NOSTE-OHJELMAN OPISKELIJAPALAUTE ITÄ-SUOMEN LÄÄNISSÄ VUOSILTA

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN JULKAISUJA Nro 165 NOSTE-OHJELMAN OPISKELIJAPALAUTE ITÄ-SUOMEN LÄÄNISSÄ VUOSILTA Toukokuu 2009

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisupäivämäärä Itä-Suomen lääninhallitus Tekijä Itä-Suomen lääninhallitus, Sivistysosasto Ylitarkastaja Paula Hiltunen Julkaisun nimi Noste-ohjelman opiskelijapalaute Itä-Suomen läänissä TIIVISTELMÄ Aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa, Noste-ohjelmaa, on toteutettu vuosina Koulutuksen on koko maassa aloittanut mennessä henkilöä, mikä on 7,0 % ohjelman kohderyhmästä. Itä-Suomen läänissä Noste-ohjelmalla rahoitetun koulutuksen on aloittanut henkilöä, 9,2 % kohderyhmästä. Kohderyhmänä olivat työssä olevat vuotiaat, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Järjestetyt koulutukset olivat joko ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja tai tutkintojen osia tai tietotekniikan opintoja. Noste-ohjelmalla rahoitetun koulutuksen opiskelijapalaute on koottu koko ohjelman ajan vain Itä-Suomen läänissä. Palautteen antaneista opiskelijoista 90 % piti saamaansa koulutusta joko erinomaisena tai hyvänä. Vastaajista 96 % oli kokenut, että koulutusta voi hyödyntää työssä ja että koulutus on lisännyt ammatillista osaamista. Eniten tyytymättömyyttä oli työssäoppimisen järjestelyihin, osittain tai täysin tyytymättömiä oli 15 % vastaajista. Vapaamuotoisissa vastauksissa toivottiin enemmän opiskelun henkilökohtaistamista ja yleensä opiskelun selkeitä järjestelyjä. Opettajilta, työssäoppimista ohjaavilta henkilöiltä ja näyttöjen vastaanottajilta toivottiin ajantasalla olevaa osaamista ja oikeanlaista asennetta aikuisten ohjaamiseen. Avainsanat (asiasanat) Noste-ohjelma, opiskelijapalaute, aikuisten ammatillinen koulutus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Teksti + liitteet 14+2 Suomi Maksuton Jakaja Itä-Suomen lääninhallitus PL 50, MIKKELI P , F etunimi.sukunimi(at)laaninhallitus.fi Kustantaja Itä-Suomen lääninhallitus Sarjan nimi ja numero ISSN Painopaikka ja vuosi Itä-Suomen lääninhallituksen ISBN Kuopio julkaisuja

3 Sisältö 1. Noste-ohjelma Opiskelijapalautejärjestelmä 4 3. Opiskelijapalautteen tulokset vuosilta Palautteiden määrä Palautteiden määrä koulutusaloittain ja koulutustyypeittäin Oppimisympäristöön liittyvät kysymykset Koulutuksen toteutukseen liittyvät kysymykset Omaan oppimiseen liittyvät kysymykset Työssäoppimiseen liittyvät kysymykset Yleisarvosana koulutuksesta Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Pohjakoulutus Aikaisemman työkokemuksen määrä Aloite koulutukseen hakeutumisesta Tiedon saanti koulutuksesta Tilanne työmarkkinoilla koulutuksen alkaessa Tilanne työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä Vapaamuotoiset vastaukset Yhteenveto 14 Liite: opiskelijapalautteen kysymykset..15 2

4 NOSTE-OHJELMAN OPISKELIJAPALAUTE ITÄ-SUOMEN LÄÄNISSÄ VUOSILTA Noste-ohjelma Vuosina toteutetun aikuisten koulutustason kohottamisohjelman, Nosteohjelman, tarkoituksena oli parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta sekä vaikuttaa työllisyysasteeseen. Ohjelmalle on myönnetty erillistä määrärahaa valtion talousarviossa vuosina Määrärahat ovat olleet kolmivuotisia siirtomäärärahoja, joten toiminta jatkuu vuoden 2009 loppuun. Tavoitteeseen pyrittiin kannustamalla ohjelman piiriin kuuluvien henkilöitä hakeutumaan koulutukseen tiedotuksella ja muulla hakevalla toiminnalla, parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä ammatilliseen koulutukseen suorittamaan ammatillisia tutkintoja tai niiden osia tai tietotekniikan opintoja sekä tukemalla keskenjääneen peruskoulun tai lukion suorittamista loppuun. Ohjelman kohteena olivat henkilöt, jotka olivat koulutuksen alkamisvuonna vuotiaita eivätkä olleet suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa. Opiskelun tukitoimia voitiin kohdistaa myös vuotiaisiin henkilöihin, jotka halusivat suorittaa loppuun peruskoulun oppimäärän. Koko maassa Noste-rahoitteisen koulutuksen oli aloittanut mennessä henkilöä, mikä on 7,0 % kohderyhmästä. Itä-Suomen läänissä koulutuksen aloitti eli 9,2 % läänin kohderyhmästä. Ohjelma toteutui Itä-Suomen läänin kaikissa maakunnissa keskimääräistä paremmin; Pohjois-Savossa osallistujia oli 10,1 %, Pohjois-Karjalassa 9,3 % ja Etelä-Savossa 8,2 % kohderyhmistä. Lopulliset prosenttiosuuden tulevat vielä hieman nousemaan edellä mainituista, sillä vuoden 2009 aikana on käynnistymässä vielä muutamia koulutuksia. Opetushallituksen ylläpitämään Hanki-järjestelmään on koottu tietoja hakevan toiminnan ja tukitoimien rahoituksesta sekä koulutuksista ja opiskelijoista. Nosteohjelman seurantaan ja arviointiin liittyvää tutkimusta on tehty mm. Joensuun yliopistossa ja Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Opiskelijapalautetta ei ole koottu valtakunnallisesti. Itä-Suomen lääninhallitus on kuitenkin koko Noste-ohjelman ajan koonnut opiskelijoilta palautteen Internet-pohjaiseen järjestelmään. Paikallisella tasolla Noste-ohjelmaa toteuttaneet hankeryhmät pitivät erittäin tärkeänä opiskelijoiden palautteen saamista etenkin ohjelman alkuvuosina, jolloin muuta yhtenäistä palautejärjestelmää ei ollut käytössä. Palautteen tarkoitus on ollut ensisijaisesti palvella koulutusta järjestäviä oppilaitoksia mutta myös tuoda sellaista laadullista lisätietoa, jota Noste-ohjelman toimijat ovat voineet hyödyntää ohjelman toteuttamisessa ja muussa aikuiskoulutuksessa. 3

5 2. Opiskelijapalautejärjestelmä Itä-Suomi on toiminut arvioinnin kehittäjänä jo 1990-luvulta alkaen, jolloin aloitettiin ammatillisen lisäkoulutuksen arvioinnin kehittäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Alussa käytössä olivat paperiset arviointilomakkeet, jotka oppilaitokset palauttivat lääninhallitukseen. Vuoden 1998 aikana arviointijärjestelmä kehitettiin Internet-pohjaiseksi. Vuonna 2000 arviointi oli otettu käyttöön koskemaan kaikkea yli 200 tuntia kestävää ammatillista lisäkoulutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevissa päätöksissä vuosina lääninhallitus ohjasi oppilaitokset kokoamaan kattavasti opiskelijapalautteen verkkoon. Palautejärjestelmä oli siis käytössä aina vuoteen 2003 saakka, jolloin ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevan lain voimassaolo päättyi. Vuonna 2003 käynnistyi Noste-ohjelma ja Itä-Suomen lääninhallitus päätti koulutuksen järjestäjien toivomuksesta jatkaa opiskelijapalautteen keräämistä Nosteohjelmalla rahoitettuun koulutukseen osallistuneilta. Samaan Internet-pohjaiseen järjestelmään oppilaitokset ovat voineet halutessaan koota palautetta myös valtionosuusrahoitteeseen koulutukseen osallistuneilta. Palautteessa olevat arviointikysymykset säilytettiin samoina kuin mitä ne olivat olleet lisäkoulutuksen hankintatoiminnan aikana lukuun ottamatta muutamia tarkistuksia, joita pidettiin tarpeellisena Noste-ohjelman sisällön vuoksi. Palautejärjestelmä toimi siten, että oppilaitos kirjautui Internet-pohjaiseen järjestelmään omilla käyttäjätunnuksillaan ja tallensi sinne koulutuksen taustatiedot ja muodosti samalla koulutukselle tunnistenumeron ja määritteli ajanjakson, jolloin opiskelijat voivat antaa palautteensa kyseiseen koulutukseen. Tämän toimenpiteen jälkeen opiskelija voi avata palautekyselyn hänelle annetusta Internet-osoitteesta ja antamalla järjestelmään opettajan hänelle ilmoittaman koulutuksen tunnistenumeron vastata palautekyselyyn. Palautteen yhteenveto oli välittömästi vastausajan päätyttyä oppilaitoksen käytettävissä. Palautetta voitiin tarkastella erikseen kunkin koulutuksen osalta tai sitten voitiin tuottaa yhteenvetoja erilaisilla ryhmittelyillä, esim. tietyn oppilaitoksen koulutus yhteensä tai tiettyjen alojen koulutus yhteensä. Mahdollista oli myös tarkastella yksittäisen Noste-hankkeen kaikkea koulutusta yhteensä. Oppilaitoksilla oli myös mahdollisuus lisätä järjestelmään siellä valmiina olevien kysymysten lisäksi omia kysymyksiä, mutta tätä mahdollisuutta ei käytetty hyväksi, mikä johtui joko siitä, että esitettyjä kysymyksiä pidettiin riittävinä tai joissakin tapauksissa siitä, että oppilaitoksella oli lisäksi käytössä oma erillinen palautekysely, joka oli haluttu säilyttää päällekkäisyydestä huolimatta. Tuloksia on käsitelty oppilaitoksissa kunkin koulutuksen päättymisen jälkeen ja niitä on hyödynnetty myös koulutusten loppukeskusteluissa. Lisäksi Noste-hankkeiden koordinaattorit ovat käyttäneet tuloksia omien hankkeidensa arvioinnissa ja kehittämisessä. 4

6 3. Opiskelijapalautteen tulokset Itä-Suomen läänissä vuosilta Palautteiden määrä Opiskelijapalautetta antoi vuosien aikana yhteensä henkilöä. Tässä raportissa on huomioitu mennessä annetut palautteet. Viimeisimmät Nostekoulutukset päättyvät vuoden 2009 loppupuolella, joten nämä palautteet (arvioilta noin 150) eivät ole tässä tarkastelussa mukana. Opiskelijapalautteen on antanut 61,5 % tutkinnon suorittaneista. Palautteita annettiin eniten ohjelmakauden alussa, mutta myöhemmin Noste-ohjelman oman palautejärjestelmän käyttö väheni kun koulutuksen järjestäjät ottivat käyttöön omia järjestelmiä ja syksystä 2008 alkaen käyttöön tuli valtakunnallinen Opetushallituksen ylläpitämä AIPAL-näyttötutkintojen palautejärjestelmä. Opiskelijapalautteiden lukumäärä maakunnittain vuosilta on taulukossa 1. Taulukko 1. Palautteiden lukumäärä maakunnittain vuosina Vuosi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Vastanneiden %-osuus tutkinnon suorittaneista , , , , , , ,8 Yhteensä , Palautteiden määrä koulutusaloittain ja koulutustyypeittäin Noin 30 % palautteen antajista oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksessa olleita. Heistä kolmas osa suoritti lähihoitajakoulutuksen, muut alaan kuuluvat koulutukset olivat perhepäivähoitajan, hierojan ja koulunkäyntiavustajan tutkintoja. Toiseksi suurin ryhmä oli Muu koulutus (26 %), johon kuuluivat tietotekniikan opinnot, joko tai näiden osia. Vaikka Itä-Suomessa ensisijaisena tavoitteena oli järjestää Noste-rahoituksella ammatillisia koulutuksia, niin kysyntää tietotekniikan opinnoille oli niin paljon, että koulutuksia järjestettiin runsaasti. Tämä oli perusteltua sen vuoksi, että lähes kaikissa työtehtävissä tarvitaan jonkintasoista atk-osaamista. Toisaalta myös ammatilliset opinnot vaativat esim. etäopiskelujen suorittamisessa atk-taitoja. Tietotekniikan koulutukseen osallistuneita kannustettiin myös jatkamaan opiskelua ammatillisiin tutkintoihin. 5

7 Lähes puolet koulutuksista oli ammattitutkintoja, mutta huomattavan suuri osa eli runsas 10 % suoritti kokonaisen ammatillisen perustutkinnon. Palautteen antajat koulutusaloittain ovat taulukossa 2. ja koulutustyypeittäin taulukossa 3. Taulukko 2. Palautteiden lukumäärä koulutusaloittain vuosina Koulutusala Lukumäärä %-osuus Yleissivistävä koulutus 33 2,7 Humanistinen ja kasvatusala 6 0,5 Kulttuuriala 23 1,9 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 88 7,4 Luonnontieteiden ala 51 4,3 Tekniikan ja liikenteen ala 91 7,7 Luonnonvara- ja ympäristöala 16 1,3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,4 Muu koulutus ,2 Yhteensä Taulukko 3. Palautteiden lukumäärä koulutustyypeittäin vuosina Koulutustyyppi Lukumäärä %-osuus Ammatillinen perustutkinto ,4 Ammattitutkinto ,8 Erikoisammattitutkinto 19 1,6 Muu lisäkoulutus ,2 Yhteensä Oppimisympäristöön liittyvät kysymykset Lähes kaikki vastaajat pitivät opiskelun ilmapiiriä positiivisena, sillä 98 % oli kokenut, että heitä oli kannustettu ja tuettu oppimaan ja että he itse olivat kokeneet oppimisen iloa. Koulutustiloihin ja välineistöön tyytyväisiä oli keskimäärin 94 %. Koulutustilojen järjestäminen ei kaikkien koulutusten osalta ilmeisesti ollut täysin onnistunutta, sillä 7 % oli koulutustilojen asianmukaisuudesta joko täysin tai osittain erimieltä. (Kuvio 1.) 6

8 1. Minua on koulutuksen aikana kannustettu ja tuettu oppimaan 2. Olen kokenut koulutuksessa oppimisen iloa 3. Koulutustilat ovat mielestäni olleet asianmukaiset 4. Koulutuksessa käytetty välineistö on mielestäni tukenut oppimista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 1. Oppimisympäristöön liittyvä palaute 3.4. Koulutuksen toteutukseen liittyvät kysymykset Koulutuksen toteutukseen olivat vastaajat pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä, sillä 96 %:n mielestä opetus oli asiantuntevaa ja koulutuksessa käytetyt oppimistehtävät olivat haasteellisia. Täysin tyytyväisiä ei oltu koulutuksen ennakkotietojen paikkansa pitävyyteen ja henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan, myöskään opetusjärjestelyt eivät kaikkien mielestä olleet täysin onnistuneita. Tyytymättömien määrä vaihteli näissä kysymyksissä %:n välillä. Huomattavaa on, että henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan täysin tyytyväisiä oli vain 25 % vastaajista. (Kuvio 2.) 5. Mielestäni opetuksen järjestelyt ovat toimineet sujuvasti 6. Koulutuksen ennakkotiedot olivat paikkansa pitävät 7. Henkilökohtainen opetussuunnitelmani edisti koulutuksen tavoitteiden mukaista oppimista 8. Saamani opetus oli asiantuntevaa 9. Koulutuksessa käytetyt oppimistehtävät ovat olleet haasteellisia 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 2. Koulutuksen toteutukseen liittyvät kysymykset 3.5. Omaan oppimiseen liittyvät kysymykset Pääosa opiskelijoista on kokenut hyötyvänsä koulutuksesta, sillä noin 96 % ilmoitti, että voi hyödyntää oppimaansa työssään ja että koulutus on lisännyt ammatillista 7

9 osaamista. Myös opiskelutaidot ovat lisääntyneet yhtä suurella osalla. Huomattavalla osalla on herännyt kiinnostus jatko-opiskeluun, 35 % vastaajista oli vahvasti tätä mieltä ja lisäksi 50 % suhtautui positiivisesti jatko-opiskeluun. Noin 10 prosenttia vastaajista olisi kaivannut enemmän yksilöllistä ohjausta ja tukea. (Kuvio 3.) 10. Olen saanut tarvitessani yksilöllistä ohjausta ja tukea 11. Olen mielestäni saavuttanut tähän koulutukseen itselleni asettamat tavoitteet 12. Opiskelutaitoni ovat lisääntyneet koulutuksen aikana 13. Koulutus on lisännyt haluani opiskella jatkossakin 14. Koulutus on lisännyt ammatillista osaamistani 15. Voin hyödyntää koulutuksessa oppimaani työelämässä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 3. Omaan oppimiseen liittyvät kysymykset 3.6. Työssäoppimiseen liittyvät kysymykset Palautteen perusteella eniten koulutukseen liittyviä ongelmia oli työssäoppimisen järjestelyissä. Esitetyn väittämän Työssäoppimisen järjestelyt tukivat ammatillista kehittymistä kanssa täysin samaa mieltä oli alle 30 % vastaajista. Eri mieltä oli 11 % ja täysin eri mieltä 4 %. Lähes 10 % koki, että työssäoppiminen ei myöskään ollut edistänyt ammatillista kehittymistä. (Kuvio 4.) 16. Työssäoppiminen on edistänyt ammatillista kehittymistäni 17. Työssäoppimisen järjestelyt tukivat oppimistani 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 4. Työssä oppimiseen liittyvät kysymykset 8

10 3.7. Yleisarvosana koulutuksesta Koulutusta piti erinomaisena tai hyvänä 90 % vastanneista. Tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä kohdejoukko on ollut erityisen haastava heterogeenisyytensä ja vähäisten aiempien opiskelukokemustensa vuoksi. Tyydyttävänä koulutusta piti runsas 8 %. Välttävänä tai huonona koulutusta piti yksi prosentti vastaajista. Tähän syynä voi olla esimerkiksi aiemmissa kysymyksissä esille tulleet ongelmat ennakkotietojen paikkansa pitävyydessä tai henkilökohtaisen tuen puute opiskelussa. (Kuvio 5.) 70,00 % 60,00 % 59,3 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 31,0 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % 8,5 % 0,8 % 0,4 % Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kuvio 5. Yleisarvosana koulutuksesta 3.8. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Kaikissa ikäryhmissä valtaosa opiskelijoista oli naisia. Eniten opiskelijoita oli vuotiaiden ryhmässä, mutta huomattavan suuri määrä oli myös yli 55-vuotiaita. Ilmeistä on, että vanhemmissa ikäryhmissä elämäntilanne sallii monille opiskelun aiempaa paremmin. Vanhimpien ikäryhmien osallistumista koulutukseen voidaan pitää varsin positiivisena ilmiönä, sillä oletettavaa on, että koulutus auttaa jaksamaan pitempään työelämässä. (Kuvio 6.) Miehet Naiset Kuvio 6. Ikä ja sukupuolijakauma 9

11 3.9. Pohjakoulutus Yli 40 % vastaajista oli kansakoulun suorittaneita ja runsas puolet perus- tai keskikoulun suorittaneita. Kolmella neljäsosalla ei ollut mitään ammatillista tutkintoa. Yksi neljäsosa ilmoitti suorittaneensa jonkin ammatillisen koulutuksen tai tutkinnon. Useimmiten kyse oli vanhoista alle kaksi vuotta kestäneistä koulutuksista, joita Nosteohjelman sääntöjen mukaan ei tulkittu esteeksi osallistua ohjelmalla rahoitettuun koulutukseen tai sitten kesken jääneistä koulutuksista. (Kuvio 7.) 100 % 90 % 80 % 75 % Kansakoulu Perus-/keskikoulu 70 % 60 % 50 % 43 % 51 % Lukio Muu 40 % Ei ammatillista koulutusta 30 % 20 % 10 % 0 % 4 % 2 % 21 % 3 % 1-2 v amm. koulutus tai ammattitutkinto 3 v amm. koulutus tai erikoisammattitutkinto Kuvio 7. Pohjakoulutus Aikaisemman työkokemuksen määrä Vastaajilla oli koulutuksen puuttumisesta huolimatta yleensä pitkä työkokemus; runsaalla puolella jopa yli 20 vuotta ja vain 14 %:lla työkokemusta oli alle viisi vuotta. Pitkä työkokemus asettaa opetukselle ja sen työelämävastaavuudelle erityisiä haasteita, joita on tuotu esille myös palautteen vapaamuotoisissa vastauksissa. (Kuvio 8.) yli 20 v 55 % v 22 % 6-10 v 10 % 1-5 v 9 % alle 1v 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuvio 8. Aikaisemman työkokemuksen määrä 10

12 3.11. Aloite koulutukseen hakeutumisesta Koulutukseen hakeutumisen aloitteen määrittely on monesti vaikeaa siksi, että asiaan vaikuttaa yhtä aikaa moni tekijä. Merkittävää on kuitenkin, että viides osa on saanut aloitteen työpaikalta. (Kuvio 9.) Muu Työvoimaviranomaisen aloite 4 % 2 % Työpaikan aloite 19 % Oma aloite 75 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 9. Aloite koulutukseen hakeutumisessa Tiedon saanti koulutuksesta Alueellisten hankkeiden hakevassa toiminnassa tehokkaimmaksi keinoksi on osoittautunut henkilökohtainen tapaaminen. Esitteet ja muu kirjallinen materiaali eivät ole hakevassa toiminnassa tuottaneet merkittäviä tuloksia. Kuitenkin opiskelijapalautteessa tiedon saannissa opiskelijat ilmoittavat tärkeimmäksi tiedotusvälineet. Tiedotusvälineissä onkin Noste-ohjelman aikana ollut varsinaisten koulutusten hakuilmoitusten lisäksi esimerkkejä henkilöistä, jotka ovat olleet mukana koulutuksessa. Pääteltävissä on, että molempia lähestymistapoja tarvitaan; mahdollisuutta keskustella henkilökohtaisesti omasta koulutustarpeesta ja mahdollisuuksista mutta myös tiedotusvälineiden kautta tulevaa tietoa, joka toimii yleisen mielenkiinnon herättäjänä. (Kuvio 10.) Muualta Oppilaitoksilta 11 % 10 % Työvoima tai muilta viranomaisilta 6 % Tiedotusvälineitä 39 % Työtovereilta 6 % Luottamusmieheltä 1 % Työnantajalta 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuvio 10. Tiedon saanti koulutuksesta 11

13 3.13. Tilanne työmarkkinoilla koulutuksen alkaessa Koulutuksen alkaessa suurin osa, lähes 70 % oli työssä toisen palveluksessa ja 10 % yrittäjänä. Vaikka Noste-ohjelma kohdistui pääasiassa työssä oleviin, oli ryhmissä jonkin verran myös työttömiä. (Kuvio 11.) Muu tilanne 6 % Työtön 15 % Olin toisessa koulutuksessa 1 % Työssä yrittäjänä 10 % Työssä toisen palveluksessa 68 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuvio 11. Tilanne työmarkkinoilla koulutuksen alkaessa Tilanne työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä Suurin osa jatkoi koulutuksen päättyessä työmarkkinoilla entisessä tilanteessa; joko toisen palveluksessa (60 %) tai yrittäjänä (9 %). Osalla tilanne oli muuttunut koulutuksen aikana; opiskelija meni uuteen työpaikkaan tai uusiin työtehtäviin, aloitti yrittäjänä tai aloitti toisen koulutuksen. (Kuvio 12.) Muu 7 % Olen työtön 12 % Aloitan toisen koulutuksen 3 % Jatkan yrittäjänä 9 % Aloitan yrittäjänä Menen uuteen työpaikkaan Palaan uusiin tehtäviin entiseeen työpaikkaani 2 % 1 % 5 % Palaan entisiin tehtäviin toisen palveluksessa 60 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuvio 12. Tilanne työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä. 12

14 4. Vapaamuotoiset vastaukset Pääosa kommenteista kohdistui kyseiseen koulutukseen, sen vaativuuteen ja sisältöön, käytännön järjestelyihin ja opettajan toimintaan. Yleisinä havaintoina kommenteista ilmenee seuraavia asioita: - Opiskelu työn ohessa on raskasta, jos työ ei jousta (kiire, ylityöt ja pitkät päivät, kun opiskelu tapahtuu työpäivän jälkeen ja matkatkin vie aikaa). Moni koki opiskelun vaativaksi, ja toivoi, että sitä olisi voinut jakaa pidemmälle ajalle. Opiskelussa voisi olla väliviikkoja, jolloin voisi tehdä opiskelun rästitöitä ja hoitaa omia asioita. - Lähiopetukseen ja koulutukseen yleensä toivottiin enemmän järjestelmällisyyttä ja etukäteen selkeää informointia. Lähiopetuksen oltava tehokasta ja hyvin suunniteltua, jotta aikaa ei mene hukkaan. - Opiskelijoiden erilainen osaamisen taso on ongelmallista; eteneminen on toisille liian nopeaa, toisille liian hidasta, yksilöllistä ohjausta ja tukiopetusta pidettiin tärkeänä. Yhtenä ehdotuksena oli esitetty mahdollisuutta toimittaa opiskelijoille ennakkoon ns. kirjalista tai aineistoa siitä, mitä tullaan opiskelemaan, jolloin opiskelija voisi perehtyä ja varautua tulevaan jo ennakkoon. - Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon aikuisopiskelijoiden pitkä työssäolo aika. Opettajan tietojen on oltava ajan tasalla ja hänen on kyettävä antamaan uutta tietoa. - Työssäoppimiseen tarvitaan päteviä ohjaajia, jotka todella haluavat ohjata opiskelijoita eli asenne on oltava kohdallaan. Näyttöjen vastaanottajilta odotetaan enemmän osaamista, kannustavaa ja asiallista asennetta sekä selkeää palautetta mahdollisimman pian näyttökokeen jälkeen. - Tukimuotojen kirjavuus on aiheuttanut opiskelijoille vaikeuksia, ennakkotiedot eivät aina ole pitäneet paikkaansa tai asioita ei ole osattu kertoa yksityiskohtaisesti. Erityisesti työssäoppimisjaksojen ajan taloudellisen tuen saanti on ollut vaikeaa, osa on ollut jopa ilman minkäänlaisia tuloja. Samassa koulutuksessa on erilaisilla tukimuodoilla olevia opiskelijoita, tämä on koettu epäoikeudenmukaisena. Tässä vielä muutama suora lainaus vastauksista: Koulutus oli mielestäni asiantuntevaa ja siinä vaadittiin paneutumaan asioihin perusteellisesti, joka oli hyvä asia työelämää ajatellen. Vaatimustaso oli korkea ja se edisti oppimista. Itselleni koulutus avasi tien takaisin työelämään, olen saanut työpaikan ensi syksyksi ja näin ollen koulutus oli hyvä homma. Kiitos! Minulle henkilökohtaisesti koulutus on antanut itseluottamusta, osaamisen varmuutta työpaikallani Olen erittäin pettynyt jatkuviin muutoksiin opintojen kulusta. Ylimääräinen stressi ei kuulu opintoihin. Stressiä aiheuttaa muutokset aikatauluissa, mielestäni puolenvuoden heitot opinnoissa ovat liian suuria 13

15 Opettajan täytyisi tuntea kyseinen ala paremmin, nyt tuntui että me opiskelijat tiedetään aina enemmän kuin opettaja. Työpaikalla tapahtuva arviointi pitäisi olla asiallista ja kannustavaa, eikä opiskelijaa alentavaa. Enemmän koulutusta työpaikan arvioijalle ja työssäoppimisen ohjaajalle. Mielestäni sain todella paljon elämänhallintaa tukevia oivalluksia... vaikka Elämää ei voikaan hallita! 5. Yhteenveto Noste-ohjelmalle asetettiin sen käynnistyessä haasteellinen tavoite saada koulutukseen 10 % kohderyhmästä. Tavoitetta on pidetty erittäin korkeana kun otetaan huomioon kohderyhmän tausta; työssä olevat aikuiset, joilla ei ole aikaisempaa ammatillista koulutusta. Vaikka ohjelman alkuvaiheessa näytti lähes mahdottomalta yltää asetettuun tavoitteeseen, hankkeissa tehdyn hakevan toiminnan ansiosta tulokset ovat erinomaiset, Itä-Suomen läänissä mennessä koulutuksen on aloittanut 9,2 % kohderyhmästä. Valtakunnallinen osuus on 7,0 %. Läänien Noste-hankkeet tuottavat omat loppuraporttinsa mennessä. Valtakunnallisina Noste-raportteina ilmestyy vielä Noste ja työelämä - julkaisu joulukuussa 2009 ja loppuraportti viimeistään kesäkuussa Näissä kuvataan monipuolisesti ohjelman toteutumista, kokemuksia ja tuloksia. Tässä julkaisussa on esitetty Itä-Suomen läänissä kootun Noste-opiskelijoiden opiskelijapalautteen tulokset. Runsas 90 % vastaajista piti saamaansa koulutusta joko erinomaisena tai hyvänä. Vastaajista 96 % oli kokenut, että koulutusta voi hyödyntää työssä ja että koulutus oli myös lisännyt ammatillista osaamista. Osa on koulutuksen avulla jopa saanut uuden työpaikan tai on aloittanut yrittäjänä. Eniten ongelmia on vastausten perusteella ollut työssäoppimisen järjestelyissä. Täysin tyytyväisiä järjestelyihin oli alle 30 % ja tyytyväisiä vajaa 60 % vastaajista. Täysin tai osittain tyytymättömiä oli 15 %. Myös ennakkotiedot eivät aina ole olleet paikkansa pitäviä, täysin tai osittain tyytymättömiä saamiinsa ennakkotietoihin oli 15 % vastaajista. Vapaamuotoisissa vastauksissa ilmeni, että ryhmien heterogeenisyys asettaa haasteita, sillä osaaminen ja opiskelutaidot voivat olla samassa ryhmässä hyvin erilaiset. Henkilökohtaistamista ja tukitoimia tarvitaan enemmän. Työssä olevat ja pitkän työkokemuksen omaavat opiskelijat odottavat, että opettajan työelämäosaaminen on ajan tasalla ja että opettaja pystyy opettamaan jotain uutta. Työssäoppimista ohjaavien ja näyttöjä vastaanottavien henkilöiden taitoja aikuisten ohjaamiseen ja kouluttamiseen tulisi lisätä. 14

16 Liite NOSTE-OPISKELIJAPALAUTTEEN KYSYMYKSET 1. Minua on koulutuksen aikana kannustettu ja tuettu oppimaan 2. Olen kokenut koulutuksessa oppimisen iloa 3. Koulutustilat ovat mielestäni olleet asianmukaiset 4. Koulutuksessa käytetty välineistö on mielestäni tukenut oppimista 5. Mielestäni opetuksen järjestelyt ovat toimineet sujuvasti 6. Koulutuksen ennakkotiedot olivat paikkansa pitävät 7. Henkilökohtainen opetussuunnitelmani edisti koulutuksen tavoitteiden mukaista oppimista 8. Saamani opetus oli asiantuntevaa 9. Koulutuksessa käytetyt oppimistehtävät ovat olleet haasteellisia 10. Olen saanut tarvitessani yksilöllistä ohjausta ja tukea 11. Olen mielestäni saavuttanut tähän koulutukseen itselleni asettamat tavoitteet 12. Opiskelutaitoni ovat lisääntyneet opiskelun aikana 13. Koulutus on lisännyt haluani opiskella jatkossakin 14. Koulutus on lisännyt ammatillista osaamistani 15. Voin hyödyntää koulutuksessa oppimaani työelämässä 16. Työssäoppiminen on kehittänyt ammatillista kehittymistäni 17. Työssäoppimisen järjestelyt tukivat oppimistani Kohtiin 1 17 vastausvaihtoehdot: Täysin eri mieltä, eri mieltä, samaa mieltä tai täysin samaa mieltä 18. Yleisarvosanani koulutuksesta on Vaihtoehdot: huono, välttävä, tyydyttävä, hyvä, erinomainen 19. Muut mielipiteesi ja kehittämisehdotuksesi - vapaata tekstitilaa 20. Sukupuoli - nainen - mies 21. Äidinkieli - suomi - ruotsi - muu 22. Ikä - alle 25 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 15

17 vuotta - 61 vuotta tai yli 23. Peruskoulutukseni on - kansakoulu - peruskoulu/keskikoulu - lukio/yo-tutkinto - muu 24. Ammatillinen koulutukseni/tutkintoni ennen tätä koulutusta on - ei tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta - yksi tai kaksivuotinen ammatillinen tutkinto tai ammattitutkinto - kolmivuotinen ammatillinen tutkinto tai erikoisammattitutkinto 25. Aikaisemman työkokemukseni määrä on - minulla ei ole työkokemusta tai sitä on alle 1 vuosi vuotta vuotta vuotta - yli 20 vuotta 26. Hain koulutukseen - omasta aloitteesta - työpaikan aloitteesta - työvoimaviranomaisen aloitteesta - muu 27. Sain tiedon tästä koulutuksesta - työnantajalta - luottamusmieheltä - työtovereilta - tiedotusvälineitä - työvoima- tai muilta viranomaisilta - oppilaitokselta - muualta 28. Tilanteeni työmarkkinoilla koulutuksen alkaessa - työssä toisen palveluksessa - työssä yrittäjänä - olin toisessa koulutuksessa - olin työtön - muu tilanne 29. Tilanteeni työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä - palaan entisiin tehtäviin työpaikkaani toisen palveluksessa - palaan uusiin tehtäviin entiseen työpaikkaani toisen palveluksessa - menen uuteen työpaikkaan toisen palveluksessa - aloitan yrittäjänä - jatkan yrittäjänä - aloitan toisen koulutuksen - olen työtön - muu tilanne 16