KoutsiHäme -projekti pähkinänkuoressa

Transkriptio

1 KoutsiHäme -projekti pähkinänkuoressa KoutsiHäme ESR-projekti

2 KoutsiHäme -projekti pähkinänkuoressa Tätä tiivistelmää on hyvä lukea yleisenä esittelynä uusista toimintamalleista. Toimintamallien siirtäminen erilaisiin toimintaympäristöihin vaatii lisäksi oman paikallisen ja seudullisen toimintaympäristön tuntemista. Kaikki projektin toimintamallit sisältävät kuitenkin sellaisen perusidean, että niiden siirtäminen on mahdollista ja suotavaakin. KoutsiHäme -projektin toiminta-aika on Se on Hämeen TE-keskuksen osarahoittama ESR-projekti, jonka toimintalinja on 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Projektikumppaneina ovat Kiipulasäätiö, Hyria koulutus Oy, Faktia Koulutus Oy sekä VATES-säätiö. KoutsiHäme on valtakunnallinen projekti, joka toimii ensisijaisesti Kanta-Hämeessä (Hämeenlinna, Janakkala, Forssa, Riihimäki). Se kuuluu myös työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnalliseen välityömarkkinoiden kehittämisohjelmaan. Lähtökohta Projekti syntyi siitä tarpeesta, että lähitulevaisuudessa tarvitaan uusia työntekijöitä korvaamaan eläkkeelle siirtyviä. Suomessa on suuri joukko työttömiä työnhakijoita, joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille ilman tukea. Oikein suunnatun koulutuksen ja sitä tukevan työhönvalmennuksen avulla työmarkkinoilta löytyy omaa osaamista vastaavia työtehtäviä, joissa ei tarvita välttämättä koko ammatillista perustutkintoa. Tämä edellyttää kuitenkin kiinteää yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, työnantajien ja TEtoimistojen kesken. Työhönvalmentajan tuki on ratkaisevan tärkeää. Se on myös kaikkein yksikertaisin ja kustannustehokkain tapa saada ihmisiä työllistymään. Kohderyhmä Projektin koulutus-työllistämismalli on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville työnhakijoille, jotka kokevat työllistymisensä vaikeaksi. Projektista hyötyvät myös ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijat, työpaikkojen henkilökunta, koulutusorganisaatioiden opettajat ja työ- ja elinkeinotoimistojen virkailijat. Projektin palvelukokonaisuus täydentää ja kehittää Hämeen seudun työttömien työnhakijoiden aktivoinnin ja työllistämisen suunnitelmaa. Projektin toimintamallit Työvoimapoliittisen koulutuksen valintajärjestelmän kehittäminen Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen lähti huomiosta, että monen opiskelijan motivaatio oli huono. Taustalla olivat aikaisemmat huonot opiskelukokemukset, elämänhallinnan vaikeudet ja fyysiset ja psyykkiset terveysongelmat. Työvoimakoulutuksen resursseja täytyi siirtää työllistämispolun alkupäähän yksilön tarpeiden mukaisesti. Koulutukseen täytyi saada niitä ihmisiä, joilla oli motivaatiota työllistyä alalle. Opiskelijat valitaan paperivalinnoista alkaen yhteistyössä niin, että mukana on TE-toimiston työvoimaneuvoja, ammatinvalintapsykologi, ammattioppilaitoksen vastuukouluttaja ja työhönvalmentaja. Haastattelut pidetään oppilaitoksen tiloissa siinä ympäristössä, jossa koulutuskin tapahtuu, jotta siitä syntyisi ennakkoon mahdollisimman oikea kuva. Jokai-

3 nen valintatilaisuus alkaa yhteisellä ryhmämuotoisella infolla, joka jaetaan myös kirjallisena. Mukana on myös työelämän edustaja, jos mahdollista. Infon jälkeen jokainen hakija saa oman henkilökohtaisen haastatteluajan sekä ryhmä- tai yksilötehtävän. Yksilöhaastatteluun on kehitetty toimivaksi havaittu kysymyspatteristo. Työhönvalmentaja havainnoi ryhmädynamiikkaa. Opiskelijat saavat jo valintavaiheessa mahdollisimman paljon tietoa alasta, opiskelusta ja työvoimakoulutuksen erityispiirteistä. Uudistetun valintajärjestelmän tuloksena opiskelijaryhmät ovat olleet motivoituneita, keskeyttämisiä on ollut vähemmän kuin aikaisemmin ja työllistyminen on ollut tehokkaampaa. Jo koulutuksen alussa tavoitteena on työllistyminen eivätkä alan vaatimukset tule yllätyksenä. Malli on tiivistänyt ammatillisten oppilaitosten, TE-toimistojen ja työnantajien yhteistyötä. Kouluttajan ja työhönvalmentajan työparityö mahdollistaa riittävät työpaikkakäynnit ja työnantajan on helppo ottaa yhteyttä työhönvalmentajaan. TE-toimistojen kurssikummeilla on entistä enemmän tietoa eri alojen työtehtävistä ja niiden vaatimuksista, ja tietoisuus koulutukseen valituista opiskelijoista on parantunut. Lisäksi työnantajat ovat voineet rekrytoida opiskelijoita jo koulutuksen alkuvaiheessa, jos ovat löytäneet sopivan hakijan. Tuettu oppisopimuskoulutus Tuettu oppisopimus tarkoittaa työvoima- ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmää, jota kokeillaan lähihoitajakoulutuksessa. Tässä mallissa pakolliset, kaikille yhteiset tutkinnon osat suoritetaan työvoimapoliittisena koulutuksena ja koulutusohjelmaosa oppisopimuksella, joka solmitaan vain yhdeksi vuodeksi. Opiskelijavalinta tehdään samalla tavalla kuin kaikissa muissakin alkavissa ryhmissä. Opiskelijoiden pitää olla alalle soveltuvia ja heillä pitää olla riittävä terveys toimia fyysistä ja henkistä kuormitusta vaativissa tehtävissä. Hakijat käyvät läpi psykologiset testit, ryhmätehtävän ja haastattelut. Tässä mallissa opiskelijoilla on käytettävissään työhönvalmentajan tuki koko opiskelun ajan sen kaikissa vaiheissa. Työhönvalmentaja auttaa tarpeen mukaan opiskelussa ja työssä oppimisessa. Hän käy työpaikalla ja tekee yhteistyötä vastuukouluttajan kanssa. Lisäksi projektin työhönvalmentajan myötä lähihoitajaopiskelijoille on ollut mahdollisuus tarjota enemmän ohjausta esim. tutkintotilaisuuteen valmistautumiseen ja henkilökohtaisen näyttösuunnitelman tekemiseen. Ns. hensu-työpaja onkin vakiintunut käytännöksi. Työhönvalmentaja jatkaa ohjausta tarpeen mukaan myös koulutuksen päättymisen jälkeen noin kolmen kuukauden ajan. Oppimisen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja ammattitaidon kriteerit ovat valtakunnalliset. Työammatti Työammatti tarkoittaa työnantajan kanssa yhteistyössä toteutettua työvaltaista koulutusta, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti työllistää. Se ei ole varsinaista tutkintotavoitteista koulutusta. Työammatti on toimiva vaihtoehto niille opiskelijoille, joille tutkintotavoitteinen koulutus on syystä tai toisesta liian vaativaa. Tekemälla ammattiin -koulutus on toteutettu ammattiopiston aikuiskoulutuksen ja TEkeskuksen yhteistyönä. Koulutuksen aikana on noussut selvästi esille tämän tyyppisen lyhyen työammattikoulutuksen tarve, jossa opiskelijan tavoitteita voidaan suunnitella yksilöllisesti ja joustavasti. Koulutusta on annettu hoiva-alalla, kiinteistönhuollossa sekä

4 myynnissä ja asiakaspalvelussa. Koulutus on antanut opiskelijoille tilaisuuden kokeilla omaa soveltuvuuttaan näillä ammattialoilla sekä avannut heille työllistymis- ja jatkokouluttautumismahdollisuuksia. Koulutuksen kohderyhmää ovat ammatillista koulutusta vailla olevat ja ammatinvaihtajat sekä osatyökykyiset henkilöt, joille ammatillisen tutkinnon suorittaminen ei ole tarkoituksenmukaista tai ajankohtaista. Koulutus soveltuu myös maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito. Opintojen keskimääräinen kesto on noin viisitoista viikkoa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Koulutuksessa voidaan joustaa opiskelun keston suhteen (myös jatkaa koulutusta), jos se katsotaan kurssikummien ja kouluttajien kanssa tarkoituksenmukaiseksi työllistymisen, oppimisen tai jatkokoulutuspaikan kannalta. Koulutus ei sido opiskelijaa kovin pitkäksi aikaa, mutta toisaalta tarjoaa tarpeeksi pitkän mahdollisuuden tutustua alaan ja sen työtehtäviin. Näin lyhytkestoisessa koulutuksessa tutkinnon tai sen osan suorittaminen ei ole realistista. Sen sijaan joitakin opiskelijoita koulutus on rohkaissut jatkamaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Aidoissa työtehtävissä oppiminen on koulutuksen perusta. Työssäoppimisen tavoitteet on pystytty määrittelemään yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Tämä on antanut työnantajalle mahdollisuuden kouluttaa opiskelijaa työssäoppimisen aikana niihin tehtäviin, joihin opiskelija on voinut koulutuksen jälkeen työllistyä. Tarpeeksi pitkät yhtäjaksoiset työssäoppimisjaksot ovat antaneet opiskelijalle hyvän mahdollisuuden tutustua työpaikan henkilöstöön ja oppia tarvittavat työtehtävät. Vastuukouluttaja työhönvalmentaja -työparityöskentely lisää riittävän ja oikea-aikaisen ohjauksen saatavuutta. Tämä on tärkeää niin opiskelijoille kuin työnantajillekin. Työparityöskentely mahdollistaa opiskelijan ammatillisen ohjauksen vielä varsinaisen koulutuksen päätyttyäkin. Koulutuksen onnistumisen kannalta tärkeää on myös hyvä yhteistyö TE-toimiston, työnantajien ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Tekemällä ammattiin -työammattikoulutuksesta on saatu paljon myönteisiä kokemuksia ja hyvää palautetta niin opiskelijoilta, työnantajilta kuin TE-toimistojen kurssikummeiltakin. Opiskelijat ovat sijoittuneet hyvin työelämään tai opiskelemaan. Joillekin tärkeä tulos on ollut myös se, ettei heidän itselleen kaavailema ala olekaan ollut soveltuva. Työnantajat ovat sitä mieltä, että tämän tyyppistä koulutusta tarvitaan, jotta vältytään vääriltä uravalinnoilta. Työnhakuklubi Työnhakuklubin tavoitteena on antaa tehostettua tukea omatoimiseen työnhakuun ja työllistymiseen. Se on tarkoitettu opiskelijoille, joiden koulutus on juuri päättynyt tai päättymässä eikä työpaikasta ole vielä tietoa. Ryhmän koko on alle kymmenen henkilöä. Työnhakuklubin ohjaajina toimivat oppilaitoksen työhönvalmentaja ja TE-toimiston työvoimaneuvoja. Se koostuu kuudesta kahden tunnin mittaisesta kokoontumiskerrasta, joissa on oma teemansa (esim. työnantajan käynti klubilla tai työnhakuasiakirjojen laadinta). Jokaisessa kokoontumisessa käydään läpi avoinna olevia työpaikkoja. Osallistujat täyttävät työnhaun seurantalomaketta. Siihen merkatut toimenpiteet työn löytämiseksi käydään läpi aina tapaamisen aluksi. Näin työnhaku ja siihen käytetyt keinot tulevat näkyväksi, mikä mahdollistaa ryhmän vertaistuen. Työnhakuklubi on osoittautunut erittäin tehokkaaksi tavaksi löytää oma työllistymisreitti.

5 Ohjaamo -tukipalvelu Ohjaamo on ammatillisessa oppilaitoksessa toimiva matalan kynnyksen palvelupiste, joka mahdollistaa opiskelijoiden aiempaa paremman tukemisen ja ohjauksen opintojen eri vaiheissa. Ohjaamon tiimi voi koostua esim. erityisopettajasta, työhönvalmentajasta ja opintosihteeristä. Tukipalvelu kattaa koko opiskelijan polun hakeutumisvaiheesta koulutuksen jälkeiseen jatkosuunnitelmaan. Ohjaamo on avoinna päivittäin ja sinne voi tulla ilman ajanvarausta tai vastuukouluttajan lähettämänä. Tuen tarve voi liittyä opintojen tai työllistymisen lisäksi myös henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen. Ohjaamossa opiskelija saa tukea esimerkiksi oppimisvaikeuksissa, työssäoppimispaikan hankkimisessa, näyttötutkintosuunnitelmien laatimisessa ja työhakemuksien teossa. Tavoitteena on kehittää myös alueen yritysyhteistyötä tiedottamalla, neuvomalla ja ohjaamalla yrityksiä työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä ja tarjoamalla rekrytointitukea. Ohjaamo hyödyntää alueensa palveluverkostoa. Ohjaamon kaltaiselle ohjaus- ja tukipalvelulle on todella suuri kysyntä. Opintojen yksilöllistäminen on lisännyt ohjauksen tarvetta tuntuvasti. Palveluja pitää koordinoida selkeästi yhteen paikkaan. Opiskeluun ja työllistymiseen liittyvää yhteistyötä pitää tiivistää niin oppilaitoksen sisällä kuin alueellisestikin. Tehostetun tuen avulla on mahdollistettu tutkinnon suorittaminen ja ehkäisty koulutusten keskeyttämisiä, mikä parantaa koulutuksen jälkeisiä työllistymismahdollisuuksia. Työhönvalmentajan ja kouluttajan parityö Työparityötä on kehitetty eri koulutusaloilla, ja se on lisännyt koulutuksen laatua kaikilla aloilla. Opetusta on voitu siirtää entistä enemmän työpaikoille työhönvalmentajan tuoman lisäresurssin ansiosta. Opiskelijoiden näkemykset työalasta ja sen haasteista ovat tulleet realistisiksi ja omat vahvuudet selkiytyneet. Työparityö on tehnyt mahdolliseksi myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamisen entistä monipuolisemmin esimerkiksi opintojen suunnittelussa, oppimisvaikeuksissa ja näyttötutkinnoissa. Työparityön etuja ovat projektin kokemusten perusteella: aloittavan työntekijän hyvä perehdyttäminen koulutushenkilökunnan entistä parempi tavoitettavuus uusien ideoiden syntyminen keskinäisessä vuorovaikutuksessa yhteisen tiedon jakaminen opiskelijalle entistä enemmän aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen työssäjaksamisen lisääntyminen, kun kokemuksia voi jakaa työparin kanssa välittömästi aikataulujen mukauttaminen kiireellisillä työssäoppimiskäynneillä monipuoliset verkostot - kaksi verkostoituu useamman toimijan kanssa kuin yksi kouluttajien ja opiskelijoiden oikeusturvan paraneminen, kun asioita käsittelee yhden ihmisen sijasta kaksi opiskelijalla on mahdollisuus valita, kenen kanssa toimii, jos henkilökemiat eivät jostakin syystä toimi

6 Työhönvalmennuksen vaikuttavuus ja työhönvalmentajien ammatti-identiteetti Projektin aikana mallinnetaan työhönvalmennusta ja kuvataan työhönvalmentajien työtä. Tarkoituksena on selvittää, millä tavoin työhönvalmentajat tekevät työtään ja kuvaavat valmennusta työllistymisen tukemisen tapana. Tiedonkeruun ja työtä arvioivan keskustelun foorumi oli työhönvalmentajien oman työn kehittämisprosessi. Prosessi kesti vuoden ja siihen kuului seitsemän kokoontumiskertaa. Prosessiin osallistui 18 työhönvalmentajaa eri puolilta Suomea. Lähipäivät teemoitettiin työhönvalmentajien keskeisten työn sisältöjen mukaisesti. Teemoja olivat: Työhönvalmennus työnä ja prosessina (1/7) Asiakaslähtöisyys valmennustyössä (2/7) Yhteistoiminta ja verkostoyhteistyö (3/7) Prosessin puolivälin palaute ja arviointi (4/7) Työnetsintä ja työnantajayhteistyö (5/7) Oy työhönvalmentaja Ab - työhönvalmentajan työkalupakki ja oman työn tuotteistaminen (6/7) Työhönvalmennuksen kehittäminen - menetelmä ja palvelu, osaaminen ja osaajat (7/7) Prosessin aikana työhönvalmennusta kuvattiin ja työhönvalmentajien työn tekemistä arvioitiin muiden muassa kyselylomakkeilla, välitehtävillä ja oppimistehtävillä. Tavoitteena on paitsi tuottaa tietoa myös vahvistaa osallistujien käsityksiä työn tekemisestä ja työhönvalmennuksen toimivista käytännöistä. Tapaamisissa jaettiin vertaiskokemuksia, alakohtaista tietoa ja työn toteuttamisen vinkkejä. Prosessin ja koko projektin työhönvalmennuksesta julkaistaan kirja nimeltä Työ(hön)valmennus on taitolaji. Julkaisu on saatavana myös sähköisenä versiona. Kansainvälinen työammatti -projekti KoutsiHäme -projektissa on kansainvälinen osio, jossa kehitetään työhönvalmennusta ja työelämäyhteistyötä Euroopan tasolla. Mukana on myös Janakkalan kunta ja erityisesti sen nuorisotyöpaja. Yhteisinä kohderyhminä ovat vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret ja aikuiset, joilla opiskelun ja työllistymisen taidot ovat ruosteessa. Yhdessä projektit ja partnerit etsivät, kehittävät ja testaavat menetelmiä ja toimintatapoja, jotka tepsivät siirtymisessä passiivisuudesta työtoimintaan, koulutukseen ja työhön. Projektin kansainväliset yhteistyökumppanit ovat: Ayr College, Skotlanti, jonka kanssa yhteistyön kohteena on erityisesti oppilaitoksen yritysyhteistyö. Job & Co CBW vzw (työhön kuntoutuksen ja koulutuksen palvelutuottaja), Belgia. Tässä yhteistyön kohteena on erityisesti työhönvalmennus ja yrityksiin jalkautuvat ohjauspalvelut. Jobkonsulent NextJob (työhönvalmennuksen tuottaja), Tanska, jonka kanssa yhteistyötä tehdään erityisesti työhönvalmennuksen käytäntöihin liittyen.

7 Lopuksi: Työvaltainen oppiminen on havaittu hyväksi, käytännön läheiseksi tavaksi oppia. Työssäoppimisjaksojen tulee kuitenkin olla riittävän pitkiä, jotta oppiminen on tehokasta ja kaikki osapuolet pääsevät tutustumaan toisiinsa aidosti. Työnantajilla on mahdollisuus saada valmiiksi perehdytetty työntekijä ja opiskelijalla mahdollisuus oppia juuri kyseisessä työpaikassa tarvittavat työtaidot, mikä parantaa työllistymisen mahdollisuuksia. Opiskelija saa työkokemusta ja todellisen kuvan ammatin vaatimuksista. Oppilaitosten, työnantajien, työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen avoin, konkreettinen yhteistyö mahdollistaa uusien työpaikkojen löytymisen ja kehittää koulutusta. Yritysten valmiudet ottaa työntekijöiksi vajaakuntoisia henkilöitä kasvavat. Kouluttajien kyky ja uskallus tehdä yhteistyötä yritysten kanssa voimistuu. Työvoimahallinnon ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien virkailijoiden ohjauskyky paranee. Työhönvalmentajien osaaminen kohoaa. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa työpaikat on etsittävä ja ne on räätälöitävä henkilökohtaisesti. Tässä työssä tarvitaan hallintorajat rikkovaa yhteistyötä ja osaavaa työhönvalmennusta.