AIKA klo Hotel Tegel, kokoustila Johan, Fiskarsintie 9, Fiskars Raasepori KÄSITELLYT ASIAT

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/ AIKA klo PAIKKA Hotel Tegel, kokoustila Johan, Fiskarsintie 9, Fiskars Raasepori KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN KOKOUKSEN AVAUS LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN 3 2 HALLITUSOHJELMAN KÄRKIHANKKEET 4 3 KASVUKRAFT TOTEUTUS KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMAN 2016 LINJAUKSET 8 5 YHTEISKESKUSTELU: LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUSITUKSEN ASKELMERKEIKSI 10 6 PUHEENJOHTAJISTON VALINTA VUODELLE KOKOUSAIKATAULU 13 8 TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT 14 ALLEKIRJOITUKSET Merja Laaksonen puheenjohtaja Minna Kylänpää pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Pöytäkirjaa ei pidetä yleisesti nähtävillä. Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa toivotti osallistujat tervetulleiksi. Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula esittäytyi lyhyesti kokoukselle. Hän on aiemmin asunut Lohjalla ja pääsi nyt palaamaan Lohjan asioiden piiriin. Hän odottaa hyvää yhteistyötä alueen kuntien kesken.

2 PÖYTÄKIRJA 4/ KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 1.1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Merja Laaksonen avasi kokouksen LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN Merkittiin pöytäkirjaan kokouksen osallistujat. LÄSNÄ jäsen Alén Risto kaupunginhallituksen varajäsen Hanko Bergman-Auvinen Marie kunnanhallituksen pj. Inkoo Huhtala Lassi kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Makkonen Hannu kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Borgman Mikael kaupunginhallituksen 2. vpj. Raasepori Luukkonen Kukka-Maaria kaupunginhallituksen 1. vpj. Raasepori Walls Anders kaupunginhallituksen pj. Raasepori Haanpää Harri kunnanvaltuuston jäsen Siuntio Laaksonen Merja kunnanhallituksen pj. Siuntio Varpio Arto kunnanhallituksen jäsen Siuntio varajäsenet Moilanen Sara luottamushenkilö Inkoo Isoaho Maria kunnanhallituksen jäsen Inkoo Nygård Marko luottamushenkilö Siuntio kuntajohtajat Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Sivula Mika kaupunginjohtaja Lohja, saapui Simola Tom kaupunginjohtaja Raasepori yhteistyötahot Alho Olli erityisasiantuntija TEM Hettula Eero toimitusjohtaja L-U Kauppakamari Streng Leila henkilöstön ed. Lohja Salminen Jari henkilöstön ed. Raasepori lisäksi Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys Oy Kylänpää Minna pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy Tiihonen Minna-Mari assistentti Novago Yrityskehitys Oy asiantuntijat Eskman Senja projektiasiantuntija/yritysneuvoja TuunaaTuottoa2/ Novago Yrityskehitys Oy Lindholm Tiina projektiasiantuntija Go4Work/ Novago Yrityksehitys Oy Nordström Markku energia-asiantuntija VÄLKE/ HINKU Novago Yrityskehitys Oy

3 PÖYTÄKIRJA 4/ POISSA jäsen Hyttinen Urpo kaupunginvaltuuston jäsen Hanko Järvinen Katrin kaupunginvaltuuston jäsen Hanko Nyberg Lars kaupunginvaltuuston jäsen Hanko Wikberg Barbro kaupunginhallituksen jäsen Hanko Öhman Sten kaupunginhallituksen jäsen Hanko Gustafsson Soile kunnanhallituksen 2.vpj. Inkoo Rautakoura Marko kunnanhallituksen 1.vpj. Inkoo Westerholm Kristian kunnanvaltuuston 1.vpj. Inkoo Huttu Sari kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Rintanen Leo kaupunginhallituksen jäsen Lohja Slunga-Poutsalo Riikka kaupunginhallituksen 1. vpj. Lohja Äyräväinen Irene kaupunginhallituksen pj. Lohja Blomqvist Thomas kaupunginvaltuuston pj. Raasepori Heimberg Ulf kaupunginvaltuuston 1. vpj. Raasepori Siggberg Björn kaupunginvaltuuston 2. vpj. Raasepori Karell Anders kunnanhallituksen jäsen Siuntio Koroma-Hintikka Maria kunnanhallituksen jäsen Siuntio kuntajohtajat Strandell Denis kaupunginjohtaja Hanko yhteistyötahot Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY 1.3. LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin työjärjestys EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin yksimielisesti pidetyn kokouksen 3/2015 pöytäkirja.

4 PÖYTÄKIRJA 4/ HALLITUSOHJELMAN KÄRKIHANKKEET Alueelliset innovaatiot ja kokeilut Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) on yksi hallituksen syksyllä aloittamista aluekehittämistoimista. Hallituksen tavoitteena on turvata koko Suomen kilpailukyky, edistää kasvua ja hyödyntää maan eri osien voimavaroja ja osaamista. Alueiden elinkeinorakennetta vahvistetaan yritystoiminnan edellytyksiä ja alueiden uudistumiskykyä parantamalla. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) sisältää kolme työkalua: 1) Ennakoidun rakennemuutoksen toimet (ERM), 2) Valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset ja 3) Valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden rakentamisen. Toimenpiteisiin on käytössä yhteensä 30 miljoonan euron määrärahaa vuosille (keskimäärin 10 miljoonaa euroa vuosittain). Määrärahasta noin puolet suunnataan sopimusten toteuttamiseen ja noin puolet ERM toimiin. Ennakoidun rakennemuutoksen hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen keskittymällä muutamiin strategisiin kehittämisen kärkiin. Kaupunkien ehdotukset pyydetään tammikuun 2016 loppuun mennessä. Parhaiden ehdotusten tehneiden kaupunkien kanssa tehdään alkuvuodesta 2016 kasvusopimukset. Pääkaupunkiseudun kanssa solmitaan kasvusopimus osana metropolipolitiikkaa. Kasvuvyöhykkeiden kehittäminen on uusi aluekehittämisen työkalu. Valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, saada työvoima liikkeelle ja sujuvoittaa työssäkäyntiä yli kuntarajojen. Kasvuvyöhykkeet haastetaan kilpailuun, jossa valitaan 1 2 parasta, joiden kanssa valtio solmii strategisen sopimuksen vyöhykkeiden kehittämiseksi. Haku alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin avautui Kasvusopimusmenettelyyn haetaan mennessä ja ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmat laaditaan mennessä Aihetta kokouksessa alustaa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Olli Alho. Liitteet: Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO), Alueelliset innovaatiot ja kokeilut: ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman laatiminen, Alueelliset innovaatiot ja kokeilut: Haku kasvusopimusmenettelyyn Esitys Yhteistyökokous päättää 1. merkitä tiedoksi alustukset sekä

5 PÖYTÄKIRJA 4/ yhteistyökokouksen keskustelun johtopäätökset toimenpiteitä varten. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Olli Alho esitteli hallituksen linjauksia. Otetaan koko Suomen voimavarat käyttöön on hallituksen lähtökohta kaikille toimenpiteille. Strategisia painopisteitä on viisi, josta Alho esitteli kärkihanke 1:stä Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla (KIKY). KIKY:n alla on neljä eri kärkeä ja näiden toteutukseen on varattu 30 milj. euroa. Uudenmaan liitto tietää, mitä KIKY:n alle on Uudenmaan osalta sisällytetty. Kolme eri sopimustyyppiä toteutetaan: 1. Yhtenä sopimuksena ovat kaupunkien kasvusopimukset, joka ei niinkään koske Länsi-Uuttamaata vaan lähinnä maakuntien keskuskaupunkeja. 2. Toisena ovat Kasvuvyöhykkeet, joka voi myös tulla koskemaan Länsi-Uuttamaata sillä Länsi-Uusimaa sijoittuu Turku-Pietari vyöhykkeen alueelle. 3. Kolmantena ovat Teemakohtaiset kaupunkiverkostot. Länsi-Uusimaa on jo hakeutunut mukaan MAL-verkostoon ja lisäksi Länsi-Uusimaa on mukana Seutukaupunki-verkostossa. Sopimuksen saaminen edellyttää niin rahoitussopimusta 50 % - 50 % että arviointikriteerien täyttymistä. Lisäksi Alho totesi, että Länsi-Uudenmaan tulee keskittyä työvoiman liikkuvuuden kasvattamiseen Kasvuvyöhyke-osassa ja keinoina tulisi olla muotoilu, digitalisaatio ja olemassa olevan liikenneverkoston hyödyntäminen. Uusia ratoja näillä rahoilla ei rakenneta. Teemaverkosto kriteerin puolella määritellään, että mukana täytyy olla vähintään neljän kaupungin ryppäitä. Ennakoidun rakennemuutoksen toiminnassa keskeisessä roolissa on elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointi ja kasvu ja kansainvälistyminen. Haku kaupunkien kasvusopimuksille tulee esittää mennessä sekä kasvuväylä ja teemakohtaiset hakuesitykset mennessä. Alustuksen jälkeen keskusteltiin mm. kaupunkihankkeista ja innovaatiopolitiikan hankehauista. Uudenmaan liitto Turku-Pietari vyöhykkeen osalta ja esimerkiksi Salo on ollut aktiivinen koskien ko. kasvuvyöhykettä. Liite: Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen Päätös Yhteistyökokous merkitsi alustuksen tiedoksi

6 PÖYTÄKIRJA 4/ KASVUKRAFT TOTEUTUS 2015 KKOHRY Käynnissä olevat hankkeet: VÄLKE, TuunaaTuottoa2, Go4Work Valmistelussa olevat hankkeet - Kehitysyhtiöiden Novago, Posintra ja Keuke toiminnan kehittämiseen yhteishankkeena Etelä-Suomen EAKR-rahoituksen ideahaku mennessä. Posintra hallinnoisi. - Balansoitu palveluseteli (Länsi-Uudenmaan yrityksille mahdollisuus kehittää palveluitaan), Tekes haku, Laurea hallinnoisi - Vesialan-vientirengas (Hämeenlinnan kanssa yhteistyössä) > ajatus hyödyntää ystävyyskuntia, Novago hakijana - MAKTI4 hanke (Novago, Keuke, Posintra, ProAgria), Novago hallinnoisi - Village Waters- BSR Interreg -rahoitus on varmentunut, yht. 3,5 milj.. LUKE hallinnoi ja Länsi-Uudeltamaalta mukana Novago (n. 0,6 milj. ) ja Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö. - Pohjoismainen vesialan yhteishanke: BSR-rahoitusta haetaan ja seuraava jättö 2/2016. Muuta: - Länsi-Uudenmaan kuntien TOP5 kehityskohteet ovat pääsääntöisesti sisällytettynä Uudenmaan liiton TOPSUun vaihemaakuntakaava tulossa lausunnoille kuntiin vuodenvaihteessa Digitalisaatio voi olla yhtenä alueen kärkenä ja poikkileikkaavana linjana toiminnassa. Hankoon haarautuvan merikaapelin rahoitus on löytymässä. Seudullinen työryhmätyöskentely: - Valmistelusihteeristö - Työllisyysasiantuntijatyöryhmä - Innovatiiviset hankinnat -työryhmä - Seutuviestintätyöryhmä - HINKU-asiantuntijatyöryhmä - Matkailuasiantuntijatyöryhmä - Maakuntaverkkotyöryhmä Kehittämistoteutuksista yritysrajapinnassa esittelevät projektiasiantuntija Senja Eskman Tuunaa Tuottoa vol2., energia-asiantuntija Markku Nordström VÄLKE ja HINKU, toimitusjohtaja Carl-Johan Sandström VESI ja Go4Work. Työryhmien tuloksista, lean L-U mallista ja hankevalmisteluista kertoo ohjelmajohtaja Erja Vaarala. Esitys Yhteistyökokous merkitsee asian tiedoksi. Projektiasiantuntija ja yritysneuvoja Senja Eskman esitteli Tuunaa Tuottoa Vol.2 luovien alojen yrittäjien ja verkostoitumisen hankkeen. Hanke on valtakunnallinen ja mukana on viisi aluetta, toteuttamassa neljä kehitysyhtiötä Novago, Into Seinäjoelta, Posintra, Mikkelin kehitysyhtiö MIKSEI Oy ja ammattikorkeakoulu HUMAK. Tavoitteena on kasvattaa luovan alojen yrittäjistä valtakunnallinen

7 PÖYTÄKIRJA 4/ osaajapankki. Lisäksi tarkoitus on tuottaa kilpailukykyä ja lisätä kannattavuutta niin luovien alojen kuin niiden kohdeyrityksille. Tuunaa Tuottoa Vol 2. toteutusaika on ja sillä jatketaan pilottihankkeen Tuunaa Tuottoa hyväksi havaittuja toteutuksia. HINKU:n puitteissa toimivan VÄLKE hankkeen energia-asiantuntija Markku Nordström esitteli vähähiilisyyshankkeen toteutuksia. Marraskuuhun 2015 mennessä hankkeessa on kontaktoitu 63 yritystä ja 11 kiinteistöä. Energia-analyysejä on jo toteutettu ja energiasäästöjä saavutettu etenkin yrityksissä, jotka ovat panostaneet energiatehokkuuteen. Esimerkkeinä hän esitteli mm. Hangon Sataman saavutetut säästöt, jossa vaihdettiin sataman valaistus led-valaistukseen, Oy ViskoTeepak Ab:n, jossa raskaasta polttoöljystä siirryttiin osaksi metsähakkeeseen ja saavutettiin merkittäviä päästövähennyksiä sekä Valon Kone, jossa uudistettiin sisäilmaratkaisut ja vaikutettiin merkittävästi työolosuhteisiin. VÄLKE hanke kestää 2 vuotta ja tarkoituksena on tutkia ja analysoida noin 70 pientä ja keskisuurta yritystä ja 100 kiinteistöä Novagon toiminta-alueella. Projektivastaava Tiina Lindholm esitteli toukokuussa 2015 alkaneen Go4Work - rekrytointihankkeen tuloksia. Tavoitteena on mm. kuntien työttömyydestä johtuvien sakkorahojen pienentäminen mm. pitkäaikaistyöttömien työllistämisellä ja yritysten auttamisella työllistämisessä. Hankkeessa keskitytään myös nuorisotyöttömyyteen. Länsi-Uudenmaan alueella suurin osa yrityksistä ovat pieniä ja kaipaavat apua henkilöstöhallinnossa ja etenkin työnantajuudessa. Tällaisista yrityksistä löytyy moni hankkeen työpaikka, joissa resurssipula on voinut aiheuttaa esimerkiksi pullonkauloja yrityksen kasvulle ja kannattavuudelle. Hanke on jatkoa huhtikuussa 2015 päättyneelle Go!-rekryhankkeelle, jossa yhden työpaikan hinnaksi kunnille tuli 557 euroa, ja työpaikkoja 319 kappaletta, joista suurimmasta osasta tuli vakituisia. Alustuksen jälkeen keskusteltiin mm. asiakasryhmistä ja hankkeen ja TE-palveluiden roolijaosta, jossa todettiin, että hanke tekee yhteistyötä TE-toimiston kanssa esim. ehdokkaiden haussa, palkkatuessa, työkokeilussa sekä myös työmahdollisuuksien julkaisemisessa. Ehdotuksena nousi esille starttiraharekisteri, jossa olevia yrityksiä kontaktoidaan heidän työllistämistarpeiden kartoittamiseksi. Toimitusjohtaja Carl-Johan Sandström esitteli Vesi-hankkeita. Maailman kaksi nopeinten kasvavaa alaa ovat digitalisaatio ja cleantech. Länsi-Uusimaa menee cleantech:iin vesi-ala edellä kuten on määritelty niin alueellisesti, kuin myös valtakunnan ja EU:n tasolla. Vesi-hankkeiden täytyy tällä hetkellä olla suuria ja niiden tulee usein sisältää osallistujia useammasta valtiosta, jotta rahoitusta voidaan hakea. Novagon Protopaja palvelee vesihankkeita. Vesiverkostoja on toteutettu jo EU:n rahoittamassa Aqua Vitae -hankkeessa , WaterCare osahankkeessa vuonna 2014, vuonna 2015 toteutetussa WIN Water Innovation Network pohjoismaisessa vesiyhteistyöhankkeen pohjustuksessa ja vuoden 2016 alussa alkavassa Village Waters haja-asutusalueen vedenpuhdistusteknologia - hankkeessa. Päätös Yhteistyökokous merkitsi asian tiedoksi

8 PÖYTÄKIRJA 4/ KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMAN 2016 LINJAUKSET KKOHRY Länsi-Uudenmaan kunnat toteuttivat seudullisen elinvoima- ja kilpailukykyselvityksen SELKOn, jonka tulosten perusteella kunnat solmivat yhteisen KasvuKraftiksi nimetyn kehittämissopimuksen toimenpiteineen. Seudun kehittämisen fokusta tarkennettiin siten, että kunnittain hallitukset nimesivät tärkeimmät kohteensa ja näistä kootut toimenpiteet on viety yhteiseen toteutukseen ja mm. Uudenmaan liiton topsuun resurssien varmentamiseksi. KasvuKraft toiminta on edennyt teemojen ja vuosittain yhteisesti hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Tausta-aineistot on luettavissa Toimintasuunnitelman 2016 linjaukset jatkavat TOP5:n ja SELKO:n 10 askeleen mukaisia toimenpiteitä. Seudullisten työryhmien puheenjohtajille lähti pyynnöt työryhmien vuoden 2016 suunnitelmista. Esille on noussut tarve korostaa alueen näkymistä infra-hankkeissa osallistumalla MAL-verkostoon, tehostaa Yritys-Suomi Länsi-Uusimaa toiminta-alustan käyttöä ja terävöittää alueen vetovoimatekijöitä klustereittain. Myös seudullisen palvelusetelin käyttöönoton vauhdittamista tuetaan (Balansoitu palveluseteli/tekes). MALen painotuksiksi ja alueen tarpeiksi nähtiin: sähköistämiset, rataliikenne, markkinointinäkökulma sekä väylät 25, 51 ja 52 + KehäV. Suomessa meneillään oleva kuntauudistus ja elinkeinojen kehittäminen/ kehitysyhtiöiden sijoittuminen uudessa itsehallintoaluejaossa tuovat haasteita vuodelle Alueen yhteisessä Kasvusopimuksessa parannetaan tavoitteellisesti alueen elinvoimaisuutta, jota on tutkittu vuosina 2011 ja 2012 sekä selvitetty sijoittumispotentiaalia. Pitovoimaisuutta ei ole aiemmin selvitetty. Vetovoima-elinvoima-pitovoima: onnistumisen arvioinnissa tarkastellaan olemassa olevaa aineistoa, haastatellaan avainhenkilöt, jotta saadaan kokonaiskuva vetovoimaisuuden, elinvoimaisuuden ja pitovoimaisuuden vaikuttavuustekijöiden nykytilasta, tunnistetaan keskeiset kehittämistarpeet ja asetetaan tavoitteet keskeisten kohderyhmien vaikuttavuustyölle sekä asetetaan onnistumisen arvioinnin välineet. Kohderyhmänä ovat alueen 4-15 henkilöä työllistävät yritykset, kasvupotentiaali ja neuvontapalvelujen tarpeet sekä tunnistaa kasvuyritykset. Vuoden 2106 LEAN-toimintaa suunniteltaessa voidaan hyödyntää Kuntaliiton työelämän kehittämisohjelman KUNTEKO 2020 kehittämisverkostoja sekä on mahdollisuus saada 2 verkostotapaamista. KunTeko on uusi, yhteinen tapa kehittää kunta-alaa, ja siinä on tavoitteena koota ja käynnistää kunta-alan kiinnostuksesta nousevia verkostoja sekä tukea kuntatyöpaikoilla käynnistettävää tai jo käynnissä olevaa kehittämistä. Tavoitteena ohjelmassa on käynnistää valtakunnallisesti 18 kehittämisverkostoa. Toteutus on vuoden 2017 loppuun asti. Lisää Toimintasuunnitelman 2016 valmistelutilanne esitellään kokouksessa.

9 PÖYTÄKIRJA 4/ Esitys Yhteistyökokous merkitsee vuoden 2016 toimintasuunnitelman valmistelutilanteen tiedoksi. Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esitteli vuoden 2016 suunniteltuja toimenpiteitä, jotka kaikki kohdistuvat seudun aluekehitykseen ja yritysten toiminnan kehittämiseen eli vetovoiman, elinvoiman ja pitovoiman lisäämiseen. Vuoden 2016 toimenpiteet käynnistyvät kun Novagon budjetti on tarkentunut. Tärkeää on saada eri toimenpiteet, kuten elinkeinopolitiikan toteutus ja työllisyystoimenpiteet, tukemaan toisiaan ja alueen elinvoimaisuutta. Liite: KasvuKraft seudullisen kehittämisen linjaukset ja kokonaisuus 2016 (alustava) Päätös Yhteistyökokous merkitsi vuoden 2016 toimintasuunnitelman valmistelutilanteen tiedoksi

10 PÖYTÄKIRJA 4/ YHTEISKESKUSTELU: LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI KKOHRY Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät Manner- Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Kyselyyn voi vastata sekä suomeksi että ruotsiksi. Ruotsinkieliset materiaalit toimitetaan lausujille viikolla 48. Sähköinen kysely löytyy Internet-osoitteesta: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan teknisesti sosiaali- ja terveysministeriössä. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Itsehallintoalueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä (jatkettu klo 16.15). Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan sähköisesti saapuneet lausunnot. Uudenmaan kuntajohtajat kokouksessaan sopivat yhteisvalmistelusta siten, että 1) kunnat toimittavat lausuntoluonnoksensa koskien itsehallintoalueuudistusta Uudenmaan liittoon mennessä osoitteeseen toimisto@uudenmaanliitto.fi 2) UL tekee niistä koosteen etsien yhteistä tahtotilaa ja hyödyntää lausuntoja omassa lausunnossaan. Länsi-Uudenmaan osalta kuntajohtajat kokouksessaan päättivät, että kehittämispäälliköt koordinoivat yhteistä lausuntoa, johon voivat osallistua myös Karkkila, Vihti, Espoo ja Kirkkonummi. Käydään keskustelu Länsi-Uudenmaan linjauksista. Esitys Yhteistyökokous merkitsee käydyn keskustelun linjaukset tiedoksi.

11 PÖYTÄKIRJA 4/ Kuntajohtajat Juha-Pekka Isotupa, Mika Sivula, Jarl Boström ja Tom Simola toivat yhteistyökokoukselle Uudenmaan kuntajohtajien tapaamisen terveiset mm. kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen esityksistä itsehallintoalueen tehtävistä ja valmisteluista. Lausuntopyyntö on toimitettu joka kuntaan ja lausunto tulee jättää mennessä. Pyynnössä nousee isommaksi asiaksi itsehallintoalue ja sen sisältö mm. mihin alueeseen kukin kunta näkee kuuluvansa ja mitä tehtäviä itsehallintoalueelle tulee siirtää. Esimerkiksi pelastustoimen ja maakuntahallinnon tehtäviä voi harkita siirtyväksi pois kunnilta ja joitain maarakennus- ja kaavoitusasioita siirtää takaisin kunnille. Lisäksi kunta voisi hoitaa joitain terveys- ja sosiaalipalveluita. Velkaneuvonta, maataloushallinto, pakolaisten vastaanoton kokonaisvastuu, valmiusasioiden kokonaiskoordinaatio siirtyisivät valtiolle. Muita keskusteltavia ovat esim. ammatillisen koulutuksen järjestäminen. Yhteistyökokous keskusteli itsehallintoaluejakojen määräytymisestä sekä valtion ja kuntien tehtäväjakoa uudistuksissa. Esille nousi aluehallintovirastojen tehtävien osittainen siirtyminen itsehallintoalueille ja sen tuomana etuna ehkä alueellisten yritysten tuntemus sekä paikallinen päätöksenteko ellei keskitetä liikaa. Kokouksessa keskusteltiin myös terveydenhuollon järjestämisestä ja päivystyksen riittävyydestä uudistuksen jälkeen. SOTE-alueen jako ja tehtävät ovat eri asia. On ehdotettu kuutta aluetta, joista yksi olisi länsi, mutta tehtävistä ei ole vielä tietoa. Uudellamaalla suunnan näyttäjäksi pyrkii HUS. Lisäksi keskusteltiin keskitetyistä laboratoriotoiminnoista, päivystyksen riittävyydestä sekä paikallista asiantuntemusta vaativasta kotihoitopalvelusta ja yhteistyöstä koulujen kanssa. Verotuksen järjestämistä ja erilaisia rahoitusmalleja on mietitty siten, että ei synny eriarvoisuutta alueiden kesken ja muutokset tulevat vaatimaan yli 100 verolain muutoksia. Omaisuuden jako on toinen iso haaste etenkin pienille kunnille. Isoja haasteita tuovat myös eri palkkausjärjestelmien yhdistäminen. Aktiivisen keskustelun jälkeen todettiin, että valmistelutilanne on vielä kesken. Jatkotoimenpiteenä päätettiin edetä kuntajohtajakokouksen päätöksen mukaisesti, jossa kuntien kehittämispäälliköt koordinoivat Länsi-Uudenmaan osalta yhteistä lausuntoa, johon voivat osallistua myös Karkkila, Vihti, Espoo ja Kirkkonummi. Päätös Yhteistyökokous 1. merkitsi asian tiedoksi ja 2. päätti, että edetään kuntajohtajien päätöksen mukaan

12 PÖYTÄKIRJA 4/ PUHEENJOHTAJISTON VALINTA VUODELLE 2016 KKOHRY Yhteistyökokous on sopimuskuntien johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden säännöllisesti kokoontuva yhteistoimintaelin, jossa käsitellään seudullisesti merkittäviä asioita. Yhteistyökokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Yhteistyökokous pidetään vuosittain tarpeen mukaan 2-3 kertaa vuodessa. Kokouksessa asiat esittelee kuntajohtajakokouksen puheenjohtaja, sen jäsenet tai kuntajohtajakokouksen nimeämä esittelijä. Kokouksessa päätetään puheenjohtajisto vuodelle Aiemman käytännön mukaan edellisen vuoden varapuheenjohtaja siirtyy puheenjohtajaksi ja vuoden 2015 varapuheenjohtajuus on Inkoolla. Kuntajohtajakokous päätti, että varapuheenjohtajuus on vuodelle 2016 Hangossa. Esitys Kokous valitsee yhteistyökokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodelle Päätös Kokous valitsi vuodelle 2016 yhteistyökokouksen puheenjohtajaksi Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtajan Marie Bergman-Auvisen ja varapuheenjohtajaksi Hangon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jouko Kavanderin

13 PÖYTÄKIRJA 4/ KOKOUSAIKATAULU KKOHRY Käydään keskustelu kevään 2016 kokousaikataulusta. Ehdotukset kuntajohtajakokouksien ajankohdiksi kevät 2016: Kokous 1. vko 07 ti klo 18 paikka vko 07 to klo 18 paikka Kokous 2. vko 21 ti klo 18 paikka vko 21 to klo 18 paikka Kuntajohtajakokoukset on päätetty kevään 2016 osalta: Kokous 1: vko 04 to , klo 13, Inkoo Kokous 2: vko 10 to , klo 9, Siuntio Kokous 3: vko 19 to , klo 9, Lohja Esitys Yhteistyökokous päättää osaltaan kevään 2016 kokousaikataulun. Päätös Yhteistyökokous vahvisti seuraavat yhteistyökokouksen ajankohdat 1. kokous ti klo 18 Siuntio 2. kokous to klo 18 Inkoo

14 PÖYTÄKIRJA 4/ TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT KKOHRY Yhteistyökokoukselle tiedotetaan seuraavat asiat: Tilaisuudet: 1. Ryhdynkö Yrittäjäksi? -tilaisuudet Novago Yrityskehitys Oy järjestää tilaisuuksia yrittäjiksi aikoville Yrityshautomon tiloissa yhteistyössä TE-toimiston, Luksian ja Lohjan Yrittäjien kanssa ja Raaseporin alueella Noviassa vastaavat tilaisuudet paikallisten yhteistyötahojen kanssa. Tilaisuuksissa yrittäjä kertoo kokemuksistaan ja paikalla on myös Novago Yrityskehitys Oy:n yritysneuvoja, TEpalveluiden edustaja sekä ammatillisen koulun edustaja. Tilaisuudet 2016 (muutokset mahdollisia): Lohja Raasepori Lohja Lohja ja Raasepori Lohja Lisäksi toimiville yrityksille suunnatut te lat : Ota hetki ja keskity itseesi mielen ja johdon sparraus Aiheina ovat mm. vinkit liikkumisen lisäämiseen, työnteon syyt ja johtajana toimiminen ja verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa. Mukana työyhteisökouluttaja Pirkko Heiske, Mindfullness-ohjaaja Päivyt Makkonen ja liikunnan ammattilainen Minna Nieminen. Kaikki Länsi-Uudeltamaalta. Tilaisuudet 2016: ja Tiedotteet: 1. Matkailutoimiala ja LUMOn toteutus Lumon tuoma yhteen kokoavaisuus alueelle on kunnissa koettu tärkeäksi ja Lumo on edistänyt toiminnallaan matkailutoimialaa. Matkailussa vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu yöpymisten lisääminen ja yhtenä toimenpiteenä on tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin päivittäminen (Innolink), jossa mittareilla ja tutkitulla tiedolla osoitetaan alueen näkyvyys. Matkailutoimialan kautta pyritään myös luomaan työpaikkoja. Lumon ja kuntien toimenpiteet matkailun osalta eivät ole päällekkäisiä vaan Lumo vie alueen tunnettavuutta ja kuntien tuottamaa materiaalia eteenpäin. Yhteistyö keskittyy vuonna 2016 yrityskentän ja toimijoiden koulutuksiin mm. kielitaito, some, sähköinen kauppa. Keskustelua käytiin myös matkailualan koulutuksen saatavuudesta alueella. Lumo mukana erilaiset hankehauissa mm. CentralBaltic. 2. Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ja Novago Yrityskehitys toimittivat Liikenne- ja viestintäministeriöön yhteisen kannanoton Y-junaliikenteen merkityksestä Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämälle. Liite: Kannanotto Y-junaliikenteen merkityksestä LU elinkeinoelämälle

15 PÖYTÄKIRJA 4/ Novagossa on aloittanut talouspäällikkönä Anne-Kirsi Eloranta, TEMin julkaisu TEM julkaisi hallitusohjelman mukaisen AIKO Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseksi kolme työkalua, joista kaksi soveltunee myös meidän alueemme käyttöön. Liitteet: TEM aiko-ermohje, TEM kasvusopimusohje, Alueelliset innovaatiot ja kokeilut 5. Uudenmaan liiton maakuntaparlamentti 2015 Vuosittainen Uudenmaan Maakuntaparlamentti järjestetään TEKES uutiskirje ( ) linkkinä: Tiedotteessa mm. Smart City World -messut, jossa myös Suomesta kaupunkeja mukana. 7. TEKES, SYKE ja AGA järjestivät Innovatiivisia hankintoja verkostoitumalla ja yhteiskehittämisellä - seminaarin. Liite: Kutsu 8. Siuntion vt. hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen on tehnyt gradutyön leanista jota voidaan hyödyntää pohja-aineistona. Lean-toimintaan pyritään ottamaan mukaan myös työhyvinvoinnin näkökulma, jolloin työntekijä on motivoitunut kehittämään omaa työtään ja tätä kautta työhyvinvointiaan. 9. Seutuyhteistyön aikataulut 2015 Vuositaulukko täydentyy ohjelman edetessä ja on nähtävissä osoitteessa sekä Extranetistä. Lisäksi siihen kootaan yhteen kuntien hallitusten, valtuustojen, sekä lautakuntien kokousajat mahdollistamaan seudullisten yhteisten tilaisuuksien ajankohtien suunnittelua. Kaikki kokouksessa mainitut liitteet löytyvät sivustolta. Esitys Yhteistyökokous merkitsee asiat tiedoksi. Päätös Yhteistyökokous merkitsi asiat tiedoksi