DEHKON 2D -HANKE KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DEHKON 2D -HANKE KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 2003-2007"

Transkriptio

1 Kaija Korpela, Nina Peränen, Arja Lyytikäinen, Jouni Airola, Tanja Onatsu, Mauno Vanhala ja Juha Saltevo DEHKON 2D -HANKE KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA /2008

2 KESKI-SUOMEN SAIRAAHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 122/2008 DEHKON 2D -HANKE KESKI-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRIN ALUEELLA Kaija Korpela, Nina Peränen, Arja Lyytikäinen, Jouni Airola, Tanja Onatsu, Mauno Vanhala ja Juha Saltevo Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä 2008 Julkaisuaika: sivumäärä: 174 s. ISSN: tilaukset: KSSHP, Tieteellinen kirjasto puh ISBN-13: (NID.) ISBN-13: (PDF) elektronisena:

3 TIIVISTELMÄSIVU Julkaisun nimi: Dehkon 2D -hanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella Tekijät: Kaija Korpela, Nina Peränen, Arja Lyytikäinen, Jouni Airola, Tanja Onatsu, Mauno Vanhala ja Juha Saltevo Sivumäärä: Julkaisun luokitus: 174 s. alueelliset hoito-ohjelmat kehittämisprojektien loppuraportti selvitykset ja muut tutkimukset muut Tiivistelmäteksti: Suomen Diabetesliiton ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin koordinoimaa valtakunnallista Dehkon 2D -hanketta (D2D) toteutettiin vuosina viidessä sairaanhoitopiirin alueella, joista yksi oli Keski-Suomi. Dehkon 2D -hanketta rahoittivat Sosiaali- ja terveysministeriö, Raha-automaattiyhdistys sekä mukana olleet sairaanhoitopiirit. D2Dhanketta ohjasi D2D-vastuulääkärin johtama alueellinen ohjausryhmä. Ainoana kokoaikaisena työntekijänä toimi Diabetesliiton palkkaama aluekoordinaattori. Osa-aikaisesti D2D-työtä tekivät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palkkalistoilla projektityöntekijä, ravitsemuskoordinaattori, liikuntakoordinaattori sekä yksityisen työterveyshuollon hanketyöntekijä. D2D-hankkeen varoilla kustannettiin myös terveyskeskuksiin/terveydenhuollon kuntayhtymiin/alueille D2D-hanketyöntekijöitä väestöpohjan mukaisesti. D2D-hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin, vaikka pidempiaikaisten vaikutusten arviointi voidaankin tehdä vasta vuosien kuluttua. Terveyskeskukset ja työterveysasemat ottivat pysyvästi käyttöönsä tyypin 2 diabeteksen riskitestin vyötärönympäryksen mittamisineen. Toimipaikkoihin räätälöitiin arkikäyttöön soveltuvia korkean riskin asiakkaan tunnistamisen ja elämäntapaohjauksen hoitopolkuja ja ne juurtuivat osaksi normaalia toimintaa. D2D-hankkeen aikana järjestettiin valtaisa määrä erilaisia koulutuksia (muun muassa muutosvaihemallista, painonhallinnan ryhmäohjauksesta ja terveyskunnon mittauksista) sekä tuotettiin runsaasti erilaista materiaalia kentän toimijoiden työn tueksi. Keski- Suomessa toteutettiin myös ihmistä tavoittanut terveysmessukiertue. Kaiken kaikkiaan D2D-hanketta oli Keski-Suomessa toteuttamassa laaja ja innostunut yhteistyökumppaneiden verkosto, mikä oli avaintekijä hankkeen onnistumisessa. D2Dhankkeen aikana ideoitiin, kehiteltiin ja toteutettiin kymmenittäin uusia hyviä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon käytäntöjä. Hankeaikaa toteutettiin myös sekä D2D-tiedonkeruu että kaksi D2D-väestötutkimuksta. Laajempi tiivistelmä on luettavissa heti tämä raportin alkulehdillä.

4 2 TIIVISTELMÄ Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on tehty jo vuosia työtä alueen väestön terveyden edistämiseksi ja tässä työssä on ollut mukana myös preventiivinen näkökulma eri muodoissaan. Strategisena linjauksenaan sairaanhoitopiiri pyrkii edistämään keskisuomalaisten terveyttä erikoissairaanhoidon keinoin. Vuonna 1998 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hyväksyttiin WHO:n kansainväliseen terveyttä edistävät sairaalat -verkostoon (Health Promoting Hospitals = HPH). Vuoden 2002 lopulla Keski-Suomen sairaanhoitopiiri päätti lähteä mukaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeeseen, joka myöhemmin nimettiin Dehkon 2D -hankkeeksi. Alueellinen ohjausryhmä, sen puheenjohtaja (vastuulääkäri) ja terveyskeskusten vastuuhenkilö nimettiin keväällä Aluekoordinaattori aloitti työnsä kesäkuun 2003 alussa. Valtakunnallista Dehkon 2D -hanketta toteutettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina Ennen hankkeen alkua vuonna 2002 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asui henkilöä ja vuoden 2007 lopussa henkilöä. Vuonna 2002 kuntia oli 30 ja vuonna 2007 vastaava lukumäärä oli 28, ja liitoskehitys jatkuu edelleen vilkkaana. Keski-Suomessa on 41 terveysasemaa ja lähes 30 yksityisiä työterveyspalveluja tuottavaa yksikköä. Myös yksityisten lääkäriasemien ostoja, fuusioita ja erilaisia uudelleen järjestelyjä (esim. liikelaitostumisia) on tapahtunut runsaasti D2D-hankkeen aikana. Keski-Suomen D2D-toiminnan rungon muodostivat: - D2D-vastuulääkärin johtama alueellinen ohjausryhmä - hankkeen yhteiset työntekijät (aluekoordinaattori, projektityöntekijä, ravitsemuskoordinaattori, liikuntakoordinaattori ja yksityisen työterveyshuollon hanketyöntekijä) - terveyskeskusten/terveydenhuollon kuntayhtymien itsensä valitsemat D2Dhanketyöntekijät sekä D2D-työryhmät - terveyskeskusten ja työterveysasemien aktiiviset työntekijät - laaja yhteistyöverkosto eri toimijoiden kesken Alueellinen ohjausryhmä kokoontui vastuulääkärin johdolla 4-7 kertaa vuodessa vetäen toiminnan alueelliset päälinjaukset. Koko hankkeen käytössä Keski-Suomessa olleet työntekijät tekivät tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että alueen muiden toimijoiden kanssa. He kiersivät maakuntaa niin tiiminä (D2D-kuntavierailukierrokset) kuin kukin itsekseen kouluttaen ja pitäen kokouksia paikallisten työntekijöiden kanssa. D2D-hanke-

5 3 työntekijät kokoontuivat aluekoordinaattorin johdolla työkokouksiin 6-8 kertaa vuodessa kouluttautumaan, oppimaan toinen toisiltaan ja miettimään yhdessä, kuinka terveyskeskuskohtaiset D2D korkean riskin asiakkaan hoitopolut saadaan arjessa toimiviksi. Terveyskeskustasolla paikalliset D2D-vastuutyöryhmät suunnittelivat ja toteuttivat paikallistason D2D-toimintoja. Myös laaja yhteistyökumppaneiden joukko oli innolla mukana toteuttamassa D2D-hanketta. Keski-Suomessa D2D-hankkeessa oli mukana alueen kaikki terveyskeskukset ja käytännöllisesti katsoen myös kaikki yksityiset työterveysasemat. Omaleimaista, muista D2D-hankealueista poikkeavaa toimintaa Keski-Suomessa ovat olleet juuri nämä terveyskeskusten (tai tietyn alueen) omat D2D-hanketyöntekijät. He olivat avaintoimijoita vietäessä D2D-hanketta osaksi terveyskeskuksen pysyvää arkea. Yksityisen työterveyshuollon hanketyöntekijä puolestaan vastasi oman aikansa yksityissektorin mukaan saamisesta. Laajalla yhteistyöllä on saatu aikaan toimipaikkakohtaisesti räätälöidyt, arjessa toimivat korkean riskin asiakkaan hoitopolut niin kunnallisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa. Ammattilaisten valmiuksia terveydenedistämiseen on lisätty tarvelähtöisillä ja monin eri tavoin toteutetuilla niin paikallisilla kuin alueellisillakin koulutuksilla. Esim. painonhallinnan ryhmäohjaajia koulutettiin lähes 100, Pieni Päätös Päivässä (PPP)-koulutuksilla 60 ja Tavoitteena TasaPaino -koulutuksella 28 henkilöä. Jo perinteikkäät alueelliset diabeteskoulutuspäivät ja hankeaikaiset D2D-Nostepäivät vetivät kerta toisensa jälkeen satoja osallistujia. Fysioterapeutteja koulutettiin tekemään korkean riskin henkilöille terveyskunnon mittauksia ja koko henkilökuntaa koulutettiin muutosvaihemallin käyttöön sekä voimavaralähtöiseen terveysneuvontaan. Myös useita muita koululutustilaisuuksia järjestettiin eri kohderyhmille. Keski-Suomen lippulaivoja ovat olleet vuosina ympäri maakuntaa kiertänyt ja ihmistä tavoittanut terveysmessukiertue, fysioterapeuttien työvälineiksi kehitetyt terveyskunnon mittaukset sekä toimijoiden työn tueksi ja asiakkaiden omavastuullisuuden lisäämiseksi tuotettu materiaali, esimerkiksi D2D-Koulu-CD ruokakuvineen. D2Dhankeaikana Keski-Suomen alueella on ideoitu ja kehitetty useita uusia hyviä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon käytäntöjä, jotka ovat jääneet elämään. Näistä 31 on raportoituna julkaisussa DEHKO-raportti 2007:1 Palkitut ja arjessa koetellut Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hyvät käytännöt. Dehko-palkittuja käytäntöjä Keski-Suomen alueella on kaksi: TerveysPuntari Saarijärvi-Karstula seudun nettipäiväkirja ( ) ja Syöden solakaksi - hikoillen hoikaksi terveysmessukiertue Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ( ).

6 4 D2D-tiedonkeruussa on Keski-Suomessa ollut kaikkiaan mukana 1718 korkean riskin henkilöä, joista noin 50 %:lle oli tehty myös vuosikontrollit mittauksineen. Heidän eri mittaustuloksissaan oli nähtävissä myönteisiä muutoksia. Tämän lisäksi ns. lyhyt käynti - lomakkeita (7-14 pistettä riskitestissä) täytettiin 1235 henkilöstä. Paperilomakkeista sähköiseen tiedonkeruuseen siirtyminen kesken hankkeen vähensi ratkaisevasti toteutuneiden vuosikontrollien kaksoiskirjaamista tiedonkeruuta varten. D2D-Väestötutkimus tehtiin Keski-Suomessa syksyllä 2004 ja syksyllä Vuoden 2004 tulokset kertoivat mm. sen, että tunnistamattomia diabeetikoita oli vuotiaissa enemmän kuin tunnistettuja. Kansanterveyslaitos julkaisee myöhemmin vuoden 2007 tutkimuksen tulokset. Kansanterveyslaitos teki Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) tutkimuksen. Ikävakioituna kohdejoukkona oli vuotiaat ja tutkimusvuodet olivat 2004, 2005 ja Verrattaessa muihin D2D-hankkeessa mukana oleviin sairaanhoitopiireihin keskisuomalaiset olivat kaikkein tietoisimpia diabeteksen ehkäisyohjelmasta, he olivat eniten osallistuneet hankkeeseen liittyvään toimintaan ja heistä prosentuaalisesti eniten (jopa 10 %) oli muuttanut tottumuksiaan hankkeen vuoksi. Näin tietoisuuden lisääntyminen avaa mahdollisuuksia myös elintapojen muuttamiselle. Keski-Suomen D2D-hankkeen loppuraportti on luettavissa kokonaisuudessaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisusarjassa (vuoden 2008 julkaisut näytön oikeasta yläreunasta). Tällöin lukijalla on mahdollisuus tutustua myös linkkien takana oleviin aineistoihin.

7 5 ENGLISH SUMMARY The medical staff in the Central Finland Health Care District has worked for years to improve the health of local people. Preventive viewpoint in its different forms has been present in this work. As its strategic guideline the hospital district tries to improve the health of the inhabitants of Central Finland by means of special nursing. In 1998 the Central Finland Health Care District was admitted as a member of the international network called Health Promoting Hospitals. In the end of year 2002 the Central Finland Health Care District decided to join a project to prevent diabetes which became later known as Dehko 2D project. The regional guidance group, its chairman (the doctor in charge) and the person in charge of health centers were nominated in the spring The regional coordinator started to work in the beginning of June The national Dehko 2D project was carried out in the Central Finland Health Care District between 2003 and Before the project started in 2002 there were people living in the Central Finland Health Care District and in the end of year 2007 the corresponding number was In 2002 there were 30 municipalities and two less five years later. Annexation of municipalities continues to increase. In Central Finland there are 41 health centers and nearly 30 units that provide private occupational health services. Purchases of private clinics, merges and different rearrangements (for example public utilities becoming enterprises) have also taken place during the D2D project. The skeleton of Central Finland s D2D activity was formed by: * D2D guidance group led by the doctor in charge * project s common employees (regional coordinator, project employee, nutrition coordinator, physical exercise coordinator, project employee from a private occupational health service) * D2D project employees and D2D teams chosen by health centers * active employees of health centers and occupational health centers * wide cooperation network among different officials The regional guidance group met 4-7 times per year led by the doctor in charge in order to draw the regional policy of the activities. Employees working for the project in Central Finland worked closely together as well as with other officials of the region. They went around the province both in teams (D2D municipality visits) and individually training local employees and holding meetings with them. D2D project employees assembled in the

8 6 charge of the regional coordinator 6-8 times a year to learn from each other and to reflect upon how to render the treatment paths of D2D high risk patients more efficient. On the level of health centers local D2D teams planned and carried out D2D activities on a local level. A wide group of cooperation partners was keen on carrying out D2D project. In Central Finland all the health centers and virtually all private occupational health centers participated in D2D project. Central Finland has been distinctive, diverging from other regions where D2D project has been implemented in the way that these D2D project employees of health centers (or of certain area) have acted. They were key officials when D2D project was introduced to health centers as part of everyday life. Project workers of private occupational health care were responsible for getting their own regional private sectors to join the project. With wide cooperation the officials in charge of D2D project have managed to bring about high risk patients treatment paths that work well in everyday life and that are tailored for each position both in public and private health care. The readiness of professionals to promote health has been increased in many different ways by implementing need based trainings locally and regionally. For example group instructors of weight control were trained nearly 100, 60 people were trained in PPPtraining and Tavoitteena tasapaino ( The goal in balance ) taught 28 instructors. Traditional regional Diabetes training days and D2D buoyant force days attracted hundreds of participants day after day. Physiotherapists were trained to measure the health conditions of high risk patients and the whole staff was trained to use the change phase model and resource based health counseling. Several other training occasions were also held for different target groups. Central Finland s flagships have been Eat to be slim, exercise to be slender -health fair tour that was on tour around Central Finland from 2004 till 2007 and reached people, health condition measurements that were developed as tools for physiotherapists and material (for example D2D school CD with its pictures of food) that was produced to support the work of the officials and to enhance the patients own responsibility. During the D2D project a countless number of new and good practices for preventing and treating diabetes have been composed and developed in Central Finland. 31 of these have been reported in the publication Dehko report 2007:1 prize-winning and tested in everyday life - the good practices of the prevention and treatment of diabetes. There are two prize-winning Dehko practices in the region of Central Finland: Terveyspuntari ( Health Barometer ) - Internet diary (7 th February 2006) in the region of Saarijärvi-Karstula and

9 7 Eat to be slim, exercise to be slender -the health fair tour in the Central Finland Health Care District (16 th November 2007) high risk patients have been involved in collecting D2D data in Central Finland and about 50% of them have undergone annual control check ups with their usual measurements. Positive changes could be seen in the measuring results. In addition to this so called short visit forms (7-14 points in the risk test) were filled of 1235 people. The change-over from paper forms to electronic data collecting in the middle of the project decreased decisively the double entries of implemented annual control check ups. D2D population research was carried out in Central Finland in the autumn 2004 and in the autumn The results from the year 2004 discloses among other things that there were more unidentified diabetics than identified ones among year-olds. National Public Health Institute will later publish the results from the research done in National Public Health Institute conducted a survey of the health behavior and health of Finnish adult population in The age standardized target group consisted of year-olds and the research years were 2004, 2005 and In comparison with other hospital districts involved in D2D project, the people in Central Finland were more informed of the diabetes prevention program, they had participated in activities involving the project the most and even 10% of them had changed their habits because of the project. This was perceptually bigger proportion than elsewhere in Finland. This way increasing the awareness opens up possibilities for changing the habits of living. The final report of Central Finland s D2D project from 2003 till 2007 can be read in full in the Central Finland Health Care District s publications (the publications of the year 2008 are in the upper right corner of a display). This way the reader has a chance to acquaint themselves with the materials behind the links.

10 8 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Sairaanhoitopiirin kuvaus Terveyskeskusten rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia D2D-hankeaikana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri terveyttä edistävänä toimijana Työterveyshuolto Hankkeen sopimukset ja talous Keski-Suomessa Päätökset ja sopimukset D2D-hankkeen rahoitus ja kustannukset Hankkeen organisaatio ja työryhmät sairaanhoitopiirissä Alueellinen ohjausryhmä ja D2D-tiimi D2D-hanketyöntekijät Terveyskeskusten ja työterveysasemien yhteyshenkilöt ja työryhmät Valtakunnalliset johto-, seuranta- ja ohjausryhmät D2D-HANKE KESKI-SUOMESSA D2D-hankkeen toiminta kokonaisuudessaan D2D-hanke kunnissa/terveyskeskuksissa D2D-hanketyöntekijät avaintoimijoina riskitestin käyttöönotossa Korkean riskin asiakkaan ohjaus D2D-hoitopolut ja -toimintasuunnitelmat D2D-kuntakierrokset D2D-hanke kunnallisessa työterveyshuollossa D2D-hanke yksityisessä työterveyshuollossa D2D-hanke erikoissairaanhoidossa Korkean riskin asiakkaan tunnistaminen erikoissairaanhoidossa Terveystietokeskus Palanssi Yhteistyöverkostot Oppilaitosyhteistyö Yhteistyö muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa Terveyden edistämisen foorumi ja Kantere Apteekkiyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö... 42

11 9 3 D2D-HANKKEEN STRATEGIOIDEN TOTEUTUMINEN KESKI- SUOMESSA Korkean riskin strategia Korkean riskin strategian tavoitteet Korkean riskin asiakkaan hoitopolut Keski-Suomessa Sydäninfarktin tai muun valtimotapahtuman sairastaneet Raskausdiabetes Väestöstrategia Väestöstrategian tavoitteet Terveysmessukiertue Yleisöluennot ja D2D-näyttelyt Muita yhteistyössä toteutettuja väestötapahtumia Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategian tavoitteet Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategian toteuttaminen Keski- Suomessa KESKI-SUOMEN ALUEEN YHTEISET TYÖNTEKIJÄT D2D- HANKKEESSA, D2D-TIIMI Aluekoordinaattori Projektityöntekijä Ravitsemuskoordinaattori Ravitsemuskoordinaattorin työ D2D-hankkeessa Painopisteenä ammattilaisten kouluttaminen ja ravitsemusneuvonta-aineiston tuottaminen Ravitsemuskoordinaattoreiden työ ravitsemusterapeuttien ja ammattihenkilöstön kokemana Liikuntakoordinaattori Liikuntakoordinaattorin työn pääpiirteet Liikuntakoordinaattoreiden työ ammattihenkilöstön kokemana Liikuntakoordinaattorin työn jatkuvuus Yksityisen työterveyshuollon hanketyöntekijä... 63

12 10 5 KEINOJA JA TULOKSIA KESKI-SUOMESSA Koulutus Koulutustarpeen arviointi ja suunnitelmat Alueelliset koulutukset Paikalliset koulutukset Väestölle suunnatut koulutukset Tuotetut ohjausaineistot ammattilaisten tueksi ProWellness D2D-tietojärjestelmän käyttö Käyttöönotto valtakunnan tasolla Käyttöönotto paikallisella tasolla Käyttäjäkoulutukset ja järjestelmän käytön opastukset Järjestelmän ehkäisyosion arviointia ja käyttökokemuksia Viestintä ja näkyvyys mediassa Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä ja näkyvyys lehdistössä Viestinnän onnistumisen arviointi Korkean riskin kohortti Tiedonkeruun taustaa Korkean riskin kohortin seulonta, interventio ja seuranta Aineiston analyysi Tulokset Johtopäätökset ja suositukset D2D-väestötutkimukset Keski-Suomessa Ensimmäinen D2D-Väestötutkimus syksyllä Toinen D2D-Väestötutkimus syksyllä Sokerirasitus- ja rasvakokeiden kertomaa Hyvät käytännöt PÄÄTELMÄT JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Mitä pysyviä jälkiä D2D-hankkeesta jäi Keski-Suomeen Missä D2D-hankkeessa on onnistuttu? Mitä olisi kannattanut tehdä toisin Preventiotyön jatkuminen Keski-Suomessa LÄHTEET... 95

13 11 LIITTEET Liite 1. Diabeteksen riskitesti Liite 2. D2D korkean riskin asiakkaan hoitopolku yksityisessä työterveyshuollossa Liite 3. D2D korkean riskin asiakkaan hoitopolku Keski-Suomen keskussairaalassa / erikoissairaanhoidossa Liite 4. PPP-ryhmät Keski-Suomessa Liite 4. D2D-hankeaikana Keski-Suomessa tuotettua materiaalia Liite 6. Dehkon 2D -hankkeessa Keski-Suomessa vuosina mukana olleet toimipaikat Liite 7. Terveysmessupaikkakunnat ja kävijämäärät Liite 8. Luettelo keskisuomalaisissa lehdissä olleista D2D-artikkelista vuosina Liite 9. D2D-hanketyöntekijän tehtäviä Liite 10. Apukysymyksiä D2D-projektipäiväkirjan tekoa varten hanketyöntekijöille Liite 11. Apukysymyksiä D2D-toimintasuunnitelmaan 2007 terveyskeskuksille Liite 12. Opiskelijoiden laatimia projekti- ja opinnäytetöitä D2Dhankkeen aikana Liite 13. D2D-hankkeeseen liittyviä kongressi- ja seminaariesitelmiä sekä abstrakteja Liite 14. Sokerirasituskokeet Keski-Suomen terveyskeskuksissa/thky:ssä v (%:t 45 v. ->) Liite 15. Rasvakokeet Keski-Suomen terveyskeskuksissa/thky:ssä v (%:t 45 v. ->) Liite 16. Kelan tilastoja diabeteksen takia erityiskorvausoikeuden saaneiden määristä Keski-Suomessa vuosina Liite 17. Yhteenvetoraportti D2D-hankkeen vierailuista kunnallisen työterveyshuollon toimipaikoissa vuonna Liite 18. Koontiraportti kuntavierailuista syksyllä Liite 19. Artikkeli Suomen Lääkärilehdessä 3/ Liite 20. Runo: Kenen on vastuu, jos sairastun? Liite 21. D2D-hankkeen aikana Keski-Suomessa tehtyjä postereita Liite 22. Poimintoja D2D-hanketyöntekijöiden raporteista

14 12 1 JOHDANTO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, DEHKO, hyväksyttiin vuonna 2000 kansalliseksi terveysohjelmaksi. Aloite siihen tuli Suomen Diabetesliitolta, joka kutsui asiantuntijaryhmän ohjelmaa valmistelemaan. Eräs ohjelman päätavoitteista oli diabeteksen ehkäisy. Vuonna 2001 julkaistiin suomalainen merkittävä diabeteksen ehkäisytutkimus DPS (Diabetes Prevention Study), jossa saavutettiin elintapainterventiolla 58 % diabeteksen ilmaantumisen väheneminen interventioryhmässä verrattuna tavanomaista ohjausta saaneeseen kontrolliryhmään. Haluttiin katsoa, voidaanko tämän tutkimuksen tulokset toteuttaa elävässä elämässä ja Diabetesliitto tarjosi kaikille sairaanhoitopiireille mahdollisuutta lähetä mukaan käytännön diabeteksen ehkäisyhankkeeseen, joka nimettiin Dehkon 2D-hankkeeksi (D2D). Taustaselvittelyiden jälkeen pidettiin Keski-Suomen keskussairaalassa Diabetesliiton kanssa (DEHKOn pääsihteeri Leena Etu-Seppälä ja toimitusjohtaja Jorma Huttunen) neuvottelu, jonka seurauksena johtajaylilääkäri Jukka Puolakka ilmoitti K-S sairaanhoitopiirin lähtevän mukaan hankkeeseen. Vaadittava omavastuuosuus päätettiin myöntää tutkimus- ja kehittämismäärärahoista. Myöhemmin D2D-ohjelma sisällytettiin K-S sairaanhoitopiirin strategisiin hankkeisiin, johon tehtiin tarvittava rahoitusvaraus. Tämä suunnitelma hyväksyttiin liittohallituksen kokouksessa K-S sairaanhoitopiirin johtoryhmä nimesi hankkeen Keski-Suomen ohjausryhmän puheenjohtajaksi erikoislääkäri Juha Saltevon. Projektin terveyskeskusten vastuuhenkilöksi nimettiin ylilääkäri Mauno Vanhala Laukaasta. Ohjausryhmä lähetti alueen terveyskeskusten johdolle ja työterveysyksiköille päivätyn kirjeen, jossa pyydettiin kaikista yksiköistä mukaantuloa ja vastuulääkärin ja - hoitajan nimeämistä. Diabetesliiton palkkaama Keski-Suomen aluekoordinaattori Kaija Korpela aloitti työnsä Ensimmäinen yhteinen kokous pidettiin Majakoskella ja Dehkon 2D -hanke Keski-Suomessa pääsi käytännössä alkamaan. Dehkon 2D -hanke eli D2D-hanke oli yksi osa valtakunnallista DEHKOa eli Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa D2D-hanke oli Diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, joka toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosien aikana. D2D-hanketta toteutettiin aluksi Keski-Suomen lisäksi Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä. Pohjois-Savon sairaanhoi-

15 13 topiiri tuli mukaan vuoden 2005 alusta. Näiden sairaanhoitopiirien alueilla toimivat Diabetesliiton palkkaamina aluekoordinaattoreina Auli Pölönen (Pirkanmaa), Arja Hyytiä (Etelä- Pohjanmaa), Karita Pesonen (Pohjois-Pohjanmaa) ja Mervi Lehmusaho (Pohjois-Savo). Valtakunnallisena koordinaattorina oli erikoislääkäri Timo Saaristo Tampereelta. D2D-hankkeen toiminnan perustana oli Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanoa varten laadittu Projektisuunnitelma : Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Tämän projektisuunnitelman mukaisesti toteutettiin korkean riskin asiakkaiden hoitopolkujen räätälöintiä terveyskeskus- ja työterveysasemakohtaisesti. Työtä ohjasi kolme strategiaa: 1. Korkean riskin strategia 2. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia 3. Väestöstrategia D2D-hankkeelle asetettiin viisi tavoitetta: 1. Vähentää tyypin 2 ilmaantuvuutta neljänneksellä sekä vähentää diabetekseen läheisesti liittyvien sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden vallitsevuutta merkittävästi henkilöillä, joilla diabeteksen ja sydän- ja vesisuonisairauksien riski on korkea; hankkeen käynnistämät toimet toteutetaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon normaalin toiminnan osana. 2. Tunnistaa tyypin 2 diabetes oireettomassa varhaisvaiheessa niiltä henkilöiltä, joilla diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski on korkea. 3. Kehittää uusia ja tukea jo käytössä olevia tyypin 2 diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja ja käytäntöjä perusterveydenhuollossa. 4. Arvioida tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitä varten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia. 5. Lisätä väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä sekä tukea tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategian toteutumista. Dehkon 2D -hankkeen johtoryhmän tehtävänä oli valtakunnallisella tasolla vastata Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen etenemisestä suunnitellulla ja sovitulla tavalla. Johtoryhmän kokoonpano oli:

16 14 Pihlajamäki, Jaakko, pj., sairaanhoitopiirin johtaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Uusitupa, Matti, varapj., professori, Kuopion yliopisto Kiuru, Satu, sihteeri, Dehko-sihteeri, Suomen Diabetesliitto Saaristo Timo, esittelijä, valtakunnallinen koordinaattori, Suomen Diabetesliitto Huttunen, Jorma, toimitusjohtaja, Suomen Diabetesliitto Kesäniemi, Antero, professori, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Niskanen, Leo, professori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (v.2005 alusta) Oksa, Heikki, toimialueen johtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Puolakka, Jukka, johtajaylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Puska, Pekka, pääjohtaja, Kansanterveyslaitos Vanhala, Mauno, ylilääkäri, Laukaan terveyskeskus/keski-suomen sairaanhoitopiiri Tämän raportin tarkoituksen on kuvata D2D-hankkeen etenemistä ja toimintoja siten, että lukija saa kokonaiskuvan keskisuomalaisesta tavasta implementoida korkean riskin asiakkaan hoitopolut osaksi terveyskeskusten ja työterveysasemia normaalia arkityötä. Näin lukija voi halutessaan poimia mielestään parhaat käytännöt ja soveltaa ja edelleen kehittää niitä oman toimipaikkansa tyypin 2 diabeteksen ja muiden valtimotautien ehkäisytyössä. Dehkon 2D hanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella loppuraportin kirjoittajat olivat: Airola, Jouni, liikuntakoordinaattori, TtM, LitM Korpela, Kaija, aluekoordinaattori, TtM, th, sh Lyytikäinen, Arja, ravitsemusterapeutti, MMM Onatsu, Tanja, D2D-liikuntakoordinaattori, TtM, fysioterapeutti Peränen, Nina, D2D-projektityöntekijä, TtM, kätilö Saltevo, Juha, D2D-vastuulääkäri, LT Vanhala, Mauno, osastonylilääkäri, yleislääketieteen professori Raportti on ollut kommenttikierroksella D2D-alueellisen ohjausryhmä jäsenillä sekä D2Dhanketyöntekijöillä. Heiltä tuli tärkeitä lisäyksiä ja rakentavia kommentteja ja heidän toivomansa korjaukset/täydennykset on tehty käytettävissä olevien resurssien puitteissa. D2D-hanke ei ollut tutkimushanke vaan Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisusarjassa (vuoden 2008 julkaisut näytön oikeasta yläreunasta), jolloin myös siinä olevat hyperlinkit avautuvat ja lukija pääsee tutustumaan laajemmin käytettyyn taustamateriaaliin.

17 Sairaanhoitopiirin kuvaus Keski-Suomen väestömäärä on kasvanut koko hankeajan. Väestömäärän muutos on nähtävissä taulukossa 1. Samoin ovat lisääntyneet Kelan terveyspuntarin mukaan diabetes, sepelvaltimotauti ja muutkin kansantaudit sairastavuuden summaindeksillä mitattuina. Näistä on alla olevien taulukoiden 2, 3 ja 4 lisäksi tarkempi kuvaus liitteissä. Vuosien 2003 ja 2008 kuntakartat näyttävät Keski-Suomen kunnat noina vuosina. Kuntaliitoksia on sekä ollut vireillä että toteutunut/toteutumassa useita. Merkittävin niistä lienee Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistyminen vuoden 2009 alussa. Keski-Suomen kunnat 2003 Keski-Suomen kunnat 2008 Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7687/08

18 16 Taulukko 1. Keski-Suomen väestömäärä vuosina Vuosi Väestömäärä Taulukko 2. Keski-Suomen kansantautien ikävakioitu summaindeksi vuoden 2006 lopussa Kelan terveyspuntari / Keski-Suomi Taulukko 3. Ikävakioitu diabetesindeksi Keski-Suomessa 2002 ja 2007 Kelan raporttien mukaan Diabetes Diabetes Hankasalmi 105,6 110,6 Joutsa 117,1 119,8 Jyväskylä 98,6 102,2 Jyväskylän mlk 99,5 110,9 Jämsä 102,9 106,8 Jämsänkoski 125,9 116,2

19 17 Kannonkoski 143,3 140,4 Karstula 140,3 138,7 Keuruu 110,9 118,7 Kinnula 119,1 110,3 Kivijärvi 135,9 114,1 Konnevesi 100,5 104,9 Korpilahti 114,3 114 Kuhmoinen 92,7 90,8 Kyyjärvi 146,2 146,7 Laukaa 108,7 110,4 Luhanka 112,6 116,8 Multia 118,4 144,7 Muurame 108,5 112,8 Petäjävesi 110,9 117,6 Pihtipudas 110,9 116,1 Pylkönmäki 173,6 151 Saarijärvi ,7 Toivakka 90 89,7 Uurainen 109,6 110,1 Viitasaari 103,9 120,9 Äänekoski 117,5 121 KESKI-SUOMI 115,8 117,0 KOKO MAA Taulukko 4. Ikävakioitu sepelvaltimotauti-indeksi Keski-Suomessa 2002 ja 2007 Kelan raporttien mukaan Sepelvaltimotauti Sepelvaltimotauti Hankasalmi 129,1 118,7 Joutsa 112,1 113,6 Jyväskylä 113,7 109,4 Jyväskylän mlk 119,4 118 Jämsä 98,3 101,3 Jämsänkoski 94,7 102,4 Kannonkoski 138,1 130,8 Karstula 123,1 136,5 Keuruu 95,7 95,1 Kinnula ,6 Kivijärvi 160,8 139,9 Konnevesi 120,1 113,3 Korpilahti 124,7 119,4 Kuhmoinen 85,5 100,1 Kyyjärvi 166,8 167,1 Laukaa 115,4 112,8 Luhanka 89,8 102,1 Multia 96,2 105 Muurame 118,3 112,2 Petäjävesi 105,8 114,2 Pihtipudas 123,9 136,4 Pylkönmäki 124,2 124,7 Saarijärvi 123,7 121,8

20 18 Toivakka ,4 Uurainen 101,8 109,3 Viitasaari 110,3 118 Äänekoski 125,5 128,8 KESKI-SUOMI 115,9 118,1 KOKO MAA Diabeteksen takia oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin saaneiden määrä on lisääntynyt vuosien aikana (taulukko 5). Vaikka erityiskorvausoikeuden saaneiden määrä kulkee diabeetikoiden todellisesta määrästä muutaman vuoden jäljessä, antaa se kuitenkin kuvan tilanteen kehityksestä. Viidessä vuodessa erityiskorvausoikeuden saaneiden määrä on Keski-Suomessa kasvanut noin hengellä. Vuonna 2002 tämä oikeus oli 3,0 %:lla koko väestöstä ja vuonna ,9 %:lla. Kuntakohtaiset erot olivat suuria, sillä vuonna 2007 pienin prosenttiosuus oli 3,1 % (Jyväskylässä) ja suurin oli 6,8 % (Pylkönmäellä). Liitteessä 14 on kuvattu erityiskorvausoikeuden saaneiden diabeetikoiden määrät kunnittain vuosina Taulukko 5. Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen perusteella ikäryhmittäin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina , Kelan tilasto v v v v v v v v v v v v v v v v v v Yli 84 v YHTEENSÄ

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

Elämäntaparyhmästä voimaa muutokseen. Liisa Lumiaho Liisa.lumiaho@ksshp.fi Puh. 0405800229

Elämäntaparyhmästä voimaa muutokseen. Liisa Lumiaho Liisa.lumiaho@ksshp.fi Puh. 0405800229 Elämäntaparyhmästä voimaa muutokseen Liisa Lumiaho Liisa.lumiaho@ksshp.fi Puh. 0405800229 Perusterveydenhuollon yksikkö Osastonylilääkäri, yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Terveyden edistämisen

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa

Lisätiedot

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä:

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen (vastuuhenkilö) Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

maatilojen suorat tuet

maatilojen suorat tuet TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Toteumatiedot vuodelta 2017 eivät ole vielä valmiit, joulukuun laskutuksesta esitetään vielä ennustetieto joka voi kuntakohtaisesti vielä muuttua.

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 19.4.2017 kaupunginjohtaja Ilkka Salminen Jämsä elämäsi tarina 1 Tilaisuuden ohjelma Avaus Yleiskatsaus kaupunginjohtaja Ilkka Salminen kaupunginjohtaja talousjohtaja

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät 11.12.2018 SOS ESH PTH Mikä APTJ? APTJ = Asiakas- ja PotilasTietoJärjestelmä Tavoitteena täyttää SOS, PTH ja ESH-

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Ennuste jäsenkunnittain laaditaan kuukausittain ja julkaistaan sairaanhoitopiirin www-sivuilla. Ennusteen julkaisemisen ajankohta on noin 20. päivä.

Lisätiedot

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin toimisto 2008 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2002-2007 Tietosisällöstä

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä 18.6. Arvoisa Vastaanottaja KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT 2020-2025 1 Yleistä 2 Maanpuolustusjuhlat Tämän

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Karstulan liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 16 Tieliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Elämän ILON Viikot - Hyvä käytäntö henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi työpaikalla

Elämän ILON Viikot - Hyvä käytäntö henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi työpaikalla Elämän ILON Viikot - Hyvä käytäntö henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi työpaikalla ENWHP Verkostotapaaminen 8.12.2010 Hotel GLO, Espoo Sello Maria Hallman-Keiskoski TtL,Ylihoitaja, terveyden edistäminen

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Kannonkosken liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 9 Tieliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2005-2010 SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010 Nettokustannukset sivut 9-53 Kansantauti-

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007 Lisälehti

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

Innostu yhteistyöstä!

Innostu yhteistyöstä! Innostu yhteistyöstä! 19.2.2019 Pihtipudas Anu Hätinen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Tuemme järjestöjä maakunta- ja sote-uudistuksen mukaan tuomassa toimintaympäristö muutoksessa Tarjoamme Järjestöille

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Henkilöstö 3/2012 Henkilöstömäärä Päätoimiset 300 henkilöä

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA!

KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA! KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA! Moniammatillinen näkökulma kuntoutussuunnitelmassa Terveyssosiaalityön palvelut lakkautettu - Äänekoskelta - Äänekoski, Suolahti, Sumiainen - Jämsästä - Jämsä, Jämsänkoski,

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Muistio Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen, Keski. Suomen seututerveyskeskuskuntien ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin

Muistio Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen, Keski. Suomen seututerveyskeskuskuntien ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Hyvinvointiareena 18.9.2019 Ylilääkäri Eija Puhalainen Rehtori Antti Lautala 20.9.2019 Eija Puhalainen ja Antti Lautala 1 Kouvolan Liikkuva koulu

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN KOKOONPANO

KESKI-SUOMEN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN KOKOONPANO NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA KESKI-SUOMEN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN KOKOONPANO 1. Neuvottelun osapuolet Hankasalmen kunta Joutsan kunta Kannonkosken kunta Karstulan kunta Kinnulan kunta Kivijärven kunta

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot