Ikäihmisen kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen

Transkriptio

1 Ikäihmisen kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Työsuunnitelma

2 SISÄLLYS 1. LÄHTÖKOHDAT Pääkaupunkiseudun vanhustyön kehittämis- ja koulutusrakenne GeroMetro Kehittämisteema: Ikäihmisen kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen Kehittämisyksiköt ja kehittämistyön tavoitteet TOIMINTAKÄYTÄNNÖT Kehittämisverkoston työskentelyn organisointi Toiminnan ohjaus Koulutus Tutkimus Resurssitarpeet

3 1. LÄHTÖKOHDAT Vanhustyön johtajat ovat olleet aloitteellisia siinä, että vanhuspalveluihin saataisiin samankaltaisella rakenteella organisoitua systemaattista kehittämistyötä kuin mitä varhaiskasvatuksessa on (VKK- Metro 1 ). Asia on ollut esillä pääkaupunkiseudun vanhustyön johdon tapaamisissa ja suunnittelua varten on nimetty työryhmä kuntien vanhustyön johdosta. Alkuvuodesta 2014 pyritään hyväksymään yhteinen työsuunnitelma, jotta päästäisiin aloittamaan yhteisesti sovitulla kehittämisteemalla eri yksiköissä kussakin neljässä pääkaupunkiseudun kunnassa. Yleisenä teemana on ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen. Tavoitteena on yhdistää monialaisesti erilaista osaamista, kehittämistä ja tutkimusta sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. 1.1 Pääkaupunkiseudun vanhustyön kehittämis- ja koulutusrakenne GeroMetro Tarkoituksena on luoda pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteinen vanhustyön kehittämisrakenne GeroMetro. Pysyvän kehittämisrakenteen luomisella tähdätään koordinoituun ja jäsentyneeseen kehittämistyöhön, jotta laaja-alainen pääkaupunkiseudulla tehtävä vanhustyön kehittäminen saadaan entistä paremmin hyödynnettyä ja osaaminen jaettua. Erillisten kehittämishankkeiden sijaan pysyvä rakenne tarjoaa mahdollisuuden uuden tiedon ja kehittämistulosten tuottamisen laajaan käyttöön. Hyötynä on se, ettei aina keksitä pyörää uudelleen eri paikoissa. GeroMetron yhteiskehittämisen rakenteella voidaan saavuttaa järkevä työnjako ja usean eri kehittämishankkeen systemaattinen läpivienti samanaikaisesti on mahdollista. Kehittämisrakenteen alla voidaan keskittyä toiminnan kannalta keskeisiin aihealueisiin ja hyödyntää tuloksia välittömästi, jolloin myös nopeat toiminnan muutokset ovat mahdollisia. Keskeistä työskentelyssä on se, että toiminta kiinnittyy kuntien omaan kehittämistoimintaan ja on osa kuntien täydennyskoulutusta. Lähtökohtana on, että henkilöstön jatkuvan kehittämisen ja työssä oppimisen ote vahvistuu. 1 VKK-Metro on pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämis- ja koulutusyhteistyörakenne, jonka toiminnassa on mukana kaikki pääkaupunkiseudun kunnat, ammattikorkeakoulut, yliopisto ja Socca. Kehittämistyön ytimenä on kahden vuoden välein vaihtuva 21 tutkimuspäiväkodin muodostama kehittämistyön verkosto. Toiminta kiinnittyy kuntien omaan kehittämistoimintaan ja on osa kuntien täydennyskoulutusta. Kehittämisteemat lähtevät kuntien omista kehittämistarpeista. Yhteiset teemat ovat olleet laajoja kokonaisuuksia, joiden sisällä tutkimuspäiväkodit ovat voineet täsmentää omat tarkemmat kehittämisteemat. Lisätietoja 1

4 Kehittämistyö toteutetaan kehittämisyksikkörakenteessa. On sovittu, että kunnat valitsevat kehittämisyksikkönsä alkuvuonna Yleisenä kehittämisteemana Ikäihmisen kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen suuntaa työskentelyä, mutta jokainen kehittämisyksikkö valitsee ja tarkentaa oman konkreettisen kehittämis- ja tutkimustehtävänsä tarpeidensa mukaisesti. Kehittämiskauden kesto on aina kaksi vuotta kerrallaan, jonka jälkeen kehittämisteema ja kehittämisyksiköt vaihtuvat. Kehittämistyötä koordinoi Soccan erikoissuunnittelija, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä kuntien kehittämisyksiköiden kanssa. Tässä vaiheessa Helsinki on sijoittamassa yhden henkilön työpanoksen Helsingin kehittämistyöhön. Parhaillaan kartoitetaan myös muiden kuntien käytössä olevat henkilöstöresurssit ja panostukset työskentelyyn. 1.2 Kehittämisteema: Ikäihmisen kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen Kehittämisteemaksi on valittu ikäihmisen kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen. Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaisesti hoidon painopistettä siirretään entistä voimakkaammin kotihoitoon. Ikäihmisten määrän lisääntyminen ja entistä vanhemmaksi eläminen vaikuttavat siihen, että kotona asuvien ikääntyvien ihmisten tarpeet, elämäntilanteet ja olosuhteet ovat hyvin vaihtelevia. Lähtökohtana on hyvä, turvallinen ja aktiivinen elämä kotona. Ikäihminen nähdään osana omaa elinympäristöään (lähipalvelut, harrastukset, virkistysmahdollisuudet, vapaaehtoistyö, saumaton hoitoketju). Kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen ymmärretään tässä yhteydessä laajasti, joten sillä tarkoitetaan muutakin kuin pelkästään kotihoidon työtä. Myös ennaltaehkäisevä näkökulma huomioidaan ja teeman alle mahtuu monipuolisesti ikäihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Ikäihmisen toimintakyvyn nähdään rakentuvan psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille, fyysiseen suoriutumiskykyyn ja päivittäisistä toimista suoriutumiseen. GeroMetron työskentelyssä lähdetään siitä, että ikäihmisten kotona asumista ja hyvinvointia tukevia palveluja voidaan parantaa ainoastaan sosiaali- ja terveyspalvelujen eri ammattiryhmien yhteiskehittämisen prosesseilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kehittämistyötä tehdään yhdessä ja kaikki ammattiryhmät osallistuvat tasavertaisina työskentelyyn valitun tavoitteen mukaisesti.

5 Laajan kehittämisteeman sateenvarjon alle kukin kehittämisyksikkö valitsee erilaisia näkökulmia ja tätä kautta hahmottaa oman kehittämistehtävänsä. Kehittämistehtävän rajaamista ja täsmentämistä ohjaa asiakaslähtöisyys, joka on valjastettu kehittämistyön kriteereiksi: kehittämistyössä on mukana useampia ammattiryhmiä kehittämistyössä on mukana sekä sosiaali- että terveysalan ammattilaisia kehittämistyötä suuntaavat ikäihmisen tarpeet kehittämistyötä laajennetaan ammattiryhmäkohtaisesta ammatti- ja työkäytäntöjen kehittämisestä monialaiseen ja -ammatilliseen työskentelyyn ikäihmisen tukemiseksi kehittämistehtävä kussakin yksikössä pyritään rajaamaan riittävän hyvin, jotta työskentelyä voidaan myös arvioida: tavoitteena on päästä seuraamaan tutkimuksellisesti asiakashyötyjä kehittämistyöhön pyritään saamaan mukaan ikäihmisten kokemuksia palvelunkäyttäjinä 1.3 Kehittämisyksiköt ja kehittämistyön tavoitteet Kehittämisyksiköt voivat olla eri kunnissa erilaisia, mutta yhteinen kattoteema ja tavoite suuntavat työskentelyä. Yleistä ikäihmisen kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisen teemaa on rajattu niin, että se tarkoittaa mm. kotihoidon ja muiden toimijoiden yhteistyön kehittämistä riippumatta rakenteista. Näin halutaan mahdollistaa erilaisten kehittämisyksiköiden ja kehittämisryhmien mukaan ottaminen työskentelyyn. Eri kunnissa vanhuspalvelut on organisoitu eri tavoin ja työnjaot voivat poiketa toisistaan, joten ei ole olennaista päätyä joka kunnassa samanlaisen kehittämisympäristön ja -yksikön valintaan, vaan pikemminkin rajata ja suunnata työskentelyä sisällöllisesti yhteisen kattoteeman ja sitä tarkentavien kriteerien kautta. Tässä vaiheessa kehittämistyöhön ovat valikoituneet seuraavat vanhustyön yksiköt: Helsinki: Eteläinen palvelualue: Kinaporin monipuolinen palvelukeskus, Kivelän monipuolinen palvelukeskus, Femkanten3 (ruotsinkielinen kotihoidon yksikkö) Itäinen palvelualue: Kontulan monipuolinen palvelukeskus, Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus, Laajasalon kotihoito Läntinen palvelualue: Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus, Mariankoti Aluesosiaalityö ja arviointisosiaalityö Vantaa: Myyrmäen päivätoimintakeskus

6 Simonkylän päivätoimintakeskus Hakunilan päivätoimintakeskus Koivukylän päivätoimintakeskus Myyrmäen vanhustenkeskuksen lyhytaikaishoidon osasto Simonkylän vanhustenkeskuksen lyhytaikaishoidon osasto Katriinan päiväsairaala Kauniainen: Kotihoito Villa Bredan palvelukeskus Kehittämisyksiköiden nimeämisen jälkeen päästään muotoilemaan yksiköiden toimijoiden kanssa heidän asiakastarpeistaan lähtevää rajattua kehittämistehtävää. Soccan erikoissuunnittelija on käytettävissä yksiköiden kehittämisryhmien kehittämistehtävän hahmottamisessa ja tarkentamisessa sekä työskentelyn suunnittelemisessa. Huhtikuussa 2014 järjestettiin koulutustilaisuus kehittämisyksiköille, jossa virittäydytään yhteiseen kehittämistyöhön sekä vertaistyöskentelyyn. Tällöin yksiköt pääsevät myös pohtimaan oman kehittämistehtävänsä valintaa ja rajaamista. Yksiköiden tuleekin määritellä riittävän konkreettiset kehittämistehtävät, jotta kehittämisessä voidaan edetä pienin askelin ja sitä voidaan arvioida. GeroMetron kehittämisyksiköissä kokeillaan ja tutkitaan (myös pienimuotoisesti) erilaisia toiminta- ja palvelumalleja liittyen ikäihmisen kotona asumisen tukemiseen. Keskustelua on käyty myös siitä, voisiko toimintamallien kehittelyn kautta päästä jopa palvelurakenteiden muuttamiseen, mikäli se näyttää tarpeelliselta. Kokeillaan esimerkiksi jotakin uutta moniammatillista mallia ja jos siitä syntyy jotakin, ollaan valmiita vaikka perustamaan lähipalveluyksiköitä. Ei siis tyydytä vain henkilöstön osaamista parantamalla uudistamaan palveluja, vaan tavoitellaan myös uusia palvelurakennekonsepteja. Kehittämistyössä tuotettua tietoa dokumentoidaan systemaattisesti ja siihen on tarkoitus organisoida myös monialaista tutkimusta. Työskentelyn edetessä ja asiakastyöstä syntyvän tiedon jäsentyessä voidaan uutta tietoa käyttää myös laajemman täydennyskoulutuksen pohjana. Jokaisessa kunnassa on menossa monia vanhustyöhön liittyviä kehittämisprosesseja ja kehittämishankkeita, joten on tärkeää nähdä pääkaupunkiseudullinen yhteiskehittämisen rakenne GeroMetro

7 suhteessa jo olemassa olevaan kehittämistyöhön. Perimmäisenä tarkoituksena on saada synergiaa kaikkeen kehittämistyöhön ja työn tulokset näkymään ikäihmisen hyvinvoinnin lisääntymisenä arjen tasolla. Tämän rakenteen hyödyt saavutetaan parhaiten vertaisoppimisen ja -kehittämisen kautta käytännön työssä. Eli opitaan toisilta ja kootaan pysyvän kehittämisrakenteen ympärille laajasti kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Rakenne mahdollistaa kehittämistyön systemaattisuuden, ja verkostoon voi liittyä erilaisia ulkopuolisiakin hankkeita.

8 2. TOIMINTAKÄYTÄNNÖT Kehittämistyön tarkemmista toimintakäytännöistä tullaan sopimaan yhdessä pääkaupunkiseudun vanhustyön johdon kanssa sekä valittavien kehittämisyksiköiden kehittämisryhmien kanssa. Kehittämisryhmien kokoonpano voi vaihdella, ja olennaista on valita kehittämisryhmän kokoonpano oman tarkennetun kehittämistehtävän mukaisesti. 2.1 Kehittämisverkoston työskentelyn organisointi Kehittämisverkoston työskentelyn organisoinnissa on tärkeää saada nimettyä yksiköille ohjaajat kunnan vanhuspalvelujen hallinnosta tai kunnan omasta kehittämisyksiköstä. Ohjaajien tehtävänä on toimia valittujen yksiköiden kehittämistoiminnan tukena. Myös yksiköiden esimiehillä on keskeinen rooli kehittämistyön johtamisessa. 2.2 Toiminnan ohjaus Toimintaa ohjaa pääkaupunkiseudun kuntien vanhustyön johdosta koostuva ohjausryhmä. Tämä työryhmä toimii valmistelevana ja kehittämistyön käytännön toteutusta seuraavana ja tukevana ryhmänä. Ohjausryhmän työskentelyn pääpainona ovat kehittämistyön toiminnan ja sisältöjen suunnittelu ja kehittämistyön etenemisestä vastaaminen. Ohjausryhmän tehtävät ovat: - valmistelee toimintasuunnitelman, talousarvion, arviointisuunnitelman ja tiedotussuunnitelman - valmistelee tutkimuksen hankinnan - seuraa, ohjaa ja koordinoi projektin etenemistä ja suunnitelmien toteutusta - toimii työntekijöiden tukena toimintasuunnitelman käytännön toteutuksessa - projektiryhmän jäsenet toimivat koordinoivana linkkinä edustamansa taustayhteisön muihin toimijoihin. - seuraa ja ohjaa opiskelijayhteistyötä pääkaupunkiseudun eri oppilaitosten kanssa Tämän ryhmän taustalla toimii pääkaupunkiseudun vanhustyön ylimmän johdon verkosto, jolla on säännöllinen kokoontumisaikataulu vuosittain. PKS- vanhustyön johdon kokouksiin valmistellaan

9 GeroMetron toimintaa koskevat asiat ja ryhmä toimii ylimpänä linjaavana ryhmänä eli tässä mielessä vastaa kehittämisrakenteen toiminnan edellytyksistä ja työskentelyn etenemisestä. Myös resursointia koskevat kysymykset nostetaan pks-johtoryhmän päätäntään. Ryhmä hyväksyy kehittämissuunnitelman ja siihen tulevat muutokset sekä talousarvion ja seuraa ja vastaa budjetin toteutumisesta. Se hyväksyy tutkimussuunnitelman ja siihen tulevat muutokset sekä päättää tutkimuksen hankkimisesta ja mahdollisesta kilpailuttamisesta. 2.3 Koulutus GeroMetron ensimmäisen kehittämiskauden on tarkoitus käynnistyä koulutusperiodilla, jolloin järjestetään koulutusta valituille vanhustyön kehittämisyksiköille, mm. vertaisryhmätyöskentelyä kehittämiskauden teemasta ja kehittämisosaamisesta. Koulutusperiodin aikana yksiköitä ohjataan myös tunnistamaan ja rajaamaan teemaan liittyvää omaa kehittämistarvetta ja -tehtävää. Teemas ta (ikäihmisen kotona asumisen tukeminen) pyritään järjestämään myös laajempaa koulutusta, johon kaikkien pääkaupunkiseudun vanhuspalvelujen henkilökunnan olisi mahdollista osallistua. Toiminta kiinnittyy kuntien omaan kehittämistoimintaan ja on osa kuntien täydennyskoulutusta. Lähtökohtana on, että henkilöstön jatkuvan kehittämisen ja työssä oppimisen ote vahvistuu. Kuntien omalla rahoituksella on tarkoitus kattaa mm. koulutuskustannuksia. Mikäli Helsinki panostaa yhden työntekijän GeroMetron yhteiseen kehittämistyöhön, voisivat muut kunnat osallistua omilla prosenttiosuuksillaan samassa suhteessa yhteisiin koulutuskustannuksiin. Koulutusta on tarkoitus vaiheistaa: - Käynnistämisvaiheessa: Järjestetään koulutusta valittaville kehittämisyksiköille, mm. työpajoja aiheesta sekä kehittämisosaamiskoulutusta. Myös kehittämisteemaa koskevaa sisällöllistä koulutusta on tarkoitus järjestää (esim. ulkopuoliset kouluttajat) ainakin kehittämisyksiköille ja mahdollisuuksien mukaan kehittämisteemasta pyritään järjestämään myös laajempaa koulutusta, johon kaikkien pääkaupunkiseudun vanhuspalvelujen henkilökunnan olisi mahdollista osallistua. - Kehittämistyön aikana: Koulutusta tarjotaan tukemaan kehittämisyksiköiden prosessia ja omaa työtä. Vertaisoppimista organisoidaan eri tavoin osaksi työskentelyä. - Kehittämistyön edetessä: Systemaattisen kehittämistyön myötä alkaa kertyä sekä käytäntöjä koskevaa tietoa että tutkimuksellista tietoa, jota koulutetaan laajemmin koko vanhuspalvelujen henkilöstölle.

10 2.4 Tutkimus Kun kehittämisyksiköt on valittu ja niiden kehittämistehtävät ovat täsmentyneet, pohditaan millaista tietoa kehittämistyön tueksi tarvitaan. Perusajatus on, että tutkimusta organisoidaan kehittämisen tueksi. GeroMetron kehittämistyön päästyä käyntiin tehdään suunnitelma siitä, millaisia tutkimus- ja tietotarpeita kehittämiskokonaisuuteen liittyy. Tutkimusta on tarkoitus tuottaa monialaisesti. Socca ja perusterveydenhuollon yksikkö toimivat yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen liittymäpinnoilla tutkimuksen suunnittelun ja organisoinnin osalta. Kunnat ovat ilmaisseet halunsa siihen, että vanhustyötä kehitetään koordinoidusti Soccan ja Perusterveydenhuollon yksikön yhteistyönä. Kun kehittämisyksiköt ja niissä tapahtuvat kokeilut on saatu sovittua, niin aletaan suunnitella tutkimusta sen mukaisesti. Tutkimusasetelmat ja seuranta täytyy rakentaa kiinteäksi osaksi perustyötä ja yksiköiden kehittämistehtävää. Soccan on mahdollista hakea evo-rahoitusta vuosille , mutta se vaatisi hakemuksen valmistelua toukokuuhun 2014 mennessä. Tutkimus sekä tukisi kehittämistyötä että tuottaisi koulutusaineistoa. Kehittämistyön käynnistyttyä neuvotellaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksista tulla mukaan. Opiskelijayhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa on tärkeä osa Gero Metron toimintaa. Alustavia keskusteluja on jo käyty oppilaitosten kanssa ja mm. ammattikorkeakoulu Metropolian kanssa on pohdittu yhteisen tekemisen mahdollisuuksia. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa harjoitteluja ja tehdä oppimistehtäviä ja opinnäytetöitä kehittämisyksiköissä. 2.5 Resurssitarpeet GeroMetron tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevia kehittämisresursseja parhaalla mahdollisella tavalla synergian saavuttamiseksi. Kehittämisresursseiksi tarvitaan tässä vaiheessa ainakin kuntien työntekijöiden ja esimiesten työpanosta, projektiryhmän työpanosta sekä Soccan erikoissuunnittelijan työpanosta. Jatkossa kuntien omaa rahoitusta tarvitaan vanhustyön kehittämisasiantuntijan palkkaamiseksi kehittämisyksiköiden työskentelyn avuksi sekä koulutuskustannuksiin. Erityisesti alkuvaiheessa tarvitaan panostusta yhteisen kehittämisrakenteen luomiseen, jotta yhteiset kehittämistavoitteet kirkastuvat ja kehittämisyksiköiden työskentely pääsee vauhtiin. Oh-

11 jausryhmällä on keskeinen rooli kehittämisyksiköiden valinnassa ja yksiköiden orientoitumisessa kehittämistyöhön. Socca sijoittaa GeroMetroon erikoissuunnittelijan työpanosta kehittämisrakenteen luomiseen ja jatkuvaan suunnittelutyöhön, työskentelyn koordinointiin, kehittämisyksiköiden työskentelyn fasilitointiin sekä tutkimuksen ja koulutuksen organisoimiseen kehittämistyön tueksi. Kehittämisen tapa on sellainen, että se tukee perustyön tekemistä ja tapahtuu osana asiakastyötä. Kuntien kehittämisyksiköiden työntekijöiden työpanosta tarvitaan, mutta samalla ajatellaan, että kehittämisen on oltava riittävän kevyttä ja normaali osa arjen työtä. Työntekijät kehittävät joka tapauksessa omaa työtään ja tässä rakenteessa heille tarjotaan erityistä tukea ja koulutusta työnsä tueksi. Kehittämisrakenteen ajatus on, että kuntien pienellä lisärahalla ja -panostuksella, esimerkiksi ulkopuolisen koulutuksen järjestämiseen, saadaan aikaan suurempia hyötyjä mm. laajempien täydennyskoulutusten tarjoamisen kautta. Suurimmat hyödyt panostuksista kehittämistyöhön on nähtävä asiakastyön laadun parantumisessa ja asiakkaiden hyvinvoinnin lisääntymisessä sujuvampien palveluprosessien ansiosta.