Strateginen tavoitteemme on varmistaa tulevaisuudessa riittävät resurssit hätäkeskustoiminnalle ja keskittyä ydintehtäviin.

Transkriptio

1 1

2 Suomen hätäkeskustoiminnan malli on edelläkävijä kansainvälisesti tarkasteltuna. Suomalaiset ja Suomessa oleskelevat ihmiset saavat yhden hätänumeron 112 kautta apua kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa. Finlands modell för nödcentralsverksamhet är föregångare internationellt sett. Finländarna och människor som vistas i Finland får hjälp i alla brådskande nödsituationer genom att ringa nödnumret 112. Strateginen tavoitteemme on varmistaa tulevaisuudessa riittävät resurssit hätäkeskustoiminnalle ja keskittyä ydintehtäviin. Tämä tarkoittaa muun muassa hätäkeskusten verkottamista ja tukitoimintojen selkeämpää määrittelyä. Hätäkeskuslaitoksen uuden virastorakenteen on myös vastattava taloudellisiin resursseihin. Vårt strategiska mål är att framöver säkerställa tillräckliga resurser för nödcentralsverksamheten och fokusera på våra kärnuppgifter. Detta innebär bland annat att det ska upprättas nätverk mellan nödcentralerna och att stödfunktionerna ska fastställas tydligare. Den nya förvaltningsstrukturen vid Nödcentralsverket ska även vara dimensionerad utifrån de ekonomiska resurserna.

3 4 5 Takana kymmenen toiminnan vuotta Suomessa siirryttiin valtion ylläpitämään hätäkeskustoimintaan vuonna 2001, jolloin perustettiin Hätäkeskuslaitos. Aiemmin erillään toimineet pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisitoimen hälytyskeskukset yhdistettiin valtion ylläpitämiksi hätäkeskuksiksi. Hätäkeskuslaitoksen viisi ensimmäistä toimintavuotta olivat rakentamisen aikaa, jolloin perustettiin 15 hätäkeskusta eri puolille Suomea. Toiset viisi vuotta kului toiminnan kehittämisessä. Väestön turvallisuuden edistämiseksi hätäkeskuspalveluiden tuottaminen päätettiin kuitenkin järjestää vielä uudelleen. Tavoitteena on yhdenmukaistaa valtakunnallisesti Hätäkeskuslaitoksen toimintamalleja ja johtamista. Samalla hätäkeskukset verkotetaan, ja sen mahdollistamiseksi hätäkeskustietojärjestelmä uudistetaan. Vuosi 2010 oli tästä näkökulmasta Hätäkeskuslaitokselle erityinen virstanpylväs. Virastolle laadittiin toimintastrategia vuoteen 2015 asti, valtioneuvosto päätti uusista hätäkeskusalueista ja uusi laki hätäkeskustoiminnasta valmisteltiin. Laki astui voimaan vuoden 2011 alussa. Paljon kokemuksia ja tietoa on kerätty hätäkeskuspalveluiden tuottamisesta Hätäkeskuslaitoksen kymmenen toimintavuoden aikana. Sitkeällä työllä ja yhteistyöviranomaisten tuella Hätäkeskuslaitos on näiden vuosien aikana vakiinnuttanut asemansa turvallisuusviranomaisten kentässä. Suomen hätäkeskustoiminnan malli on edelläkävijä kansainvälisesti tarkasteltuna. Näiden avulla virastolla on hyvät edellytykset toiminnan edelleen kehittämiseen. Martti Kunnasvuori, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Pääkirjoitus Tio års verksamhet bakom oss Ledare Vuonna 2010 valtioneuvosto päätti uusista hätäkeskusalueista ja uusi laki hätäkeskustoiminnasta valmisteltiin. År 2010 fattade statsrådet beslut om nya nödcentralskretsar och den nya lagen om nödcentralsverksamhet bereddes. År 2001 övergick Finland till ett system med statlig nödcentralsverksamhet, och då grundades också Nödcentralsverket. De kommunala nödcentralerna inom räddningsväsendet och polisens larmcentraler, som tidigare fungerat oberoende av varandra, slogs samman till nödcentraler som drivs av staten. Nödcentralsverkets fem första år var en tid av uppbyggnad, och under denna period grundades 15 nödcentraler runt om i Finland. De följande fem åren arbetade vi med att utveckla verksamheten. För att främja befolkningens säkerhet har man än en gång fattat beslut att omstrukturera produktionen av nödcentralstjänster. Målet är att införa enhetliga verksamhets- och ledningsmodeller i Nödcentralsverkets enheter i hela landet. Samtidigt ska nödcentralerna kopplas samman till ett enhetligt nätverk, och detta förutsätter i sin tur att nödcentralsdatasystemet moderniseras. Ur den här synvinkeln var 2010 en verklig milstolpe för Nödcentralsverket. Ämbetsverket fick en ny strategi, som omfattar perioden fram till 2015, statsrådet fattade beslut om nya nödcentralskretsar och den nya lagen om nödcentralsverksamhet bereddes. Lagen trädde i kraft i början av Under sina tio verksamhetsår har Nödcentralsverket samlat stora mängder erfarenheter och information om produktionen av nödcentralstjänster. Med hårt arbete och samarbetsmyndigheternas stöd har vi under de gångna åren etablerat vår ställning bland säkerhetsmyndigheterna. Finlands modell för nödcentralsverksamhet är föregångare internationellt sett. Allt detta ger Nödcentralsverket goda förutsättningar att vidareutveckla sin verksamhet. Martti Kunnasvuori, Nödcentralsverkets direktör

4 6 Strategiset päämäärät kirjattiin Valtioneuvosto päätti Suomen jakamisesta kuuteen hätäkeskusalueeseen. Uusi aluejako linjattiin vastaamaan väestön ja viranomaisten palvelutaso-odotuksia. Hätäkeskuslaitoksessa käynnistettiin vuonna 2010 sisäasiainministeriön päätöksen mukainen strateginen muutos- ja kehittämishanke (HAKMU). Hankkeen päätavoitteeksi asetettiin uuden johtamis- ja hallintomallin suunnittelu siten, että vuoden 2015 loppuun mennessä Hätäkeskuslaitos olisi siirtynyt uuteen hallinto- ja johtamisrakenteeseen sekä operatiiviseen toimintamalliin. Strategiska mål slogs fast Den 21 januari 2010 fattade statsrådet beslut om att Finland delas in i sex nödcentralskretsar. Den nya kretsindelningen utarbetades för att uppfylla befolkningens och myndigheternas förväntningar på servicenivån År Nödcentralsverket 2010 det strategiska förändrings- och utvecklings projektet HAKMU, som bygger på inrikesministeriets beslut. Huvudmålet för projektet är att ta fram en ny lednings- och förvaltningsmodell för Nödcentralsverket så att verket kan övergå till en ny operativ verksamhetsmodell och förvaltnings- och ledningsstruktur före utgången av Missio Arvot Mission Värderingar Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Visio Inhimillisyys Tasapuolisuus Luotettavuus PRO 112 Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan. Vision Mänsklighet På lika villkor Pålitlighet PRO 112 Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avuntarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Senast 2015 har Finland det enhetliga och pålitliga riksomfattande Nödcentralsverket. Dess nätverk av nödcentraler är den första länken i den hjälpande kedjan som svarar på behovet av hjälp omedelbart och yrkesskickligt. Strategiset päämäärät Strategiska mål Turvallisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Säkerhet och samhälleliga effekter Utveckling av personalresurserna Hätäkeskuslaitos tehostaa omalla toiminnallaan auttamisen ketjua. Hätäkeskuslaitoksessa edistetään työhyvinvointia. Genom sin egen verksamhet effektiviserar Nödcentralsverket hjälpkedjan. Inom Nödcentralsverket främjas arbetshälsan. Hätäkeskuslaitoksessa on käytössä yhdenmukaiset, valtakunnalliset toimintamallit. Hätäkeskuspalvelut toteutetaan luotettavasti. Hätäilmoitukset vastaanotetaan viivytyksettä ja hätäilmoitukset käsitellään laadukkaasti. Hätäkeskuslaitoksessa henkilöstön työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat korkealla tasolla. Henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista. Hätäkeskuslaitoksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Vid Nödcentralsverket tillämpas enhetliga, rikstäckande verksamhetsmodeller. Nödcentralstjänsterna förverkligas på ett tillförlitligt sätt. Nödmeddelandena tas emot utan dröjsmål och behandlas på ett högklassigt sätt. Inom Nödcentralsverket ligger personalens arbetshälsa och arbetsbelåtenhet på en hög nivå. Personalen har hög yrkeskompetens. Vid Nödcentralsverket iakttas god personalpolitik. Talous ja resurssit Prosessit ja rakenteet Ekonomi och resurser Processer och strukturer Hätäkeskuslaitoksessa varmistetaan riittävät resurssit. Hätäkeskusten yksikkökoko on optimaalinen. Hätäkeskustoiminta toteutetaan taloudellisesti. Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys on turvattu. Hätäkeskuslaitoksessa keskitytään ydintehtäviin. Verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä on käytössä. Tukitoiminnot on selkeästi määritelty. Hätäkeskuslaitos on hyvin johdettu virasto. Inom Nödcentralsverket säkerställs tillräckliga resurser. Storleken på nödcentralernas enheter är optimal. Nödcentralsverksamheten förverkligas på ett ekonomiskt effektivt sätt. Tillräckligheten av kompetent personal har säkerställts. Vid Nödcentralsverket fokuserar man på kärnuppgifterna. Ett nätverksintegrerat datasystem används av nödcentralerna. Stödfunktionera är klart definierade. Nödcentralsverket har en bra ledning. Lisätietoa: Mer information:

5 8 9 Vuonna 2010 hätäkeskustoiminnan kustannukset olivat 10,80 euroa jokaista suomalaista kohden. År 2010 var kostnaderna för nödcentralsverksamheten 10,80 euro per finländare. Hätäkeskustoiminnan kustannukset pysyivät samalla tasolla Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on huolehtia omalta osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta olemalla auttamisen ketjussa ensimmäinen viranomaislenkki. Tehtävän toteuttaminen edellytti vuonna 2010 noin 56,5 milj. euron panostuksen viraston toimintaan. Hätäkeskustoiminnan kustannukset olivat vuonna 2010 jokaista suomalaista kohden 10,80 euroa. Kutakin hätäilmoitusta kohden tämä tarkoitti 14,50 euron menoerää. Kustannuksiltaan hätäkeskustoiminta on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2006 lukien, jolloin virasto saavutti nykyisen toiminnallisen laajuutensa. Uuden tietojärjestelmän hankinta sekä strategisen muutoshankkeen toteuttaminen tuovat lähivuosina kustannusvaikutuksia. Hätäkeskuslaitoksen taloudellinen tilanne oli vuonna 2010 vakaa. Siirtyvä määräraha vuodelle 2011 oli edelleen suuri (noin 9,8 milj. euroa) johtuen toteutumattomista projekteista sekä säästyneistä palkkakustannuksista. Tämä erä on ollut suuri myös kahtena edellisenä vuotena. Lähivuosina toteutettavissa muutoksissa hyvä taloudellinen tilanne antaa vahvan perustan ja tarvittavaa joustavuutta työn eteenpäin viemiselle. Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosikiintiö vuonna 2010 oli 775 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosikiintiö käytettiin 96 prosenttisesti toteuman ollessa 747 henkilötyövuotta. Käyttöaste parani edellisiin vuosiin verrattuna, mutta muutamia avoinna olevia virkoja ei pystytty täyttämään hakijoiden puutteen vuoksi eteläisessä Suomessa. Lisätty hätäkeskuspäivystäjien koulutus, kaksi päivystäjäkurssia vuosittain, on kuitenkin parantamassa rekrytointien onnistumista. Tuottavuusohjelman mukaiset vähennykset henkilöstön määrässä ovat Hätäkeskuslaitoksessa toteutuneet suunnitellusti. Tehdyn kyselyn mukaan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työtyytyväisyyden myönteinen kehitys pysähtyi vuonna Tätä ennen työtyytyväisyyttä mittaava keskiarvoluku oli nousussa: vuonna 2007 viraston vastausten keskiarvo oli 3,05, vuonna 2008 luku oli 3,16 ja vuoden 2009 keskiarvo 3,21. Vuonna 2010 keskiarvo laski, ollen 3,14. Luvun lievään laskuun saattoi vaikuttaa kyselyn ajankohta, joka ajoittui samaan ajankohtaan hätäkeskusten sijaintipaikkapäätösten kanssa. Sairastavuuden osalta onnistuttiin vähentämään poissaoloja lähelle julkisen hallinnon keskiarvoja, joskin vuosi 2010 oli tältäkin osin askel taaksepäin. Pitkäaikainen kehitys on ollut kuitenkin myönteistä. Henkilöstön työhyvinvointiin sekä työsuojeluun on kiinnitetty enemmän huomiota viime vuosina. Toiminnallisesti tämä näkyi yhtenäisinä, valtakunnallisina suunnitelmina ja toimintatapoina sekä taloudellisina tukina hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin. Iiro Clouberg, hallintojohtaja Kostnaderna för nödcentralsverksamheten hölls på samma nivå Hallintopalvelut Förvaltningstjänster Nödcentralsverkets uppgift är att bidra till samhällets säkerhet genom att vara den första myndighetslänken i den hjälpande kedjan. Utförandet av denna uppgift under redovisningsåret förutsatte satsningar på ca 56,5 miljoner euro på ämbetsverkets verksamhet. År 2010 var kostnaderna för nödcentralsverksamheten 10,80 euro per finländare. Detta innebar en kostnad på 14,50 euro per nödmeddelande. Kostnaderna för nödcentralsverksamheten har hållit sig på så gott som samma nivå sedan 2006, då Nödcentralsverket uppnådde sin nuvarande operativa omfattning. Anskaffningen av ett nytt datasystem och genomförandet av det strategiska förändringsprojektet kommer att ha kostnadseffekter under de närmaste åren. Nödcentralsverket hade ett stabilt ekonomiskt läge Beloppet av anslag som överförs till 2011 är fortfarande stort, ca 9,8 miljoner euro, beroende på ogenomförda projekt och sparade lönekostnader. Denna post har varit stor också under de två föregående åren. Ämbetsverkets goda ekonomiska situation skapar en stark grund för de reformer som ska genomföras under de närmaste åren och ger också den flexibilitet som detta arbete kräver. Nödcentralsverket hade tilldelats 775 årsverken Denna kvot utnyttjades till 96 procent, och utfallet var 747 årsverken. Utnyttjandegraden förbättrades jämfört med året innan, men i södra Finland kunde ett fåtal lediga tjänster inte besättas på grund av brist på sökande. Den ökade utbildningen av nödcentralsoperatörer, två operatörskurser per år, kommer dock att förbättra rekryteringsläget. De personalnedskärningar som slås fast i produktivitetsprogrammet har genomförts i Nödcentralsverket enligt planen. Enligt Nödcentralsverkets personalenkät avstannade den gynnsamma utvecklingen av personalens arbetstillfredsställelse under Före detta steg det medeltal som beskriver arbetstillfredsställelsen kontinuerligt: år 2007 var medeltalet för enkätsvaren 3,05, år 2008 var det 3,16, och år 2009 var medeltalet 3,21. År 2010 sjönk medeltalet emellertid till 3,14. En faktor som kan ha bidragit till att siffran sjönk något var att enkäten genomfördes vid samma tidpunkt som inrikesministeriet fattade beslutet om nödcentralernas förläggningsorter. Vad gäller sjukskrivningarna lyckades Nödcentralsverket minska antalet frånvaron till en nivå som ligger nära medeltalet för den offentliga förvaltningen, även om 2010 innebar ett steg bakåt på detta område. Den långsiktiga utvecklingen har dock varit gynnsam. Arbetshälsa och arbetarskydd har varit föremål för större uppmärksamhet än under de tidigare åren. Operativt syntes detta i form av enhetliga, riksomfattande planer och förfaranden samt ekonomiskt stöd till åtgärder som främjar arbetshälsan. Iiro Clouberg, Förvaltningsdirektör

6 Samalle näytölle koottujen riskinarvio-ohjeiden tarkoitus on helpottaa päivystäjien työtä ja nopeuttaa riskinarvion tekemistä ja avun hälyttämistä. Syftet med de riskbedömningsanvisningar som visas samlat på en enda skärm är att underlätta operatörernas arbete och göra det möjligt att bedöma risk och larma hjälp snabbare. 10 Hätäkeskustoiminnot Nödcentralsverksamhet Hätäpuhelun käsittelyn laadunhallintaa parannettiin Kvalitetsstyrningen för nödsamtal förbättrades Vuonna 2010 perustettiin hätäpuheluiden laadunhallintaa pohtiva työryhmä. Työryhmän työssä määriteltiin raja-arvot, joilla laatua voidaan jatkossa arvioida. Uudella menetelmällä haluttiin yhtenäistää hätäkeskusten erilaiset toimintamallit. Hätäpuhelun käsittelyn laadunhallinnan taustalla oli saada kattavampi näkemys ammatinhallintaan. Hätäkeskuslaitokselta puuttui yhteinen ammatinhallinnan seuranta- ja palautejärjestelmä sekä käsittelymekanismit, joiden avulla henkilöstölle saadaan arvio heidän omasta työskentelystään. Uusi toimintamalli tehtiin korvaamaan tietotaidon todentaminen (TTT). Työryhmän vuonna 2010 tekemän esityksen mukaan laadunhallinta tullaan jatkossa toteuttamaan tilastollisilla menetelmillä ja puhetallenteiden kuuntelulla. Kaikkien päivystäjien puhelutallenteita kuunnellaan, niistä annetaan palautetta ja ryhdytään mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin. Laadunhallinnan vastuuhenkilöinä toimivat toimialapäällikkö ja hätäkeskuksissa nimetyt asiantuntijat. Arviointi toteutetaan eri seurantatasoilla: kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain ja vuosittain. Kaikille hätäpuheluiden vastaanottajille järjestetään palautekeskustelu vähintään kerran vuodessa. Palaute puheluista pyritään sen sijaan antamaan välittömästi tallenteiden kuuntelun jälkeen. Seurannan tavoitteena on määritellä yksilölliset kehitystarpeet. Ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi vuoden 2010 lopussa, jonka jälkeen aloitettiin työryhmän esityksen jatkotyöstäminen. Varsinainen käyttöönotto ajoittuu vuoteen Jatkossa menetelmällä tähdätään tasapuolisiin tilastollisiin mittareihin eri toimialoilla. Eri toimialojen riskinarviomanuaalit yhdistävä sähköinen työkalu (MORA) kehitettiin viraston operatiivisen toiminnan tueksi. Samalle näytölle koottujen riskinarvio-ohjeiden tarkoitus on helpottaa päivystäjien työtä ja nopeuttaa riskinarvion tekemistä ja avun hälyttämistä. Vuoden 2010 aikana suunniteltu käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle. Hätäkeskuslaitoksen roolin selvittämistä automaattisten hälytyslaitteiden osalta jatkettiin yhteistyöviranomasten kanssa. Pertti Mäenpää, toimialapäällikkö Tommi Hopearuoho, toimialapäällikkö År 2010 grundade Nödcentralsverket en arbetsgrupp som fick uppdraget att diskutera kvalitetsstyrningen för nödsamtal. Arbetsgruppen definierade gränsvärden som kan användas i fortsättningen för att bedöma av kvaliteten på nödsamtal. Syftet med den nya metoden är att införa enhetliga verksamhetsmodeller i nödcentralerna. En bakgrundsfaktor till kvalitetsstyrningen för nödsamtal var behovet att få en mer täckande uppfattning som kan användas för kompetensutveckling. Nödcentralsverket saknade ett gemensamt uppföljnings- och responssystem för professionellt kunnande och mekanismer för utvärdering av den enskilda operatörens arbete. Den nya verksamhetsmodellen utformades för att ersätta det tidigare systemet för verifiering av operatörernas kompetens (TTT). Enligt arbetsgruppens förslag från 2010 kommer kvalitetsstyrningen i fortsättningen att utföras med hjälp av statistiska metoder och avlyssning av inspelade samtal. Alla operatörer omfattas av systemet för avlyssning av inspelade samtal. Operatörerna får respons på samtalen, och vid behov vidtas åtgärder. Som ansvarspersoner för kvalitetsstyrningen fungerar branschchefen och separat utsedda experter vid nödcentralerna. Utvärderingen genomförs på olika uppföljningsnivåer: månatligen, kvartalsvis, halvårsvis och årligen. För alla som behandlar nödsamtal ordnas ett responssamtal minst en gång om året. Avsikten är dock att ge respons på samtalen genast efter att inspelningarna har avlyssnats. Målet med uppföljningen är att fastställa individuella utvecklingsbehov. Arbetet första skede slutfördes i slutet av Därefter har arbetsgruppens förslag vidareutvecklats. Den nya metoden kommer att införas under Avsikten med den är att i fortsättningen införa likvärdiga statistiska mätare inom olika branscher. För att stöda Nödcentralsverkets operativa verksamhet utvecklades dessutom ett enhetligt elektroniskt verktyg (MORA), som kopplar samman de olika branschernas riskbedömningsmanualer. Syftet med de riskbedömningsanvisningar som visas samlat på en enda skärm är att underlätta operatörernas arbete och göra det möjligt att bedöma risk och larma hjälp snabbare. Den ursprungliga planen var att ta verktyget i användning 2010, men införandet senarelades till Arbetet för att utreda Nödcentralsverkets roll i anslutning till automatiska larmanläggningar fortsatte tillsammans med samarbetsmyndigheterna. Pertti Mäenpää, Branschchef Tommi Hopearuoho, Branschchef

7 12 13 Tekniset palvelut Helsingin hätäkeskus siirrettiin Keravalle Sisäasiainministeriön määräyksellä Helsingin hätäkeskus tuli siirtää Keravalle mennessä. Tämän päätöksen toimeenpano piti Hätäkeskuslaitoksen teknisen palvelulinjan kiireisenä lähes koko vuoden. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus siirrettiin alkuvuonna ensin väliaikaisiin tiloihin. Sen jälkeen Keravalla toteutettiin varsin mittavat päivystystilojen laajennustyöt, jotka päättyivät kesäkuussa. Teknisen varustelun jälkeen Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus siirrettiin takaisin varsinaisiin, remontoituihin tiloihin syyskuun alussa ja Helsingin hätäkeskus siirtyi onnistuneesti samoihin tiloihin Tämän muutoksen yhteydessä toteutettiin ELS-järjestelmän tekninen kehitystyö, jonka johdosta Keravalla sijaitsevat hätäkeskukset käyttävät samaa teknistä palvelinjärjestelmää ja samaa tietokantaa. ELS-järjestelmään tehtiin uusi kehitysversio Kahden ison hätäkeskuksen muutostyöt ja niiden vaatiman tekniikan yhdistäminen siten, että hätäkeskusten itsenäinen toiminta on mahdollista, oli vaativa urakka niin Hätäkeskuslaitokselta kuin muiltakin toimijoilta. Se onnistui hyvin, eikä hätäkeskusten toimintaan tullut häiriöitä. Hätäkeskusten toiminta oli edellisten vuosien tapaan tulostavoitteen mukaista eli hätäkeskusten käyttöaste oli 100 prosenttia. Pienempiä häiriötilanteita oli jonkin verran, mutta vakavilta toimintahäiriöiltä vältyttiin myös vuonna ELS-järjestelmän kehittämistä jatkettiin maltillisesti. Järjestelmään tehtiin noin 40 korjausta ja toteutettiin 20 uutta ominaisuutta. Suurimpana asiana oli Helsingin ja Itä- ja Keski- Uudenmaan hätäkeskusten tietokantojen yhdistäminen. Ensimmäisten kymmenen toimintavuoden aikana Hätäkeskuslaitoksessa rakennettiin 15 hätäkeskusta ja joitakin keskuksia siirrettiin toimitiloista toiseen. ELS-järjestelmä on kaikissa hätäkeskuksissa ja sen toimivuus ja toimintavarmuus on saatu hyvälle tasolle. Järjestelmien toimivuuden varmistamisessa, ylläpidossa ja tarkoituksenmukaisessa kehittämisessä riittää edelleen töitä uusia hätäkeskuksia perustettaessa ja uuden hätäkeskustietojärjestelmän toteutuksessa (TOTI-hanke). Jukka Aaltonen, tietohallintopäällikkö Sisäasiainministeriön määräyksellä Helsingin hätäkeskus tuli siirtää Keravalle mennessä. Tämän päätöksen toimeenpano piti Hätäkeskuslaitoksen teknisen palvelulinjan kiireisenä lähes koko vuoden. Enligt inrikesministeriets beslut skulle Helsingfors nödcentral flyttas till Kervo senast Nödcentralsverkets tekniska tjänster arbetade hårt för att verkställa beslutet nästan hela året. Tekniska tjänster Helsingfors nödcentral fl yttades till Kervo Enligt inrikesministeriets beslut skulle Helsingfors nödcentral flyttas till Kervo senast Nödcentralsverkets tekniska tjänster arbetade hårt för att verkställa beslutet nästan hela året. Östra och Mellersta Nylands nödcentral flyttade först in i tillfälliga lokaler i början av året. Sedan följde omfattande arbeten för att bygga ut joursalen i Kervo, som slutfördes i juni. Efter att den tekniska utrustningen installerats flyttades Östra och Mellersta Nylands nödcentral tillbaka till de egentliga, nyrenoverade lokalerna i början av september och flyttningen av Helsingfors nödcentral till samma utrymmen förlöpte utan problem I samband med omställningen utvecklades också ELS-systemet, så att nödcentralerna i Kervo nu använder samma serversystem och databas. ELS-systemet fick en ny uppdatering Arbetet med omställningen vid de två stora nödcentralerna och sammanslagningen av tekniken så att också fristående verksamhet är möjlig för nödcentralerna var ett krävande projekt för både Nödcentralsverket och andra aktörer. Arbetet gick bra och inga störningar förekom i de två nödcentralernas verksamhet. Nödcentralernas verksamhet nådde precis som under tidigare år det uppställda målet, dvs. användningsgraden var 100 procent. Några små störningar förekom, men också 2010 lyckades man undvika allvarligare störningar. Utvecklingen av ELS-systemet fortsatte i lugn takt. Cirka 40 reparationer gjordes och 20 nya egenskaper lades till systemet. Det största projektet var sammanslagningen av databaserna vid Östra och Mellersta Nylands och Helsingfors nödcentraler. Under de första tio verksamhetsåren byggde Nödcentralsverket 15 nya nödcentraler och några centraler flyttades till andra lokaler. ELS-systemet används vid alla nödcentraler och systemet fungerar bra och säkert. Arbetet med att säkerställa att systemen fungerar, sköta underhållet och sörja för ändamålsenlig utveckling fortsätter då nya nödcentraler grundas och utvecklingsprojektet för verksamhet och datateknik (TOTI-projektet) genomförs. Jukka Aaltonen, Dataförvaltningschef

8 14 15 Viestintästrategiassa määritellyn viestinnän vision mukaan Hätäkeskuslaitoksella on yhtenäinen toimintakulttuuri ja tapa viestiä. Enligt den vision som fastställts i kommunikationsstrategin har Nödcentralsverket en gemensam verksamhetskultur och kommunikation. Ensimmäinen viestintästrategia valmistui Hätäkeskuslaitoksen historian ensimmäinen viestintästrategia valmistui vuoden 2010 lopussa. Osana viestintästrategian laatimista tarkasteltiin ja arvioitiin viraston viestinnän nykytilaa erilaisten tutkimusten, selvitysten ja seurannan keinoin. VMBaro-henkilöstökysely on toteutettu Hätäkeskuslaitoksessa yhteensä viisi kertaa kuluneen kymmenen toimintavuoden aikana. Tässä ajassa tiedonkulku on hieman parantunut. Tiedonkulku-osion keskiarvo vuonna 2006 oli 2,96, kun vuonna 2010 se oli 3,11 (asteikolla 1 5). Tiedonkulku-osion keskiarvot ovat joka vuosi olleet kokonaistyytyväisyyden keskiarvoa alemmalla tasolla. Henkilöstö- ja sidosryhmälehti Hälärin ensimmäinen lukijatutkimus toteutettiin vuonna Lukijoiden mukaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Häläri on helppolukuinen, ja sitä pidetään ajankohtaisena. Hälärin koettiin olevan sopivan laajuinen, ilmestyvän riittävän usein, ja sen kautta saatavan tietoa viraston asioista. Häläriä ei kuitenkaan pidetty kovin avoimesti asioita käsittelevänä tai eri näkökulmat huomioivana lehtenä. Vuodesta 2007 asti toteutetussa mediabarometritutkimuksessa selvitetään toimittajien kokemuksia ja mielikuvia organisaatiosta ja sen mediaviestinnästä. Hätäkeskuslaitoksen tunnettuus oli kohtalaisella tasolla. Hätäkeskuslaitos tunnettiin paremmin kuin Rajavartiolaitos, mutta heikommin kuin poliisi tai puolustusvoimat. Mediaviestinnän vahvuuksiksi koettiin, että Hätäkeskuslaitos on mielenkiintoinen, asiantunteva ja vastuullinen toimija. Heikoimmat arviot annettiin edelläkävijyydelle, julkisuuskuvalle ja tulevaisuuden näkymille. Julkisuuden seurannan mukaan mediaosumia oli vuonna 2005 yhteensä kpl. Vuonna 2006 luku oli jopa kpl, jolloin määrään vaikutti viraston johdossa ollut kriisitilanne. Tämän jälkeen mediaosumien määrä väheni, kunnes strateginen muutoshanke käynnistettiin vuonna Mediaosumien määrä vuonna 2010 oli kpl. Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on ollut pitää negatiivinen julkisuus alle 20 prosentissa kokonaisjulkisuudesta. Vuonna 2005 määrä oli noin 16 prosenttia. Vuoden 2006 lopulla luku nousi 45 prosenttiin. Vuonna 2007 ja 2008 negatiivisia osumia oli hieman yli 20 prosenttia. Vuosina 2009 ja 2010 negatiiviset osumat jäivät alle 20 prosentin. Hätäkeskuslaitos on selvittänyt vuodesta 2004 lähtien, kuinka moni tuntee hätänumeron 112. Vuonna 2010 hätänumeron 112 tunsi jopa 96 prosenttia suomalaisista. Asialla on kuitenkin nurja puolensa. Hätänumeroa 112 käytetään yhä enemmän väärin. Yli joka neljäs hätänumeroon soitettu puhelu on sellainen, jonka ei sisältönsä puolesta olisi pitänyt tulla hätäkeskukseen ollenkaan. Hätäkeskuslaitoksen keskeinen tulossopimukseen kirjattu tavoite on ohjata asiakkaita viestinnän keinoin hätänumeron 112 asianmukaiseen käyttöön. Marjukka Koskela, viestintäpäällikkö Lisätietoa: Första kommunikationsstrategin blev färdig Den första kommunikationsstrategin i Nödcentralsverkets historia blev färdig i slutet av Som en del av arbetet med kommunikationsstrategin granskades och utvärderades nuläget inom ämbetsverkets kommunikation med hjälp av undersökningar och utredningar av olika slag. Personalenkäten VMBaro har genomförts sammanlagt fem gånger inom Nödcentralsverket under dess tio verksamhetsår. Under denna period har informationsgången förbättrats något. År 2006 var medeltalet för delområdet kommunikation i enkäten 2,96. År 2010 var motsvarande siffra 3,11 på en skala från 1 till 5. Medeltalet för delområdet kommunikation har under alla år varit lägre än det totala medeltalet för arbetstillfredsställelsen. Den första läsarundersökningen för personal- och intressenttidningen Häläri gjordes Enligt läsarna är Häläri, som utkommer fyra gånger om året, lättläst och aktuell. Häläri upplevs ha rätt omfång, komma ut tillräckligt ofta och ge information om aktuella ärenden inom Nödcentralsverket. Läsarna ansåg däremot inte att Häläri skulle vara en särskilt öppen tidning som beaktar olika synvinklar. Mediebarometern, som har genomförts årligen sedan 2007, utreder journalisternas erfarenheter av och uppfattningar om Nödcentralsverkets organisation och kommunikation med medierna. Enligt barometern är Nödcentralsverket måttligt välkänt. Journalisterna hade bättre kunskaper om Nödcentralsverket än om Gränsbevakningsväsendet, men sämre än till exempel om polisen eller försvarsmakten. Som starka sidor i kommunikationen betecknades att Nödcentralsverket är en intressant, sakkunnig och ansvarsfull aktör. De sämsta betygen fick ämbetsverket för sin föregångarroll, offentliga bild och framtidsutsikter. År 2005 fick Nödcentralsverket träffar i uppföljningen av mediernas rapportering om ämbetsverket. År 2006 var denna siffra hela 2 412, vilket delvis berodde på krisen i ämbetsverkets ledning. Efter detta minskade antalet medieträffar, tills det strategiska förändringsprojektet inleddes År 2010 var antalet träffar i medierna Nödcentralsverkets mål är att den negativa offentligheten utgör högst 20 procent av den totala offentligheten. År 2005 var denna siffra cirka 16 procent. I slutet av 2006 uppgick siffran till 45 procent. Åren 2007 och 2008 var andelen negativa träffar något över 20, och 2009 och 2010 var andelen under 20 procent. Nödcentralsverket har utrett sedan 2004 hur många som känner till nödnumret 112. År 2010 visste hela 96 procent av alla finländare nödnumret 112. Detta faktum har dock en frånsida: nödnumret 112 används allt oftare på fel sätt. Mer än vart fjärde samtal till nödnumret är av sådan natur att det inte borde ha riktats till nödcentralen överhuvudtaget. Ett centralt mål i Nödcentralsverkets resultatavtal är att ämbetsverket med hjälp av kommunikation styr klienterna att använda 112 på rätt sätt. Marjukka Koskela, Kommunikationschef Mer information: Viestintästrategia Kommunikationsstrategi

9 Hätäkeskuslaitoksen kymmenen toiminnan vuotta Tio år av verksamhet i Nödcentralsverket Kymmenen vuotta sitten perustettiin kokonaan uusi toimija viranomaiskenttään Hätäkeskuslaitos, avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. För tio år sedan inrättades en helt ny aktör på myndighetsfältet, Nödcentralsverket, den första undersättande och skyddande myndighetslänken i hjälpkedjan. Hätäkeskuslaki astui voimaan 1. tammikuuta ja sisäasiainministeriön alainen Hätäkeskuslaitos perustettiin. Nödcentralslagen trädde i kraft 1 januari och Nödcentralsverket, som lyder under inrikesministeriet, inrättades. Hätäkeskuslaitoksen arvoiksi kiteytettiin inhimillisyys, tasapuolisuus, luotettavuus ja PRO 112. Hätäkeskusyksikkö, nykyinen keskushallinto, aloitti toimintansa virallisesti Porissa. Myös Satakunnan hätäkeskus, Pohjois- Savon hätäkeskus ja Etelä-Savon hätäkeskus perustettiin. Humanitet, likvärdighet, pålitlighet och PRO 112 fastställdes som Nödcentralsverkets värderingar. Nödcentralsenheten, den nuvarande centralförvaltningen, inledde officiellt sin verksamhet i Björneborg. Även Satakunda nödcentral, Norra Savolax nödcentral och Södra Savolax nödcentral grundades. Toimintansa aloittivat Itä- ja Keski- Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan aa ja Kainuun, Länsi-Uudenmaan sekä Helsingin hätäkeskukset. Östra- och Mellersta Nylands, Norra Österbottens, Kajanalands, Västra Nylands och Helsingfors nödcentraler inledde sin verksamhet. Hätäkeskuksille kuulumattomien puhelujen vähentämiseksi etsittiin ratkaisuja. Tulosohjausjärjestelmän uudistus laitettiin työn alle. Nödcentralsverket sökte efter lösningar för att minska de obehöriga samtalen till centralerna. Reformen av systemet för resultatstyrning sattes igång. Hätäkeskuslaitoksen visio ja strategia päivitettiin. Tehtiin esitys laiksi hätäkeskustoiminnasta. Nödcentralsverkets vision och strategi uppdaterades. En proposition med förslag till en lag om nödcentralsverksamhet utarbetades. Helsingin hätäkeskuksen toiminnot siirrettiin Keravalle. Helsingfors nödcentrals verksamhet flyttades till Kervo. Viranomaisverkko (VIRVE) otettiin käyttöön. Lapin hätäkeskus, Pohjanmaan hätäkeskus ja Kaakkois-Suomen hätäkeskus aloittivat toimintansa. Myndighetsnätet (VIRVE) togs i bruk. Lapplands nödcentral, Österbottens nödcentral och Sydöstra Finlands nödcentral inledde sin verksamhet. Toimintansa aloittivat Hämeen hätäkeskus, Pirkanmaan hätäkeskus ja Varsinais-Suomen hätäkeskus. Valtiollisten hätäkeskusten alueilla asui 2,3 miljoonaa suomalaista. Tavastlands nödcentral, Birkalands nödcentral och Egentliga Finlands nödcentral inledde sin verksamhet. 2,3 miljoner finländare bodde på de statliga nödcentralernas område. Sisäasiainministeriö puuttui johtamiseen. Toiminnan kehittämiseksi perustettiin useita yhteistyöryhmiä, ja laatujärjestelmätyö käynnistettiin. Inrikesministeriet ingrep i ledningen. I syfte att utveckla verksamheten inrättades flera samarbetsgrupper och kvalitetssystemarbetet påbörjades. Yhden hätäkeskustietojärjestelmän tavoite saavutettiin. Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke (TOTI) käynnistyi. Målet om ett enda nödcentralsdatasystem uppnåddes. Projektet för utveckling av nödcentralsverksamheten och datatekniken (TOTI) startades. Hätäkeskusten uusista sijaintipaikoista ja alueista päätettiin. Strateginen muutoshanke (HAKMU) käynnistettiin. Beslut om nya placeringsorter och områden för nödcentralerna. Det strategiska reformprojektet (HAKMU) inleddes. Uusi laki hätäkeskustoiminnasta valmisteltiin. Laki astui voimaan Beredning av en ny lag om nödcentralsverksamhet. Lagen trädde i kraft

10 18 Kesän ja syksyn 2010 aikana poikkeukselliset sääilmiöt aiheuttivat ajoittain puhelujen ruuhkautumisia. De exceptionella väderleksfenomenen under sommaren och hösten 2010 ledde tidvis till samtalsköer. Turvallisuusohjeita päivitettiin Vuoden 2010 aikana ei tullut ilmi sellaisia turvallisuus- tai tietoturvapoikkeamia, jotka olisivat estäneet hätäkeskustoiminnan kokonaan. Hätäilmoituksiin kyettiin vastaamaan ja tehtävät saatiin välitettyä vähintäänkin varajärjestelyin. Hätäkeskukset joutuivat muutamia kertoja turvautumaan lyhyehköjä aikoja varajärjestelyihin. Tällaisia olivat muun muassa sähkönsyötön häiriöt hätäkeskuksissa, valtakunnallisten tietoliikenneyhteyksien häiriöt ja viranomaisradioverkon häiriöt. Kesän ja syksyn aikana poikkeukselliset sääilmiöt aiheuttivat ajoittain puhelujen ruuhkautumisia. Yleisesti ottaen tilanteista selvittiin kuitenkin varsin hyvin. Lisäksi kesän hellejakso pakotti hätäkeskusten ilmanvaihtoja jäähdytyslaitteet toimimaan äärirajoillaan, minkä seurauksena laitteistoissa syntynyt kondenssivesi aiheutti jonkin verran pieniä kosteus- ja vesivahinkoja eri hätäkeskuksissa. Näiden lisäksi hätäilmoitusten vastaanotto häiriintyi muutamia kertoja Hätäkeskuslaitoksesta riippumattomista syistä, lähinnä teleliikenteen häiriöistä ja sähkökatkoista johtuen. Teleliikenne (hätäkeskuksiin tulevat puhelut) oli estyneenä alueellisesti useita kertoja ympäri Suomen muun muassa edellä mainituista poikkeuksellisista sääilmiöistä johtuen. Kaikista katkoksista ei hätäkeskuksilla ollut edes tietoa. Vuoden 2010 aikana Hätäkeskuslaitoksessa annettiin useita organisaatio- ja tietoturvallisuuteen vaikuttavia ohjeita linjaamaan esimerkiksi turvallisuustoimintaa, turvallisuusselvittelymenettelyä ja vierailuja. Sisäasianhallinnon tietoturvakoulutuksen suoritusprosentti pysyi vuoden 2010 aikana erittäin korkealla tasolla, ollen keskimäärin 99,5 prosenttia. Vuoden 2011 haasteita ovat muun muassa uuden tietoturvaasetuksen mukaisten luokittelu- ja salassapitosäännösten täysimääräinen käyttöönotto. Käyttöönottoon kuuluva koulutus koskettaa koko Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä. Lisäksi sisäasiainministeriön linjaaman tietoturvatason saavuttaminen vaatii virastolta toimenpiteitä. Arto Laakso, turvallisuuspäällikkö Säkerhetsanvisningarna uppdaterades Turvallisuus Säkerhet 19 Under 2010 förekom inga sådana avvikelser i Nödcentralsverkets säkerhet och datasäkerhet som skulle ha stoppat verksamheten helt. Nödsamtalen kunde besvaras och uppdragen förmedlas åtminstone med reservarrangemang. I ett par fall blev nödcentraler tvungna att kortvarigt ty sig till reservarrangemang exempelvis till följd av störningar i elförsörjningen i nödcentralen eller störningar i de riksomfattande datakommunikationsförbindelserna eller myndighetsradionätverket. De exceptionella väderleksfenomenen under sommaren och hösten ledde tidvis till samtalsköer. Nödcentralerna klarade dessa situationer allmänt taget rätt bra. Värmeböljan på sommaren ledde dessutom till att nödcentralernas ventilations- och klimatanläggningar fungerade på den yttersta gränsen av sin kapacitet. Det kondensvatten som uppstod i anläggningarna orsakade ett antal små fukt- och vattenskador i olika nödcentraler. Utöver detta stördes mottagningen av nödsamtal några gånger av anledningar som var oberoende av Nödcentralsverket. Det handlade främst om störningar i teletrafiken och elavbrott. Teletrafiken, dvs. samtalen till nödcentralerna, var avbruten regionalt flera gånger på olika håll i Finland bland annat på grund av de exceptionella väderleksfenomen som nämns ovan. Nödcentralerna fick inte ens information om alla avbrott. Under 2010 gav Nödcentralsverket flera anvisningar som inverkar på organisations- och datasäkerheten och drar upp riktlinjer för bland annat säkerhetsverksamheten, förfarandet för säkerhetsutredning och besök. Andelen personer som genomgått inrikesförvaltningens dataskyddsutbildning var fortsättningsvis på en ytterst hög nivå under 2010, i medeltal 99,5 procent. Under 2011 avser Nödcentralsverket att införa de klassificerings- och sekretessbestämmelser som föranleds av den nya dataskyddsförordningen i full utsträckning. Utbildningen i anslutning till införandet av dessa bestämmelser omfattar hela personalen vid Nödcentralsverket. Dessutom ska Nödcentralsverket vidta åtgärder för att uppnå den dataskyddsnivå som inrikesministeriet har stakat ut. Arto Laakso, Säkerhetschef

11 20 Yleiset luvut Keskeiset tulostavoitteet saavutettiin Hätäkeskuslaitos otti vuonna 2010 vastaan noin 4,2 miljoonaa ilmoitusta, joista noin 3 miljoonaa oli hätäpuheluita. Kaikista käsitellyistä ilmoituksista noin 1,8 miljoonaa johti tehtävän välittämiseen viranomaiselle. Loput ilmoitukset jäivät hätäkeskusten hoidettavaksi. Välitetyt tehtävät jakautuivat eri viranomaisten kesken seuraavasti: poliisi 49,6 prosenttia, sairaankuljetus 43,8 prosenttia ja pelastustoimi 6,2 prosenttia, sosiaalitoimen osuuden ollessa alle prosentin. Luvut ovat samaa tasoa kuin vuonna Hätäpuhelun vastausaika pysyi vuonna 2009 saavutetulla hyvällä tasolla ja asetetut tulostavoitteet ylitettiin. Hätäkeskuslaitos vastasi 91 prosenttiin puheluista 10 sekunnin ja 96 prosenttiin 30 sekunnin kuluessa (vastausaikatavoitteet olivat 90 prosenttia ja 95 prosenttia). Hätäkeskuslaitos selvittää vuosittain hätänumeron 112 tunnettuutta. Vuonna 2010 Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa kyselyssä vastaajista 96 prosenttia tunsi hätänumeron. Hätänumeron hyvästä tunnettuudesta huolimatta hätänumeron oikeassa käytössä on edelleen parannettavaa, sillä enemmän kuin joka neljäs hätänumeroon soitettu puhelu on sisältönsä puolesta hätäkeskukseen kuulumaton. Vuonna 2010 luku oli noin , josta tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli ja ilkivaltaisesti soitettuja Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden kokonaismäärä on laskenut vuoden 2009 tasosta (noin ), mutta ilkivaltaisten puheluiden osuus on kasvanut ( ). Hätäkeskuslaitos jatkaa toiminnassaan huomion kiinnittämistä hätänumeron oikeaan käyttöön ja pyrkii tällä tavoin vähentämään hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrää. Antti Karila, laatupäällikkö Lisätietoa: Hätäkeskuslaitos otti vuonna 2010 vastaan noin 4,2 miljoonaa ilmoitusta, joista noin 3 miljoonaa oli hätäpuheluita. Nödcentralsverket tog år 2010 emot cirka 4,2 miljoner meddelanden, av vilka cirka 3 miljoner var nödsamtal. Allmänna nyckeltal De centrala resultatmålen uppnåddes Nödcentralsverket tog år 2010 emot cirka 4,2 miljoner meddelanden, av vilka cirka tre miljoner var nödsamtal. Cirka 1,8 miljoner av alla behandlade meddelanden ledde till ett uppdrag som förmedlades till en myndighet. Nödcentralerna tog hand om resten av meddelandena. De förmedlade uppdragen fördelades mellan olika myndigheter på följande sätt: polisväsendet 49,6 procent, sjuktransporten 43,8 procent, räddningsväsendet 6,2 procent och socialväsendet mindre än 1 procent. Siffrorna ligger på samma nivå som Svarstiden för nödsamtal var på samma goda nivå som 2009, och Nödcentralsverket överskred sina resultatmål. Nödcentralsverket svarade på 91 procent av alla nödsamtal inom 10 sekunder och på 96 procent av alla nödsamtal inom 30 sekunder. Svarstidsmålen var 90 procent och 95 procent. Nödcentralsverket utreder årligen även hur välkänt nödnumret 112 är. I den enkät som Taloustutkimus Oy genomförde 2010 kände 96 procent av de svarande till nödnumret. Trots att medborgarna känner till nödnumret finns fortfarande det mycket att göra för att nödnumret ska användas på rätt sätt, eftersom mer än vart fjärde samtal som kommer till nödnumret handlar fortsättningsvis om något som inte ankommer på nödcentralen. År 2010 tog nödcentralerna emot samtal som inte tillhörde nödcentralen. Av dessa var oavsiktliga felringningar och falska alarm. Det totala antalet samtal som inte ankommer på nödcentralen har minskat från nivån 2009 (ca ), men antalet falska alarm har däremot ökat (år 2009: st.). Nödcentralsverket fortsätter med att göra medborgarna uppmärksamma på hur nödnumret används rätt, och försöker minska antalet samtal som inte ankommer på nödcentralerna bl.a. med kommunikation. Antti Karila, Kvalitetschef Mer information: Kuulumattomat puhelut yhteensä noin / Samtal som inte hör till nödcentralerna totalt cirka HÄTÄKESKUSTEN TUNNUSLUKUJA 2010 Nödcentralernas förteckningar 2010 Tehtävät yhteensä / Uppgifter sammanlagt Hätäpuhelut / Nödsamtal Ilmoitinlaitehälytykset / Larmanläggningar Muut ilmoitukset / Andra meddelanden HÄTÄKESKUKSIIN KUULUMATTOMAT PUHELUT 2010 Samtal som inte ankommer på nödcentralerna 2010 Hätäpuheluita kaikkiaan noin 3 miljoonaa Nödsamtalerna sammanlagt cirka 3 miljoner Todelliset hätäpuhelut /Verkliga nödsamtal Virhe tai tahaton soitto / Misstag eller oavsiktliga samtal Asiaton tai ilkivaltainen soitto / Osaklika eller falska larm Vastausaika (10 sek.) / Svarstid Käsittelyaika (90 sek.) / Behandlingstid 91 % 59 %

12 22 Tyytyväisyyttä hätäkeskuspalveluihin selvitettiin Asiakastyytyväisyys Vuosittain toteutettavilla kyselyillä selvitetään osana Hätäkeskuslaitoksen laadunseurantaa väestön ja yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyttä hätäkeskuspalveluihin. Asiakastyytyväisyyskyselyssä tiedusteltiin hätänumeroon soittaneiden kansalaisten tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Lisäksi hätäkeskuspalveluiden mielikuvaa selvitettiin niiltä henkilöiltä, jotka eivät olleet soittaneet hätänumeroon kuluneen vuoden aikana. Hätäkeskukseen soittaneiden tyytyväisyys saatuun palveluun laski hieman edellisvuodesta, mutta oli edelleen kiitettävää tasoa 4,33 (vuonna 2009 tulos oli 4,38). Tuloksissa ei ollut kolmen vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana vakiintui yli neljän tasolle. Asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely on jaettu neljään osaalueeseen: hätäpuhelun vastaamisnopeus, henkilökunnan palveluasenne, henkilökunnan asiantuntemus ja annettujen ohjeiden selkeys. Tulos laski hieman kaikilla muilla paitsi hätäpuheluun vastaamisen osa-alueella. Niiden vastaajien mielikuva, jotka eivät olleet soittaneet hätänumeroon, oli vastausnopeutta lukuun ottamatta korkeampi kuin hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys saamaansa palveluun, mikä kertoo hätäkeskuspalveluiden myönteisestä julkisuuskuvasta. Viraston tämänhetkisenä haasteena voidaan nähdä asiakastyytyväisyyden korkean tason ylläpitäminen vaikutuksiltaan laajassa muutostilanteessa. Hätäkeskuslaitos selvitti vuoden taitteessa Taloustutkimus Oy:n toteuttamalla internet-kyselyllä yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyttä hätäkeskusten toimintaan. Kysely toimitettiin Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisille (pelastustoimi, poliisi, terveystoimi ja Rajavartiolaitos) ja siihen vastasi noin henkilöä. Viranomaiset olivat kohtalaisen tyytyväisiä hätäkeskusten toimintaan. Kokonaistyytyväisyys (3,43) oli parempi kuin vuonna 2008 (3,23). Tyytyväisimpiä toimintaan olivat Rajavartiolaitoksen edustajat. Lähes yhtä tyytyväisiä olivat terveystoimen vastaajat. Tyytymättömimpiä hätäkeskusten toimintaan oltiin pelastustoimessa ja poliisissa. Sekä pelastustoimessa, poliisissa että terveystoimessa vastaajien tyytyväisyys hätäkeskuspalveluihin nousi edellisvuodesta. Vuonna 2010 yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyttä hätäkeskuspalveluihin ei mitattu. Seuraava kysely tehdään vuonna Antti Karila, laatupäällikkö HÄTÄNUMEROON SOITTANEIDEN TYYTYVÄISYYS Tillfredsställelsen hos dem som ringt nödnumret 4,47 4,47 4,38 PALVELUKOKEMUS JA MIELIKUVA Erfarenheter av servicen och uppfattningen 4,28 4,27 4,39 4,27 4,33 4,36 4,30 4,39 4,19 4,22 4,28 4,37 4,28 4,29 4,35 Hätänumeroon soittaneet 2010 Personen som ringt nödnumret 2010 Hätänumeroon soittaneet 2009 Personen som ringt nödnumret 2009 Hätänumeroon soittaneet 2008 Personen som ringt nödnumret 2008 Kundtillfredsställelse Tillfredsställelsen med nödcentralstjänsterna utreddes I anslutning till sin kvalitetskontroll genomför Nödcentralsverket varje år enkäter för att utreda befolkningens och samarbetsmyndigheternas belåtenhet med nödcentralstjänsterna. I kundtillfredsställelseenkäten tillfrågades medborgare som ringt till nödnumret hur nöjda de är med servicen. Dessutom utreddes uppfattningarna om Nödcentralsverket hos personer som inte hade ringt till nödnumret under året. Belåtenheten med servicen bland personer som ringt till nödnumret sjönk något från året innan, men var fortfarande på en berömlig nivå, 4,33 (år 2009: 4,38). Det har inte skett några betydande förändringar i resultaten under de tre senaste åren, utan det totala betyget på kundnöjdheten har kontinuerligt varit över fyra. Den enkät som utreder kundtillfredsställelsen är indelad i fyra delområden: svarstid för nödsamtal, personalens serviceattityd, personalens sakkunskap och tydligheten i telefoninstruktionerna. Resultatet sjönk något på alla delområden med undantag av svarstiden för nödsamtal. Personer som inte hade ringt till nödnumret hade en gynnsammare uppfattning på alla delområden än de som ringt nödnumret, med undantag av svarstiden, vilket visar att Nödcentralsverket har en positiv offentlig bild. Man kan konstatera att det nu gäller för Nödcentralsverket att uppehålla sin höga kundtillfredsställelse under reformerna, som kommer att ha omfattande konsekvenser. I årsskiftet utredde Nödcentralsverket samarbetsmyndigheternas tillfredsställelse med nödcentralernas verksamhet med en webbenkät som genomfördes av Taloustutkimus Oy. Enkäten skickades till Nödcentralsverkets samarbetsmyndigheter (räddningsväsendet, polisen, hälsovårdsväsendet och Gränsbevakningsväsendet) och den besvarades av ca personer. Myndigheterna var tämligen nöjda med nödcentralsverksamheten. Totalbetyget var 3,34, vilket var bättre än 2008 (3,23). Nöjdast med verksamheten var företrädarna för Gränsbevakningsväsendet. Nästan lika nöjda var de svarande inom hälsovårdsväsendet. Mest missnöjda med nödcentralernas verksamhet var representanterna för räddningsväsendet och polisen. Inom räddningsväsendet, polisen och hälsovårdsväsendet var de svarande ändå nöjdare med nödcentralstjänsterna än året innan. Ingen utredning av samarbetsmyndigheternas tillfredsställelse med nödcentralernas verksamhet gjordes Följande enkät genomförs Antti Karila, Kvalitetschef Hätäkeskukseen soittaneiden tyytyväisyys saatuun palveluun laski hieman vuodesta 2009, mutta oli edelleen kiitettävää tasoa. Belåtenheten med servicen bland personer som ringt till nödnumret sjönk något från året 2009, men var fortfarande på en berömlig nivå.

13 24 25 TOTI toinen vaihe aloitettiin Toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeen (TOTI) II vaihe aloitettiin suunnitelman mukaisesti tammikuussa Hankkeen toimikausi päättyy Hankkeen projektit ovat hankinta- ja käyttöönoton valmistelut (HAKA), toiminnan kehittäminen (TOKE) ja kenttäjärjestelmän määrittely (KEJO). Tulossopimuksessa TOTI-hankkeen tulostavoitteiksi asetettiin tietojärjestelmän kilpailutuksen käynnistäminen, viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän määritteleminen ja hätäkeskustoiminnan toimintamallien määrittely. HAKA-projektissa toteutettava uuden tietojärjestelmän hankintaprosessi eteni aikataulussaan. Tietojärjestelmähankinnan rahoitus varmistui huhtikuussa sisäasiainministeriön päätöksellä. Hätäkeskuslaitos päätti toteuttaa kilpailutuksen hankintalain mukaisena neuvottelumenettelynä, ja asiantuntijapalvelu päätettiin ostaa Hansel Oy:ltä. Seitsemään osaprojektiin jakautuvan TOKE-projektin kehityskohteina olivat uuden tietojärjestelmän koulutus ja ammattikuvat, riskinarvio- ja tehtävänkäsittely, operatiivinen ohjeistus sekä kunkin toimialan esiin nostamat aiheet. Projektissa on tehty kiinteää yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa. Hankkeessa tehtiin toimialakohtaisia valmisteluja muun muassa johtokeskusten, työturvallisuus- ja varotietoasioiden, yksikkötunnusten sekä kiireellisyysluokkien ja varausasteiden osalta. Toimialaosaprojektien osalta jatkettiin osallistumista KEJO:n määrittelytyöhön ja toimialan sisäisiin kehityshankkeisiin. KEJO-projektissa määriteltiin hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten yhteisen operatiivisen kenttäjärjestelmän toiminnalliset tarpeet, kuvattiin kokonais- ja viitearkkitehtuurit sekä toteutettiin tietoturvakatselmointi. Määrittelytyössä pyrittiin huomioimaan mahdollisimman kattavasti viranomaisten tulevaisuuden tarpeet. Tavoitetilassa viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä tulee liittymään saumattomasti viranomaisten yhteiskäyttöiseen tietojärjestelmään (TOTI) sekä viranomaisten muihin toiminnanohjausjärjestelmiin. KEJO-projekti päätettiin Hätäkeskuslaitoksen tekemällä päätöksellä, jossa todettiin, että vastuu viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän hankinnan valmistelusta, hankinnasta ja siihen liittyvästä selvitystyöstä on jatkossa kenttäjärjestelmää käyttävillä viranomaisilla. Kaikki hankkeelle asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Tapio Saarinen, hankejohtaja (TOTI) Lisätietoa: Toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeen (TOTI) II vaihe aloitettiin suunnitelman mukaisesti tammikuussa Den andra fasen av projektet för utveckling av nödcentralsverksamheten och datatekniken (TOTI) inleddes som planerat i januari TOTIhanke TOTIprojektet TOTI fas två började Den andra fasen av projektet för utveckling av nödcentralsverksamheten och datatekniken (TOTI) inleddes som planerat i januari Projektets verksamhetsperiod upphör den 30 juni TOTI består av huvudprojekten för förberedande av upphandling och driftsättning (HAKA), utveckling av verksamheten (TOKE) och definiering av fältsystem (KEJO). Enligt TOTI-projektets resultatmål i Nödcentralsverkets resultatavtal ska Nödcentralsverket inleda konkurrensutsättningen av datasystemet, ta fram en kravspecifikation för myndigheternas gemensamma fältledningssystem och definiera verksamhetsmodellerna för nödcentralsverksamheten. Processen för anskaffning av ett nytt datasystem, som sker inom ramen för projektet HAKA, fortskred enligt det fastslagna tidschemat. Finansieringen av datasystemköpet bekräftades i april med ett beslut av inrikesministeriet. Nödcentralsverket beslutade att genomföra konkurrensutsättningen som ett förhandlingsförfarande i enlighet med lagen om upphandling och att köpa experttjänsterna av Hansel Ab. Utvecklingsobjekten inom projektet TOKE, som är indelat i sju delprojekt, var utbildning och yrkesbeskrivningar i anslutning till det nya datasystemet, riskbedömning och uppdragshantering, operativa instruktioner samt frågor som lyfts fram inom respektive bransch. Projektet har drivits i nära samarbete med olika myndigheter. I projektet gjordes branschspecifika förberedelser bl.a. gällande ledningscentraler, arbetarsäkerhet, riskinformation, enhetsbeteckningar, prioritetsklasser och reserveringsgrad. Inom branschprojekten fortsatte arbetet med kravspecifikationerna inom KEJO och branschernas interna utvecklingsprojekt. Inom KEJO definierades de operativa kraven på det gemensamma fältsystemet för de myndigheter som deltar i nödcentralsverksamheten, beskrevs total- och referensarkitekturerna och genomfördes en dataskyddssyn. Målet inom definitionsarbetet var att beakta myndigheternas framtida behov i så stor omfattning som möjligt. I målläget integreras myndigheternas gemensamma fältsystem smidigt med myndigheternas samkörda datasystem (TOTI) och med myndigheternas övriga system för verksamhetsstyrning. Projektet KEJO avslutades med ett beslut av Nödcentralsverket den 13 december I beslutet konstateras att ansvaret för beredningen och upphandlingen av myndigheternas gemensamma fältsystem och för utredningsarbetet i anslutning till detta i fortsättningen ligger på de myndigheter som ska använda fältsystemet. Projektet uppnådde alla sina resultatmål. Tapio Saarinen, Projektledare (TOTI) Mer information:

14 26 27 Strateginen muutoshanke HAKMU käynnistyi HAKMU-hankkeen päätavoitteeksi asetettiin suunnitella Hätäkeskuslaitokselle uusi johtamis- ja hallintomalli vuoteen 2015 mennessä. HAKMU-projektets huvudsakliga mål är att planera en ny lednings- och förvaltningsmodell före utgången av HAKMU-hankkeen taustalla olivat valtioneuvoston ja sisäasiainministeriön vuosien aikana tekemät päätökset ja linjaukset hätäkeskustoiminnan kehittämisestä vuoteen 2015 mennessä. Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke HAKMU perustettiin 9. maaliskuuta 2010 sisäasiainministeriön tehtyä päätöksen hätäkeskusten sijaintipaikoista. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon yhteydessä toimiva hanke aloitti huhtikuun 2010 alussa, ja sen toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun saakka. Hankkeen päätavoitteeksi asetettiin suunnitella Hätäkeskuslaitokselle uusi johtamis- ja hallintomalli niin, että vuoden 2015 loppuun mennessä Hätäkeskuslaitos olisi siirtynyt uuteen hallinto- ja johtamisrakenteeseen sekä Hätäkeskuslaitoksessa määriteltyyn operatiiviseen toimintamalliin. Tavoitteeksi asetettiin myös Hätäkeskuslaitoksen toimintojen yhdistäminen ja yhdenmukaistaminen sekä hätäkeskusten määrän vähentäminen. HAKMU-hankkeelle vahvistettiin vuoden 2010 aikana hankesuunnitelma, joka käsitti hankekuvauksen, kolmen alaprojektin projektisuunnitelmat sekä viestintäsuunnitelman. Hankkeen projektit ovat johtamis- ja hallintomalli- (JOHA), alueiden toimintojen järjestäminen - (SALI) ja tekniset palvelut (TILA) -projekti. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajaksi tuli Hätäkeskuslaitoksen johtaja. Ohjausryhmään tuli Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon ja henkilöstöjärjestöjen edustus. Hankkeen kokonaisvahvuus oli maaliskuussa 5,3 henkilötyövuotta ja vuoden 2010 lopussa 12,5. Hanke eteni vuoden 2010 aikana suunnitelmien mukaisesti. Keskeisiä tuloksia olivat Hätäkeskuslaitoksen organisaation toiminnallisen päärakenteen vahvistaminen ja rakennemuutoksiin liittyvien henkilöstöpoliittisten linjausten tekeminen. Vuonna 2010 käynnistettiin myös toimitilojen muutosten suunnittelu vahvistettujen linjausten mukaisesti sekä hätäliikenteen muutoksiin liittyvät valmistelut. Lisäksi aloitettiin operatiivisen eli hätäkeskusten salitoiminnan sekä hätäkeskusrajapinnassa tapahtuvan viranomaistoiminnan yhdenmukaistamiseen liittyvien asioiden arviointi. Myös viestiliikenteeseen ja viranomaisradioverkkoon liittyvät toimet käynnistettiin viime vuonna. Ensimmäiset hätäkeskukset, Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskus yhdistyvät vuoden 2011 lopulla. Tähän liittyen henkilöstön kanssa aloitettiin syksyllä 2010 muutoskeskustelut. Johanna Hakala, hankejohtaja (HAKMU) Lisätietoa: HAKMUhanke Strategiska förändringsprojekt HAKMU inleddes HAKMUprojektet Projektet HAKMU har sitt ursprung i statsrådets och inrikesministeriets beslut och riktlinjer från om utvecklingen av nödcentralsverksamheten fram till Nödcentralsverkets strategiska förändringsprojekt HAKMU grundades den 9 mars 2010 efter att inrikesministeriet fattat beslut om nödcentralernas förläggningsorter. Projektet, som fungerar i anslutning till Nödcentralsverkets centralförvaltning, inledde sin verksamhet i början av april 2010, och dess verksamhetsperiod upphör i slutet av Projektets huvudsakliga mål är att planera en ny lednings- och förvaltningsmodell, så att Nödcentralsverket ska kunna övergå till en ny förvaltnings- och ledningsstruktur och en vid Nödcentralsverket definierad operativ verksamhetsmodell före utgången av Ytterligare ett mål är att integrera och förenhetliga Nödcentralsverkets funktioner och minska antalet nödcentraler. Under 2010 fick HAKMU en bekräftad projektplan, som omfattar en projektbeskrivning, projektplaner för tre huvudprojekt och en kommunikationsplan. Huvudprojekten inom HAK- MU är Utveckling av ledning och administration (JOHA), Organisering av regionala verksamheter (SALI) och Tekniska tjänster (TILA). För projektet tillsattes en styrgrupp med Nödcentralsverkets direktör som ordförande. Nödcentralsverkets centralförvaltning och personalorganisationer är representerade i styrgruppen. Projektets totala personalstyrka var 5,3 årsverken i mars 2010 och 12,5 årsverken vid årets slut. Projektet fortskred som planerat under Viktiga resultat var att den övergripande operativa strukturen för Nödcentralsverkets organisation bekräftades och de personalpolitiska linjedragningar som förknippas med de strukturella förändringarna slogs fast. År 2010 började även planeringen av ombyggnaden av verksamhetslokalerna i enlighet med de bekräftade linjedragningarna samt förberedelserna i anslutning till förändringarna i nödtrafiken. Dessutom inleddes utvärderingen av faktorer med koppling till förenhetligandet av den operativa verksamheten i nödcentralerna, dvs. verksamheten i nödcentralssalen, och av myndighetsverksamheten i nödcentralsgränssnittet. Vidare vidtogs de första åtgärderna i anslutning till signaltrafiken och myndighetsradionätverket under året. Vidare går de första nödcentralerna, Lapplands nödcentral och Norra Österbottens och Kajanalands nödcentral, samman i slutet av Med anledning av detta påbörjades samtal om förändringen med personalen hösten Johanna Hakala, Projektledare (HAKMU) Mer information:

15 Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Nödcentralsverket är en konkurrenskraftig arbetsgivare inom säkerhetsbranschen och dess personal uppskattar sitt arbete. 28 Henkilöstöstrategia Personalstrategi Henkilöstöstrategia muutoksen tueksi Toimintaympäristön muutokset edellyttävät työnantaja- ja henkilöstöpolitiikalta ennakointia ja entistä nopeampaa reagointia. Vahvistetulla henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa, ja se kertoo osaltaan, miten henkilöstöpolitiikan toimenpitein edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstövision mukaan Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Vision ajatuksen mukaan henkilöstöstrategia käsittelee neljää henkilöstöstrategista näkökulmaa: 1) johtaminen ja esimiestyö, 2) työnantajakuva ja henkilöstöresurssit, 3) osaaminen ja kehittäminen ja 4) työyhteisön hyvinvointi. Edellä mainitut näkökulmat ovat painopistealueita, joita pyritään aktiivisesti kehittämään pitkällä aikavälillä. Hätäkeskuslaitos teki vuonna 2010 työterveyshuollon palveluja koskevan sopimuksen yhden palveluntarjoajan kanssa tulevaksi neljäksi vuodeksi. Aikaisemmin työterveyshuollon palveluja ostettiin usealta eri palveluntarjoajalta, minkä vuoksi kokonaisuuden hallitseminen oli vaikeaa. Yhden palveluntarjoajan periaatteen avulla pyritään tehostamaan työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä muun muassa ohjausryhmätyöskentelyn ja kattavamman raportoinnin avulla. Vuoden 2010 aikana kuvattiin hätäkeskuspäivystäjän, ylipäivystäjän ja vuoromestarin osaamisvaatimukset. Ammattikuvien ja osaamisvaatimusten perusteet on kirjattu silmällä pitäen uutta operatiivista toimintamallia. Osaamisvaatimukset toimivat perustana Hätäkeskuslaitoksen täydennyskoulutuksen suunnittelussa sekä hätäkeskuspäivystäjän ammattitutkinnon opetussuunnitelman kehittämisessä. Hätäkeskuslaitoksen yhteistä koulutusta järjestettiin kaikille henkilöstöryhmille. Koulutusta toteutettiin joko Hätäkeskuslaitoksen oman asiantuntijuuden voimin tai ostettiin alan oppilaitoksilta tai koulutuspalveluja tuottavilta yrityksiltä. Tämän lisäksi hätäkeskukset kouluttivat henkilöstöään paikallisesti työpaikkakoulutuksissa. Koulutuspäivien määrä/htv laski hieman edellisistä vuosista. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteissä laadittiin ensimmäistä kertaa työhyvinvointimalliin perustuvat työhyvinvointisuunnitelmat, joiden tavoitteena on ollut kuvata oman yksikön TYHYtoiminnan kehittämiskohteita ja toimenpiteitä. Timo Jauhiainen, henkilöstöpäällikkö Virpi Meri, koulutussuunnittelija Lisätietoa: Personalstrategin stöder förändringen Förändringar i omvärlden förutsätter framförhållning och allt snabbare reaktioner av arbetsgivar- och personalpolitiken. Med den bekräftade personalstrategin avses en utvecklingsplan för personalresurserna och personalledningen, och strategin visar också hur man med de medel som personalpolitiken erbjuder kan bidra till att Nödcentralsverket uppnår sin vision och sina mål. Enligt visionen för personalen är Nödcentralsverket en konkurrenskraftig arbetsgivare inom säkerhetsbranschen och dess personal uppskattar sitt arbete. Den skickliga och motiverade personalen arbetar professionellt och effektivt som en länk i den hjälpande kedjan. I linje med denna vision tar personalstrategin upp fyra personalstrategiska aspekter: 1) ledning och chefsarbete, 2) arbetsgivarbild och personalresurser, 3) kunnande och utveckling och 4) välmående arbetsgemenskap. Dessa aspekter är prioriterade områden som Nödcentralsverket vill utveckla aktivt och långsiktigt. År 2010 tecknade Nödcentralsverket ett avtal om företagshälsovårdstjänster med en enda leverantör för den kommande fyraårsperioden. Tidigare har företagshälsovårdstjänster upphandlats av flera olika leverantörer, vilket gjorde det svårt att hantera helheten. Syftet med principen om en enda leverantör är att effektivisera samarbetet mellan arbetsgivaren och företagshälsovården bland annat genom styrgruppsarbete och mer omfattande rapportering. Under 2010 uppgjordes beskrivningar av kunskapskraven för nödcentraloperatörer, ledande nödcentraloperatörer och skiftmästare. Yrkesbeskrivningarnas och kunskapskravens grunder har upptecknats med tanke på den nya operativa verksamhetsmodellen. Kunskapskraven utgör grunden för planeringen av fortbildningen inom Nödcentralsverket och för utvecklandet av läroplanen för yrkesexamen för nödcentraloperatör. Nödcentralsverket ordnade gemensam utbildning för alla personalgrupper. Utbildningarna ordnades av Nödcentralsverkets egna experter eller upphandlades av läroanstalter i branschen eller företag som levererar utbildningstjänster. Utöver detta utbildade nödcentralernas sin personal i lokala arbetsplatsutbildningar. Antalet utbildningsdagar per årsverke minskade något från åren innan. Nödcentralsverkets verksamhetsställen gjorde för första gången upp arbetshälsoplaner som bygger på arbetshälsomodellen. Målet med planerna är att beskriva utvecklingsobjekt och åtgärder inom enhetens friskvårdsverksamhet (TYHY). Timo Jauhiainen, Personaldirektör Virpi Meri, Utbildningsplanerare Mer information:

16 Talousarvion toteuma, euroa Budgetutfall, euro Vuosi 2009 / Vuosi 2010 / År 2009 År 2010 Budjetoitu / Toteutuma / Käyttö-% / Budgeterat Realiserat Användnings-% Tulot / Intäkter ,48 % Investoinnit / Investeringar Atk-ohjelmistot / Dataprogram Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat / Pågående materiella anläggningstillgångar Audiovisuaaliset koneet ja laitteet / Audiovisuell utrusting ,60 % ,00 % ,00 % ,97 % 30 Talousarvion toteuma Budjetutfall Muut koneet ja laitteet / Övriga maskiner och anläggningar Muut rakennukset / Övriga byggnaden Muut pitkävaikutteiset menot / Övriga utgifter med lång verkningstid Aineet, tarvikkeet ja tavarat / Material, förnöden heter Henkilöstökulut / Personalkostnader ,00 % ,00 % ,00 % ,97 % ,91 % Vuokrat / Hyror Palveluiden ostot / Köp av tjänster Muut kulut / Övriga kostnader Kulut yhteensä / Kostnader totalt RAHOITUKSEN KÄYTTÖ / ANVÄNDNING AV FINANSIERINGEN ,95 % ,75 % ,83 % ,01 % ,18 %

17 32 Hätäkeskuslaitos PL 112, FI PORI Nödcentralsverket PB 112, FI BJÖRNEBORG