MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2012

2 SISÄLLYS 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus s Vaikuttavuus s Toiminnan vaikuttavuus s Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus s Toiminnallinen tehokkuus s Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus s Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus s Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus s Tuotokset ja laadunhallinta s Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet s Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu s Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen s Tilinpäätösanalyysi s Rahoituksen rakenne s Talousarvion toteutuminen s Tuotto- ja kululaskelma s Tase s Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma s Arviointien tulokset s Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä s Talousarvion toteutumalaskelma s Tuotto- ja kululaskelma s Tase s Liitetiedot s Allekirjoitus s. 94 1

3 Museoviraston organisaatio alkaen 2

4 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vaikka Museovirasto on saanut sopeutettua toimintansa supistettuihin talouskehyksiin, henkilöstöresurssien väheneminen vaikeuttaa toimintaa merkittävästi. Toiminnalliset painopisteet ja asiakaspalvelutoimintojen merkitys on jouduttu arvioimaan uudelleen. Kulttuuriympäristön suojelussa on keskitytty viranomaistoimintaan ja panostusta yhteiskunnallisesti vaikuttavaan toimintaan ja kehittämiseen on jouduttu vähentämään. Asiakaspalvelun näkökulmasta merkittävä strateginen valinta on ollut se, että Suomen kansallismuseon ylläpitämissä kohteissa on keskitytty vain kansallisesti merkittävimpien kohteiden toimintaan. Ratkaisu on heikentänyt Suomen kansallismuseon mahdollisuuksia välittää kulttuuriperintötietoa. Museovirasto hallinnoi laajoja kulttuuriperintökokoelmia, jotka palvelevat paitsi viraston omaa toimintaa myös laajoja tutkijapiirejä. Resurssien supistumisen vuoksi on jouduttu lyhentämään avoinnaoloaikoja sekä museoissa että kirjasto- ja arkistopalveluissa. Talouden ja toiminnan sopeuttamisen yhteydessä on käyty läpi talousarvion kaikki toimintamenot sekä pyritty kasvattamaan tuloja mahdollisimman paljon. Museoviraston resursseja ei ole enää mahdollista vähentää ilman merkittäviä toimintojen lakkauttamisia. Resurssien vähentäminen johtaisi lainsäädännöllisiin muutoksiin ja Museoviraston koko tehtäväkentän muuttamiseen. Lisäleikkaukset vaarantaisivat kansallisen kulttuuriperintötyön ja johtaisivat laiminlyönteihin kulttuuriperinnön vaalimisessa sekä vaarantaisivat mahdollisuuksia toteuttaa kansainvälisiä kulttuuriperintösopimuksia. Toiminnan, talouden ja toimintaympäristön muutokset Museoviraston toimintaympäristössä tapahtui vuoden 2012 aikana merkittäviä muutoksia. Museoviraston talouteen ilmaantui 2012 synkkiä pilviä. Eduskunta hyväksyi vuoden 2012 talousarvioksi 19,9 miljoonaa euroa. Päätös merkitsi noin 3 miljoonan euron toimintamäärärahavähennystä. Talouden ongelmaa lisäsi Kansallismuseon hallinnansiirtoon liittynyt vuokramäärärahan vajaus. Talouden ja toiminnan sopeuttamistoimien painopiste on ollut vuodessa 2012, mutta sopeuttaminen jatkuu ainakin vielä koko vuoden 2013 ajan. Museovirasto käynnisti marraskuussa 2011 yhteistoimintaneuvottelut tuotannollista ja taloudellisista syistä toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi uuteen määrärahakehykseen. Ratkaisut sopeuttamistoimista tehtiin helmikuun loppuun mennessä. Sopeuttamistoimet johtivat 15 avoimen viran lakkauttamiseen, 10 henkilötyövuoden vähentämiseen kausityövoimasta ja 17 viranhaltijan irtisanomiseen. Eläkkeelle siirtyi siirtymäkausien jälkeen 10 työntekijää. Yhteensä Museovirastosta vähennettiin 52 henkilötyövuotta. Vähennysten jälkeen Museoviraston henkilökunnan määrä oli virka- tai työsuhteista työntekijää ( ). Samaan aikaan henkilövähennysten kanssa arvioitiin myös määräaikaisen henkilökunnan määrän tarve. Määräaikaisia henkilötyövuosia vähennettiin yhteensä 69 (-50,9 %). 3

5 Talouden ja toiminnan supistamisesta seurasi vuonna 2011 toteutetun organisaation sopeuttaminen uusiin olosuhteisiin. Museoalan kehittämisosasto lakkautettiin ja toiminnat siirrettiin kehittämispalvelujen osalta tukipalveluihin ja tiedonhallinnan osalta Arkisto- ja tietopalveluosastoon. Samalla arkistopalvelujen asiakaspalveluaikoja jouduttiin supistamaan. Kulttuuriympäristön suojeluosaston Pohjois- ja Itä-Suomen suojeluyksiköt yhdistettiin ja Kulttuuriympäristönhoito-osaston dokumentointiyksikkö yhdistettiin Restaurointi -yksikköön. Kansallismuseon alaisia museoita lakkautettiin ja avoinna olo aikoja supistettiin. Kansallismuseon rakenteiden ja toimintamallin sopeuttaminen käynnistyi syksyllä 2012 ja uudistus saatetaan loppuun vuoden 2013 aikana. Museoviraston toimitilaratkaisussa siirryttiin Kulttuuritalon tilojen peruskorjausvaiheeseen. Tilat valmistuivat vuoden vaihteessa ja Museovirasto aloitti sisustus- ja muuttosuunnittelun. Syksyllä 2012 laadittiin Kansallismuseon tilojen tulevaisuussuunnitelma, joka esiteltiin opetus- ja kulttuuriministeriölle marraskuussa Kansallismuseon maanalaisten tilojen rakentaminen jatkui edelleen ja tilat valmistuivat vuoden 2013 alkupuolella. Ratkaisu Kansallismuseon kiinteistön hallinnansiirrosta Senaatti-kiinteistöille tehtiin joulukuussa 2011 ja hallinnansiirto toteutettiin alkaen. Museoviraston kiinteistöstrategia valmistui jo vuonna Sen seurauksena valtiovarainministeriö asetti työryhmä suunnittelemaan valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistökannan hallinnan järjestämistä. Työryhmän mietintö valmistui keväällä Opetus- ja kulttuurivirasto asetti syksyllä 2012 työryhmän laatimaan esitystä Museoviraston kiinteistöjen hallinnasta. Työryhmän esitys valmistuu maaliskuussa Museovirasto on ollut keskeisenä toimijana Sitran Julkisen johtamisen ohjelman rahoituksella käynnistetyssä kehittämishankkeessa Museot hyvinvoinnin edistäjinä. Tavoitteena on ollut perusteiden luominen uudenlaisille yhteistoiminnalle tuotettaessa asiakkaille palveluita monen toimijan organisaatioissa. Hankkeen piloteiksi valittiin Merikeskus Vellamo ja Hämeenlinnan Linnanniemi. Museo 2015 hanke museoiden kokoelmienhallinnan tietojärjestelmien uudistamiseksi on jatkunut Museoviraston ja Suomen museoliiton yhteishankkeena opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella. Kuvakokoelmat on huolehtinut edelleen journalistisen kuva-arkiston suunnitteluhankkeesta. Kansallismuseon vastuulla on ollut TAKO-hankkeen eli nykyajan dokumentointi-hankkeen koordinointi ja edistäminen. Budjettileikkauksen aiheuttamat muutokset edellyttivät tehostettua viestintää, koulutusta ja tukitoimia. Avoimen, nopean ja selkeän sisäisen viestinnän tavoitteena oli varmistaa muutosten toteutuminen mahdollisimman hyvin, hälventää epätietoisuutta ja pelkoa sekä luoda selviytymistä edesauttavaa yhteishenkeä. Muutoksia käsiteltiin sekä koko henkilökunnalle järjestetyissä tiedotus- ja keskustelu tilaisuuksissa että osasto- ja yksikkökohtaisissa muutoskeskusteluissa. Viraston esimiehille tarjottiin tietoa, keskustelumahdollisuutta ja vertaistukea esimieskokouksissa. Heille annettiin myös irtisanomisiin liittynyttä koulutusta. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettiin muutostukipaketti irtisanotuille ja töihin jääneille. Myös media- ja sidosryhmäviestinnässä kerrottiin avoimesti ja nopeasti Museovirastoa uhkaavasta tilanteesta, sen syistä, vaikutuksista, ratkaisuista ja selviytymiseen tarvittavis- 4

6 ta toimenpiteistä sekä niiden vaikutuksista viraston toimintaan, asiakaspalveluun, viranomaistyöhön ja sidosryhmäyhteistyöhön. Museoviraston viestintästrategia päivitettiin ja sosiaalisen median ohjeistus laadittiin. Viraston osallistuminen ja läsnäolo sosiaalisessa mediassa kasvoi vuoden aikana räjähdysmäisesti. Tulostavoitteiden toteutuminen Vuosi 2012 oli Museoviraston uudistusten kannalta poikkeuksellisen merkittävä. Edellisen vuoden aikana toteutettu organisaatiouudistus ja henkilöstöjärjestelyt onnistuivat erinomaisesti. Tiukentuneella talouskehyksellä ja resurssien vähentämisellä tulee kuitenkin olemaan vaikutuksia Museoviraston kykyyn palvella asiakkaitaan ja mahdollisuuksiin vastata kansallisen kulttuuriperinnön turvaamisesta. Nämä vaikutukset eivät näkyneet merkittävästi vielä vuoden 2012 aikana. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen on haavoittanut kaikkein pahiten Kulttuuriympäristön suojelutoimintaa. Lausuntojen valmistelu on vaarantunut jossain määrin ja erityisesti suojelurekisterien ylläpitoon ei ole voitu osoittaa riittävästi voimavaroja. Kansallismuseon ylläpitämistä museoista lakkautettiin Kuusiston, Pukkilan ja Anjalan kartanomuseot, Kotkaniemen museo, Paikkarin torppamuseo ja Yli-Lauroselan talomuseo. Suomenlinna-museon hoito järjestettiin niin, että Museovirasto / Suomen kansallismuseo huolehtii museon perusnäyttelystä ja Ehrensvärd Seura museon avoinna pidosta, esittelystä, museokaupasta ja kahvilatoiminnasta. Tehtävä- ja kustannusjaosta tehtiin sopimus Ehrensvärd Seuran, Suomenlinnan hoitokunnan ja Museoviraston välillä. Kansallismuseontoimintaa alettiin keskittää aikaisempaa voimakkaammin päärakennukseen, Cygnaeuksen galleriaan, Hvitträskiin, Louhisaaren linnaan sekä Hämeen linnaan ja Olavinlinnaan. Yli-Lauroselan talomuseon, Paikkarin torpan ja Kotkaniemen museoiden avoinna pito hoidettiin kuntien ja järjestöjen avulla. Lamminahon ja Lyytikkälän talomuseoiden avoinnapito hoidettiin edelleen Vaalan kunnan ja Lyytikkälä Säätiön toimesta. Museoiden kävijämääriin toiminnan supistukset eivät vaikuttaneet ja etenkin museoiden tulot ovat kehittyneet myönteisesti. Työhyvinvointiin kiinnitettiin kriittisessä tilanteessa huomiota huomattavan paljon. Työterveyshuollossa toteutettu kokonaisvaltainen uudistus osoittautui sekä toiminnallisesti että taloudellisesti onnistuneeksi. Henkilöstöhallinnon prosesseja uudistettiin aikaisempaa joustavammaksi ja taloudellisemmaksi. Samalla järjestettiin työpaikkaruokailua ja otettiin käyttöön kulttuuri- ja liikuntasetelit. Kertomusvuoden aikana laadittiin myös suunnitelma etätyön tekemisestä. Museovirasto onnistui tiukentuneen talouden haasteista joka tapauksessa erinomaisesti. Tavoitteeksi otettiin tiukka menotalous ja mahdollisuus siirtää säästyneitä toimintamäärärahoja seuraaville vuosille niin, että ainakin vielä vuonna 2015 voidaan rahoittaa sopeuttamiseen tarkoitetuilla määrärahoilla sellaisia toimintoja, joiden lopettaminen välittömästi ei ole mahdollista. Vuoden 2012 työtyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että Museovirasto on myös henkilökunnan mielestä onnistunut sopeuttamistoimissa. Työtyytyväisyysindeksi on noussut korkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin, mitä voi pitää erinomaise- 5

7 na saavutuksena vaikeassa tilanteessa. Viraston johdon tavoitteena on parantaa työtyytyväisyyttä edelleen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä* 2 Viraston mukanaolo politiikkaohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa** x - x - x - x - * Resurssit koostuvat Museoviraston budjettivaroista ml. lisäbudjetit, jaettavista avustuksista, investointimäärärahoista sekä käytettävissä olevista työllisyys- ja RISE-resursseista. ** Keskeisillä ohjelmilla tarkoitetaan toimialan valtakunnantason, ministeriötason sekä tarvittavissa määrin maakuntatason ohjelmia, lakeja valmistelevia ryhmiä sekä EU- ja EN-tason komiteoita. Mukanaolo merkitsee vähintään valmistelu- tai muiden työryhmien jäsenyyksiä. Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien toteutumaa arvioidaan suunnittelukaudella kahdesti, vuosina 2011 ja Viraston mukanaolo politiikka-ohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa sekä työryhmissä Viraston mukanaolon määrään keskeisissä ohjelmissa arvioivaan laadulliseen tavoitteeseen ei aseteta määrällistä tavoitetta, mutta toteutumaa arvioidaan suunnittelukaudella kahdesti, vuosina 2011 ja Vaikuttavuuden mittareita ei erikseen arvioitu vuonna tot tot tavoite 2012 tot. 3 Museoiden kävijämäärä Medianäkyvyyden määrä Laatumuuttujien kehitys Kokonaiskävijämäärältään Kansallismuseo ja sen yhteydessä toimivat museot ylsivät lähelle asetettua tavoitetta, siitä huolimatta, että luvusta puuttuvat säästösyistä suljetut 5 museota ja Suomenlinna -museo (2011 yhteensä n kävijää) sekä kaksi korjattavana olevaa museota. Kansallismuseon kävijämäärä oli viimeisistä 10 vuodesta kolmanneksi paras ja Suomen merimuseokin pääsi tavoitteeksi asetettuun :een. Kesämuseoiden kävijämäärissä oli Seurasaarta lukuun ottamatta pientä laskua ja Kulttuurien museossakin kävijämäärä laski, toiminnan suuntauduttua tulevaan muuttoon. Uudelleen avatussa 6

8 Tamminiemessä kävi sen sijaan 9 kk aikana asiakasta. Mikäli kävijämäärää käytetään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarina, tulos oli kaikkiaan hyvä. Medianäkyvyyden seurantaan ja julkisuuden laadun mittaamiseen ei voitu kustannussyistä käyttää maksullista seurantajärjestelmää. Googlettamalla tehdyn seurannan perusteella mediatiedotteet ylittivät hyvin uutiskynnykset. Toiminnallinen tehokkuus Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2012 ja toteutumatiedot 2010 tot tot tavoite 2012 tot. 6, 8 Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, 3,16 2,44 2,95 2,84 e 7, 9 Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, 2,43 2,16 2,25 3,13 e 10 Henkilötyövuodet* Organisaatiomuutoksen jälkeen seurataan yhdistettyjä museo- ja linnassakäynnin keskilukuja. Keskitulo ylitti keskihinnan ensimmäistä kertaa seurantakaudella. Suomen kansallismuseon kaikkien museoiden ja linnojen käynnin keskihinta eli käynnin kustannus laski alle asetetun tavoitteen. Museo- ja linnassakäynnin keskitulo puolestaan nousi asetettua tavoitetta korkeammaksi. Keskihintaa laskivat henkilöstömenojen pienentyminen ja nousseet kävijämäärät. Keskituloa nosti maksupolitiikan muuttaminen erikoismuseoissa, joissa vain alle 7-vuotiaat lapset pääsevät sisään ilmaiseksi. Museovirasto käynnisti neuvotteluesityksellään yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut Museoviraston henkilöstön vähentämisestä enintään 60 henkilöä vuoden 2012 aikana tuotannollisista ja taloudellisista syistä tai vastaavien kustannussäästöjen saavuttamiseksi muilla tavoin. Taloudelliset syyt perustuivat hallituksen päätökseen vähentää viraston toimintamenomäärärahoja 3 miljoonaa euroa. Tuotannollisten syiden perusteena oli 3 miljoonan euron säästövelvoitteen aiheuttama tarve järjestää tehtäviä uudelleen. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Neuvottelujen tuloksena todettiin 55 henkilötyövuoden vähentämistarve. Johtoryhmäkäsittelyn jälkeen ratkaisuna oli, että Museoviraston henkilökuntaa on vähennettävä 52 henkilötyövuoden verran. Vähennykset toteutettiin irtisanomalla taloudellisista ja tuotannollisista syistä 17 henkilöä ja lakkauttamalla 15 avoinna ollutta tehtävää. Lisäksi Kansallismuseosta vähennettiin määräaikaista työvoimaa kymmenen henkilötyövuoden verran ja kymmenen henkilöä ilmoitti eläkkeelle siirtymisestään vuosien aikana. Museoviraston henkilötyövuositavoitteeksi vuodelle 2012 oli asetettu 337. Se alitettiin selvästi. Henkilötyövuosien määrä aleni vuodesta ,2 henkilötyövuotta eli - 18,7 prosenttia. 7

9 Tulossopimuksen tulostavoitteet 2010 tot tot tavoite 2012 tot. 11 Kirjaston asiakaspalveluun käytetty työaika (tuntia) / lainat ulkopuolisille 0,047 0,014 0,060 0,039 Kirjaston lainaustoiminnan tuottavuus näytti tunnusluvun mukaan nousseen voimakkaasti 2010, mutta tämä johtui siitä, että kirjastossa ei ollut asiakaspalvelua loppuvuodesta. Kirjasto oli suljettuna asiakkailta muuton takia vuoden 2011 alkupuoliskon. Asiakkaat saivat muuton ajaksi pitkät laina-ajat ja pystyivät uusimaan lainojaan, joten lainoja oli kuitenkin paljon. Lainaustoiminnan tuottavuutta ei ollut tarkoituksenmukaista mitata vuonna V lainaustoiminnan tuottavuus näytti kuitenkin todellista nousua ja oli tavoitettakin selvästi parempi. Lainausmäärä oli verrattain suuri ja samanaikaisesti asiakaspalveluaikoja lyhennettiin ARTI-osaston henkilöresurssien takia, mikä johti palvelussa tuottavuuden kasvuun. Tuotokset ja laadunhallinta Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2012 ja toteutumatiedot 2010 tot tot tavoite 2012 tot. 12 Käynnit* MV:n verkkosivuilla Lausuntojen käsittelyaika, pv Museoiden kokonaiskävijämäärä Museoiden maksavien kävijöiden 46,45 % 40,2 % 50 % 52 % osuus 16 Museoiden alle 18-vuotiaiden 24,1 % 19 % 22 % 17,51 % osuus kävijöistä 17 Linnojen kokonaiskävijämäärä Linnojen maksavien kävijöiden osuus 88,7 % 88,2 % 82 % 62 % 19 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 20 Esinetietojen digitointiaste** 30 % 39,9 % 50 % 45 % * Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. ** Esine- ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä kokoelmayksikköä ja kuvaa. Museoviraston verkkosivuilla ( oli lähes käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kulttuuriympäristön tulosalueen tavoitteeksi asetettu keskimääräinen läpimenoaika alitettiin kymmenellä vuorokaudella (45/35 vrk). Syynä oli osaston toiminnan voimakas 8

10 keskittäminen viranomaistoimintaan, vaikka Museoviraston viranomais- ja asiantuntijatehtävien voimavarat vähenivät edellisvuoden tapaan. Hyvän hallinnon tavoitteiden ja oikeusvarmuuden takia virasto ei ole pitänyt mahdollisena viivyttää tai heikentää laadullisesti maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Painotus ei kuitenkaan vastaa keskushallinnon perusluonnetta, ja alan kehittäminen ja toimintaympäristön seuranta ovat vakavasti kärsineet tilanteesta. Maakuntamuseoiden kanssa solmittujen yhteistyösopimusten vaikutus säilyi ennallaan. Museot onnistuivat nostamaan maksaneiden kävijöiden määrän tavoitetasolle (52%), samalla kuin alle 18-vuotiaiden kävijöiden prosentuaalinen määrä väheni (17,51%). Merimuseossakin aikaisemmin alhainen maksavien kävijöiden määrä nousi eli kehittyi oikeaan suuntaan. Linnojen maksavien kävijöiden osuus oli 62 % eli se alitti tavoitteen (82 %) reippaasti. Syynä tähän on laskutavan muutos. Kävijämäärät lasketaan nyt samalla tavoin kuin muuallakin Kansallismuseossa. Linnojen yhteinen kävijämäärä laski ja jäi alle tavoitetason. Olavinlinnassa kävijämäärä jakautuu kuitenkin aikaisempaa tasaisemmin koko vuoden ajalle. Yleisenä huomiona eri kohteissa on havaittu venäläisten kävijöiden kasvanut määrä, mikä asettaa uusia vaatimuksia kohteiden venäjänkielisten palvelujen tarjonnalle. Pienentyneestä kävijämäärästä huolimatta linnojen taloudellinen tulos on kasvanut, ja toiminnallista tehokkuutta voidaan pitää erittäin hyvänä. Tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja pyrittiin entistä enemmän julkaisemaan sähköisenä, koska painettujen julkaisujen kustannukset ovat korkeat eikä kaikilla ole menekkiä. Julkaisuvaraston määrää saatiin pienennettyä huomattavasti, n kirjalla. Museoviraston vetämä Journalistinen kuva-arkisto hanke on saanut merkittäviä lahjoituksia ja sen kokoelma on karttumassa suunnitelman mukaisesti. Kokoelmissa on nyt Maaseudun Tulevaisuuden lehtiarkisto, valokuvaaja Kari Pulkkisen ja valokuvaaja Lauri Sorvojan kokoelmat sekä kuvatoimisto PressFoton kuva-aineisto. Lahjoitusten kuvamäärä on yhteensä noin 3 miljoonaa kuvaa. Tulossopimuksen tulostavoitteet 2010 toteutuma 2011 toteutuma 2012 tavoite 2012 toteutuma 21 Valokuvien sähköisen luetteloinnin 4,8 % 5,1 % 5,0 % 5,2 % aste* 22 Sähköisesti luetteloitujen esineiden 1,7 % 2,7 % 7 % 2,7 % saatavuus internetissä % 23 Sähköisesti luetteloitujen kuvien 1,4 % 1,4 % 1,5 % 1,5 % saatavuus internetissä % 24 Hoidetut muinaisjäännökset, lkm Museoviraston myöntämin hoitoluvin hoidetut muinaisjäännös- kohteet, lkm 26 Määräajassa annetut lausunnot, 81 % 78 % 60 % 79 % 9

11 % 27 Käynnit** muissa verkkopalveluissa *** (Rakennusperinto.fi, Mu- seoverkko, Kulttuuriymparisto.nba.fi, Suomen museot online, Merikeskusvellamo.fi, Kuvakokoelmat.fi) 28 Kulttuuriympäristön karttaaineistojen -**** katselu WMS- rajapinnan kautta. (Paikkatietoikkuna, Kulttuuriymparisto.nba.fi)** 29 Muinaisjäännökseen kuuluvan 50,2 % 52,6 % 40 % 48 % rauhoitusalueen laajuutta koskevien tietojen saatavuus % muinaisjäännösten kokonaismäärästä 30 ARTI-palveluiden asiakasyhteydenotot Asiakastyytyväisyysindeksi ARTI 4,3-4,4 4,1 - kirjasto 32 Sidosryhmätyytyväisyysindeksi - - 2,0 - * Esine- ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä kokoelmayksikköä ja kuvaa. **Käyntejä mitataan sivulatausten määrän perusteella. Vuosien 2011 ja 2012 luvuista puuttuvat palvelinhäiriön vuoksi Museoverkon ja Kulttuuriymparisto.nba.fi:n käyntimäärät. Rakennusperinto.fi on tuotettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, Merikeskusvellamo.fi yhdessä Kotkan kaupungin kanssa. *** Vuoden 2011 toimintakertomuksessa luku oli , koska SMOL:n tilastosta oli käytetty katseltujen sivujen määrää.**** Vuonna 2009 toteutuma vain 3 kk ajalta, vuoden 2010 toteutuma puuttuu palvelinhäiriön johdosta kokonaan. Museoviraston kuvakokoelmien digitointiaste-tavoite on kunnianhimoinen suhteessa kokoelmien suureen kokoon ja käytettävissä oleviin resursseihin. Sama pätee myös siihen kuinka paljon kokoelmien kokonaismäärästä on saatu vietyä verkkoon haettavaksi, selattavaksi ja katsottavaksi. Näiltä asetettuja tavoitteita ei pystytä saavuttamaan ilman lisärahoitusta. Joulukuussa 2012 erillisrahoituksella käynnistyneen uuden digitointiprojektin myötä tilanne tulee paranemaan vuonna Vuonna 2012 kuvakokoelmien digitointiastetta nosti arkeologian ja rakennushistorian kokoelmien digitoinnin lisäksi OKM:n erillisrahoituksella suoritettu Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvien Merimuseon kuvakokoelmien digitointi. Museoviraston hoitamien muinaisjäännöskohteiden määrä jäi suunniteltua (100) pienemmäksi resurssien puutteen takia. Resurssipuutteen syynä oli jo aiemmin toteutettujen tuottavuusvähennyksen lisäksi Museoviraston omien, hoitoon ohjattujen budjettimäärärahojen sekä ulkopuolisten (TEM) rahoitusten väheneminen. Lisäksi resursseja suunnattiin muinaisjäännösten hoidosta Museoviraston hallinnoimien kiinteistöjen hoitoon. Museovirasto hoiti itse 53 muinaisjäännöstä ja muuta kulttuuriperintökohdetta. Muinaisjäännösten hoitolupia ulkopuolisille toimijoille myönnettiin 12 kpl. Määrä on vähentynyt edellisvuodesta. Kulttuuriympäristön suojelu osasto kykeni ylläpitämään ja 10

12 viranomaistoiminnassa jopa hieman parantamaan toimintakykyään. Viranomaistoiminnan hintana oli kuten aiemminkin liian vähäinen panostus ennakoivaan, vuorovaikutteiseen työtapaan sekä työalan ja museokentän aseman kehittämiseen. Museoviraston verkkopalveluiden kävijämäärät ovat pysyneet lähes ennallaan, vaikka kaikkien kävijämääriä ei teknisistä syistä johtuen voitu mitata. Kulttuuriympäristön kartta-aineistojen käyttö sähköisen rajapinnan kautta on kasvanut erittäin voimakkaasti johtuen aineistojen avaamisesta ilmaiseen latauskäyttöön. Käytön määrä indikoi suoraan kulttuuriympäristön suojelun merkitystä sekä korostaa rekisteri- ja paikkatietoaineiston kattavuuden ja muun laadun merkitystä. Tästäkin syystä on ongelmallista, että kulttuuriympäristön rekisterien täydennystyötä ei saatu resurssi- ja priorisointisyistä vietyä eteenpäin halutulla tavalla, vaikka tavoitteet täyttyivätkin. Alueellisen tiedon kattavuus ja saatavuus on keskeinen laadukkaan ja vaikuttavan suojelutyön edellytys. Arkisto- ja tietopalvelut osaston asiakasmääriä ei tilastoitu uusiin tiloihin tapahtuneen muuton vuoksi v , koska palvelut olivat osan vuodesta suljettuina. V kehitettiin uusi tunnusluku, joka kuvaa arkisto- ja tietopalveluyhteydenottoja, ja alettiin seurata sen kehitystä sekä asetetaan tavoitteet vuoden 2012 jälkeen. Asiakastyytyväisyyttä seurataan kirjaston osalta kahden tai kolmen vuoden välein kansallisen kirjastojen asiakaskyselyn avulla (luvut v ja 2012 tavoite). Kaikkien arkisto- ja tietopalveluiden osalta tehtiin ensimmäinen asiakaskysely v. 2012, jonka keskiarvo oli 4,1 viisiportaisella asteikolla. Kyselyyn vastasi kuitenkin vain 17 uusissa tiloissa käynyttä asiakasta. Tämä tilastoluku ei perustu samaan kyselyyn kuin edelliset, jotka koskivat vain kirjaston laajempaa asiakaskyselyä. Sidosryhmäkyselyn tekemiseen suunnitellulla tavalla vuonna 2012 ei ollut resursseja luodaan 2012 vakiinnutetaan 2013 arvioidaan 2014 kehitetään 33 Yhteinen palvelukonsepti x x x x Arkisto- ja tietopalveluiden vuonna 2011 luotu yhteinen asiakaspalvelukonsepti otettiin käyttöön ja yhtenäiset palvelut vakiinnutettiin. Aukioloaikoja lyhennettiin päivittäin tunnilla supistuneiden henkilöresurssien takia. Asiakaspalvelutyöryhmässä kuvattiin asiakaspalveluprosessi ja suunniteltiin prosessin kehittämistarpeita ja tehostamista. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2010 toteutuma 2011 toteutuma 2012 tavoite 2012 toteutuma 34 Koulutustilaisuuksiin osallistuminen 2,3 2,1 2,5 1,7 (työpäivää/ htv) 35 Kokonaishenkilötyövuosien mää

13 rä 36 Työtyytyväisyysindeksi 3,27 3,2 3,0 3,38 37 Käynnit* Museoviraston intranetissä *Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. Henkilöstökoulutukseen käytettiin aikaa 1,7 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeksi oli asetettu 2,5 työpäivää henkilötyövuotta kohti, joten tavoitetta ei saavutettu. Koulutukseen käytetty aika väheni edellisistä vuosista. Syynä vähenemiseen voidaan pitää vuoden aikana toteutettuja henkilöstövähennyksiä ja toiminnan sopeuttamista uusiin kehyksiin. Niukkenevissa resursseissa ei ollut mahdollista panostaa koulutukseen siinä määrin kuin oli suunniteltu. Uusien henkilöiden palkkaaminen oli myös erittäin vähäistä eikä tältäkään osin koulutustarvetta ollut. VMBaro -työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa viidennen kerran joulukuussa Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,38. Työtyytyväisyysindeksi arvo on korkein Museovirastossa mitattu sinä aikana kun kyselyä on tehty. Tulosta voidaan pitää olosuhteisiin nähden erittäin hyvänä ottaen huomioon vuonna 2012 toteutetut määrärahojen leikkaukset ja niiden vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin. Jo nyt tunnistettuna uhkana on kuitenkin vähentyneessä resurssitilanteessa priorisointien jättäminen tekemättä ja henkilöstön jatkuva liika kuormittuminen tekemättömien töiden alle. Intranetiin ja sisäiseen verkkolehteen panostettiin tavallista enemmän erityisesti vuoden alkupuoliskolla, koska yt-neuvottelut ja niiden aiheuttamat toimenpiteet, henkilöstövähennykset ja organisaation muutokset edellyttivät aktiivista muutos- ja kriisiviestintää. Tuloksellisuuden kehittyminen lähivuosina Museovirasto on asiantuntijavirasto, jonka keskeinen tuloksellisuuteen vaikuttava voimavara on sen henkilöstö. Tuloksellisuuden parantaminen kehittyy viraston näkemyksen mukaan parhaalla tavalla tekemällä perusteltuja strategisia valintoja, kehittämällä toiminnan prosesseja sujuvammiksi, yhdistämällä voimavaroja muiden toimijoiden kanssa ja ylläpitämällä hyvinvoivaa ja aloitekykyistä työyhteisöä. Valtionhallinnon kaventuvassa kehyksessä tuloksellisuuden kehittäminen on haastava tehtävä. Vuoden 2012 aikana tehdyt, kehyspäätöksistä johtuvat budjettileikkaukset ja toiminnan supistaminen merkitsivät lähes 20 % vähennystä henkilöstöresursseihin, ja merkittäviä leikkauksia toimintamäärärahoihin. Jo toteutetut tuottavuusohjelman vähennykset huomioiden, Museovirastosta on vuodesta 2006 eteenpäin leikattu lähes 100 henkilötyövuotta. Näin suuret leikkaukset ovat jo pysyvästi vaikuttaneet Museoviraston mahdollisuuksiin palvella asiakkaitaan. Museoviraston sisällä tuottavuutta parannetaan tietojärjestelmiä uudistamalla, ottamalla käyttöön asianhallintajärjestelmä sekä organisoimalla uudelleen tukipalveluja. Arkisto- ja kokoelmatilojen saaminen asianmukaisiin säilytysoloihin turvaa aineiston säilymisen pitkällä tähtäimellä ja edistää sen käytettävyyttä. Arkistojen ja kokoelmien palvelukyvyn parantaminen jatkossa on kuitenkin haasteellista jos nykyinen resurssitaso säilyy. Lyhennetyt aukioloajat eivät vaikuttaneet tuloksellisuuteen merkittävästi, mutta määrärahojen vähennyksestä johtuva henkilöstöresurssien vähennys on kuormittanut henkilökuntaa 12

14 voimakkaasti. Säilytysolosuhteiden parannus ei kuitenkaan koske Suomen kansallismuseon kokoelmia, jotka kärsivät edelleen suuresta varastotilojen puutteesta. Panostaminen kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöaineistojen verkkosaatavuuden parantamiseen palvelee niin viranomais- ja muuta sidosryhmäyhteistyötä kuin kansalaisia, jotka pääsevät tutustumaan aineistoon asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kansallinen digitaalinen kirjasto-hankkeen kautta rahoitettavat kulttuuriperinnön digitointihankkeet, kuten esine- ja kuvakokoelmien tehostettu digitointi sekä rakennetun kulttuuriympäristön inventointitietojärjestelmän kehittäminen tulevat merkittävästi parantamaan tilannetta. Kuvakokoelmat.fi palvelun kävijämäärien lisääntyminen on yksi osoitus lisääntyneestä kiinnostuksesta kulttuuriperintöaineistoja kohtaan. Digitaalisten kulttuuriympäristöaineistojen jakelu viranomaistoiminnan ja jatkojalostuksen tarpeisiin on pääosin kunnossa. Sen sijaan rekisterien laatu (eheys ja kattavuus) on yhä kriittisessä tilassa. Hallinnon kehittämistarpeita vastaavia vuorovaikutteisia ictratkaisuja ei ole suunnitteilla. Museosektorin ja ympäristöhallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuus sekä rajapinnat mm. kuntien ja sidosryhmien järjestelmiin ovat ratkaisematta. Kulttuuriympäristön tilan seurantaa ei ole ympäristöministeriön johdolla ratkaistu. Rekisterityön tehostaminen, toisteisen työn estäminen, rekisterin ajantasaisuus ja toimiva työnjako edellyttävät jatkossa rajapintoja muiden rekisterityötä tekevien järjestelmiin; näitä ovat eräät maakuntamuseot ja Metsähallitus. Kulttuuriympäristön vaaliminen edellyttää edellä todettujen kysymysten ratkaisemista keskipitkällä (3-5 vuotta) aikajänteellä. Toinen keskeinen kehittämiskohde on aluetason voimavarojen ja toiminnan tasalaatuisuuden vahventaminen Museoviraston ja maakuntamuseoiden sopimusmenettelyä uudistamalla. Museoviraston asema kiinteistönhaltijavirastona on parhaillaan selvityksen alla. Riippumatta siitä, kenelle vastuu keskeisten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen, kuten linnojen ja kartanoiden, ylläpidosta kuuluu tulevaisuudessa, Museovirastolla säilyy suojelu-, hoito- ja restaurointiasiantuntijuus ja tavoite kohteiden saattamisesta asiakkaiden käyttöön saavutettavina ja vetovoimaisina kulttuuriperintökohteina. Henkilöstöleikkaukset rajoittavat Suomen kansallismuseon mahdollisuuksia hoitaa perustehtäviään. Työvaltaisella museoalalla ei voida tavoitella vaikuttavuuden tai tuottavuuden kasvua ilman toimintaedellytysten parantamista. Vuonna 2012 suljettiin viisi Kansallismuseon yhteydessä toiminutta museota ja Suomenlinna -museon avoinna pito siirrettiin erillisellä Ehrensvärd Seuran hoidettavaksi. Kulttuurien museo valmistautui vuonna 2012 toiminnan siirtämiseen Kansallismuseon yhteyteen vuoden 2013 lopussa. Muutto mahdollistaa tulevaisuudessa henkilöresurssien tehokkaamman yhteiskäytön. Kansallismuseon mahdollisuuksia täysipainoiseen näyttelytoimintaan nostaa huomattavasti, jos tontille saadaan uusi maanalainen vaihtuvien näyttelyiden tila. Sen suunnitteleminen aloitettiin Maanalaisten varastotilojen rahoittamiseksi Kansallismuseon tontti rakennuksineen siirrettiin 2012 Senaatin omistukseen alkaen. Syksyllä 2012 laadittiin Kansallismuse- 13

15 on tilojen tulevaisuussuunnitelma, joka esiteltiin opetus- ja kulttuuriministeriölle marraskuussa Suunnitelmat tavoitteena on ratkaista Suomen kansallismuseon kokoelmien säilytystila- ja konservointilaitoskysymys, Kulttuurien museon perusnäyttelyn sijoittaminen ja vaihtuvien näyttelyjen sijoittamiskysymys. Uudishankkeiden rahoittamiseksi aloitettiin neuvottelut Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokravaikutuksen arvioimisesta. Opetusja kulttuuriministeriö on ollut tiiviisti mukana hankkeen suunnittelussa ja rahoituksen valmistelussa. Museoviraston yhteistyö valtion henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus Palkeitten kanssa on vakiintunut ja toimii hyvin. Toiminnan kustannukset ylittävät kuitenkin vielä aiemmat toimintaan käytetyt henkilöstö- ja järjestelmäkustannukset. Tulevina vuosina sekä asianhallintajärjestelmä SALAMA, tilaustenhallintajärjestelmä Tilha että henkilöstöja talousjärjestelmä Kieku tulevat muuttamaan toimintatapoja ja tehostamaan toimintaa. Museoviraston oman toiminnan kehittäminen vaikeutui kehysleikkauksen vähentäessä tähän toimintaan käytettävissä olevia resursseja. Museovirastolla on jo aiemmin ollut niukasti voimavaroja käytettävissä esim. osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja näitä resursseja on nyt jouduttu entisestään leikkaamaan. Uhkana on toimintakyvyn ja tuottavuuden asteittainen heikkeneminen, kun osaamista ei voida kehittää riittävällä tavalla. Ratkaisua etsitään uudenlaisista toimintatavoista, joilla voidaan hyödyntää paremmin talossa olevaa laajaa osaamista. Pienenevissä kehyksissä on myös pyritty pitämään huolta siitä, että henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevat palvelut ja edut pystyttäisiin pitämään tyydyttävällä tasolla. 14

16 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Museoviraston toiminta tukee valtion talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön osalta esitetyistä kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisista vaikuttavuuden tavoitteista seuraavia: Kulttuurisen perustan vahvistaminen Kaikkien väestöryhmien kulttuuriin osallistumismahdollisuuksien tukeminen Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovitus sekä ympäristötietojen sähköinen saatavuus Oman toiminnan tuloksellinen kehittäminen Museoviraston toiminta-alaa koskevia vaikuttavuustavoitteita on valtion talousarvion lisäksi esitetty seuraavissa hallinnonalan suunnittelu- ja strategia-asiakirjoissa: Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2020 Kulttuuripolitiikan strategia 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriön aluekehittämisstrategia vuosina Opetusministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma ; että teema- ja sektoristrategioissa ja -ohjelmissa. Tulossopimuksen tulostavoitteet Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä* 2 Viraston mukanaolo politiikkaohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa** x - x - x - x tot tot tavoite toteutuma 3 Museoiden kävijämäärä Medianäkyvyyden määrä Laatumuuttujien kehitys - - x - 15

17 Museoviraston toiminnan vaikuttavuutta voidaan tarkastella sekä vaikuttavuutta osoittavien mittareiden avulla että arvioimalla eri palveluiden keskeisiä vaikutuksia yhteiskunnalle ja kansalaisille. Museoviraston tarjoamia palveluita ovat Kokoelmat ja kohteet, Sisällöntuotanto, Tietojärjestelmät, Tuki ja ohjaus ja Viranomaispalvelut. Kokoelmat ja kohteet Museovirasto huolehtii kansallisesti merkittävän kulttuuriperinnön säilyttämisestä, kartuttamisesta, tutkimuksesta ja sitä koskevan tiedon ylläpidosta. Kulttuuriperintöä ovat mm. Suomen kansallismuseon esinekokoelmat, Museoviraston arkistot, kirjasto, kuvakokoelmat, arkeologiset kokoelmat sekä arkeologiset kohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Kulttuuriperintö on asiakkaiden käytettävissä sekä paikallisesti että verkon kautta hyvin hoidettujen kokoelmien ja kohteiden sekä niihin liittyvien palvelujen kautta. Suomen kansallismuseo ja sen yhteydessä toimivat museot ja linnat ovat pitäneet painopisteenä yleisön parempaa tavoittamista sekä tiedollisesti että fyysisesti. Museoiden opastus- ja muuta yleisötoimintaa on kehitetty, jotta kävijät saisivat paremman kontaktin kokoelmien esineisiin ja niiden merkitykseen. Kohteiden fyysinen saavutettavuus on huomioitu mm. kaikissa korjaushankkeissa. Näillä toimenpiteillä on pyritty kulttuurisen perustan vahvistamiseen ja kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuuksien tukemiseen. Kokoelmien vaikuttavuuden osatekijä on niiden kunto. Keskusvaraston uudelleen järjestämisellä on saatu lisää tilaa esineiden asianmukaista säilyttämistä varten. Lisävarastotilojen tarve on kuitenkin edelleen akuutti. Syksyllä 2012 laadittuun Kansallismuseon tilojen tulevaisuussuunnitelman tavoitteena on ratkaista kokonaisvaltaisesti Kansallismuseon säilytys-, konservointi- ja näyttelytilakysymys. Kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristön tunnistamista ja luettelointia jatkettiin osin ohjelmallisena suojelutyönä, osin virkatyön yhteydessä. Voimia keskitettiin edellisvuoden tapaan Haagin sopimukseen perustuvan kansallisen kohdeluettelon laatimiseen, kohteiden valintaan ja niitä koskevien tietojen täydentämiseen. Hankeyhteistyötä liikunnan kulttuuriympäristöjen tunnistamiseksi ja vaalimisohjeeksi jatkettiin (julkaisu 2013). Rakennetun kulttuuriympäristön ja muinaisjäännöskohteiden säilyminen kansallisena kulttuuriomaisuutena pyrittiin turvaamaan asiantuntevalla ja laadukkaalla hoito- ja restaurointitoiminnalla. Museoviraston hallinnassa olevien linnojen ja museokiinteistöjen, esihistoriallisten ja historiallisten muinaisjäännösten sekä muiden rakennuttamiskohteiden tiedollista ja fyysistä saavutettavuutta sekä kohteiden palvelutasoa parannettiin. Muinaisjäännösten hoidon ja rakennettujen kulttuuri- ja nähtävyyskiinteistöjen saavutettavuuden, sekä palvelutason parantaminen toi mukanaan paikallista vaikuttavuutta. Mm. Urajärven kartanomuseon restauroinnin yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuuksia, joissa esiteltiin restaurointi- ja konservointimenetelmien käyttöä. Muinaisjäännösten hoidossa on erityisesti panostettu kohteiden fyysiseen saavutettavuuteen. Hoidettujen muinaisjäännösten joukossa on pyritty edelleen pitämään valikoima 16

18 paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä kohteita, joissa yleisö voi vierailla. Hoidettujen kohteiden määrä on kuitenkin jatkuvasti supistunut, mikä vaikuttaa jatkossa yleisesti niiden saavutettavuuteen ja sitä kautta vaikuttavuuteen. Arkisto- ja tietopalvelut osasto vastaa Museoviraston arkisto-, kuva- ja kirjastopalveluista sekä arkeologisiin kokoelmiin liittyvistä palveluista, paikkatietopalveluista ja museoalan tiedonhallinnan kehittämisestä. Tiedonhallintayksikön liittäminen Arkisto- ja tietopalvelut osastoon toi uutta vahvuutta museoalan tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen. Myös kirjaston avokokoelmat mahdollistavat kävijäasiakkaille entistä helpomman pääsyn tiedon lähteille. Uudet, asianmukaiset säilytystilat parantavat arkeologisten esinekokoelmien, kuvakokoelmien ja arkistojen säilyvyyttä ja mahdollisuuksia niiden käyttämiseen myös muiden toimijoiden näyttely- ja muussa toiminnassa. Museoviraston vetämä Museo hanke Museo 2015 on valtakunnallinen museoiden yhteishanke, joka tuottaa työkaluja museokokoelmien sähköisen kokoelmahallinnan käyttöön ja kehittämiseen. Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon vetämän Journalistinen kuva-arkisto hankeen (JOKA) tavoitteena on lehtikuvaajien ja sanoma- ja aikakauslehtien kuvakokoelmien tallentaminen ja julkaiseminen osana kulttuuriperintöä. Sisällöntuotanto Museovirasto tuottaa ja jakaa kulttuuriperintöä koskevaa tietoa mm. museoiden näyttelyiden, saavutettavien kohteiden, tapahtuma- ja yleisötoiminnan, verkkoaineistojen ja julkaisujen sekä viestinnän avulla. Laadukkaat ja tutkimukseen perustuvat kulttuuriperinnön tieto- ja asiantuntijapalvelut, kulttuuriperintökasvatus sekä muun sisällöntuotanto tarjoavat asiakkaille tietoa ja elämyksellisiä oppimispalveluita. Suomen kansallismuseon yhteiskunnallista vaikuttavuutta vahvisti edelleen oleminen mukana STM:n Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -koordinaatio- ja seurantaryhmässä. Kulttuurin hyvinvointia lisäävät ja syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset olivat taustaajatuksen myös Suomen kansallismuseon, Diakonissalaitoksen ja Kansallisteatterin yhteisessä Museolaukku-hankkeessa. Hankkeesta tehtiin myös julkaisu, HDL raportti 10/2012, jonka tavoitteena on rohkaista sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa kulttuurilähtöisten menetelmien käyttöön. Kansallisteatteri teki ikäihmisten museolaukkutarinoiden pohjalta Neuvostoliitto-esityksen kiertämään palvelutaloissa ja esitettäväksi omalla näyttämöllä. Suomen kansallismuseon supistuneet toimintamäärärahat ovat vähentäneet museoiden tuottamien julkaisujen määrää. Resurssit on keskitetty digitointiin (ks. alla) sekä suoran yleisötoiminnan kehittämiseen. Tutkijat ja muut asiantuntijat vastaavat edelleen yleisöltä ja muilta museoilta tulleisiin tiedusteluihin, mutta aktiivinen osallistuminen ulkopuolisiin hankkeisiin on vaikeata. Suomen Kansallismuseossa käyttöön otetut sisäiset osaamisringit ovat tehostaneet toimintaa esim. museopedagogiikan ja museokauppojen alalla. Kasvaneet kävijämäärät ja tulot kertovat, että panostus näihin osa-alueisiin on tuottanut tulosta ja lisännyt toiminnan vaikuttavuutta. 17

19 Kulttuuriympäristön suojelun tutkimusta ja kehittämistä tehtiin osin omana, osin kumppanuustoimintana mutta viranomaistoiminnan paineessa liian niukasti jotta vaikuttavuustavoitteet olisivat toteutuneet. Museoviraston asiakkaille suunnatut verkkopalvelut ovat jatkuvasti kasvattaneet suosiotaan. Vaikka voimakkaan kasvun vuodet ovat ohi, ovat monet palvelut saavuttaneet merkittävän, tasaisen kävijämäärän, joka kasvaa koko ajan maltillisesti. Palveluiden kautta saatu palaute on valtaosin positiivista. Toiminnan vaikuttavuutta uhkaa resurssien niukkeneminen. Suomen kansallismuseossa on jatkettu kokoelmatietojen digitointia tehostetusti, sekä virkatyönä että OKM:n myöntämän erityisrahoituksen turvin. Digitoitu, verkon kautta saavutettava aineisto helpottaa sekä muiden museoiden että yksityishenkilöiden tiedonsaantia ja vahvistaa tätä kautta kulttuurista perustaa. Verkon kautta avatut aineistot ovat vähentäneet henkilökohtaisia käyntejä tutkijoiden luona, mutta lisänneet sähköpostitse tulevien yhteydenottojen määrää. Työmäärä ei siten ole vähentynyt vaan muuttanut muotoaan. Tietojärjestelmät Museovirasto ylläpitää ja kehittää kulttuuriperintöä koskevan tiedon säilyttämistä, seurantaa ja saatavuutta edistäviä tietojärjestelmiä, menetelmiä, palveluita ja kokonaisarkkitehtuuria. Palveluita ovat mm. kulttuuriperintöä tukevat tietojärjestelmät, tietovarannot ja rekisterit sekä niitä koskeva kansallinen kehittämistyö. Palvelut tarjoavat laadukasta tiedon hallintaa ja saavutettavaa tietoa niin alan toimijoille ja viranomaisille kuin kiinnostuneille kansalaisillekin. Yhtenäisten tietojärjestelmien kehittäminen palvelee samalla sekä toiminnan tehostamista että kansalaisten mahdollisuuksia käyttää kulttuuriperintöaineistoja. Museovirastossa oli vuonna 2012 meneillään merkittäviä kehittämishankkeita kansallisten tietojärjestelmien kehittämiseksi. Museo2015-hanke kehittää museoalalle yhteistä kokoelmanhallintaarkkitehtuuria. Kulttuuriympäristön paikkatietoaineistot olivat ensimmäistä kertaa saatavilla kattavasti kansallisen paikkatietoportaalin kautta, ja niiden tunnettuus on palvelun myötä kasvanut selvästi. Kansalaisille sähköistä viranomaistietoa tulevaisuudessa jakavaan SADe-ohjelman palveluun on rakennettu väylää kulttuuriympäristöä koskevan tiedon jakeluun. Tuki ja ohjaus Museovirasto tukee kansallisen kulttuuriperinnön vaalimista ja ohjaa museoita. Museovirasto parantaa kulttuuriperinnön yhteisvastuullisen suojelun ja hoidon edellytyksiä. Keinoja ovat osallistuminen lainsäädännön valmisteluun, yhteiskunnallinen keskustelu, avustuspolitiikka, kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmäja asiantuntijayhteistyö, ohjeet ja oppaat sekä kehittämishankkeet. Virasto osallistui edelleen kansallisen metsäohjelman (KMO) toimeenpanoon, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiseen, kirkkolain uudistamiseen ja muinaismuistolain soveltamiskäytäntöjen kehittämiseen. Oma erityiskysymyksensä jo perin- 18

20 teiseen tapaan oli EU-lainsäädännön kansallinen toimeenpano, seuraaminen ja vaikuttaminen sisältöön, erityisesti korjausrakentamisen, restauroinnin ja niihin suoraan vaikuttavissa energiatehokkuuden kysymyksissä. Huomiota saivat aiempaa enemmän energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen hallintaan liittyvät, maisemaa aiempaa voimakkaammin muuttavat prosessit ja tekijät. Niihin liittyvää tutkimusta ja linjauksia haettiin sidosryhmäyhteistyönä, mutta lausuntojen ja muita kannanottoja vahvempia linjauksia ei ollut mahdollista saada aikaan. Huomattava työmäärä käytettiin oman toiminnan laatuun ja tukeen. Erityistä huomiota sisäisessä kehittämisessä saivat muinaismuistolain soveltaminen sekä vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun voimavarat, jälkimmäisen jäädessä toimintavuonna vielä vaille ratkaisuja. Restaurointien ohjausta vahvistettiin, mutta vasta 2013 siinä päästäneen konkreettisemmin eteenpäin. Viranomaistoiminnan ohjausta toteutettiin maakuntamuseoiden ja Museoviraston keskinäisellä, aiempaa tavoitehakuisemmalla koulutuksella. Arkeologisten kenttätöiden ohjausta kehitettiin jatkamalla arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimusten valmistelua; ohjeet saatiin valmiiksi, toimeenpantaviksi Yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen, Metsähallituksen, yliopistokiinteistöyhtiöiden, Evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon kanssa tuki ja ohjaus on kahdensuuntaista, kummankin tahon sekä antaessa että saadessa tukea toiselta. Museoviraston pysyvänä tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteista yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa. Museoalan ohjauksen ja tuen suuri hanke vuonna 2012 oli Sitran, Museoviraston, Kotkan kaupungin ja Hämeenlinnan kaupungin yhdessä rahoittama Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hanke, jossa haetaan museokentälle uudenlaisia toimintamalleja strategisempaan ja asiakaslähtöisempään, ja sitä kautta vaikuttavampaan museotoimintaan. Hanke päättyy vuonna Suomen kansallismuseon merkittävin kehittämishanke on Suomen museoiden nykydokumentoinnin ja nykyajan esineistön kartuttamishankkeen TAKOn toiminnan koordinointi ja sihteeripalveluista huolehtiminen. Kokoelmien kartuttaminen ja tutkimus yhteistyössä tehostaa kaikkien osallistujien toimintaa. Kansallismuseo on myös kehittänyt museokauppatoimintaa kaikille museoille avoimien, vuosittain järjestettyjen seminaarien ja museokauppamessujen avulla. SKM:n museopedagogien yhteistyön tuloksena on kehitetty uusia toimintatapoja, joita on esitelty muillekin museoille. SKM:n asiantuntijat toimivat useiden muiden museoiden johtoelimissä, mistä on molemminpuolista hyötyä. Kansainvälisessä sidosryhmätyössä toimiminen on vaikeutunut pienentyneiden taloudellisten resurssien takia. Viranomaispalvelut Museovirasto palvelee yhteiskuntaa ja kansalaisia vastaamalla kulttuuriperinnön suojelun lakisääteisistä viranomaispalveluista mm. lausuntojen, lupien, tieto- ja asiantuntijapalveluiden, kannanottojen, avustusten käytön seurannan, asiantuntijayhteistyön sekä kehittämishankkeiden avulla. 19

21 Museoviraston tavoitteena on, että pääosa maakäytön ja rakentamisen viranomaistoiminnasta kyettäisiin hoitamaan aluetasolla, maakuntamuseoiden kautta, maakuntamuseoiden ja ELY-keskusten aktiivisena yhteistyönä. Maakuntamuseoiden voimavarat ovat kuitenkin epätasaiset. Niinpä viraston lausuntojen määrä on yhä kutakuinkin yhtä suuri kuin tietoomme tulleiden maakuntamuseoiden lausuntojen kokonaismäärä. Viranomaistoiminnan kohdentuminen heijastaa kutakuinkin suoraan maakuntamuseoiden tilannetta, kohdistuen alueille ja kompetensseihin (kuten restaurointiosaamiseen) joilla museoiden voimavarat ovat rajallisimpia. Museovirasto vastasi lisäksi koko maassa valtion tuottaman rakennusperinnön ja kirkollisten rakennusten suojelun ja restauroinnin kysymyksistä. Erityisenä intressinä on turvata valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ja ympäristöjen ominaispiirteet. Suomen kansallismuseo vastaa kansallisen kulttuurin säilymisestä vastaamalla yhdessä Museoviraston juristien kanssa maastavientilain valvonnasta ja maastavientilupien myöntämisestä Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Avustukset museotoiminnalle Museovirasto tukee museotoimintaa ja kulttuuriperinnön tallentamista harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla. Vuonna 2012 näihin oli käytettävissä yhteensä euroa. Tästä käytettiin euroa ammattimuseoiden innovatiivisten hankkeiden tukemiseen. Hakijoita oli 67 ja avustus myönnettiin 34 museolle. Valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten sekä säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämien museoiden tukemiseen käytettiin euroa. Hakijoita oli 207 ja avustus myönnettiin 139 museolle. Hakemuksista 10 myönnettiin paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hankkeen (PAMU) ideahaun perusteella. Myöntösumma oli yhteensä euroa. Määrärahasta jäi euroa myöhemmin jaettavaksi. Siitä jaettiin paikallismuseotoiminnan kehittämistä tukeneen hankkeen loppukorvauksena Lahden kaupunginmuseolle sekä paikallismuseoiden kokoelmaluetteloinnin kehittämiseen Suomen Museoliitolle yhteensä ,13 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Museoviraston käyttöön myös euron määrärahan käytettäväksi kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen tarkoitettuihin avustuksiin. Avustusta haki 109 toimijaa ja se myönnettiin 40 kansalaisjärjestölle ja yhteisölle, erityisesti maaseutu- ja työväenperinteeseen liittyviin hankkeisiin. Avustuksia myönnettiin myös muihin paikallisen kulttuuriperinteen tallentamiseen liittyviin hankkeisiin. Paikallisen ei-ammatillisen museotoiminnan tukemisessa pyritään toisaalta museotoiminnan perusedellytysten kuten kokoelmien hallinnan ja hoidon sekä perusnäyttelyiden tason nostamiseen ja toisaalta museoiden hallussa olevan laajan rakennetun kulttuuriperinnön säilymisen turvaamiseen. Avustuksilla on merkittävää paikallista vaikuttavuutta. 20

22 Ammatillisten museoiden toiminnan tuki suunnataan museoiden innovatiivisiin hankkeisiin. Avustuksilla pyritään vahvistamaan museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukemalla innovatiivisia toimintamuotoja sekä museon ja toimintaympäristön välistä vuoropuhelua ja verkostoitumista, sekä suuntaamalla kehittämistoimia yhteiskunnallisesti merkittäviin painopisteisiin. Avustukset kohdennettiin ensisijaisesti seuraaviin kehittämisalueisiin: kulttuurisen moninaisuuden ja moniarvoisuuden eri ulottuvuudet kulttuuriperinnön tallentamisessa ja esittämisessä, hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, luova sisällöntuotanto ja tuotteistaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, asiakaslähtöinen palveluiden suunnittelu sekä lasten ja nuorten kulttuurisen lukutaidon ja kulttuurimyönteisen arvopohjan vahvistaminen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämisavustukset sekä muinaisjäännösten hoitoavustus Rakennusten entistämisavustusta sai 196 kohdetta, avustussumma oli lähes euroa. Hakemuksia tuli 455, suunnilleen sama määrä kuin aiemmin. Entistä suurempaa osaa kohteista avustettiin nyt ensimmäisen kerran. Museovirasto pyrkii tukemaan pitkäjänteistä korjaamista. Avustuksen myöntämisperusteissa tarkastellaan rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa, suojelua, korjaustoimenpiteitä sekä mahdollisia aiemmin myönnettyjä avustuksia. Toimintavuonna jaettiin ensimmäisen kerran muinaisjäännösten hoitoavustusta. Summa oli hieman yli euroa, ja avustuskohteita oli 11. Tukea jaettiin kohteiden suojarakenteisiin, opasteisiin ja ylipäänsä saavutettavuuden kohentamiseen, konkreettiseen hoitoon ja hoitosuunnitelmien laatimiseen. Kohteet olivat esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä maaseudulla ja kaupungeissa. Suurin yksittäinen summa osoitettiin Pälkäneen rauniokirkolle. Kulttuuriympäristön suojelu osasto vastasi avustusten jakamisesta, Kulttuuriympäristön hoito osaston Hoito ja saavutettavuus yksikkö hoidon ohjauksesta ja käytännön tuesta. Perinnelaivojen korjaus- ja entistämisavustukset Museovirasto myönsi alkuvuonna 2012 perinnelaiva-avustusta myönnettiin 12 alukselle, joista seitsemän on höyrylaivoja, kolme purjelaivoja ja kaksi moottorilaivoja. Esitysten yhteissumma on euroa. Hakemuksia saapui 21 kpl. Loppuvuonna jaettiin euroa kunnostus- ja entistämistöihin sekä perinteistä kunnostustyötä tekevien telakoiden ja veistämöiden kiinteiden koneiden ja laitteiden korjaukseen. Avustuksia myönnettiin yhdeksälle kohteelle. Joukossa on ensimmäistä kertaa myös yksi purjevene ja yksi veneveistämö. Avustukset maailmanperintökohteille Avustuksen tarkoitus on helpottaa maailmanperintökohteiden omistajia selviytymään erityisvastustaan siten, että Suomi kykenee täyttämään sitoumuksensa maailmanperintökohteiden turvaamiseen. Vuonna 2012 käytettävissä oli euroa, ja tukea jaettiin aiempien periaatteiden mukaisesti Verlaan, Suomenlinnan ja Rauman yksittäisille raken- 21

23 nuksille, Petäjäveden kirkolle ja Sammallahdenmäen hoitoon yhteensä 32 kohteelle. Hakemuksia saapui 35 kpl. 22

24 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toteutuneet henkilötyövuodet, kulut ja tuotot tavoitekokonaisuuksittain vuosina 2012, 2011 ja 2010 (varsinainen ja maksullinen toiminta yhdessä) 1 Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Htv:t 2012 Htv:t 2011 Htv:t 2010 Tavoitekokonaisuudet Muutos % 11/10 Muutos % 12/11 Kustan tannukset Kustannukset Kustannukset Muutos % 11/10 Muutos % 12/11 Tuotot Tuotot Tuotot ,5 104,3 119,8-13 % -32 % % -16 % % -39 % Muutos % 11/10 Muutos % 12/11 2 Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut 3 Tiedon tuottaminen ja tutkimus 4 Näyttelyt ja tietopalvelut 5 Viestintä ja markkinointi 6 Maksullinen tukitoiminta 35,0 40,8 43,8-7 % -14 % % -4 % % 57 % 27,1 38,1 40,0-5 % -29 % % -22 % % -24 % 67,1 82,5 83,2-1 % -19 % % 21 % % 19 % 6,0 6,9 7,6-9 % -14 % % -5 % % 9,2 12,3 13,1-6 % -25 % % 0 % % 1 % 7 Museoviraston 30,5 29,5 28,4 4 % 4 % % 6 % % -100 % sisäisen toiminnan laadun kehittäminen 8 Henkilöstön osaamisen 6,5 7,8 9,1-14 % -17 % % -8 % % ja suoritus- kyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen Yhteensä 252,0 322,2 345,0-7 % -22 % % -7 % % -2 % 23

25 24

26 Yllä on esitetty Museoviraston toiminnan jakautuminen varsinaiseen toimintaan ja maksulliseen toimintaan vuosina 2011 ja Henkilötyövuosien määrä oli 322,2 vuonna 2011 ja 252,0 vuonna Yllä on esitetty Museoviraston varsinaisen toiminnan jakautuminen tavoitekokonaisuuksille. Varsinaiseen toimintaan kohdistui 210,6 henkilötyövuotta vuonna 2011 ja 169,7 henkilötyövuotta vuonna Yllä on esitetty Museoviraston maksullisen toiminnan jakautuminen tavoitekokonaisuuksille. Maksulliseen toimintaan kohdistui 111,7 henkilötyövuotta vuonna 2011 ja 82,3 henkilötyövuotta vuonna