Vid Nödcentralsverket startades i enlighet med inrikesministeriets

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vid Nödcentralsverket startades i enlighet med inrikesministeriets"

Transkriptio

1

2 Tulevaisuuden linjaukset selvillä Hätäkeskustoimintaa koskevan vision mukaan Suomessa tulisi toimimaan vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Valtioneuvosto päätti Suomen jakamisesta kuuteen hätäkeskusalueeseen. Hätäkeskusten uusi aluejako linjattiin vastaamaan väestön ja viranomaisten palvelutaso-odotuksia. Hätäkeskuslaitoksessa käynnistyi sisäasiainministeriön päätöksen mukainen strateginen muutos- ja kehittämishanke (HAKMU). Hankkeen päätavoitteeksi asetettiin uuden johtamis- ja hallintomallin suunnittelu siten, että vuoden 2015 loppuun mennessä Hätäkeskuslaitos olisi siirtynyt uuteen hallinto- ja johtamisrakenteeseen sekä operatiiviseen toimintamalliin. Martti Kunnasvuori Hätäkeskuslaitoksen johtaja Painopiste toiminnan kehittämiseen. Riktlinjerna för framtiden klara Enligt visionen för nödcentralsverksamheten ska det i Finland senast 2015 fi nnas ett enhetligt och pålitligt riksomfattande Nödcentralsverk, som arbetar i nätverk och som omedelbart och yrkesskickligt svarar på behovet av hjälp. Statsrådet fattade beslut om att Finland delas in i sex nödcentralskretsar: Den nya kretsindelningen utarbetades för att uppfylla befolkningens och myndigheternas förväntningar på servicenivån. Vid Nödcentralsverket startades i enlighet med inrikesministeriets beslut ett strategiskt förändringsprojekt (HAKMU). Projektets huvudsakliga mål var att planera en ny lednings- och förvaltningsmodell så att Nödcentralsverket ska kunna övergå till en ny operativ verksamhetsmodell samt förvaltnings- och ledningsstruktur före utgången av Martti Kunnasvuori Nödcentralsverket direktör Tyngdpunkten på utveckling av verksamheten. 2

3 Sisällys Lähtökohdat...5 Hätäkeskustoiminnan kehittäminen Toiminta-ajatus, visio ja arvot...8 Strategiset päämäärät...10 Hätäkeskuslaitos tehostaa toiminnallaan auttamisen ketjua Turvallisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hätäkeskuslaitoksessa varmistetaan riittävät resurssit...14 Talous ja resurssit Hätäkeskuslaitoksessa keskitytään ydintehtäviin...17 Prosessit ja rakenteet Hätäkeskuslaitoksessa edistetään työhyvinvointia...20 Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Strategiset päämäärät Tiivistelmä...22 Strategiska mål Sammandrag

4 Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. 4

5 Lähtökohdat Sisäasiainministeriö päätti hätäkeskustoiminnan strategisista linjauksista valtioneuvoston hätäkeskusuudistuksesta antaman selonteon ja sitä koskevan eduskunnan kannanoton pohjalta. Kehittämisen keskeisiksi tavoitteiksi todettiin väestön ja viranomaisten palveluodotuksiin vastaaminen, hätäkeskusten toimintamallien uudistaminen ja yhtenäistäminen valtakunnallisesti, hätäkeskustietojärjestelmän uudistaminen, hätäkeskustoiminnan sopeuttaminen väheneviin resursseihin sekä alueiden laajentaminen ja hätäkeskusten määrän vähentäminen. Hätäkeskuslaitoksen johtamista päätettiin kehittää selkeyttämällä laitoksen sisäistä ja ulkoista johtamismallia. Toiminnan strateginen ohjaus keskitettiin sisäasiainministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle ja operatiivinen päätöksenteko Hätäkeskuslaitokselle. Hätäkeskuslaitoksen johtokunnasta luovuttiin ja hätäkeskustoimintaan liittyvät asiat käsitellään Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajakokouksessa. Hätäkeskusuudistuksen tavoitteeksi asetettiin väestön turvallisuuden edistäminen parantamalla hätäkeskuspalveluiden saatavuutta ja laatua. Sen lisäksi päätettiin uudistaa hätäkeskustoimintaan liittyviä toimintatapoja toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Näistä lähtökohdista Sisäasiainministeriö päätti keväällä 2010, että hätäkeskustoimintaa kehitetään seuraavien linjausten mukaisesti: Hätäkeskustoimintaan liittyvät toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Uusi toimintatapa ja sitä tukeva uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen onnistumisen kannalta on tärkeää, että yhteistyöviranomaiset osallistuvat uudistamistyöhön. Hätäkeskuspalveluiden ja tehokkaan viranomaisyhteistyön varmistamiseksi hätäkeskustoiminnan alueita tulee laajentaa ja niiden määrää vähentää. Vuoden 2011 alusta voimaan tulleessa hätäkeskustoimintaa koskevassa laissa selkeytetään johtamista, Hätäkeskuslaitoksen ja sen palveluja käyttävien viranomaisten työnjakoa sekä lakisääteisten palvelujen määrittelyä. Keskeisenä tavoitteena on, että Hätäkeskuslaitos voisi nykyistä paremmin keskittyä ydintehtäviinsä. Hätäkeskuspalvelut keskitetään nykyisen viidentoista hätäkeskuksen sijasta seitsemään hätäkeskukseen. Hätäkeskusjärjestelmässä tehtävät toiminnan kehittämiseen liittyvät uudistukset toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan vaiheittain vuosina Hätäkeskuksia ei pelkästään yhdistetä toisiinsa, vaan tilalle perustetaan uudet ja uudella tavalla toimivat toimipisteet, myös hallinto organisoidaan uudelleen koko virastossa. Muutoshankkeessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja keskeisenä tavoitteena on turvata henkilöstön asema muutostilanteessa. Tässä julkaisussa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen strategiset päämäärät sekä keskeisimmät toimenpiteet strategian toteuttamiseksi. Sisäasiainministeriö päätti hätäkeskustoiminnan strategisista linjauksista. 5

6 Hätäkeskustoiminnan kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen kehittämistä ohjaa Valtioneuvoston päätös kuudesta hätäkeskusalueesta. Hätäkeskuslaitoksessa on käynnissä sisäasiainministeriön päätöksen mukainen strateginen muutos- ja kehittämishanke, HAKMU. Johtamis- ja hallintomallia sekä työjärjestystä kehitetään. Esimiestoimintaa tuetaan räätälöidyllä koulutuksella. Henkilöstön osaaminen uudistuneeseen toimintamalliin turvataan koulutuksella ja hyvällä sisäisellä viestinnällä. Tutkintokoulutuksen kehittäminen jatkuu Toiminnan yhdenmukaistaminen, organisaation ja tietojärjestelmän kehittäminen Uusi laki hätäkeskustoiminnasta astui voimaan vuoden 2011 alussa. Toimintamallien valtakunnallinen yhdenmukaistaminen on käynnissä. Hätäkeskuslaitoksen tarjoamien tukitoimintojen tarjoamista selkeytetään ja hätäkeskusten määrän vähentäminen aloitetaan asteittain. 6

7 Toiminta-ajatus Arvot Visio Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaavat arvot ovat luotettavuus, tasapuolisuus, ihimillisyys ja PRO 112. Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avuntarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti Viraston keskeiset prosessit ja niihin liittyvät valtakunnalliset vastuut kuvataan. Uuden strategian jalkautuksen toteutus mitataan ja tarvittavat jatkokehitystoimenpiteet aikataulutetaan. Rakennemuutokset ovat valmiita. Hätäkeskuslaitoksessa otetaan käyttöön uusi verkottunut toimintamalli ja valtakunnallisesti verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä. Strategian toimeenpanossa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja työhyvinvointitoiminta toteutetaan suunnitelmallisesti. 7

8 Toiminta-ajatus, visio ja arvot Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen virasto, jota sisäasiainministeriö tulosohjaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaavat laki hätäkeskustoiminnasta (692/2010) ja valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta (877/2010). Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa pelastustoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveystoimen alaan kuuluvia hätäilmoituksia ja muita ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Hätäkeskuslaitoksen toiminnan päämääränä on huolehtia omalta osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta olemalla auttamisen ketjussa ensimmäinen viranomaislenkki. Hätäkeskuslaitos vaikuttaa omalta osaltaan valtioneuvoston vahvistaman sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten poliisitoimen, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten omien toimintamallien valtakunnallinen yhdenmukaistaminen suhteessa Hätäkeskuslaitokseen on edellytys Hätäkeskuslaitoksen tulostavoittei- Visio Yhtenäinen toiminta on yhdenmukaista koko maassa palvelu on tasapuolista ja laadukasta. Verkottunut yhteinen valtakunnallinen tietojärjestelmä hätäkeskukset pystyvät tukemaan toisiaan tehtävänhoitoon osallistuvilla viranomaisilla yhteinen, reaaliaikainen tilannekuva. Luotettava ja valtakunnallinen päivystäjillä toimivalta kaksikielisyys turvataan koko manner-suomessa toiminta turvataan resurssit ja työajat häiriö- ja poikkeusoloissa. tasaantuvat Arvot Luotettavuus Hätäkeskuslaitoksessa luotettavuus on rehellisyyttä kansalaisia ja omaa henkilöstöä kohtaan. Se on myös uskollisuutta ja periksiantamattomuutta ja sen tavoitteena on oikeudenmukaisuuden edistäminen. Luotettavuus Hätäkeskuslaitosta kohtaan kasvaa toiminnan pysyvyydestä ja jatkuvasta toimintavarmuudesta. Luotettavuus merkitsee myös täsmällistä ja huolellista, tarvittaessa nopeaa toimintaa, joka pohjautuu lakiin sekä yhteisiin sovittuihin ohjeisiin ja toimintatapoihin. Hätäkeskukset toimivat niin, että kansalaiset voivat olla varmoja hätäkeskusten kyvystä tuottaa heidän tarvitsemansa palvelut ehdottoman luotettavasti kaikissa olosuhteissa. Tasapuolisuus Hätäkeskuslaitos tuottaa Suomessa palvelujaan tasapuolisesti paikasta ja ajasta riippumatta. Kaikkia avuntarvitsijoita kohdellaan yhdenmukaisesti kansalaisuudesta, kielestä, rodusta, uskonnosta, varallisuudesta, sukupuolesta ja mielipiteistä riippumatta. Avuntarvitsijoita palvellaan yksilöllisesti jokaisen tilanne huomioon ottaen. Myös yhteistyökumppaneita palvellaan tasapuolisesti. Hätäkeskuslaitoksessa tasapuolisuus tarkoittaa myös oman henkilökunnan keskinäistä arvostusta. 8

9 den hyvälle toteutumiselle. Tavoitteena on ohjaavien sektoreiden sekä Hätäkeskuslaitoksen tulossopimustavoitteiden yhdenmukaisuus. Ohjaavat viranomaiset sitoutuvat yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa määrittelemiensä toimintamallien tavoitteisiin. Toiminta-ajatus Hätäkeskus on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuslaitoksen toimintamalli on kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuinen. Suomalaiset ja Suomessa oleskelevat ihmiset saavat yhden hätänumeron 112 kautta apua kaikissa hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä tarpeesta. Auttamiseen kuuluvien yhteistyöviranomaisten saumattomalla ja tehokkaalla yhteistyöllä edistetään kaikkien turvallisuutta. Visio Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avuntarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Ensimmäinen viranomaislenkki Viipymättä Hätäkeskuslaitos on auttamisen ketjun ensimmäinen viranomaislenkki Hätäkeskuslaitos asettaa olosuhteiden vaatiessa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen koko auttamisen ketjun näkökulma huomioiden. Hätäkeskuslaitos keskittyy ydintehtäviinsä, joita ovat hätäilmoitusten käsittely ja viranomaisten tukipalvelut Hätäkeskuslaitokselle kuulumattomia tehtäviä karsitaan hätäilmoitukset vastaanotetaan nopeasti ja tehtävät käsitellään tehokkaasti valtakunnallisesti vahvistettujen tehtävänkäsittelyohjeiden puitteissa. Inhimillisyys PRO 112 Hätäkeskuslaitoksessa inhimillisyys on ihmisarvon loukkaamattomuutta, myötätuntoa, hienotunteisuutta ja kunnioitusta. Henkilöstön käytöksestä heijastuu inhimillisyys avuntarvitsija saa 112-hätänumerosta palvelua suoraan ihmiseltä ihmiselle. Hätäkeskuslaitok- sessa inhimillisyys on myös vuorovaikutusta, jossa kuunteleminen, aito kiinnostus ja kiireettömyys avuntarvitsijaa kohtaan ohjaavat toimintaa. Inhimillisyys on myös joustavuutta ja avoimuutta Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kesken myös työtoverin tarpeet otetaan huomioon. Hätäkeskuslaitoksen osaaminen perustuu edistykselliseen toimintatapaan, kehittyneeseen tekniikkaan ja osaavaan henkilöstöön, jonka tavoitteena on toimia hätätilanteessa tehokkaasti avuntarvitsijan puolesta. Hätäkeskukset tuottavat hätäkeskuspalvelut ammatillisen ripeästi ja täsmällisesti. Hätäkeskustoiminnan edelleen kehittämisessä luovuus ja ennakkoluulottomuus yhdistettynä toi- mintavarmuuteen ovat keskeisiä tekijöitä uusia toiminnallisia ratkaisuja haettaessa. Henkilöstön sisäiset suhteet perustuvat keskinäiseen luottamukseen, jolloin toiminta sekä jokaisen omat voimavarat suunnataan avuntarvitsijoiden palvelemiseen. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön keskuudessa vallitsee arvostus työtovereita ja jokaisen tekemää työtä kohtaan. 9

10 Strategiset päämäärät Kansalaisten ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma 1Tehostetaan auttamisen ketjua 10

11 Hätäkeskuslaitos tehostaa toiminnallaan auttamisen ketjua Tavoite 1: Hätäkeskuslaitoksessa on käytössä yhdenmukaiset, valtakunnalliset toimintamallit Toimenpiteet toteutetaan valtakunnallinen, verkottunut hätäkeskusjärjestelmä ohjataan hätäpuhelut tarvittaessa vastuualueen ulkopuoliseen hätäkeskukseen yhtenäistetään operatiivinen ydintoiminta sekä hallinnolliset tukitoimet kehitetään eri toimipisteissä tuotettavalle palvelulle virastokohtaiset ja vakioidut toimintaprosessit yhtenäistetään toiminnan ohjeistus valtakunnallisesti. Toimintamalleilla tarkoitetaan Hätäkeskuslaitoksen eri yksiköiden operatiivisten ja hallinnollisten toimintojen suorittamiseksi luotuja prosesseja. Toimintamallien yhdenmukaistaminen on perusedellytys verkottuneelle hätäkeskusjärjestelmälle. Verkottunut järjestelmä mahdollistaa sekä Hätäkeskuslaitoksen että muiden viranomaisresurssien optimaalisen käytön avuntarvitsijan hyväksi. Hätäpuhelut ohjautuvat tarvittaessa vastuualueen ulkopuoliseen hätäkeskukseen varmistaen nopean vastaamisen ja tiedot lähimmistä apua tarjoavista viranomaisyksiköistä ovat kaikkien hätäkeskusten käytettävissä maantieteellisistä rajoista riippumatta. Toimintamallien yhdenmukaistamisella tavoitellaan myös tasalaatuista, samoin periaattein tuotettua palvelua niin avun pyytäjille kuin yhteistyöviranomaisillekin. Molemmat ryhmät voivat luottaa siihen, että palvelun laatu pysyy hyvänä riippumatta siitä, mistä yhteyttä hätäkeskukseen otetaan tai missä hätäkeskuksessa asiaa hoidetaan. Palvelun tasalaatuisuus turvataan yhtenäistämällä sekä operatiivinen ydintoiminta että hallinnolliset tukitoiminnat. Tähän päästään kehittämällä eri toimipisteissä tuotettavalle palvelulle virastokohtaiset ja vakioidut toimintaprosessit. Prosessien käyttöönottoa edeltää kattava koulutus, joka toteutetaan annettavan määräyksen mukaisesti. Yhdenmukainen palvelu edellyttää valtakunnallista ohjeistusta. Tämä edellyttää yhteistyöviranomaisilta toimialan sisällä, mutta myös toimialojen välillä, yhteisiä valtakunnallisia periaatteita koskien hätäilmoituksen käsittelyyn, tehtävän välittämiseen ja tehtävän tukitoimintoihin liittyviä ohjeita. Tavoite 2: Hätäkeskuspalvelut toteutetaan luotettavasti Toimenpiteet osallistutaan kansalaisten yleisneuvontapalveluiden järjestämiseen ohjaavien ministeriöiden päätösten mukaisesti varmistetaan hätäkeskuspalveluiden häiriötön ja keskeytymätön toiminta kellon ympäri kaikkina päivinä kiinnitetään erityistä huomiota tekniikan ylläpitoon, toimiviin varajärjestelmiin sekä ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyteen varmistetaan koulutuksella ja teknisillä tukitoiminnoilla, että kansalaisilla on mahdollisuus pyytää kiireistä viranomaisapua molemmilla kotimaisilla kielillä. 11

12 Hätäkeskuslaitos toimii ensimmäisenä viranomaislenkkinä kiireisissä poliisitoimen, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen avunpyyntöjen välittämisessä. Kansalaisten yleisneuvontapalveluiden järjestämisessä hyödynnetään Hätäkeskuslaitoksen resursseja tarkoituksenmukaisesti ja erikseen sovittavalla tavalla. Hätäkeskuspalvelulla tarkoitetaan avun tarvitsijan hätäkeskuksiin tekemien ilmoitusten käsittelyä, tehtävän välittämistä hätäkeskusten yhteistoimintaviranomaisten ohjeistamalla tavalla sekä niihin liittyviä tukipalveluita. Hätäkeskuspalvelun luotettavuudella tarkoitetaan hätäkeskuspalveluiden häiriötöntä ja keskeytymätöntä toimintaa kellon ympäri kaikkina päivinä. Häiriöttömyys perustuu tehtävään soveltuvan tekniikan ylläpitoon sekä toimiviin varajärjestelmiin sekä ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyteen. Kansalaiset voivat luottaa siihen, että heillä on aina mahdollisuus pyytää kiireistä viranomaisapua molemmilla kotimaisilla kielillä. Luotettavuus varmistetaan yhtenäisillä toimintamalleilla sekä seuraamalla luotettavuudelle laadittuja mittareita. Hätäkeskuspalvelujen luotettavan toteuttamisen edellytyksenä on, että hätäilmoituksen tekoon käytettävät välineet on määritetty lainsäädännöllä. Tavoite 3: Hätäilmoitukset vastaanotetaan viivytyksettä ja hätäilmoitukset käsitellään laadukkaasti Toimenpiteet kohdennetaan käytettävissä olevat resurssit optimaalisesti (työvuorosuunnittelu, salitaktiikka) johdetaan hätäpuhelut yhteen jonoon ja ylivuodot toteutetaan hallitusti käyttäen tarkoituksenmukaista, työskentelyä jouduttavaa tehtävänkäsittelyprotokollaa määritellään ydinprosessien keskinäiset prioriteetit varmistetaan henkilöstön palveluasenne muun muassa kohdennetulla koulutuksella viestitään aktiivisesti hätänumeron 112 oikeasta käytöstä yhteistyössä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. Hätäilmoituksen vastaanotolla tarkoitetaan lainsäädännöllä määritettyjä ilmoitusmuotojen vastaanottoa. Hätäpuhelun viivytyksetön vastaaminen tarkoittaa vastaamista kymmenessä sekunnissa. Auttamisen ketju tehostuu. Viivytys voidaan välttää kohdentamalla käytettävissä olevat resurssit optimaalisesti (työvuorosuunnittelu, salitaktiikka), johtamalla puhelut yhteen jonoon (hallittu ylivuoto), käyttäen tarkoituksenmukaista ja työskentelyä jouduttavaa tehtävänkäsittelyprotokollaa, määrittämällä ydinprosessien keskinäiset prioriteetit, varmistamalla päivystäjien palveluasenne, lisäämällä edelleen kansalaisten tietoisuutta hätänumeron oikeasta käytöstä, ottamalla käyttöön viranomaisten kiireettömien palveluiden neuvontapuhelimet ja määrittämällä viranomaisille tarjottavat tukipalvelut asetuksella. Hätäilmoituksen laadukkaalla käsittelyllä tarkoitetaan tilanteeseen liittyvän riskinarvion ja paikantamisen kannalta tehtyjä oikeita kysymyksiä, ilmoituksesta saatujen tietojen perusteella tehtyä oikeaa vasteenmääritystä, hälyttämistä tai hälyttämättä jättämistä tavoiteajassa sekä tarkoituksenmukaisten ohjeiden antamista soittajalle. Hätäilmoituksen laadukkaalla käsittelyllä mahdollistetaan avuntarvitsijalle nopein tarkoituksenmukainen apu sekä viranomaisresurssien optimaalinen käyttö. 12

13 Strategiset päämäärät Resurssien hallinnan ja talouden näkökulma 2Varmistetaan riittävät resurssit 13

14 Hätäkeskuslaitoksessa varmistetaan riittävät resurssit Tavoite 1: Hätäkeskusten yksikkökoko on optimaalinen Toimenpide hätäkeskusten määrää vähennetään siten, että perustetaan Hätäkeskuslaitokseen kuusi hätäilmoituksia vastaanottavaa toimipistettä, sekä yksi erityistehtäviin keskittyvä toimipiste. Hätäkeskuksella tarkoitetaan hätäilmoituksia vastaanottavaa Hätäkeskuslaitoksen toimipistettä. Niiden määrästä ja sijainnista päättää sisäasiainministeriö. Hätäkeskusten toimialueena on vuoden 2011 alusta alkaen koko manner-suomi. Hätäkeskukselle määritetään yhteistoiminta-alue, jolta hätäilmoitukset keskukseen ensisijaisesti ohjataan. Hätäkeskusten toiminnallisesti riittävä yksikkökoko mahdollistaa henkilöresurssien optimaalisen käytön. Työvuorosuunnittelussa voidaan ottaa paremmin huomioon puhelumäärien muutosten vaikutus hätäkeskussalin miehitykseen. Äkillisten sairauspoistumien tai poikkeuksellisten suurten operatiivisten tapahtumien vaikutus suuressa henkilöstömäärässä on vähäisempi kuin pienemmissä keskuksissa. Hallintohenkilöstön osalta työtehtävien jakaminen mahdollistuu paremmin, koska suuremmassa joukossa yksittäinen virkamies voi paremmin keskittyä toimenkuvansa mukaisiin tehtäviin. Hätäkeskuslaitokseen perustetaan kuusi hätäilmoituksia vastaanottavaa toimipistettä, sekä yksi erityistehtäviin keskittyvä toimipiste. Näihin uusiin toimipisteisiin rekrytoidaan henkilöstö viraston nykyisistä työntekijöistä. Tavoite 2: Hätäkeskustoiminta toteutetaan taloudellisesti Toimenpide uudistetaan Hätäkeskuslaitoksen rakenne vastaamaan taloudellisia resursseja. Taloudelliset resurssit tarkoittavat Hätäkeskuslaitokselle osoitettuja investointi- ja käyttömäärärahoja. Hätäkeskuslaitoksen rakenne (hallinto sekä operatiivinen toiminta) toteutetaan siten, että hätäkeskustoiminta on mahdollista toteuttaa olemassa olevilla taloudellisilla resursseilla. Hätäkeskusten toimialueena on vuoden 2011 alusta alkaen koko manner-suomi. Hätäkeskuslaitokseen perustetaan kuusi hätäilmoituksia vastaanottavaa toimipistettä, sekä yksi erityistehtäviin keskittyvä toimipiste. 14

15 Yksi, yhtenäinen Hätäkeskuslaitos. Tavoite 3: Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys on turvattu Toimenpiteet varmistetaan nykyisen henkilöstön pysyvyys ja uuden henkilöstön saatavuus parannetaan hätäkeskustyön tunnettuutta tuodaan esiin Hätäkeskuslaitosta kiinnostavana ja työntekijöistään hyvää huolta pitävänä organisaationa osallistutaan tutkintokoulutuksen kehittämiseen sekä kehitetään uralla etenemisen mahdollisuuksia ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys turvataan varmistamalla nykyisen henkilöstön pysyvyys sekä parantamalla uuden henkilöstön saatavuutta. Molempiin kohderyhmiin pätevät osittain samat toimenpiteet. Hätäkeskuslaitoksen työnantajakuvasta huolehditaan parantamalla työn tunnettuutta sekä lanseeraamalla hätäkeskusta kiinnostavana ja työntekijöistään hyvää huolta pitävänä organisaationa. Hätäkeskuspäivystäjän työn arvostusta lisätään osallistumalla tutkintokoulutuksen kehittämiseen, sekä kehittämällä uralla etenemisen mahdollisuuksia. Uuden henkilöstön rekrytointia alalle parannetaan toteuttamalla perustutkintokoulutus valtakunnassa alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, sekä informoimalla koulutusmahdollisuuksista laajasti. 15

16 Strategiset päämäärät Organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma 3Keskitytään ydintehtäviin 16

17 Hätäkeskuslaitoksessa keskitytään ydintehtäviin Tavoite 1: Verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä on käytössä Toimenpiteet hankitaan, toteutetaan ja käyttöönotetaan uusi hätäkeskustietojärjestelmä otetaan huomioon yhteistyöviranomaisten tarpeet tietojärjestelmän määrittelyssä ja toiminnallisuudessa. Verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä mahdollistaa ilmoitusten käsittelyn fyysisestä sijainnista riippumatta. Hätäkeskuksille on määritetty maantieteelliset ja/ tai toiminnalliset vastuualueet, joista ne ensisijaisesti huolehtivat. Näistä vastuualueista poiketen ilmoituksen käsittely voidaan ohjata ennakkosuunnitelman mukaisesti toiseen hätäkeskukseen ruuhka- ja häiriötilanteissa. Hätäkeskukset voivat ottaa toistensa tehtäviä hoidettavakseen joko osin tai kokonaan. Verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä mahdollistaa ajantasaisen tilannekuvan muodostamisen mistä valtakunnan osasta tahansa. Verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä mahdollistaa myös sen, että vastuuviranomaiset pystyvät ylläpitämään omia tietojaan, joita hätäkeskukset tarvitsevat 112-palveluiden tuottamisessa. Verkottuneeseen hätäkeskustietojärjestelmään liitettävät tekniset tukitoimet sekä käytön ohjeistus vähentävät paikallistuntemuksen merkitystä ilmoituksen käsittelyyn liittyvässä paikantamisessa, riskinarviossa, vasteenmäärittelyssä sekä hälyttämisessä. Verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä mahdollistaa yhtenäisen raportoinnin tuottamisen keskitetysti. Tavoite 2: Tukitoiminnot on selkeästi määritelty Toimenpiteet vastataan viranomaisten tukitarpeeseen lainsäädännön edellyttämien periaatteiden mukaisesti selkeytetään ja ohjeistetaan Hätäkeskuslaitoksen tarjoamat tukipalvelut yhteistyössä hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Tukitoiminnoilla tarkoitetaan lainsäädännössä säädettyjä pelastustoimelle, poliisille ja sosiaali- ja terveystoimelle niiden hälytystehtävien hoitamisen yhteydessä hätäkeskuksesta annettavia palveluita, jotka eivät liity hätäilmoituksen vastaanottamiseen, riskinarviointiin ja tehtävän välittämiseen. Viranomaisten tukitarpeeseen vastataan lainsäädännön edellyttämien periaatteiden mukaisesti joka puolella maata. Hätäkeskusten tarjoamien tukitoimien palvelutasoon eivät vaikuta viranomaisten omien resurssien tai olosuhteiden vaihtelu. Hätäkeskusten tukitoimien selkeyttäminen edellyttää myös yhteistyöviranomaisilta omien toimintamallien yhdenmukaistamista. Tukitoimien palvelutaso on riippuvainen hätäkeskusten resursseista. Vuosittain sovittavassa sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa määritellään myös tukitoimien palvelutaso. 17

18 Tavoite 3: Hätäkeskuslaitos on hyvin johdettu virasto Toimenpiteet laaditaan uusi johtamisja hallintomalli sekä työjärjestys kuvataan viraston keskeiset prosessit ja niihin liittyvät valtakunnalliset vastuut kehitetään esimiestoimintaa järjestämällä esimiehille suunnattuja koulutuksia. Sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavat yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen tavoitteiden asettamisesta vuositasolla tulosohjausprosessin välityksellä. Hätäkeskuslaitoksen johtaja vastaa tulosvastuullisena Hätäkeskuslaitoksen tavoitteiden saavuttamisesta. Uudessa johtamis- ja hallintomallissa kuvataan toiminnan kehittämisen periaatteet ja valtakunnalliset vastuut. Hätäkeskuslaitoksen toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi sovitaan työjärjestyksen mukaisesti. Esimiestyön laadukkuudesta huolehditaan mm. järjestämällä esimiesvalmennusta suunnitelmallisesti kaikille esimiestasoille. Hätänumero 112 apua kiireellisissä tilanteissa. Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitoksella tarkoitetaan virastoa, johon kuuluvat alueelliset hätäkeskukset, esikuntatoimintoja hoitava yksikkö sekä tarvittaessa muita yksiköitä. Hätäkeskuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat hätäkeskuspalveluiden tuottaminen ja siihen liittyvät pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille annettavat tukipalvelut. Uusi laki ja asetus hätäkeskustoiminnasta astuivat voimaan Uudella lailla edistetään väestön turvallisuutta, järjestetään uudelleen hätäkeskuspalveluiden tuottaminen sekä parannetaan palveluiden saatavuutta ja laatua. 18

19 Strategiset päämäärät 4Työyhteisön ja henkilöstön näkökulma Edistetään työhyvinvointia 19

20 Hätäkeskuslaitoksessa edistetään työhyvinvointia Tavoite 1: Hätäkeskuslaitoksessa henkilöstön työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat korkealla tasolla Toimenpiteet laaditaan henkilöstöstrategiaan perustuva työhyvinvointisuunnitelma vuosittain toteutetaan työhyvinvointisuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ja seurataan aktiivisesti työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden tasoa panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen kehitetään aktiivisesti työvuorosuunnittelua siten, että se tukee henkilöstön jaksamista. Työhyvinvoinnin edistäminen on pitkäjänteistä ja ennalta ehkäisevää työtä, ja vastuu toiminnasta kuuluu koko henkilöstölle. Tavoitteena on työn ja työympäristön kehittäminen, työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantaminen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistäminen. Työhyvinvointitoiminnan yleiset linjaukset määritellään henkilöstöstrategiassa sekä Hätäkeskuslaitoksen ohjeistuksella. Tavoite 2: Henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista Toimenpiteet määritellään henkilöstön osaamisvaatimukset organisaation toiminta-ajatuksesta, päämääristä ja strategioista lähtien laaditaan ammattikuvatarkastelun kautta määriteltävien osaamisvaatimusten pohjalta kehittämisohjelmat, jotka tukevat osaamisen kehittämistä uudistuneessa toimintamallissa etsitään aktiivisesti erilaisia toimintatapoja henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä. Henkilöstön osaamisella tarkoitetaan tietoja, taitoja ja muita valmiuksia sekä niiden soveltamista käytäntöön haluttujen päämäärien saavuttamiseksi. Henkilöstön osaamisvaatimukset määritellään organisaation toiminta-ajatuksesta, päämääristä ja strategioista lähtien. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja sidoksissa toiminnan vuosisuunnitteluun. Myös toimintaympäristön muutokset ja hätäkeskustoiminnan kehittäminen asettavat vaatimuksia osaamisen kehittämiselle, mutta ne tuovat myös uusia mahdollisuuksia henkilöstölle. Ammattikuvatarkastelun kautta määriteltävien osaamisvaatimusten pohjalta laaditaan kehittämisohjelmat, jotka tukevat osaamisen kehittämistä uudistuneessa toimintamallissa. Hätäkeskuslaitos tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa osaamistaan, mutta jokaisella on myös velvollisuus huolehtia omasta ammattitaidostaan ja kehittymisestään. Henkilöstöä arvostetaan. 20

21 Strategiset päämäärät Tavoite 3: Hätäkeskuslaitoksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa Kansalaisten ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma Tehostetaan auttamisen ketjua Toimenpiteet varmistetaan henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen liittyviin hankkeisiin kehitetään henkilöresurssien hallintaa huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Resurssien hallinnan ja talouden näkökulma Varmistetaan riittävät resurssit Hätäkeskuslaitos noudattaa strategian toimeenpanossa viraston henkilöstöstrategiassa kuvattuja henkilöstöpoliittisia periaatteita. Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke (HAK- MU) koordinoi henkilöstön tilanteeseen liittyvien selvitysten tekemistä yhdenmukaisesti kaikkien henkilöiden kohdalla. Uusiin tehtäviin sijoittuminen Hätäkeskuslaitoksessa on ensisijainen vaihtoehto. Muutoshankkeessa hyödynnetään valtionhallinnon organisaatiouudistuksiin liittyviä prosesseja sekä yhteistyötä paikkakuntien kanssa mahdollisuuksien mukaan. Organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma Keskitytään ydintehtäviin Työyhteisön ja henkilöstön näkökulma Edistetään työhyvinvointia 21

22 Strategiset päämäärät Tiivistelmä 22

23 Hätäkeskuslaitos tehostaa omalla toiminnallaan auttamisen ketjua Turvallisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tavoitteet Toimenpiteet Hätäkeskuslaitoksessa on käytössä yhdenmukaiset, valtakunnalliset toimintamallit. Toteutetaan valtakunnallinen, verkottunut hätäkeskusjärjestelmä. Ohjataan hätäpuhelut tarvittaessa vastuualueen ulkopuoliseen hätäkeskukseen. Yhtenäistetään operatiivinen ydintoiminta sekä hallinnolliset tukitoimet. Kehitetään eri toimipisteissä tuotettavalle palvelulle virastokohtaiset ja vakioidut toimintaprosessit. Yhtenäistetään toiminnan ohjeistus valtakunnallisesti. Hätäkeskuspalvelut toteutetaan luotettavasti. Osallistutaan kansalaisten yleisneuvontapalveluiden järjestämiseen ohjaavien ministeriöiden päätösten mukaisesti. Varmistetaan hätäkeskuspalveluiden häiriötön ja keskeytymätön toiminta kellon ympäri kaikkina päivinä. Kiinnitetään erityistä huomiota tekniikan ylläpitoon, toimiviin varajärjestelmiin sekä ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyteen. Varmistetaan koulutuksella ja teknisillä tukitoiminnoilla, että kansalaisilla on mahdollisuus pyytää kiireistä viranomaisapua molemmilla kotimaisilla kielillä. Hätäilmoitukset vastaanotetaan viivytyksettä ja hätäilmoitukset käsitellään laadukkaasti. Kohdennetaan käytettävissä olevat resurssit optimaalisesti (työvuorosuunnittelu, salitaktiikka). Johdetaan hätäpuhelut yhteen jonoon ja ylivuodot toteutetaan hallitusti käyttäen tarkoituksenmukaista, työskentelyä jouduttavaa tehtävänkäsittelyprotokollaa. Määritellään ydinprosessien keskinäiset prioriteetit. Varmistetaan henkilöstön palveluasenne mm. kohdennetulla koulutuksella. Viestitään aktiivisesti hätänumeron 112 oikeasta käytöstä yhteistyössä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. 23

24 Hätäkeskuslaitoksessa varmistetaan riittävät resurssit Talous ja resurssit Tavoitteet Toimenpiteet Hätäkeskusten yksikkökoko on optimaalinen. Hätäkeskusten määrää vähennetään siten, että perustetaan Hätäkeskuslaitokseen kuusi hätäilmoituksia vastaanottavaa toimipistettä, sekä yksi erityistehtäviin keskittyvä toimipiste. Hätäkeskustoiminta toteutetaan taloudellisesti. Uudistetaan Hätäkeskuslaitoksen rakenne vastaamaan taloudellisia resursseja. Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys on turvattu. Varmistetaan nykyisen henkilöstön pysyvyys ja uuden henkilöstön saatavuus. Parannetaan hätäkeskustyön tunnettuutta. Tuodaan esiin Hätäkeskuslaitosta kiinnostavana ja työntekijöistään hyvää huolta pitävänä organisaationa. Osallistutaan tutkintokoulutuksen kehittämiseen sekä kehitetään uralla etenemisen mahdollisuuksia. 24

25 Hätäkeskuslaitoksessa keskitytään ydintehtäviin Prosessit ja rakenteet Tavoitteet Toimenpiteet Verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä on käytössä. Hankitaan, toteutetaan ja käyttöönotetaan uusi hätäkeskustietojärjestelmä. Otetaan huomioon yhteistyöviranomaisten tarpeet tietojärjestelmän määrittelyssä ja toiminnallisuudessa. Tukitoiminnot on selkeästi määritelty. Vastataan viranomaisten tukitarpeeseen lainsäädännön edellyttämien periaatteiden mukaisesti. Selkeytetään ja ohjeistetaan Hätäkeskuslaitoksen tarjoamat tukipalvelut yhteistyössä hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Hätäkeskuslaitos on hyvin johdettu virasto. Laaditaan uusi johtamis- ja hallintomalli sekä työjärjestys. Kuvataan viraston keskeiset prosessit ja niihin liittyvät valtakunnalliset vastuut. Kehitetään esimiestoimintaa järjestämällä esimiehille suunnattuja koulutuksia. 25

26 Hätäkeskuslaitoksessa edistetään työhyvinvointia Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Tavoitteet Toimenpiteet Hätäkeskuslaitoksessa henkilöstön työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat korkealla tasolla. Laaditaan henkilöstöstrategiaan perustuva työhyvinvointisuunnitelma vuosittain. Toteutetaan työhyvinvointisuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ja seurataan aktiivisesti työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden tasoa. Panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen. Kehitetään aktiivisesti työvuorosuunnittelua siten, että se tukee henkilöstön jaksamista. Henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista. Määritellään henkilöstön osaamisvaatimukset organisaation toiminta-ajatuksesta, päämääristä ja strategioista lähtien. Laaditaan ammattikuvatarkastelun kautta määriteltävien osaamisvaatimusten pohjalta kehittämisohjelmat, jotka tukevat osaamisen kehittämistä uudistuneessa toimintamallissa. Etsitään aktiivisesti erilaisia toimintatapoja henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä. Hätäkeskuslaitoksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Varmistetaan henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Kehitetään henkilöresurssien hallintaa huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. 26

27 Strategiska mål Sammandrag 27

28 Genom sin egen verksamhet effektiviserar Nödcentralsverket hjälpkedjan Säkerhet och samhälleliga effekter Målsättningar Åtgärder Vid Nödcentralsverket tillämpas enhetliga, rikstäckande verksamhetsmodeller. Ett rikstäckande nätverk för nödcentralssystemet bildas. Nödsamtalen dirigeras vid behov till en nödcentral utanför ansvarsområdet. Den operativa kärnverksamheten och de administrativa stödåtgärderna förenhetligas. Vid de olika verksamhetsställena utvecklas verkspecifi ka och standardiserade verksamhetsprocesser för servicen som ska produceras. Verksamhetsanvisningarna förenhetligas på riksnivå. Nödcentralstjänsterna förverkligas på ett tillförlitligt sätt. Deltagande i organiseringen av den allmänna rådgivningen för medborgarna enligt de styrande mnisteriernas beslut. En störningsfri och oavbruten verksamhet inom nödcentralsservicen dygnet runt alla dagar säkerställs. Särskild uppmärksamhet fästs vid att upprätthålla tekniken, att reservsystemen fungerar samt att det fi nns tillräckligt med yrkeskunnig personal. Genom utbildning och tekniska stödåtgärder säkerställs att medborgarna kan begära akut handräckning på både fi nska och svenska. Nödmeddelandena tas emot utan dröjsmål och behandlas på ett högklassigt sätt. De tillgängliga resurserna allokeras optimalt (planering av arbetsskift, saltaktik). Nödsamtalen dirigeras till en kö, och överbelastning hanteras kontrollerat enligt ett ändamålsenligt protokoll för uppgiftshanteringen som påskyndar arbetet. De centrala prioriteringarna i kärnprocessen fastställs. Personalens serviceinställning säkerställs bl.a. genom riktad utbildning. I samarbete med andra säkerhetsaktörer ges aktivt information om rätt användning av nödnumret

29 Inom Nödcentralsverket säkerställs tillräckliga resurser Ekonomi och resurser Tavoitteet Målsättningar Toimenpiteet Åtgärder Storleken på nödcentralernas enheter är optimal. Antalet nödcentraler minskas så att det inom Nödcentralsverket inrättas sex verksamhetsställen som tar emot nödmeddelanden och ett verksamhetsställe som fokuserar på specialuppgifter. Nödcentralsverksamheten förverkligas på ett ekonomiskt effektivt sätt. Nödcentralsverkets struktur förnyas så att den motsvarar de ekonomiska resurserna. Tillräckligheten av kompetent personal har säkerställts. Den nuvarande personalens permanens och tillgången på ny personal säkerställs. Kännedomen om arbetet på nödcentralerna förbättras. Nödcentralsverket framförs som en intressant organisation som tar väl hand om sin personal. Deltagande i utvecklingen av examensutbildningen samt utveckling av möjligheterna till avancemang i karriären. 29

30 Vid Nödcentralsverket fokuserar man på kärnuppgifterna Processer och strukturer Målsättningar Åtgärder Ett nätverksintegrerat datasystem används av nödcentralerna. Ett nytt datasystem för nödcentralerna skaffas, införs och tas i bruk. Samarbetsmyndigheternas behov beaktas då datasystemet och dess funktion slås fast. Stödfunktionera är klart definierade. Myndigheternas behov av stöd uppfylls enligt principerna i lagstiftningen. De stödtjänster som tillhandahålls av Nödcentralsverket klarläggs och anvisningar om dessa sammanställs i samarbete med myndigheterna som deltar i nödcentralsverksamheten. Nödcentralsverket har en bra ledning. En ny lednings- och förvaltningsmodell samt en arbetsordning utarbetas. Verkets centrala processer och de anknytande rikstäckande ansvarsfrågorna beskrivs. Chefsverksamheten utvecklas genom att organisera riktade utbildningar för cheferna. 30

31 Inom Nödcentralsverket främjas arbetshälsan Utveckling av personalresurserna Målsättningar Åtgärder Inom Nödcentralsverket ligger personalens arbetshälsa och arbetsbelåtenhet på en hög nivå. Årligen sammanställs en arbetshälsoplan som grundar sig på personalstrategin. Åtgärderna i arbetshälsoplanen genomförs och nivån på arbetshälsan och arbetsbelåtenheten följs aktivt upp. Man satsar på bl.a. utveckling av arbetsgemenskapsfärdigheterna. Planeringen av arbetsskiften utvecklas aktivt så att den stöder personalens arbetsförmåga. Personalen har hög yrkeskompetens. Kompetenskraven för personalen fastställs utifrån organisationens verksamhetsidé, målsättningar och strategier. Genom en granskning av arbetsbeskrivningen sammanställs utifrån de kompetenskrav som ska fastställas utvecklingsprogram som stöder utvecklingen av kompetensen i den förnyade verksamhetsmodellen. Olika verksamhetskoncept söks aktivt i syfte att upprätthålla och utveckla personalens yrkeskompetens. Självständig utveckling av kompetensen stöds. Vid Nödcentralsverket iakttas god personalpolitik. Personalens deltagande i projekt i anknytning till utveckling av verksamheten säkerställs. Förvaltningen av personalresurserna utvecklas med hänsyn till förändringarna i verksamhetsmiljön.

32

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Ari Ekstrand laatupäällikkö. 112.fi

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Ari Ekstrand laatupäällikkö. 112.fi Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Ari Ekstrand laatupäällikkö Esityksen sisältö Auttamisen ketju Hätäkeskuslaitos uudistuu Hätäkeskuslaitos lukujen valossa

Lisätiedot

Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017

Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017 Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017 Marko Nieminen Hätäkeskuspalveluiden johtaja Hätäkeskuslaitos Hätäilmoitukset 2016 Hätäilmoitukset yhteensä: 2 665 000 Hätäpuheluja: 2

Lisätiedot

HAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta. Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa.

HAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta. Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa. Lausunto HAK-1711089 1 (5) Sisäministeriö Kirjaamo kirjaamo@intermin.fi Sisäministeriön lausuntopyyntö 2.11.2017 (SMDno-2016-1495) HAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 344/3.1.1/2008 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 Liite 1b 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE... 2 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö Pelastusosasto PL Valtioneuvosto LAUSUNTO

Sisäasiainministeriö Pelastusosasto PL Valtioneuvosto LAUSUNTO 1 Sisäasiainministeriö Pelastusosasto PL 26 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO 2009-09-02 ASIA: Tehy ry:n ja Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Sisaministerio Inrikesministeriet

Sisaministerio Inrikesministeriet 1(7) Sisaministerio Inrikesministeriet SMDno-2018-1804 HATAKESKUSLAITOS tulossopimus 2019 Sisaministerion visio Vuonna 2030 Suomi on maailman turvallisin maa seka kaikille yhta tun/allinen. Edistyksellinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen viestintästrategia 2010 2015

Hätäkeskuslaitoksen viestintästrategia 2010 2015 Hätäkeskuslaitoksen viestintästrategia 2010 2015 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lähtökohdat... 4 Viestinnän periaatteet ja käsitteet... 6 Viestinnän strateginen rooli... 8 Viestintä perustuu yhteiselle

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia 2016 2020 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu HAK 2016 86 Sisällys Johdanto 3 1 Johtamisemme on oikeudenmukaista ja perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen 5 Tavoitteet...

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA. Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja

HALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA. Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja HALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja 26.3.2019 GROUND ZERO (palattu ns. lähtöruutuun) MAKU-SOTE KAATUI MITÄ SEURAA- VAKSI? EDUSKUNTA-

Lisätiedot

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu 26.5.2016 Lasse Ilkka Ensihoitopalvelun toimintaympäristön muutokset Potilasjakauman muutokset Hätäkeskustoiminnan muutokset Sosiaali-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT 12.11.2013 2 Hätäkeskustoiminta Suomessa EU-alueen yhteinen hätänumero auttaa

Lisätiedot

KONCERNDIREKTIV KONSERNIOHJE

KONCERNDIREKTIV KONSERNIOHJE KONCERNDIREKTIV KONSERNIOHJE 47 Verksamhet i kommunens dottersammanslutningar och koncerndirektiv Genom ägarstyrningen ska det ses till att kommunkoncernens fördel som helhet beaktas i verksamhet i kommunens

Lisätiedot

Hatakeskuslaitoksen tulostavoiteasiakirja 2018

Hatakeskuslaitoksen tulostavoiteasiakirja 2018 Sisaministerio SMDno-2017-82 Sosiaali-ja terveysministerio Hatakeskusiaitos Hatakeskuslaitoksen tulosasiakirja 2018 Viraston toiminta-ajatus, arvotja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hatakeskuslaitoksen

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 318 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle

Lisätiedot

Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan

Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan 1 Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan 112.fi Sisällys Innehåll Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2013

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2013 Sisäasiainministeriö 1 (13) 24.1.201 3 SMDno/2012/1501 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2013 Postioso~e ' PL 26 00023 Val tioneuvosto Käyntiosoitteet:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012 Sisäasiainministeriö 27.1.2012 id7005076 1 (11) 02.02 SMDno/2011 /1169 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012 Postiosoite: PL 26 00023 Valtioneuvosto

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY:n LAUSUNTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HÄTÄKESKUSTOIMINNASTA

SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY:n LAUSUNTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HÄTÄKESKUSTOIMINNASTA LAUSUNTO (HE 262/2009) 14.5.2010 Hallintovaliokunta Eduskunta SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY:n LAUSUNTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HÄTÄKESKUSTOIMINNASTA Turvallisuus ja perustuslailliset

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15 Sivu /5 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 7.3.206 klo 2.00 2.4.206 klo 6.5 Diaarinumero: 94/575/206. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite Y-tunnus

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategia 2013 2015 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu HAK/2013/518 Sisällys Johdanto 3 1 Johtaminen ja esimiestyö 5 Kuvaus... 5 Tavoitteet... 7 Toimenpiteet... 7 2 Työnantajakuva

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812

SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812 SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812 24.9.2010 Eduskunnan hallintovaliokunnalle SELVITYS HÄTÄKESKUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANOSTA 1. JOHDANTO Valtioneuvosto asetti vuonna 2007 antamassaan selonteossa

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa:

Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa: Lausunto HAK-167089 1 (5) Eduskunta Hallintovaliokunta Viite: Asiantuntijalausuntopyyntö 20.9.2016 HAK; Hätäkeskuslaitoksen lausunto pelastuslain ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annettavan

Lisätiedot

Risen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet

Risen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet Risen strategiakartta Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle -2021 Vuoden toimenpiteet Arvot Perustehtävä Keskeiset tavoitteet Visio Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kulmakivet Valmennamme rikoksettomaan

Lisätiedot

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista 2009, , 2014 ja 2016

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista 2009, , 2014 ja 2016 Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista 2009, 2011-2012, 2014 ja 2016 3,43 3,44 3,30 3,33 3,40 3,47 3,15 3 4 3,81 3,76 3,72 3 3,36 3,45 3,84 4,10 4,15 3,84 3,91 4,13 4,21 6 Pelastustoimi

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TIEDOTUSVÄLINEILLE HÄTÄKESKUSLAITOS PERUSTIETOA HÄTÄKESKUSLAITOKSESTA JA HÄTÄNUMEROSTA

TIEDOTUSVÄLINEILLE HÄTÄKESKUSLAITOS PERUSTIETOA HÄTÄKESKUSLAITOKSESTA JA HÄTÄNUMEROSTA TIEDOTUSVÄLINEILLE HÄTÄKESKUSLAITOS 2010 www.112.fi PERUSTIETOA HÄTÄKESKUSLAITOKSESTA JA HÄTÄNUMEROSTA Sisällysluettelo 1. Hätäkeskuslaitos VIRASTONA 3 1.1 Hätäkeskuslaitoksen strategia 2015 4 1.1.1 TOTI

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Kajaanin Mamsellin toimintastrategia

Kajaanin Mamsellin toimintastrategia Kajaanin Mamsellin toimintastrategia 2017 2018 Missio Kajaanin Mamselli tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluja sekä muita asiakkaan prosesseja tukevia palveluja. Palveluiden

Lisätiedot

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen

Lisätiedot

VRK strategia

VRK strategia VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Strateginen tavoitteemme on varmistaa tulevaisuudessa riittävät resurssit hätäkeskustoiminnalle ja keskittyä ydintehtäviin.

Strateginen tavoitteemme on varmistaa tulevaisuudessa riittävät resurssit hätäkeskustoiminnalle ja keskittyä ydintehtäviin. 1 Suomen hätäkeskustoiminnan malli on edelläkävijä kansainvälisesti tarkasteltuna. Suomalaiset ja Suomessa oleskelevat ihmiset saavat yhden hätänumeron 112 kautta apua kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa.

Lisätiedot