varajäsenet Gran Birgitta kaupunginhallituksen jäsen Hanko Juvonen Esko luottamushenkilö Inkoo Svanfeldt Stefan kaupunginhallituksen jäsen Siuntio

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1/ AIKA klo 18: PAIKKA Rantasipi Siuntion Kylpylä, Talvipuutarha OSALLISTUJAT LÄSNÄ jäsen Alén Risto kaupunginhallituksen varajäsen Hanko Järvinen Katrin kaupunginhallituksen jäsen Hanko Nyberg Lars kaupunginvaltuuston jäsen Hanko Wikberg Barbro kaupunginhallituksen jäsen Hanko Öhman Sten kaupunginhallituksen jäsen Hanko Bergman-Auvinen Marie kaupunginhallituksen puheenjohtaja Inkoo Huhtala Lassi kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Nordström Paula kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Rintanen Leo kaupunginhallituksen jäsen Lohja Slunga-Poutsalo Riikka kaupunginhallituksen 1. vpj. Lohja Äyräväinen Irene kokouksen varapuheenjohtaja Lohja Anders Walls kokouksen puheenjohtaja Raasepori Siggberg Björn kaupunginvaltuuston 2. vpj Raasepori Haanpää Harri kaupunginvaltuuston jäsen Siuntio Koroma-Hintikka Merja kaupunginhallituksen jäsen Siuntio Penttinen Arto kaupunginvaltuuston 2. vpj Siuntio varajäsenet Gran Birgitta kaupunginhallituksen jäsen Hanko Juvonen Esko luottamushenkilö Inkoo Svanfeldt Stefan kaupunginhallituksen jäsen Siuntio kuntajohtajat Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio asiantuntijat/esittelijät Saarinen Matti kansanedustaja Eduskunta Savolainen Ossi maakuntajohtaja Uudenmaan liitto Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto Kuukasjärvi Lauri vuorovaikuttaja Uudenmaan liitto Murto-Laitinen Riitta johtaja Uudenmaan liitto Vähätörmä Erkki liikenneinsinööri Uudenmaan liitto kutsutut edustajat Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY Alho Olli erityisasiantuntija TEM Söderlund Torleif toimitusjohtaja L-U Kauppakamari

2 PÖYTÄKIRJA 1/ muut Soinio Eero kehittämisjohtaja Lohja Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys Oy Rajantaus Raija hallintopäällikkö Novago Yrityskehitys Oy Kylänpää Minna pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy POISSA jäsen Jernström Kristian kaupunginvaltuuston pj. Inkoo Rautakoura Marko kaupunginhallituksen 1. vpj. Inkoo Westerholm Kristian kaupunginvaltuuston 1. vpj. Inkoo Wikström Harri kaupunginvaltuuston 2. vpj. Inkoo Makkonen Hannu kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Blomqvist Thomas kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raasepori Grundström Camilla kaupunginhallituksen 1. vpj. Raasepori Heimberg Ulf kaupunginvaltuuston 1. vpj. Raasepori Åkerö Fredrika kaupunginvaltuuston jäsen Raasepori Louekoski Vesa-Matti kaupunginhallituksen jäsen Siuntio Nordström Marcus kaupunginvaltuuston 1. vpj. Siuntio kuntajohtajat Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko muut Streng Leila henkilöstön edustaja Lohja

3 PÖYTÄKIRJA 1/ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hyväksyttiin. TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin. KÄSITELLYT ASIAT :t 1-6 ALLEKIRJOITUKSET Anders Walls puheenjohtaja Minna Kylänpää pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tämä oli KASVUKRAFT -yhteistyökokouksen ensimmäinen kokous. Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Pöytäkirjaa ei pidetä yleisesti nähtävillä.

4 PÖYTÄKIRJA 1/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 5 2 SEUTUYHTEISTYÖTÄ 10 VUOTTA 6 3 ALUSTUKSET LÄNSI-UUDENMAAN KEHITTÄMISEEN 8 4 LÄNSI-UUDENMAAN KEHITTÄMINEN 14 5 KOKOUSAIKATAULU 16 6 TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT 17

5 PÖYTÄKIRJA 1/ PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA Yhteistyökokous on sopimuskuntien johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden säännöllisesti kokoontuva yhteistoimintaelin, jossa käsitellään seudullisesti merkittäviä asioita. Yhteistyökokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Yhteistyökokous pidetään vuosittain tarpeen mukaan 2-3 kertaa vuodessa. Kokouksessa asiat esittelee kuntajohtajakokouksen puheenjohtaja, sen jäsenet tai kuntajohtajakokouksen nimeämä esittelijä. Esitys Kokous valitsee yhteistyökokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuosille Päätös Yhteistyökokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Raaseporin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja varapuheenjohtajaksi Lohjan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irene Äyräväinen

6 PÖYTÄKIRJA 1/ SEUTUYHTEISTYÖTÄ 10 VUOTTA KKOHRY Seudullista yhteistyötä on Länsi-Uudellamaalla toteutettu valtioneuvoston aluekehittämislain mukaisella erityisohjelmilla jo vuodesta 2003 lähtien. Yhteistyökokoukselle esitellään seutuyhteistyön tuloksia. Liite: KASVUKRAFT mitä ja miksi Esitys Yhteistyökokous merkitsee asian tiedoksi. Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esitteli seutuyhteistyötä: Ensimmäiset ohjelmat olivat Raaseporin- ja Hiiden-alueen ohjelmat. Nämä yhdistettiin AKO Länsi-Uusimaaksi ja myöhemmin jatkettiin kehittämistä KOKO-ohjelman avulla vuosina Jatkotyönä valmisteltiin laajapohjaisena yhteistyönä alueelle Elinkeino-, elinvoima- ja kilpailukykyohjelma SELKO. Vuoden 2013 keväällä kunnat allekirjoittivat yhteisiin tavoitteisiin tähtäävän elinvoima KasvuKraft-ohjelman, jonka teemat ovat Vesi ja ympäristö, Taipuisa teollisuus ja Lepo ja luppo. Seutuyhteistyön tuloksena: Perustettiin Länsi-Uudenmaan yhteinen elinkeinoyhtiö Novago Yrityskehitys Oy Laadittiin Tietoyhteiskuntastrategia ja suunniteltiin maakuntaverkkoa. Vuosina laadittiin alueen toimialakohtaiset selvitykset, joiden tuloksena nousivat esiin elinkeinojen vahvuudet; teknologia, hyvinvointi ja matkailu ja näiden kehittämiskohteet ja kohdennetut yrityspalvelut mm. omistajavaihdos. Kunnallisen palvelutuotannon tueksi selvitettiin yksityisen palvelutuotannon mahdollisuuksia ja laadittiin kaupallisen rakenteen arviointi. Laadittiin Maankäyttö-, asuminen- ja liikenne ja elinkeinot MALesuunnitelma, jonka jatkona tehdään liikennejärjestelmäsuunnitelma Käynnistettiin kestävän liiketoiminnan kehittäminen START-Up ja energiatehokkuuteen tähtäävä HINKU -hiilineutraalit kunnat hanke. Yhteistyökokoukset toimivat keskustelufoorumeina virkamiesten ja elinkeinoelämän edustajien kesken Valmisteltiin MMM:n vaatima Maaseutuhallinnon uudistaminen, jossa muodostettiin yhteinen yhteistyöalue ja määriteltiin vetovastuukunnaksi Inkoo. Elinvoimaohjelma SELKO KasvuKraft kehittämisen pohjaksi. KASVUKRAFT yhteistyön kohteina ovat erityisesti Seudulliset palvelut

7 PÖYTÄKIRJA 1/ Työllisyyspolitiikka Elinkeinojen kehittäminen Maankäyttö, asuminen ja liikenne Seudun yhteinen edunvalvonta (mm. kuntauudistus ja suhde metropolialueeseen) Päätös Yhteistyökokous merkitsi asian tiedoksi

8 PÖYTÄKIRJA 1/ KASVUKRAFT yhteistyökokous ALUSTUKSET LÄNSI-UUDENMAAN KEHITTÄMISEEN KKOHRY Länsi-Uuttamaata koskettavista kehittämisasioista käydään ohjaava keskustelu seuraavien alustusten pohjalta: 1. Kuntarakenne- ja Sote-aluekeskustelu Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä laki kielilain muuttamisesta ovat tulleet voimaan 1. heinäkuuta Kuntajakolain nimike on muutettu kuntarakennelaiksi, ja lakiin on lisätty kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kielilakia on muutettu siten, ettei kuntien yhdistyminen heikennä kunnan asukkaiden kielellisiä oikeuksia. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun määräaikasäännöstä koskeva voimaantulolaki on tullut voimaan. Eduskuntakäsittelyssä selvitystä koskeva määräaikasäännös sidottiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lain (sotejärjestämislaki) hyväksymiseen eduskunnassa. Sote-järjestämislakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Lienee realistista arvioida, että jos kuntaliitoksia laajemmin syntyy, ne toteutuvat pääasiassa vuonna Kuntarakennelain mukaan kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostamista, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Selvitysperusteet ovat palveluperuste, työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperuste sekä talousperuste. Metropolialueella sovelletaan työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti ja yhdyskuntaperusteen sijasta omaa metropoliperustettaan. Vaikka kunta ei täyttäisi mitään edellä mainituista perusteista, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Jos yhdistymisselvitysten ulkopuolelle on jäämässä kunta, joka muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden siihen rajoittuvan kunnan kanssa, on näiden kuntien selvitettävä yhdessä kuntien yhdistymistä tai ensiksi mainittu kunta on otettava mukaan selvitykseen, johon jälkimmäinen kunta osallistuu.

9 PÖYTÄKIRJA 1/ KASVUKRAFT yhteistyökokous Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä sitä, että selvityksistä jäisi ulkopuolelle kuntia, joita muut kunnat eivät halua mukaan esimerkiksi kunnan heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Kunnat voivat toteuttaa kuntarakennelaissa edellytetyn yhdistymisselvityksen itsenäisesti tai esimerkiksi konsultin avustamana. Selvitysvelvoitteen voi täyttää myös osallistumalla valtiovarainministeriön asettamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Kuntarakennelain mukaan kuntien tulee ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Ilmoitus tehdään vastaamalla sähköiseen webropol-kyselyyn mennessä. Kysely lähetetään kaikkiin kuntiin lokakuun 2013 aikana. Kunnan vastauksen tulee perustua kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätökseen. Valtioneuvosto arvioi saatujen ilmoitusten perusteella uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmistelu jatkuu ns. Orpon työryhmän mallin mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä ja sen metropolijaostossa. Valmistelun pohjana on malli, johon kuuluu perustason alueita, laajan perus- ja erityistason varsinaisia sote-alueita sekä viisi ervaaluetta ja erillisiä yliopistosairaalayksiköitä. 14 kunnan metropolialuetta ja mahdollisesti koko HUS-aluetta käsitellään erikseen. HUS:n nykyisten erikoissairaanhoidon yksiköiden tulevaisuudesta ei ole vielä ehdotusta käytettävissä. Asiasta alustaa Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva sekä Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen. 2. Uusimaa-ohjelma Länsi-Uudenmaan osalta Uusimaa-ohjelma kokoaa tulevaisuuden suunnat ja ilmaisee Uudenmaan yhteisen strategisen kehittämisen tahtotilan. Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELY-keskus valmistelevat ohjelmaa yhdessä keskeisten sidosryhmien kuten alueen kuntien, kehittämisyhtiöiden, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on selkeyttää maakunnan suunnittelua ja sovittaa kehittämistoimet ensimmäistä kertaa samoihin kansiin. Sivustolla olevissa kirjoituksissa käsitellään Uusimaa-ohjelman valmistelua kolmen teeman kautta: kasvun mahdollisuudet, toimiva arki ja kestävä luonnontalous. Kirjoittajat ovat Uudenmaan liiton, ELY-keskuksen ja eri alojen asiantuntijoita sekä kuntien luottamushenkilöitä. Valmistelua voi kommentoida osoitteessa Asiaa alustamassa Uudenmaan liitosta johtaja Juha Eskelinen ja vuorovaikuttaja Lauri Kuukasjärvi sekä Uudenmaan ELY:stä strategiapäällikkö Vesa Lipponen.

10 PÖYTÄKIRJA 1/ KASVUKRAFT yhteistyökokous Liite: Uusimaa-ohjelman visio ja strategiset tavoitteet 2040 sekä strategiset valinnat Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö Länsi-Uusimaa Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta ja suunnitellun maankäytön synnyttämää liikennetarvetta, eri kulkumuotoja ja niiden työnjakoa sekä liikenneverkon kehittämistarpeita pitkällä aikavälillä. Lähivuosien keskeisimmistä toimenpiteistä laaditaan aiesopimus kuntien, Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston kesken. Asiaa alustamassa Uudenmaan liitosta johtaja Riitta Murto-Laitinen ja liikenneinsinööri Erkki Vähätörmä sekä Eduskunnasta kansanedustaja Matti Saarinen. Liite: Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, raporttiluonnos Alustusten jälkeen jakaudutaan ryhmiin ja käydään keskustelu linjanvedoista Länsi-Uudenmaan kannalta. Esitys Yhteistyökokous merkitsee alustukset tiedoksi. 1.Kuntarakenne- ja Sote-aluekeskustelu Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva kertasi kunnan tehtäviä ja historiallista muutosta kuntarakenteessa Länsi-Uudellamaalla. Kunnalle kuuluu palvelujen järjestäminen itsehallintoperiaatteen mukaan. Tärkeitä tehtäviä ovat myös mm. maankäyttö, elinkeinopolitiikka, konserniyhtiöiden isännyys, seutuyhteistyö, päätöksentekijä ja identiteettikunta. Länsi-Uudellamaalla näkee selvästi, että kuntauudistuksia on historiassa ollut vain kaksi. 30-luvulla Länsi-Uudellamaalla oli eniten kuntia, yhteensä 21 kpl. Paras-hanke ( ) rajasi SOTE alueet ja vähensi Suomen kuntien lukua sadalla. Kuntauudistuksen perusteena esiteltiin: väestönmuutos, demokratia, tehokkuus, talousmaantiede ja oikeudenmukaisuus. Muutos pitäisi tehdä ennen vuotta Länsi-Uudellamaalla perusongelmana oli, että Helsinki on väärässä paikassa ja yhteistyötä on tehty moneen suuntaan. On olemassa kaksi selvää kokonaisuutta, Inkoon ja Siuntion osalta suuntautuminen on epäselvää ja harjun takainen maasto on harvempaan asutettua. Esityksessä kartta selvitysmiesten tekemästä SOTE-uudistuksesta ja kuntajaosta. Valtioneuvosto on velvoittanut kuntia selvittämään omalta osaltaan kuntarakennetta ja selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia kuntia.

11 PÖYTÄKIRJA 1/ KASVUKRAFT yhteistyökokous Ilmoitus ministeriölle tulee tehdä mennessä siitä, kenen kanssa neuvotellaan. Kriteereitä selvitykselle on, että - alle asukkaan kunnan tulee selvittää palveluperusteet (kaikki muut alueen kunnat paitsi Lohja ja Raasepori). - Toinen peruste on SOTE-perusteet, jonka valmistelu on kesken. - Työpaikkaomavaraisuus, jos alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella (ei Siuntio ja Inkoo). - Talousperuste koskee kriisikuntia: Hanko ja kriisiytyviä kuntia: Karkkila ja Raasepori. Hallituksen rakennelaki: pakkoliitosvaltuudet, joka ei koske Uuttamaata toistaiseksi, ja metropolialueelle perustettava metropolihallinto. Juva esitteli erilaisia metropoliselvitysmalleja ja perusteena voisivat olla mm. väestöpohja, työssäkäynti, työpaikkaomavaraisuus ja toimintamalleina voisi olla suurkunnat ja sopimusyhteistyö. Uudellamaalla on neljä seutukeskusta: Porvoo, Hyvinkää, Lohja ja Raasepori. Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen: Uudenmaan liiton virallinen kanta on, että jos ja kun uusi metropolihallintoalue perustetaan, se koskee koko Uuttamaata. Suomessa on 18 maakuntaa + Ahvenanmaa, joista kahdeksan on perinteistä maakuntaa. Savolaisen mielestä sopiva määrä olisi kahdeksan tai yhdeksän. Metropolihallinnon muodostamisesta on sovittu. Metropolialueelle tulee laadittavaksi metropolikaava. On epäselvää, mitä se korvaa ja montako kuntaa jatkossa metropolialueeseen kuuluu, sitä ei tiedetä. Onko oikea määrä 14 kuntaa? Voiko metropolialue jättää itäisen ja läntisen Uudenmaan kokonaan pois. Jos asiaa tarkastellaan taloudellisesti, niin Uudenmaan liiton mielestä ei voi jättää pois. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat nyt Kanta- ja Päijät-Häme, myös Kymenlaakson alue haluaa tulla mukaan yhteistyöalueeseen. Jos perustetaan Etelä-Suomen kattava maakunta, ei tunnu järkevältä että Länsi- Uusimaa olisi osa Päijät-Hämettä. Entä kielipoliittisesti, pitäisikö Kanta- ja Päijät-Hämeestä sitten tulla kaksikielisiä alueita? Nykyinen Uudenmaan alue on kompakti, kilpailukykyinen alue, jolla on myös kansainvälinen mahdollisuus selvitä metropolialueitten välisessä kilpailussa. Nyt on kuntien aika vaikuttaa tähän suuntaan, ja on viimeiset hetket tehdä ratkaisuja ja vaikuttaa päätöksentekoon. Vuoden päästä on liian myöhäistä. 2. Uusimaa-ohjelma Länsi-Uudenmaan osalta Uudenmaan liiton johtaja Juha Eskelinen kertoi, että EU rahoitus romahtaa tulevalla ohjelmakaudella aiemmasta. Jos EAKR rahoitus lasketaan maakuntaseudulle, Uudellemaalle jää 0 euroa. Uudenmaan nykyinen ESR raha 60 MEUR -> 46,2 MEUR ja erillisrahoitukset

12 PÖYTÄKIRJA 1/ KASVUKRAFT yhteistyökokous OSKE, KOKO ja AKO eivät ole enää käytettävissä. Maaseutuohjelmien rahoitus kasvaa. Alueen täytyy löytää uusia rahoitustapoja ja luoda uusia projekteja, joilla on kansallista merkitystä toivottavasti Novagon avulla. Itämeren alueen ohjelma A (Central Baltic), B (Baltic Sea Region) ja C (hankkeiden kokonaisbudjetit, joissa uusmaalaisia partnereita) kasvaa. Kansainvälisyyden ja yliopistoyhteistyön tulee sisältyä hankkeisiin. ENI, joka tarkoittaa yhteiskunnallisia haasteita, tulee kasvamaan merkittävästi ja tarjoaa myös rahoitusmahdollisuuksia. Uudenmaan liitto haluaa olla Itämeren kehityksen kärjessä. Kilpailukykyvertailussa Suomen asema EU:ssa on laskenut 3:sta 7:mään. Tähän meidän pitää vastata myös Uusimaa-ohjelmassa. Pietari - Tallinna - Helsinki - Tukholma muodostavat kärjet. Uudenmaan liitto haluaa nostaa Suomenlahden tulevaisuuskolmioksi Uusimaa, Pietari, Tallinna. Kuntien lausunnot tulee valmistella ajoissa ennen Uudenmaan liiton päätöksentekoa. Vuoden 2014 alussa haluamme keskustella yhdessä kanssanne teidän tulevista hankkeista. Uudenmaan liiton vuorovaikuttaja Lauri Kuukasjärven mukaan aikataulullisesti tähdätään siihen, että Uudenmaan liiton valtuusto hyväksyy ohjelmat. Lausuntopyynnöt lähetetään kuntiin Uusimaa-ohjelma on neljän vuoden ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma koskee seuraavaa kahta vuotta. Olemme tunnistaneet keskeisinä ja tärkeinä vesi-osaamisen ja vesi-teknologian, KehäV väylän, Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisen, hiilineutraali Uusimaan. Muilta osin Pohjoisen kasvukäytän palvelujen kehittäminen, Venäjältä tulevan matkailun hyödyntäminen ja uusiutuva yritystoiminnan kehittäminen sisältyvät suunnitelmaan (maahanmuutto, startup, teknologiapainotteisuus). Uudenmaan ELY-keskuksen strategiapäällikkö Vesa Lipposen kertoi päätöksestä, että ELY:n on hyvä tehdä aluestrategiaa Uudenmaan liiton kanssa, jolloin valintojen tekeminen, isompien rahoituslähteiden hakeminen ja panostaminen kuntien yhteisiin tavoitteisiin onnistuu paremmin. 3. Liikennejärjestelmätyö Länsi-Uusimaa Johtaja Riitta Murto-Laitinen kertoi, että Liikennejärjestelmäsuunnitelma perustuu lainsäädäntöön. Uudenmaan liitto vastaa Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ja valmistelussa mukana ovat Kirkkonummi ja Vihti luonnollisen yhteyden saamiseksi Helsinkiin. Työryhmissä ja ohjausryhmässä ovat mukana Uudenmaan liitto, ELY-keskus ja liikennevirasto sekä kunnat Lohja ja Raasepori. Tavoitteena on, että ohjausryhmä hyväksyy suunnitelman alkuvuodesta ja sen jälkeen valmistellaan aiesopimus, jonka kaikki kunnat voivat allekirjoittaa ensi kevään aikana. Johtaja Riitta Murto-Laitisen mukaan aiesopimuksessa sovitaan

13 PÖYTÄKIRJA 1/ KASVUKRAFT yhteistyökokous merkittävimmistä liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteistä. Sopimuksella vaikutetaan valtion rahanjakoon ja seuraavan hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Esim. Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen menee liikennepoliittisen selonteon kautta. Koska rahaa on vähän, yhteinen näkemys on tärkeä. Valittu suunnitelma tulee olla vaikutuksiltaan seudullinen ja suunnitelmavalmiudeltaan hyvä. Uudenmaan liiton liikenneinsinööri Erkki Vähätörmän mukaan haasteet ovat erilaisia eri vyöhykkeillä. Kuntakeskuksissa ja taajamissa palvelut ovat helposti saavutettavissa. Maaseutu on henkilöautoliikenteen varassa. Suunnitelmana on rakentaa palvelutasoja, jotka ovat joko henkilöautoliikenteelle, joukkoliikenteelle ja tavaraliikenteelle. Toimenpiteet on koottu neljän otsikon alle: maankäytön ja joukkoliikenteen vuorovaikutus, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä logistiikka. Suunnitelmassa tulee olla alueen painopisteet ja suunnitelmat, jotka annetaan Helsingin alueen liikennesuunnittelulle. Valtioneuvoston veropanostuksen osalta rikkidirektiiviä helpotetaan runsaan 100 MEUR edestä, joka tukee Inkooseen suunniteltua LNG satamaa. Budjetista suurin osa menee päivittäiseen kunnossapitoon ja liikenteen palveluihin, ja pienin määrä liikenteen parantamiseen. Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueet tulevat saamaan jaettavaksi noin 2,5 MEUR. Kansanedustaja Matti Saarisen mukaan alueella tulee olla yhteiset tavoitteet ja esittää alueen suunnitelmat tuottavina investointeina. Alueen mukana olo tulee varmistaa Liikennepolittiisen selonteon laatimisvaiheessa, jolloin on mahdollista saada alueelle suurempia hankkeita. Rikkidirektiivi palvelee Länsi- Uuttamaata ja varustamot ovat jo huomanneet Hangon edut. Meillä on mahdollista kehittää Suomen Eteläkärkeen massiivista satamaklusteria ja se vaatii liikenneväyliä, jopa lentokenttää (rahtilennot). LNGsatamatoimintoratkaisu avaisi alueelle mahdollisuuksia. Päätös Yhteistyökokous merkitsi alustukset tiedoksi

14 PÖYTÄKIRJA 1/ LÄNSI-UUDENMAAN KEHITTÄMINEN KKOHRY Esitys Yhteistyökokouksen edustajat ja työryhmien vetäjät esittelevät alustusten pohjalta työryhmissä käytyjen keskustelujen palautteet, linjanvedot sekä priorisoinnit. Yhteistyökokous keskustelee ja ottaa tarvittaessa kantaa 1. kuntarakennevalmistelun käynnistämiseen Länsi-Uudellamaalla, 2. Uusimaa-ohjelman visioon ja strategisiin tavoitteisiin 2040 sekä strategisiin valintoihin Länsi-Uudenmaan kannalta sekä 3. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnokseen. Ryhmien fasilitoijat ovat ryhmä 1. Simo Juva, kuntarakenne ja SOTE, ryhmä 2. Eero Soinio, Uusimaa-ohjelma ja ryhmä 3. Juha-Pekka Isotupa, Liikennejärjestelmäsuunnitelma. Osallistujien linjanvedot ryhmissä Ryhmä 1: Kuntarakenne- ja Sote-aluekeskustelu, esittelijä Siggberg Björn, Raasepori Ryhmällä oli selkeä yhtenäinen kanta, että nykyinen HUS tulee säilyttää nykyisessä muodossaan. Kuntarakenneuudistuksesta todettiin, että asian valmistelu on tällä hetkellä vielä auki kaikissa kunnissa, kenen kanssa lähdetään keskustelemaan selvityksestä. Ryhmän keskustelussa nousi esiin, että lähtökohtaisesti Raaseporin, Inkoon ja Hangon väestömäärä on vähemmän kuin asukasta. Toinen yhdistelmä olisi Lohja ja Siuntio. Eli periaatteessa meillä ei ole sitä väestöpohjaa, mitä tarvitaan alueella erillisten SOTE alueiden perustamiseen. Kyse onkin siitä, mitkä tulevat olemaan metropolialueen rajat? Onko Vihti mukana vai ei ja onko Lohja mukana metropolialueessa? Metropolialueen laajennus on ratkaiseva tekijä SOTE-alueiden muodostumisessa. Ryhmä 2: Uusimaa-ohjelma Länsi-Uudenmaan osalta, esittelijä Wikberg Barbro, Hanko: Kulttuuri ja sen merkitys työllistäjänä ja vetovoimatekijänä tulee huomioida. Luontoa ja vuodenaikoja hyödynnettävä paremmin matkailussa ja yhteistyötä kehittää matkailun sisällä. Matkailun tuotteistaminen ja ympärivuotisuus luovat lisää työpaikkoja. Länsi-Uudellamaalla tulee hyödyntää paremmin INTERREG -ohjelman ja maaseuturahojen mahdollisuuksia ja huomioida kansainvälisyys. Terveys, hoiva ja hoitoasiat sisällytettävä toimiva arki -linjaan. Sosiaalitoimen ja terveystoimen yhteistyössä haasteita ja väestön omat

15 PÖYTÄKIRJA 1/ Päätös vahvuudet tulee hyödyntää palveluissa tehokkaasti. Kaksikielisyys on tärkeää ja sitä tulisi hyödyntää yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa, esim. käymällä tutustumassa miten siellä tehdään paremmin kuin me. Pohjoismaiset ja kansainväliset yhteydet tulee hyödyntää myös SOTE:n osalta ja hakea mallioppimista muualta. Ryhmä 3: Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö Länsi-Uusimaa, esittelijä Arto Penttinen, Siuntio: Lähtökohtana todettiin yksimielisesti, että kaikki Länsi-Uudellemaalle tulevat liikenneinvestoinnit koituvat koko alueen hyväksi. Liikenneinvestoinnit, jotka luovat työpaikkoja, tuovat mukanaan asutusta sekä tarvetta muille liikenneinvestoinneille. Tällaisia hankkeita ovat mm. satamahankkeet Hangon ja Inkoon osalta. Kertainvestointina Hanko-Hyvinkää radan sähköistys 40 MEUR on mahdollista saada toteutettua, kun taas valtatie 25 laajentaminen vaatii 200 MEUR ja tulisi siten toteuttaa pätkissä. Rannikkotien merkitys on alueelle tärkeä, ja se tarvitsee liikenneturvallisuuteen liittyviä investointeja (risteykset) - moottoritie on Kirkkonummelle asti. Liityntäpysäköintiä tulee kehittää esim. lisäämällä sähkötolppia autoilijoille. Lentokentän kehittäminen ja toimivat satama-alueet loisivat paineita muille liikenneinvestoinneille. Puheenjohtaja Walls Anders tiivisti ryhmätyöskentelyjen tulokset. Yhteistyökokous merkitsi ryhmien raportit tiedoksi ja totesi, että 1. kuntarakennelausunnot ovat kuntakohtaisissa valmisteluissa Länsi- Uudellamaalla ja että HUS tulee säilyttää yhtenäisenä, 2. Uusimaa-ohjelmaa Länsi-Uudenmaan kannalta lähestytään yhteisen Itämeri-alueen ja maaseudun sekä matkailun kehittämisen näkökulmasta rahoitusmahdollisuudet hyödyntäen sekä 3. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa terävöitetään hyötyjen maksimoimiseksi alueelle. Täytäntöönpano kuntien kirjaamot Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus

16 PÖYTÄKIRJA 1/ KOKOUSAIKATAULU KKOHRY Käydään keskustelu seuraavan kokouksen ajankohdasta ja paikasta. Ehdotus: vko 4 to klo 18, paikka avoinna Esitys Yhteistyökokous päättää seuraavan kokouksen ajankohdan ja paikan. Päätös Yhteistyökokous päätti seuraavan kokouksen ajankohdaksi to klo 18 ja kuntajohtajakokous päättänee kokouksen paikan Toimeenpano kuntien kirjaamot

17 PÖYTÄKIRJA 1/ TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT KKOHRY Yhteistyökokoukselle tiedotetaan seuraavat asiat: 1. Seudullisen yhteistyön KASVUKRAFT -sivusto on uudistunut KASVUKRAFT -tiedotuslehti ilmestyi 6/2013. Liite: Tiedotuslehti 1/ Seutuyhteistyön aikataulu 2013 Vuositaulukko täydentyy ohjelman edetessä ja on nähtävissä osoitteessa 4. Kaikki kokouksen asiakirjat löytyvät sähköisesti osoitteesta (sivustoa viimeistellään) Esitys Päätös Yhteistyökokous merkitsee asiat tiedoksi. Yhteistyökokous merkitsi asiat tiedoksi. Lisäksi Lohjan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irene Äyräväinen esitti, että HUS:in säilyttämisadressiin toivotaan lisää allekirjoittajia ja allekirjoituspaikka löytyy osoitteesta