klo , ennen kokousta klo kahvitarjoilu sekä ruokaisa salaatti

Transkriptio

1 ESITYSLISTA 1/ KASVUKRAFT yhteistyökokous AIKA PAIKKA klo , ennen kokousta klo kahvitarjoilu sekä ruokaisa salaatti Rantasipi Siuntion Kylpylä, kokoustila: Talvipuutarha Lepopirtintie 80, Siuntio, karttalinkki: KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 2 2 KUNTAPALVELUT JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN, SIUNTIO PILOTTINA 3 NOVAGO YRITYSKEHITYS OY:N TOIMINNAN 2014 TULOKSIA 7 4 KUNTIEN KEHITTÄMISTARPEIDEN TOP 5 JA SEUDUN YHTEISET JATKOASKELEET 5 KOKOUSAIKATAULU 13 6 TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT 14 7 KOKOUKSESSA MAHDOLLISESTI ESILLE TULEVAT ASIAT KASVUKRAFT Merja Laaksonen Yhteistyökokouksen puheenjohtaja, 2015

2 ESITYSLISTA 1/ KASVUKRAFT yhteistyökokous KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 1.1. Kokouksen avaus 1.2. Läsnäolijoiden toteaminen Jäsen Varajäsen Kunta/Taho Alén Risto kh:n varajäsen Roos Anja kh:n jäsen Hanko Hyttinen Urpo kv:n jäsen Gran Birgitta kh:n jäsen Hanko Järvinen Katrin kh:n jäsen Kavander Jouko kh:n pj. Hanko Nyberg Lars kv:n jäsen Baarman Peter kv:n jäsen Hanko Wikberg Barbro kh:n jäsen Kilpi Mikael kv:n jäsen Hanko Öhman Sten kh:n jäsen Söderholm Sture kv:n pj. Hanko Bergman-Auvinen Marie kh:n pj. Träskman Ingrid kh:n jäsen Inkoo Gustafsson Soile kh:n 2.vpj. Juvonen Esko luottamush. Inkoo Wilhola Sari kv:n pj. Kaskenpalo Sakari kv:n vj. Inkoo Rautakoura Marko kh:n 1.vpj. Grönholm Jessica kh:n jäsen Inkoo Westerholm Kristian kv:n 1.vpj. Lemström Robert kh:n jäsen Inkoo Wikström Harri kv:n 2.vpj. Isoaho Maria kh:n jäsen Inkoo Huhtala Lassi kv:n jäsen Warvas Sirkka luottamush. Lohja Makkonen Hannu kv:n jäsen Maittila Hannele kh:n jäsen Lohja Huttu-Meling kv:n jäsen Heir Björn luottamush. Lohja Rintanen Leo kh:n jäsen Räsänen Joona kv:n pj. Lohja Slunga-Poutsalo Riikka kh:n 1.vpj. Sassi Jukka kh:n jäsen Lohja Äyräväinen Irene kh:n pj. Kyttälä Kari kv:n jäsen Lohja Blomqvist Thomas kv:n pj. Lindholm Henrik kh:n jäsen Raasepori Luukkonen Kukka-Maaria kh:n 1.vpj. Reinikainen Marko kh:n jäsen Raasepori Heimberg Ulf kv:n 1.vpj. Ylimys-Ahlroth Kaisa kh:n jäsen Raasepori Borgman Mikael kh:n 2.vpj. Malmén Maj-Britt kh:n jäsen Raasepori Siggberg Björn kv:n 2.vpj. Ilander Kerstin luottamush. Raasepori Walls Anders kh:n pj. Storsjö Ann kv:n jäsen Raasepori Haanpää Harri kv:n jäsen Tanskanen Veikko kh:n jäsen Siuntio Koroma-Hintikka Maria kh:n jäsen Toivonen Hilkka luottamush. Siuntio Laaksonen Merja kh:n pj. Svanfeldt Stefan kh:n jäsen Siuntio Varpio Arto kh:n jäsen varajäsen avoinna kv:n jäsen Siuntio Karell Anders kh:n jäsen Dahlqvist Rabbe kv:n jäsen Siuntio Penttinen Arto kv:n 2.vpj. Nygård Marko kh:n 1.vpj. Siuntio Kuntajohtajat Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Yhteistyötahot Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto

3 ESITYSLISTA 1/ KASVUKRAFT yhteistyökokous Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY Alho Olli erityisasiantuntija TEM Hettula Eero toimitusjohtaja L-U Kauppakamari Streng Leila henkilöstön ed. Lohja Salminen Jari henkilöstön ed. Raasepori Lisäksi Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys Oy Kylänpää Minna pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy Tiihonen Minna-Mari assistentti Novago Yrityskehitys Oy Asiantuntijat Röntynen Antti-Pekka kehittämisp. Siuntio 1.3. Laillisuus ja päätösvaltaisuus 1.4. Työjärjestyksen hyväksyminen 1.5. Edellisen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen pöytäkirja 5/2014. Yhteistyökokous päättää 1. todeta läsnäolijat, 2. todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3. hyväksyä työjärjestyksen ja 4. hyväksyä edellisen kokouksen pöytäkirjan

4 ESITYSLISTA 1/ KUNTAPALVELUT JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN, SIUNTIO PILOTTINA KKOHRY Koska kunnan rooli Suomalaisessa yhteiskunnassa on laaja, ovat näin ollen myös kuntien kehittämistoiminnan kohteet moninaisia: palvelut, talous, henkilöstöpolitiikka, kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet, kuntajohtaminen sekä yhdyskuntarakenteen toimivuus, ympäristön viihtyvyys ja turvallisuus, paikallistalouden toimintaedellytykset. Kokonaisvaltaisessa asiakaslähtöisessä tuottavuuden kehittämisessä ratkaisut kuntien haasteisiin löytyvät ja koostuvat monista eri toimenpiteistä. Nyt, enemmän kuin koskaan, tarvitaan olemassa olevien rakenteiden kyseenalaistamista, uudenlaisia yhteistyön muotoja, uusia toimintatapoja, erilaisten osaamisten hyödyntämistä sekä rohkeutta kokeilla ennakkoluulottomasti uusia asioita. Tavoitteena on palvelukykyinen ja tehokas kuntasektori, jossa kuntalaisille tuotetaan lisäarvoa moniulotteisesti ja kestävällä tavalla. Asiakaslähtöinen tuottavuuden kehittäminen soveltuu kunnille sekä kuntaliitoksille, joissa uskotaan siihen, että pelkillä numeroilla ja tilastoilla ei vaikuteta tuottavuuteen. Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy seitsemän erilaisen tuottamattoman toiminnon poistamiseen, minkä avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua ja pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan ja oikean laatuisena. Prosessin myötä avataan uusia ja innovatiivisia tapoja jäsentää paikallista ja alueellista toimintaa. Samalla alueen toimijoille tarjotaan mahdollisuuksia olla edelläkävijöitä ennakkoluulottomien uudistuskeinojen etsimisessä. Asiaa kokouksessa alustavat toimitusjohtaja Matti Torkkeli ja Leanasiantuntija Tommi Elomaa Lean5 Europe Oy:stä. Esittelyissä ja niiden jälkeisissä keskusteluissa nousi esiin seuraavia seikkoja. Lean5 Europe Oy:n toimitusjohtaja Tommi Elomaa alusti kertomalla, että Lean5 on metodi, jossa poistamalla hukkatekijöitä ja esteitä voi virtaviivaistaa toimintoja ja toimia resurssitehokkaammin. Metodissa sovitaan tekemisen tavoista ja standardeista, joista tulee pitää kiinni. Metodissa selvitetään missä hukka on, ja usein se löytyy varastoinnissa, kuljetuksessa, odotusajasta, virheistä ja osaamisen alihyödyntämisestä. Käydyssä keskustelussa nousi esiin, että ajattelutavan muuttaminen nähtiin haasteena ja että HUS:issa Lean metodi on käytössä monella osastolla, sillä ensimmäiset kokeilut ovat olleet niin onnistuneita säästöjen suhteen. Yhteistyökokous päättää esittää;

5 ESITYSLISTA 1/ merkitä tiedoksi alustukset sekä 2. yhteistyökokouksen keskustelun johtopäätökset Yhteistyökokous merkitsi asiaa koskevat alustukset tiedoksi KKOHRY Siuntion kunnan prosessien ja toimintatapojen kehittäminen leanmenetelmällä Syksyllä 2014 Länsi-Uudenmaan kunnat valitsivat palveluprosessien kehittämisen yhdeksi alueen top 5-kehittämishankkeista. Siuntion kunnassa on laadittu vuosina 2010 ja 2013 talouden tasapainotusohjelmat, joilla on pyritty pitämään kunnan talous tasapainossa taloudellisen taantuman aikana. Lisäksi jo 1970-luvulta asti on kunnan palveluita pyritty keskittämään taajamiin asutuksen yhteyteen. Seuraavana vaiheena Siuntiossa haetaan tehokkuutta toimintaan prosessien ja toimintatapojen tarkastelulla. Siuntion kunnassa käynnistettiin vuoden 2015 tammikuussa prosessien ja toimintatapojen tarkastelu lean-menetelmällä. Menetelmässä määritetään prosessin nykytila, haluttu tavoitetila, otetaan uudistettu prosessi käytäntöön ja pyritään jatkuvasti kehittämään toimintaa edelleen. Kunnassa on organisoiduttu prosessikehittämisen ympärille ohjausryhmään ja prosessin työryhmään. Projektipäällikkönä toimii kehittämispäällikkö. Projekti käynnistettiin pilotilla, joka koskee myyntilaskutusprosessia. Myyntilaskutus nousi pilotoitavaksi prosessiksi sen vuoksi, että sitä tehdään jokaisella kunnan osastolla, laskuvolyymit ovat suuria, toistettavia työvaiheita on paljon ja kunnassa on koottu jo aiemmin laskutietoja muiden projektien yhteydessä. Myyntilaskutuksessa nähtiin kaiken kaikkiaan paljon potentiaalia. Pilotissa ollaan tällä hetkellä vaiheessa, jossa suunnitellaan uudistetun prosessin käyttöönottoa seuraavan laskutuksen yhteydessä. Jo tähän mennessä on löydetty hukka-aikaa vieviä työvaiheita prosesseista, jotka liittyvät esimerkiksi vanhoihin käytäntöihin, erilaisiin tarkistuksiin sekä työsuoritusten virtaamiseen. Tyypillisiä havaittuja hukkia pilotissa ovat olleet varastot, liike, prosessointi sekä odotus. Pilotoinnin vaiheista laaditaan työkirja kunnan sisäiseen käyttöön, jotta kehitystyötä voidaan jatkaa edelleen osastoilla. Lean-menetelmässä tavoitteena on karsia hukat prosesseista niin, että asiakkaan saama arvo kasvaa ja virtausyksikön (esim. lasku) läpimenoaika prosessissa pienenee. Samalla henkilöstö toimii muutoksen moottorina siten, että ideat toiminnan uudistamiseen ja työvaiheiden kehittämiseen tulevat henkilöstöltä. Tavoitteena Siuntion kunnassa on, että asiakkaiden (kuntalaiset) saama arvo prosesseista kasvaa, kunnan prosessit toimivat tehokkaasti, henkilöstö kehittää työtään aktiivisesti ja että voidaan tehdä enemmän samalla henkilöstömäärällä. Lean-menetelmää on Suomen julkisella sektorilla toteutettu menestyksekkäästi esimerkiksi Helsingin ja

6 ESITYSLISTA 1/ Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Salon kaupungissa sekä Espoon kaupungissa. Jatkossa Siuntion kunnassa lähdetään kehittämään prosesseja ja toimintatapoja jokaisella osastolla (hallinto-osasto, perusturvaosasto, tekninen osasto, sivistysosasto). Prosessin ohjausryhmä valitsee osastojen ehdotuksista seuraavat tarkastelun kohteeksi valittavat prosessit. Tällä hetkellä on alustavasti keskusteltu, että seuraavat lean-menetelmällä tarkasteltavat prosessit olisivat esityslistaprosessi (osana sähköisiin kokouksiin siirtymistä), tilavuokrausprosessi sekä koulujen lounaiden tilausprosessi. Siuntion kunnan kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen esittelee asian. Yhteistyökokous merkitsee Siuntion kunnan prosessien ja toimintatapojen kehittämisen lean-menetelmällä tiedoksi

7 ESITYSLISTA 1/ NOVAGO YRITYSKEHITYS OY:N TOIMINNAN 2014 TULOKSIA KKOHRY Novago Yrityskehitys Oy on alueemme kuntien omistama yhtiö, joka perustettiin Yhtiön neljäs toimintavuosi on ollut haasteellinen monella tavalla. Yleinen taloudellinen tilanne on ollut hankala ja alueen työllisyystilanne on edelleen kehittynyt huonompaan suuntaan. Vuoden aikana tehtyjen yritysbarometrien mukaan yritykset ovat varuillaan. Rahoituksen kannalta vuosi 2014 on ollut välivuosi vaikka uusi hankekausi on ollut voimassa jo vuoden ajan. Julkista rahoitusta on vähennetty tuntuvasti ja sitä myöntävät organisaatiot ovat olleet toimintaa haittaavassa muutostilassa. Yritystukien ja kehittämistukien saatavuus on ollut heikkoa ja vaatinut entistä enemmän ponnisteluja. Novagon oma toiminta on myös kärsinyt hankerahoituksen vähenemisestä, ja yhtiön taloudellista tilaa on seurattu erityisen tarkasti. Hankerahoituksen jälleenrakennus Novagon toimintaa tukevaksi jatkuu vuoden 2015 aikana. Hankalasta tilanteesta huolimatta Novagon avainluvut ovat edelleen hyvällä tasolla. Novagon kautta perustettuja yrityksiä oli 173 kpl (171 kpl vuonna 2013), näistä Novagon neuvonnassa käyneiden määrä nousi, ja on nyt 36 %. Uusyritysneuvonnalla oli 359 uutta asiakasta. Asiakaskäyntejä uusyritysneuvonnassa rekisteröintiin yhteensä 656 kpl, asiakasyhteydenottoja 578 kpl ja lisäksi ohjattiin eteenpäin 171 käyntiä muiden asiantuntijoiden luokse. Startti- ja jatkostarttilausuntoja annettiin 147 kpl ja Finnveran rahoituslausuntoja asiakkaiden ideoista 29 kpl. Uusia työpaikkoja Novagon toimesta luotiin 396 kpl (430 kpl vuonna 2013). Yrityskentälle ja elinkeinoelämän kehittämiseksi haetun rahoituksen määrä oli 6,3 miljoonaa euroa. Tämä on 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Muutos johtuu rahoituksen yleisestä vähenemisestä. Novagon asiakkaat jakautuvat määrällisesti suhteessa kuntien omistusosuuksiin. Vuoden 2014 aikana useampi hanke loppui. Tilalle saatiin käyttöön edellisen hankekauden aikana käyttämättä jääneitä varoja. Esimerkiksi Culminatum Innovation Oy:lta siirtyi Novagolle vesi-ja ympäristö alan hanke ajalle tammi-syyskuu 2014, jolloin tehtiin käytännön yhteistyötä vesialan yritysten välillä. Hankehakemuksia valmisteltiin ja tehtiin aktiivisesti suuntaamalla niitä aluekehityksen kärkiteemoihin sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Novagon protopajan teknisten tilojen ja yrityshautomon muodostamaa kokonaisuutta on markkinoitu aktiivisesti sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tältä pohjalta on rakennettu pohjoismaista vesialan yhteistyötä, joka on konkretisoitunut toiminnaksi Lundin ja Oslon vesialan yrityskiihdyttämöiden välillä. Tähän tarkoitukseen on myönnetty EUrahoitusta TEMin kautta. Lisärahoitusta on haettu pohjoismaisella tasolla.

8 ESITYSLISTA 1/ Juuri tällä hetkellä Novago valmistelee Rostockin ja Helsingin välille vedettävän tietoliikennekaapelin haaroitusta Hangon kohdalla, jotta Länsi- Uusimaa saisi uudet nopeat tietoliikenneyhteydet Keski-Eurooppaan. Novago Yrityskehitys Oy:n alustavan tilinpäätöstietojen mukaan tulos on positiivinen. Hallituksen puheenjohtaja Mikael Borgman esittelee asian kokouksessa. Yhteistyökokous merkitsee asian tiedoksi

9 ESITYSLISTA 1/ KUNTIEN KEHITTÄMISTARPEIDEN TOP 5 JA SEUDUN YHTEISET JATKOASKELEET KKTORY Oj Länsi-Uudenmaan seutuyhteistyön ohjausryhmä, KasvuKraft yhteistyökokous, käsitteli pitämässään kokouksessa toimintasuunnitelmaa vuodelle 2014 ja hyväksyi sen toimenpiteineen. Kokouksessa päätettiin lisäksi, että kuntien hallitukset kirjaavat jokaisen kunnan osalta viisi tärkeintä kehittämiskohdetta tai projektia. Tavoitteena on synnyttää yhteistyötä myös yhteisten, tärkeiksi havaittujen projektien osalta EU-hankkeiden synnyttämiseksi. Kysely kuntiin toimitettiin ja vastausten palauttamisaika on elokuun 2014 loppuun mennessä. Kehittämispäälliköt kokoontuvat , jolloin valmistellaan Länsi- Uudenmaan osalta Uusimaaohjelman toimeenpanosuunnitelmia yhdessä Uudenmaan liiton edustajien kanssa. Seuraavassa pidettävässä yhteistyökokouksessa on tarkoitus käsitellä näistä esityksistä kootut johtopäätökset sekä kutsua mukaan alueemme edustajat Uudenmaan liiton hallituksessa ja valtuustossa. Kuntajohtajakokous merkitsee tiedoksi - kuntien käsittelytilanteen ja esitykset sekä - kehittämiskohteiden etenemisen KKOHRY Kunnittaiset käsittelyt kehittämiskohteista ehtivät siten, että ehdotukset ovat käytettävissä järjestettävään Uusimaa-ohjelman seuraavaan toimeenpanosuunnitelmakokoukseen, jossa kaikkien alueemme kuntien edustusta pidettiin tärkeänä. Uudenmaan liiton päättävissä elimissä olevat alueemme edustajat tällä vaalikaudella katsottiin tärkeäksi ottaa mukaan valmisteluun. Nämä ovat hallituksessa Raaseporista Thomas Blomqvist ja valtuustossa Hangosta Aila Pääkkö varajäsen Sten Öhman, Inkoosta Marie Bergman- Auvinen varajäsen Marko Merenheimo, Lohjalta Päivi Kuitunen varajäsen Mika Herpiö ja Aslak Palenius varajäsen Taina Lackman, Raaseporista Kaisa Ylimys-Ahlroth varajäsen Fredrika Åkerö ja Tanja Konttinen varajäsen Marko Reinikainen sekä Siuntiosta Veli-Matti Louekoski varajäsen Raija Rehnberg. Kuntajohtajakokous merkitsi tiedoksi kuntien käsittelytilanteen sekä päätti kehittämiskohteiden etenemisprosessista esittelyn mukaisesti. 1. Kunnilta saapuneet kehittämiskohteet 5 kpl / kunta on koostettu yhteen ja käsitelty kehittämispäälliköiden kokouksessa Kehittämistoimenpiteitä täydennetään mm. kuntien elinkeinostrategioiden toimenpiteiden osalta siten, että työn tulokset ehtivät päätettävin osin esitettäväksi Uusimaaohjelman Toimeenpanosuunnitelmaan Kokouksessa käydyssä keskustelussa nousi esiin, että Länsi-Uudenmaan muutostarpeet ja esitetyt

10 ESITYSLISTA 1/ strategiset linjaukset vastaavat toisiaan ja että KasvuKraft valmistelusihteeristö jatkaa alueen kehittämisen toimenpiteiden valmistelua näiden pohjalta. Seuraava valmistelukokous on Liite: KOONTI kehittämishankkeet kunnittain, kokouksessa 2. Novago Yrityskehitys Oy on osaltaan valmistellut elinkeinojen kehittämishankkeita KasvuKraftissa sovittujen painopisteiden mukaisesti yhteistyössä alueen toimijoiden, elinkeinoelämän sekä muiden kehittämisyhtiöiden kanssa. Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esittelee valmistelutilanteet. Yhteistyökokous päättää esittää; 3. kehittämishankkeiden linjaukset jatkovalmisteluun 4. merkitsee tiedoksi KasvuKraft toimenpiteet Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esittämässä koosteessa kuntien antamiin viiteen tärkeimpään kehittämistarpeeseen voitiin nähdä yhteisinä teemoina infrarakentaminen, Cleantech (esim. HINKU, LNG terminaali), elinkeinojen kehittämishankkeet (mm. matkailu) ja kuntien palveluprosessit (sis. tietojärjestelmän integrointitarpeet). Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esitti miten Uusimaa-ohjelma linkittyy alueen kasvutavoitteisiin. Näihin tavoitteisiin on myös tekeillä hankehakuja. Erja Vaarala esitti tekeillä olevat hankehaut. Novago hakee vesihankkeiden rahoitusta ja Tuunaa tuottoa jatkoa. Lisäksi on monta hakua, jossa Novago on mukana, kuten Go 4 Work, vesihankkeita ja Laurean kanssa tehtäviä yhteishakuja. Tämä on osoitus siitä, että Novago yrittää vastata rahoituskuvioiden vaatimuksiin tehdä suurempia yhteishakuja. Tämä tietenkin vaatii neuvotteluja ja yhteistyötä alueen ulkopuolella. Käydyssä keskustelussa nousi esiin: Tärkeistä kehittämisasioista nostettiin mahdollisuus tutkia maalämmön talteen ottamiseen vedestä. Tämä liittyy Hangon esiin nostamaan geoteknologiaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Uudenmaan liitolta tiedusteltiin Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tarjoamista elinkeinojen kehittämismahdollisuuksista ja miten liitettäisiin Länsi- Uudenmaan kuntien top 5 tähän? Aihe on Eskelisen vastauksen mukaan relevantti, ja TEMissä valmistelussa olleen työn jatkovalmistelu siirtyy Helsingille. Lisäksi Inkoon TOP 5 esitykseen kunnanhallitukselle voi vielä tulla muutoksia itse käsittelyssä, jolloin nämä huomioitaneen työssä. Inkoon prioriteettien osalta LNG hanke on niin iso, että jos se saadaan, tarvitaan lisäresursseja sen toteuttamiseksi.

11 ESITYSLISTA 1/ KKTORY Puheenjohtaja piti tärkeänä, että hankkeita saataisiin mahdollisimman monta, sillä elinkeinoyhtiön talous on sellaisessa hantissa että sitä todella tarvittaisiin. Yhteistyökokous päättää 1. siirtää kehittämishankkeiden linjaukset jatkovalmisteluun ja 2. merkitä tiedoksi KasvuKraft toimenpiteet. Kasvukraftin valmistelusihteeristön kokouksessa kehittämis- ja elinkeinopäälliköt linjasivat saatujen palautteiden perusteella yhteenvedon kuntien top 5x5 listauksen käyttöön kehittämistyön pohjaksi ja toimitettavaksi Uudenmaan liittoon Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman osaksi. 1. Liikennehankkeet infra-ratkaisuina ja uudet avaukset lähestymistavassa - Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen, rantarata, kaupunkirata, kt 25 ja kt 51 - Liikenteen monipuolinen sujuvoittaminen on alueen elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden keskeisiä elementtejä. Kestävät ja palvelutasoa nostavat liikenneratkaisut vaikuttavat koko Länsi-Uudenmaan kehitykseen. Näitä ovat mm. pendelöinnin ratkaisut, liityntäpysäköinti ja uudet kulkureitit syöttöliikenteeseen. 2. Elinkeinojen kehittäminen. - Yrittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvät alueella olevat kehittämisen kohteet ja yrityshankkeet kuten Kauppasatama Tammisaaressa, Koverharin alue Hangossa, Tytyrin alue Lohjalla ja Inkoossa LNG-kaasuterminaali sekä näiden heijastevaikutukset talousalueelle. - Yritysympäristön, yritysmyönteisyyden ja yrityspalveluiden kehittäminen toimintaedellytysten parantamiseksi. 3. Cleantech, ympäristö - Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, kuten geoenergia ja energiatehokkuus - Hinku-toimenpiteet kunnissa ja yrityksissä - Vesistöt, kunnon kohentaminen ja kuormituksen vähentäminen, uudet tekniikat ja yrityshankkeet 4. Palvelut ja toimintatapojen kehittäminen kunnissa - Ikäihmisten yhteisölliset palveluasumisen ratkaisut - Länsi-Uudenmaan yhteinen ict-alusta ja sen yhdenmukaistaminen - Lähiruoan hyödyntäminen kaupassa, matkailussa ja suurkeittiöissä Oj Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esittelee asian kokouksessa. Liitteet: Kuntien TOP 5 kehittämiskohteet Hankekooste Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä tehdyt johtopäätökset ja

12 ESITYSLISTA 1/ KKOHRY toimenpiteet. Kunnista saadut kehittämistoimenpiteet pyritään sisällyttämään Uusimaaohjelman toimenpidesuunnitelmaan Alueellisen ICT-alustan rakentaminen todettiin tärkeäksi. Lisäyksenä toiseen kohtaan elinkeinojen kehittäminen: työttömyyden negatiivisten vaikutusten lieventäminen ja rahoitusmallit. Kokouksessa esiteltiin kootusti Novagon tehdyt ja valmistelussa olevat hankehaut. Liitteenä oleva hankekooste todettiin kattavaksi. Kuntajohtajakokous 1. hyväksyi tehdyt johtopäätökset ja toimenpiteet kuntien TOP 5 kehittämiskohteista sekä 2. merkitsi tiedoksi esitetyn hankekoosteen. KasvuKraftin linjaukset perustuvat alueen strategisiin kasvutavoitteisiin, Seudulliseen elinvoima- ja kilpailukykyselvitykseemme Selkoon 2020 ja toiminta perustuu tarpeiden pohjalta tehtyihin päätöksiin. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan on sisällytetty Top 5 linjausten mukaisia hankekokonaisuuksia ja hakemuksia on tehty eri rahoituslähteisiin. Osallistujien kesken työryhmissä käydään tarkastelu ja valmistellaan sekä kootaan näkemykset seuraavista toimenpidesuosituksista. Ohjelmajohtaja Erja Vaarala alustaa asiaa kokouksessa. Yhteistyökokous merkitsee asian valmistelun tiedoksi ja linjaa kehittämistoimenpiteet

13 ESITYSLISTA 1/ KOKOUSAIKATAULU KKOHRY Käydään keskustelu kevään 2015 kokousaikataulusta. Kuntajohtajakokoukset kevät 2015: 1. vko 11 ke klo 9 Inkoo 2. vko 17 to klo 13 Raasepori Seudullinen Sparrausfoorumi 5: Aikataulua on tarkasteltu uudelleen ja suunniteltu pidettäväksi alustavasti syyspuolella yhteistyössä joko TeamFinlandin tai BusinessFoorumin kanssa. Yhteistyökokouksen kevät 2015: vko 21 to klo 18 Inkoo Yhteistyökokous vahvistaa aiemmin päätetyn kevään 2015 kokousaikataulun

14 ESITYSLISTA 1/ TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT KKOHRY Yhteistyökokoukselle tiedotetaan seuraavat asiat: 1. Uudenmaan ELY-keskuksen aluetapaaminen ti , klo Mustion linnassa pidettävässä tapaamisessa ELY kertoo ajankohtaisista teemoista ja niihin sisältyvistä mahdollisuuksista kehittää yhteistyötä. Alustukset toimivat keskustelun avauksina ja tavoitteen on vuoropuhelu. 2. Ryhdynkö Yrittäjäksi? -tilaisuudet 2015 Novago Yrityskehitys Oy järjestää Yrityshautomon tiloissa yhteistyössä TE-toimiston, Luksian ja Lohjan Yrittäjien kanssa tilaisuuksia kuukausittain yrittäjiksi aikoville. Tilaisuuksissa yrittäjä kertoo kokemuksistaan ja paikalla on myös Novago Yrityskehitys Oy:n yritysneuvoja, TE-palveluiden edustaja sekä ammattikoulun edustaja. Tilaisuuksissa on ollut yhteensä reilut 50 osallistujaa. - to Lohja - to Lohja - ti Tammisaari, ruotsinkielinen - to Lohja - ti Tammisaari, suomenkielinen - to Lohja - ke Lohja 3. Uudenmaan Uintihaaste 2015 Länsi-Uusimaa haastaa muut Uudenmaan kunnat uimaan luonnon vesissä jälleen Uusimaa -viikolla, 19/2015 eli Uintihaasteesta lisää huhtikuussa Protopaja - keksintötilaisuus Novago järjesti keksijöille ja yrityksille tilaisuuden kuulla ja kysellä keksimisestä sekä tutustua Protopajaan to Tilaisuuden aiheina olivat mm. suojausmuodot ja niiden käyttö ja keksintöjen kaupallistaminen. Tilaisuudessa oli mahdollisuus varata henkilökohtainen aika Keksintöklinikalta. Tilaisuuden asiantuntijat olivat mm. Berggren Group:ista, jonka palvelut kattavat kaikki IPR:n elinkaaren vaiheet: tutkimus, suojaus, hallinta, lakiasiat, valvonta ja IPR Business. Lue lisää: 5. Neljännen vaihemaakuntakaavan tavoitteena kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Uusimaa > Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Maankäytön valinnoilla edistetään myös Uusimaaohjelman tavoitteita. Neljäs vaihekaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta:

15 ESITYSLISTA 1/ elinkeinot ja innovaatiotoiminta - logistiikka - tuulivoima - viherrakenne - kulttuuriympäristöt Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jonne laaditaan parhaillaan erillistä kaavaa. Valmistelu vie aikaa kolmisen vuotta. Luonnos Uudenmaan neljännestä vaihemaakuntakaavasta on nähtävillä Asiantuntijat esittelevät luonnosta ja vastaavat kysymyksiin yleisötilaisuuksissa eri puolilla maakuntaa. Tammi-helmikuu on paras aika tutustua uuden kaavan tuomiin muutoksiin ja antaa palautetta. Kuun vaihteessa järjestetään neljä kaikille avointa yleisötilaisuutta, joissa asiantuntijat esittelevät kaavaluonnosta, vastaavat kysymyksiin ja neuvovat palautteen antamisessa. Palautetta kaavasta voi jättää myös kirjallisesti paikan päällä. Yksi kaikille avoin Länsi-Uudenmaan yleisötilaisuus järjestetään Lohjalla 3.2. klo Lohjan pääkirjasto, Järnefeltsalissa. Tutustu kaavaluonnokseen: 6. SOTE-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa HYVÄ aluetilaisuudet 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön strateginen HYVÄ-ohjelma hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi päättyy maaliskuun lopussa. TEM järjestää yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, seudullisten kehittämisyhteisöjen Sekes ry:n ja ELY-keskusten kanssa alueelliset HYVÄ-tilaisuudet Oulussa, Joensuussa, Tampereella, Helsingissä ja Mikkelissä. Tilaisuuksien tarkoituksena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön perustuvaa SOTE-palvelujen kehittämistä alueilla, hahmottaa toimialan kehitysnäkymiä; rohkaista toimijoita uusien toimintamallien käyttöönottoon hankinnoissa ja asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä sekä lisätä viranomaisten ja palvelutuottajien keskinäistä yhteistyötä. Tilaisuuksien kohderyhmänä ovat yrittäjä- ja toimialajärjestöjen alueelliset toimijat, Seudulliset elinkeinoyhtiöt, Uusyrityskeskukset, Pro Agria, ELY-keskukset, TEtoimistot, aluehallintovirastot, kunnat, maakuntaliitot; toimialan kehittämiseen liittyvät muut alueelliset kehittäjäorganisaatiot. Seminaarit ovat maksuttomia. HYVÄ-aluekierros Länsi-Uudenmaan osalta järjestetään seuraavasti: Tiistai Helsinki (Viimeinen ilmoittautumispäivä ) Ohjelma ja ilmoittautuminen 7. ÄVKK Vuosikalenterit yritys- ja yhteistyökumppaneille Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit seutukaupunkipilottihankkeen puitteissa tarjottiin yritys- ja yhteistyökumppaneille vuoden 2015 vuosikalenteri, joka toimii osana hankkeen markkinointia ja viestintää, koska vuonna 2015 on tavoitteena saada lisää yrityksiä hankkeen toimintaan sekä hankkeen teemoihin liittyvään innovatiiviseen

