaa peruspalveluihin, esimerkiksi opettajien, hoitajien ym. palkkaamiseen. Yhdistämällä toimintoja voitaisiin saada parempia palveluita, esimerkiksi yksi kunnollinen terveyskeskus ja parempia erikoissairaanhoidon palveluita. Yhteistyö paranisi koulujen, sosiaali- ja terveyspuolen osalta. Erityisosaajia ja suppeaa ryhmää palvelevia henkilöitä olisi helpompi palkata suuremman asiakaskunnan vuoksi. Laaja kunta voisi paremmin kehittää monipalvelupisteitä, esimerkiksi palveluauton muodossa. Jos tietotekniikkaa kehitetään, palvelut voivat välimatkoista huolimatta parantua, jos yhä suurempi osa väestöstä voisi hoitaa asiat sähköisesti, kuten nuorempi väestö jo tekee. Kuntarajat vaikeuttavat yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimessa sekä koulupuolella. Erityisosaajia helpompi palkata( vastuunottajia useampia ja laajempi asiakaskunta). Kuntien rajat eivät olisi esteenä, kun asukas valitsee esim. terveysaseman. Erilaisten viranhaltijoiden rekrytointi on helpompaa suurempaan organisaatioon, pienet toimipisteet eivät houkuttele nuoria. 4

5 Maantieteelliset, matkailu- ja markkinointiedut Kahdessakymmenessäneljässä (24) vastauksessa nähtiin mahdollisen Tunturi-Lapin kunnan suurella maantieteellisellä alueella olevan myös etuja. Uusi Tunturi-Lapin kunta olisi suuri ja avara, ja siellä olisi paljon tilaa asua. Asukkaille tulisi lisää harrastusalueita, kalastus- ja metsästysmaita ja erilaisia, nyt vain tiettyjä alueita koskevat oikeuksia. Yhteistyötä voitaisiin tehdä paitsi alueen sisällä, myös Norjan ja Ruotsin rajakuntien kanssa matkailu- ja kaivosasioissa, myös Kittilä hyötyisi rajakunnan tuomista mahdollisuuksista. Kilpailuetua voisi tuoda tunturikeskusten yhdistyminen ja yhteismarkkinointimahdollisuudet. Yksi iso matkailukunta voisi tarjota monipuoliset matkailu- ja kokouspalvelut. Kunnan alueella olevien lentokentän ja rautatien toiminnan kehittäminen helpottuisi. Lisäksi Pallaksen alue saataisiin takaisin. Mainittiin, että olisi hyvä, jos tunturilappilaiset saataisiin uudessa kunnassa yhdessä kehittämään aluetta, kunhan se tehtäisiin myös syrjäseudut huomioiden. Tulis lissää pyytömaita! Luodaan yksi iso matkailukunta, jossa tarjotaan monipuolisia ja hyvin suunniteltuja matkailupalveluja sekä kongressi- ja kokouspalveluja. Pyritään kehittämään toimivia yhteistyömalleja Norjan ja Ruotsin rajakuntien kanssa matkailualalla ja myös kaivosalalla. Kunnan alueella olevaa rautatieyhteyttä ja lentokenttien toimintaa kehitetään. Työssäkäyntialue -käsite voisi tulla uuteen tarkasteluun. Oman kunnan alueella on lähdettävä töihin, vaikka matkaa olisikin. Myös matkailussa tavoitteet voisivat olla yhteisiä. Kilpailutilanteessa vahvempia. Hallintokulut pienenevät. 1) Saisima Ounas-Pallaksen takaisin, 2) Toisen kaivoksen Hannukaiseen, 3) Rajakuntaoikeudet Ruotsi-Norja, 4) Lohijoki Muoniojoki, 5) Enontekiön riekon ansapyynti, 6) Aikaistettu hirvenpyynti 5. Mitä huonoja puolia yhdistymisestä voisi olla? Suunnitellun kuntauudistuksen ylivoimaisesti useimmin mainitut huonot puolet olivat välimatkojen piteneminen ja sen seurauksena palvelujen heikkeneminen. Vastaajien luettelemat huonot puolet voidaan ryhmitellä neljään aihepiiriin: 1. Hallinnon, alueen kehittämisen, alueidentiteetin ja kuntalaisten oikeuksien huononeminen 2. Nousevat kustannukset, työllisyyskysymykset, taloudelliset haitat Kittilälle 3. Palveluiden heikkeneminen 4. Pitkät välimatkat ja syrjäkylien aseman heikkeneminen Alla on koottu vastauksissa esiin tulleita yleisimpiä perusteluja sekä esitetty joitain esimerkkivastauksia. Hallinnon, alueen kehittämisen ja alueidentiteetin ja kuntalaisten oikeuksien huononeminen Kolmenkymmenenkolmen (33) vastaajan mielestä yhteisten asioiden hoitaminen vaikeutuisi kuntien yhdistymisen vuoksi. Kyselyyn vastanneiden mukaan Tunturi-Lapin alueella on suuret 5

6 kulttuurilliset erot ja erilaiset toimintatavat. Väestön identiteetti ja alueiden oma imago kärsisi alueiden yhdistämisestä. Nähtiin, että kuntien yhdistymisen myötä alueiden välinen riitely olisi riskinä, eikä yhteinen ja tasapuolinen alueen kehittäminen välttämättä onnistuisi. Alueet ja entiset kuntakeskukset ajaisivat mahdollisesti edelleen omia etujaan, ja syrjäseutujen etujen valvonta heikkenisi. Valtuustojen työskentely tulisi haasteelliseksi ja lähidemokratia heikkenisi, valta keskittyisi entistä harvemmille. Kunnan virkamiesten asioiden hoitaminen vaikeutuisi välimatkojen pitennyttyä. Uusi laaja alue ja sitä koskeva tietous olisivat haastavia hallita. Enontekiön yhdistäminen toisi saamenkielen ja saamelaislakien velvoitteet koko alueelle. Byrokratia lisääntyisi ja kuntalaisten oikeudet heikkenisivät. Ikäihmiset eivät osaa käyttää sähköisiä palveluita, ja jos kasvokkainen asiakaspalvelu ei onnistu, pitkät välimatkat aiheuttavat syrjäytymistä ja epätasaarvoa. kulttuurilliset erot ja koko ajatusmaailma esim. Kittilän ja Kolarin välillä ovat valtavat, "Nuuskakairassa" diskuteerataan ja vatvotaan asioita liikaa ihan niinkuin Ruotsissa, Kittilässä toimitaan Kun välimatkat kasvaa niin samassa suhteessa kasvaa myös asioiden hoitamisen vaikeudet. Ei voi olla yhdentekevää mitä ollaan mieltä kansalaisista ja heidän asioistaan ja niiden hoitamisesta. Käsiteltävien asioiden määrä kasvaa valtavasti ja näinollen niiden hoitamiseen menee aikaa joita hoitaa yhä vähäisempi määrä ihmisiä. Tämän täytyy vaikuttaa päätöksiin ja niiden käsittelynopeuteen/määrään Hallinnon keskittäminen ei toisi pelkästään kustannussäästöjä - tässäkin pitkät etäisyydet aiheuttavat sekä työaikahukkaa, että lisäkuluja. Yhdistyminen vaikuttaisi moniin kuntalaisen oikeuksiin. Pääsisikö Kittiläläinen riekon ansapyyntiin Enontekiölle? Vammaispalvelukuljetukset oman kunnan ja naapurikunnan alueella - kustannukset räjähtäisivät käsiin, kun alueet suurenevat ja sitä kautta oikeus liikkua laajemmilla alueilla. Nousevat kustannukset, työllisyyskysymykset ja taloudelliset haitat Kittilälle Kahdessakymmenessäkahdeksassa (28) vastauksessa arveltiin kuntauudistuksen tuovan taloudellista haittaa Kittilälle. Kittilä on kehittynyt ja panostanut paljon rahallisesti menestykseensä ja Kittilässä on toimivat matkailu- ja kaivoselinkeinot. Kyselyyn vastanneiden mielestä yhdistymisen myötä muut kunnan hyötyisivät Kittilän kustannuksella. Mainittiin, että olisi Kittilälle epäsuotuisaa, jos palvelut ja varat jouduttaisiin suuntamaan taloudellisesti heikommille alueille. Kaikki alueen kunnat velkaantuneita, yhdistämisen säästöjä epäillään ja lisävelkaantumista pelätään. Veroprosentti voisi nousta. Suuremmalla alueella asiointi tulee kalliimmaksi kuntalaisille. Kasvavat välimatkat nostaisivat kuljetus- ja liikkumiskustannuksia kunnan palveluissa ja samoin yrityksille ja yksityishenkilöille. Me olemme panostaneet matkailuun ja kaivokseen + muuhun infraan valtavasti. Miksi nyt pitäisi päästä muut osingolle, kun satsaukset alkavat pikkuhiljaa tuottamaan? velkaiset kunnat ei muutu saaviksi kunniksi yhdistämälläkään. Velat on kuitenkin maksettava, eikä siinä naapurikuntien "tyhjätaskuista" ole vähääkään apua. veroprosentti nousee prosenttiin 6

7 Palveluiden heikkeneminen Suurta osaa vastaajista huoletti se, että kuntien yhdistymisen myötä palveluiden laatu heikkenisi. Tämä oli mainittu viidessäkymmenessäyhdessä (51) vastauksessa. Palvelut vähenisivät entisestään ja olisivat kaukana kuntalaisista. Vanhusten hoidon järjestäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen olisi vaikeampaa. Erityisesti vanhusten, vammaisten henkilöiden ja lasten palveluiden turvaaminen olisi haasteellista. Erityisosaajien toiminta-alue laajenisi. Koulutusmahdollisuuden vähenisivät koulujen muuttaessa kauemmas, ja terveyskeskuksia lakkautettaisi. Onkohan kuntauudistuksen takana, mikä ajatus, ko eihän se täälä meän perällä ainakhan säästöjä tois. Millä sitä vanhukset kulkis peruspalveluitten luokse, ko nytki jo oman kunnan sisällä pitkät välimatkat. Pakkohan se ois jättää vanhoihin kunthinkin ne samat palvelut, mitä sielä on jo nyt. Palvelut mennee kauas meistä asukkaista tuskin kaikki jää omhan koti kunthan. Sosiaaliturva rappeutuu, köyhien kuntien velat tulevat muiden maksettavaksi, terveydenhuolto huononee entisestään, koulutusmahdollisuudet häviävät koulujen muuttaessa kauemmas. Kittilä on pinta-alaltaan jo valmiiksi suuri. Kittilä on aina ollut olemassa ja kunnan päättäjät ovat velvollisia pitämään huolen, että Kittilä pysyy Kittilänä niinkuin tähänkin asti. Yhdistymisellä haetaan säästäjä mutta silloin palvelut huononevat ja menevät entistä kauemmaksi. Lapin alueella yleensäkin välimatkat ovat jo nyt hurjan pitkiä. Palveluita on jo nyt vähennetty ja karsittu liiaksi. Kuntien on pitänyt jo kauan aikaa säästää kaikessa. Kelat, postit ja pankit ovat lopettaneet toimipisteitään. Kirkko ja sairaala vain yhessä kylässä!? Palvelut huononevat, esim. nyt Kittilässä moni asia paremmin kuin vaikka Muoniossa (esim. palvelut) Jos yhdistyttäisiin, palveluita täytyisi varmaan yhdenmukaistaa ja me kärsisimme. Halutaan oma kunta imagon, palveluiden ja sen vuoksi, että Kittilässä on nyt kaikki hyvin. Pitkät välimatkat ja syrjäkylien aseman heikkeneminen Ylivoimaisesti suurin huoli oli välimatkojen kasvu. Kuudessakymmenessäkahdessa (62) vastauksessa mainittiin kuntien yhdistämisen huonona puolena välimatkojen piteneminen. Tunturi- Lappi on valtavan laaja alue ja välimatkat ovat kunnissa jo nyt pitkät. Ne pitenisivät entisestään, etäisyys yhteen kuntakeskukseen pitenisi ja muista entisistä kuntakeskuksista tulisi syrjäkyliä. Pienten ja syrjäisten kylien asema heikkenisi. Työssäkäyntialue olisi liian laaja, jos oman kunnan sisällä on velvollisuus ottaa vastaan työpaikka. Tunturi-Lapin alueella matkaa työpaikalle yhteen suuntaan voisi kertyä satoja kilometrejä. Pitkät välimatkat heikentävät elinkeinojen ja harrastamisen mahdollisuuksia. Vastauksissa ilmeni huoli alueen elinvoimaisuuden heikkenemisestä, jos lisäksi yhä harvempi nuori jää asumaan alueelle, jossa palvelut häviävät ja matkat ovat pitkät. Etäisyydet kuntakeskukseen kasvavat. Sivukylien asukkaiden asioiminen vaikeutuu entisestään. Asiointimatkat pitenisivät todennäköisesti esim. vammais-, vanhusasioissa. Ja juuri näissä 7

8 ryhmissä liikkuminen pitempiä matkoja on vaikeaa. Asioiden hoitaminen myös kunnan virkamiehillä vaikeutuisi, kun mahdolliset kolleegat ja eri sidosryhmät olisi kauempana. Aina ei videoneuvotteluyhteydet yms toimi. 6. Onko kunta- ja palvelurakennetta mielestäsi tarpeen uudistaa? Kuntarakennetta olisi tarpeen uudistaa Suomessa 85 vastaajan mielestä. Tunturi-Lapin alueella rakennetta tulisi uudistaa 33 vastaajan mielestä. Kuntarakennetta ei ole tarpeen uudistaa 22 vastaajan mielestä. Kysymykseen vastasi 115 vastaajaa. 7. Jos ehdotettu Tunturi-Lapin suurkunta on mielestäsi huono vaihtoehto, olisiko joku muu yhdistelmä parempi? Millainen? Kittilän säilymistä omana kuntana kannattivat monet, ja Lapin sijasta Etelä-, Keski- ja Länsi- Suomen kuntien yhdistymistä pidettiin järkevämpänä kuntauudistusmallina. Noin kymmenessä vastauksessa mainittiin, että mikäli yhdistäminen on välttämätöntä, yhteinen Tunturi-Lapin alue olisi siinä tapauksessa paras. Kittilä-Kolari-Muonio -vaihtoehto oli kymmenessä vastuksessa, ja Kittilä-Kolari kahdeksassa vastauksessa. Kymmenessä vastauksessa ehdotettiin Muonion ja Enontekiön yhdistämistä. Enontekiö nähtiin myös luonnolliseksi kumppaniksi muiden saamelaisalueiden (Utsjoki, Inari, Sodankylän pohjoisosa) kanssa useassa vastauksessa. Muutamassa vastauksessa ehdotettiin myös Kolarin ja Pellon ja Meri-Lapin alueiden yhdistämistä. Pallaksen alueen takaisinliittäminen Kittilään mainittiin myös. Itsenäinen Kittilän kunta alkuperäisessä koossa. (Pallaksen alue) Pallas takaisin Kittilään ja muuten entiset rajat. Enontekiö voisi liittyä esim. Muonioon. Enontekiöstä, Inarista ja Utsjoesta voitaisiin tehdä erityisalue. Kittilä ylivelkaantuneena lähes kriisi kuntana voisi mielestäni liittää Rovaniemeen. Kittilä - Kolari olisi Kittilän kannalta parempi. Muonio voisi tulla myös mutta Enontekiö voisi pysyä saamelaisväestön takia omana. Säästäisivät mieluummin kansanedustajien palkoissa. Siinäkin valtio säästää, jos kansanedustajat eivät käyttäisi kansalaisten verorahoja matkustamiseen, tekstiviesteihin yms. turhanpäiväiseen. 8

9 Nykyistä pontevampi yhteistyö kuntiemme välillä on nähdäkseni ainoa toimiva vaihtoehto. Vaikeinta on varmaankin lappilaisten asennemuokkaus kohti sitä ajattelua, että kaikkia erikoispalveluja ei saa omasta- vaan ne on saatavilla naapurikunnassa, mutta peruspalvelut kotikunnassa taataan. Mielestäni yhteistyö takaisi paremmin lähipalveluja. Nykyinen on toimiva, Lapissa ainoat todelliset ongelmat Utsjoella ja Pelkosenniemellä. Savukoski on ilmaissut jo aiemmin tahtonsa liittyä Sodankylään. Muita muutoksia Lappi ei tarvitse. Merilappi on oma alueensa, jossa vapaaehtoisella pohjalla voi jotain tapahtua. Kaikki kuntien tehtävät mitkä voidaan hoitaa sähköisesti, tulee tehdä yhteistyössä: palkanlaskenta, kirjanpito, tilastointi, laskutus, tiedottaminen, kilpailutus MYÖS ATK- OHJELMIIN! Ensin yhtenäistetään käytännöt. Valtion mukaan, jotta saadaan esim. yhtenäiset atk-ohjelmistokokonaisuus, joka pelaa yhteen kuntien ja valtionhallinnon välillä!!! Kelat, Elyt, Avit, verottaja! Järjetöntä että nykyään itse kukanenkin organisaatio pyörittelee erilaisia ohjelmistoja omilla palvelimilla!! 8. Miksi tällainen yhdistelmä olisi parempi? Kittilän säilymistä omana kuntanaan perusteltiin sillä, että Kittilässä on yrittäjähenkinen, periksi antamaton ja kriittinenkin asenneilmasto ja imago, jotka ovat säilyttämisen arvoisia. Nähtiin myös, että yksin Kittilä pärjää, mutta ei silloin, jos monta velkaista kuntaa ongelmineen yhdistetään. Yhtenäisen Tunturi-Lapin alueen etuja perusteltiin sillä, että neljän kunnan elinkeinorakenne, ongelmat ja vahvuudet ovat samanlaiset. Lisäksi yhteistyötä on jo nyt palveluissa, esimerkiksi lääkäripäivystyksissä, kansalaisopiston toiminnassa, työvoimapalveluissa ja poliisin toiminnassa. Kittilä-Kolari -yhdistelmää perusteltiin samanlaisilla väestöpohjilla, taloudella ja matkailun ja kaivoksen myötä yhtenäisellä elinkeinorakenteella. Osalle Kittilän kylistä Kolari on jo nyt lähempänä oleva kuntakeskus. Neljän kunnan taloudellinen tila on samanlainen. Velkamäärä ja väestön rakenne on alueen ongelma. Itsenäisenä kuntana Kittilä selviää kuiville. Kun siihen lisätään kolme velkaista kumppania, velkamäärä moninkertaistuu. Väestörakenne vinoutuu nykyisestä. Kittilässä vielä toimii melkein kaikki palvelut hyvin, melkein. Saamelaiskysymys ei sotkisi muita kuntia joissa ei ole saamenkielisiä. Enontekiö tulisi liittää sellaiseen kuntayhdistelmään missä on saamelaisia muutenkin. Lapin kylien rajat ovat historiallisia ja asukkaiden identiteetin kannalta tärkeitä. Sellainenkin vaihtoehto täällä Lapin pohjoisosassa voisi tulla kysymykseen, että muodostettaisiin Saamenmaan kunta (Enontekiö, Utsjoki, Inari ja Sodankylän pohjoisosa) ja Keski-Lapin kunta (Muonio, Kolari, Kittilä, Sodankylä), mutta tämänkin vaihtoehdon haittana olisivat valtavat etäisyydet. (Tätä lieventäisi se, jos hallinto keskitettäisiin Kittilään, niin kuin 1800-luvulla, mutta siihen ei ainakaan Sodankylä suostu) Kolari ja Kittilä seisovat aika tukevasti omilla jaloillaan. Enontekiö tarvitsisi kumppanin, että elinvoima säilyisi. Toki kuntien välistä yhteistyötä saisi silti kehittää aina vain paremmaksi. Ei kannatte ottaa sippikuntia taakakseen 9

10 9. Onko Sinulla erityisiä terveisiä kunnanjohtajalle tai valtuustolle asiasta? Terveisistä kunnanjohtajalle ja valtuustolle nousi vahvasti viesti, että tulisi pitää Kittilän kunnan säilymisen puolta lausunnossa kuntauudistustyöryhmälle. Kuntaliitoksen kannattajat kehottivat puolestaan puoltamaan yhdistymistä. Pyydettiin myös tarkoin harkitsemaan mahdollisia kuntien yhdistymisen etuja ja haittoja. Tärkeimpinä asioina nähtiin palvelujen turvaaminen jatkossa. Nähtiin hyvänä asiana, että kuntalaisille järjestettiin mahdollisuus antaa asiasta mielipiteensä. Harkintaa suurella sydämellä ja avoimella mielellä, kuntalaisten mielipiteitä vois kysyä myös kuntakierroksilla jolloin myös vanhempi väestö saisi äänensä kuuluviin. Kunnassa on hyvä olla "pelastautumissuunnitelma" useamman vaihtoehdon varalle. Nykyhallitus todennäköisesti tekee päätökset esityksensä pohjalta. Siihen saattaa tulla osittaisia muutoksia, mutta nykyinen kuntakartta ei säily. Kittilän kunta on kaivoksen ja matkailun avulla toimeentuleva kunta, jossa palvelut ovat suhteellisen hyvät. Onko syytä yhdistyä kuntien kanssa, jossa asiat ovat talouden ja palvelujen suhteen huonommat? Kunnanjohtaja, olen huomannut, pitää kuntalaiset selvillä missä mennään: Kuten tämäkin kysely osoittaa. Valtuuston toivon päättävän, kunta-rajan pysyttämistä nykyisellään Maailma muuttuu. Kiina ja Amerikka ovat nettiyhteyden päässä. Kylien "ompeluseurat" eivät ole parhaita tietotoimistoja eivätkä kyläyhteisöt huolehdi lapsista ja vanhuksista. älkää antako periksi. julistetaan lappi itsenäiseksi valtioksi. Kuntauudistuksen lähtökohtana olisi voinut olla se, että koko sosiaali- ja terveystoimi siirretään valtion vastuulle koko maassa. Sitä kautta yhdenmukaistetaan palvelut ja taataan saatavuus koko maassa. Sos.terv. on kuntamenoissa merkittävin osa-alue. Koulutus- ja sivistystyössä pienemmätkin kunnat osaavat ja pystyvät tekemään järkevää yhteistyötä. Valtuuston on pohdittava veroprosentin nousua ja puolustettava Kittilän kuntalaisten palveluiden saamista. Pitkät välimatkat aiheuttavat kustannusten nousua. Kolari, Muonio ja Enontekiö eivät halua liittyä Kittilän kanssa yhteen, tämä valtuutettujen on ymmärrettävä ja tajuttava. Rakenneuudistus on osoitettu Välisuomen ja Eteläsuomen lyhyiden etäisyyksien alueelle. Palveluiden kehittämisellä yhteisesti on Lapissa mahdollisuus turvata esimerkiksi Muonion kaltaisten pienten kuntien tulevaisuutta. Etelä-Suomen pikkukuntien yhdistäminen on mielestäni perusteltua ja järkeenkäypää. Meillä on kuitenkin niin pitkät välimatkat, että isojen, hyvin toimeen tulevien kuntien yhdistäminen ei ole järkevää. Tunturi-Lapissa tehdään jo nyt kiitettävästi kuntarajat ylittävää yhteistyötä, ihan omasta tahdosta ja omaa järkeä käyttäen, ei tässä tarvita "etelän herrojen" pakkoliitoksia! Pitäkää lippu korkealla ja pitäkää puolenne! :) Pysykää kovana Kittilä ja pitäkää Kittilä itsenäisenä Vastustatte loppuun saakka kuntaliitoksia tällä alueella. Emme tarvi loisia nyt kun meillä menee hyvin. Kittilän kunnanjohtajan tulisi olla asiassa esillä ja ottaa asiaan kantaa näkyvämmin. Piipertely pikkuasioiden kanssa ei välttämättä ole kunnanjohtajan tehtävänä. 10

11 Terveisenä toivon ettei valtuusto kannata Tunturi-Lapin suurkunnan muodostamista. Asiat tulee rohkeasti listata ja aloittaa esim. Lapin liiton kanssa selvitystyö. Selvitysryhmän tulee olla ammattitaitoinen, reipasotteinen ja maalaisjärjellä varustettu. Jos työtä tehdään kunnan sisällä, niin uskallus loppuu kun kyseeseen tulee "hyvän ystävän ja naapurin" töiden uudelleenorganisointi. Nyt suuret strategiset tavoitteet esiin ja viiden vuoden suunnittelu- ja siirtymäaika. Muistutan vielä, että selvitystyössä tulee valtio-organisaation olla mukana. kannattaa alkaa lobbaamaan oman työpaikan puolesta, sillä kohta paikat vähenevät % Pankaa tällaiset puheetkin roskakoriin ja huolehtikaa siitä, että Kittilä säilyy itsenäisenä, omana kuntana. Olemme valinneet valtuuston kehittämään, pitämään huolta Kittilästä, emmekä tuhoamaan sitä. Tarvitsemme asian hoitamiseen jämäköitä päättäjiä valtuustoon. sekä kuntaa kehittävä kunnan johto ja virkamiehet. Kuntalaisilla taitaa olla paljon positiivisempi asenne kuntien yhdistymistä kohtaan kuin hallintovirkamiehillä ja kuntapäättäjillä yleensä. Kun on oma työpaikka vaakalaudalla ei ehkä luovuutta muutoksiin helposti löydy. Samoin luottamushenkilöitä tarvitaan vähemmän ja valta jakaantuu harvemmille. Kuntapäättäjät kuitenkin vaihtuvat mutta asukkaat suurelta osin pysyvät, joten nyt on osattava katsoa avoimesti ja realistisesti eteenpäin! Itse kannattaisin mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut hoidettaisiin uudistetulla hallinnolla/organisaatiolla, on se sitten valtio tai kuntavetoinen, joka täyttää tasapuolisesti asetusten vaatimukset eri puolilla Suomea. Loppujen palveluiden tuottaminen jäisi kunnille yhteistyössä. Yhteistyössä tuotetuista palveluista on esimerkkinä Lapeco ja Revontuliopisto. Etenkin ensimmäinen on herättänyt kysymyksen, että osataanko asioita hoitaa kuntalaisille järkevällä ja edullisella tavalla. On hyvä, että tätä asiaa kysytään kuntalaisilta. Raportin kokoajat ja lisätiedot: Raportti on koottu Kittilässä Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin , anna.makela(at)kittila.fi Nina Willman, viestintäassistentti, Kittilän kunta, puhelin , nina.willman(at)kittila.fi 11

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Tiedote 8.3.2012 Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Kittilän kunnan toteuttamaan kyselyyn Tunturi-Lapin kuntauudistuksesta tuli kahden viikon aikana 124 vastausta. Tunturi-Lapin

Lisätiedot

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät)

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

Virtu-palvelupisteen avajaisista palaute. Pia Yliräisänen-Seppänen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Virtu-palvelupisteen avajaisista palaute. Pia Yliräisänen-Seppänen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Virtu-palvelupisteen avajaisista palaute Pia Yliräisänen-Seppänen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Virtu-palvelupiste Virtu-palvelupiste on kuntalaisen sähköisen asioinnin paikka, jossa kuntalainen

Lisätiedot

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen

Lisätiedot

ENSIHOIDON KUSTANNUSTENJAKO 2016 ALKAEN

ENSIHOIDON KUSTANNUSTENJAKO 2016 ALKAEN ENSIHOIDON KUSTANNUSTENJAKO 2016 ALKAEN Kuntakokous 7.10.2015 Talousjohtaja Elisa Kusmin Ensihoidon kustannukset /asukas eri shp:t vuoden 2014 talousarviossa 2 Yhtymävaltuuston käsittely 27.11.2013 34

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan henkilöstöanalyysi 2012. Ulf Lindholm Bjarne Andersson Suomen Kuntaliitto 2012

Kemiönsaaren kunnan henkilöstöanalyysi 2012. Ulf Lindholm Bjarne Andersson Suomen Kuntaliitto 2012 Kemiönsaaren kunnan henkilöstöanalyysi 212 Ulf Lindholm Bjarne Andersson Suomen Kuntaliitto 212 1 Henkilöstökysely Kysely lähetettiin ruotsiksi ja suomeksi yhteensä 525 Kemiönsaaren kunnan työntekijälle

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Aika Maanantai 20.6.2016 klo 12.00-12,35 Paikka Savukosken kunnanvirasto 108 109 110 Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 17.11.2014 kello 18.00 19.20 Puumilan Taitotalo Wiinamäki Petteri, pj. Markkola Juha-Matti

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

NUMMI-PUSULAN KUNNAN TULEVAISUUDEN KUNTARAKENNE Tutkimusraportti

NUMMI-PUSULAN KUNNAN TULEVAISUUDEN KUNTARAKENNE Tutkimusraportti NUMMI-PUSULAN KUNNAN TULEVAISUUDEN KUNTARAKENNE Tutkimusraportti Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuspäällikkö Juuso Heinisuo Kehittämiskumppani ratkaisevissa kysymyksissä. Innolink Research Oy 2010 Tutkimuksesta

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta Kunnanvaltuusto 10 11.05.2015 Kunnanhallitus 132 25.05.2015 Kunnanhallitus 146 08.06.2015 Perusturvalautakunta 21 20.01.2016 Valtuutettujen aloitteet/valtuutettu Veijo Oinosen valtuustoaloite 11.5.2015

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Kunnanhallitus 115 17.08.2015 Kunnanhallitus 237 28.11.2016 KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Khall 17.08.2015 115 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, mutta kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Nykytila-analyysien yhteenvetoa ja työryhmien mietteitä jatkostyöskentelyyn Rauni Räty 3.3.2016 Miten Sote etenee-info Lähteet: Nykytila-analyysit ja työryhmien

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012 Kuntauudistuskysely akavalaisille 0 Yhteenveto tuloksista 4.5.0 Kuntauudistuksen tarpeellisuus ja kunnallisten palveluiden järjestäminen Kuntauudistus on tarpeen, koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaan

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/ 10.4.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö VM/17.2.2012 KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt 17.2.2012

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Lapin sote -mallin maakuntaseminaari 18-19.2.2014 Sari Kujala Palvelujohtaja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Motto päivän teemaan Sisältö Jos on käytettävissä oikeaa

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2011 1 134 LAUSUNTO KIRJEESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATOSTA Terke 2011-284 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti antaa kirjeestä kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Tulosalue 100 Vaalit Strategiset tavoitteet Operatiiviset tavoitteet Mittarit Vaalien toimittaminen ohjeiden mukaisesti määräajassa virheettömästi Hankitaan asianmukaiset välineet, koneet ja laitteet sekä

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

KUNTALIITOSTA KOSKEVA KUNTALAISKYSELY. Kunnanhallitus ( 147):

KUNTALIITOSTA KOSKEVA KUNTALAISKYSELY. Kunnanhallitus ( 147): KUNTALIITOSTA KOSKEVA KUNTALAISKYSELY Kunnanhallitus 22.6.2015 ( 147): Valtuusto päätti 8.6.2015 ( 43), että Lopella toteutetaan elokuussa 2015 kuntalaiskysely, jonka avulla kartoitetaan kuntalaisten näkemys

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN KUNTAAN (VM/1273/

TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN KUNTAAN (VM/1273/ LAUSUNTO 13.5.2015 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00230 Valtioneuvosto TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot