Kansallinen metsäohjelma 2015 ( ) Toteumaraportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallinen metsäohjelma 2015 (16.12.2010) Toteumaraportti 2011"

Transkriptio

1 Kansallinen metsäohjelma 2015 ( ) Toteumaraportti 2011

2 2 Metsäntutkimuslaitos Kansallisen metsäohjelman vaikuttavuusmittareiden seuranta 2011 Toimintaympäristön muutokset Kansallinen metsäohjelma 2015 hyväksyttiin maaliskuussa 2008 valtioneuvostossa, jolloin takana oli vuoden 2007 huippusuhdanne metsäteollisuudessa ja metsätaloudessa. Tarkistettu ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksella vuonna Suunnitelmakaudella erityisen voimakkaat talouden suhdannevaihtelut ovat heilutelleet lopputuotteiden kysyntää ja hintoja. Maailmanmarkkinoiden kysyntävaihtelut ovat näkyneet koko metsäalan taloudellisten toimintojen merkittävänä vaihteluna. Suhdannevaihtelut ovat suunnitelmakauden aikana nopeuttaneet toimintaympäristön pitkän aikavälin megatrendien, kuten globalisaation vaikutuksia Suomen metsäsektoriin. Maailmantalouden toipuminen lamasta alkoi vuonna 2010, jolloin metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi ja hinnat nousivat, mutta huippuvuotta 2007 edeltäneelle tasolle ei ylletty. Suhdanteet ovat kuitenkin heikentyneet uudelleen. Puutuoteteollisuuden vientiin toi epävarmuutta jo talvella alkanut Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän poliittinen muutosprosessi. Uhka uudesta taantumasta Euroopassa on kasvanut. Uhkan toteutuminen johtaisi vuonna 2012 jälleen uuteen syvään lamaan Suomen koko metsäsektorilla. Vaikka uhka vältettäisiin Euroopassa, on edessä hitaan talouskasvun kausi, johon metsäalalla on hyvä varautua. Myös suhdannevaihteluihin on varauduttava jatkossakin. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn loputtua maailmanmarkkinoilla liikkuva pääoma etsii jatkuvasti uusia kannattavia sijoituskohteita. Globalisaatio muuttaa metsäalaa Suomen kansantaloudessa metsäalan merkitys on keskeinen. Vientituloista metsäteollisuuden osuus oli viime vuonna noin viidennes. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin väheneminen vuoden 2009 laman jälkeen on lisännyt perusteollisuuden merkitystä kansantaloudessa. Aluetasolla metsäsektorilla on tärkeä merkitys työllistäjänä ja metsätulon lähteenä. Korkeimmillaan metsäsektorin osuus BKT:stä on Kainuussa, 18 prosenttia. Globalisaation eteneminen on kuitenkin heikentänyt Suomen kilpailuasemia maailmanmarkkinoilla ja johtanut metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin vähenemiseen. Tämän vuoksi myös metsäsektorin osuus Suomen BKT:stä on ollut aleneva. Muutokset paino- ja kirjoituspaperin kysynnän ja tarjonnan rakenteissa jatkuvat, ja Euroopassa kehitys on johtanut ylitarjontaan. Kysynnän kasvu on painottunut Aasiaan (Kiina) ja Itä- Eurooppaan. Toisaalta pakkauspaperin sekä kartongin kysyntä kasvaa kaikkialla Internet-kaupan lisätessä pakkaamista. Puutuotteiden markkinoilla kysynnässä ei ole näkyvissä samantapaista rakennemuutosta kuin paino- ja kirjoituspaperilla. Kun talous alkaa taas kasvaa, laman aikana patoutunut rakentamisen tarve lisää puutuotteiden kysyntää. Korjausrakentamisen osuuden kasvaessa asuntorakentamisessa mahdollisuudet sahatavaran ja sen jalosteiden entistä monipuolisempaan käyttöön lisääntyvät.

3 3 Megatrendit haastavat uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen Globalisaation kääntäminen hyödyksi edellyttää uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Myös väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen ja kaupungistuminen sekä vientimarkkinoilla että kotimaassa jatkuu ja lisää tarvetta kehittää uusia tuotteita ja työvoimaa säästäviä teknologioita. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen merkitsee tuotteiden koko elinkaaren ottamista huomioon tuotekehityksessä, jolloin kierrätyksen merkitys kasvaa. Tämä voi tuoda myös maailmankauppaan uusia puuhun pohjautuvia kierrätystuotteita nykyisen kierrätyspaperin lisäksi. Metsien virkistyskäytön kysyntä ja luontomatkailu lisääntyvät kaupungistumisen edetessä ja väestön ikärakenteen muuttuessa. Myös virkistyspalveluissa on tarve löytää uusia innovatiivisia palvelutuotteita. Ulkomaisten asiakkaiden hankinta edellyttää paitsi vetovoimaisia palveluita myös palveluiden aktiivista markkinointia. Palveluita on tarve kehittää erityisesti suurten väestökeskittymien lähialueilla. Ilmastonmuutosta torjuttaessa ja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyessä biopolttoaineiden ja bionesteiden kysyntä moninkertaistuu seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Tällöin syntyy tarpeita kehittää uusia puupohjaisia energiatuotteita sekä energiapuun korjuun ja tuotannon kustannustehokkuutta. Lisääntyvän metsäenergian käytön vaikutukset metsien ekologiseen tasapainoon ja kasvukuntoon on myös syytä ottaa huomioon suunnittelussa. Kun maailmalla kilpailu maankäytöstä ruuantuotannon ja metsätalouden kesken kiristyy, se tuo haasteita myös Suomessa metsätalouden suunnitteluun. Metsissä Suomen biotalouden perusta Havahtuminen uusiutumattomien luonnonvarojen rajallisuuteen sekä maapalloa uhkaava ilmastonmuutos ovat maailmanlaajuisesti lisänneet tarvetta hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja entistä kestävämmin ja monipuolisemmin. Myös Suomessa suunnataan kohti biotaloutta. Tulevaisuuden biotalousyhteiskunnassa puuta voidaan käyttää aiempaa monipuolisemmin taloista ja pakkauksista biopolttoaineisiin ja monenlaisiin biomateriaaleihin. Metsien kasvu on aktiivisen metsänhoidon ansiosta noussut yli 100 miljoonaan kuutiometriin. Kun puuston kokonaispoistuma on noin 70 miljoonaa kuutiometriä, puuvaranto lisääntyy vuosittain. Metsiin perustuvan tuotannon laskennallisesta arvosta metsäteollisuus tuottaa suurimman osan. Paikallistaloudessa metsätalous työllistää ja tuo kantorahatuloja metsänomistajille. Kansalaisille hyötyjä tuottavat myös metsien virkistyskäyttö, luontomatkailu, riista, maisema-arvot sekä sieni- ja marjasato. Myös metsätalous on altis maailmanmarkkinoiden kysynnän vaihteluille. Lamavuonna 2009 markkinahakkuut ja kantohinnat putosivat noin viidenneksen. Kuluvana vuonna yksityismetsien kantorahatulojen arvioidaan nousevan noin 1,5 miljardiin euroon, jolloin ne jäävät edelleen alle 2000-luvun keskiarvon. Koska suurin osa hakkuista tehdään yksityismetsissä, yksityismetsätalouden kannattavuus on edellytys sille, että metsien hoitoon investoidaan ja puumarkkinoilla on tarjolla biotaloudessa tarvittavaa puuraaka-ainetta.

4 4 Raaka-ainemarkkinoiden kansainvälistyminen Yritysten kansainvälistyessä perinteisen metsäteollisuuden raaka-ainemarkkinoiden kansainvälistyminen jatkuu. Kotimaan raakapuumarkkinoiden kehitys on yhä enemmän sidoksissa kansainvälisiin raakapuumarkkinoihin. Venäjän puutullien korotukset ovat vähentäneet puun tuontia Suomeen noin puolella, ja teollisuus on keskittänyt kotimaisten tuotantoyksiköiden puun hankintaa kotimaahan. Pääosin tuonti on tällä hetkellä haketta ja koivukuitupuuta. Venäjän mahdollinen liittyminen WTO:hon vuoden 2012 alusta saattaa taas kasvattaa tuontimääriä. Toisaalta Venäjän strategisena tavoitteena on lisätä merkittävästi omaa puunjalostusta vuoteen 2020 mennessä. Kotimaisen puun epätasainen saaminen markkinoille on etenkin viime vuosien voimakkaiden suhdannevaihteluiden aikana koettu ongelmaksi. Yhtenä keinona puun saamiseksi liikkeelle on säädetty määräaikaisia verohelpotuksia, mutta verokeinojen käytössä ongelmana on ollut ajoitus. Puukaupan tasaisuuden edistämiseksi on mietitty myös muita keinoja, kuten metsätilakoon suurentamista ja entistä yksityiskohtaisemman puun hintainformaation jakamista. Metsien monimuotoisuuden ja käytön turvaaminen tärkeää Tavoite lisätä ja turvata metsien monimuotoisuutta on tärkeä osa metsäalan toimintaympäristöä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää metsän eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yhteensovittamista. Monimuotoisuuden turvaamisen kannalta keskeisessä roolissa on talousmetsien käsittely ja luonnonhoito. Metsiä on alettu tarkastella ekosysteemipalvelujen tuottajana, jolloin otetaan huomioon myös ne metsien tuottamat hyödyt, jotka ovat vaikeasti mitattavia ja hinnoiteltavia. Toimivat ja monimuotoiset ekosysteemit tuottavat ihmiskunnalle ja muille eliöille elintärkeitä ekosysteemipalveluja, joita ovat mm. puhdas vesi ja ilma, ravinteiden kierto, puuraaka-aine sekä virkistysmahdollisuudet. Metsäalalla yhtenä tulevaisuuden haasteena on metsien tuottamiin ekosysteemipalveluihin perustuvan uuden elinkeinotoiminnan aikaansaaminen kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja. Kansainväliset sopimukset vaikuttavat metsäalan toimintaan Kansainväliset ja kansalliset sopimukset vaikuttavat metsäalan toimintaan monella tavoin. Keskeinen on YK:n ilmastosopimus. Suomi on mukana myös mm. WTO:n ja FAO:n neuvotteluprosesseissa. Parhaillaan Suomi osallistuu neuvotteluihin Kioton sopimuksen toisesta vaiheesta. Euroopan metsäsopimuksen neuvottelujen käynnistyminen kesällä 2011 merkitsee askelta kohti EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa, jossa vaarana Suomelle voi olla metsien taloudellisen merkityksen unohtaminen. Lisäksi Euroopan parlamentissa esiin tulleet vaatimukset puupohjaisten biopolttoaineiden ja bionesteiden uusista kestävyyskriteereistä voivat olla uhka biopolttoaineiden käytölle ja kehitykselle, johon Suomessa on panostettu paljon. Eurooppalaisessa metsäyhteistyössä on tärkeää korostaa metsien monikäyttöä, taloudellista merkitystä ja alan kilpailukykyä.

5 5 1 Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa 1.1 Jalostusarvon nostaminen, ekotehokkuus sekä uudet tuotteet ja palvelut Tavoite: Ekotehokkaasti tuotetut, asiakaslähtöiset ja kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut lisäävät puun jalostusarvoa. MITTARIT Metsäteollisuuden tuotannon arvon kasvu on 20 % (v mrd. ). Reaalisesti metsäteollisuuden tuotannon arvo 2000-luvulla oli korkeimmillaan vuonna Sen jälkeen metsäteollisuuden tuotantokapasiteettia on supistettu merkittävästi. Tuotannon arvon nostaminen 24 miljardiin euroon vuonna 2015 on siksi hyvin haasteellista. Kuva 1. Metsäteollisuuden tuotannon arvo reaalisena vuoden 2010 hintatasossa, miljardia euroa. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Tilastokeskus. Jalostusarvo/m3 kasvu on 15 % (v /m3 eli 3590 milj. /66,3 milj. m3). Metsäteollisuuden jalostusarvo käytettyä puukuutiometriä kohti oli monta vuotta laskeva, kunnes suunta kääntyi vuonna Erityisesti puutuoteteollisuudessa kehitys on tässä suhteessa ollut myönteistä. Vuodelle 2015 asetettu tavoite, 66 euroa/m³, saavutettaneen jo kuluvana vuotena. Jalostusarvon muutokset johtuvat suurelta osin lopputuotteiden hinnoissa tapahtuneista suhdannevaihteluun liittyvistä muutoksista. Puutuoteteollisuudessa jalostusarvo suhteessa liikevaihtoon oli poikkeuksellisen alhaalla vuosina 2008 ja Massa- ja paperiteollisuudessa lopputuotteiden vuoden 2008 jälkeinen hintakehitys on ollut nousevaa.

6 6 Kuva 2. Metsäteollisuuden jalostusarvo per käytetty puukuutiometri vuoden 2010 rahan arvossa. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Tilastokeskus. T&K investointien osuus liikevaihdosta kasvaa merkittävästi (puutuoteteollisuudessa lähtötaso 0,2 % ja massa- ja paperiteollisuudessa lähtötaso 0,8 %). Tutkimus- ja kehittämismenojen osuutta liikevaihdosta (bruttokansantuotteesta) eli t&kintensiteettiä käytetään eräänä toimialan (kansakunnan) innovatiivisuuden mittarina. OECD- ja EUmaihin verrattuna suomalaisten yritysten, kuten Suomen koko kansantalouden, t&k-intensiteetti on eräs korkeimmista. Vuonna 2010 suomalaisten teollisuusyritysten t&k-intensiteetti oli keskimäärin 3,1 prosenttia (kuva 4). Taloustaantumassa vuonna 2009 t&k-menojen osuus liikevaihdosta kasvoi teollisuudessa voimakkaasti, sillä liikevaihdon supistumiseen verrattuna t&-menot laskivat vain hieman taantumaa edeltäneestä tasosta. Metsäteollisuuden nimelliset tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot (t&k-menot) ovat Suomessa 2000-luvulla olleet keskimäärin noin 100 miljoonaa euroa vuodessa (kuva 3). T&k-menoista puutuoteteollisuuden osuus on ollut noin 10 prosenttia ja massa- ja paperiteollisuuden osuus 90 prosenttia. Massa- ja paperiteollisuudessa t&k-menojen merkittävin muutos ajoittuu vuosiin 2009 ja 2010, jolloin taloustaantuman ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä voimakkaasti pienentyneet t&k-menot palasivat taantumaa edeltäneelle tasolle ja jopa ylittivät sen. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 massa- ja paperiteollisuuden t&k-menot Suomessa kasvoivat 23 miljoonaa euroa eli noin 30 prosenttia. Kasvu perustui julkiseen rahoitukseen sekä yritysten omien konsernien ulkomaisilta yksiköiltä saatuun rahoitukseen. Yritysten oma t&k-rahoitus sen sijaan jatkoi pienentymistään. Vuonna 2011 metsäteollisuuden yhteenlaskettujen t&k-menojen arvioidaan supistuvan Suomessa noin 8 miljoonaa euroa eli noin 7 prosenttia. Pääosan supistuksista odotetaan tapahtuvan massa- ja paperiteollisuudessa.

7 7 Kuva 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot puutuoteteollisuudessa sekä massa- ja paperiteollisuudessa. Reaaliset menot vuoden 2010 hinnoin (deflatointi tukkuhintaindeksillä). Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähteet: Tilastokeskus, EK, Metsäteollisuus ry, Metla. Keskimääräisiin suomalaisiin teollisuusyrityksiin verrattuna metsäteollisuusyrityksissä t&kintensiteetti on hyvin alhainen. Vuonna 2010 t&k-menojen osuus liikevaihdosta oli puutuoteteollisuudessa 0,2 prosenttia ja massa- ja paperiteollisuudessa 0,7 prosenttia (kuva 4). OECD:n luokituksen perusteella molemmat toimialat ovat alhaisen teknologian toimialoja (t&kintensiteetti < 0,9). Positiivista kehitystä on kuitenkin tapahtunut, ja vuodesta 2006 alkaen t&kmenojen osuus liikevaihdosta on kasvanut sekä puutuoteteollisuudessa että massa- ja paperiteollisuudessa. Vaikka t&k-menojen absoluuttinen, euromääräinen kasvu on ollut vaatimatonta, on t&k-intensiteetin suhteellinen kasvunopeus ollut ripeää. Vuosina t&kintensiteetin keskimääräinen kasvunopeus oli puutuoteteollisuudessa yli 25 prosenttia vuodessa ja massa- ja paperiteollisuudessa yli 6 prosenttia vuodessa. Suuntauksena 2000-luvulla on myös ollut se, että suomalaisten metsäteollisuuskonsernien t&k-menoista Suomessa tapahtuvan t&k-toiminnan osuus on kasvanut selvästi. Vuonna 2011 t&k-intesiteetin odotetaan pysyttelevän puutuoteteollisuudessa likimain edellisvuoden tasolla ja pienenevän hieman massa- ja paperiteollisuudessa. Kuva 4. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus liikevaihdosta puutuoteteollisuudessa, massa- ja paperiteollisuudessa ( e) sekä teollisuudessa keskimäärin ( e). Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähteet: Tilastokeskus, EK, Metsäteollisuus ry, Metla.

8 8 Puutuotteiden ekotehokkuudelle on kehitetty mittari. Vuonna 2011 Metla on selvittänyt pohjoismaisella tasolla erilaisten ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttöä ja vaikutusta puutuoteteollisuuden teollisten loppukäyttäjien ja rakentajien ostokäyttäytymiseen. Vaikka käytännössä kaikki käytetty puu on PEFC sertifioitua, kansainvälisillä markkinoilla FSC on yleisempi vaatimus. Kokonaisten hankintaketjujen sertifiointi on vielä ongelma. Ekotehokkuutta ei vielä hyödynnetä rakentamisessa. Kansainvälinen tuotteiden ja prosessien elinkaarilaskennan standardisointi (ISO 14067) on valmisteilla. Kestävän rakentamisen eurooppalainen standardi (CEN/TC 350) valmistuu pääosiltaan Nämä standardit määrittelevät puutuotteiden ekotehokkuuden laskentaperiaatteet, niin että ne ovat vertailukelpoisia muiden tuotteiden kanssa. Vuoden 2012 aikana Metla on käynnistämässä ekotehokkuuden elinkaariseen laskentaan tarvittavien tietokantojen ja välineiden kehitystyötä. Puutuotteiden ekotehokkuuden mittarin syntymistä vuoteen 2015 voidaan edesauttaa parantamalla kilpailevien metsäsertifiointijärjestelmien keskinäistä korvaavuutta. Kuluttajatuotteissa materiaaliriippumattomien ekomerkkien tunnettavuus, ja mahdollisesti vaikutus, on metsäsertifiointia parempi. Muiden mittareiden, erityisesti jalanjälkilaskelmien, yleistyminen edellyttää pysyviä avoimia materiaalien ja prosessien elinkaaritietokantoja. Metsä- ja puutuoteteollisuuden viennin arvo kasvaa 20 % (v ,5 mrd. ). Reaalisesti metsäteollisuuden viennin arvo 2000-luvulla oli korkeimmillaan vuonna 2000, jolloin paperin vientihinnat olivat paljon nykyistä korkeammat. Kun lisäksi vuosina metsäteollisuuden tuotantokapasiteettia supistettiin merkittävästi, viennin arvon nostaminen 13,4 miljardiin euroon vuonna 2015 on hyvin haasteellista. Kuva 5. Metsäteollisuuden viennin arvo e vuoden 2010 rahan arvossa (tukkuhintaindeksi). Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Tullihallitus ja Metla.

9 9 1.2 Puuperäisen energian käyttö Tavoite: Puuperäisen energian vastuullista tuotantoa ja käyttöä lisätään. Puupolttoaineiden käytön osuus energian loppukulutuksesta on 27 %, joka vastaa asetettua tavoitetta 29 % vuoteen 2020 mennessä. Energian kokonaiskulutuksen arvioidaan laskevan vuonna 2011 prosentin edellisvuoteen verrattuna, puupolttoaineiden kulutus vähenee puolestaan 4 prosenttia. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2011 on 20 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puun energiakäyttöön vaikuttavat monet eri tekijät, mm. energian kokonaiskulutuksen kehittyminen, polttoaineiden hinnat, tukipolitiikka, kansainväliset suhdanteet, metsäteollisuuden toimintaympäristön muutokset, globaalit ilmasto- ja energiatrendit, päästöoikeuksien hinnat, markkinahakkuut ja tuontipuu. Tästä johtuen ennusteiden laatiminen puupolttoaineiden kehityksestä on vaikeaa, vaikka Suomella on aiheeseen liittyvä strategia toimenpiteineen. Puun osuus uusiutuvista energialähteistä saatavan energian käytöstä on noin 80 prosenttia. Kuva 6. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta e. Vuosien 2010 ja 2011 osalta kyseessä ovat ennakkotiedot. Vuoden 2011 ennakkotiedot perustuvat tammi-kesäkuun energiankulutustietoihin. Lähde:Tilastokeskus. Metsähakkeen käytön määrä on miljoonaa m3 vuodessa, joka vastaa asetettua tavoitetta 13,5 milj. m3 vuoteen 2020 mennessä. Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 metsähakkeelle asetettiin tavoitteeksi 5 miljoonan kuutiometrin vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä, mikä ylitettiin selvästi. Tarkistetussa Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 käyttötavoite kasvatettiin miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2010 säädetyn uusiutuvien energialähteiden tuotantotukilain voimaantulo viivästyi maaliskuun 2011 lopulle. Laki korvasi aikaisemman hakesähkötuen, jota ohjaava laki päättyi vuodenvaihteessa 2010/2011. Vuodenvaihteen jälkeen metsähakkeelle ei saatu vuonna 2011 kolmeen kuukauteen tukea sähköntuotannossa, mikä aiheutti puuenergian osittaista korvaamista

10 10 turpeella ja kivihiilellä. Eduskunnan vuonna 2010 hyväksymä pienpuun energiatukea koskeva laki odottaa Euroopan Unionin hyväksyntää. Pienpuun korjuuta tuetaan edelleen nuoren metsän kunnostuksen yhteydessä Kemera-lain perusteella. Ongelmana on ollut Kemera-määrärahojen loppuminen kesken vuoden. Markkinahakkuiden ja polttoon käytettävän tuontihakkeen määrien säilyminen edellisvuotisella tasolla (ennakkoarvio, marraskuu 2011) sekä uusien puuta käyttävien energialaitosten perustamisen arvioidaan kuitenkin lisäävän metsähakkeen käyttöä vuonna 2011 vajaat 10 prosenttia edellisvuodesta. Vuodelle 2015 asetetun metsähakkeen käytön vähimmäistason saavuttaminen edellyttää metsähakkeen käytön kasvavan vuosina keskimäärin 0,7 miljoonaa kuutiometriä (8 prosenttia) vuodessa. Kuva 7. Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina e. Luvut kattavat metsähakkeen kulutuksen lämpöja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla. Lämpöyrittäjien toimialan liikevaihto ja työllisyys kasvavat. 1.3 Luontomatkailu ja luonnontuoteala Tavoite: Luontomatkailuun perustuva yrittäjyys ja luonnontuotteiden jalostus sekä aineettomien hyödykkeiden kaupallistaminen lisääntyvät. Mittari muun kuin kaupunkimatkailun kehityksestä (TEM:n toimialaraportti). Luonnontuotteiden jatkojalostukseen perustuvien elinkeinojen liikevaihto on kasvanut (haetaan mittaria). Mittaria edelleen kehitetään. Ongelmaa on käsitelty raportissa Sievänen, T. (toim.) 2010: Luontomatkailun, luonnontuotealan, virkistyskäytön ja metsäkulttuurin seurantamittarit. - Metlan työraportteja 152.

11 Liikenneverkkojen kunto Tavoite: Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään niin, että metsätalouden ja -teollisuuden kuljetukset voidaan hoitaa ympärivuotisesti ja kilpailukykyisesti. Toteutetaan MSO:n tuottama (Liikennevirasto): Metsäteollisuuden liikenneinvestointitarpeet kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi (2/2010) liikennepoliittisessa selonteossa täsmennettävällä tavalla. (Tulosmittari) Metsäteiden perusparannusten vuotuinen kokonaismäärä on 4000 kilometriä (3273 km vuonna 2009). Vuosina metsäteiden perusparannuksia on tehty vuosittain keskimäärin kilometriä. Vuoden 2011 osalta ennuste on 3450 kilometriä. Hienoinen nousu perustuu puukaupan piristymiseen vuonna 2010, minkä odotetaan heijastuvan tieinvestointeihin. Huolestuttavaa on perusparannusten yksikkökustannusten muita työlajeja nopeampi nousu, mikä jatkuessaan vaikuttanee suoritemääriin. On epätodennäköistä, että perusparannettujen teiden määrää pystyttäisiin merkittävästi nostamaan nykytasosta tulevina vuosina ilman valtion investointien (Metsähallitus) ja yksityismetsätalouteen suunnattujen tukien lisäystä. Kuva 8. Metsäteiden perusparannuksen määrät kilometreinä vuosina e. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla.

12 12 2 Metsätalouden kannattavuus paranee 2.1 Puuntuotannon kestävyys ja metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen Tavoite: Metsien kasvukunto paranee ja käsittelymenetelmät monipuolistuvat. Metsänhoidolliselta tilaltaan hyvien taimikoiden ja nuorien kasvatusmetsien osuus on vähintään 40 prosenttia (v VMI 10 hyviä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä 22 %). Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien tila on kohentunut 2000-luvulla taimikonhoidon ja ensiharvennusten määrän kasvun ansiosta. Etelä-Suomessa hyvien ja tyydyttävien osuus taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien kokonaisalasta alkaa jo lähestyä prosentin osuutta. Sen sijaan koko maan tasolla osuus jäi 73,5 prosenttiin kokonaisalasta. Pienistä taimikoista (kasvatettavien taimien keskipituus alle 1,3 metriä) on laadultaan hyviä tai tyydyttäviä noin 80 prosenttia. Varttuneissa taimikoissa (kasvatettavien taimien keskipituus yli 1,3 metriä, mutta puiden rinnankorkeusläpimitta yleensä alle 8 cm ja suurimmillakin puilla enintään 10 cm) ja nuorissa kasvatusmetsissä osuus on noin 70 prosenttia. Nuori kasvatusmetsä on harvennushakkuuvaiheessa oleva metsikkö, josta saadaan hakkuussa pääasiassa kuitupuuta. Pienissä taimikoissa metsänhoidolliselta tilaltaan hyvien taimikoiden osuus on hieman yli 40 prosenttia eli tavoitteeseen ollaan päästy. Sen sijaan varttuneissa taimikoissa hyvien osuus on noin 25 prosenttia ja nuorissa kasvatusmetsissä vain noin 20 prosenttia. Hirvieläimet vaikuttavat merkittävästi nuorten metsien tilaan. Lähes miljoonalla hehtaarilla on tunnistettu hirvituhoja, lisäksi osa tunnistamattomista tuhoista lienee hirvieläinten aiheuttamia. Puuston vuotuinen kasvu on miljoonaa kuutiometriä. Metsien kasvu jatkuu hyvällä tasolla ja on ylittänyt 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (VMI:n vuosien 2009 ja 2010 mittausten mukaan). Metsien hyvää kasvun tasoa ylläpitävät kasvun kannalta suosiollinen metsien ikärakenne, vajaapuustoisten metsien väheneminen sekä ja 2000-luvulla ripeytynyt hakkuualojen uudistaminen. Kasvun pienenemistä jatkossa voivat aiheuttaa harsintaluonteiset hakkuut ja metsien harvuus metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuessa. Etelä- ja Keski-Suomessa jalostettua siementä käytetään taimituotannossa täysimääräisesti siemensadosta riippuen ja metsäkylvöissä sen käyttö nousee 50 %:iin. Jalostetun siemenviljelyssiemenen käytössä on merkittäviä alueellisia eroja. Etelä- ja Keski- Suomessa lähes kaikki männyn taimitarhakylvöt tehdään siemenviljelyssiemenellä. Pohjois- ja Koillis-Suomeen tätä siementä on niukemmin saatavissa, joten koko maassa männyn siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöissä asettuu noin 50 prosenttiin. Kuusen taimituotannossa on viime vuosina jouduttu turvautumaan metsikkösiemeneen, koska edellinen keräyskelpoinen sato siemenviljelyksiltä saatiin vuonna Kuusella jalostetun siemenen osuus taimitarhakylvöissä on tällä hetkellä noin 30 prosenttia; parhaina satovuosina se on ollut 80

13 13 prosentin tasolla. Männyn metsäkylvöissä jalostetun siemenen käyttöaste on runsaat 80 prosenttia Etelä- ja Keski-Suomessa; Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun metsäkeskusalueilla käyttö on vähäisempää asettuen noin 30 prosentin tasolle. Kun Lapin metsäkeskuksen aluetta ei oteta mukaan, käytettiin jalostettua siementä noin 40 prosentilla koko maan metsäkylvöalasta vuonna Metsänkäsittelymenetelmät ovat monipuolistuneet metsien käyttötarkoituksien mukaisesti ja menetelmiä osataan käyttää. Metsänkäsittelymenetelmät eivät ole juurikaan monipuolistuneet johtuen mm. siitä, että niitä ohjaavia säädöksiä ei ole vielä muutettu. Uuteen metsälakiesitykseen on sisällytetty metsänomistajan valinnanvapauden ja vastuun lisääminen sekä peitteisen metsätalouden menetelmien salliminen nykymenetelmien rinnalla. Tavoitteena on jättää lakiesitys eduskunnalle kesäkuussa 2012, jolloin se tulisi voimaan vuoden 2013 alussa. Nykyisen metsälain 6 :n mukaisten erityishakkuiden osuus on pysynyt pienenä eli alle prosentissa kaikkien hakkuiden pinta-alasta. Tarve uusille metsänkäsittelymenetelmille näyttää kyselytutkimusten perusteella suurelta. Metlan metsänomistajakyselyssä (Metlan työraportteja 203) 27 prosenttia vastanneista ilmoitti siirtyvänsä kaikissa tai osassa metsistään jatkuvaan kasvatukseen, jos se sallitaan. Lisäksi 25 prosenttia aikoo ainakin kokeilla jatkuvaa kasvatusta, ja 28 prosenttia aikoo ottaa asiasta selvää ja päättää sitten. Vain 10 prosenttia oli sitä mieltä ettei tule käyttämään jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvasta kasvatuksesta ja pienaukoista on jonkin verran tutkimustuloksia, mutta ei vielä läheskään riittävästi. Käytännön menetelmät ja käsittelysuositukset ovat vasta kehityksensä alussa. Oppimista ja kokemusta syntyy tutkimuksen ja käytännön toimijoiden yhteistyönä. 2.2 Puumarkkinoiden toimivuus Tavoite: Toimivat puumarkkinat turvaavat puun kysynnän ja tarjonnan tasapainon. Kotimaisen ainespuun 1 hakkuut nousevat miljoonaan kuutiometriin (v ,6 milj. m3). Alkuvuonna 2011 puun kysyntä heikkeni, mutta parani jälleen keväällä. Kesällä puukauppa oli vilkasta. Epävarmuus vientimarkkinoilla lisääntyi loppukesästä, minkä jälkeen puun kysyntä on ollut kesää heikompaa ja hintakehitys aleneva. Puun tarjonta on painottunut talvi- ja kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin ja myös aikaisempaa enemmän harvennushakkuisiin. Talvikorjuukelpoisten leimikoiden kysyntä on jo pitkään ollut muita leimikoita heikompaa, mitä on kuluvana vuonna korostanut talven myöhästyminen etenkin Pohjois-Suomessa. Toisaalta vuoden 2011 markkinahakkuut ovat olleet kymmenvuotiskauden keskiarvoa suuremmat. Puun pitkän aikavälin kysyntä on viime vuosien aikana alentunut, koska puuta käyttäviä teollisuuslaitoksia on suljettu. Myös puun tarjonta on pitkän aikavälin hakkuumahdollisuuksiin

14 14 verrattuna vähäisempää johtuen vuosien verohuojennuksien aikaansaamista runsaista päätehakkuista sekä tavanomaista suuremmista kesä- ja kelirikkoleimikoiden hakkuista vuosina Lisäksi puun tarjontaa alentaa metsänomistajien ikääntyminen samoin kuin myös metsätilojen pirstoutuneisuus, sekä näiden tekijöiden aiheuttamat välillisvaikutukset. Venäjän liittymisen WTO:n jäseneksi ennakoidaan lisäävän tuontipuun määrää lähivuosina. Kuva 9. Ainespuun hakkuukertymä vuosina e. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla. 2.3 Yksityismetsätalouden kannattavuus ja tilakoko Tavoite: Yksityismetsätalouden kannattavuus paranee, metsätilojen koko kasvaa ja rakenne paranee. Yksityismetsätalouden liiketulos on vähintään 110 /ha (v ,8 /ha). Vuonna 2011 metsätalous jatkoi nousua taantumavuoden 2009 tuloksista, joskin hidastuvaan tahtiin. Hakkuiden lisääntyminen ja kantohintojen nousu edellisvuodesta nosti yksityismetsätalouden hehtaarikohtaisen liiketuloksen yli 90 euroon hehtaarilta. Tulos oli noin 5 prosenttia parempi kuin vuonna 2010, mutta 10 prosenttia pienempi kuin 2000-luvun keskiarvo (101 /ha). Myös KMO:n tavoitteesta (110 /ha), joka 2000-luvulla saavutettiin kuutena vuotena, jäätiin selvästi. Puuston puolesta potentiaalia KMO-tavoitteeeseen on, sillä vuonna 2011 puuston nettokasvun arvo oli noin 40 euroa hehtaarilta.

15 15 Kuva 10. Yksityismetsätalouden liiketulos vuoden 2010 rahan arvossa (tukkuhintaindeksi). Liiketulos kertoo, kuinka paljon yksityismetsänomistajilta jää metsätalouden tuloista verojen maksuun, investointeihin, sijoituksiin ja kulutukseen. Vuosien 2011 ja 2012 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla. Otetaan käyttöön sijoitetun pääoman tuottoaste yksityismetsätalouden kannattavuuden mittarina. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto teki vuonna 2010 taantuman jälkeisen korjausliikkeen ja tuottoindeksi nousi 16 prosenttiin. Vuonna 2011 kantohintojen pieni nousu piti tuoton 6 7 prosentissa eli 2 3 prosenttiyksikköä kymmenen vuoden keskiarvoa parempana. Tuotosta liiketuloksen osuus on 2,6, nettokasvun arvon 1,2 ja kantohintojen nousun 2,9 prosenttiyksikköä. Laskelmassa pääoman arvona on käytetty yksityismetsien pystypuuston hakkuuarvoa, joka oli vuonna 2011 noin 44 miljardia euroa. Kuva 11. Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto. Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto on tuoton osatekijöittäin laskettu tuottoindeksi, joka kertoo hakkuuarvona lasketulle puustopääomalle saadun tuoton. Vuosien 2011 ja 2012 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla.

16 16 Metsänhoitotöiden tuottavuus kasvaa. Metsänviljelyn yksikkökustannukset (sis. metsänviljelymateriaalin) ovat laskeneet viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka istutuksen työkustannukset ovat lievästi nousseet. Reaalisten yksikkökustannusten perusteella tuottavuus on mätästyksessä pysynyt samalla tasolla ja taimikonhoidossa laskenut yksityismetsissä 2000-luvulla. Kaikkien työlajien reaaliset yksikkökustannukset nousivat voimakkaasti vuonna Vuonna 2010 alkaneen reaalisten kustannusten laskun ennakoidaan jatkuvan vuonna Yksityismetsissä taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostusten yhteenlasketusta pinta-alasta taimikonhoidon osuus on noussut hiljalleen 2000-luvulla, ollen 59 prosenttia vuonna Tutkimusten perusteella myöhässä olevan taimikonhoitotyön tuottavuus laskee 5-10 prosenttia vuodessa. Yksittäisen työlajin kustannusten seuranta ei välttämättä ole hyvä mittari koko metsänuudistamisketjun tuottavuuden seurantaan. Esimerkiksi mätästyksen yleistyminen nostaa tilastoitavia maanmuokkauskustannuksia, mutta toisaalta parantaa tuottavuutta istutus- ja taimikonhoitotöissä. Kuva 12. Metsänhoitotöiden reaalisten yksikkökustannusten kehitys e yksityismetsissä. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. (deflatointi: tukkuhintaindeksi 1949=100). Lähde: Metla. Markkinaehtoisuus ja yrittäjyys metsäpalveluissa lisääntyvät; metsätalouden työvoimasta yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään on 40 % (v %). Metsäsektorin suhdannekatsauksessa metsätalouden työvoiman on arvioitu olevan vuonna 2011 keskimäärin henkilöä, joista yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä on 7600 (35 prosenttia). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tammi-syyskuussa 2011 metsätalous oli työllistänyt keskimäärin henkilöä, joista yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 7300 (32 prosenttia). Vuonna 2008 yrittäjien osuus oli työvoimatutkimuksen mukaan 31 prosenttia. Metsänomistajat ja heidän perheenjäsenensä luetaan tässä yhteydessä yrittäjiksi. Kuva 13 osoittaa, että yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten osuus metsätalouden työvoimasta on laskenut aina 2000-luvun alkuun saakka. Tämä johtunee metsänomistajien omissa metsissään tekemän työn vähentymisestä luvulla lasku on taittunut ja yrittäjien osuus työsuoritteesta on vaihdellut 30 ja 35 prosentin välillä. Osuuden lievään nousuun voi vaikuttaa esimerkiksi metsäpalveluyritysten tekemän työsuoritteen kasvaminen.

17 17 Kuva 13. Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenien osuus metsätalouden työllisistä. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Tilastokeskus Metsätilan keskikoko on 50 ha v (v ,3 ha). Metsätilalla tarkoitetaan saman omistajan koko metsäomaisuutta. Pinta-alaan sisällytetään vain metsämaaluokkaan kuuluva ala (vähintään yhden kuutiometrin vuotuinen tuotoskyky hehtaaria kohti). Metsätilan minimipinta-ala on 2 hehtaaria. Tämän metsätilamääritelmän mukaiset tilakokotilastot on laadittu Verohallinnon aineistosta vain vuosille Kooltaan 2 20 hehtaarin kokoisten metsätilojen lukumäärä kasvoi em. aikavälillä 3800:lla. Se viittaa tilojen pirstoutumiskehityksen jatkumiseen. Toisaalta yli 200 hehtaarin tilojen määrä lisääntyi 200:lla. Metsätilojen keskikoko on pysynyt 30 hehtaarina. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Tilakokotyöryhmän raportti valmistui maaliskuussa Siinä on useita ehdotuksia, joiden toteuttaminen voi edistää tilakoon kasvua (Työryhmämuistio, MMM 2011:3, osa 1). Taulukko 1. Metsätilakokonaisuuksien keskikoko hehtaareina (saman yksityisen omistajan metsälöt yhdessä). Lähde: Verohallinto. Vuosi Keskikoko 30,3 30,3 30,3 30,1

18 18 3 Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat 3.1 Metsien biologinen monimuotoisuus Tavoite: Metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen pysähtyy ja luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vakiintuu. Uhanalaisten metsälajien osuus arvioiduista metsälajeista ei kasva vuoden 2000 uhanalaisarviointiin verrattuna (564 lajia eli noin 9 %). Uusin selvitys Suomen lajien uhanalaisuudesta valmistui joulukuussa Uhanalaisia lajeja on edelleen eniten metsissä eli 36,2 prosenttia kaikista uhanalaisista, kun vertailuvuoden 2000 uhanalaismietinnön mukaan uhanalaisia metsälajeja oli 37 prosenttia kaikista uhanalaisista lajeista. Uhanalaisten metsälajien osuutta arvioiduista metsälajeista ei voi laskea, koska arvioitujen elinvoimaisten lajien pääelinympäristötyyppejä ei ole selvitetty (arvioitujen metsälajien määrää ei tunneta). Uhanalaistumisvauhti metsissä on hidastunut, mutta uhanalaistumiskehitys ei kuitenkaan ole vielä pysähtynyt. Aitoja luokkamuutoksia tarkasteltaessa metsälajeilla on edelleen enemmän negatiivisia kuin positiivisia muutoksia. Metsien tilanne on kuitenkin kaikista elinympäristötyypeistä paras. Positiivinen kehitys perustuu lisääntyneeseen metsien suojeluun ja talousmetsien luonnonhoitoon. Vuonna 2011 metsälajien uhanalaisuudessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. HUOM. Uhanalaisten metsälajien osuutta arvioiduista metsälajeista ei ole mahdollista laskea käytettävissä olevien tietojen avulla. Tämä johtuu siitä, että uhanalaisiksi arvioiduille lajeille on kaikille samalla arvioitu ja kirjattu muistiin niiden ensisijainen elinympäristö (esim. metsät), mutta kaikille arvioiduille elinvoimaisille lajeille tätä ei ole tehty. Niinpä ei tiedetä, kuinka paljon arvioituja metsälajeja on yhteensä. Kattavat lajiston uhanalaisarvioinnit on toistettu Suomessa noin kymmenen vuoden välein. Edellinen arviointi valmistui 2010 ja seuraava valmistuu noin Niinpä koko metsälajiston uhanalaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia voidaan seurata uhanalaisarviointien perusteella vain noin kymmenen vuoden välein. Lahopuun määrä kasvaa 5 % eli tavoitteena metsä- ja kitumaalla Etelä-Suomeen 3,4 m3/ha ja Pohjois-Suomeen 8,0 m3/ha. (lähtötaso v E-S 3,2 m3/ha ja P-S 7,6 m3/ha). Mittarissa olevat lähtötason luvut perustuvat VMI10:n vuosien mittaustuloksiin. Koko VMI10-aineistoon ( ) perustuvat lahopuun keskitilavuudet ovat Etelä-Suomessa 3,3 m 3 /ha ja Pohjois-Suomessa 8,0 m 3 /ha. Koko aineistoon perustuvat luvut ovat siis hieman suuremmat kuin aiemmat luvut, Pohjois-Suomessa jopa tavoitetason suuruiset. Uusia lahopuutuloksia on tarkoitus laskea VMI11-aineistosta ( ) vuonna 2014, kun aineisto on kokonaan mitattu. VMI-tulosten perusteella lahopuun määrä näyttäisi olevan hiljalleen kasvamassa. Tähän vaikuttavat sekä uudet metsänhoitosuositukset, jotka korostavat kuolleiden puiden säästämistä hakkuissa, että myrskytuhot. Vuoden 2010 myrskytuhot tuottivat yli 8 miljoonaa kuutiometriä kuollutta puustoa,

19 19 josta pari miljoonaa kuutiometriä yksittäisiä puita jäänee korjaamatta. Vuonna 2011 lahopuun määrän kehityssuunnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. HUOM. Lahopuun määrän kasvun tavoitteeksi asetettu 5 prosentin lisäys vuoteen 2015 mennessä on niin pieni tilavuus, että se mahtuu kokonaan VMI:n lahopuumittausten virhemarginaaliin (vuotuinen lisäys olisi suuruusluokkaa 1 %). Esimerkiksi Pohjois-Suomessa VMI9:n ( ) ja VMI10:n ( ) välillä lahon maapuun keskitilavuus pieneni tulosten mukaan noin 0,6 0,7 m3/ha (noin 7 8 %:n väheneminen) sekä puuntuotannon metsissä että suojelualueilla. Todellisuudessa neljässä vuodessa ei ole juuri tapahtunut muutoksia tilavuudessa, vaan kyse on mittaukseen liittyvästä satunnaisvaihtelusta. (Tulosmittari) METSOn toimenpiteet, ha/vuosi (yksityiset suojelualueet ja pysyvä suojelu sekä määräaikainen suojelu YM ha vuoteen 2016 mennessä, ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet MMM ha vuoteen 2016 mennessä, ja Metsähallituksen toteuttama ennallistaminen ja luonnonhoito). Vuoden 2011 tammi-syyskuussa METSO-ohjelmassa on hankittu valtion omistukseen 1829 hehtaaria suojelualueita, yksityisiä suojelualueita on perustettu 1977 hehtaaria ja määräaikaisia rauhoituksia on tehty 144 hehtaaria. Yhteensä ajanjaksolla (syyskuu) on toteutettu näitä luonnonsuojelulain mukaisia pysyviä ja määräaikaisia toimenpiteitä yhteensä hehtaarilla eli 12,1 prosenttia METSOn periaatepäätöksessä asetetusta kokonaistavoitteesta. Asetetun hehtaaritavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä on haasteellista. Kun lasketaan mukaan Metsähallituksen vuonna 2009 pysyvään suojeluun siirtämät hehtaaria, on suojelualueverkostoa laajennettu hehtaarilla. Uusia ympäristötukisopimuksia on laadittu vuonna 2011 tammi-lokakuussa 4276 hehtaarille. Ympäristötukea on maksettu ajanjaksolla yhteensä 6,8 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin käytetty 1,4 miljoonaa euroa. Varatusta rahoituksesta on käytetty 76 prosenttia lokakuun loppuun mennessä Kainuun kehittämisraha mukaan lukien. Ympäristötukisopimuksia on tehty vuosina (lokakuu) yhteensä hehtaarille. Luonnonhoitohankkeissa on METSOelinympäristöissä tehty maastosuunnittelua ja hoitotöiden toteutusta vuosina yhteensä 4881 hehtaarin alalla. Nykyisellä vuosittaisella rahoituksella METSOlle asetettuja hehtaaritavoitteita ei todennäköisesti pystytä saavuttamaan yksityismaiden talousmetsien osalta vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2011 lokakuun loppuun mennessä Metsähallitus on ennallistanut suojelualueilla metsiä ja puustoisia soita, toteuttanut lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa sekä toteuttanut puustoisten perinnebiotoopien hoitoa valtion suojelualueilla yhteensä 2146 hehtaarilla ja yksityisillä suojelualueilla 155,6 hehtaarilla. Toteutuneet hehtaarimäärät ovat pienentyneet vuodesta 2008, koska tällä hetkellä toteutetaan myös kooltaan pienempiä kohteita, joiden suunnittelu ja toteutus on kalliimpaa. Lisäksi resurssit ovat niukentuneet.

20 20 Taulukko 2. METSOn toteutus ELY-keskuksissa syyskuun 2011 loppuun mennessä, ha. Lähde: Ympäristöministeriö * Yht. Hankinta valtiolle, ha Yksityiset suojelualueet, ha Määräaikaiset, ha (luonnonsuojelulaki) Yht *tammi syyskuu Taulukko 3. Uudet ympäristötukisopimukset lokakuun 2011 loppuun mennessä, ha. Lähde: Tapio. Ha * Yht. Ympäristötukikohteet, ha josta METSO-elinympäristöt, ha *tammi lokakuu luku ei vielä saatavilla 5363 Taulukko 4. Metsähallituksen ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla lokakuun 2011 loppuun mennessä, ha. Lähde: Metsähallitus. Toimenpide * Yht. Valtion suojelualueet - Metsien ja puustoisten soiden ennallistaminen (ha) - Lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoito (ha) - Puustoisia perinnebiotooppeja jatkuvassa hoidossa (ha) Yksityiset suojelualueet: - Metsien ja puustoisten soiden ennallistaminen (ha) - Lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoito (ha) - Puustoisten perinnebiotooppien kunnostus (ha) *tammi lokakuu ,6 67,6

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015. Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä

Kansallinen metsäohjelma 2015. Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä Kansallinen metsäohjelma 2015 Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä 1 MIKSI UUSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Taulukko 1. Kansallisen metsäohjelman mittareiden seuranta vuonna 2011. 1 Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa

Taulukko 1. Kansallisen metsäohjelman mittareiden seuranta vuonna 2011. 1 Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa Taulukko 1. Kansallisen metsäohjelman mittareiden seuranta vuonna 2011. 1 Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa 1.1 Jalostusarvon nostaminen, ekotehokkuus sekä uudet tuotteet

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa - kestävän metsätalouden mittareilla arvioiden Aluejohtaja, prof. Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu VMI - tiedotustilaisuus tiistai 19.6.2012 klo

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot