KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMA 2015"

Transkriptio

1 KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Osaamisen kärjessä alueen vaurauden ja elinvoimaisen yrittäjyyden hyväksi. KasvuKraft yhteistyökokous , hyv. Kasvukraft kuntajohtajakokous , hyv.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA KASVUKRAFT OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA VOIMIEN YHDISTÄMINEN SEUDULLISEN ELINVOIMANKEHITTÄMISOHJELMAN SELKO:N ETENEMISASKELEET SEUDULLINEN OHJAUS VOIMIEN YHDISTÄMISEKSI KEHITTÄMISKOKONAISUUS KUNTIEN TUKEMINEN KASVUTAVOITTEIDEN NOSTAMISESSA JA SAAVUTTAMISESSA HANKETYÖN KEHITTÄMINEN UUDISTAMISTYÖN TAKAAMISEKSI ALUEEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN JA EDUNVALVONTA FOORUMEISSA MITTARIT TALOUS Kuva 1: Länsi-Uudenmaan toimintaan vaikuttavat strategiset linjaukset sekä tekijät. 1

3 1. Taustaa KasvuKraftiksi nimetty yhteistyö perustuu Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen ja yhteiseen haluun aikaansaada kasvua. Tavoitteena on kehittää seutua yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtion kanssa osana koko Uudenmaan kasvua. KasvuKraft yhteistyön tarve on säilynyt kuntien palvelujen uudistamisen ja yleisen taloustilanteen luomissa olosuhteissa entistäkin tärkeämpänä. Kasvusopimuksen allekirjoittaneet Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio ovat tarkentaneet yhteisiä tavoitteita ja kohdentaneet oleellisia kasvuun vaikuttavia toimenpiteitä kunnilta saatujen TOP5 listausten sekä elinkeinoelämän uusiutumistarpeiden pohjalta. Toiminta-alueen asukasmäärä on vuoden 2015 alussa, mikä on 192 asukasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Länsi-Uudenmaan seudun - hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen, - elinvoimaisuuden kasvattaminen muokkaamalla toimintaympäristöä yrittäjyyttä tukevaksi ja - vahvistamalla tarvittavaa osaamista. Kasvusopimuksen kolme pääteemaa ovat vesi ja ympäristö, jossa seudun toimialoja ja toimijoita yhdistetään uudella tavalla esim. vesihankkeet ja kestävän liiketoiminnan klusteri, taipuisa teollisuus, joka tarkoittaa elinkeinoelämän kykyä uudistua vastaamaan nykyisiin ja tuleviin rakennemuutoksiin sekä lepo ja luppo, joka tarkoittaa asumisen ja vapaa-ajan vahvistamista erityisesti palvelujen tarjontaa ja yhteistyöverkostoja kehittämällä. Olemme osa kansallisia ja kansainvälisiä muutostrendejä ja KasvuKraft toimintaympäristössä vaikuttavat ja toimintaa ohjaavat eritasoiset strategiat kunnittaisista ja seudullisesta, maakunnallisesta, kansallisesta ja EU-tason näkökulmista koottuna. Kuva 2: Länsi-Uudenmaan Innovaatioekosysteemi

4 2. KASVUKRAFT ohjelman toteuttaminen ja voimien yhdistäminen Seudun elinvoiman kehittäminen on kokonaisuus, jossa alueen yritysten osaamista kasvatetaan, liiketoiminnallista ympäristöä kehitetään kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi luodaan toimivat viestinnän ja markkinoinnin menetelmät ja välineet. Toimijoiden aktiivinen halu kasvaa ja profiloitua yrittämisen ja hyvän asumisen alueeksi luo imua alueelle Seudullisen elinvoimankehittämisohjelman SELKO:n etenemisaskeleet Etenemisaskelia on toteutettu systemaattisesti vuodesta 2013 ja vuorossa ovat kuvassa punaisella merkityt askeleet siten, että vahvistetaan vuonna 2014 käynnistettyjä kohtia: 5. panostamalla osaamisvetoisessa kehittämisessä liiketoiminnallisten ja teknologisten kärkien kasvuun ja uusiutumiseen myös kansainvälisesti, 7. jatketaan länsi- ja pohjoismaista yhteistyötä, 8. osallistutaan Uudenmaan älykkään erikoistumisen kärkiteemojen ja Metropolialueen eri toimijoiden yhteistyöhön ja 9. koottaan seudun Sparrausfoorum5 -tilaisuus Kansainvälisyys teemalla. Kuva 3: Kehittämisen askeleet 2015 avattuna (kuvassa punaisella) Haasteena vuonna 2015 ovat kohdan 6. kokoaminen siten, että alueen parhaimmat voimat työskentelevät myös näkyvästi yhdessä ja alue on oikeasti vetovoimainen yrittää ja asua sekä kohta 10, jossa alueen valinnat mahdollistavat resurssien saannin kehittämistoimenpiteisiin. 3

5 2.2. Seudullinen ohjaus voimien yhdistämiseksi Länsi-Uudenmaan seudun kunnat sitoutuivat poliittisen- ja viranhaltijajohdon vapaaehtoiseen ja säännölliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä on kehitetty ja tiivistetty vaiheittain elinkeinoelämän ja valtion kanssa. Kuva 4: KasvuKraft ohjausjärjestelmä Yhteistyökokous Länsi-Uudenmaan kuntien Yhteistyökokous on keskeinen väline alueen yhteisymmärryksen luontiin sekä yhteisten että uusien asioiden puimiseen. Tähän mennessä toteutetut yhteistyökokoukset rohkaisevat jatkamaan avoimen keskusteluyhteyden ylläpitämistä. Sopimuskunnat nimeävät säännöllisesti kokoontuvaan yhteistyökokoukseen hallituskausittain kuusi johtavaa luottamushenkilöä varaedustajineen ja viranhaltijat käsittelemään seudullisesti merkittäviä asioita. Yhteistyön kohteena ovat erityisesti seudulliset palvelut, työllisyyspolitiikka, elinkeinojen kehittäminen, maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudun yhteinen edunvalvonta. Yhteistyökokouksen jäsenet toimikaudella : Jäsen Varajäsen Kunta/Taho Alén Risto kh:n jäsen Roos Anja kh:n jäsen Hanko Hyttinen Urpo kv:n jäsen Gran Birgitta kh:n jäsen Hanko Järvinen Katrin kv:n jäsen Kavander Jouko kh:n pj. Hanko Nyberg Lars kv:n jäsen Baarman Peter kv:n jäsen Hanko Wikberg Barbro kh:n jäsen Kilpi Mikael kv:n jäsen Hanko Öhman Sten kh:n jäsen Söderholm Sture kv:n pj. Hanko Bergman-Auvinen Marie kh:n pj. Träskman Ingrid kh:n jäsen Inkoo Gustafsson Soile kh:n 2.vpj. Juvonen Esko luottamush. Inkoo Rautakoura Marko kh:n 1.vpj. Grönholm Jessica kh:n jäsen Inkoo Westerholm Kristian kv:n 1.vpj. Lemström Robert kh:n jäsen Inkoo Wilhola Sari kv:n pj. Kaskenpalo Sakari kv:n vj. Inkoo Wikström Harri kv:n 2.vpj. Isoaho Maria kh:n jäsen Inkoo Huhtala Lassi kv:n jäsen Warvas Sirkka luottamush. Lohja Huttu Sari kv:n jäsen Heir Björn luottamush. Lohja Makkonen Hannu kv:n jäsen Maittila Hannele kh:n jäsen Lohja Rintanen Leo kh:n jäsen Räsänen Joona kv:n pj. Lohja 4

6 Slunga-Poutsalo Riikka kh:n 1.vpj. Sassi Jukka kh:n jäsen Lohja Äyräväinen Irene kh:n pj. Kyttälä Kari kv:n jäsen Lohja Blomqvist Thomas kv:n pj. Lindholm Henrik kh:n jäsen Raasepori Borgman Mikael kh:n 2.vpj. Malmén Maj-Britt kh:n jäsen Raasepori Heimberg Ulf kv:n 1.vpj. Ylimys-Ahlroth Kaisa kh:n jäsen Raasepori Luukkonen Kukka-Maaria kh:n 1.vpj. Reinikainen Marko kh:n jäsen Raasepori Siggberg Björn kv:n 2.vpj. Ilander Kerstin luottamush. Raasepori Walls Anders kh:n pj. Storsjö Ann kv:n jäsen Raasepori Haanpää Harri kv:n jäsen Tanskanen Veikko kh:n jäsen Siuntio Karell Anders kh:n jäsen Dahlqvist Rabbe kv:n jäsen Siuntio Koroma-Hintikka Maria kh:n jäsen Toivonen Hilkka luottamush. Siuntio Laaksonen Merja kh:n pj. Svanfeldt Stefan kh:n jäsen Siuntio Varpio Arto kh:n jäsen varajäsen avoinna kv:n jäsen Siuntio Penttinen Arto kv:n 2.vpj. Nygård Marko kh:n 1.vpj. Siuntio Kuntajohtajat Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Yhteistyötahot Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY Alho Olli erityisasiantuntija TEM Hettula Eero toimitusjohtaja L-U Kauppakamari Streng Leila henkilöstön ed. Lohja Salminen Jari henkilöstön ed. Raasepori Lisäksi Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys Oy Kylänpää Minna pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy Kuntajohtajakokous Valmistelua johtaa seudun kuntien johtajista muodostuva kuntajohtajakokous. Kokous huolehtii yhteistyökokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelun järjestämisestä ja asioiden esittelystä sekä yhteistyön toteuttamisen seurannasta ja raportoinnista. Kuntajohtajakokouksen jäsenet: Jäsen Kunta/Taho Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja puheenjohtaja Siuntio Boström Jarl kunnanjohtaja varapuheenjohtaja Inkoo Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Lisäksi Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy 5

7 Seudulliset asiantuntijatyöryhmät Seudun elinkeinoelämän, viranhaltijoiden, oppilaitosten ja yhteisöjen edustajista koostuvat moniammatilliset asiantuntijaryhmät valmistelevat oman toimialansa keskeisiä kehitettäviä asioita yhteiseen käsittelyyn. Näitä työryhmiä ovat: Asiantuntijakokous Valmistelusihteeristö - kehittämistyöryhmä Innovatiiviset hankinnat työryhmä Seutuviestintätyöryhmä HINKU-asiantuntijatyöryhmä, koordinointi Matkailuasiantuntijat työryhmä Työllisyysasiantuntijatyöryhmä Hyvinvointityöryhmä Tietohallinnon asiantuntija - Maakuntaverkkotyöryhmä MALe-liikennejärjestelmäsuunnittelutyö, 4.vmk./UL Teollisuuden asiantuntijatyöryhmä Puheenjohtaja Thomas Flemmich, Raasepori Henri Partanen, Lohja Marie Sandberg, Raasepori Erja Vaarala, Novago Yrityskehitys Oy Viveca Blomberg, Raasepori Stefan Fri, Raasepori Novago Yrityskehitys Oy Pasi Perämäki, Lohja Uudenmaan liitto Novago Yrityskehitys Oy Koordinointi ja hallinto Seudullista yhteistyötä koordinoi Novago Yrityskehitys Oy ja sen aluekehitystiimi yhteistyössä neuvonta- ja viestintähenkilöiden kanssa. 3. Kehittämiskokonaisuus 2015 Elinkeinoelämä ja kuntapalvelut vaativat uudistuakseen lisäpanostuksia perustyön toteuttamisen rinnalle. Kehittämishankkeet ovat välineitä Länsi-Uudenmaan yhteisen SELKO elinkeino- ja elinvoimaselvityksen perusteella nousseiden haasteiden uudistumiskyky, kestävä yhdyskuntarakenne ja sosiaalinen eheys ratkaisemiseksi. Hankkeilla tuetaan yhteisiä linjauksia ja luodaan alueelle uutta innovatiivista tapaa toimia kuten esimerkiksi kokoamalla toimijoita yhteisen BusinessLohja -yritystalon ja Raaseporissa Novia- kampuksen piiriin sekä esimerkiksi lean -menetelmän avulla kehittää kuntien palveluprosesseja. Läntisen Uudenmaan teollisuuden rakennemuutoksen tueksi on käytettävissä selvityksiä alueen teollisuusyritysten tilanteesta kuten alueemme Suhdannekyselyn ja Innolinkin AQUAn tulokset. ÄRM-työkalut ovat osa tätä palettia. Taloudellinen kestävyys, ekologinen kestävyys ja sosiaalinen kestävyys huomioidaan läpileikkaavana teemana kaikessa KasvuKraftin toiminnassa ja kehittämisessä. Kuva 5: KasvuKraft toimintokokonaisuus osatoteutuksineen

8 3.1. Kuntien tukeminen kasvutavoitteiden nostamisessa ja saavuttamisessa Asiantuntijatyöryhmissä Valmistelusihteeristö, HINKU-työryhmä, Teollisuuden asiantuntijaryhmä, Työllisyysasiantuntijat, Seutuviestintätyöryhmä, Matkailuasiantuntijatyöryhmä, Hyvinvointityöryhmä, Tietohallinnon asiantuntijatyöryhmä, 4.vaihemaakuntakaavatyö on seudun kuntien paras kehittämistietämys ja työryhmien tehtävänä on tukea alueen kuntien uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistamista, etsiä uudentyyppisiä toimenpiteitä ja menetelmiä elinkeinoelämän kärkien edistämiseen sekä parantaa valmiuksia rakennemuutosten hallintaan. Yhteistyökuntien hallitukset linjasivat tärkeimmät kehittämiskohteensa kukin 5 kpl ja näistä koostettiin Länsi-Uudenmaan yhteiset kokonaisuudet jatkotoimenpiteiden linjaamiseksi. TOP5 Kehittämisen kärjet ja niiden toteutusten priorisointi: 1. Liikennehankkeet infra-ratkaisuina ja uudet avaukset lähestymistavassa - Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen, rantarata, kaupunkirata, kt 25 ja kt Liikenteen monipuolinen sujuvoittaminen on alueen elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden keskeisiä elementtejä. Kestävät ja palvelutasoa nostavat liikenneratkaisut vaikuttavat koko Länsi-Uudenmaan kehitykseen. Näitä ovat mm. pendelöinnin ratkaisut, liityntäpysäköinti ja uudet kulkureitit syöttöliikenteeseen. 2. Elinkeinojen kehittäminen - Yrittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvät alueella olevat kehittämisen kohteet ja yrityshankkeet kuten Kauppasatama Tammisaaressa, Koverharin alue Hangossa, Tytyrin alue Lohjalla ja Inkoossa LNGkaasuterminaali sekä näiden heijastevaikutukset talousalueelle. - Yritysympäristön, yritysmyönteisyyden ja yrityspalveluiden kehittäminen toimintaedellytysten parantamiseksi. - Työttömyyden negatiivisten vaikutusten lieventäminen ja rahoitusmallit. 3. Cleantech, ympäristö - Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, kuten geoenergia ja energiatehokkuus. - Hinku-toimenpiteet kunnissa ja yrityksissä. - Vesistöt, kunnon kohentaminen ja kuormituksen vähentäminen, uudet tekniikat ja yrityshankkeet. 4. Palvelut ja toimintatapojen kehittäminen kunnissa - Ikäihmisten yhteisölliset palveluasumisen ratkaisut. - Länsi-Uudenmaan yhteinen ict-alusta ja sen yhdenmukaistaminen. - Lähiruoan hyödyntäminen kaupassa, matkailussa ja suurkeittiöissä. Edunvalvonnan terävöittäminen valtakunnan tasolla on keskeisessä roolissa liikennehankkeiden edistämisessä. Alueen elinvoimaisuuden kasvun kannalta tarvitaan tavara- ja henkilöstöliikenneinfran kehittämistä. Tämä saavutetaan Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisellä, rantaradan raidelisäyksellä ja oikoradan rakentamisella ja samanaikaisesti kehittämällä syöttöliikennettä sekä tieverkkoa että sen kunnossapitoa, niin että rataverkon tehokas käyttö mahdollistuu. Elinkeinojen kehittämisessä pätevän ja oikeanlaatuisen työvoiman riittävä tarjonta nähtiin kuntien ensisijaisena tehtävänä työnvälityksen, koulutuksen, kuntoutuksen yms. avulla. Tehtävää helpottaa lisääntyvät työpaikat, joiden syntymisen buusterina olisivat hyvin toimivat satamat ja sujuvat liikenneyhteydet. Alueen matkailua tulee kehittää alueiden vahvuuksia hyödyntäen muutamien riittävän vahvojen ja erilaisten HOTSPOT kohteiden kokonaisuuksien kautta esim. Fiskars ja mahdollisia kehityskohteita Tytyri, Hanko, Pikkala yms. Cleantech ja ympäristökokonaisuudessa vesistöjen tilan edelleen parantaminen on alueelle tärkeää ja se tapahtuu pääasiassa kuntien ja valtakunnallisten toimenpiteiden kautta. Cleantech-aihealue on haastava ja toteutuu Novago:n yritysneuvonnan ja HINKU- hankkeen avulla. Palveluiden ja toimintatapojen kehittämisen osiossa nähdään tärkeimpänä ikäihmiset ja heidän palveluiden ja toimintatapojen kehittäminen, esim. asumispoliittiset ratkaisut. Matkailun tarpeet ja antamat mahdollisuudet tulee huomioida, alueellisia (valtakunnallisia) ICT ratkaisuja ja palveluverkkorakennetta pidetään myöskin tärkeänä. 7

9 Lisäksi selvitetään alueen kuntien palvelustrategioiden tilanne ja tutkitaan alueellisen palvelusetelin käyttö ja syvennetään alueen lean -tietoutta. Lean -ajattelutavan mukainen toiminta kuntaorganisaatiossa tulee ottaa tehokkaammin mukaan toimintaan ja tätä varten järjestetään seudullisten työryhmien yhteinen kehittämisen foorumi, jossa tarkastellaan eri ryhmien välistä yhteistyötä ja saadaan sitä kautta hyötyä koko alueelle. Työryhmien toteuttamiset on avattu myöhemmin olevassa taulukossa Kuntien innovatiivinen hankintatoimi Kunnat käyttävät hankintatoimessaan merkittäviä määriä verovaroja, joiden jääminen alueelle hyödyntäisi seudullista elinkeinoelämää. Vuoden 2015 aikana jatketaan selvittämistä miten uuden EU-hankintadirektiivin tuomat mahdollisuudet tukee lähitalouden vahvistamista kestävän kehityksen mukaisesti kansallisen lain rajoissa. Innovatiiviset hankinnat työryhmä paneutuu haasteisiin, jotka edellyttävät uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien ja palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia. Kysymyksiin miten tuetaan uusien palvelusisältöjen tai toimintamallien syntymistä ja miten hyödynnetään yksityisen ja kolmannen sektorin sekä palvelujen käyttäjien innovaatiopotentiaali Matkailutoimialan kehittäminen Matkailu on Suomen kuudenneksi suurin teollisuusala ja kaikkein nopeimmin kasvava toimiala. Länsi-Uudenmaan vuosien järjestelmällinen yhteistyö, kehittämistoiminta ja verkostoituminen yritysten, kuntien matkailuasiantuntijoiden ja oppilaitosten kesken on mitattavissa matkailutuloselvityksen ennakkotietojen mukaan yli miljoonan euron kasvuna vuoden 2007 matkailutuloon verrattuna. Matkailutulo Länsi-Uudellamaalla on suurin verrattuna Keski- ja Itä-Uuteenmaahan. Lumon keskeinen tehtävä on lisätä mukana olevien yritysten asiakasmääriä ja viipymää. Lumo tuotteistaa matkailutuotteita eri teemojen ympärille. Markkinointi on erittäin kohdennettua ja tavoite on ohjata asiakkaat verkkokauppaan. Välineinä käytetään sähköisiä kanavia sekä ansaittua mediaa, esim. kutsutaan alueelle journalisteja. Tärkeässä asemassa ovat ulkomaan markkinat. Tällä hetkellä ulkomaisten osuus kaikista yöpymisistä on merkittävästi alempi kuin esim. Espoossa tai Helsingissä Seudulliset yrityspalvelut Länsi-Uudenmaan 10 yrityksille palveluja tarjoavaa organisaatiota sopi Yhteispalvelusopimuksen. Samalla työ- ja elinkeinoministeriö myönsi oikeuden käyttää toiminnassa ja viestinnässä Yritys-Suomi Länsi- Uusimaa -tunnusta. Koordinaatio-organisaationa toimii Novago Yrityskehitys Oy. Tavoitteena yhteistyölle on: Seudullinen yrityspalvelu palvelee asiakkaitaan laaja-alaisen yleisneuvonnan, yrityksen perustamisen, yrityksen kehittämisen, rahoituksen ja omistajanvaihdoksen sekä yrityksen sijoittumisen kysymyksissä. Se on osa valtakunnallista Yritys-Suomi -palvelurakennetta. Seudullisen yrityspalvelun tehtävänä on selvittää asiakkaan palvelutarve ja löytää tunnistettuja tarpeita vastaavat ratkaisut sekä ohjata asiakaspalveluverkoston muulle asiantuntijalle niiden tarpeiden osalta, joihin ratkaisu ei löydy seudullisesta yrityspalvelusta Pendelöinti ja etätyö Novago Yrityskehitys Oy:n kuntien työpaikkaomavaraisuus on suurta (77 %) eli suurin osa kuntien työpaikoista täyttyy oman kunnan työvoimalla. Tästä huolimatta iso osa työvoimasta pendelöi toiseen kuntaan töihin, kuntien kesken on suurta vaihtelua. Alueen kuntien haasteena on toisaalta lisätä uusia työpaikkoja ja toisaalta luoda muualla työssäkäyville mahdollisuuksia tehdä etätyötä ja näin lisätä työssäkäyvien perheiden yhteistä aikaa ja edistää kestävää kehitystä vähentämällä työssäkäyntiliikennettä. Taloustutkimuksen vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan pendelöivät toivoivat etätyömahdollisuutta muualla kuin kotona. Tämä tarkoittaa lyhyehköä matkustamista kotoa erilliseen etätyöpisteeseen. Vuoden 2015 aikana mahdollistetaan etätyön tekeminen Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakunnissa. Samalla nämä pisteet toimivat Yritys-Suomi Länsi-Uusimaa seudullisten yrityspalvelujen palvelupisteinä. Vuonna 2015 etätyökonseptia kehitetään edelleen ja siitä tehdään Yritystalo BusinessLohjan yksi yrityksille tarjottavista palvelukokonaisuuksista Yritystalo BusinessLohja toimii magneettisena yhteistyöalustana Jatketaan keväällä 2013 käynnistettyä yhteisöllisen kehittämisen konseptia, jossa kootaan alueen eri toimijat yhteen yhteisölliseen tila- ja toimintakonseptiin. Tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä tuoda mukaan tapahtumiin talon ulkopuolisia yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja 8

10 muita uusia yhteistyökumppaneita. Yritystalo BusinessLohjan toimintaa kehitetään yhdeksi yrityksiä tukevaksi kokonaisuudeksi, uudistetaan ilmettä ja talosta tehdään asiakaslähtöinen kaikki toiminnot sisältävä kokonaisuus. Kehittämisessä on mukana useita talossa toimivia tahoja yhteisöllisen ajatuksen mukaisesti. Jatketaan Yritystalosta suunnitellun etätyökonttori-konseptin suunnittelua sekä toteutetaan alueen yrittäjille mm. pikatreffejä yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa Kehä V Kehä V kehitysprojektia edistetään Hanko-Hyvinkää-Porvoo (vt 25 kt 55) varrella olevien kuntien yhteistyönä. Projektia hallinnoi Novago ja sitä koordinoi SITO Oy. Työssä hankkeina ovat priorisoitu Hanko-Hyvinkää rataosuuden sähköistämisen ja vt 25:een kohdistettavat parantamistoimenpiteet (sujuvuus ja liikenneturvallisuus). Liikennejärjestelmätyö kytkeytyy Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatimiseen, jossa mm. logistiikka on nostettu yhdeksi käsiteltävistä teemoista. Logistiikkakeskusten keskittymisen ja ulommille kehille siirtymisen trendiä sekä näiden merkitystä arvioidaan tekeillä olevassa kaavatyön logistiikkaselvityksessä. Vallitseva trendi nostaa Kehä V;n painoarvoa kehitettävänä pääkaupunkiseudun kehätienä sekä E18 Pohjoisena kasvukäytävänä Hanketyön kehittäminen uudistamistyön takaamiseksi Seutukaupungit Seutukaupunkiverkosto perustuu valtioneuvoston Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman linjauksiin ja sen tavoitteena on tukea innovatiivisia avauksia, kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Olennaista on kokeilevuus, kumppanuudet ja linkit yrityksiin. Länsi- Uudenmaan kunnat osallistuvat kolmeen valtakunnalliseen pilottiin, joiden koordinointiin TEM on myöntänyt varoja vastuukunnille. Tarkoitus on luoda suurempia kehittämiskokonaisuuksia, jotka vastaavat kuntien elinkeinojen ja palvelujen kehittämisen tarpeisiin. 1. Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit, johon sisältyy Länsi-Uudenmaan kärjen, veden, resurssiviisaan käytön ja uusien liiketoimintojen kehittäminen. Tämän mahdollistamiseksi haetaan varoja SMART REVIVAL VALTTIKORTTINA VESI Seutukaupunkiverkostohanke-ideahaku Etelä-Suomen EAKR ja kumppaneina Finnish Water Forum sekä Laurea ammattikorkeakoulu, 2 v, tästä jatkopäätös 4/ Urheilumatkailu Kansallisen pilotin tarkoituksena on luoda Suomelle kansainvälisesti kilpailukykyinen malli urheilu- ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen vientituotteeksi. Tätä kautta luodaan maalle kansainvälisesti tunnettu Suomen urheilu- ja liikuntamatkailun brändi. Länsi-Uusimaa kokoaa pilotissa vesiurheiluteemaisia urheilumatkailun yritysten ja LUMOn tuotteita sekä tukee nykyisten kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisessä alueella. 3. Rakennemuutokseen pureutuvan TEMin erillisen kansallisen rahoituksen ja ohjelman tarve: Rakennemuutoksen syyt ja vauhti ovat olleet eri kaupungeissa erilaisia, mutta muutos on joka kaupungissa perusteellisesti haastanut vanhan elinkeinopolitiikan. Osa seutukaupungeista on ollut rakennemuutoksen paikkakuntia jo pitkään, mikä puolestaan haastaa kansallisen rakennemuutospolitiikan: miten tuetaan paikkakuntia, joiden rakennemuutos ei enää ole äkillistä, mutta ei vielä ohikaan. Tärkeää on tarkastella rakennemuutoksen koko elinkaarta muutoksen ennakoinnista uusien elinkeinorakenteiden laaja-alaisen vahvistamiseen saakka. Tarvitaan toimintamalleja, joilla varmistetaan, että muutos johtaa entistä monipuolisempaan ja vähemmän riskialttiiseen elinkeinorakenteeseen. Tavoitteena on tukea seutukaupunkien ratkaisukeskeisiä pyrkimyksiä elinkeinorakenteensa monipuolistamiseksi ja työpaikkojen syntymiseksi. Alueeltamme Hanko ja Raasepori ovat aktiivisia tässä kokonaisuudessa. 9

11 HINKU ja energiatehokkuus Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeen tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Novago koordinoi projektia, etenkin yritysrajapinnassa. Länsi-Uusimaa etenee kohti hiilineutraalisuutta kuntien HINKU-työryhmien avulla. Vuoden 2016 tavoite, päästöjen laskettu vähenemä 15 %, on jo Länsi-Uudenmaan alueella saavutettu. Työryhmillä on toimenpideohjelmat vuodelle 2015 ja kokoonkutsujana toimii kunnan HINKUkoordinaattori. Hinku-työryhmissä on noussut esiin EKOTUKITOIMINNAN käynnistämistarve vuoden 2015 aikana. Lisäksi käynnistyy VÄLKE Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille niminen hanke ajalle ja toteutusaika on 2,5 vuotta, hankkeella on tarkoitus palkata henkilö kunta- ja yritysyhteistyöhön energiatehokkuuden parantamiseksi. Hanke toteutetaan kolmessa rinnakkaisessa työpaketissa, jotka ovat: 1. Vähähiiliset liiketoimintamallit yrityksille 2. Kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja kiinteistöjen cleantech-ratkaisut 3. Vähähiiliset pk-yritysten ja kuntien cleantech-yhteishankintamenettelyt Tuunaa Tuottoa! Pilottiosio päättyy ja tälle haetaan jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta Luovaa osaamista ESR hankehausta, on hakemuksen jättö. Tavoitteena uudessa hankkeessa on tuottaa lisää kilpailukykyä luovien alojen yrityksille sekä niiden asiakkaille aineettomalla arvonluonnilla. Kohdeasiakkaille tuotetaan erottuvuutta kilpailijoista uusien, kansainvälistä tasoa vastaavien palvelutuotteiden, viestinnän ja asiakasyhteydenpidon muodossa. Hankkeessa viedään uusi pilotoitu toimintamalli käytännön toiminnaksi. Mallissa luovat yritykset oppivat toimimaan vuorovaikutuksessa keskenään ja asiakkaittensa kanssa. Hankkeessa luodaan uusia valmiuksia verkostona toimimiseen, mm. osuuskuntayrittäjyyteen. Samalla syntyy uusia tuotteita, brändejä ja jatkuvasti kehittyviä alustoja kuten it- ja viestintäpalveluita, eli kokonaan uusia elinkeinomahdollisuuksia ja liiketoimintaa Työllisyyden hoito Erinomaisesti toteutuneella GO-Rekry! -hankkeella on pystytty löytämään ns. piilotyöpaikkoja yrityksistä, mutta vain loiventamaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvun määrää. Järjestöihin eli ns. välityömarkkinoille sijoittuu erittäin vaikeassa tilanteessa olevia työttömiä. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrän kasvu on suurta. Alueen pitkäaikaistyöttömyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2009 ja jatkaa kasvuaan riippumatta, mikä on ollut yleinen työllisyyskehitys. Tämä heijastuu myös työmarkkinatuen kustannuksissa, joita kunnat joutuvat korvaamaan valtiolle. Novagon alueen kuntien vuonna 2014 maksama sakkomaksu oli liki 3,7 miljoonaa euroa eli 38 euroa/alueen asukas. Vuonna 2015 astuivat käytäntöön työllisyydenhoidon lakimuutokset, jotka vyöryttävät yli 300 päivää työttöminä olleiden kulut yli %:sti kunnille. Samoin TYP-toiminnan lakimuutos lisää kuntien velvoitteita alueellamme. Uusien työpaikkojen aikaansaamisen lisäksi vuonna 2015 tulee tehostaa erityisesti toimenpiteitä, joilla estetään ikäryhmän vuotiaiden työttömyyden pitkittyminen sekä aktivoida so. työkokeilut, koulutus, erilaiset työllistämistoimet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. ELY on myöntänyt GO- Rekry! hankkeelle 4 kk jatkoaikaa asti sekä uuden hankkeen GO4Work! käynnistämiseksi varat tämän jatkeeksi alkaen kahdeksi vuodeksi, painopisteenä nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistäminen Vesi-teema Vesialan yritysten välinen Pohjoismainen yhteistyö Yhteistyössä Lundin yliopiston kanssa toteutetaan EU/TEMin rahoituksella elokuun 2015 loppuun käynnistämishanketta, jolla on tarkoitus luoda uusia veteen liittyviä tuotteita yhteistyössä Water Innovation Accelerator Lundin ja Clean Water Norway Oslon kanssa. 10

12 Village Waters Yhteistyössä Luonnonvarakeskus (MTT), Sykli, LUVY, yritykset, Latvia, Viro, Ruotsi on tehty BSR aiehaku, jossa on tarkoitus toteuttaa pilotti, Kyläyhteisöjen päästöt vesistöihin ja niiden vähentäminen. Päätös jatkohakemuksen mahdollisuudesta saadaan huhtikuussa Oheiseen taulukkoon on koottu konkreettiset toteutukset vuoden 2015 aikana: UUDISTAMISEN VÄLINEET HINKU Kunnat, kunnittaiset toimenpiteet 2015 Kunnat SK työryhmätyö Yritysten toteutus CO2 muutoksen mittaus 2015 Yritykset SK EKOtukitoiminta selvitys 2015 SK Hanke, Uusi hanke: 2015 Kunnat/Nov. SYKE EAKR/SYKE VÄLKE,vähähiilisyyd.uutta innov. Climate Kick Osallistuminen 2015 Kunnat/Nov. EV KEKE Kestävä kehitys Tunnettavuuden lisääminen 2015 Kunnat/Nov. EV LU aluel. Verkostot KEKE klusterin 2015 Novago EV/neuvojat hahmottaminen alueella Novago Yritys-Caset 2015 Novago EV Taipuisa teollisuus Yritysten sitouttaminen 2015 Novago TuunaaTuottoa2 uudistamistoimenpiteisiin: vesi, kestävä kehitys, cleantech-tuotteet, protopajan avut Matkailu LUMO Tuotteistaminen, brändityö, markk. stra LUMO JP Seutukaupunkipilotit L-U matkailu strategiatoteutus Laatutonni-koulutus, Green Strart, Kest.matkailuvastuullisuuskoulutus 2015 Kunnat/yritykset JP Venäläisille 2015 Kunnat/yritykset JP markkinointitoimenpiteet Ympäristövuotisuuden 2015 Kunnat/yritykset JP hyödyntäminen Vesi ja uudet tuotteet 2015 TEM Kauhava L-U matkailu strategiatoteutus L-U matkailu strategiatoteutus Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Urheilumatkailu Tuoteverkosto, brändi 2015 TEM Imatra Rakennemuutos Elinkeinorak. muutoksen tuk TEM Salo TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN, MALe Seudulliset Sähköinen/SOME www-sivuston ylläpito ja Jatk. Novago JO yrityspalvelut keh. Palvelupisteiden 2015 kunnat C-JS perustaminen kuntiin Ohjausryhmän kokoaminen 2015 Novago C-JS BusinessLohja Yrittäjille järjestettävät 2015 TEM/Nov. pikatreffit BusinessLohja Virtuaalinen yritysneuvonta 2015 Novago (Skype), käynnistys BusinessLohja Erilaiset Pop-Up tilaisuuksia 2015 Novago L-U alueella BusinessLohja Yhteisölliset työnteon muodot tutuiksi tilaisuudet, yhteisölliset kohtaamiset Jatk. Novago 11

13 Etätyön Etätyöpistekonsepti 2015 Nov/kun. tukeminen Innovatiiviset Tuottavuuden Hankintaprosessien 2015 Kunnat hankinnat kehittäminen kehittäminen Yritysyhteistyö Hankintaverkostojen koonti 2015 Novago EV Hankintastrategia Laatiminen ja soveltaminen 2015 Kunnat tr Palveluseteli Laatiminen ja soveltaminen 2015 Kunnat tr Työllisyysasian Erillishankkeet Rekry GO4Work-hanke 2015 Ely, kun. kunnittain tuntijatyö Täsmätyö Pitkäaikaistyöttömyyden 2015 Kunnat ehkäisy TYP Länsi-Uudenmaan palvelut 2015 kunnat/te Kehä V Sähköinen media Uudet nettisivut 2015 Kunnat Sito Aiesopimukset 2015 UL+Ely C-JS ALUEEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN Viestintä Printtimedia Tiedotuslehden julkaisut Jatk. Novago KK Sijoittumispalvelun materiaalin rak. Jatk. ÄRM /kunnat Novago SOME Internet-sivuston kehittäminen Jatk. Novago tr. M-MT Facebook+twitter sivustojen rak. jatk. Novago KK 4. Alueen vetovoiman lisääminen ja edunvalvonta foorumeissa Edunvalvonnan rooli valtakunnallisessa vaikuttamisessa ja osana Metropolialuetta korostuu erityisesti kuntarakenne- ja sote-uudistusten aikana sekä EU-rahoituskausien vaihteessa. Alueen yhteistyön merkitys ja yhteisen äänen kuuluminen luo mahdollisuuksia saada tarpeemme huomioiduksi erilaisissa linjauksissa, kehittämishankkeissa ja oppilaitosyhteistyössä. Alueen tulee huolehtia siitä, että tarvittavissa elimissä on riittävä edustuksellisuus, ja että edustukset tulevat hoidetuiksi. Aluettamme koskevia valmisteluja tehdään mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan liiton, ELY:n ja eri oppilaitosten organisaatioissa. TEM kehittää Team Finland toimintaa viennin edistämisorganisaationa, johon alueen osallisuus tulee varmentaa. Länsi-Uudenmaan omiin tilaisuuksiin tulee myös kutsua avaintahoja, kuten mm. Sparrausfoorumit yhtenä kanavana yhteiseen vaikuttamiseen. Keskustelufoorumien lisäksi Novagon tulee kontaktoida ja kiertää ahkerasti keskeisiä yrityksiä. Tunnettavuuden lisääminen yhteisillä esiintymisillä nostaa ja vahvistaa alueen brändiä. Vuonna 2014 mm. päivitetty seutuviestinnän puitesuunnitelman ja sijoittumispalveluiden materiaalit toimivat kehittämisen välineinä. Palvelujen myötä alueelle luodaan nopean reagoinnin mahdollisuudet, tuetaan alueen kuntien valitsemia yhteisiä linjauksia, nostetaan esille alueen vahvuuksia sekä markkinoidaan aluetta hyvänä ja kiinnostavana sijoittumispaikkana yrityksille. Toiminnoissa hyödynnetään sähköisen viestinnän välineitä mm.: KASVUKRAFT -sivustoa (www.lansi.fi/kasvukraft) kehitetään interaktiiviseksi vastaamaan alueen käyttäjien tarpeita. Facebook-sivuston kautta tiedotetaan tapahtumia jne. Hyödynnetään nopeaan tiedon välittämiseen Twitteriä ja Yammer toimii seudullisten työryhmien työvälineenä mm. tiedon välityksessä. Skype-yritysneuvontapalvelun käyttöönottoa tehostetaan ja hyödynnetään myös työryhmien kokouksissa. Tiedotuslehti KASVUKRAFT ilmestyy printtinä sekä sähköisenä kaksi kertaa vuodessa ja kokoaa alueen ajankohtaiset meneillään olevat asiat. 12

14 Alueen vetovoimaa lisätään myös omalla aktiivisella toiminnalla. Nuorten saaminen mukaan foorumityöhön ja hankkeisiin on tärkeä osa vetovoiman rakentamista ja yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa tukee tulevaisuuden rakentumista. Vetovoimaa lisää myös alueen elinkeinoelämän menestys, jolloin työpaikat ovat parhaita vetovoimatekijöitä! 5. Mittarit KASVUKRAFT kehitystyötä ja Länsi-Uusimaan yhteistyötä mitataan yhteisten seurantakriteereiden mukaan ja vaikuttavuuden arviointi tehdään valtuustokausittain. Toiminnalle on määritelty 2013 aikana Länsi-Uudenmaan kasvutavoitteita seuraavat tarkemmat mittarit neljän ulottuvuuden - väkiluvun, työpaikkojen, aluetalouden ja osaamisen kehityksen perusteella. Mistä kasvua? Uudistumiskyky MALE, Kestävä yhdyskuntarakenne Sosiaalinen eheys Seurantakriteeri Työpaikkojen määrä Liikevaihdon ja/tai henkilöstön kehitys toimialoilla Vientiyritysten/viennin määrä Matkailun yöpymiset Investoinnit Yritysten määrän nettolisäys Startupit Asukasluvut ja muutokset Kehittämisrahojen määrä Aluetalous MALPE mittarit Työllisyyden kehitys Koulutusindeksi Palkkataso Verokertymä Oppilaitokset Tulojaon hajonta Pitkäaikastyöttömien työllistyminen Vuokra-asuntojen käyttöaste ja uudisrakentaminen KasvuKraft kehittämistoimintaa mitataan käyttämällä yleisesti saatavia tilastoja ja mittareita, joita päivitetään viranomaisten toimesta, vuoden 2014 alusta määriteltyyn toiminnan lähtötasoon. Käytettäviä lähteitä ovat mm. Tilastokeskuksen aineistot, Uudenmaan liiton tilastot, Tullihallituksen ja EK:n aineistot, kuntien rakennusluvat sekä Kuntaliiton ylläpitämä sähköinen hyvinvointikertomus. 13

15 6. Talous KASVUKRAFT -budjettikehys vuodelle 2015 sisältyy Novago Yrityskehitys Oy:lle maksettavaan kuntaosuuteen. EUrahoituskauden kansalliset hankehaut ovat avautuneet viiveellä ja tuoneet muutoksia kehitysohjelmiin ja katkoksen näiden pohjalta haettaviin kehittämisvaroihin siten, että saatavia varoja on todella niukasti ja näihin kohdistuvia hankehakuja paljon. Uusiin hankehakuihin mahdollisesti tarvittavat ns. vastike- ja kuntarahat päätetään erikseen. Toiminta- ja Rahoitussuunnitelma Länsi-Uusimaa yhteistyötahot ja rahoitus 2015 TOTEUTUS TOIMENPITEET rahoittajat, euroa euroa tp 1 Koordinointi, verkostot KASVUKRAFT elinkeino- ja elinvoimaohjelma tp 2 L-U asiantuntijatyöryhmät Uusiutuminen TEM Seutukaupunkipilotti Älykkään ja vihr Hinku-työ Kestävän liiketoiminnan keh. Taipuisa teollisuus Matkailu InnoHUB Toimintaympäristön kehittäminen ja MALe Urheilumatkailu Seutu YP Seudull yrityspalv Väylät Sosiaalinen eheys Työllisyys Etätyö Hyvinvointi Aiehaut 5000 tp 3 Alueen vetovoima Identiteetin vahvistaminen - Edunvalvonta Tiedotus, sähköinen viestintä, SOME länsi.fi/kasvukraft tp 4 Kansall. verkostoyhteistyö Innovaatio ja osaaminen Luovat ja kulttuuri Venäjä YHTEENSÄ

Billnäsin Ruukki, kokoustila Piippu, Ruukintie 8, 10330 Billnäs (karttalinkki: http://www.billnas.fi/fi/kokous-billnäs-yhteystiedot.

Billnäsin Ruukki, kokoustila Piippu, Ruukintie 8, 10330 Billnäs (karttalinkki: http://www.billnas.fi/fi/kokous-billnäs-yhteystiedot. ESITYSLISTA 1/2014 1 AIKA 30.01.2014 klo 18:00 PAIKKA Billnäsin Ruukki, kokoustila Piippu, Ruukintie 8, 10330 Billnäs (karttalinkki: http://www.billnas.fi/fi/kokous-billnäs-yhteystiedot.html) KÄSITELTÄVÄT

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Uudenmaan liiton toimisto, Esterinportti 2 B Helsinki. Otsikko Sivu. 20 Kokouksen avaaminen ja esityslistan hyväksyminen 4

Uudenmaan liiton toimisto, Esterinportti 2 B Helsinki. Otsikko Sivu. 20 Kokouksen avaaminen ja esityslistan hyväksyminen 4 UUDENMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/2012 1 Uudenmaan kuntajohtajakokous AIKA 25.09.2012 klo 13:00-15:00 PAIKKA Uudenmaan liiton toimisto, Esterinportti 2 B Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 20 Kokouksen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Rantasipi Siuntion Kylpylä, Talvipuutarha, Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio KÄSITELLYT ASIAT

Rantasipi Siuntion Kylpylä, Talvipuutarha, Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 AIKA 26.02.2015 klo 17.30 20.10 PAIKKA Rantasipi Siuntion Kylpylä, Talvipuutarha, Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 2 1.1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT

SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT VERKOSTO Hallinnoija: Isäntäkaupungit: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 1. Kauhajoki 2. Kurikka 3. Lieksa 4. Forssa 5.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työkaluja seudullisten yrityspalveluiden työhön ajankohtaista TE-toimistosta, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 23.9.2015 Tuija Groop

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:

Lisätiedot

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot