YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdat 12a ja 12c.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(41) Nro A 1116 Dnro KAS 2006 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). LUVAN HAKIJA Ekokem Palvelu Oy PL RIIHIMÄKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Anjalankosken kaupungin Ekopark alueelle Viialan kylään sijoittuvaa teollisuusjätteen käsittelykeskusta. Kyseessä on uusi toiminta. Toimintaan kuuluvat jätteen käsittelyalue sekä loppusijoitusalue. Käsittely ja hyötykäyttöalueille sijoitetaan jäte erien vastaanotto, pienerien ja ongelmajätteiden lajittelupiste, jätteiden käsittely ja varastohalli, hyötyjätekenttä, lietealtaat sekä vesienkäsittelyalue. Loppusijoitusalueeseen kuuluvat sisääntulotie, jätteiden käsittely ja välivarastointikenttä, läjitysalue ja vesienkäsittelyalue. Läjitysalue jaetaan rakenteellisesti kahteen osaan, tuhkan kaatopaikka alueeseen ja muuhun kaatopaikka alueeseen. Ennen käsittelyä jätteitä välivarastoidaan sekä loppusijoitusalueella että käsittelyalueella. Käsittelykeskuksen kiinteistörekisteritunnukset ovat , määräala M0602 ja Molemmat alueet omistaa Anjalankosken kaupunki. Anjalankosken kaupunginvaltuusto on kuitenkin hyväksynyt kyseisten alueiden myynnin Ekokem Palvelu Oy:lle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdat 12a ja 12c. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Koska kyseessä on uusi toiminta, ei sillä ole aikaisempia lupia. Hankkeesta on valmistunut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen selostus, josta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa Lausunnon mukaan selostus ei ollut kaikilta osin riittävä. Hakija onkin toimittanut Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle lausunnossa mainitut täydennykset, jotka olivat yhdessä ympäristölupahakemuksen kanssa kuulutusajan yleisön nähtävillä. Kauppamiehenkatu 4, Kouvola PL 1023, Kouvola Vaihde Asiakaspalvelu Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI Kouvola, Finland Tfn (växel) Kundservice Laserkatu Lappeenranta Vaihde Asiakaspalvelu Laserkatu 6 FI Villmanstrand, Finland Tfn (växel) Kundservice

2 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Ekokem Palvelu Oy:llä on Ekopark alueella Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen antamat seuraavat ympäristöluvat: pilaantuneen maan käsittelyalue: lupa annettu (A 1031 / 0401Y ) ongelmajätteiden alueellinen palvelulaitos: lupa annettu (A 1077 / 0401Y / 0401Y ) Aluetta koskeva voimassa oleva asemakaava on saanut lainvoiman Kaavassa alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Teollisuusjätteen käsittelykeskusalue sijaitsee Anjalankosken kaupungissa, Viialan kylän alueella tilojen Huhtala ja Pyörässuo määräaloilla. Suunnittelualueen etelä ja länsipuolella sijaitsee Anjalankosken kaupungin yhdyskuntajätteen käytöstä poistettu kaatopaikka (Keltakangas). Vanhan kaatopaikan eteläpuolella sijaitsee Kymenlaakson Jäte Oy:n käytössä oleva kaatopaikka jätteenkäsittelyalueineen. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Anjalankosken ajoharjoittelurata alle kilometrin etäisyydellä. Lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat JM Ekoturve Oy, Kouvolan seudun kuntayhtymän pienjäteasema, ISS Teollisuuspalvelut Oy:n toimipiste sekä Ekokem Palvelu Oy:n nykyinen toimipiste (ongelmajätepalvelut) ja Kymenlaakson Jäte Oy:n alueella toimiva pilaantuneiden maiden käsittelyalue. Lähimmät vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt sijaitsevat n. 0,3 km päässä Matarojantien toisella puolella. Etäisyys lähimpään taajamaan, Keltakankaalle on noin 1,5 km. Pintaveden tila Keltakankaan alueella keskimääräinen vuosisadanta on noin mm. Ekopark alueen pohjoispuolella oleva valuma alue on laajuudeltaan n. 32 ha. Laakkamännynsuolta muodostuvat pintavedet ja valumavedet laskevat etelään Anjalankosken vanhan yhdyskuntajätteen kaatopaikan (Keltakangas) suuntaan. Vanhan kaatopaikan jätetäytön laajennuttua itään on avo oja korvattu putkella. Pohjoispuolelta tulevat kaatopaikan ulkopuoliset valumavedet johdetaan putkella jätepenkereen läpi sen eteläpuoliseen avo ojaan. Oja kulkee uuden Ekopark jätekeskuksen alueen halki luode/kaakkosuunnassa jakaen Ekopark alueen kahtia. Oja laskee kaakkoon yhtyen Rouvankorvenojaan ja muihin ojastoihin, jotka edelleen laskevat Sippolanjokeen. Ilman laatu Kymenlaaksossa on toteutettu ilmanlaadunmittauksia vuodesta Mittaukset ovat käsittäneet pääasiallisesti rikkidioksidin, typenoksidien, hajurikkiyhdisteiden, leijuman, laskeuman ja säätietojen mittausta. Anjalankoskella on mitattu rikkidioksidia (Myllykoski, Pappilantie 7), kokonaispölypitoisuutta ja laskeumia (Myllykoski, Paperitehtaantie 10, Sippolan laskeumakeräin). Ilmanlaatu täyttää kyseisten mittausten perusteella yhdyskuntailman ohjearvot (Vnp 480/1996). Maaperän tila Suunnittelualueen molemmat osa alueet eli käsittelyalue ja kaatopaikka alue ovat luonnontilaisia. Alueen maasto on loivarinteistä metsämaata, jonka maanpinta vaihtelee tasovälillä m merenpinnasta (N 60 ). Maaperä alueella on tutkimusten mukaan pääasiallisesti sora /hiekkamoreenia. Alueen kaakkoisreunassa kallio on paljaana, korkeimmillaan noin tasolla +68 m. Kaatopaikka alueen maaperä on kantavaa moreenia ja alue soveltuu siten hyvin läjitykseen. Maapohjan kantavuus on hyvä ja kokoonpuristuvuus pieni.

3 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Pohjaveden tila Ekopark alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta, eikä se myöskään sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Alue on pääasiallisesti moreeni ja kallioaluetta, jolla ei muodostu runsaasti pohjavettä, ja jolla ei ole yhtenäistä pohjavesivarastoa. Maaperään suotautuva vesi varastoituu eri korkeustasoihin pääsiallisesti alueen kalliopinnan topografian mukaisesti. Maapeitteen kerrospaksuus on tehtyjen tutkimusten mukaan hankealueella keskimäärin n. 0 7 m. Keltakankaan pohjavesialue ( ) sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä hankealueen länsipuolella. Alueella on Keltakankaan pohjavedenottamo ja pohjavesipumppaamo. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Anjalankoskella on laadittu meluselvityksiä pääasiassa 1990 luvun alussa. Lisäksi Ekopark alueella on tehty toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailua. Suurimpia melupäästöjen aiheuttajia ovat jätteiden käsittelytoiminnasta johtuvien koneiden ja laitteiden aiheuttamat melupäästöt sekä liikenteen melu. Käsittelyalue sijoittuu Kotka Kouvola valtatien (VT 15) itäpuolelle ja maantien Sippola Alaportti 371 (Matarojantie) eteläpuolelle teiden väliin jäävälle alueelle. Matarojantieltä on yhteys käsittelyalueelle Ekokaarta pitkin. VT 15 vuorokauden keskiliikenne (KVL 2003) oli vuonna ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja oli noin % (keskimäärin 18 %; kpl/vrk). Muut selvitykset Alueella on tehty Museoviraston toimesta maastotarkastus. Alueelta ei löydetty merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä, minkä vuoksi Museovirasto katsoi maastotarkastuksesta laaditussa raportissa, ettei Ekopark alueen rakentamiselle ja laajentumiselle näyttäisi olevaan estettä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Käsittelykeskus koostuu kahdesta osasta, joita ovat käsittely (1 ha) ja loppusijoitusalue (kaatopaikka alue) (7,5 ha). Tulotien varrella sijaitsee hyötykäyttöalue, jossa vastaanotettavat jätteet, sivutuotteet ja maa ainekset punnitaan ja esikäsitellään. Punnitus voidaan mahdollisesti toteuttaa myös ostopalveluna muilta Ekopark alueen yrityksiltä. Loppusijoitusalue jaetaan rakenteellisesti pystyeristysseinillä mm. tuhkan kaatopaikkaalueeseen ja muihin loppusijoitettavien jätteiden kaatopaikka alueisiin. Ennen käsittelyä jätteitä välivarastoidaan sekä loppusijoitusalueella että käsittelyalueella. Alueella vastaanotetaan, käsitellään ja lajitellaan jätteitä. Osa jätteistä ohjataan hyötykäyttöön muualle ja osa hyödynnetään alueella. Hyötykäyttöön tai kierrätykseen kelpaamaton osa jätteistä sijoitetaan rakennettavalle kaatopaikalle. Seuraavassa on esitetty hakemuksen mukaiset käsittelykeskukseen tarkoitetut toiminnot: teollisuudessa ja rakennustoiminnassa syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden käsittely, hyötykäyttö ja loppusijoitus, teollisuusjätteiden käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus, voimalaitostoiminnassa muodostuvien sekä jätteen ja ongelmajätteenpoltossa muodostuvien tuhkien ja kuonien käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus, pilaantuneiden maa aineksien, sedimenttien ja lietteiden käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus, ylijäämämaiden hyötykäyttö, em. jätteiden, sivutuotteiden, teollisuusjätteiden, tuhkien ja kuonien, pilaantuneiden maa aineksien, sedimenttien, lietteiden ja ylijäämämaiden välivarastointi sekä öljyisten vesien vastaanotto ja käsittely.

4 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai ongelmajätteitä. Pilaantuneet maa ainekset voivat olla lievästi tai voimakkaasti pilaantuneita. Erittäin voimakkaasti pilaantuneet maa ainekset luokitellaan ongelmajätteiksi. Käsittelykeskuksen rakenteissa hyödynnetään mahdollisimman paljon jätemateriaaleja. Ensimmäisessa vaiheessa rakennettava loppusijoitusalue luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikan rakenteet toteutetaan valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (Vnp 861/1997) vaatimusten mukaisesti. Käsittelykeskuksessa käsitellään vuosittain t jätettä, mistä ongelmajätteen osuuden on arvioitu olevan t/a. Käsittely ja loppusijoitusalueet rakennetaan pohjarakenteiltaan tiiviiksi maaperän ja pohjavesien likaantumisen välttämiseksi. Käsittely ja loppusijoitusalueilla jätteiden kanssa tekemisissä oleva ja mahdollisesti likaantuva sadevesi kerätään talteen altaisiin ja tarvittaessa puhdistetaan puhdistusjärjestelmällä ennen vesien johtamista viemäriin. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätemäärät Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty arviot vuosittain vastaanotettavien jätteiden määristä ja ongelmajätteiden osuudesta. Mitään radioaktiivisia, räjähdysvaarallisia, tartuntavaarallisia tai syttyviä maita, jätteitä, teollisuusjätteitä tai sivutuotteita ei oteta vastaan. Taulukko 1. Jätelaji Määrä (t) Ongelmajätteen Ongelmajätteen määrä (t) min. max. osuus (%) min. max. Voimalaitostuhkat Jätteen ja ongelmajätteen polton tuhkat ja kuonat Savukaasujen puhdistusjätteet Lajiteltava teollisuusjäte: purku ja rakennusjätteet siivousjätteet Teollisuuden ongelmajätteet ja sivutuotteet: pölyt metallisakat muut Lietteet ja pilaantuneet sedimentit: pilaantuneet ruoppaussedimentit vedenpuhdistuksen lietteet ja sakat korkean vesipitoisuuden omaavat jätteet ja sivutuotteet Prosessijätteet ja sivutuotteet: valimojätteet pölyt rejektit (mm. teollisuusprosessien epäkurantit tuotteet) rakennusteollisuuden sivutuotteet Pilaantuneet maa ainekset: hiekkapuhallussivutuotteet valimohiekat hiekoitusmateriaalit erotuskaivojen sakat Lievästi pilaantuneet maa ainekset ja ylijäämämaat Yhteensä Kokonaisjätemääristä arvioidaan muodostuvan käsittelyn jälkeen n m 3 läjitysalueelle sijoitettavaa jätettä vuodessa.

5 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Raaka aineet Käsittelykeskuksen toiminnassa tarvittavia raaka aineita ovat vesi, puhtaat maa ainekset, stabilointikäsittelyn seosaineet, vesienpuhdistuskemikaalit ja aktiivihiili. Puhdasta vettä tarvitaan alueella noin m³ vuodessa. Vesi hankitaan alueelle kunnallisesta verkosta. Puhtaita maa aineksia tarvitaan pohja ja pintarakenteisiin noin t vuodessa. Stabilointikäsittelyn sideaineita tarvitaan t vuodessa. Vesienpuhdistuskemikaaleja kuten ferrosulfaattia tarvitaan arviolta kg vuodessa ja vesien ja kaasunpuhdistukseen käytetään aktiivihiiltä arviolta kg vuodessa. Kemikaalit varastoidaan niille tarkoitetuissa astioissa turvallisuusmääräykset huomioiden. Nestemäiset haitalliset kemikaalit (esim. vesienkäsittelyn voimakkaat hapot ja emäkset) säilytetään niille varatuissa valuma altaallisissa tiloissa. Polttoaineet Työkoneiden polttoaineen (kevyt polttoöljy) kulutus on arviolta 52 m³/a. Polttoaineet varastoidaan valuma altaallisissa säiliöissä käsittelykentällä. Polttoaineen varastoalueelta vedet johdetaan öljynerottimen kautta tasausaltaaseen. Jätteiden käsittelymenetelmät Jätteitä ja pilaantuneita maamassoja välivarastoidaan halleissa, peitettynä tiiviillä kentillä tai altaassa. Jätemateriaaleja voidaan varastoida myös siiloissa, säiliöissä tai muissa tarkoitukseen soveltuvissa astioissa. Tarvittaessa massoja esikäsitellään seulomalla ja/tai murskaamalla. Massoja käsitellään niiden pilaantuneisuuden mukaisesti joko stabiloimalla, alipainekäsittelyllä, pesemällä, kompostoimalla tai loppusijoittamalla ne kaatopaikalle. Seuraavassa taulukossa 2 on esitelty erilaisia jätteiden esikäsittelymenetelmiä ja taulukossa 3 erilaisia käsittelymenetelmiä. Taulukko 2. Esikäsittelymenetelmät Menetelmä Soveltuvuus Kuvaus Lajittelu Teollisuusjätteet Pilaantuneet maa ainekset Lajittelulla erotetaan erityyppiset jätejakeet hyödynnettäviksi erikseen. Seulonta Pilaantuneet maa ainekset Karkeat kuonat Suurten kappaleiden, kuten kivien, lohkareiden, kantojen ja rakennusjätteen erottelu maamassoista. Murskaus Betoni, tiili ja puujäte Kivet ja lohkareet Kappaleet murskataan paremmin hyödynnettävään raekokoon. Pesu Pilaantuneet maa ainekset Teollisuuden sivutuotteet Pesua käytetään hienoaineksen erottamiseen sekä haittaaineiden liuottamiseen pesuaineiden avulla maamassoista. Kuivaus Lietteet ja sedimentit Veden poistaminen mekaanisesti laskeuttamalla, puris Teollisuuden sakat Välivarastointi Pilaantuneet maa ainekset Teollisuusjätteet tamalla, linkoamalla tai lämmittämällä. Muualla käsiteltäväksi tarkoitetut esikäsitellyt massaerät. Välivarastoon kootaan pieniä yksittäisiä eriä myöhemmin paikan päällä tai muualla tapahtuvaa käsittelyä varten.

6 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Taulukko 3. Käsittelymenetelmät Menetelmä Soveltuvuus Kuvaus Stabilointi Teollisuuden prosessijätteet Sakat ja lietteet Tuhkat Pilaantuneet maaainekset Stabilointi voidaan jakaa kiinteytykseen (sideainestabilointiin) ja kemialliseen stabilointiin. Kiinteytyksessä muutetaan jätteen fysikaalista olomuotoa sideaineiden avulla muuttamatta jätteen kemiallisia ominaisuuksia. Kiinteytyksessä sideaineiden avulla pienennetään massan vedenläpäisevyyttä. Kemiallisessa stabiloinnissa seosaineiden avulla pienennetään massan sisältämien haitta aineiden vaaraominaisuuksia. Stabiloinnissa seosaineen (kiinteytyksessä sideaineen) avulla käsiteltävä massa kiinteytetään, jolloin sen haitta aineiden liukoisuus pienenee oleellisesti. Seosaineina voidaan käyttää sementtiä, kalkkia, bitumia, tuhkia tai muita soveltuvia materiaaleja. Stabilointi parantaa jätteen kaatopaikka kelpoisuutta ja hyötykäyttömahdollisuuksia. Tietyissä tapauksissa jätteet stabiloidaan niiden jäteluokituksen muuttamiseksi ongelmajätteestä tavanomaiseksi, jotta jätteen hyötykäyttö tai loppusijoitus on mahdollista. Stabiloinnin soveltuvuus varmistetaan aina ennakkokokein. Alipainekäsittely Biologinen käsittely Pilaantuneet maaainekset Haihtuvia aineita sisältävät materiaalit Pilaantuneet maaainekset Orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätteet Stabiloinnissa voidaan myös pienentää haitallisten aineiden liukoisuutta tai muuttaa niiden olomuotoa sekoittamalla jätteeseen hapettavia tai pelkistäviä yhdisteitä. Käsittely tapahtuu alipaineistetussa hallissa tai peitetyssä aumassa. Alipaine synnytetään imulla. Imetty ilma puhdistetaan ja siihen haihtuneet haitalliset yhdisteet hävitetään paikan päällä tai kerätään talteen ja viedään hävitettäväksi muualle. Biologisella käsittelyllä eli kompostoinnilla vähennetään haitallisten aineiden kuten öljyjen pitoisuuksia. Kompostoinnilla parannetaan materiaalin soveltuvuutta hyötykäyttöön tai varmistetaan sen kaatopaikkakelpoisuus. Alueella käytettävät jätteiden käsittelylaitteet ovat siirrettäviä ja niitä käytetään tarpeen mukaan. Laitokset sijoitetaan asfaltoiduille kentille hule ja suotovesien keräämiseksi käsittelyyn. Käsiteltyjen materiaalien käyttö ja sijoitusperusteita Pienerinä vastaanotetut, kaatopaikkasijoitukseen soveltuvat ongelmajätteet sijoitetaan käsiteltyinä kaatopaikan jätetäyttöön. Ongelmajätteet, jotka eivät sovellu kaatopaikkasijoitukseen toimitetaan ongelmajätevarastoon ja edelleen käsittelyyn. Betoni ja tiilijäte käytetään hyödyksi käsittely ja hyötykäyttökentän sekä kaatopaikan rakenteissa. Käyttökohteita ovat kenttien rakennekerrokset, kaatopaikan kuivatuskerrokset sekä läjityksen työmaatiet. Eroteltu puujäte toimitetaan hyödynnettäväksi muualla. Asbestijäte haudataan kaatopaikan jätetäyttöön aina erillisiin kaivantoihin, jotka täytetään välittömästi. Kivihiili, turve ja puunpolttoainevoimalaitosten tuhka ja kuona sijoitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön suoraan voimalaitoksilta. Toissijaisesti tuhkaa käytetään hyödyksi kaatopaikan rakenteissa sekä stabiloinnin sideaineena.

7 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Jätteenpoltossa syntyvän tuhkan ja kuonan koostumus vaihtelee riippuen poltetusta materiaalista, seossuhteesta muun polttoaineen kanssa, kaasunpuhdistuksesta sekä poltto tai kaasutustekniikasta. Mikäli hyötykäyttö ei ole mahdollista, jätteenpoltossa syntyvä lentotuhka ja pohjatuhka joudutaan läjittämään loppusijoitusalueelle. Jätteenpolton tuhkien kaatopaikkakelpoisuuden saavuttaminen edellyttää useassa tapauksessa käsittelyä, kuten stabilointia, jotta niiden sisältämien haitallisten aineiden liukoisuudet saataisiin kaatopaikkakriteerien edellyttämälle tasolle. Käsittelynä tuhkille on esim. kemiallinen tai fysikaalis kemiallinen stabilointi. Lietteet varastoidaan aluksi altaisiin ja niiden vesipitoisuutta vähennetään esimerkiksi saostamalla. Stabiloimalla kiinteytetyt lietteet sijoitetaan pääsääntöisesti kaatopaikan jätetäyttöön. Osalle lietteistä käsittelyksi riittää pelkkä kuivaus ennen niiden sijoittamista. Ylijäämämassat sijoitetaan aluksi välivarastoon kaatopaikka alueelle ja sen jälkeen tarpeen mukaan jätetäytön esipeittoon tai pintaeristyksen kerroksiin rakeisuudesta riippuen. Massoja voidaan käyttää myös runkoaineksina stabilointi ja rakennemassasekoituksissa. Lievästi pilaantuneet maa ainekset käytetään hyödyksi kaatopaikan jätetäytön väli ja esipeittokerroksiin. Suuri osa käsitellyistä pilaantuneista maa aineksista voidaan käyttää hyödyksi käsiteltyinä tai sellaisenaan jätekeskuksen rakenteissa. Ylijäämät käytetään hyödyksi muissa sopivissa kohteissa tai sijoitetaan kaatopaikan jätetäyttöön. Käsiteltyinä pilaantuneita maaaineksia käytetään kaatopaikan tiivistyskerroksessa ja sellaisenaan kaatopaikan sisällä. Kaatopaikan suotovesiä ja vastaanotettavia nestemäisiä jätteitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen käsittelyprosesseissa, esim. pölymäisten jätteiden kostutuksessa sekä stabiloinnissa. Jätevedenpuhdistus Käsittelykeskuksen alueelle rakennetaan kaksi käsiteltävien vesien tasausallasta, joista toiseen kerätään tuhkan kaatopaikalta muodostuvat käsiteltävät vedet ja toiseen muualta käsittelykeskuksen alueelta kertyvät käsiteltävät vedet. Vedet käsitellään yhdessä alueelle rakennettavassa vesienkäsittely yksikössä. Saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriin. Ulkopuolisten vesien johtaminen Käsittelyalue rakennetaan rapakivikalliosta louhittavalle tasanteelle ja louhinnan yhteydessä tehdään sivuojat estämään ulkopuolisten vesien pääsy käsittelyalueelle. Alueelle rakennetaan uusi sadevesiviemäri. Sadevesiviemärin linjaus kulkee tulevan täyttöalueen alitse suunnilleen sen keskikohdalta, ja siitä edelleen tulevan käsittelyalueen ja vanhan Keltakankaan kaatopaikan välisellä alueella laskien Rouvankorvenojaan. Sadevesiviemäriä pitkin on tarkoitus johtaa alueen pohjois ja itäpuolelle jäävän valumaalueen pintavedet, kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerroksesta suotautuvat sadevedet ja käsittelykentän alapuolisen kuivatuskerroksen vedet. Käsittelyalueen rakenteet Alueen eristysrakenteissa käytetään kahta eri toteutusperiaatetta, joista toisessa hyödynnetään pilaantuneita maa aineksia ja toisessa käytetään neitseellisiä materiaaleja. Eristysrakenteiden alapuolelle rakennetaan salaojituskerrokset, joita käytetään alueen peruskuivatuksen lisäksi myös tiivistyskerroksen toimivuuden tarkkailuun. Väliaikaiset rakenteet Alueen rakentamisessa hyödynnetään pilaantuneita maa aineksia, joita tarvittaessa joudutaan välivarastoimaan väliaikaisin rakentein ennen varsinaisten kenttien valmistumista.

8 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Väliaikaisissakin ratkaisuissa huolehditaan siitä, ettei varastoitavista materiaaleista koidu haittaa ympäristölle. Kuvaukset tarvittavista väliaikaisista rakenteista toimitetaan kunkin rakennusvaiheen tarkempien rakennussuunnitelmien mukana. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Alueen pohjaeristysratkaisut tehdään ratkaisuilla, jotka täyttävät Vnp:n 861/1997 määräykset kaatopaikkarakenteista. Alueella käytettäviä käsittelytekniikoita on käytetty yleisesti pilaantuneiden maiden kunnostusprojekteissa eri puolilla Suomea. Käsittelyn aikana haitallisia aineita ei laimenneta ilmaan, veteen tai maaperään. Haitalliset yhdisteet hävitetään, otetaan talteen ja hävitetään toisaalla tai ne immobilisoidaan ja sidotaan kiintoainekseen haitattomaan muotoon. Haihtuvien yhdisteiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että tuotavista haihtuvia yhdisteitä sisältävistä jätteistä tai maamassoista peräisin oleva ilma puhdistetaan ennen sen johtamista ilmakehään. Pölyn mukana leviävien yhdisteiden osalta tämä taas tarkoittaa jätteiden ja maamassojen peittämistä ja kastelua tarpeen mukaan. Pilaantuneiden maiden kanssa tekemisissä ollutta vettä ei päästetä sellaisenaan ympäristöön. Tiiviillä kenttärakenteilla huolehditaan siitä, ettei pilaantuneiden maiden kanssa tekemisissä ollut vesi pääse rakenteiden läpi maaperään. Ensisijaisena tarkoituksena on, että alueella syntyisi mahdollisimman vähän likaantunutta vettä. Tästä huolehditaan massojen huolellisella peittämisellä ja kenttien vesien asianmukaisella johtamisella. Märkiä ja helposti liukenevia yhdisteitä sisältävät massat vastaanotetaan tiivispohjaisiin umpikaivoilla varustettuihin halleihin. Salaojituksilla pidetään pohjavesi erillään alueelle loppusijoitettavista massoista ja näin estetään haittaaineiden suora liukeneminen pohjavesiin. Toiminnan laadunvarmennuksen työkaluna käytetään Ekokem Palvelu Oy:n laatujärjestelmää. Sähköenergian tarve alueella on n. 200 MWh vuodessa. Suurimmillaan sähkön kulutus on alueella stabilointi tai pesukäsittelyiden ollessa käynnissä. Muina aikoina suurimman sähköntarpeen muodostavat hallien kaasunpuhdistus ja vesien pumppaus. Kaasunpuhdistuksessa käytettävä katalyyttinen polttoyksikkö hyödyntää puhdistettavasta kaasusta polttamalla saatavaa energiaa ja samalla vähentää ulkoisen energian tarvetta. Alueella käytettävät pumput on varustettu pintakytkimillä, jotka estävät niiden turhan kuivakäynnin. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Ekokem Palvelu Oy:n noudattaa toiminnassaan Ekokem Oy Ab:n laatu, ympäristö ja turvallisuusjärjestelmiä: Sertifioitu laatujärjestelmä SFS ISO 9001 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä SFS ISO JÄTTEENKÄSITTELYALUEET Yleistä käsittelykeskuksesta Käsittelykeskus on auki klo ja alue aidataan ja varustetaan lukittavalla portilla. Keskuksessa on hoitohenkilökunta maanantaista perjantaihin Muina aikoina alueille kuljetaan sähköisesti avautuvan portin kautta ja jätteet sijoitetaan ennalta annettujen kirjallisten ohjeiden mukaan. Käsittelykeskus koostuu kahdesta alueesta. Hyötykäyttöalueesta, jossa jätteet otetaan vastaan ja käsitellään sekä kaatopaikka alueesta, jonne hyötykäyttöön tai kierrätykseen kelpaamattomat jätteet loppusijoitetaan.

9 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Hyötykäyttöalueen kokonaispinta ala on noin 1 ha. Hyötykäyttöalueen varustus: alueen hoitajan toimisto ja huoltoparakki, lukittava puomi, aita ja toimintojen esittelytaulu, vastaanotto ja käsittelykentät, varasto/käsittelyhallit, vesiallas ja vesienkäsittelylaitteet, lieteallas sekä mahdollinen vaaka. Lisäksi alueella on tarpeen mukaan siirrettävää kalustoa: työkoneita (kaivinkone, pyöräkuormaaja ja kuorma auto), seula, murska, sekoitusasema ja kaasunpuhdistuslaitteet. Kaatopaikka alueen kokonaispinta ala on noin 7,5 ha, jonka lisäksi suoja alueita on noin 2,9 ha. Kulloinkin käytössä oleva täyttöalue on pienempi kuin 3 ha. Kaatopaikan varustus: lukittava puomi ja aita, eri toimintojen sijainnin kertova opastaulu, kieltotaulu, jossa ilmoitetaan kyseessä olevan yksityinen kaatopaikka sekä vesiallas ja pumppaamo. Käsittelyalueiden rakenteet Teollisuusjätteen käsittely ja hyötykäyttöalueelle tulee seuraavia osakokonaisuuksia: 1. liikennealueita ja mahdollisesti autovaaka 2. välivarastointialueita 3. käsittelyalueita 4. toimisto ja sosiaalitilat 5. käsittelyhalleja 6. lieteallas 7. hule/suotovesiallas (tasausallas) ja vesienkäsittely yksikkö Liikennealueet Ekokaarelta rakennetaan asfaltoitava tie käsittely ja hyötykäyttöalueen vastaanottopisteen ja mahdollisesti rakennettavan autovaa an kautta varasto ja käsittelykentille, varasto ja käsittelyhalliin ja edelleen takaisin yksityistielle. Kentät Alueen kentät asfaltoidaan vesitiiviillä asfalttibetonilla ja muotoillaan siten, että hulevedet voidaan kerätä ja johtaa tasausaltaan kautta käsiteltäviksi. Kenttien kantavissa kerroksissa varaudutaan käyttämään stabiloimalla kiinteytettyjä pilaantuneita maamassoja, teollisuuden sivutuotteita tai voimalaitostuhkia. Käsittelyalueilla (vastaanotto, välivarastointi, esikäsittely ja käsittelyalueet), joiden rakenteissa käytetään pilaantuneita maita, on seuraavat rakennekerrokset: kulutuskerros, pinnan tiivistyskerros, stabiloitu kerros, kuivatus ja tarkkailukerros, pohjan tiivistyskerros ja kallio. Käsittely/varastointikenttinä voidaan käyttää myös kaatopaikka aluetta.

10 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Halli Käsittelyalueelle tulee kevytrakenteinen, alipaineistettu halli, jossa varastoidaan ja käsitellään herkkäliukoisia komponentteja sisältäviä tai haihtuvia yhdisteitä sisältäviä materiaaleja. Hallin lattian rakennekerrokset ovat: pinnalle tiivis asfaltti kahtena kerroksena, tiivistyskerros (k < 2*10 10 ), suodatinkangas ja kuivatuskerros. Lieteallas Käsittelyalueelle varaudutaan rakentamaan noin m 3 vetoinen vesitiivis lieteallas/altaita teollisuudessa syntyviä lietteitä varten. Altaan rakenteet tehdään käyttäen pintaan joko kaksi HDPE kalvokerrosta, joiden väliin tulee suojageotekstiili tai betonilaatta, jonka alle tulee HDPE kalvo. Edellisen alle tiivistyskerros (k < 6*10 10 ), suodatinkangas ja kuivatuskerros ja jälkimmäisen alle bentoniittimatto ja kuivatuskerros. Toimisto ja sosiaalitilat Alueelle rakennetaan toimisto ja sosiaalitilat. Toimistotilat mitoitetaan 2 hengelle ja sosiaalitiloissa varaudutaan 10 hengen yhtäaikaiseen vahvuuteen. Toimiston tarvitsema talousvesi saadaan alueelle vedettävästä vesijohdosta. Saniteettivedet johdetaan Anjalankosken kaupungin viemäriin. Tasausaltaat Kaikki asfaltoiduilla liikennealueilla ja käsittelykentillä muodostuva hulevesi johdetaan tasausaltaisiin. Tasausaltaiden tilavuus on mitoitettu kuukauden maksimisadannan perusteella viimeisten 30 vuoden ajalta (95 % mittaustuloksista). Haihduntana on kenttäalueilla käytetty 10 %, kaatopaikka alueella 30 % ja tuhkan kaatopaikka alueella 20 % sadannasta. Asfaltoitujen kenttien pinta alana on käytetty m 2, kaatopaikka alueen pintaalana 2 ha ja tuhkan kaatopaikka alueen pinta alana 1 ha. Näiden tietojen perusteella on tasausaltaiden yhteistilavuus noin m 3. Tasausaltaan vettä käytetään hyödyksi jätemassojen käsittelyssä ja tekemisessä haitattomaksi. Tasausaltaiden pohjarakennevaihtoehdot ovat samat kuin lietealtaiden. Jätteiden käsittely Jätteiden vastaanottomenettely Jätteitä, sivutuotteita tai pilaantuneita maa aineksia otetaan vastaan ainoastaan ennakkotilausten perusteella. Vastaanotettavien jätteiden vastaanottomahdollisuuksien selvittäminen ja käsittelymenetelmän valinta etenee seuraavissa vaiheissa: 1. Asiakkaalta saatujen esitietojen perusteella arvioidaan jätteen vastaanottomahdollisuudet. 2. Tarvittaessa pyydetään lisätietoja jätteen koostumuksesta tai muista ominaisuuksista. 3. Soveltuvuus käsittelyyn selvitetään tarvittaessa kokeellisesti. 4. Päätös jätteen vastaanottokelpoisuudesta. 5. Lopullinen käsittelymenetelmän valinta ja tarvittaessa esikokeet. 6. Tarjous vastaanotosta tai luokittelu hinnaston mukaan. 7. Tilaus/Sopimus. 8. Vastaanotto, laadun tarkistus ja punnitus. 9. Tarvittaessa välivarastointi. 10. Käsittely. 11. Sijoitus hyötykäyttöön, vienti muualle loppusijoitukseen tai hyötykäyttöön tai loppusijoitus läjitysalueelle.

11 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Punnitus ja tilastointi Punnituksen yhteydessä tarkastetaan kuormat ja niitä koskevat asiakirjat, minkä jälkeen alueen hoitaja ohjaa jätekuormat haluttuihin paikkoihin varastokentille tai kaatopaikalle sekä kirjaa jätekuormien loppusijoituspaikat. Alueen hoitaja ottaa jätteitä vastaan ma pe klo Alueet ovat suljettuja muina aikoina. Aukioloaikojen ulkopuolella alueelle kuljetaan sähköisesti avautuvan portin kautta. Joillekin jätteiden vakiotoimittajille (esim. tehtaat, joissa muodostuu jätettä säännöllisin välein ja jäte on heti toimitettava käsittelykeskukseen) annetaan kulkulupa ja kirjalliset ohjeet, joiden mukaan jätteet sijoitetaan alueelle. Kaatopaikan pitäjä kirjaa jäte erät tietojärjestelmään ja vastaa kaatopaikkakelpoisuuden tarkastamisesta. Kustakin jäte erästä kirjataan ylös laji, määrä, alkuperä, toimituspäivämäärä, tuottaja ja tuoja. Jätteiden määrä mitataan punnitsemalla. Myös keskuksesta poisvietävistä kuormista kirjataan vastaavat tiedot. Jätteen vastaanottokenttä Jätteet otetaan vastaan hyötykäyttöalueelle rakennetulla vastaanottokentällä, josta ne punnituksen, asiakirjojen ja kuorman tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan edelleen: pienerien ja ongelmajätteen lajittelupisteeseen, pilaantuneiden maiden vastaanottokentälle/tai halliin, tuhkan käsittelyalueelle, kuivattavien lietteiden vastaanottopisteeseen, hyötyjätekentille, loppusijoitusalueelle tai ylijäämämaiden vastaanottokentälle. Jätteen pienerien vastaanotto Alueelle voi tuoda jätteitä vain ennakkotilausten perusteella. Vakiojätteentoimittajien kanssa tehdään sopimukset. Muiden kuin vakiotoimittajien jäte eriä otetaan alueelle vastaan vain kun paikalla on vastaanottavaa henkilökuntaa. Alueella syntyvien ja alueelle vastaanotettavien ongelmajätteiden pienerien vastaanotto ja välivarastointi Ongelmajätteen pienerät varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan erilleen lajiteltuna varastossa niille varatuissa astioissa. Ongelmajätteet käsitellään laatunsa perusteella paikalla ja hyödynnetään tai loppusijoitetaan kaatopaikka alueelle tai toimitetaan erissä käsiteltäviksi ao. luvan saaneelle ongelmajätteen käsittelijälle. Pienerinä toimitetut ongelmajätteet voidaan ongelmajätevaraston sijaan varastoida myös ongelmajätekonteissa tai ongelmajätteet voidaan toimittaa Ekokem Palvelu Oy:n ongelmajätepalveluiden varastoon. Tarkastukset ja testit Sopimusperusteisesti pitkäjaksoisesti tuotavien jätteiden laatu tarkistetaan vuosittain vastaavuustestillä. Jätteen tuottaja vastaa siitä, että jäte on ennakkotietoina saadun kuvauksen mukaista. Yksittäisistä jäte eristä selvitetään niiden laatu ja kaatopaikkasijoitettavista jätteistä selvitetään niiden kaatopaikkakelpoisuus. Ekokem Palvelu Oy esikäsittelee jätteitä kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevalla hyötykäyttöalueellaan. Loppusijoitettavan jätteen laatu varmistetaan kullekin käsittelymenetelmälle etukäteen laaditun laadunvarmistussuunnitelman mukaisesti.

12 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Jätekuormat tarkastetaan silmämääräisesti niitä vastaanotettaessa ja myös tyhjennettäessä sijoituskohteessa. Mikäli jäte ei vastaa ilmoitettua laatua, kuormat palautetaan tai varastoidaan välivarastoon odottamaan niiden laadun selvittämistä. Mahdollisten ulkopuolisten luvaton jätteen tuonti estetään. Teollisuusjätteen käsittely Teollisuusjätteestä erotellaan hyötykäytettävät ja loppusijoitettavat jakeet. Teollisuusjätteen palavasta osasta valmistetaan polttoainetta toimitettavaksi luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Käsittelyssä syntyvät rejektit käsitellään niiden koostumuksen mukaisesti. Mekaanisessa käsittelyprosessissa sekalainen teollisuusjäte murskataan ja siitä erotetaan palamattomat aineosat kuten metalli, lasi, posliini, suuret ja kovat kappaleet sekä eirautametallit. Prosessissa käytetään kulloinkin soveltuvimpia erottimia laatuvaatimusten saavuttamiseksi. Hyvälaatuinen osa materiaalista voidaan ohjata murskauksen jälkeen suoraan loppukäyttöön. Teollisuuden sivutuotteet Keskuksessa hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita alueen rakenteissa sekä käsittelyprosesseissa. Käsittelyprosesseissa sivutuotteita voidaan käyttää seosaineina, joilla parannetaan loppusijoitettavien jätteiden liukoisuus ja vedenläpäisevyysominaisuuksia. Hyötykäyttö voi tapahtua myös alueen ulkopuolella, jolloin käsittelyalue toimii sivutuotteiden varastona. Teollisuuden prosessijätteet Teollisuuden prosessijätteistä alueella tullaan käsittelemään pääasiassa pieniä ja keskisuuria eriä. Osa prosessijätteistä pystytään ohjaamaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttö voi tapahtua alueen ulkopuolella, jolloin käsittelyalue toimii varastona. Osa teollisuuden prosessijätteistä ei sellaisenaan täytä kaatopaikkasijoittamisen ehtoja mm. liian suuren haitallisten aineiden liukoisuuden vuoksi. Näitä jätteitä käsitellään fysikaalis kemiallisella tai kemiallisella stabiloinnilla. Stabiloimalla käsitellyt jätteet pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kaatopaikan rakenteissa. Hyödynnettävän rakennusjätteen käsittely Rakennusjätteet tyhjennetään varastokentille, joista ne toimitetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn. Betoni ja tiilijäte murskataan urakoitsijan toimesta ja murske käytetään hyödyksi käsittelyalueen kenttärakenteissa, kaatopaikan rakennekerroksissa tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Puujäte murskataan ja siitä valmistetaan kierrätyspolttoainetta tai se toimitetaan muuhun hyötykäyttöön. Lietteiden ja pilaantuneiden sedimenttien käsittely Lietteet ja pilaantuneet pohjasedimentit välivarastoidaan tiiviissä altaissa. Lietteillä tarkoitetaan pääasiassa teollisuuden märkiä jätteitä; ei sedimenttejä, sakkoja tai yhdyskuntajätevesilietettä. Esikäsittelyssä lietteiden ja sedimenttien vesipitoisuutta vähennetään mm. saostamalla ja suodattamalla tai muulla vesipitoisuuden pienentämiseen soveltuvalla tekniikalla, kuten mekaanisella kuivaamisella. Lietteistä ja sedimenteistä erottuva vesi käsitellään ennen vesien poisjohtamista. Esikäsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen lietteet ja sedimentit stabiloidaan pilaantuneen maan kanssa tai toimitetaan muuhun soveltuvaan käsittelyyn, joka minimoi mahdollisista haitta aineista aiheutuvat haitat. Sedimenttien ja lietteiden esikäsittely toteutetaan soveltuvaa vedenpoisto/saostustekniikkaa hyödyntäen siten, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöpäästöjä.

13 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Pilaantuneiden maiden käsittely Pilaantuneet maat vastaanotetaan päällystetyille kentille. Mikäli massoista ei ole olemassa sijoituskelpoisuuslausuntoa, otetaan massasta näytteet sijoituskelpoisuuden varmistamiseksi. Tämän jälkeen massat aumataan ja aumat peitetään. Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat joko loppusijoitetaan kaatopaikalle tai käsitellään vaarattomiksi. Loppusijoitus tehdään vain, mikäli maamassat täyttävät ongelmajätteen kaatopaikan sijoituskelpoisuuskriteerit. Epäorgaanisilla haitta aineilla pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmiä ovat pesu ja stabilointi. Käsitellyt massat joko hyötykäytetään, tai mikäli niitä ei voida hyötykäyttää, voidaan ne sijoittaa kaatopaikalle. Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maamassoja käsitellään alueelle rakennettavassa kevytrakenteisessa hallissa tai alipaineistetuissa, peitetyissä aumoissa. Alueelle tehtäviä halleja käytetään alipainekäsittelyn lisäksi myös muilla menetelmillä puhdistettavien maiden välivarastointiin. Osa alueelle vastaanotettavista massoista voidaan toimittaa muualla tapahtuvaan käsittelyyn. Tällöin alueella tapahtuu massojen esikäsittely ja välivarastointi. Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat epäorgaanisilla haitta aineilla pilaantuneet maat Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat, epäorgaanisilla haitta aineilla pilaantuneet maa ainekset käsitellään joko sijoittamalla ne sijoituskelpoisuutensa perusteella kaatopaikalle tai stabiloimalla ne fysikaalis kemiallisesti haitattomaan muotoon. Stabiloinnissa voidaan käyttää eri tekniikoita kuten sementti tai bitumistabilointia. Stabilointitekniikkaa voidaan soveltaa myös orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneille maa aineksille. Massasta tehdään ennen käsittelyä esikokeet aina käytettäessä käsittelymenetelmänä stabilointitekniikkaa. Alueella käsiteltäviä epäorgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maita ovat raskasmetalleilla, suoloilla ja arseenilla pilaantuneet maa ainekset. Stabiloitavan maamassan määrää voidaan pienentää käyttämällä esikäsittelynä seulontaa tai pesua. Stabiloidusta massasta tehdään hyötykäyttökenttä, joka peitetään tiiviillä asfaltilla (tyhjä tila alle 3 %) ja luiskat tiiviillä moreenilla tai bentoniittimatolla. Routarajan yläpuolelle sijoitettavat massat tehdään pakkasenkestäviksi. Stabiloidut massat jäävät pysyvästi alueelle. Stabiloitavat massat, joita ei hyödynnetä alueen rakenteissa voidaan toimittaa hyödynnettäviksi muualla tarvittavissa kenttärakenteissa edellyttäen, että käyttökohteessa on ympäristölupa massojen käyttöön. Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat orgaanisilla haitta aineilla pilaantuneet maat Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat, orgaanisilla haitta aineilla pilaantuneet maaainekset käsitellään joko sijoittamalla ne sijoituskelpoisuutensa perusteella kaatopaikalle tai käsittelemällä ne alueella. Haihtuvat yhdisteet poistetaan maamassoista alipainekäsittelyssä ja biologisesti hajotettavat yhdisteet kompostointikäsittelyssä. Haihtuvia yhdisteitä ovat mm. liuotinaineet ja polttonesteet. Kompostoitavia ovat mm. osa öljy yhdisteillä pilaantuneista (kuten kevyellä polttoöljyllä pilaantuneet maat) maista ja lievästi PAH yhdisteillä pilaantuneet maat. Orgaanisilla haitta aineilla pilaantuneita maa aineksia voidaan myös hyödyntää stabiloituina. Stabiloinnissa käytetään tällöin sideaineita, jotka soveltuvat orgaanisille yhdisteille.

14 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Alueella voidaan myös välivarastoida ja esikäsitellä pilaantuneita maamassoja, jotka eivät sovellu alipaine tai biologiseen käsittelyyn. Nämä massat voidaan toimittaa muuhun luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat sekä epäorgaanisilla että orgaanisilla haittaaineilla pilaantuneet maat Pelkillä orgaanisilla tai epäorgaanisilla yhdisteillä pilaantuneiden maa ainesten lisäksi käsiteltävät maamassat voivat sisältää molempia yhdistetyyppejä. Näiden massojen käsittelyyn voidaan soveltaa eri menetelmien yhdistelmiä mikäli massoja ei pystytä käsittelemään vain yhdellä menetelmällä. Kiireelliset tapaukset Kiireellisiä tapauksia ovat mm. onnettomuudet ja äkilliset säiliö ym. vuodot. Näissä tapauksissa maa aines otetaan vastaan kentälle ja siitä otetaan näytteet. Onnettomuusmassat pidetään erillään muista maaeristä ennen kuin niiden haitta ainepitoisuudet on tutkittu. Jokaisesta kiireellisestä erästä otetaan vähintään yksi näyte (kokoomanäyte) ja lisänäytteet alkavaa 200 t kohden. Näytteistä tutkitaan se haitallinen kemikaali, joka kyseisessä vuodossa tai onnettomuudessa on joutunut maaperään. Ennen massojen vastaanottoa edellytetään jätteen tuojalta tietoa siitä, mikä on vahingon yhteydessä maaperään joutunut kemikaali. Käsiteltävien massojen laatu ja määrät Seuraavassa taulukossa 4 on esitetty arvio käsiteltävien maamassojen määristä. Käsittelykeskuksessa varaudutaan käsittelemään myös TBT ja TPT yhdisteillä pilaantuneita maa aineksia, lietteitä ja sedimenttejä. Taulukko 4: Käsiteltävien massojen laatu ja määrät Käsittelymenetelmä Luokitus Massamäärät t/a Loppusijoitus kaatopaikalle Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat, jotka ovat sijoituskelpoisia ongelmajätteen kaatopaikalle Maat, jotka ovat sijoituskelpoisia pysyvän jätteen kaatopaikalle Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat maat, jotka ovat sijoituskelpoisia tavanomaisen jätteen kaatopaikalle Stabilointi/kiinteytys, Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat maat Maat, jotka liukoisuusominaisuuksiensa perusteella stabiloidun massan hyödyntäminen kenttä tai kaatopaikkarakenteisspaikalle. eivät ole sijoituskelpoisia kaato TBT ja TPT yhdisteet. stabiloidun massan kiinteytys ja sijoitus kaatopaikalle Alipainekäsittely Biologinen käsittely Pesu Välivarastointi ja esikäsittely: käsittely muualla Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Biologisesti hajoavat orgaaniset yhdisteet, TBT ja TPT yhdisteet. Orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet. CNyhdisteet. PCDD/F, PCB, öljyt, PAH ja CNyhdisteet korkeat pitoisuudet YHTEENSÄ (max.)

15 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Pilaantuneen maan käsittelytoimintojen kuvaukset Massojen vastaanotto Pölyämisen ja haihtumisen minimoimiseksi pilaantuneet maamassat kuljetetaan aina peitettyinä. Vastaanotettavista pilaantuneista maamassoista on oltava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Vastaanoton yhteydessä tarkastetaan kuormat ja niitä koskevat asiakirjat, minkä jälkeen kuorma opastetaan oikealle purkupaikalle. Kuormat puretaan alueen välivarastokentälle, aumataan ja peitetään muovikalvolla tai kuormat puretaan suoraan käsittelyhalliin. Muovikalvo estää sade ja pintavesien pääsyn kosketuksiin pilaantuneen maa aineksen kanssa. Massojen esikäsittelyt ja välivarastointi Alueella välivarastoidaan pilaantuneita massoja, jotka ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat käsiteltäviksi joko käsittelyalueella tai muussa paikassa, jolla on käsittelyyn asianmukainen lupa. Massoja esikäsitellään seulomalla ja homogenisoimalla. Seulomalla poistetaan maamassasta ylisuuret kivet ja muut kappaleet. Massoista seulomalla tai muuten lajittelemalla erotetut kivet ja muut kappaleet välivarastoidaan alueella. Seulaylitettä voidaan hyödyntää alueen kenttärakenteissa tai se toimitetaan paikkaan, jolla on voimassa oleva lupa massojen vastaanottoon. Massoissa mahdollisesti olevat kierrätyskelpoiset materiaalit (esim. rakennus ja metallijäte) toimitetaan kierrätykseen. Seulaylitteen määräksi on arvioitu n t/a. Käsittelykeskukseen vastaanotettuja haitta aineiden laadun tai pitoisuuden perusteella eri tavalla luokiteltuja pilaantuneita maa aineseriä ei sekoiteta keskenään. Käsittelyteknisistä syistä voidaan joitakin maamassaeriä joutua yhdistämään muihin maamassoihin. Joissakin tapauksissa erilaatuisten ongelmajätteiden sekoittaminen keskenään voi esimerkiksi pienentää jätteiden liukoisuutta (stabilointi). Jätteitä ei sekoiteta tarpeettomasti keskenään. Ensimmäisessä vaiheessa pilaantuneita maita välivarastoidaan Ekokem Palvelu Oy:n nykyisellä pilaantuneen maan käsittelyalueella laitoksen luvan puitteissa. Kymenlaakson Jäte Oy:n vuokra alueen välivarastointikapasiteetti on rajallinen ja siksi heti toiminnan alkuvaiheessa voi olla tarpeen rakentaa väliaikaista välivarastointitilaa suunnitellulle hankealueelle alueen rakenteissa hyödynnettäviä maamassoja varten. Väliaikaisella välivarastointikentällä varastoidaan pilaantuneita maa aineksia korkeintaan 18 kuukauden ajan. Väliaikaisen varastointitarpeen päätyttyä väliaikainen rakenne puhdistetaan ja joko puretaan tai sitä käytetään puhtaiden materiaalien varastokenttänä. Pilaantuneiden maiden stabilointi Raskasmetalleilla pilaantuneet maamassat stabiloidaan siirrettävällä tähän tarkoitukseen suunnitellulla sekoitusasemalla. Stabiloinnissa pilaantuneeseen maamassaan sekoitetaan side ja lisäaineita, jotka pienentävät haitta aineiden liukoisuutta, massan vedenläpäisevyyttä ja jotka kiinteyttävät massan monoliittiseksi rakenteeksi. Ennen käsittelyä maamassoista poistetaan seulomalla yli mm:n kivet ja muut kappaleet. Maamassoihin voidaan esikäsittelyn yhteydessä lisätä aineita, jotka pienentävät haitta aineiden liukoisuutta ja massan vedenläpäisevyyttä. Maamassat välivarastoidaan alueelle aumamuovilla peitettynä. Pölyämisen estämiseksi maamassoja kastellaan tarvittaessa. Välivarastoinnin aikana maamassoille tehdään laboratoriotutkimuksia, joilla selvitetään stabilointiin sopivat side ja lisäaineet. Tutkimustulosten perusteella valitulla reseptillä valmistetaan koekappaleita, joista määritetään puristuslujuus betoninormien mukaisella testillä, vedenläpäisevyys ja pakkasenkestävyys, minkä jälkeen kappaleille

16 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös tehdään hollantilainen diffuusiotesti NEN 7345, jolla selvitetään haitta aineiden liukoisuus. Stabiloinnissa käytettävä resepti valitaan stabiloidun massan hyötykäyttö tai sijoituskohteen vaatimusten mukaisesti. Kullekin stabilointierälle laaditaan oma laadunvarmistussuunnitelma. Pilaantuneiden maiden alipainekäsittely Alipainekäsittelyllä puhdistetaan maamassoja, jotka ovat pilaantuneet helposti haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä. Menetelmää voidaan käyttää myös useilla erityyppisillä yhdisteillä pilaantuneiden maa ainesten yhtenä käsittelyvaiheena. Käsittely toteutetaan tiivispohjaisissa halleissa. Käsittelyssä VOC yhdisteet haihdutetaan maamassoista alipaineella. Höyrystyneet VOC yhdisteet kerätään aktiivihiileen, johdetaan katalyyttiseen polttimeen tai käsitellään muulla tavoin siten, että haitallisia päästöjä ilmaan tai muuhun ympäristöön ei pääse syntymään. Käsittelyn aikana VOC pitoisuuksia seurataan säännöllisin mittauksin sekä käsiteltävästä maamassasta että sen kanssa kosketuksiin joutuneesta ilmasta. Vastaanoton ja käsittelyn aikana pumpattavat ilmamäärät ja käsittely mitoitetaan siten, että ympäristössä ei ole HTP arvoja ylittäviä pitoisuuksia eikä räjähdysherkkiä kaasuseoksia pääse muodostumaan. Katalyyttisen polttimen ja aktiivihiilisuodatuksen reduktiot ovat 95 % ja %. Alipainekäsittelyä jatketaan kunnes VOC yhdisteiden pitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetusluonnoksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun ylemmän ohjearvon. Käsittelytulos varmennetaan jokaista 200 m 3 kohden otettavan kokoomanäytteen laboratorioanalyysillä. Käsittelyn jälkeen maamassat toimitetaan kaatopaikalle peittomassoiksi tai muuhun hyötykäyttöön. Mikäli käsitellyt massat sisältävät heikosti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä yli ylemmän ohjearvon, käsittelyä jatketaan jälkikompostoinnilla tai ne toimitetaan laitokseen, jolla on lupa niiden käsittelyyn. Pilaantuneiden maiden pesu Maan pesussa maahiukkasten pinnalle kiinnittyneet haitta aineet irrotetaan pesunesteiden avulla. Haitta aineet siirtyvät liuokseen tai rikastuvat hienoainekseen. Massat pestään siirrettävällä pesulaitteistolla, jossa on vesikierto. Prosessista saatava karkea aines (sora, hiekka) on yleensä puhdasta ja sitä voidaan käyttää normaalisti maanrakennustöissä sen jälkeen kun sen puhtaus on varmistettu. Hienoaines ja muut fraktiot, joihin osa haittaaineista rikastuu, stabiloidaan tai käsitellään muulla sopivalla menetelmällä. Hienoaines varastoidaan alueella vesitiiviillä lavoilla tai niitä varten rakennetaan myöhemmin tiivispohjainen varastoallas. Pesunesteeseen liuenneet haitta aineet poistetaan saostamalla, flokkaamalla, biologisilla menetelmillä tai suodattamalla aktiivihiilen läpi. Puhdistettu vesi palautetaan kiertoon. Mikäli pesussa muodostuu vesiä tai maa aineksia, joita ei voida käsitellä em. menetelmillä, toimitetaan ne käsiteltäväksi laitokseen, jolla on siihen asianmukaiset luvat. Pesemällä voidaan käsitellä mm. raskasmetalli, PAH, kloorifenoli ja mineraaliöljypitoisia maamassoja, jotka täyttävät menetelmän asettamat tekniset vaatimukset. Pesutekniikan soveltuvuus selvitetään etukäteen tehtävillä laboratoriomittakaavan pesukokeilla. Pilaantuneiden maiden biologinen käsittely Kompostoimalla käsitellään massoja, jotka ovat pilaantuneet biologisesti hajoavilla haitta aineilla. Kompostointi toteutetaan aumakäsittelynä joko käsittelykentällä tai hallissa. Kompostointia käytetään myös alipainekäsittelyn jatkopuhdistuksena heikommin haihtuville yhdisteille. Ennen aumaamista maamassat esikäsitellään seulomalla. Isot kivet, kannot ym. poistetaan, jotta aumoja voidaan käsitellä koneellisesti. Esikäsittelyn jälkeen massaan lisätään

17 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös tukiaineeksi kuoriketta tai puuhaketta. Tukiainelisäyksen yhteydessä massat homogenisoidaan ja rakennetaan kompostiaumat. Sekoitusvaiheessa lisätään myös tarvittavat ravinteet. Massojen ph mitataan ja säädetään optimaaliseksi. Kompostoinnin aikana aumoja sekoitetaan säännöllisesti. Tarvittaessa maamassoja kastellaan. Puhdistumisen edistymistä seurataan näytteenoton ja analysoinnin avulla. Kompostointikäsittelyä jatketaan kunnes kompostoitavien haitta aineiden pitoisuudet alittavat ylemmän ohjearvon. Käsittelytulos varmennetaan jokaista 200 m 3 kohden otettavan kokoomanäytteen laboratorioanalyysillä. Käsittelyn jälkeen maamassat toimitetaan kaatopaikalle peittomassoiksi tai muuhun hyötykäyttöön. Mikäli käsitellyt massat sisältävät käsittelyn jälkeen yhdisteitä yli ylemmän ohjearvon, toimitetaan ne laitokseen, jolla on lupa niiden käsittelyyn. Ylijäämämaat ja lievästi pilaantuneet maa ainekset Ylijäämämaat käytetään peitemaana ja täyttöalueen teiden sekä muiden kaatopaikkarakenteiden rakentamiseen ja kulkuväylien vahvistamiseen. Ylijäämämaat varastoidaan täyttöalueella. Lievästi pilaantuneita maita käytetään peitemaina ja esipeittokerroksessa. Lievästi pilaantuneita maita ei käytetä kulkuväylillä. Lievästi pilaantuneet maat varastoidaan täyttöalueella valmistuneen pohjarakenteen osan päällä. TEOLLISUUSJÄTTEEN KAATOPAIKKA Yleiskuvaus Teollisuusjätteen kaatopaikan pinta ala on 7,5 hehtaaria, jonka lisäksi suoja alueita on 2,9 hehtaaria. Kaatopaikalle tulee useampia läjitysalueita eri jätejakeille. Alustavan täyttösuunnitelman mukaan läjityskapasiteetti nettotilavuutena ilmaistuna on suuruusluokkaa m 3 rtr. Läjitysmäärät vaihtelevat vuosittain, mutta tilavuuden arvioidaan riittävän 20 vuodeksi. Kaatopaikan korkeus tiivistyskerroksen päältä on n. +85 m (N 60 ). Lopullisiksi jäävät luiskat tehdään täyttövaiheessa kaltevuuteen 1:3. Sijoitettavat jätteet ja kaatopaikan luokitus Kaatopaikalle sijoitetaan käsittelyn jälkeen ne jätefraktiot, joille ei voida osoittaa hyötykäyttöä tai kierrätyskohdetta. Nämä fraktiot ovat peräisin useista erityyppisistä teollisuusprosesseista ja osa niistä voi olla luokiteltu ongelmajätteiksi. Tästä syystä kaatopaikan ensimmäisessä rakennusvaiheessa tehtävä läjitysalue rakennetaan täyttämään ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut vaatimukset. Myöhäisemmässä vaiheessa rakennettavan (2. vaihe) kaatopaikan luokitusta ei ole vielä päätetty. Toisen vaiheen luokitus päätetään tarkemmin kun 1. vaiheen täytöstä saatujen kokemusten perusteella osataan arvioida sinne sijoitettavien jätteiden luokitus ja ongelmajätteiden todellinen toteutuva määrä. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan valtioneuvoston asetuksen 202/2006 liitteen 2 mukaisin perustein. Tavanomaisen jätteen lohkoon sijoitettavien jätteiden arviointiluokkana käytetään tavanomaisen jätteen kaatopaikkaa ja muiden jätteiden osalta ongelmajätteen kaatopaikkaa. Jätteiden esikäsittely kaatopaikka alueella Myös kaatopaikka alueella varaudutaan jätteiden esikäsittelyyn, kuten jätteen kiinteytykseen stabiloimalla kaatopaikkakelpoiseksi. Sekoitus tehdään siirrettävällä asemalla.