lapec PERUSSOPIMUS Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Osa puhdasta Lappia

Transkriptio

1 lapec Osa puhdasta Lappia Lapin Jätehuolto kuntayhtymä PERUSSOPIMUS

2

3 LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS SISÄLTÖ KUNTAYHTYMÄ JA SEN TEHTÄVÄT 1 NIMI JA KOTrPAlKKA 3 2 JÄSENKUNNAT 3 3 TARKOITUS JA TOIMIALA 3 4 TEHTÄVÄT 4 5 JÄSENKUNNlLLE JÄÄVÄT TEHTÄVÄT 5 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO yhtymäkokous 5 6 J ÄSENKUNTIEN YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAT 5 7 JÄSEN KUNTIEN ÄÄNIVALLAN PERUSTEET YHTYMÄKOKOUKSESSA 5 8 yhtymäkokoukset 5 9 YHTYMÄKOKOUKSEN TEHTÄVÄT 6 10 YHTYMÄKOKouKSEN PÄÄTÖSVALTAlSUUS 6 II JÄSENKUNTIEN YHTYMÄKOKOUKSELLE ESITTÄMÄT ASlAT YHTYMÄKOKOUKSEN PÄÄTÖKSENTEKO 7 [3 KOKOUSKUTSU 7 HALLITUS 7 14 KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI 7 15 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA PÄÄTÖKSENTEKO 7 TOIMITUSJOHTAJA 8 ]6 VALfNTA 8 17 TOIMITUSJOHTAJAN TEHTÄVÄT 8 LAUTAKUNNAT 8 18 LAUTAKUNNAT 8 JÄSEN KUNTIEN OSUUDET KUNTA YHTYMÄN VAROISTA JA VELO1ST A. 19 PERUSPÄÄOMA JA SEN KORKO 9 20 JASENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU 9 TALOUS 21 TOIMiNNAN RAHOITUS PÄÄOMAMENOT TALOUSARVIOJASUUNNITELMA SUUNNITELMAPOISTOT RAHASTOJEN PERUSTAJYlINEN JA LAKKAUTT AMINEN PALVELUroEN HINNOITTELU Il HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 27 HALUNNON JA TALOUDEN TARKASTUS 11 KUNTAYHTYMÄN LAAJENTAMINEN 28 KUNTAYHTYMÄN LAAJENTAJYlINEN 11 KUNT AYHTYMÄST Ä EROAMINEN 29 JÄSENKUNNAN EROAMINEN 12 KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITyS

4 2 30 PURKAMINEN LOPPUSELVITYS 12 VOIMAANTULO JA SITOVUUS 32 SOPIMUKSEN VOIMAAJ"\JTULO JA OIKEUSVAlKUTUKSET Allekirjoitukset. Liitteet

5 3 LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMI E KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄJASENTEHTÄVÄT 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Lapin Jätehuolto kuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Sodankylän unta. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän perustajajäsenkunnat ovat Inari, Kittilä, Sodankylä ja Kemijärvi. Kuntayhtymän muita jäsenkuntia ovat Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Enontekiö ja Muonio. Kuntayhtymään voi liittyä muita jäsenkuntia. 3 Tarkoitus ja toimiala Kuntayhtymän tarkoituksena on kuntalaissa (365/1995) ja jätelaissa (l072/1993) säädettynä jäsenkuntien yhteistoimintamuotona huolehtia jäsenkuntien jätehuollon toimialaan kuuluvien velvollisuuksien hoitamisesta sekä käytännön jätehuoltotehtävien jäljestämisestä jätelaissa säädetyllä tavalla. Kuntayhtymällä on koko toirnialueeuaan tai sen osassa valta päättää järjestetyn jätteenkuljetuksen muodosta jätelain 3 :n 2 momentin ja 10 :n mukaise ti. Kuntayhtymän toiminta järjestetään itsekannattavuuden periaatteen mukaan niin, että yhtymä varautuu kohtuullisilla maksutuotoilla kattamaan toiminnan kaikki kulut. Maksuilla kannustetaan jätteen määrän vähentämiseen ja jätteiden hyödyntämiseen. Kuntayhtymän tarkoituksena on toimia yleisen edun tarkoituksessa eikä sen tarkoituksena ole voiton tuottaminen. Kuntayhtymällä ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Kuntayhtymä kilpailuttaa hankintalain soveltamisalaan kuuluvat julkiset hankintansa.

6 4 4 Tehtävät Kuntayhtymän tarkoituksen ja toimialan mukaisesti kuntayhtymä 1) huolehtii jätelain mukaisesti järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräyksen ja lajittelun organisoinnista sekä keräyspaikkojen määräämisestä koko kuntayhtymän alueella (hajaasutusalueiden asuinkiinteistöt mukaan lukien); 2) huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta yhdyskuntajätteen kuljetuksen järjestämisestä joko kuntayhtymän toimesta tai sopimusperusteisesti. Tavoitteena on kuntayhtymän toimintana järjestetty kuljetus vuoden 2008 loppuun mennessä; 3) huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn sekä kunnalle uuluvan ongelmajätehuollon järjestämisestä, jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn välivarastointiin kuuluvien siirtokuormausasemien sijoittamisesta sekä tarvittaessa jätteen käsittelypaikk jen määräämisestä ja yhdyskuntajätteen hyödyntämispaikkojenja -tapojen määräämisestä; 4) hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavat jätehuoltomääräykset sekä hyväksyy kuntayhtyrnän toimialueella sopimukset muun kuin yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä tai käsittelystä; 5) hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavan jätemaksutaksan sekä määrää ja maksuun panee jätemaksut; 6) käyttää kuntayhtymän toimialueella jätelaissa kunnalle säädettyä toimivaltaa muissa jätehuoltoon kuuluvissa viranomaistehtävissä; 7) huolehtii kuntayhtymän toimialueella kunnallisen jätehuollon suunnittelusta ja kehittämisestä sekä jätesuunnitelman laatimisen kannalta tarpeellisten tietojen ja tavoitteiden raportoinnista; 8) edistää tarvittaessa tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuottajien ja tuottajayhteisöjen jätehuoltovelvollisuuksien hoitamista tuottaji n tai tuottajayhteisöjen kanssa tehtävillä sopimuksiua; sekä 9) huolehtii jätelain täytäntöönpanoon liittyvistä muista kohdissa l 6 mainittuihin velvollisuuksiin liittyvistä tehtävistä. Kuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen muitakin jäsenkuntien kuntayhtymälle antamia jäte- ja ympäristöhuollon tehtäviä yhtymäkokouksen yksimielisellä päätöksellä ja sen asettamilla ehdoilla, jotka voivat koskea muun muassa tehtävien hoidon rahoitusta.

7 5 5 Jäsenkunnille jäävät tehtävät Jäsenkunnat huolehtivat vanhojen käytöstä poistettavien kaatopaikkojensa sulkemisesta ja jälkihoidosta sekä puhdistamolietteiden ja ylijäämämaiden käsittelystä. Kuntayhtymä tekee jäsenkuntien kanssa vuokrasopimukset tarvitsemistaan käsittely- ja hyödyntämisalueista sekä sellaisista tarvitsemistaan tiloista, jotka eivät siirry kuntayhtymän omistukseen. Vuokrien suuruus määräytyy samojen periaatteiden mukaisesti koko kunta h tymän alueella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vastuulle jäävät jätelain tiedonhankinta-, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä hallintopakkoa koskevat tehtävät, ml. ympäristön roskaantumiseen liittyvät tehtävät. Kunnan on sille kuuluvia tehtäviä hoitaessaan myös omalta osaltaan myötävaikutettava tuottajavastuun toteutumiseen. Jäsenkunnat myötävaikuttavat maankäyttösuunnitelmissaan, valvontatehtäviä hoitaessaan ja muussa toiminnassaan kuntayhtymän tavoitteiden toteutumiseen. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO YHTYMÄKOKOUS 6 Jäsenkuntien yhtymäkokousedustajat Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Kullakin jäsenkunnalla on yhtymäkokoukse sa yksi edustaja, joista kukin toimii vuorotellen varsinaisen yhtymäkokouksen puheenjohtajana. 7 Jäsenkuntien äänivallan perusteet yhtymäkokouksessa Äänivallan perusteena ovat osakaskuntien osuudet yhtymän varoihin. Osuudet on määritelty 20 :ssä. 8 Yhtymäkokoukset Yhtymäkokous on pidettävä kaksi kertaa vuodessa maaliskuun ja lokakuun loppuun mennessä. Yhtymähalli us voi tarvittaessa kutsua ylimääräisen yhtymäkokouksen koolle. Yhtymäkokous pidetään kuntayhtymän toiminta-alueella.

8 6 9 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokous 10 Yhtymäkokouksen päätäsvaltaisuus 1) Hyväksyy varainhoitovuoden talousarvion sekä kuntalain mukaisen taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen; 2) Hyväksyy suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet; 3) Vahvistaa muutokset peruspääomaan; 4) Päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta; 5) Valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsen t ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan tai muun lautakunnan jäsenet ja määrää niiden puheenjohtajat sekä flintarkastajat ja varatilintarkastajat; 6) Hyväksyy kuntayhtymän hallintosäännän; 7) Vahvistaa yhtymäkokouksen tyäj ärjestyksen ja tilintarkastussäännön; 8) Vahvistaa kuntayhtymän palvelui en hinnoitteluperusteet aiheuttamisperiaatteen ja muiden jätelain tavoitteiden mukaisesti; 9) Käsittelee jäsenkuntien ehdotukset jätehuoltotoiminnan kehittämiseksi ja muut jäsenkuntien ehdotukset sekä 10) Täsmentää jätehuollon palvelutavoitteet ja hyväksyy toimintaalueelle jätehuoltosuunnitelman. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimikaudet määräytyvät kuntalain mukaan. Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenkuntien yhtymäkokousedustajista on paikalla tikun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kuntayhtymän jäs oten hteenlasketusta äänimäärästä on kokouksessa edustettuna. 11 Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat Jäsenkunnan on oikeus saada asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus on esitettävä kuntayhtymän hallitukselle kirjallisesti. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä yhtymäkokouksessa, jonka kokous utsuun käsiteltäväksi vaadittu asia ehditään ottaa.

9 Lapin Jätehuolto kuntayhtyrnä 7 12 Yhtymäkokouksen päätöksenteko 13 Kokouskutsu HALLITUS 14 Kokoonpano ja toimikausi 15 Hallituksen tehtävät ja päätöksenteko Yhtymäkokous käsittelee ne asiat, jotka sille perussopimuksen mukaan kuuluvat tai joita jäsenkunta on ehdottanut käsiteltäväksi ja jotka on kokouskutsussa mainittu. Yhtymäkokouksen päätökseksi tulee e, jota enemmistö jäsenkuntien yhteenlasketu ta "änimäärästä on kannattanut. Jos päätösehdotuksia on useampia, ehdotuksista on äänestettävä. Yhtymäkokouks n puheenjohtaja tekee äänestysesityksen. Äänivalta ja äänestystulos lasketaan osakaskuntien peruspääomien suhteessa. Kokouskutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenkuntien kunnanhallituksille. Kuntayhtymällä on kuusijäseninen hallitus, johon kuuluu neljä (4) jäsentä perustajakunnistaja kaksi (2) jäsentä muistajäsenkunnista. Varajäsenet ovat kaikki eri kunnista. Hallituskausi on 1 vuosi. Hallituksessa on puheenjohtaja, joka valitaan hallituksen vakinaisista jäsenistä kustakin jäsenkunnasta vuorotellen kalenterivuodeksi kerrallaan. Kuntayhtymän hallituksella on yleistoimivalta johtaa kuntayhtymän toimintaa ja valvoa kuntayhtymän etua. Mik"li asia ei kuntalain tai tämän sopimuksen perusteella kuulu yhtymäkokouksen toimivaltaan se kuuluu kuntayhtymän hallitukselle siltä osin kuin sitä tällä sopimuksella tai hallituksen päätöksellä ei ole annettu toimitusjohtajalle. Hallituksen tehtävänä on myös valvoa yhtymäkokousten päätösten lainmukaisuutta.

10 8 Hallitus huolehtii kuntayhtymän toimilidan asianmukaisesta järjestämisestä sekä taloudesta ja hallinnosta, valvoo kuntayhtymän etua, valmistelee yhtymäkokouksen päätöksiä, kantaa ja vastaa tuomioistuimessa kuntayhtymän puolesta sekä edustaa muutenkin kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Hallituksen päätökseksi tulee se, jota enemmistö hallituksen jäsenistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee hallituksen puheenjohtajan kanta. Hal1itus on päätösvaltainen, kun kokoukse sa on edustettuna yli puolet hallituksen jäsenistä. Hallitus kirjoittaa kuntayhtymän nimen. Hallitus voi päättää, että hallituksen jäsenelle tai joillekin jäsenille yhdessä tai toimitusjohtajalle annetaan nimenkirjoitusoikeus. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa nimenkirjoitusoikeuden. Kuntayhtymän hallitus päättää yhtymän henkilöstöorganisaatiosta. Hallitus hyväksyy kuntayhtymän muut kuin edellä 9 :ssä mainitut johtosäännöt. Hallitus delegoi päätösvaltaansa tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla voimassaol vat säädökset huomioiden. TOIMITUSJOHTAJA 16 Valinta 17 Toimitusjohtajan tehtävät LAUTAKUNNAT 18 LautakulIDat Kuntayhtyrnällä on toimitusjohtaja, jonka valitsee ja nimittää kuntayhtymän hallitus. Toimitusjohtaja huolehtii kuntayhtymän kehittämisestä ja hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on oikeus kirjoittaa kuntayhtymän nimi toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Toimitusjohtaja edustaa kuntayhtymää muussa hallintoviranomaisessa. Toimitusjohtaja edustaa kuntayhtymää myös tuomioistuimessa hoitaessaan jätelaissa säädettyjä iranomais- ja muita tehtäviä. Epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin toimitusjohtaja voi ryhtyä vain hallituksen erikseen valtuuttamana. Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta jossa on neljä jäsentä ja jonka toiminnasta määrätään tarkastussäännässä. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu tilintarkastus ja muu kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastus.

11 9 Kuntayhtymällä voi olla muitakin lautakuntia, jos yhtymäkokous niin päättää. JÄSENKUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROISTA JA VELOISTA 19 Peruspääoma ja sen korko Peruspääomaksi muodostetaan yksimiljoonaseitsemänkymmentäyhdeksäntuhattakahdeksansataa ( ) euroa, joka jakaantuu kuntien kesken seuraavalla tavalla: Inari Kittilä Sodankylä Kemijärvi Salla 112 JOO Savukoski Pelkosenniemi Enontekiä Muonio Peruspääoma yhteensä Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Kuntayhtymä ei suorita jäsenkuntien peruspääomaosuuksil1e korkoa. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous. uutoksista jäsenkunnan peruspääomasijoitukseen tarvitaan asianomaisen jäsenkunnan suostumus. Uuden jäsenkuiu1an peruspääomasijoitus voidaan hyväksyä tai tätä perussopimusta muuten muuttaa, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenkunnista, joiden asukasluku on vähintään puolet jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta, kannattaa muutosta. Uuden jäsenkunnan peruspääoma määräytyy vastaavalla suhteella kuin perustajakuntien osuudet peruspääomasta. Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymän on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.

12 10 TALOUS 21 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymä toimii tulorahoitteisesti pyrkien aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kattamaan menonsa s kä kuntayhtymän harjoittamaan jätehuoltotoimintaan liittyvät investointinsa tuloillaan. 22 Pääomamenot 23 Talousarvio ja suunnitelma 24 Suunnitelmapoistot 25 Rahastojen perustaminen ja lakkauttaminen Kuntayhtymä pyrkii aiheuttamisperiaatteen mukaisesti rahoittamaan investointinsa ensisijaisesti investointien kohteena olevien palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla ja toissijaisesti jätehuo!totehtävien hoidosta perittävillä muilla maksuilla niin, että jätehuoltotaksat ovat kuitenkin jätelajien ja -määrien perusteella yhtäläiset koko kuntayhtymän alueella. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai vieraana pääomana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa on jäsenkunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnasta. Talousarvio ja suunnitelma tulee käyttöta!ouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Kuntayhtymän tilikausi on kalent rivuosi. Tilikauden ai ana hyväksyttävien talous rviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan ja palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Kuntayhtymä toimii yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista ja kaupallista luonnetta eikä se v i tuottaa voinoa yli peruspääomalle laskettavan kohtuullisen tuoton. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksytään kirjanpitolainsäädännö tä ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksista ilmenevien periaatteiden mukaisesti. Ybtymäkokous pää ää rahastojen perustamisesta ja säännöistä sekä lakkauttamisesta.

13 II 26 Palveluiden hinnoittelu Palveluiden hinnoittelun p rustana on jätelain mukaan määräytyvä omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja muut ylläpitokustannukset sekä pääomakustannukset ja kohtuullisen tuoton peruspääomalle. Maksut pyritään määräämään niin, että ne kannustavat jätteiden määrän vähentämiseen. Maksut pyritään porrastarnaan jäte irtojen ohjaamiseksi tasapuolisesti niid n määrän ja lajin mukaan, ei asuinkiinteistön sijainnin mukaan. Palveluiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymäkokous talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan päätöksen lainvoimaistumista seuraavan kuukauden alusta lukien. HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 27 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. KUNTAYHTYMÄN LAAJENTAMINEN 28 Kuntayhtymän laajentaminen Kuntayhtymään voi liittyä muita jäsenkuntia, jos vähintään kaksi kolmasosaa jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäs nkuntien yhteenla ketusta asukasluvusta. Uuden jä enkunnan peruspääoman suuruus määrätään samoilla asukasluvun suhteen määräytyvillä perusteilla kuin perustajajäsenkuntien peruspääomien suuruus. Jos uuden kunnan liittyminen untayhtymään aiheuttaa muutoksen jonkun muun jäsenkunnan peruspääomassa, tarvitaan asianomaisen jäsenkunnan suostumus.

14 12 KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAMINEN 29 Jäsenkunnan eroaminen Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, on kuntayhtymän suoritettava kunnalle korvausta eroavan kunnan osuude ta kuntayhtymän varoihin. EroavaIle kunnalle palautetaan ensisijaisesti kunnan luovuttamaa apporttiomaisuutta tai muuta omaisuutta mitä on investoitu kunnan alueella, mitä kuntayhtymä ei tarvitse. Korvauksen tulee olla vähintään 40 ja enintään 80 prosenttia kunnan osuudesta kuntayhtymän varoista vähennettynä varojen hankintaan otettujen velkojenja saatujen valtionosuuksien suhteellisella määrällä. Lunastushinnasta päättää yhtymäkokous. Jos kuntayhtymän varat ovat I momentissa tarkoitettuja vähennettäviä määriä pienemmät, kuntayhtymästä eroavan kunnan on suoritettava kuntayhtymälle erotuksesta kunnan osuutta vastaava korvaus. Korvaus on suoritettava siih n ajankohtaan menne sä, kun eroavan kunnan oikeudet ja velvollisuudet 4 momentin mukaan lakkaavat. Eroavan kunnan oikeudet ja vei ollisuudet lakkaavat seuraavan kalenterivuoden lopussa siitä, kun jäsenkunta on ilmoittanut eroamisesta, jollei yhtymäkokouksen yksimielisellä suostumuksella toisin sovita. Vastuu kuntayhtymän maksuista ja vastuista, jotka syntyvät tai kertyvät jäsenkunnan kuntayhtymään kuulumisen aikana, mutta realisoituvat tai erääntyvät maksettavaksi kuntayhtymästä eroamisen jälkeen, jää kuitenkin eroavaile kunnalle kuntayhtymään kuulumisen ajalta kunnan peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 30 Purkaminen 31 Loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymä purkautuu myös, jos siinä on jäsenkuntia vähemmän kuin kaksi (2). Kuntayhtymän purkautuessa yhtymäkokous päättää loppuselvityksestä, josta hallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden 20 :ssä tarkoitettujen osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä

15 13 sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen osuuksien suhteessa. VOIMAANTULO JA SITOVUUS 32 Sopimuksen voimaantulo ja oikeusvaikutukset Voimaan tullessaan tämä sopimus orvaa kuntayhtymän perustajakuntien Inarin, Kittilän, Sodankylän ja Kemijärven kunti n allekirjoittaman ja valtuustojen hyväksymän perussopimuksen, jonka mukaiset tehtävät siirtyivät perustajakunnille jo Tämä sopimus tulee voimaan, kun uudet jäsenkunnat sekä vähintään kaksi kolmasosaa perustajakunnista, joiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta, ovat sen valtuustoissaan hyväksyneet Lisäksi uuden muutetun perussopimuksen hyväksyneiden perustajakuntien sekä uusien kuntayhtymään liittymisen hyväksyneiden jäsenkuntien on allekirjoitettava uusi muutettu perussopimus. Tässä sopimuksessa tarkoitetut tehtävät siirtyvät uusilta jäsenkunnilta kuntayhtymälle alkaen. Voimaan tultuaan tässä sopimuksessa sovitut muutoks t itovat perustajakuntia alkaen. Kuntayhtymä voi sopimuksen voimaantulosta alkaen tehdä toiminnan käynnistämisen edellyttämiä hallinnollisia päätöksiä. Tämän sopimuksen määräykset itovat kutakin sopijapuolta sopimuksen voimassaoloajan edellyttäen, että sopijapuoli on kuntayhtymän osakas. Tätä sopimusta on laadittu yksitoista (11) samansanaista kappaletta, yksi kullekin jäsenkunnalle kuntayhtymälle ja kaupparekisteriin.

16 14 Sodankylässä maaliskuun 26 päivänä 2007 Allekirjoitukset Inari Kittilä Reijo Timperi kunnanjohtaj a Seppo Maula kunnanjohtaja Kemijärvi Sodankylä Timo E Korva kunnanjohtaja Vesa Tuunainen kunnanjohtaja Salla Savukoski Olli Aatsinki kunnanrakennusmestari Mauri Aarr vaara kunnanjohtaja Pelkosenniemi Muonio Erkki Parkkinen kunnanjohtaja Pertti Matinlompolo teknisen osaston päällikkö Enontekiö Pentti Keskitalo kunnanjohtaja Seppo Alatärmänen kunnanhallituksen puheenjohtaja