Chicisti. maailmalle! 42 Juhlavuosi nostaa kulttuurin ja designin framille. Sivut lumitöitä stressiin 20 SEMIOTIIKKAA brändiin

Transkriptio

1 12 lumitöitä stressiin 20 SEMIOTIIKKAA brändiin 30 PIDÄ KANTIKSESTA KIINNI 38 FIssiota vai fuusiota, vai Juhlavuosi nostaa kulttuurin ja designin framille 1/2011 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Chicisti maailmalle! MSCHIC Cosmetics matkaa kansainvälisille markkinoille Sivut 54 59

2

3

4 Helmikuu Juhlavuosi nostaa kulttuurin ja designin framille Turussa ja Kaarinassa lähes neljännes yrittäjistä uskoo liiketoimintansa lisääntyvän Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. Reportaasissa sivuilla turkulainen kaupunkikulttuuri ja luova kenttä näyttää, että kaupungissa syntyy kiinnostavaa tarjontaa kulttuurin rintamilla. Makasiini 6 Poimintoja yrittäjän maailmasta Pääkirjoitus 11 Luovuuden markkinat Hän 12 Fysioterapeutti Sonja Tuomolin käskyttää ihmiset liikkumaan Työelämän pitkä kaari 14 Muistojen suuria hetkiä Johtaminen 16 Toimitusjohtajuuden ristiriitaiset odotukset Markkinointi 20 Merkitys pyhittää bisneksen 26 Edelläkävijäyrityksen tunnuspiirteitä 30 Pidä maksaja tyytyväisenä 34 Varo sosiaalisen median ryöväreitä Kolumni 25 Verovalitus Uusi teknologia 38 Tieteiskuvitelma vai todellinen vaihtoehto Kulttuurimarkkinat 42 Turuille ja toreille kulttuuria kokemaan

5 16 Pomossa pitää olla ripaus narria Yrityksen korkeimmalla pallilla voi olla yksinäistä. Odotuksia ja paineita kohdistuu, eikä alaiselle oikein voi murheistaan avautua. Kirsti Kehusmaa on törmännyt työssään yksinäisen pomon dilemmaan ja kirjoittanut siitä kirjan. Ripaus narria inhimillistää toimitusjohtajan, hän neuvookin. 50 Maahantuoja on brändin vartija Burton on lumilautojen markkinajohtaja. Lautamerkin maahantuoja onkin siis varsinainen portinvartija valmistajan ja kauppiaan välissä. Burton kysyy mielipidettämme tuotekehityksessä ja lisäksi olemme tekemisissä kuluttajan kanssa, Markus Aarni Funster Company Oy:stä kertoo. 60 Uusimaa ja uudet kujeet Uudellamaalla eletään mielenkiintoisia aikoja. Liitetäänkö Vantaa Helsinkiin vai antaako Vantaa Stadille lopulliset rukkaset? Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja SY:n pomo Mikko Simolinna pohtivat metropolin haasteita ja hyötyjä. Yrittäjät 50 Lumilautailija laskee olosuhteista riippumatta Ystäväkirja 53 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa Yritys 54 Meikkileikki ei ole leikkibisnestä Minun maakuntani 60 Metropoli on haaste ja vahvuus Vapaa-aika 64 Harrastus lataa aivosolut Kansainvälistyminen 66 Tunnetuimpia brändejä omilla markkinoillaan Maailmanpyörä 69 Ajankohtaista maailmalta Historia 70 Yllättävä yrittäjä menneisyydestä Uutismaailma 72 Poimintoja Kolumni 74 Kitinää

6 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi Potkurilla pääsee Teräs taipuu potkurin jalakseksi Punainen potkuri vihdoinkin löysin sinut! Lapsena potkittiin kelkalla pitkin maanteitä, kului vuosia, ettei potkureita näkynyt missään. Tänä talvena rautakauppa oli tilannut niitä oikein monta. Perheyritys E.S. Salonen valmistaa potkukelkkoja Seinäjoella Kouran kylässä. Kelkassa on suomalaista koivua ja jousiterästä. Perinteitä yrityksellä on jo yli 70 vuotta. Runsaan kolmen miljoonan liikevaihdosta potkukelkat ovat vain neljännes, teräksestä saa tehdyksi paljon muutakin. Väkeä on töissä 42 henkeä. Toivottavasti lumitalvia riittää, ettei kelkka jää tyhjän pantiksi. Piti oikein netistä tarkistaa, että kelkkailija on liikenteessä jalankulkija eli potkii vasemmalla. Multialla järjestävät maaliskuussa potkukelkkailun MM-kisat, ne jätän väliin.»» Potkukelkka on oiva väline lumisilla teillä. Hesan haaste Kun koko Suomessa väestörakenteen muutos tarkoittaa ikäihmisten määrän huomattavaa kasvua, Helsinki painiikin toisenlaisen haasteen edessä. Maahanmuuttajataustainen väestö oli vain kaksi prosenttia asukkaista vielä 1990-luvun alussa, nyt se on 10 prosenttia ja ennusteen mukaan vuonna 2025 jopa neljännes. Maahanmuuttajat jakautuvat useaan ryhmään. Osa on työssä ja yrittäjinä. Pakolais- ja turvapaikan hakijataustaisilla on korkea työttömyys ja he tarvitsevat laajasti peruspalveluja. Maahanmuuttajien työllistyminen on keskeinen haaste Helsingin kaupungin tulevaisuusstrategiassa, ratkaisujen löytäminen tähän kehitykseen, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen huomauttaa. Kehitys on paljon kiinni yhteisöveron tuotosta, joka väheni lamavuonna 2009 peräti 30 prosenttia, kun yritysten tulokset romahtivat. Siitä kuopasta on nyt noustu, mutta väestörakenne on edelleen poikkeava. Jokainen mies tai nainen, miten heikko hyvänsä, on itse oman itsekunnioituksensa ja vapautensa vartija. Mahatma Gandhi

7 MAKASIINI 7 Onko yrityksen sijainnilla väliä? Riippuu myös toimialasta Otaniemessä on teekkareita, mutta nykyisin siellä on paljon myös yrityksiä. Viime vuoden aikana Otaniemeen ympäristöineen sijoittui 19 uutta kansainvälistä yritystä 11 eri maasta. Myös Otaniemen innovaatiotoiminta tuottaa tulosta, sillä sinne perustetaan yli 50 uutta yritystä vuosittain. Pohjois-Euroopan suurimpana teknologiakeskittymänä tunnettu Otaniemi hyötyy muutaman menestystarinan tuomasta huomiosta, esimerkiksi Rovio ja Keilarannan suuryritykset Nokia, Kone ja Fortum siinä äärellä herättävät huomiota. Viime vuonna Otaniemen ympäristöön sijoittuneet ulkomaalaiset yritykset ovat tulleet eri puolilta. 11 yritystä on tullut EU:n sisältä: kolme Ranskasta, kaksi Englannista, Ruotsista ja Tanskasta sekä yhdet Hollannista ja Espanjasta. Otaniemi on myös onnistunut houkuttelemaan kaksi amerikkalaisyritystä sekä kiinalaisen, japanilaisen, etelä-korealaisen ja intialaisen yrityksen. 7,5 tuntia riittää Nuorehko yritys Reaktor Oy on valittu kolmesti parhaaksi työpaikaksi Suomessa. 7,5 tuntia vuorokaudessa pitää riittää työajaksi. Pitää huomata, että täytyy jaksaa töissä huomennakin. Ihmiset arvostavat myös päätäntävaltaa omaan työhönsä ja mahdollisuutta kehittyä. Me palkataan vain reaktorilaisia, ei riitä että on diplomi-inssi, pitää olla talenttia. Näin puhui perustajaosakas Tuomas Routto, joka sanoo tekevänsä aina sitä mitä firma kulloinkin tarvitsee. Eikä yrityksen 10 vuoden taipaleella ole lähtenyt kuin kahdeksan henkilöä pois. Ohjelmistoyritys Reaktorissa on 130 ihmistä palkkalistoilla ja liikevaihtoa kertyi viime vuonna noin 17 miljoonaa euroa. Värituubit tuoksuvat ½½ Taiteilija Nanna Susi maalaa suuria töitä. On jännittävää käydä taiteilijan ateljeessa. Värituubit, pensselit, liuotinaineet tuoksuvat ja tavaraa on paljon. Taiteilija Nanna Susi ei ihan pieneen ateljeehen mahdu. Hänen taulunsa ovat useimmiten pari kolme metriä leveitä ja korkeuttakin on usea metri. Jokin salaperäinen juttu niissä viehättää. Värimaailma vaihtelee, ja salaperäinen arvoitus lennokkaissa töissä vilahtaa. Maisema voi uida kuun valossa tai tanssijan helmat ovat hehkuvan punaiset. Nykyisin Nanna Susi maalaa Helsingin Kallion ateljeekodissaan palattuaan Italiasta, jossa hän asui useita vuosia. Vääksyssä syntynyt Susi valmistui Kuvataideakatemiasta Galleria Piippo & Kalhama esitteli töitä pari vuotta sitten, viime kesänä Purnu. Helsingin kaupungin Meilahden museoon on tulossa uusia töitä, mutta sitä ennen on iso näyttely mm. Pietarissa.

8 8 MAKASIINI RODEO.FI Komia on aina komia Soot komia, kehuvat eteläpohjalaiset. Yrittäjyyden kasvumaaksi leimasivat oman maakuntansa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, jotka ovat jär jestämässä Seinäjoelle tämän vuoden 2011 Valtakunnallisia yrittäjäpäiviä. Totta se varmaan on, pohojalaanen perustaa mieluummin oman yrityksen kuin on toisen palveluksessa. Alue järjestössä on jäseniä Jos saa ideoita heittää, niin Lauri Tähkää haluttaisiin kuulla ja tangoa tanssia. Duudsoneista ei niin väliä. Miltä valinta tuntuu? Ennen syötiin nälkään. Sitten mielihyvän saamiseksi. Nyt syödään arvojen mukaan, jos on uskominen Tekesin Sapuska-ohjelmaa. Kuluttajalle on tullut yhä tärkeämmäksi se, miltä ostaminen ja kuluttaminen tuntuu. Siitä on jäätävä hyvä olo, ohjelman vetäjä Kari Venäläinen kuvaa. Arvoista ja asenteista riippuu, millainen valinta kullekin tuottaa hyvän mielen. Hoh-hoijjaa. Minulle tuottaa hyvän mielen hyvin grillattu pihvi, tomaatti-mozzarellasalaatti ja lasi punaviiniä. ½½ Tuula Marttala, Tommi Ylimäki, Kirsi Kuusisto ja Satu Ahopelto Etelä- Pohjanmaan Yrittäjistä myöntävät, että ittellisiä ollaan. Talutusnuorassa Suomen Franchising-Yhdistys on valinnut kolme kertaa Kiinteistömaailman vuoden franchising-ketjuksi. Joka on kiinnostunut asumisesta, rakentamisesta tai sisustamisesta, saa kiinteistö välittäjänä itselleen mukavan yrityksen. Ensin täytyy suorittaa LKV-tutkinto ja hankkia kokemusta. Ketju tarjoaa brändin, myymäläkonseptin, toimintamallit ja yhteisen markkinoinnin. Niistä on toki iso apu, vaikka yrittäjälle jää riski. Monelle yrittäjäksi aikovalle franchising-malli on turvallinen alku. On toki myös yrittäjiä, jotka eivät suin surminkaan halua olla toisten talutettavina. Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 29. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) YRITTÄJÄ toimitus@suomen.yrittajat.fi 1/2011 Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittajat Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Joni Halmelahti, Anna Lantee, Helinä Hirvikorpi Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 2/ / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Heli Hirvelä

9 SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä. Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yrityksiä, riippumatta siitä toimitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 tai lue lisää nordea.fi/sepa Teemme sen mahdolliseksi

10 FORD FIESTA VAN - Taloudellisin, vähäpäästöisin ja tyylikkäin hyötyajoneuvo. Kovia lupauksia pakettiautolle, mutta uskomme kattavamme ne: Malliston yhdistetty kulutus alkaen 3,7l/100km CO 2 päästöt alkaen 98g/km Ford Fiesta RedDot Design Award winner 2009 Monikäyttöinen 1m 3 tavaratila Ajettavuus luokkansa ehdotonta parhaimmistoa. Jos et vieläkään usko meitä - tervetuloa tutustumaan ja kokemaan Ford Fiesta Van. Ford Fiesta Van alkaen ,25 (+ toim. kulut 600 ) ford.fi/hyotyajoneuvot NYT FORD HYÖTYAJONEUVOIHIN HUOLTOSOPIMUS KAUPAN PÄÄLLE! Ford Fiesta Van, Transit Connect, Transit ja Ranger -malleihin Ford Protect 3 v / 3 määräaikaishuoltoa -huoltosopimus veloituksetta. Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla Ford Fiesta Van hinta alk ,25 (Autoveroton suositushinta arvioitu autovero CO 2 -päästöillä 129 g/km 2.568,25 ). Hintaan lisätään toimituskulut 600. Ford Fiesta Van CO 2 -päästöt g/km, EU-yhdistetty kulutus 3,7-5,6 l/100km. Kuvan auto erikoisvarustein.

11 PÄÄKIRJOITUS 11 Luovuuden markkinat antto Suomalaisen metsäteollisuuden nousu sillasta useamman huonomman vuoden jälkeen on hyvä asia ja saavutus. Samalla alan tulosparannus on muistutus perusteollisuuden merkityksestä maamme kansalaisten hyvinvoinnille, vaikka moni toimialan työihminen saneerausrattaisiin jouduttuaan voi perustellusti olla toista mieltä. Tosiasia kuitenkin on, että metsäteollisuutemme on yhä edelleen keskeinen vientinyrkki globaalin ulkomaankaupan toimijoiden kapeahkolla rintamalla, ja siten alan yritysten onnistuminen on tärkeää meille kaikille, niin ihmisille kuin muille suomalaisyrityksillekin. Perusteollisuuden ansaitseman arvostuksen rinnalla pitää kuitenkin nähdä, miten eri teollisuustoimialat palvelistuvat yhä enemmän ja syvällisemmin. Tässä lehdessä kerrotaankin (s. 27), että palvelualojen osuus kehittyneiden maiden taloudesta on jo nyt ylivoimaisen korkea, mikä osaltaan johtuu siitä, että teollisuus harjoittaa valmistuksen ohella erittäin merkittävää palveluliiketoimintaa. Itse asiassa on nähtävissä, että perinteisen teollisuuden kasvualueet ovat yhä enemmän sidoksissa sen oman palvelutuotannon kehittämiseen, kuin vain valmistustuotannon tehostamiseen ja lisäämiseen. Ja toisinpäin sanottuna; itse kunkin yrityksen palveluosaamisen kehittäminen on ulospääsy mahdollisesta kasvua estävästä kuopasta, ja joka on seurausta kypsästä toimialasta ja siellä vallitsevasta kovasta kilpailusta. Palveluliiketoimintojen huippukorkea osuus kehittyneiden maiden taloudesta selittyy toisaalta sillä, että sen sateenvarjon alle mahtuu valtavan paljon muutakin työtä kuin teollisuusyritysten tuotteisiinsa kauppaamia palvelukonsepteja. Sen alla on olemassa b to b -asiantuntijapalveluita, kauppaa, matkailua, hyvinvointia ja terveyttä puhumattakaan yrityksille tai kuluttajille suunnatuista luovan talouden palveluista, joiden nimeen tässä ajassa jo usein vannotaan, kun uutta kasvua tavoitellaan. Luova talous lienee terminä suhteellisen tuore keksintö, mutta sen sisältämät työt ja toimet vanhoja; musiikkia, laulua, teatteria tai tanssia, kirjallisuutta, elokuvaa, televisiota ja radiota, muotia ja muotoilua, arkkitehtuuria ja taidetta. Nyt termin alla puhutaan myös nettisisällöistä, digituotannoista, ohjelmistoista, verkkoviihteestä jne. Uutta lienee se, että tässä ajassa yhä laajemmin on havahduttu hoksaamaan, että luova talous onkin erittäin vahvasti yrittäjätaloutta, ja että taiteilija on taiteilija, mutta samalla usein myös yrittäjä, itsensä työllistäjä ja monien muiden työnantaja. Etenkin perinteisissä luovan talouden tehtävissä iskelmämusiikki, maalaustaide, kirjallisuus ao. henkilön yrittäjärooli on ollut hämärässä, mutta avoimesti näkyvillä jo mm. ohjelmistoalan luovuudenharjoittamisessa. Luova talous ja kukoistava kulttuuri ovat merkittäviä edellytyksiä eri maiden ja alueiden kilpailukyvykkyydelle tai innovaatiotoiminnalle. Tämän havainnon seurauksena sekä Euroopan unioni että kansallisvaltiot Suomi mukaan lukien tekevät monia asioita isolla rahalla luovan talouden edistämiseksi ja vahvistamiseksi. Itse kunkin maan usko tämän laajan palvelutoimialan potentiaaliin onkin kova niin työllistämisessä kuin viennissäkin, ja ilmeisen perustellusti, kun vaikka Ruotsin kevyen genren musiikkivienti on esikuvana. Bisnes on suurta ja markkinat valtavat. // jouko.lantto@yrittajat.fi Luova talous taiteista peliohjelmointiin on usein myös yrittäjätaloutta.

12 12 HÄN» Fysioterapeutti Etunimi Sukunimi Sonja puhumisen Tuomolin käskyttää ammattilainen ihmiset liikkumaan Kolotuksille kyytiä Aijaijai, sattuu sinne ja sattuu tänne. Niska on kipeä ja selkä jumissa. Kuulostaako tutulta? Nyökyttelet varmaan, sillä tilastojen mukaan tukija liikuntaelinten sairaudet ovat väestössämme yleisin kipua ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Jopa yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Tulehduskipulääke varmaankin auttaa vaivaan, mutta pitkäntähtäimen ratkaisu se ei ole. Fysio Sporttis Oy:n perustaja ja fysioterapeutti Sonja Tuomolin kertoo, miten kremppakropat saadaan taas vahvoiksi ja toimiviksi. Ihmisten tulisi harrastaa säännöllisesti enemmän liikuntaa ja istua vähemmän, Tuomolin painottaa. Siinä hän varmastikin on oikeassa, sillä esimerkiksi ruotsalainen tutkija Elin Ekblom-Bak julkisti viime kesänä tutkimuksen, jonka mukaan ruotsalainen istuu 60 prosenttia hereilläoloajastaan. Tuskinpa me suomalaiset olemme naapureitamme yhtään aktiivisempia. Ihmiset istuvat koulussa, työssä, autossa sekä kotona TV:n ja tietokoneen äärellä, Tuomolin luettelee. Ihmisten pitäisi vahvistaa kehoaan monipuolisesti eri harjoittein ja työtehtävin. Myös työmatka- ja taukoliikunta vahvistaa kehoa ja virkistää mieltä, Sonja Tuomolin kehottaa. Usein ihmiset eivät myöskään kiinnitä huomiota ergonomiaan. He nostavat tavaroita virheellisessä asennossa tai tekevät esimerkiksi haravointi- ja lumitöitä toispuoleisesti, jolloin selkä ja niska helposti kipeytyvät. Stressiä ja lumitöitä Tavallisin fysioterapiassa käyvä asiakas on Tuomolinin mukaan työssäkäyvä ja ehkäpä stressaantunut naispotilas, jonka niska on jumissa ja päätä särkee. Vastaanotolle tulee myös istumatyötä tekeviä miehiä, jotka ovat esimerkiksi lumitöissä jumiuttaneet selkänsä tai niskansa, hän kuvailee. Asiakkaana on usein myös polvi- tai lonkkaleikkauksesta toipuva eläkeläinen. Jotta ehkäistävissä olevat tuki- ja liikuntaelinvaivat saataisiin torjuttua, Sonja Tuomolin kehottaakin työpaikkoja tarjoamaan henkilökunnalleen työkykyä ylläpitävää liikuntaa yhä enenevässä määrin. Ihminen on luotu liikkumaan terveytensä hyväksi, hän muistuttaa.

13 TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Ilkka Leino 13 Hän Sonja Tuomolin Taustat juuret Juureni ovat Tammisaaren saaristossa, jossa isoisäni elätti perheensä kalastajana. Myös vanhempani toimivat yrittäjinä Tammisaaressa kala- ja vihanneskauppiaina, kunnes isäni kuoli, kun olin vasta 11 kuukautta. Äitini muutti Helsinkiin ja jatkoi yrittäjänä kukka-alalla. Ihminen Olen 64-vuotias aktiivinen eläkeläinen. Pidin kovasti työstäni fysioterapeuttina, ja oli vaikeata lopettaa antoisa työura. Jäin kuitenkin 60-vuotiaana eläkkeelle FysioSporttis Oy:stä, jonka olin perustanut Vuonna 2006 tyttäreni Petra Kaukoranta otti vastuun toimitusjohtajan tehtävistä. Osallistun aktiivisesti seurakuntatyöhön ja olen Espoon kirkkovaltuuston jäsen. Kuulun myös Zonta International hyväntekeväisyysjärjestöön ja fysioterapeuttien muodostamaan FFF-ryhmään. Opinnot Valmistuin lääkintävoimistelijaksi 1968 Helsingin 4. sairaanhoito-oppilaitokselta. Erikoistuin ortopediaan ja terveydenhuollon hallintoon vuonna 1976, työfysioterapiaan 1992 ja akupunktioon Aiempi työelämä Opiskeluaikana myin kukkia äitini kukkakioskeissa ja ohjasin jumppia. Ensimmäinen varsinainen työpaikkani fysiote- rapeuttina oli Espoon Fysikaalinen Hoitolaitos Tapiolassa. Perhe ja vapaa-aika Perhe on aina ollut minulle hyvin tärkeä. Olen vuodesta ollut vuodesta 1968 naimisissa Stigin kanssa, ja meillä on kaksi lasta: Petra, 41 v. ja Peik 37 v. Lapsenlapsia on kuusi: Nicole 17 v., Robin 15 v., Christian 8 v., Celinda 6 v., Amelie 3 v. ja Alex 9 kk. Hoidan viikoittain pienempiä lapsenlapsiani, ja he antavat minulle suurta iloa. Liikunnalla on edelleen tärkeä asema elämässäni. Pelaan tennistä kaksi tuntia viikossa, lenkkeilen, käyn jumpassa säännöllisesti, uin ja luistelen Amelien kanssa, hiihdän ja pelaan tennistä Celindan ja Christianin kanssa. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Yrittäjille suosittelen luettavaksi oman alansa kirjallisuutta sekä talous- ja johtamistaidon kirjallisuutta. Lisäksi olisi hyvä lukea ihmissuhdeasioita kuvaavia kirjoja. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Pidän erityisesti saaristosta ja Lapista. Luonnossa retkeileminen ja luontohavainnoista nauttiminen on tärkeä tapa irtaantua työasioista. Viihdyn myös Espanjassa. Meillä on siellä oma koti, jossa koko perhe lomailee. Työstä Työn sisältö Toimitusjohtajan tehtävän ohella tein myös paljon käytännön hoitotyötä. Pidin luentoja alan oppilaitoksissa ja työhyvinvointiin liittyviä esitelmiä asiakasyrityksissä. Vieläkin käyn mm. kouluissa kertomassa liikunnan merkityksestä ja ohjaan edelleen liikuntaa Viherlaakson toimipisteessä kaksi tuntia viikossa. Olin myös vuosia Espoon Yrittäjien sekä oman alani Fysi ry:n hallituksen jäsen. MIKÄ MOTIVOI Asiakaspalautteet antoivat työniloa ja motivaatiota jatkaa työtäni ihmisten terveyden hyväksi vuodesta toiseen. VIELÄ SAAVUTTAMATTA Saavutuksia on kertynyt. FysioSporttis, joka tänä vuonna täyttää 40 vuotta, palkittiin vuosien varrella useasti. Ehdoton kohokohta oli se, kun vuonna 2007 saimme Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. //

14 14 TYÖELÄMÄN PITKÄ KAARI» Muistojen suuria hetkiä TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Pekka Sipola Muistojen suuria hetkiä Meillä ei ikinä teititelty, en ole koskaan tuntenut itseäni johtajaksi. Yhtiö kasvoi pikku hiljaa. En tehnyt yritysostoa, vaan yritys kasvoi hiljakseen kuin kasvi. Vuonna 1960 ryhdyin toiminimiyrittäjäksi ja samoihin aikoihin hakeuduin työhön sorakeisarina tunnetulle Tauno Valolle. Pian aloin tehdä Valolle kirjanpitotöitä kotoa, ja pikku hiljaa tuli enemmän asiakkaita. Siihen aikaan teimme kirjanpitoa Taylorixin läpikirjoitusmenetelmällä. Raimo Stenvall Tuusulassa oli toinen iso asiakkaani. Samalla hoidin mieheni Lasse Pöystin kuljetusliikkeen paperityöt. Vuonna 1981 muutin yhtiön kommandiittiyhtiöksi. Vuonna 1996 verolaki muuttui niin, että oli edullista vaihtaa osakeyhtiöksi. Yhtiöön tuli ensimmäinen tietokone vuonna Juhlimme sitä Kuormaautoliiton vuosikokouksessa, muistaakseni Kuusamon Rukahovilla. Se oli historiallinen ja suuri hetki näin pienelle toimistolle. Se oli Philipsin tietokone. Tilitoimistossa työskentelee nyt tyttären ja pojan lisäksi kaksi miniää, vävy sekä kaksi vierasta työntekijää. Nykyisin tytär ja poika vetävät yritystä. En koskaan kokenut itseäni pomoksi sen kummemmin. Olemme oman väen taholta pyrkineet olemaan tasavertaisesti töissä; jokainen hoitaa oman asiakaskuntansa alusta loppuun. Pulmakysymyksissä neuvottelemme yhdessä. Työskentely on ollut kotoista. Nurmijärvellä sijaitseva yhtiö on koko ajan kuulunut Kirjanpitotoimistojen liittoon, sittemmin Taloushallintoliittoon. Osallistuin aina veropäiville. Liiton kesäpäivillä eri puolilla Suomea oli hauska tavata virkatovereita. Lomat olivat vähissä, kun työpaine on ollut niin kova, ja kesäpäivät olivat ainoita kesäreissujamme puolison kanssa. En ole käynyt kesäpäivillä kahteen vuoteen, väki on nuorentunut siellä kovin. Jälkipolvemme eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisista kokoontumisista, ja he tekevät mieltymystensä mukaan. Konttorielämä on nykyään erilaista kuin aikanani, eivätkä verotili ja käännetty alv enää mahdu päähäni. Nykyaika on muutenkin niin kylmää, virallista ja koneellista, ihminen ei ole enää läsnä samalla tavalla kuin ennen. Olen iloinen, että yrittäjyys on antanut minulle itsenäisen ja mielenkiintoisen työelämän. //

15 Löydä voittoisat kontaktit Wanha Satama Varaathan nyt kalenteriisi alkuvuoden tärkeimmän liiketapaamisesi! Tuhansia muita yrittäjiä Kymmeniä huippuluentoja Tietoiskuja, puheenvuoroja ja tapaamisia Mielenkiintoisia yhteistyökumppanimahdollisuuksia Uutena teemana verkkoliiketoiminta Kaikki tämä maksutta yrittäjille ! Tilitoimisto Terttu Pöysti Oy:n vetovastuusta jo luopunut 81-vuotias Terttu Pöysti ja hänen miehensä Lasse Pöysti ovat molemmat saaneet Suomen Yrittäjien timantti ristin 50 vuoden yrittäjän urasta. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu ennakkoon Pääyhteistyökumppani: Päämedia: Järjestäjä:

16 16

17 JOHTAMINEN» Toimitusjohtajuuden ristiriitaiset odotukset 17 TEKSTI Katja Holopainen, KUVAT Tiiu Kaitalo Ripaus narria inhimillistää Itsevarma ja esiintymiskykyinen toimitusjohtaja vaikuttaa hyvältä. Ulkoiset johtajaominaisuudet saattavat kuitenkin kätkeä taakseen yksinäisyyttä tai narsismia. Ripaus narria tekisi toimitusjohtajasta inhimillisen. Aikaisemmissa tehtävissään ja erityisesti konsulttina Kanava10:ssä Kirsti Kehusmaa kohtasi kymmeniä toimitusjohtajia. Hän huomasi heihin kohdistuvan ristiriitaisia odotuksia ja paineita, joita he eivät voineet jakaa kenenkään kanssa. Yllättävän usein toimitusjohtaja avautui konsultille. Kirjoitin yksinäisistä toimitusjohtajista kolumnin, ja Talouselämä -lehti kiinnostui aiheesta. Artikkeli sai paljon palautetta. Moni kertoi Kirsti Kehusmaan osuneen tärkeään asiaan, josta ei juuri puhuta. Niin Kirsti Kehusmaa päätti kirjoittaa kirjan kulmahuoneiden kuninkaista. ITSETUNTEMUS ON JOHTAMISEN PERUSTA Kenestäkään ei voi sanoa, että tuossapa selkeä toimitusjohtaja tyyppi. Sellaista ei ole. Toimitusjohtajalle sopivaa luonnettakaan ei voi yksiselitteisesti määritellä. Yritykset ovat erikokoisia, erilaisia ja ihmisistä tulee toimitusjohtajia eri reittejä. Menestymisessä keskeistä on Kehusmaan mukaan itsetuntemus. Jotta voisi johtaa muita, pitää ymmärtää, miksi itse käyttäytyy tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla. On tunnistettava, miten kokemukset ja arvot vaikuttavat oman käyttäytymisen taustalla.»» Kirsti Kehusmaan mukaan ihmisistä tulee toimitusjohtajia eri reittien kautta.

18 18 ¼¼ Johtajuuden tärkein kysymys on se, miten saada osaavien ihmisten kyvyt käyttöön, Kirsti Kehusmaa sanoo. Lukuvinkki Kirsti Kehusmaa on kirjoittanut kirjan Toimitusjohtaja kulmahuoneen kuningas, ritari ja narri (ISBN ), joka avaa näkökulmia johtajuuden rooleihin ja tehtäviin sekä näissä menestymiseen. Kirja ei ole selviytymisopas, eikä kurssikirja. Kirja on suunnattu sekä organisaatiolle että sen toimitusjohtajalle, jotta he voisivat yhdessä kehittyä ja ymmärtää paremmin toisiaan. Kehusmaa on koulutukseltaan työpsykologiaan erikoistunut tekniikan lisensiaatti. Hän on työskennellyt kansainvälisissä konserneissa viestintä-, HRja kehitysjohdossa sekä konsulttina Kanava10:ssä. Kehusmaan erityisosaamista ovat johtamisen kehittäminen, strateginen muutosjohtaminen ja erilaiset strategiset kehityshankkeet. Hän aloitti Mehiläinen-konsernin henkilöstöja laatujohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä On myös hyväksyttävä, ettei kukaan ole aina oikeassa tai täydellinen. Toimitusjohtajan tulisi pystyä ottamaan vastaan kritiikkiä sillä tavalla objektiivisesti, että hän erottaisi, mikä liittyy henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, mikä johtajaominaisuuksiin ja mikä puolestaan toimitusjohtajan rooliin. Kun kykenee näkemään omat heikkoudet ja vahvuudet johtajana, voi kehittyä. Itsetuntemus vaatii jatkuvasti työtä. Kysymys ei kuitenkaan ole vatvomisesta tai jokailtaisesta pohdinnasta peilin edessä. Ajoittaisen itsetutkiskelun lisäksi tarvitaan rohkeutta astua uusille urille. Jokaisen on uudistuttava, jotta voisi innostua. Kehusmaan mukaan liian usein into ja puhti tuntuvat puuttuvan juuri johdosta. Tätä on jo kokeiltu, se ei toimi asenne leviää nopeasti ympäristöönsä ja muuttuu koko yrityksen uudistumisen esteeksi. Toimitusjohtajan täytyisi aloittaa uudistuminen omasta päästään. Tämä vaatii tietoista ponnistelua, katseen avartamista. Kuninkaasta narriksi Jotta voisi johtaa muita, pitää tuntea itsensä. Yksinäisyyden lisäksi toimitusjohtajia yhdistää viime käden vastuu. Kun joku menee pieleen, jossain vaiheessa soi toimitusjohtajan puhelin. Toimitusjohtaja on esillä ja arvioitavana koko ajan. Jos toimitusjohtaja on julkisuudessa tuttu, häntä arvioidaan vapaa-ajallakin asemansa perusteella. Jatkuva esimerkkinä ja roolimallina toimiminen on vaativa tehtävä. Aina Oikeassa muuri karkottaa ih-

19 19 misiä. Johtajuudessa lupausten pitäminen on tärkeämpää kuin oikeassa oleminen. Hyvä toimitusjohtaja ei suhtaudu itseensä tosikkomaisesti, vaan pystyy siirtymään sujuvasti kuninkaasta narrin rooliin. Johtajakin voi myöntää mokanneensa ja antaa muidenkin nauraa itselleen. Tämän päivän johtajuuden tärkein kysymys on se, miten saadaan osaavien ihmisten kyvyt käyttöön, miten heitä kannustetaan tekemään yhdessä. Kehusmaa uskoo, että oman inhimillisyyden tunnustaminen voi toimia myös luottamuksen rakentamisen välineenä, yhteishengen vahvistajana. Yrittäjäpersoona toimitusjohtajana Kehusmaa ei näe suurta eroa yrittäjätoimitusjohtajissa ja palkkatoimitusjohtajissa. Kirjassaan hän kuitenkin toteaa, Hyvä toimitusjohtaja arvostaa ihmisiä ympärillään. Hän näkee ihmisten vahvuudet, arvostaa erilaisuutta ja ymmärtää erilaisuuden merkityksen organisaatiossa. Hyvä toimitusjohtaja kuuntelee muiden näkemyksiä ja oppii niistä. Lähde: Kirsti Kehusmaa, Toimitusjohtaja kulmahuoneen kuningas, ritari ja narri että yrittäjille tyypilliset ominaispiirteet näkyvät myös yrittäjä-toimitusjohtajan työotteessa. Yrittäjän persoonallisuuteen kuuluu elämyshakuisuus, rohkeus, luottavaisuus, joustavuus, itsevarmuus, kärsimättömyys ja asiakeskeisyys. Yrityksen kaikki osa-alueet tuntevalla yrittäjä-toimitusjohtajalla on usein omasta itsestään johtuvia haasteita. Hän osallistuu helposti kaikkeen, ei osaa priorisoida ja unohtaa linjaukset. Merkittävimmin yrittäjä- ja palkkatoimitusjohtajan ero näkyy silloin, kun yrittäjä-toimitusjohtaja yrittää irrottautua operatiivisesta toiminnasta. Erityisesti kriisitilanteessa omistajajohtajan on vaikea pysyä taustalla, vaikka toimitusjohtajan työtä hoitaisikin jo joku toinen. Tämäkään ei yleensä ole ongelma, sillä omistajajohtajat tunnistavat itse hyvin tilanteen ja toimintamallinsa. // Yrittäjän Iltakoulu sinä olet tärkein Joko sinä olet käynyt Yrittäjän Iltakoulussa? Tämänkertaisina teemoina ovat luova yrittäminen, yrittäjän hyvinvointi sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot. Tule sellaisena kuin olet, tapaa muita yrittäjiä ja lataa akut uutta virtaa täyteen. Iltakoulu on sinua varten! Jorma Uotinen Tony Dunderfelt Seija Lukkala Tampere 9.2. Helsinki Vaasa Lappeenranta Vantaa Oulu Kuopio Jyväskylä 1.3. Espoo 1.3. Iisalmi 2.3. Kajaani 3.3. Joensuu 8.3. Lahti Lisätietoja löydät osoitteessa tapiola.fi/iltakoulu. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti! 9.3. Lohja Seinäjoki Porvoo Mikkeli Turku Rovaniemi Suomen Yrittäjät Hyvinkää Ylivieska Pori Kotka Hämeenlinna Rauma

20 20 MARKKINOINTI» Merkitys pyhittää bisneksen TEKSTI JA HENKILÖKUVA Anne Lampinen Semiotiikalla lisäarvoa brändin rakennukseen Semiotiikka, merkitysoppi, on jatkuvasti läsnä ihmisten arjessa vaikuttamassa ostopäätöksiin. Semiotiikan piilomerkitykset voi tehokkaasti myös valjastaa brändin rakennukseen, kun tietää, miten se tehdään. FUTUREIMAGEBANK.COM Semiotiikka on merkitysoppia. Lähtökohtana on ajatus, että maailma muodostuu kokonaan merkityksistä. Kaikki merkitsee jotain, olipa sitten kyse sosiaalisista tavoista, rituaaleista, muodoista, käyttöesineistä tai mistä vaan. Mikä tahansa elämänalue voidaan nähdä viestintänä, esimerkiksi arkkitehtuuri tai asemakaava, jotka saavat aikaan erilaista toimintaa eri ihmisissä. Näin kertoo semiootikko VTM Vaula Norrena ja lisää, että viestit ovat universaaleja. Jokaisessa kulttuurissa pyöreä muoto mielletään miellyttäväksi ja pehmeäksi. Kolmio viestii terävyydestä ja ylöspäin pyrkimisestä, neliö puolestaan materiasta ja pysyvyydestä.