Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus

Transkriptio

1 Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus HYVÄKSYTTY JÄSENKUNTIEN KUNNANVALTUUSTOISSA Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä

2 SOPIMUKSEN TARKOITUS LUKU KUNTAYHTYMÄN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET Nimi ja kotipaikka Jäsenkunnat Tehtävät Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Perussopimuksen muuttaminen Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokousedustajat ja äänivalta Kokoontuminen Päätösvaltaisuus Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat Yhtymähallituksen kokoonpano ja toimikausi Yhtymähallituksen tehtävät Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja tehtävät LUKU OMISTAJAOHJAUS Omistajaohjaus Konserniohje LUKU TALOUS JA RAHOITUS Peruspääoma Talousarvio ja -suunnitelma Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely Alijäämän kattaminen Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN Toiminnan rahoitus Investoinnit ja pääomarahoitus Suunnitelmapoistot Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattaminen Rahastojen perustaminen Viivästyskorko Perussopimus Sivu 2/15

3 6 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS Hallinnon ja talouden tarkastus LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen LUKU VOIMAANTULO Voimaantulo LIITE 1: Oulun seudun koulutuskuntayhtymän peruspääoma ja jäsenkuntien peruspääomaosuudet Perussopimus Sivu 3/15

4 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella allekirjoittajakunnat sopivat kuntalain (410/2015) tarkoittamalla tavalla yhteistoiminnasta ylläpitää, järjestää ja antaa toimi- ja järjestämislupien mukaista ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoittamaa ammatillista peruskoulutusta nuorille ja aikuisille ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) tarkoittamaa ammatillista koulutusta aikuisille sekä yhteistoiminnasta hoitaa allekirjoittajakuntien puolesta yhtymäkokouksen päättämiä muita tehtäviä. 1 LUKU KUNTAYHTYMÄN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Oulun seudun koulutuskuntayhtymä ja kotipaikka Oulu. 2 Jäsenkunnat 3 Tehtävät Kuntayhtymän jäseniä ovat seuraavat kunnat: Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä, jotka käyttävät kuntayhtymän päätösvaltaa yhtymäkokouksessa. Kuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää, järjestää ja antaa jäsenkuntien puolesta toimi- ja järjestämislupien mukaista ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoittamaa tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta nuorille ja aikuisille ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) tarkoittamaa ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista koulutusta aikuisille sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Kuntayhtymä voi ottaa hoidettavakseen yhtymäkokouksen päättämiä muitakin tehtäviä sekä perustaa tätä varten tarvittavat organisaatiot. 4 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista, mikä ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä (LIITE 1). 5 Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. 6 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Eroaminen tapahtuu kuntalain mukaisesti valtuutettujen toimikauden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Perussopimus Sivu 4/15

5 2 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄKOKOUS 7 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokous päättää: 1) kuntayhtymän strategiasta; 2) hallintosäännöstä: 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 6) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 7) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 8) takaussitoutumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 9) jäsenten valitsemisesta yhtymähallitukseen ja tarkastuslautakuntaan; 10) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 11) tilintarkastajien valitsemisesta; 12) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 13) kuntayhtymän organisaatiorakenteesta; 14) kuntayhtymän toiminnan muuttamisesta; 15) liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen perustamisesta sekä asettaa niille taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet; 16) kuntayhtymäjohtaja-rehtorin valitsemisesta ja johtajasopimuksen hyväksymisestä Muut tehtävät kuuluvat yhtymähallitukselle ellei hallintosäännössä toisin määrätä. Yhtymäkokouksessa käsiteltävien asioiden ja asiakirjojen julkisuudesta on voimassa, mitä valtuuston kokouksen julkisuudesta on säädetty. Yhtymäkokousedustajan esteellisyydestä on voimassa, mitä valtuutetun esteellisyydestä on säädetty. 8 Yhtymäkokousedustajat ja äänivalta Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin. Jäsenkuntien valitsemista edustajista koostuvan yhtymäkokouksen toimikausi on valtuustokauden mukainen. Poikkeustapauksissa toimikausi voi olla lyhyempi. Yhtymäkokous Perussopimus Sivu 5/15

6 valitsee toimikaudekseen keskuudestaan yhtymäkokoukselle puheenjohtajan sekä kolme varapuheenjohtajaa, joista vähintään yksi valitaan Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnanhallituksen ehdottamista henkilöistä. Toimikausi alkaa vaalivuoden kesäkuun alusta. Yhtymäkokoukseen kuuluu kolmekymmentäyksi (31) jäsentä ja näille valitut kolmekymmentäyksi (31) henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenet ja varajäsenet valitaan seuraavasti: - Oulun kaupunki nimeää seitsemäntoista (17) varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet (17). - Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat nimeävät kukin kaksi (2) varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet (2). Kuntayhtymän jäsenkunnilla on yhtymäkokouksessa yhtä monta ääntä kuin jäsenkunnassa viimeksi toimitettuja kunnallisvaaleja seuraavassa vuodenvaihteessa on asukkaita. Kunnan asukasmääränä käytetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 80 :n 6 kohdan mukaista kunnan asukasmäärää. Jos kuntaa edustaa kaksi tai useampi edustaja, jakaantuu kunnan äänimäärä tasan kokouksessa läsnä olevien edustajien kesken. 9 Kokoontuminen Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa voidaan kutsua ylimääräinen yhtymäkokous koolle. Keväällä yhtymäkokous pidetään ja syksyllä mennessä. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymäkokouksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Vaalikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle yhtymähallituksen puheenjohtaja. Yhtymäkokouksen puheenjohtajan on kutsuttava koolle ylimääräinen yhtymäkokous, jos jäsenkunnat, joiden yhteinen äänimäärä on 20 % kuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, sitä mainitsemaansa asiaa varten vaativat. Kokouskutsu on toimitettava jäsenkunnille vähintään viisi päivää ennen kokousta. Yhtymäkokouksen kokousmenettelystä määrätään hallintosäännössä. 10 Päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 kuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä on kokouksessa edustettuna. 11 Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat Jäsenkunnalla on mahdollisuus saada asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi, jos se toimittaa kirjallisen esityksen yhtymähallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen yhtymäkokousta. Perussopimus Sivu 6/15

7 YHTYMÄHALLITUS 12 Yhtymähallituksen kokoonpano ja toimikausi Yhtymähallitukseen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä sekä näille valitut yhdeksän (9) henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymäkokous valitsee yhtymähallituksen puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan. Jäsenet ja varajäsenet valitaan seuraavasti: - Oulun kaupunginhallituksen ehdottamista henkilöistä valitaan seitsemän (7) varsinaista jäsentä ja heille seitsemän (7) henkilökohtaista varajäsentä, - Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnanhallitusten ehdottamista henkilöistä valitaan kaksi (2) varsinaista jäsentä ja heille kaksi (2) henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymähallituksen toimikausi vastaa yhtymäkokouksen toimikautta. 13 Yhtymähallituksen tehtävät Kuntalain 39 :n mukaan yhtymähallituksen tulee: - vastata kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta; - vastata yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja niiden laillisuuden valvonnasta; - valvoa kuntayhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa sekä tekee sen puolesta sopimukset; - edustaa kuntayhtymää työnantajana ja päättää kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta; - vastata kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamisesta; - vastata kuntayhtymän toiminnan omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnasta; - huolehtia kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta Yhtymähallituksen toimivallasta, tehtävistä ja kokousmenettelystä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Toimivallan ja tehtävien siirtämisestä toimielimille ja viranhaltijoille määrätään kuntalaissa ja hallintosäännössä. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori kirjoittaa kuntayhtymän nimen, jollei yhtymähallitus tietyn asian tai asiaryhmän osalta toisin päätä. Perussopimus Sivu 7/15

8 TARKASTUSLAUTAKUNTA 14 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja tehtävät Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi (5) jäsentä sekä näille valitut viisi (5) henkilökohtaista varajäsentä (5). Yhtymäkokous valitsee varsinaisten jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävistä ja toimivallasta on voimassa, mitä siitä säädetään kuntalaissa ja määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. 3 LUKU OMISTAJAOHJAUS 15 Omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla kuntayhtymä omistajana tai jäsenenä aktiivisesti myötävaikuttaa tytäryhtiön ja muun yhteisön hallintoon sekä toimintaan. Myötävaikuttaminen perustuu kuntayhtymän strategiaan, omistajapolitiikkaan ja yhteisölle asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin sekä yhteisöistä ja toimintaympäristön muutoksista saatuun tietoon perustuviin arviointeihin. Yhtymäkokous linjaa kuntayhtymän strategiassa kuntayhtymän omistajapolitiikan, jossa määritellään millaista omaisuutta kuntayhtymä hankkii ja missä tehtävissä ja hankkeissa kuntayhtymä on mukana omistajana ja sijoittajana. Omistajapolitiikalla määritellään omistuksen tarkoitus ja tavoitteet. 16 Konserniohje Yhtymäkokous hyväksyy konserniohjeen, jolla luodaan puitteet Oulun seudun koulutuskuntayhtymän konserniin (Osekk-konserni) kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kuntayhtymän yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. 4 LUKU TALOUS JA RAHOITUS 17 Peruspääoma Peruspääoman määrä ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista ja jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista säädetyn lain mukaan kuntavaaleja seuraavan vuodenvaihteen asukaslukujen perusteella. (LIITE 1) Yhtymäkokous vahvistaa peruspääoman määrän. Yhtymäkokous päättää uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksesta ja peruspääoman korottamisesta. Perussopimus Sivu 8/15

9 18 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Talousarvion muutokset on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 19 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi tarvittaessa toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. 20 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymäkokous päättää tilikauden yli- ja alijäämänkäsittelystä. 21 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämän kattamisesta kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta peruspääomaosuuksien suhteessa. 22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 5 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 23 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla. 24 Investoinnit ja pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana Perussopimus Sivu 9/15

10 rahoituslaitokselta, tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. 25 Suunnitelmapoistot Yhtymäkokous hyväksyy suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet. 26 Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattaminen Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta peritään peruspääomasuhteeseen perustuva ja yhtymäkokouksen talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu. 27 Rahastojen perustaminen Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymäkokous. 28 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain (633/1982) 4 :n mukaisen viivästyskoron. 6 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 29 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä. 7 LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 30 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jos jäsenkunnat eivät ole yksimielisiä purkamisesta, niillä kunnilla, jotka eivät halua jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtymänä, on mahdollisuus erota yhtymästä. Kuntayhtymää ei voi purkaa, jos vähintään kaksi kuntaa haluaa sitä jatkaa. Jos ainoastaan yksi kunta on halukas jatkamaan yhteistyötä, se joutuu tyytymään muiden tahtoon ja kuntayhtymä purkautuu. Jos kaikki kuntayhtymään kuuluvat jäsenkunnat yhdistyvät yhdeksi kunnaksi, kuntayhtymä purkautuu, ellei kuntayhtymään oteta muutoksen voimaantuloon mennessä uusia jäsenkuntia. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä. Kuntayhtymän purkautuessa peruspääoma palautetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Perussopimus Sivu 10/15

11 Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen peruspääomaosuuksien suhteessa. 31 Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Pohjois- Suomen hallinto-oikeudessa. Perussopimus Sivu 11/15

12 8 LUKU VOIMAANTULO 32 Voimaantulo Tämä perussopimuksen muutos tulee voimaan 1. päivänä kesäkuuta Tämä sopimus on laadittu ja allekirjoitettu yhdeksänä (9) kappaleena, yksi kappale kullekin sopijapuolelle ja yksi kappale kuntayhtymälle. Hailuodon kunta Iin kunta Kempeleen kunta Limingan kunta Lumijoen kunta Muhoksen kunta Oulun kaupunki Tyrnävän kunta Perussopimus Sivu 12/15

13 Perussopimus Sivu 13/15

14 LIITE 1: Oulun seudun koulutuskuntayhtymän peruspääoma ja jäsenkuntien peruspääomaosuudet (ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä) Peruspääoma on ,61. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista säädetyn lain (661/2009) mukaan kunnallisvaaleja seuraavan vuodenvaihteen asukaslukujen perusteella. Peruspääoma jaetaan asukaslukujen perusteella seuraavasti: Jäsenkunta Asukasluku Osuus (%) Peruspääoma ( ) Hailuoto 989 0, ,57 Ii , ,18 Kempele , ,70 Liminka , ,09 Lumijoki , ,24 Muhos , ,67 Oulu , ,54 Tyrnävä , ,61 Yhteensä , ,61 Perussopimus Sivu 14/15

15