Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2014

Transkriptio

1 EU investoi kestävään kalatalouteen Loppuraportti Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2014 AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO Tekijä: Maria Saarinen

2 HANKKEEN DIAARINUMERO 2992/3561/2013 HANKENUMERO HANKKEEN KESTO RAHOITTAJA Varsinais-Suomen ELY-keskus / Vakka-suomen kalatalousryhmän toimintaan myönnetystä määrärahasta HANKKEEN TOTEUTTAJA Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto YHTEYSHENKILÖ Hankekoordinaattori Maria Saarinen puh: sähköposti: maria.saarinen@livia.fi 1

3 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTAA 3 2 TAVOITTEET 3 3 HANKKEEN ORGANISAATIO 3 4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU 4 5 KUVAUS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Valmistelu ja tiedottaminen Tiedotus- ja koulutusristeily Kalastajien ryhmätyö 5 6 YHTEENVETO 7 LIITTEET 1. Risteilyohjelma suomen kielellä 2. Risteilyohjelma ruotsin kielellä 3. Osallistujaluettelo 4. Yhteenveto seminaariesitelmistä 2

4 1 HANKKEEN TAUSTAA Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeilykäytäntö aloitettiin vuonna 2003 osana SAMPI projektia. Ensimmäiseen risteilyyn osallistui 45 henkilöä. Osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta, ja vuoden 2013 risteilyyn osallistui jo 110 henkilöä. Mikäli paikkoja on riittänyt, myös muualta Suomesta tulevat ammattikalastajat ovat voineet osallistua. Seminaarille on selvää tarvetta, ja vuosien saatossa siitä on muodostunut suurin kalastajatapahtuma koko Suomessa. 2 TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli jatkaa hyväksi ja tarpeelliseksi koettua tiedotusristeilyperinnettä. Seminaarin ajankohtaisen tietopaketin ja erilaisia kalastustapoja edustavien kalastajien välisen tiedonvaihdon lisäksi risteilystä on muodostunut merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Tiedotusristeily antaa myös viranomaiselle, neuvonnalle, koulutukselle ja tutkimukselle erinomaiset mahdollisuudet tutustua siihen ammattiryhmään, johon heidän työnsä suoraan kohdistuu. 3 HANKKEEN ORGANISAATIO Hanketta hallinnoi Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto. Maria Saarinen toimi hankkeessa osa-aikaisena projektipäällikkönä. Ohjausryhmään kutsuttiin hankesuunnitelman mukaisesti seuraavat tahot: Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Kuuppo Mailis, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto Kyllönen Seppo, L-S Kalatalouskeskus ry Mattsson Kaj, Åbolands fiskarförbund rf Rannikko Petri, Vakka-suomen kalatalousryhmä Sahlstén Olavi, Saaristomeren Ammattikalastajat ry Uusimäki Ari, Selkämeren Ammattikalastajat ry Ylikylä Tero, Satakunnan Kalatalouskeskus Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Olavi Sahlstén ja sihteeriksi Maria Saarinen. Ohjausryhmän kokoukset (yhteensä viisi) pidettiin laivakokousta lukuun ottamatta sähköpostikokouksina. 3

5 4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU Peimarin koulutuskuntayhtymä toimitti hankkeen rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen ELY-keskukseen Vakka-suomen kalatalousryhmä käsitteli hakemuksen kokouksessaan ja esitti lausunnossaan hanketta rahoitettavaksi hakemuksessa esitetyllä tavalla toimintalinjasta 1. Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen. ELY keskuksen päätös saatiin Hankkeelle myönnettiin hakemuksen mukaisesti euron avustus toimenpiteestä IV Alueellinen yhteistoiminta. Myönnetty avustus oli 90 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä ( ). Kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi hakija. Hanke päättyi , ja sen lopulliset kustannukset olivat ,72 euroa. 5 KUVAUS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 5.1 Valmistelu ja tiedottaminen Hankekoordinaattori aloitti seminaariohjelman kokoamisen lokakuussa Ohjelma koottiin ajankohtaisista asioista ohjausryhmältä, alueen ammattikalastajilta ja sidosryhmiltä saatujen ehdotusten pohjalta. Lopullinen seminaariohjelma on suomen kielellä liitteessä 1 ja ruotsinkielellä liitteessä 2. Kalastajia ja sidosryhmiä tiedotettiin risteilystä joulukuussa 2013 omalla äidinkielellään. Tiedote sisälsi alustavan seminaariohjelman ja ilmoittautumisohjeet. Sähköpostittomat ammattikalastajat saivat tiedotteen kirjepostina. Tiedote liitettiin myös Livian ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n verkkosivuille. Osallistumismaksut olivat seuraavat: Hyttiluokka Ammattikalastajat Hinta / henkilö Muut Hinta / henkilö B2-hytti yhdelle B4-hytti kahdelle B4-hytti kolmelle tai neljälle A4-hytti yhdelle ikkunallinen hytti A4-hytti kahdelle ikkunallinen hytti

6 5.2 Tiedotus- ja koulutusristeily Risteilyn ajankohta oli , ja matka tehtiin Viking Amorella aluksella reitillä Turku Tukholma - Turku. Risteilykonseptiin oli tehty joitakin muutoksia vuoden 2013 risteilyltä kerätyn palautteen pohjalta. Olimme palanneet aamulähtöön, ja iltaruokailu oli siirretty á la carte ravintolaan. Ohjelmassa oli mukana ideariihi, jossa kalastajilta toivotaan realistisia mutta myös ennakkoluulottomia näkemyksiä siitä, millä keinoilla ammattikalastus voi säilyä Suomessa. Mukaan on pitkän tauon jälkeen saatu myös Maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Matkaan osallistui 90 henkilöä, joista 55 oli ammattikalastajia (LIITE 3). Seminaarin tunnelma oli positiivinen. Ammattikalastajat luottavat edelleen tulevaisuuteen. Runsaat kalavarat, kuluttajien arvostama tuote ja kalastajien vankka ammattitaito ovat vahvuuksia, jotka muodostavat alan kehittämisen selkärangan. Ala voi kehittyä uuden teknologian, laatutyön ja yhteistyön avulla, mutta ulkopuolista apua tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Projektipäällikön yhteenveto seminaariesitelmistä (LIITE 4) ja kaikki esitelmät liitettiin Livian verkkosivuille helmikuun lopulla. Yhteenveto kalastajien ryhmätyön tuloksista toimitettiin erikseen myös Saaristomeren ja Selkämeren alueella toimiville tiedotusvälineille. 5.3 Kalastajien ryhmätyö Seminaarin ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa mukana ryhmätyö, jossa kalastajien tuli miettiä oman toimialueensa kalastuksen vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Ideoita pyydettiin myös siihen, miten kalastajat voivat itse kehittää toimintaansa ja mihin tarvitaan viranomaisten tai muiden tahojen apua. Kehittämisen suurimmat esteetkin mainittiin. Kalastajaryhmät edustivat Satakunnan, Vakka-suomen, Saaristomeren ja Turunmaan alueita (kuva 1). Kalatalouskeskusten toiminnanjohtajat Kaj Mattsson, Chris Karppinen ja Tero Ylikylä sekä Vakka-suomen kalatalousryhmän aktivaattori Petri Rannikko toimivat ryhmien sihteereinä ja tulosten esittelijöinä. Mailis Kuuppo (Livia), Risto Lampinen (MMM), Markku Myllylä (KKL), Kari Ranta-aho (V-S ELY) ja Jari Setälä (RKTL) kommentoivat omasta näkökulmastaan kalastajien ryhmätyön tuloksia (kuva 2). Panelistien kommenttipuheenvuorot löytyvät liitteestä 4 (Seminaarin yhteenveto, s ). Kaikki kalastajaryhmät nimesivät alueensa suurimmiksi vahvuuksiksi hyvät kalakannat, kotimaisen kalan hyvät markkinat sekä kalastajien ammattiosaamisen. Kalastuksella on pitkät perinteet, ja kalastus on monipuolista. Kuluttajien arvostamaa elintarviketta markkinoille tuottava arvoketju on vahva ja kuntien asenne elinkeinoa kohtaan myötämielinen. 5

7 Kuva 1. Turunmaan alueen kalastajat pohtivat tulevaisuuden mahdollisuuksia, Kaj Mattsson toimii ryhmän sihteerinä (kuva Paavo Suominen). Suurimmat mahdollisuudet liittyvät uuteen teknologiaan ja innovaatioihin. Laatutyö on takuu, ja lähiruoka tulevaisuuden tuote. Kalastajat näkivät mahdollisuuksia myös silakan ja kuoreen rannikkokalastuksessa sekä poistokalastuksessa. Yhteistyön merkitystä korostettiin. Joillekin keskittyminen suoramyyntiin on tulevaisuuden strategia. Apua mahdollisuuksien toteuttamiseen tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Kehittämishankkeiden ja investointien rahoitus, kalastusoikeudet ja kalastuksen sijainninohjaus sekä kutualueiden kunnostus ovat tärkeitä tukitoimia. Tutkimuksen tulisi paremmin palvella elinkeinon tarpeita. Tiedonvaihdon tärkeyttä korostettiin erityisesti viranomaisen suhteen, jolta toivottiin myös apua säädösten ja ohjeiden suomentamisessa. Elinkeinon kehittymisen suurimmiksi esteiksi katsottiin WWF ja ympäristöviranomaiset sekä päätökset, jotka tehdään yksinomaan luonnonsuojelun perspektiivistä. Vahinkoeläimet estävät kalastuksen monilla alueilla kokonaan. Muita ulkopuolelta tulevia esteitä ovat jäykkä ja hidas byrokratia, kalastuksen rajoitukset, rantojen sulkeutuminen ja sosiaalisessa mediassa vellova ammattikalastajavastaisuus. Alan sisäisiksi kehittämisesteiksi mainittiin toimijoiden korkea ikä ja jatkajien puuttuminen, uuden vastustaminen ja riippuvaisuus yhdestä saalislajista. 6

8 Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että runsaat kalavarat, kuluttajien arvostama tuote ja kalastajien vankka ammattitaito ovat vahvuuksia, jotka muodostavat alan kehittämisen selkärangan. Ala voi kehittyä uuden teknologian, laatutyön ja yhteistyön avulla, mutta ulkopuolista apua tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Mikäli vahinkoeläinkantojen kasvuun ei puututa ja luonnonsuojelu nähdään yleisemminkin vain itseisarvona ottamatta huomioon kokonaisuutta, elinkeino voi jäädä yhteiskunnan muiden prioriteettien jalkoihin. Kuva 2. Panelistit Markku Myllylä, Mailis Kuuppo, Risto Lampinen, Kari Ranta-aho ja Jari Setälä kommentoivat kalastajien ryhmätyön tuloksia. Kim Jordas (vas.) johtaa puhetta (kuva Kaj Mattsson). 6 YHTEENVETO Ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin nyt 12. kerran. Kalastajat ovat kokeneet tiedotusristeilyt erittäin tärkeiksi tapahtumiksi, ja vuosien varrella siitä on muodostunut suurin kalastajatapahtuma koko Suomessa. Seminaarin ajankohtaisen tietopaketin ja erilaisia kalastustapoja edustavien kalastajien välisen tiedonvaihdon lisäksi risteily on merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Tiedotusristeily antaa myös viranomaiselle, neuvonnalle, koulutukselle ja tutkimukselle erinomaiset mahdollisuudet tutustua siihen ammattiryhmään, johon heidän työnsä suoraan kohdistuu. Tiedotusristeilyjen järjestäminen myös jatkossa on perusteltua ja erittäin toivottua. 7

9 Suurin osa osallistujista kokee aamulähdön iltalähtöä paremmaksi. Aamulähdöllä jaksetaan pirteämmin osallistua seminaariin ja keskusteluja päivän aiheista on helppo jatkaa vapaan illanvieton lomassa. Osa kauempaa tulevista kalastajista pitää kuitenkin iltalähtöä parempana, ja jatkossa voitaisiin ehkä ajatella ottaa iltalähtö ohjelmaan esimerkiksi joka toinen tai kolmas vuosi. 8

10 9 LIITE 1

11 10

12 11 LIITE 2

13 12

14 LIITE 3 Nimi 1 Aalto Ilmo ammattikalastaja, Mynämäki 2 Aaltonen Jarno ammattikalastaja, Rauma 3 Agge Matti ammattikalastaja, Parainen 4 Eloranta Antero ammattikalastaja, Rymättylä 5 Granström Olav Åbolands fiskarförbund rf, Pargas 6 Heikurinen Johanna Selkämeren Ammattikalastajat ry 7 Hellen Oskari ammattikalastaja, Uusikaupunki 8 Hellen Virpi muu 9 Henriksson Yngve ammattikalastaja / yrkesfiskare, Nagu 10 Ilmalahti Juhani ammattikalastaja, Rymättylä 11 Ilmalahti Sari ammattikalastaja, Rymättylä 12 Jalas Heikki Saaristomeren Ammattikalastajat ry sihteeri 13 Johansson Erik ammattikalastaja, Pyhäranta 14 Johansson Ismo ammattikalastaja / yrkesfiskare, Pargas 15 Johansson Leif ammattikalastaja / yrkesfiskare, Dragsfjärd 16 Johtela Eerik ammattikalastaja, Pyhäranta 17 Jokinen Pasi ammattikalastaja, Säkylä 18 Jordas Kim Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry 19 Järvinen Jussi ammattikalastaja, Salo 20 Kaima Jalmari muu 21 Kallonen Markku ammattikalastaja, Naantali 22 Kallonen Tuomo ammattikalastaja, Rymättylä 23 Karppinen Chris L-S Kalatalouskeskus, Turku 24 Karttunen Vesa Kalatalouden keskusliitto KKL 25 Ketonen Markku ammattikalastaja, Piikkiö 26 Koivikko Timo ammattikalastaja, Raisio 27 Korkeamäki Mika opiskelija, Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 28 Kuukka Ilkka Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 29 Kuuppo Mailis Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 30 Kyllönen Seppo L-S Kalatalouskeskus, Turku 31 Lahtonen Hannu ammattikalastaja, Turku 32 Laine Katja ammattikalastaja, Merikarvia 33 Laine Seppo ammattikalastaja, Merikarvia 34 Lamberg Seppo ammattikalastaja, Pyhämaa 35 Lamberg Sirpa muu 36 Lampinen Risto Maa- ja metsätalousministeriö 37 Lehtinen Pirkko ammattikalastaja, Kustavi 38 Lehtinen Seppo ammattikalastaja, Kustavi 39 Lehtola Pertti ammattikalastaja, Askainen 40 Lehtonen Esa RKTL, Helsinki 41 Lehtonen Pauli ammattikalastaja, Pyhämaa 42 Lindholm Hannu ammattikalastaja, Turku 43 Lindroth Teemu ammattikalastaja, Uusikaupunki 44 Lindroth Tommi ammattikalastaja, Uusikaupunki 45 Lindström Teijo ammattikalastaja, Taivassalo 46 Lundström Karl SLU Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi 47 Malmberg Anneli Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 13

15 48 Mattsson Kaj Åbolands Fiskarförbund rf 49 Myllylä Markku Kalatalouden keskusliitto KKL 50 Nieminen Jari ammattikalastaja, Kustavi 51 Nieminen Anita ammattikalastaja, Kustavi 52 Nieminen Jouni ammattikalastaja, Kustavi 53 Oljemark Emil I samma båt - Samassa veneessä rf ry 54 Partanen Katriina Pro Kala ry 55 Partanen Seppo ammattikalastaja, Salo 56 Pursimo Esa ammattikalastaja, Velkua 57 Päivärinta Anssi kalatalousneuvos 58 Raivonen Arja muu 59 Rannikko Petri Vakka-Suomen kalatalousryhmä, Uusikaupunki 60 Ranta-aho Kari Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 61 Rantamaa Toni ammattikalastaja, Merikarvia 62 Ratilainen Jari ammattikalastaja, Eurajoki 63 Rosin Bo-Erik ammattikalastaja / yrkesfiskare, Pargas 64 Saarinen Heikki ammattikalastaja, Rymättylä 65 Saarinen Maria Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 66 Saarinen Niko-Petteri opiskelija, Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 67 Saarinen Rauno ammattikalastaja, Velkua 68 Saaristo Reijo ammattikalastaja, Merikarvia 69 Sahlstén Olavi ammattikalastaja, Merimasku 70 Salokangas Heikki ammattikalastaja, Pori 71 Salokangas Tuija ammattikalastaja, Pori 72 Salonen Reima ammattikalastaja, Taivassalo 73 Sandell Markku YLE Uutiset 74 Setälä Jari RKTL, Turku 75 Sjöros Mikko ammattikalastaja, Pori 76 Suominen Ari Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 77 Suominen Paavo Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 78 Tuominen Marja-Liisa Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 79 Turta Ville Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 80 Tähti Esa ammattikalastaja, Masku 81 Törnblom Helge ammattikalastaja, Rymättylä 82 Törnblom Eila ammattikalastaja, Rymättylä 83 Ulenius Niklas Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pori 84 Uusimäki Ari ammattikalastaja, Merikarvia 85 Vainio Liisa ammattikalastaja, Taivassalo 86 Veneranta Merja ammattikalastaja, Merikarvia 87 Veneranta Reijo ammattikalastaja, Merikarvia 88 Virtanen Marko Tuomaan kalatukku Oy, Helsinki 89 Vyyryläinen Pentti ammattikalastaja, Piikkiö 90 Ylikylä Tero Satakunnan kalatalouskeskus, Pori 14

16 Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2014 LIITE 4 Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeilyllä positiivinen tunnelma Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin 12. kerran helmikuuta. Risteilykonseptiin oli tehty joitakin muutoksia vuoden 2013 risteilyn palautteen pohjalta. Olimme palanneet aamulähtöön, ja iltaruokailu oli järjestetty á la carte - ravintolaan. Ohjelmassa oli ideariihi, jossa kalastajilta pyydettiin realistisia mutta myös ennakkoluulottomia näkemyksiä siitä, millä keinoilla ammattikalastus voi säilyä Suomessa. Mukaan oli pitkän tauon jälkeen saatu myös Maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Seminaarimatkaan oli saatu rahoitus Vakka-suomen kalatalousryhmältä, kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi Peimarin koulutuskuntayhtymä. Ammattikalastajien matkakustannuksista noin puolet voitiin kattaa hankerahoituksen turvin. Matkaan osallistui 89 henkilöä, joista 54 oli ammattikalastajia. Seminaarin puheenjohtajana toimi entiseen tapaan Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n toimitusjohtaja Kim Jordas. Seuraavassa hankekoordinaattorin yhteenveto päivän esitelmistä ja tapahtumista. Linkit kaikkiin esitelmiin löytyvät yhteenvedon lopusta. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Olavi Sahlstén avasi seminaarin. Sahlstén korosti tiedotusristeilyjen tärkeyttä Suomen suurimpana ammattikalastajatapahtumana, ja toivoi, että resursseja seminaarien jatkamiseksi onnistutaan löytämään myös tulevaisuudessa. Sahlstén evästi kalastajia ohjelmassa olevan ryhmätyön suhteen siten, että nyt kun uusi ohjelmakausi on rakenteilla, on tärkeämpää katsoa tulevaisuuteen kuin jäädä vatvomaan kehityksen suurimpia esteitä. Kaikkihan tietävät, että suurimmat esteet elinkeinon kehittämiselle ovat hylkeiden ja merimetsojen lisäksi ELYkeskus ja erityisesti sen ympäristö ja luonnonvarat osasto, joka katsoo asioita kapea-alaisesti vain ympäristön näkökulmasta totesi Sahlstén. Kalatalousneuvos Risto Lampiselle Sahlstén osoitti avomerikalastajien puolesta toiveen pikaisesta siirtymisestä aluskohtaisiin kiintiöihin. Vakka-suomen kalatalousryhmän rahoittama hanke vei pienen ryhmän kalatalousalan toimijoita tutustumismatkalle Huron järvelle toukokuussa Kalatalous- ja ympäristöopiston hankekoor- 15

17 dinaattori Maria Saarinen kertoi järven ammattikalastuksesta ja merimetso-ongelmien ratkaisusta. Myös siian pohjarysäkalastuksesta kuvattu video sai ensiesityksensä. Huronjärven pohjoisosassa sijaitsevan Les Cheneaux -saariryhmän merimetsokanta kasvoi kahdessa vuosikymmenessä pesään. Merimetsokannan kasvaessa alueen kelta-ahvenkannan kokonaiskuolevuus kasvoi yli 90 prosenttiin. Ahventen kasvu nopeutui ja keskimääräinen ikä laskivat, mitkä ovat tyypillisiä vasteita populaation kokonaiskuolevuuden noustessa. Vaikka merimetsokannan räjähdysmäinen kasvu liittyi paljolti Huronjärven ravintoverkon dramaattisiin muutoksiin, linnun vahingollisista vaikutuksista alueen kalakantoihin oli niin paljon todisteita, että kannanrajoitustoimet katsottiin välttämättömiksi. Luonnonsuojelujärjestöt vastustivat ja viivästyttivät asiaa vuosikausien ajan. Vasta vapaa-ajankalastuksen ahvensaaliin romahdettua nollaan asiassa päästiin eteenpäin. Kannanrajoitustoimet ovat olleet pääasiassa munien öljyämistä ja aikuisten lintujen tappamista ampumalla. Lintuja on myös häädetty tärkeimmiltä ahvenen kutualueilta mitä erilaisin keinoin, muun muassa liekinheittimien avulla. Kun merimetsojen määrä laski, kelta-ahventen määrä kasvoi, kokonaiskuolleisuus laski, kasvu hidastui ja keskimääräinen ikä nousi. Ahvenen poikastuotanto kasvoi vuodesta 2003 lähtien. Vaikka runsastunut poikastuotanto saattoi osittain johtua suotuisista ympäristöolosuhteista, kannan elpymiseen vaikutti vuosiluokkien runsautta enemmän niiden suurempi eloonjäänti. Tällä hetkellä saarilla on 500 merimetsonpesää eli noin 10 prosenttia huippumäärästä. Toimet ja tulokset Huronjärvellä osoittavat, että merimetsopopulaation pienentäminen on mahdollista. Matkan kalastusosuudesta aikaisemmin julkaistu tiedote sekä siian rysäkalastusvideo löytyvät osoitteesta Koko hankkeen loppuraportti valmistuu kevään aikana. Ruotsalainen hyljetutkija Karl Lundström kertoi, että hylkeillä on suuri potentiaali vaikuttaa Itämeren kalakantoihin. ECOSEAL -hanke selvitti Itämeren hallin ravinnonkäyttöä ja sen ajallista ja alueellista vaihtelua Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina Hallien ravinnonkäyttöä selvitettiin useita eri menetelmiä hyödyntäen. Ruoansulatuskanavan sisältöä tutkittiin saaliskalojen luiden ja DNA-analyysin avulla. Saaliskalojen luiden perusteella määritettynä keskimäärin 39 % hylkeiden ravinnon painosta oli silakkaa. Sekä särkikalojen että ahvenen osuus oli 13 % ja siian osuus 4 %. Tuloksissa oli kuitenkin suurta alueellista vaihtelua, ja esimerkiksi Selkämerellä siian osuus oli 13 %. Lohen ja taimenen osuus oli keskimäärin vain yksi prosentti (kaloritarpeen mukaan laskettuna 63 g / hylje / päivä). Ammattikalastaja Heikki Salokangas oli laskenut, että Itämeren hallia syö siten kiloa lohta päivässä, mistä vuosikulutukseksi tulee 1,2 miljoonaa kiloa. Jos hallien pyydystämien lohien keskipaino on kilon luokkaa, tuloksena on 1,2 milj. kappaletta lohia. Suomen ammattikalastuksen lohikiintiö vuodelle 2014 on tästä määrästä noin 3 % ( kpl). DNA-analyysin tulos on luuanalyysiä luotettavampi, koska se kertoo syödystä saaliista, vaikka tästä ei luita löytyisikään. DNA-analyysin mukaan lohen ja taimenen keskimääräinen osuus oli 2 %. Kahden prosentin mukaan laskettuna Itämeren hylkeet söisivät vuodessa Salokankaan laskukaavan mukaan 2,4 milj. kappaletta lohia. Lundström totesi, että eipä voi väittää vastaan. Meressä lienee hylkeitä, jotka eivät koskaan syö lohta mutta myös lohensyöntiin erikoistuneita hylkeitä, jotka pyydystävät lohia useita kertoja viikossa. Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) esitteli rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman. Ohjelma on kaikkien asiasta kiinnostuneiden käytössä. Setälä näkee, että ohjelmasta saadaan paras hyöty kouluttamalla avainhenkilöitä opastamaan ammattikalastusyrityksiä sen käyttöön. Innovatiivisille kalastusyrityksille ohjelma on käyttökelpoinen työkalu uusien ideoiden taloudellisessa arvioinnissa. Jatkossa kannattavuuslaskenta voisi hyvin olla myös osa kehityshankkeita. Ohjelma ja siihen liittyvät ohjeet löytyvät osoitteesta 16

18 astuksen_kannattavuuslaskentaohjelma.html. Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) kertoi elinkeinokalatalouden kehittämisen suuntaviivoista uudella rakennekaudella Parhaillaan on käynnissä hanke, jonka puitteissa kalataloushallintoa uudistetaan ja sille luodaan uudet strategiat. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) valmistelu EU:n toimielimissä on ollut huomattavasti ennakoitua hitaampaa, ja tämä on vaikuttanut oleellisesti myös kansallisen valmistelun aikatauluun. Kansallisen lain hyväksyminen ja ohjelman lähettäminen komission hyväksyttäväksi mennevät vuoden 2014 lopulle. Toimintaohjelman alustavan strategian päämääriä ovat kilpailukyky, uudistuminen, yhteistyö ja tehokas hallinto. Lähiruoka ja ympäristösertifikaatit, tuotekehitys, alkutuotannon jalostusasteen lisääminen ja arvoketjun yhteystyön kehittäminen voivat lisätä kalasta saatavaa arvoa. Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) alueellistamista vahvistetaan muun muassa BALTFISH - menettelyn avulla, jossa Itämerta koskevat ratkaisut (mm. kiintiöratkaisut, säätely, valvonta) käsitellään epävirallisessa Itämeren jäsenmaiden ja komission välisessä menettelyssä ennen virallista päätöksentekoa. Suomen eduskunta määrittelee Suomen kannan BALTFISH neuvotteluissa, ja Lampinen esittikin toivomuksen, että kalastajat ja järjestöt toimittaisivat eduskunnan suuntaan tärkeää elinkeinoa koskevaa tietoa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho painotti kalatalouselinkeinojen ja ruoantuotannon tärkeyttä ja näkee, että niiden tulevaisuus voidaan turvata YKP:n, uuden kalastuslain ja sijainninohjauksen kautta. Ranta-aho haluaa viedä elinkeinon kartalle. Yleisvesien lupahallinta on säilytettävä ELY-keskuksissa. Ammattikalastajien luvat myös yksityisille ja kylänvesille on turvattava lainsäädännön kautta. V-S ELY-keskuksen toimialueen nykyisistä 32 kalastusalueesta Ranta-aho näkisi muodostettavan kalatalousaluetta yhdistymisen kautta. Kalatalousalueiden menestyksekäs hoitaminen vaatii ammattimaisen vetäjän palkkaamisen. Ravinteiden poisto rannikolta ja järvistä poistokalastuksen avulla on Ranta-ahon mielestä tärkeä toimenpide myös tulevaisuudessa. Samalla edistetään kaupallista kalastusta, kauppaa ja kalan tarjontaa sekä tervehdytetään kalakantoja. Alustavassa haussa vuonna 2013 kalatalousryhmäksi haki yhdeksän aluetta, kaksi uutta nyt toimivien lisäksi. Virallinen haku avautuu kansallisten säädösten valmistuttua. Vakka-suomen kalatalousryhmä laajenee Selkämerellä Merikarvialle saakka, ja myös Säkylän Pyhäjärvi sisältyy suunniteltuun toimialueeseen. Vuonna 2008 alkaneen toimintansa aikana ryhmä on rahoittanut 37 ammattikalastuksen hanketta. Aktivaattori Petri Rannikko kertoi, että uuden rakennekauden viivästymisestä huolimatta hankkeita voidaan rahoittaa myös vuonna Maria Saarinen kertoi, että Maaseudun Leader-yhdistys I samma båt Samassa veneessä rf ry on hakenut Saaristomeren kalatalousryhmäksi. Saaristomerelle ei edellisellä kaudella saatu omaa ryhmää. Suunniteltu toimialue kattaa 13 kuntaa Kustavin ja Paimion välillä, Turunmaan saaristo mukaan luettuna. Saaristomeri on ainutlaatuinen alue kalavarojensa, kalatalousklusterinsa ja alueen markkinapotentiaalin suhteen. Alueen kehittämisstrategian painopisteet ovat yhteistyön lisääminen, arvoketjun kehittäminen ja kalavarojen hyödyntämisen ja jalostusasteen nostaminen. Aikaisemmin julkaistu yhteenveto kalastajien ryhmätyön tuloksista Ammattikalastajat uskovat tulevaisuuteen löytyy Livian verkkosivuilta kohdasta Kalastajaristeily Panelistit Risto Lampinen, Kari Ranta-aho, Markku Myllyä (KKL), Jari Setälä ja Mailis Kuuppo (Livia) kommentoivat kalastajien ryhmätyön tuloksia. Lampinen totesi, että kaikilla on luottamus siihen, että perusasiat osataan. Vesialueiden saantikin näyttää olevan melko hyvä. Erityisesti uusi 17

19 tekniikka ja innovaatiot luovat kehittämismahdollisuuksia yhteistyötä unohtamatta. MMM pyrkii vähentämään byrokratiaa, ja pyrkii myös leikkaamaan virheellisiltä uutisilta siivet. Alan imago on aivan liian huono ottaen huomioon, mitä käytännössä tehdään. Myös Markku Myllylä korosti ammattikalastuksen yhteiskunnallisen imagon parantamisen tärkeyttä. Ammattikalastajat tuottavat kotimaista elintarviketta kulutukseen. Sijainninohjaus parantanee ammattikalastajien kalastuslupien saamista, mutta Myllylän mukaan asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Kari Ranta-aho kehotti kalastajia useammin ottamaan aloitteen omiin käsiin sen sijaan, että oltaisiin selkä seinää vasten. Myös laatujärjestelmään sitoutuminen olisi tulevaisuudessa tärkeää. Jari Setälä uskoi YKP:n tuovan elinkeinokalatalouden kehitykseen uusia mahdollisuuksia. Setälä painotti myös alan ja tutkimuksen välisen kumppanuuden kehittämisen tärkeyttä. Edelleen valitettavan usein tutkijoiden mielestä kentältä tuleva tieto ei ole oikein. Kalatalous- ja ympäristöopiston rehtori Mailis Kuuppo totesi, että ammattikalastajien ammattitaito on korkea, mutta uusia ei saada alalle. Nykyisiä opiskelijoita kiinnostaa enemmän matkailukalastus. Kiinnostusta ammattikalastaukseen vähentää lisäksi alan huono imago ja ammatin raskaus. Kuuppo näkee kuitenkin alalla hyvät toiminta- ja kehittämismahdollisuudet. Koulutuksen ja elinkeinon välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, ja oppilaitos haluaa kuunnella alaa enemmän. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi positiivinen kuva. Ammattikalastajat luottavat edelleen tulevaisuuteen. Runsaat kalavarat, kuluttajien arvostama tuote ja kalastajien vankka ammattitaito ovat vahvuuksia, jotka muodostavat alan kehittämisen selkärangan. Ala voi kehittyä uuden teknologian, laatutyön ja yhteistyön avulla, mutta ulkopuolista apua tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Linkit kaikkiin esitelmiin löytyvät alta. Maria Saarinen hankekoordinaattori Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto E-posti: maria.saarinen@livia.fi puh Liitetiedostot: Lampinen, Elinkeinokalatalouden-kehittäminen.pdf Lundström, Vad äter sälarna i Östersjön och hur mycket.pdf Rannikko, Selkämeren kalatalousryhmä.pdf Ranta-aho, Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka pdf Saarinen, Saaristomeren kalatalousryhmä.pdf Saarinen, tutustumismatka Huron-järven kalatalouteen.pdf Setälä, Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely.pdf 18