Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2014"

Transkriptio

1 EU investoi kestävään kalatalouteen Loppuraportti Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2014 AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO Tekijä: Maria Saarinen

2 HANKKEEN DIAARINUMERO 2992/3561/2013 HANKENUMERO HANKKEEN KESTO RAHOITTAJA Varsinais-Suomen ELY-keskus / Vakka-suomen kalatalousryhmän toimintaan myönnetystä määrärahasta HANKKEEN TOTEUTTAJA Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto YHTEYSHENKILÖ Hankekoordinaattori Maria Saarinen puh: sähköposti: 1

3 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTAA 3 2 TAVOITTEET 3 3 HANKKEEN ORGANISAATIO 3 4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU 4 5 KUVAUS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Valmistelu ja tiedottaminen Tiedotus- ja koulutusristeily Kalastajien ryhmätyö 5 6 YHTEENVETO 7 LIITTEET 1. Risteilyohjelma suomen kielellä 2. Risteilyohjelma ruotsin kielellä 3. Osallistujaluettelo 4. Yhteenveto seminaariesitelmistä 2

4 1 HANKKEEN TAUSTAA Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeilykäytäntö aloitettiin vuonna 2003 osana SAMPI projektia. Ensimmäiseen risteilyyn osallistui 45 henkilöä. Osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta, ja vuoden 2013 risteilyyn osallistui jo 110 henkilöä. Mikäli paikkoja on riittänyt, myös muualta Suomesta tulevat ammattikalastajat ovat voineet osallistua. Seminaarille on selvää tarvetta, ja vuosien saatossa siitä on muodostunut suurin kalastajatapahtuma koko Suomessa. 2 TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli jatkaa hyväksi ja tarpeelliseksi koettua tiedotusristeilyperinnettä. Seminaarin ajankohtaisen tietopaketin ja erilaisia kalastustapoja edustavien kalastajien välisen tiedonvaihdon lisäksi risteilystä on muodostunut merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Tiedotusristeily antaa myös viranomaiselle, neuvonnalle, koulutukselle ja tutkimukselle erinomaiset mahdollisuudet tutustua siihen ammattiryhmään, johon heidän työnsä suoraan kohdistuu. 3 HANKKEEN ORGANISAATIO Hanketta hallinnoi Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto. Maria Saarinen toimi hankkeessa osa-aikaisena projektipäällikkönä. Ohjausryhmään kutsuttiin hankesuunnitelman mukaisesti seuraavat tahot: Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Kuuppo Mailis, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto Kyllönen Seppo, L-S Kalatalouskeskus ry Mattsson Kaj, Åbolands fiskarförbund rf Rannikko Petri, Vakka-suomen kalatalousryhmä Sahlstén Olavi, Saaristomeren Ammattikalastajat ry Uusimäki Ari, Selkämeren Ammattikalastajat ry Ylikylä Tero, Satakunnan Kalatalouskeskus Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Olavi Sahlstén ja sihteeriksi Maria Saarinen. Ohjausryhmän kokoukset (yhteensä viisi) pidettiin laivakokousta lukuun ottamatta sähköpostikokouksina. 3

5 4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU Peimarin koulutuskuntayhtymä toimitti hankkeen rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen ELY-keskukseen Vakka-suomen kalatalousryhmä käsitteli hakemuksen kokouksessaan ja esitti lausunnossaan hanketta rahoitettavaksi hakemuksessa esitetyllä tavalla toimintalinjasta 1. Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen. ELY keskuksen päätös saatiin Hankkeelle myönnettiin hakemuksen mukaisesti euron avustus toimenpiteestä IV Alueellinen yhteistoiminta. Myönnetty avustus oli 90 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä ( ). Kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi hakija. Hanke päättyi , ja sen lopulliset kustannukset olivat ,72 euroa. 5 KUVAUS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 5.1 Valmistelu ja tiedottaminen Hankekoordinaattori aloitti seminaariohjelman kokoamisen lokakuussa Ohjelma koottiin ajankohtaisista asioista ohjausryhmältä, alueen ammattikalastajilta ja sidosryhmiltä saatujen ehdotusten pohjalta. Lopullinen seminaariohjelma on suomen kielellä liitteessä 1 ja ruotsinkielellä liitteessä 2. Kalastajia ja sidosryhmiä tiedotettiin risteilystä joulukuussa 2013 omalla äidinkielellään. Tiedote sisälsi alustavan seminaariohjelman ja ilmoittautumisohjeet. Sähköpostittomat ammattikalastajat saivat tiedotteen kirjepostina. Tiedote liitettiin myös Livian ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n verkkosivuille. Osallistumismaksut olivat seuraavat: Hyttiluokka Ammattikalastajat Hinta / henkilö Muut Hinta / henkilö B2-hytti yhdelle B4-hytti kahdelle B4-hytti kolmelle tai neljälle A4-hytti yhdelle ikkunallinen hytti A4-hytti kahdelle ikkunallinen hytti