16 ESITYSLISTA 1/ kehittämiseen. Tänä vuonna on tavoitteena käynnistää pilotteja ja kokeiluja TEKES- rahoituksella tai muulla yrityskohtaisella rahoituksella TEM:n asettamien suositusten mukaisesti. Länsi-Uudenmaan alueen toimijoille lähetettiin n. 100 kalenteria. 8. Yhteenveto alkaneista yrityksistä vuodelta 2014 Kokouksessa jaetaan vuoden 2014 tilastot alkaneiden ja lopettaneiden yritysten osalta. Haasteena on tavoittaa potentiaaliset asiakkaat ja aloitusvaiheen neuvonnan roolia yrityksen menestyksessä korostettava enemmän. 9. Kestävän Liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla-hanke Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla rakentuu eri toimialojen ympärille. Valmistunut raportti kokoaa hankkeen tutkimusosion tulokset, jotka koostuvat Länsi-Uudenmaan alueen yritysten haastatteluista, klusterikuvauksista, tulevaisuuden näkymistä skenaariomuodossa sekä kansainvälisistä kestävyyteen liittyvistä trendeistä. Tehtyjen yrityshaastattelujen perusteella yli puolet Länsi-Uudenmaan yrityksistä toteuttaa kestävää liiketoimintaa jo käytännössä ja yli kolmannes pitää sitä lisämahdollisuutena. Toisaalta reilu viidennes pitää kestävää kehitystä kustannustekijänä. Kestävä kehityksen haasteet nousevat esille yrityksissä erityisesti asiakkaiden sekä oman henkilökunnan kautta. Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusterin ytimen muodostavat mm. vesiliiketoiminta, jätteiden käsittely, bioenergia ja korjausrakentaminen. Kestävä liiketoiminta tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia laajalle toimijajoukolle, sillä klusterin tuki- ja lähialoihin kuuluvat mm. hyvinvointiliiketoiminta, kauppa, rakentaminen, teknologiateollisuus sekä matkailu- ja ravitsemisala. Mahdollistajia kestävälle liiketoiminnalle ovat mm. alueen kunnat ja kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja aluekehittäjät. Raportti sisältää myös Suomen ympäristöopisto Syklin Taru Uotilan kokoaman yhteenvedon syvähaastattelujen tuloksista. Luettavissa sähköisenä: sekä pdf-muodossa. Painettua raporttia toimitetaan kuntiin, kirjastoihin ja yhteistyötahoille laajalla jakelulla. 10. Länsi-Uudenmaan matkailubrändi on valmistunut Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy, Novago, alueen yritykset, kunnat ja muut sidosryhmät ovat yhteistyössä rakentaneet syksyn 2014 aikana alueelle yhteisen matkailubrändin, joka rakentuu kolmen teeman ympärille. - Vesi: sis. saariston, järvet ja vesireitit - Kulttuuriperintö: sis. erityisesti ruukit ja kartanot - Hyvinvointi: sis. liikuntakeskukset, kylpylät, rauhan, luonnon, ym. elementit Matkailubrändin idea on, että kaikki alueen toimijat hyödyntävä ja edistävät sitä omissa toimissaan. Se määrittelee alueen matkailukärjet ja selkeyttää tuotteistamista ja markkinointia. Kun kaikki toimijat lähtevät

17 ESITYSLISTA 1/ Länsi-Uudenmaan alueella tekemään samoja asioita pitkäjänteisesti, on lopputuloksena vahvempi ja tunnetumpi matkailualue. Liite: tiedote-länsi-uudenmaan matkailubrändi on valmistunut 11. Yhdessä enemmän-suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta Vuoden 2014 aikana matkailun kärkihankkeessa haettiin uusia keinoja kiihdyttää kasvua ja varmistaa kilpailukykyinen toimintaympäristö. Hankkeeseen osallistui yli 700 matkailuelinkeinojen ja alueiden edustajaa. Kasvun edellytykseksi kiteytyi eri toimijoiden kyky yhdessä paketoida ja tarjota laadukkaita elämyksiä innostavia kokonaisuuksia, jotka ylittävät asiakkaan odotukset. Tärkeänä nähtiin myös se, että markkinointi ja myynti tekevät kiinnostavan suomalaisen tarjonnan löytämisen ja ostamisen helpoksi. Matkailun kärkihankkeen tuloksena syntyi Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta vuosille Lue lisää: Seutuyhteistyön aikataulut 2015 Vuositaulukko täydentyy ohjelman edetessä ja on nähtävissä osoitteessa sekä Extranetistä. Lisäksi siihen kootaan yhteen kuntien hallitusten, valtuustojen, sekä lautakuntien kokousajat mahdollistamaan seudullisten yhteisten tilaisuuksien ajankohtien suunnittelua. Kaikki kokouksessa mainitut liitteet löytyvät sivustolta. Yhteistyökokous merkitsee asiat tiedoksi

18 ESITYSLISTA 1/ KOKOUKSESSA MAHDOLLISESTI ESILLE TULEVAT ASIAT KKOHRY Tämä pykälä on kokouksessa esille tulevia asioita varten. - Yhteistyökokous merkitsee esille tulleet asiat tiedoksi