6 5.2 Tiedotus- ja koulutusristeily Risteilyn ajankohta oli , ja matka tehtiin Viking Amorella aluksella reitillä Turku Tukholma - Turku. Risteilykonseptiin oli tehty joitakin muutoksia vuoden 2013 risteilyltä kerätyn palautteen pohjalta. Olimme palanneet aamulähtöön, ja iltaruokailu oli siirretty á la carte ravintolaan. Ohjelmassa oli mukana ideariihi, jossa kalastajilta toivotaan realistisia mutta myös ennakkoluulottomia näkemyksiä siitä, millä keinoilla ammattikalastus voi säilyä Suomessa. Mukaan on pitkän tauon jälkeen saatu myös Maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Matkaan osallistui 90 henkilöä, joista 55 oli ammattikalastajia (LIITE 3). Seminaarin tunnelma oli positiivinen. Ammattikalastajat luottavat edelleen tulevaisuuteen. Runsaat kalavarat, kuluttajien arvostama tuote ja kalastajien vankka ammattitaito ovat vahvuuksia, jotka muodostavat alan kehittämisen selkärangan. Ala voi kehittyä uuden teknologian, laatutyön ja yhteistyön avulla, mutta ulkopuolista apua tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Projektipäällikön yhteenveto seminaariesitelmistä (LIITE 4) ja kaikki esitelmät liitettiin Livian verkkosivuille helmikuun lopulla. Yhteenveto kalastajien ryhmätyön tuloksista toimitettiin erikseen myös Saaristomeren ja Selkämeren alueella toimiville tiedotusvälineille. 5.3 Kalastajien ryhmätyö Seminaarin ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa mukana ryhmätyö, jossa kalastajien tuli miettiä oman toimialueensa kalastuksen vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Ideoita pyydettiin myös siihen, miten kalastajat voivat itse kehittää toimintaansa ja mihin tarvitaan viranomaisten tai muiden tahojen apua. Kehittämisen suurimmat esteetkin mainittiin. Kalastajaryhmät edustivat Satakunnan, Vakka-suomen, Saaristomeren ja Turunmaan alueita (kuva 1). Kalatalouskeskusten toiminnanjohtajat Kaj Mattsson, Chris Karppinen ja Tero Ylikylä sekä Vakka-suomen kalatalousryhmän aktivaattori Petri Rannikko toimivat ryhmien sihteereinä ja tulosten esittelijöinä. Mailis Kuuppo (Livia), Risto Lampinen (MMM), Markku Myllylä (KKL), Kari Ranta-aho (V-S ELY) ja Jari Setälä (RKTL) kommentoivat omasta näkökulmastaan kalastajien ryhmätyön tuloksia (kuva 2). Panelistien kommenttipuheenvuorot löytyvät liitteestä 4 (Seminaarin yhteenveto, s ). Kaikki kalastajaryhmät nimesivät alueensa suurimmiksi vahvuuksiksi hyvät kalakannat, kotimaisen kalan hyvät markkinat sekä kalastajien ammattiosaamisen. Kalastuksella on pitkät perinteet, ja kalastus on monipuolista. Kuluttajien arvostamaa elintarviketta markkinoille tuottava arvoketju on vahva ja kuntien asenne elinkeinoa kohtaan myötämielinen. 5

7 Kuva 1. Turunmaan alueen kalastajat pohtivat tulevaisuuden mahdollisuuksia, Kaj Mattsson toimii ryhmän sihteerinä (kuva Paavo Suominen). Suurimmat mahdollisuudet liittyvät uuteen teknologiaan ja innovaatioihin. Laatutyö on takuu, ja lähiruoka tulevaisuuden tuote. Kalastajat näkivät mahdollisuuksia myös silakan ja kuoreen rannikkokalastuksessa sekä poistokalastuksessa. Yhteistyön merkitystä korostettiin. Joillekin keskittyminen suoramyyntiin on tulevaisuuden strategia. Apua mahdollisuuksien toteuttamiseen tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Kehittämishankkeiden ja investointien rahoitus, kalastusoikeudet ja kalastuksen sijainninohjaus sekä kutualueiden kunnostus ovat tärkeitä tukitoimia. Tutkimuksen tulisi paremmin palvella elinkeinon tarpeita. Tiedonvaihdon tärkeyttä korostettiin erityisesti viranomaisen suhteen, jolta toivottiin myös apua säädösten ja ohjeiden suomentamisessa. Elinkeinon kehittymisen suurimmiksi esteiksi katsottiin WWF ja ympäristöviranomaiset sekä päätökset, jotka tehdään yksinomaan luonnonsuojelun perspektiivistä. Vahinkoeläimet estävät kalastuksen monilla alueilla kokonaan. Muita ulkopuolelta tulevia esteitä ovat jäykkä ja hidas byrokratia, kalastuksen rajoitukset, rantojen sulkeutuminen ja sosiaalisessa mediassa vellova ammattikalastajavastaisuus. Alan sisäisiksi kehittämisesteiksi mainittiin toimijoiden korkea ikä ja jatkajien puuttuminen, uuden vastustaminen ja riippuvaisuus yhdestä saalislajista. 6

8 Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että runsaat kalavarat, kuluttajien arvostama tuote ja kalastajien vankka ammattitaito ovat vahvuuksia, jotka muodostavat alan kehittämisen selkärangan. Ala voi kehittyä uuden teknologian, laatutyön ja yhteistyön avulla, mutta ulkopuolista apua tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Mikäli vahinkoeläinkantojen kasvuun ei puututa ja luonnonsuojelu nähdään yleisemminkin vain itseisarvona ottamatta huomioon kokonaisuutta, elinkeino voi jäädä yhteiskunnan muiden prioriteettien jalkoihin. Kuva 2. Panelistit Markku Myllylä, Mailis Kuuppo, Risto Lampinen, Kari Ranta-aho ja Jari Setälä kommentoivat kalastajien ryhmätyön tuloksia. Kim Jordas (vas.) johtaa puhetta (kuva Kaj Mattsson). 6 YHTEENVETO Ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin nyt 12. kerran. Kalastajat ovat kokeneet tiedotusristeilyt erittäin tärkeiksi tapahtumiksi, ja vuosien varrella siitä on muodostunut suurin kalastajatapahtuma koko Suomessa. Seminaarin ajankohtaisen tietopaketin ja erilaisia kalastustapoja edustavien kalastajien välisen tiedonvaihdon lisäksi risteily on merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Tiedotusristeily antaa myös viranomaiselle, neuvonnalle, koulutukselle ja tutkimukselle erinomaiset mahdollisuudet tutustua siihen ammattiryhmään, johon heidän työnsä suoraan kohdistuu. Tiedotusristeilyjen järjestäminen myös jatkossa on perusteltua ja erittäin toivottua. 7

9 Suurin osa osallistujista kokee aamulähdön iltalähtöä paremmaksi. Aamulähdöllä jaksetaan pirteämmin osallistua seminaariin ja keskusteluja päivän aiheista on helppo jatkaa vapaan illanvieton lomassa. Osa kauempaa tulevista kalastajista pitää kuitenkin iltalähtöä parempana, ja jatkossa voitaisiin ehkä ajatella ottaa iltalähtö ohjelmaan esimerkiksi joka toinen tai kolmas vuosi. 8

10 9 LIITE 1

11 10

12 11 LIITE 2

13 12

14 LIITE 3 Nimi 1 Aalto Ilmo ammattikalastaja, Mynämäki 2 Aaltonen Jarno ammattikalastaja, Rauma 3 Agge Matti ammattikalastaja, Parainen 4 Eloranta Antero ammattikalastaja, Rymättylä 5 Granström Olav Åbolands fiskarförbund rf, Pargas 6 Heikurinen Johanna Selkämeren Ammattikalastajat ry 7 Hellen Oskari ammattikalastaja, Uusikaupunki 8 Hellen Virpi muu 9 Henriksson Yngve ammattikalastaja / yrkesfiskare, Nagu 10 Ilmalahti Juhani ammattikalastaja, Rymättylä 11 Ilmalahti Sari ammattikalastaja, Rymättylä 12 Jalas Heikki Saaristomeren Ammattikalastajat ry sihteeri 13 Johansson Erik ammattikalastaja, Pyhäranta 14 Johansson Ismo ammattikalastaja / yrkesfiskare, Pargas 15 Johansson Leif ammattikalastaja / yrkesfiskare, Dragsfjärd 16 Johtela Eerik ammattikalastaja, Pyhäranta 17 Jokinen Pasi ammattikalastaja, Säkylä 18 Jordas Kim Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry 19 Järvinen Jussi ammattikalastaja, Salo 20 Kaima Jalmari muu 21 Kallonen Markku ammattikalastaja, Naantali 22 Kallonen Tuomo ammattikalastaja, Rymättylä 23 Karppinen Chris L-S Kalatalouskeskus, Turku 24 Karttunen Vesa Kalatalouden keskusliitto KKL 25 Ketonen Markku ammattikalastaja, Piikkiö 26 Koivikko Timo ammattikalastaja, Raisio 27 Korkeamäki Mika opiskelija, Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 28 Kuukka Ilkka Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 29 Kuuppo Mailis Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 30 Kyllönen Seppo L-S Kalatalouskeskus, Turku 31 Lahtonen Hannu ammattikalastaja, Turku 32 Laine Katja ammattikalastaja, Merikarvia 33 Laine Seppo ammattikalastaja, Merikarvia 34 Lamberg Seppo ammattikalastaja, Pyhämaa 35 Lamberg Sirpa muu 36 Lampinen Risto Maa- ja metsätalousministeriö 37 Lehtinen Pirkko ammattikalastaja, Kustavi 38 Lehtinen Seppo ammattikalastaja, Kustavi 39 Lehtola Pertti ammattikalastaja, Askainen 40 Lehtonen Esa RKTL, Helsinki 41 Lehtonen Pauli ammattikalastaja, Pyhämaa 42 Lindholm Hannu ammattikalastaja, Turku 43 Lindroth Teemu ammattikalastaja, Uusikaupunki 44 Lindroth Tommi ammattikalastaja, Uusikaupunki 45 Lindström Teijo ammattikalastaja, Taivassalo 46 Lundström Karl SLU Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi 47 Malmberg Anneli Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 13

15 48 Mattsson Kaj Åbolands Fiskarförbund rf 49 Myllylä Markku Kalatalouden keskusliitto KKL 50 Nieminen Jari ammattikalastaja, Kustavi 51 Nieminen Anita ammattikalastaja, Kustavi 52 Nieminen Jouni ammattikalastaja, Kustavi 53 Oljemark Emil I samma båt - Samassa veneessä rf ry 54 Partanen Katriina Pro Kala ry 55 Partanen Seppo ammattikalastaja, Salo 56 Pursimo Esa ammattikalastaja, Velkua 57 Päivärinta Anssi kalatalousneuvos 58 Raivonen Arja muu 59 Rannikko Petri Vakka-Suomen kalatalousryhmä, Uusikaupunki 60 Ranta-aho Kari Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 61 Rantamaa Toni ammattikalastaja, Merikarvia 62 Ratilainen Jari ammattikalastaja, Eurajoki 63 Rosin Bo-Erik ammattikalastaja / yrkesfiskare, Pargas 64 Saarinen Heikki ammattikalastaja, Rymättylä 65 Saarinen Maria Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 66 Saarinen Niko-Petteri opiskelija, Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 67 Saarinen Rauno ammattikalastaja, Velkua 68 Saaristo Reijo ammattikalastaja, Merikarvia 69 Sahlstén Olavi ammattikalastaja, Merimasku 70 Salokangas Heikki ammattikalastaja, Pori 71 Salokangas Tuija ammattikalastaja, Pori 72 Salonen Reima ammattikalastaja, Taivassalo 73 Sandell Markku YLE Uutiset 74 Setälä Jari RKTL, Turku 75 Sjöros Mikko ammattikalastaja, Pori 76 Suominen Ari Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 77 Suominen Paavo Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 78 Tuominen Marja-Liisa Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 79 Turta Ville Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 80 Tähti Esa ammattikalastaja, Masku 81 Törnblom Helge ammattikalastaja, Rymättylä 82 Törnblom Eila ammattikalastaja, Rymättylä 83 Ulenius Niklas Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pori 84 Uusimäki Ari ammattikalastaja, Merikarvia 85 Vainio Liisa ammattikalastaja, Taivassalo 86 Veneranta Merja ammattikalastaja, Merikarvia 87 Veneranta Reijo ammattikalastaja, Merikarvia 88 Virtanen Marko Tuomaan kalatukku Oy, Helsinki 89 Vyyryläinen Pentti ammattikalastaja, Piikkiö 90 Ylikylä Tero Satakunnan kalatalouskeskus, Pori 14

16 Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2014 LIITE 4 Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeilyllä positiivinen tunnelma Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin 12. kerran helmikuuta. Risteilykonseptiin oli tehty joitakin muutoksia vuoden 2013 risteilyn palautteen pohjalta. Olimme palanneet aamulähtöön, ja iltaruokailu oli järjestetty á la carte - ravintolaan. Ohjelmassa oli ideariihi, jossa kalastajilta pyydettiin realistisia mutta myös ennakkoluulottomia näkemyksiä siitä, millä keinoilla ammattikalastus voi säilyä Suomessa. Mukaan oli pitkän tauon jälkeen saatu myös Maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Seminaarimatkaan oli saatu rahoitus Vakka-suomen kalatalousryhmältä, kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi Peimarin koulutuskuntayhtymä. Ammattikalastajien matkakustannuksista noin puolet voitiin kattaa hankerahoituksen turvin. Matkaan osallistui 89 henkilöä, joista 54 oli ammattikalastajia. Seminaarin puheenjohtajana toimi entiseen tapaan Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n toimitusjohtaja Kim Jordas. Seuraavassa hankekoordinaattorin yhteenveto päivän esitelmistä ja tapahtumista. Linkit kaikkiin esitelmiin löytyvät yhteenvedon lopusta. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Olavi Sahlstén avasi seminaarin. Sahlstén korosti tiedotusristeilyjen tärkeyttä Suomen suurimpana ammattikalastajatapahtumana, ja toivoi, että resursseja seminaarien jatkamiseksi onnistutaan löytämään myös tulevaisuudessa. Sahlstén evästi kalastajia ohjelmassa olevan ryhmätyön suhteen siten, että nyt kun uusi ohjelmakausi on rakenteilla, on tärkeämpää katsoa tulevaisuuteen kuin jäädä vatvomaan kehityksen suurimpia esteitä. Kaikkihan tietävät, että suurimmat esteet elinkeinon kehittämiselle ovat hylkeiden ja merimetsojen lisäksi ELYkeskus ja erityisesti sen ympäristö ja luonnonvarat osasto, joka katsoo asioita kapea-alaisesti vain ympäristön näkökulmasta totesi Sahlstén. Kalatalousneuvos Risto Lampiselle Sahlstén osoitti avomerikalastajien puolesta toiveen pikaisesta siirtymisestä aluskohtaisiin kiintiöihin. Vakka-suomen kalatalousryhmän rahoittama hanke vei pienen ryhmän kalatalousalan toimijoita tutustumismatkalle Huron järvelle toukokuussa Kalatalous- ja ympäristöopiston hankekoor- 15

17 dinaattori Maria Saarinen kertoi järven ammattikalastuksesta ja merimetso-ongelmien ratkaisusta. Myös siian pohjarysäkalastuksesta kuvattu video sai ensiesityksensä. Huronjärven pohjoisosassa sijaitsevan Les Cheneaux -saariryhmän merimetsokanta kasvoi kahdessa vuosikymmenessä pesään. Merimetsokannan kasvaessa alueen kelta-ahvenkannan kokonaiskuolevuus kasvoi yli 90 prosenttiin. Ahventen kasvu nopeutui ja keskimääräinen ikä laskivat, mitkä ovat tyypillisiä vasteita populaation kokonaiskuolevuuden noustessa. Vaikka merimetsokannan räjähdysmäinen kasvu liittyi paljolti Huronjärven ravintoverkon dramaattisiin muutoksiin, linnun vahingollisista vaikutuksista alueen kalakantoihin oli niin paljon todisteita, että kannanrajoitustoimet katsottiin välttämättömiksi. Luonnonsuojelujärjestöt vastustivat ja viivästyttivät asiaa vuosikausien ajan. Vasta vapaa-ajankalastuksen ahvensaaliin romahdettua nollaan asiassa päästiin eteenpäin. Kannanrajoitustoimet ovat olleet pääasiassa munien öljyämistä ja aikuisten lintujen tappamista ampumalla. Lintuja on myös häädetty tärkeimmiltä ahvenen kutualueilta mitä erilaisin keinoin, muun muassa liekinheittimien avulla. Kun merimetsojen määrä laski, kelta-ahventen määrä kasvoi, kokonaiskuolleisuus laski, kasvu hidastui ja keskimääräinen ikä nousi. Ahvenen poikastuotanto kasvoi vuodesta 2003 lähtien. Vaikka runsastunut poikastuotanto saattoi osittain johtua suotuisista ympäristöolosuhteista, kannan elpymiseen vaikutti vuosiluokkien runsautta enemmän niiden suurempi eloonjäänti. Tällä hetkellä saarilla on 500 merimetsonpesää eli noin 10 prosenttia huippumäärästä. Toimet ja tulokset Huronjärvellä osoittavat, että merimetsopopulaation pienentäminen on mahdollista. Matkan kalastusosuudesta aikaisemmin julkaistu tiedote sekä siian rysäkalastusvideo löytyvät osoitteesta Koko hankkeen loppuraportti valmistuu kevään aikana. Ruotsalainen hyljetutkija Karl Lundström kertoi, että hylkeillä on suuri potentiaali vaikuttaa Itämeren kalakantoihin. ECOSEAL -hanke selvitti Itämeren hallin ravinnonkäyttöä ja sen ajallista ja alueellista vaihtelua Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina Hallien ravinnonkäyttöä selvitettiin useita eri menetelmiä hyödyntäen. Ruoansulatuskanavan sisältöä tutkittiin saaliskalojen luiden ja DNA-analyysin avulla. Saaliskalojen luiden perusteella määritettynä keskimäärin 39 % hylkeiden ravinnon painosta oli silakkaa. Sekä särkikalojen että ahvenen osuus oli 13 % ja siian osuus 4 %. Tuloksissa oli kuitenkin suurta alueellista vaihtelua, ja esimerkiksi Selkämerellä siian osuus oli 13 %. Lohen ja taimenen osuus oli keskimäärin vain yksi prosentti (kaloritarpeen mukaan laskettuna 63 g / hylje / päivä). Ammattikalastaja Heikki Salokangas oli laskenut, että Itämeren hallia syö siten kiloa lohta päivässä, mistä vuosikulutukseksi tulee 1,2 miljoonaa kiloa. Jos hallien pyydystämien lohien keskipaino on kilon luokkaa, tuloksena on 1,2 milj. kappaletta lohia. Suomen ammattikalastuksen lohikiintiö vuodelle 2014 on tästä määrästä noin 3 % ( kpl). DNA-analyysin tulos on luuanalyysiä luotettavampi, koska se kertoo syödystä saaliista, vaikka tästä ei luita löytyisikään. DNA-analyysin mukaan lohen ja taimenen keskimääräinen osuus oli 2 %. Kahden prosentin mukaan laskettuna Itämeren hylkeet söisivät vuodessa Salokankaan laskukaavan mukaan 2,4 milj. kappaletta lohia. Lundström totesi, että eipä voi väittää vastaan. Meressä lienee hylkeitä, jotka eivät koskaan syö lohta mutta myös lohensyöntiin erikoistuneita hylkeitä, jotka pyydystävät lohia useita kertoja viikossa. Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) esitteli rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman. Ohjelma on kaikkien asiasta kiinnostuneiden käytössä. Setälä näkee, että ohjelmasta saadaan paras hyöty kouluttamalla avainhenkilöitä opastamaan ammattikalastusyrityksiä sen käyttöön. Innovatiivisille kalastusyrityksille ohjelma on käyttökelpoinen työkalu uusien ideoiden taloudellisessa arvioinnissa. Jatkossa kannattavuuslaskenta voisi hyvin olla myös osa kehityshankkeita. Ohjelma ja siihen liittyvät ohjeet löytyvät osoitteesta 16

18 astuksen_kannattavuuslaskentaohjelma.html. Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) kertoi elinkeinokalatalouden kehittämisen suuntaviivoista uudella rakennekaudella Parhaillaan on käynnissä hanke, jonka puitteissa kalataloushallintoa uudistetaan ja sille luodaan uudet strategiat. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) valmistelu EU:n toimielimissä on ollut huomattavasti ennakoitua hitaampaa, ja tämä on vaikuttanut oleellisesti myös kansallisen valmistelun aikatauluun. Kansallisen lain hyväksyminen ja ohjelman lähettäminen komission hyväksyttäväksi mennevät vuoden 2014 lopulle. Toimintaohjelman alustavan strategian päämääriä ovat kilpailukyky, uudistuminen, yhteistyö ja tehokas hallinto. Lähiruoka ja ympäristösertifikaatit, tuotekehitys, alkutuotannon jalostusasteen lisääminen ja arvoketjun yhteystyön kehittäminen voivat lisätä kalasta saatavaa arvoa. Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) alueellistamista vahvistetaan muun muassa BALTFISH - menettelyn avulla, jossa Itämerta koskevat ratkaisut (mm. kiintiöratkaisut, säätely, valvonta) käsitellään epävirallisessa Itämeren jäsenmaiden ja komission välisessä menettelyssä ennen virallista päätöksentekoa. Suomen eduskunta määrittelee Suomen kannan BALTFISH neuvotteluissa, ja Lampinen esittikin toivomuksen, että kalastajat ja järjestöt toimittaisivat eduskunnan suuntaan tärkeää elinkeinoa koskevaa tietoa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho painotti kalatalouselinkeinojen ja ruoantuotannon tärkeyttä ja näkee, että niiden tulevaisuus voidaan turvata YKP:n, uuden kalastuslain ja sijainninohjauksen kautta. Ranta-aho haluaa viedä elinkeinon kartalle. Yleisvesien lupahallinta on säilytettävä ELY-keskuksissa. Ammattikalastajien luvat myös yksityisille ja kylänvesille on turvattava lainsäädännön kautta. V-S ELY-keskuksen toimialueen nykyisistä 32 kalastusalueesta Ranta-aho näkisi muodostettavan kalatalousaluetta yhdistymisen kautta. Kalatalousalueiden menestyksekäs hoitaminen vaatii ammattimaisen vetäjän palkkaamisen. Ravinteiden poisto rannikolta ja järvistä poistokalastuksen avulla on Ranta-ahon mielestä tärkeä toimenpide myös tulevaisuudessa. Samalla edistetään kaupallista kalastusta, kauppaa ja kalan tarjontaa sekä tervehdytetään kalakantoja. Alustavassa haussa vuonna 2013 kalatalousryhmäksi haki yhdeksän aluetta, kaksi uutta nyt toimivien lisäksi. Virallinen haku avautuu kansallisten säädösten valmistuttua. Vakka-suomen kalatalousryhmä laajenee Selkämerellä Merikarvialle saakka, ja myös Säkylän Pyhäjärvi sisältyy suunniteltuun toimialueeseen. Vuonna 2008 alkaneen toimintansa aikana ryhmä on rahoittanut 37 ammattikalastuksen hanketta. Aktivaattori Petri Rannikko kertoi, että uuden rakennekauden viivästymisestä huolimatta hankkeita voidaan rahoittaa myös vuonna Maria Saarinen kertoi, että Maaseudun Leader-yhdistys I samma båt Samassa veneessä rf ry on hakenut Saaristomeren kalatalousryhmäksi. Saaristomerelle ei edellisellä kaudella saatu omaa ryhmää. Suunniteltu toimialue kattaa 13 kuntaa Kustavin ja Paimion välillä, Turunmaan saaristo mukaan luettuna. Saaristomeri on ainutlaatuinen alue kalavarojensa, kalatalousklusterinsa ja alueen markkinapotentiaalin suhteen. Alueen kehittämisstrategian painopisteet ovat yhteistyön lisääminen, arvoketjun kehittäminen ja kalavarojen hyödyntämisen ja jalostusasteen nostaminen. Aikaisemmin julkaistu yhteenveto kalastajien ryhmätyön tuloksista Ammattikalastajat uskovat tulevaisuuteen löytyy Livian verkkosivuilta kohdasta Kalastajaristeily Panelistit Risto Lampinen, Kari Ranta-aho, Markku Myllyä (KKL), Jari Setälä ja Mailis Kuuppo (Livia) kommentoivat kalastajien ryhmätyön tuloksia. Lampinen totesi, että kaikilla on luottamus siihen, että perusasiat osataan. Vesialueiden saantikin näyttää olevan melko hyvä. Erityisesti uusi 17

19 tekniikka ja innovaatiot luovat kehittämismahdollisuuksia yhteistyötä unohtamatta. MMM pyrkii vähentämään byrokratiaa, ja pyrkii myös leikkaamaan virheellisiltä uutisilta siivet. Alan imago on aivan liian huono ottaen huomioon, mitä käytännössä tehdään. Myös Markku Myllylä korosti ammattikalastuksen yhteiskunnallisen imagon parantamisen tärkeyttä. Ammattikalastajat tuottavat kotimaista elintarviketta kulutukseen. Sijainninohjaus parantanee ammattikalastajien kalastuslupien saamista, mutta Myllylän mukaan asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Kari Ranta-aho kehotti kalastajia useammin ottamaan aloitteen omiin käsiin sen sijaan, että oltaisiin selkä seinää vasten. Myös laatujärjestelmään sitoutuminen olisi tulevaisuudessa tärkeää. Jari Setälä uskoi YKP:n tuovan elinkeinokalatalouden kehitykseen uusia mahdollisuuksia. Setälä painotti myös alan ja tutkimuksen välisen kumppanuuden kehittämisen tärkeyttä. Edelleen valitettavan usein tutkijoiden mielestä kentältä tuleva tieto ei ole oikein. Kalatalous- ja ympäristöopiston rehtori Mailis Kuuppo totesi, että ammattikalastajien ammattitaito on korkea, mutta uusia ei saada alalle. Nykyisiä opiskelijoita kiinnostaa enemmän matkailukalastus. Kiinnostusta ammattikalastaukseen vähentää lisäksi alan huono imago ja ammatin raskaus. Kuuppo näkee kuitenkin alalla hyvät toiminta- ja kehittämismahdollisuudet. Koulutuksen ja elinkeinon välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, ja oppilaitos haluaa kuunnella alaa enemmän. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi positiivinen kuva. Ammattikalastajat luottavat edelleen tulevaisuuteen. Runsaat kalavarat, kuluttajien arvostama tuote ja kalastajien vankka ammattitaito ovat vahvuuksia, jotka muodostavat alan kehittämisen selkärangan. Ala voi kehittyä uuden teknologian, laatutyön ja yhteistyön avulla, mutta ulkopuolista apua tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Linkit kaikkiin esitelmiin löytyvät alta. Maria Saarinen hankekoordinaattori Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto E-posti: puh Liitetiedostot: Lampinen, Elinkeinokalatalouden-kehittäminen.pdf Lundström, Vad äter sälarna i Östersjön och hur mycket.pdf Rannikko, Selkämeren kalatalousryhmä.pdf Ranta-aho, Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka pdf Saarinen, Saaristomeren kalatalousryhmä.pdf Saarinen, tutustumismatka Huron-järven kalatalouteen.pdf Setälä, Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely.pdf 18

Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015

Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 EU investoi kestävään kalatalouteen Loppuraportti Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO Tekijä: Maria Saarinen

Lisätiedot

Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2013

Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2013 EU investoi kestävään kalatalouteen Loppuraportti Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2013 AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO June 30, 2013 Tekijä:

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Tutustumismatka Pohjois-Amerikan Huron -järven kalatalouteen Kalastajaristeily 5.-6.2.2014

Tutustumismatka Pohjois-Amerikan Huron -järven kalatalouteen Kalastajaristeily 5.-6.2.2014 Tutustumismatka Pohjois-Amerikan Huron -järven kalatalouteen Kalastajaristeily 5.-6.2.2014 Maria Saarinen Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto ESITELMÄN SISÄLTÖ Huron järvi ja ammattikalastus

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelmakausi 2007-2013 Kalatalousryhmätoiminta Kehittämistyökaluksi ohjelmakaudella 2007-13 Käynnistyminen hyvin

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM/LVO Risto Lampinen Tiedotus- ja koulutusristeily ammattikalastajille 2016 3.-4.2.2016, Turku 15.3.2016 1 Esityksen sisältö Uusi kalastuslaki ja asetus ammattikalastuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 - Muutosten vuosi - 5.2.2015 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto 10.2.2015

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010

Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KEHRA-projektin tiedotus- ja koulutusristeily 9.2.2011 1 Hylkeiden aiheuttamat

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

3. FIN-746 Lexica Pasi Kaukinen, Mika Karaila, Jussi Karjalainen 5. FIN-784 Hookaksoo Harri Nurmio, Janne Levula, Jyrki Saloniemi

3. FIN-746 Lexica Pasi Kaukinen, Mika Karaila, Jussi Karjalainen 5. FIN-784 Hookaksoo Harri Nurmio, Janne Levula, Jyrki Saloniemi Tapsilaiset toiminnassa 2006. Rieväkylän regatta. 6. FIN-746 Lexica Pasi Kaukinen, Miku Olkkonen 7. FIN-129 Tampereen asuntomeklarit Jaakko Tuominen, Vesa Martikainen 9. FIN-137 Margitta Olli Wuori, Topi

Lisätiedot

Amma%opisto Livia/Peimarin kky Kalatalous- ja ympäristöopisto 1.1.2011

Amma%opisto Livia/Peimarin kky Kalatalous- ja ympäristöopisto 1.1.2011 Amma%opisto Livia/Peimarin kky Kalatalous- ja ympäristöopisto 1.1.2011 Muutokset 1.1.2011 Kalatalouden ja merenkulun koulutussää6ön koulutustehtävä siirtyi Peimarin koulutuskunta- yhtymälle 1.1.2011 sää6ö

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 10.11.2015 1 EMKR:n rahoitus Suomen toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Saaristomeren kalatalousstrategia 2014-2020. Vastuullisesti tuotettua kalaa lähivesiltä

Saaristomeren kalatalousstrategia 2014-2020. Vastuullisesti tuotettua kalaa lähivesiltä Saaristomeren kalatalousstrategia 2014-2020 Vastuullisesti tuotettua kalaa lähivesiltä 0 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1 STRATEGIAN VALMISTELU 4 2 STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ 5 2.1 SAARISTOMEREN

Lisätiedot

Vanha kenttä: 1987-1992

Vanha kenttä: 1987-1992 JYVÄS-GOLF HOLE-IN-ONE 1978-2010 Vanha kenttä: 1987-1992 1987 1 Matti Tikkinen väylä 6 1988 2 Tuomo Kilpeläinen väylä 8 1989 3 Jaakko Nieminen väylä 6 4 Pertti Virtanen väylä 4 5 Sami Rantakari väylä 6

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000 Sija. Luokka 1 Pakettiautot enintään 2000kg I 1. 3. Käyttöauto Oy Jyväskylä Risto Vainio Ilkka Mansala 2. 18. Markku Lehisto Jaakko Riikonen Raimo Alm 3. 9. Markku Lehisto Markku Lehisto Juha Tammisto

Lisätiedot

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään 9.2.2011 menekinedistämistä ja kehittämishankkeita Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään n Pro Kala ry n Yleishyödyllinen menekinedistäminen n Silakkapaja n Elinkeinokalatalouden

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Jousiammunnan Taulu-SM2012

Jousiammunnan Taulu-SM2012 Jousiammunnan Taulu-SM Oulun Jousimiehet ry (OJM-5) Hietasaaren jousiammuntakenttä,.. -- @ 5: TEKONIEMI Antti T# 9 3 KULLA Mika -- @ 5: LINDROOS Tero T# 3 SISTONEN Antero -- @ 5: 9 EKHOLM Pyry T# 3 SÄVEL

Lisätiedot

XX VARHAISKYPSIEN KISAT 8.2.2014 Ravintola Milla Makia, Pirkkala

XX VARHAISKYPSIEN KISAT 8.2.2014 Ravintola Milla Makia, Pirkkala XX VARHAISKYPSIEN KISAT 8.2.2014 Osallistujia yli 40 henkeä Miehet yli 40-v 1.Taivaloja Pertti Dalton s Darts Pirkkala, 2. Korte Petri Samuli Blues Vääksy, 3-4. Lehtonen Kari Tupla Team Kangasala ja Heiskanen

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr Esityslista 1/2016 1 (5) KIRJALLINEN KOKOUSMENETTELY (n työjärjestys 19) Vastausaika tulee vireille, kun jäsenet saavat kokousaineiston sähköpostitse. Jäsenillä on viisi (5) työpäivää aikaa reagoida (11.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmien 14. kokous

Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmien 14. kokous ASIALISTA 8.9.2015 Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmien 14. kokous Aika: Tiistai 8.9.2015 klo 9:00 Paikka: Videokokous: - kokoushuone Airisto (3 krs.), Itsenäisyydenaukio

Lisätiedot

Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila

Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila SAARISTOMEREN KALATALOUSSTRATEGIATYÖRYHMÄ 31.3.2013 SISÄLLYS 1 SAARISTOMEREN VESIEN JA KALAKANTOJEN TILA... 3 1.1 VESIEN TILA... 3 1.2 KALAKANTOJEN TILA...

Lisätiedot

KALASTAJIEN TIEDOITUS JA KOULUTUSRISTEILY VIKING GRACE 6.2.2013 KAJ MATTSSON

KALASTAJIEN TIEDOITUS JA KOULUTUSRISTEILY VIKING GRACE 6.2.2013 KAJ MATTSSON KALASTAJIEN TIEDOITUS JA KOULUTUSRISTEILY VIKING GRACE 6.2.2013 KAJ MATTSSON TURUNMAAN KALASTAJALIITON 50 V HISTORIIKKI - Yksi tärkeimmistä valtion tukimuoto kalastukselle on subventoitu kalastusesinevakuutus.

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15)

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) 1991 Siilinjärvi/Tarinaharju Hcp, 36 reikää 1. Seppo Jolkkonen Porvoo 2. Mikko Juntunen Kuopio 3. Arto Teronen Helsinki 1992 Nokia River Golf 1. Mikko

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Sanna Pylkkänen Kehittämispedagogi Preventiimi HUMAK Sivu 1 Preventiimin henkilöstöhistoria 2002 Reijo Viitanen+Aseman Lapset ry 2003 Ilmo Jokinen 2004 Ilmo

Lisätiedot

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1 Lohkonumero: 1 Ottelut: Lohkonumero: 1 1 Kim Viljanen 7 6 1 0 19 27 7 20 1 Kim Viljanen - Janne Uutela 4-1 Jarmo Kontkanen Jyri Rita - Heikki isoranta 4-2 Ossi Salmela 10:30 2 Janne Uutela 7 1 2 4 5 12

Lisätiedot

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A)

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 (188) 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 15:25,20 2 16:02,35 0:00,00 3 16:21,51 0:19,16 4 16:21,62 0:19,27 5 17:55,03 1:52,68 6 16:37,86 0:35,51 7 16:36,13 0:33,78 8 16:44,08 0:41,73 2 (188) 20 Lehto Miro (A) 1

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011 Turku 05. - 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Hanna Pitkänen KaA 99 98 98 99 394 28x 2. Elin Liewendahl ÅSSF 99 96 99 100 394 25x 3. Jenni Leppänen V-SA 94 97 97 97 385 4. Hanna Nivus KaA 94 97 96 97 384

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Raputalousohjelma 2005-2012

Raputalousohjelma 2005-2012 Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg 1. Marko Pollari YKK Miehet yleinen YKK yleinen 2. 10723 2. Esko Naukkarinen IPK Miehet yleinen IPK yleinen 1. 10089 3. Pekka Korhonen YKK Miehet yleinen YKK yleinen

Lisätiedot

Tulokset olosuhteittain paremmusjärjestyksessä

Tulokset olosuhteittain paremmusjärjestyksessä Tulokset olosuhteittain paremmusjärjestyksessä Nimi Olosuhde Rata Vuoro Tulos Koivuranta Erkki H 1-9-17 9 1 246 Tapper Pasi H 1-9-17 1 8 244 Nybakka Helvi H 1-9-17 17 8 241 Lahti Jukka-Pekka H 1-9-17 17

Lisätiedot

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Johtaja Riitta Korpiluoma (2002 ), Helsinki VARSINAISET JÄSENET Maa- ja metsätalousministeriön edustajat Maatalousneuvos

Lisätiedot

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki.

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki. OTTELUT 11.2.2016 Jääkiekko 9. Viranomaisturnaus Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO A 5 10.2.2016 08:00 PORKVU - TPU Turku 0-10 6 10.2.2016 09:00 7 10.2.2016 10:00 Vanginvartijat PORKVU

Lisätiedot