Kansallinen metsäohjelma 2015 ( ) Toteumaraportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallinen metsäohjelma 2015 (16.12.2010) Toteumaraportti 2011"

Transkriptio

1 Kansallinen metsäohjelma 2015 ( ) Toteumaraportti 2011

2 2 Metsäntutkimuslaitos Kansallisen metsäohjelman vaikuttavuusmittareiden seuranta 2011 Toimintaympäristön muutokset Kansallinen metsäohjelma 2015 hyväksyttiin maaliskuussa 2008 valtioneuvostossa, jolloin takana oli vuoden 2007 huippusuhdanne metsäteollisuudessa ja metsätaloudessa. Tarkistettu ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksella vuonna Suunnitelmakaudella erityisen voimakkaat talouden suhdannevaihtelut ovat heilutelleet lopputuotteiden kysyntää ja hintoja. Maailmanmarkkinoiden kysyntävaihtelut ovat näkyneet koko metsäalan taloudellisten toimintojen merkittävänä vaihteluna. Suhdannevaihtelut ovat suunnitelmakauden aikana nopeuttaneet toimintaympäristön pitkän aikavälin megatrendien, kuten globalisaation vaikutuksia Suomen metsäsektoriin. Maailmantalouden toipuminen lamasta alkoi vuonna 2010, jolloin metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi ja hinnat nousivat, mutta huippuvuotta 2007 edeltäneelle tasolle ei ylletty. Suhdanteet ovat kuitenkin heikentyneet uudelleen. Puutuoteteollisuuden vientiin toi epävarmuutta jo talvella alkanut Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän poliittinen muutosprosessi. Uhka uudesta taantumasta Euroopassa on kasvanut. Uhkan toteutuminen johtaisi vuonna 2012 jälleen uuteen syvään lamaan Suomen koko metsäsektorilla. Vaikka uhka vältettäisiin Euroopassa, on edessä hitaan talouskasvun kausi, johon metsäalalla on hyvä varautua. Myös suhdannevaihteluihin on varauduttava jatkossakin. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn loputtua maailmanmarkkinoilla liikkuva pääoma etsii jatkuvasti uusia kannattavia sijoituskohteita. Globalisaatio muuttaa metsäalaa Suomen kansantaloudessa metsäalan merkitys on keskeinen. Vientituloista metsäteollisuuden osuus oli viime vuonna noin viidennes. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin väheneminen vuoden 2009 laman jälkeen on lisännyt perusteollisuuden merkitystä kansantaloudessa. Aluetasolla metsäsektorilla on tärkeä merkitys työllistäjänä ja metsätulon lähteenä. Korkeimmillaan metsäsektorin osuus BKT:stä on Kainuussa, 18 prosenttia. Globalisaation eteneminen on kuitenkin heikentänyt Suomen kilpailuasemia maailmanmarkkinoilla ja johtanut metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin vähenemiseen. Tämän vuoksi myös metsäsektorin osuus Suomen BKT:stä on ollut aleneva. Muutokset paino- ja kirjoituspaperin kysynnän ja tarjonnan rakenteissa jatkuvat, ja Euroopassa kehitys on johtanut ylitarjontaan. Kysynnän kasvu on painottunut Aasiaan (Kiina) ja Itä- Eurooppaan. Toisaalta pakkauspaperin sekä kartongin kysyntä kasvaa kaikkialla Internet-kaupan lisätessä pakkaamista. Puutuotteiden markkinoilla kysynnässä ei ole näkyvissä samantapaista rakennemuutosta kuin paino- ja kirjoituspaperilla. Kun talous alkaa taas kasvaa, laman aikana patoutunut rakentamisen tarve lisää puutuotteiden kysyntää. Korjausrakentamisen osuuden kasvaessa asuntorakentamisessa mahdollisuudet sahatavaran ja sen jalosteiden entistä monipuolisempaan käyttöön lisääntyvät.

3 3 Megatrendit haastavat uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen Globalisaation kääntäminen hyödyksi edellyttää uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Myös väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen ja kaupungistuminen sekä vientimarkkinoilla että kotimaassa jatkuu ja lisää tarvetta kehittää uusia tuotteita ja työvoimaa säästäviä teknologioita. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen merkitsee tuotteiden koko elinkaaren ottamista huomioon tuotekehityksessä, jolloin kierrätyksen merkitys kasvaa. Tämä voi tuoda myös maailmankauppaan uusia puuhun pohjautuvia kierrätystuotteita nykyisen kierrätyspaperin lisäksi. Metsien virkistyskäytön kysyntä ja luontomatkailu lisääntyvät kaupungistumisen edetessä ja väestön ikärakenteen muuttuessa. Myös virkistyspalveluissa on tarve löytää uusia innovatiivisia palvelutuotteita. Ulkomaisten asiakkaiden hankinta edellyttää paitsi vetovoimaisia palveluita myös palveluiden aktiivista markkinointia. Palveluita on tarve kehittää erityisesti suurten väestökeskittymien lähialueilla. Ilmastonmuutosta torjuttaessa ja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyessä biopolttoaineiden ja bionesteiden kysyntä moninkertaistuu seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Tällöin syntyy tarpeita kehittää uusia puupohjaisia energiatuotteita sekä energiapuun korjuun ja tuotannon kustannustehokkuutta. Lisääntyvän metsäenergian käytön vaikutukset metsien ekologiseen tasapainoon ja kasvukuntoon on myös syytä ottaa huomioon suunnittelussa. Kun maailmalla kilpailu maankäytöstä ruuantuotannon ja metsätalouden kesken kiristyy, se tuo haasteita myös Suomessa metsätalouden suunnitteluun. Metsissä Suomen biotalouden perusta Havahtuminen uusiutumattomien luonnonvarojen rajallisuuteen sekä maapalloa uhkaava ilmastonmuutos ovat maailmanlaajuisesti lisänneet tarvetta hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja entistä kestävämmin ja monipuolisemmin. Myös Suomessa suunnataan kohti biotaloutta. Tulevaisuuden biotalousyhteiskunnassa puuta voidaan käyttää aiempaa monipuolisemmin taloista ja pakkauksista biopolttoaineisiin ja monenlaisiin biomateriaaleihin. Metsien kasvu on aktiivisen metsänhoidon ansiosta noussut yli 100 miljoonaan kuutiometriin. Kun puuston kokonaispoistuma on noin 70 miljoonaa kuutiometriä, puuvaranto lisääntyy vuosittain. Metsiin perustuvan tuotannon laskennallisesta arvosta metsäteollisuus tuottaa suurimman osan. Paikallistaloudessa metsätalous työllistää ja tuo kantorahatuloja metsänomistajille. Kansalaisille hyötyjä tuottavat myös metsien virkistyskäyttö, luontomatkailu, riista, maisema-arvot sekä sieni- ja marjasato. Myös metsätalous on altis maailmanmarkkinoiden kysynnän vaihteluille. Lamavuonna 2009 markkinahakkuut ja kantohinnat putosivat noin viidenneksen. Kuluvana vuonna yksityismetsien kantorahatulojen arvioidaan nousevan noin 1,5 miljardiin euroon, jolloin ne jäävät edelleen alle 2000-luvun keskiarvon. Koska suurin osa hakkuista tehdään yksityismetsissä, yksityismetsätalouden kannattavuus on edellytys sille, että metsien hoitoon investoidaan ja puumarkkinoilla on tarjolla biotaloudessa tarvittavaa puuraaka-ainetta.

4 4 Raaka-ainemarkkinoiden kansainvälistyminen Yritysten kansainvälistyessä perinteisen metsäteollisuuden raaka-ainemarkkinoiden kansainvälistyminen jatkuu. Kotimaan raakapuumarkkinoiden kehitys on yhä enemmän sidoksissa kansainvälisiin raakapuumarkkinoihin. Venäjän puutullien korotukset ovat vähentäneet puun tuontia Suomeen noin puolella, ja teollisuus on keskittänyt kotimaisten tuotantoyksiköiden puun hankintaa kotimaahan. Pääosin tuonti on tällä hetkellä haketta ja koivukuitupuuta. Venäjän mahdollinen liittyminen WTO:hon vuoden 2012 alusta saattaa taas kasvattaa tuontimääriä. Toisaalta Venäjän strategisena tavoitteena on lisätä merkittävästi omaa puunjalostusta vuoteen 2020 mennessä. Kotimaisen puun epätasainen saaminen markkinoille on etenkin viime vuosien voimakkaiden suhdannevaihteluiden aikana koettu ongelmaksi. Yhtenä keinona puun saamiseksi liikkeelle on säädetty määräaikaisia verohelpotuksia, mutta verokeinojen käytössä ongelmana on ollut ajoitus. Puukaupan tasaisuuden edistämiseksi on mietitty myös muita keinoja, kuten metsätilakoon suurentamista ja entistä yksityiskohtaisemman puun hintainformaation jakamista. Metsien monimuotoisuuden ja käytön turvaaminen tärkeää Tavoite lisätä ja turvata metsien monimuotoisuutta on tärkeä osa metsäalan toimintaympäristöä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää metsän eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yhteensovittamista. Monimuotoisuuden turvaamisen kannalta keskeisessä roolissa on talousmetsien käsittely ja luonnonhoito. Metsiä on alettu tarkastella ekosysteemipalvelujen tuottajana, jolloin otetaan huomioon myös ne metsien tuottamat hyödyt, jotka ovat vaikeasti mitattavia ja hinnoiteltavia. Toimivat ja monimuotoiset ekosysteemit tuottavat ihmiskunnalle ja muille eliöille elintärkeitä ekosysteemipalveluja, joita ovat mm. puhdas vesi ja ilma, ravinteiden kierto, puuraaka-aine sekä virkistysmahdollisuudet. Metsäalalla yhtenä tulevaisuuden haasteena on metsien tuottamiin ekosysteemipalveluihin perustuvan uuden elinkeinotoiminnan aikaansaaminen kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja. Kansainväliset sopimukset vaikuttavat metsäalan toimintaan Kansainväliset ja kansalliset sopimukset vaikuttavat metsäalan toimintaan monella tavoin. Keskeinen on YK:n ilmastosopimus. Suomi on mukana myös mm. WTO:n ja FAO:n neuvotteluprosesseissa. Parhaillaan Suomi osallistuu neuvotteluihin Kioton sopimuksen toisesta vaiheesta. Euroopan metsäsopimuksen neuvottelujen käynnistyminen kesällä 2011 merkitsee askelta kohti EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa, jossa vaarana Suomelle voi olla metsien taloudellisen merkityksen unohtaminen. Lisäksi Euroopan parlamentissa esiin tulleet vaatimukset puupohjaisten biopolttoaineiden ja bionesteiden uusista kestävyyskriteereistä voivat olla uhka biopolttoaineiden käytölle ja kehitykselle, johon Suomessa on panostettu paljon. Eurooppalaisessa metsäyhteistyössä on tärkeää korostaa metsien monikäyttöä, taloudellista merkitystä ja alan kilpailukykyä.

5 5 1 Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa 1.1 Jalostusarvon nostaminen, ekotehokkuus sekä uudet tuotteet ja palvelut Tavoite: Ekotehokkaasti tuotetut, asiakaslähtöiset ja kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut lisäävät puun jalostusarvoa. MITTARIT Metsäteollisuuden tuotannon arvon kasvu on 20 % (v mrd. ). Reaalisesti metsäteollisuuden tuotannon arvo 2000-luvulla oli korkeimmillaan vuonna Sen jälkeen metsäteollisuuden tuotantokapasiteettia on supistettu merkittävästi. Tuotannon arvon nostaminen 24 miljardiin euroon vuonna 2015 on siksi hyvin haasteellista. Kuva 1. Metsäteollisuuden tuotannon arvo reaalisena vuoden 2010 hintatasossa, miljardia euroa. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Tilastokeskus. Jalostusarvo/m3 kasvu on 15 % (v /m3 eli 3590 milj. /66,3 milj. m3). Metsäteollisuuden jalostusarvo käytettyä puukuutiometriä kohti oli monta vuotta laskeva, kunnes suunta kääntyi vuonna Erityisesti puutuoteteollisuudessa kehitys on tässä suhteessa ollut myönteistä. Vuodelle 2015 asetettu tavoite, 66 euroa/m³, saavutettaneen jo kuluvana vuotena. Jalostusarvon muutokset johtuvat suurelta osin lopputuotteiden hinnoissa tapahtuneista suhdannevaihteluun liittyvistä muutoksista. Puutuoteteollisuudessa jalostusarvo suhteessa liikevaihtoon oli poikkeuksellisen alhaalla vuosina 2008 ja Massa- ja paperiteollisuudessa lopputuotteiden vuoden 2008 jälkeinen hintakehitys on ollut nousevaa.

6 6 Kuva 2. Metsäteollisuuden jalostusarvo per käytetty puukuutiometri vuoden 2010 rahan arvossa. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Tilastokeskus. T&K investointien osuus liikevaihdosta kasvaa merkittävästi (puutuoteteollisuudessa lähtötaso 0,2 % ja massa- ja paperiteollisuudessa lähtötaso 0,8 %). Tutkimus- ja kehittämismenojen osuutta liikevaihdosta (bruttokansantuotteesta) eli t&kintensiteettiä käytetään eräänä toimialan (kansakunnan) innovatiivisuuden mittarina. OECD- ja EUmaihin verrattuna suomalaisten yritysten, kuten Suomen koko kansantalouden, t&k-intensiteetti on eräs korkeimmista. Vuonna 2010 suomalaisten teollisuusyritysten t&k-intensiteetti oli keskimäärin 3,1 prosenttia (kuva 4). Taloustaantumassa vuonna 2009 t&k-menojen osuus liikevaihdosta kasvoi teollisuudessa voimakkaasti, sillä liikevaihdon supistumiseen verrattuna t&-menot laskivat vain hieman taantumaa edeltäneestä tasosta. Metsäteollisuuden nimelliset tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot (t&k-menot) ovat Suomessa 2000-luvulla olleet keskimäärin noin 100 miljoonaa euroa vuodessa (kuva 3). T&k-menoista puutuoteteollisuuden osuus on ollut noin 10 prosenttia ja massa- ja paperiteollisuuden osuus 90 prosenttia. Massa- ja paperiteollisuudessa t&k-menojen merkittävin muutos ajoittuu vuosiin 2009 ja 2010, jolloin taloustaantuman ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä voimakkaasti pienentyneet t&k-menot palasivat taantumaa edeltäneelle tasolle ja jopa ylittivät sen. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 massa- ja paperiteollisuuden t&k-menot Suomessa kasvoivat 23 miljoonaa euroa eli noin 30 prosenttia. Kasvu perustui julkiseen rahoitukseen sekä yritysten omien konsernien ulkomaisilta yksiköiltä saatuun rahoitukseen. Yritysten oma t&k-rahoitus sen sijaan jatkoi pienentymistään. Vuonna 2011 metsäteollisuuden yhteenlaskettujen t&k-menojen arvioidaan supistuvan Suomessa noin 8 miljoonaa euroa eli noin 7 prosenttia. Pääosan supistuksista odotetaan tapahtuvan massa- ja paperiteollisuudessa.

7 7 Kuva 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot puutuoteteollisuudessa sekä massa- ja paperiteollisuudessa. Reaaliset menot vuoden 2010 hinnoin (deflatointi tukkuhintaindeksillä). Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähteet: Tilastokeskus, EK, Metsäteollisuus ry, Metla. Keskimääräisiin suomalaisiin teollisuusyrityksiin verrattuna metsäteollisuusyrityksissä t&kintensiteetti on hyvin alhainen. Vuonna 2010 t&k-menojen osuus liikevaihdosta oli puutuoteteollisuudessa 0,2 prosenttia ja massa- ja paperiteollisuudessa 0,7 prosenttia (kuva 4). OECD:n luokituksen perusteella molemmat toimialat ovat alhaisen teknologian toimialoja (t&kintensiteetti < 0,9). Positiivista kehitystä on kuitenkin tapahtunut, ja vuodesta 2006 alkaen t&kmenojen osuus liikevaihdosta on kasvanut sekä puutuoteteollisuudessa että massa- ja paperiteollisuudessa. Vaikka t&k-menojen absoluuttinen, euromääräinen kasvu on ollut vaatimatonta, on t&k-intensiteetin suhteellinen kasvunopeus ollut ripeää. Vuosina t&kintensiteetin keskimääräinen kasvunopeus oli puutuoteteollisuudessa yli 25 prosenttia vuodessa ja massa- ja paperiteollisuudessa yli 6 prosenttia vuodessa. Suuntauksena 2000-luvulla on myös ollut se, että suomalaisten metsäteollisuuskonsernien t&k-menoista Suomessa tapahtuvan t&k-toiminnan osuus on kasvanut selvästi. Vuonna 2011 t&k-intesiteetin odotetaan pysyttelevän puutuoteteollisuudessa likimain edellisvuoden tasolla ja pienenevän hieman massa- ja paperiteollisuudessa. Kuva 4. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus liikevaihdosta puutuoteteollisuudessa, massa- ja paperiteollisuudessa ( e) sekä teollisuudessa keskimäärin ( e). Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähteet: Tilastokeskus, EK, Metsäteollisuus ry, Metla.

8 8 Puutuotteiden ekotehokkuudelle on kehitetty mittari. Vuonna 2011 Metla on selvittänyt pohjoismaisella tasolla erilaisten ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttöä ja vaikutusta puutuoteteollisuuden teollisten loppukäyttäjien ja rakentajien ostokäyttäytymiseen. Vaikka käytännössä kaikki käytetty puu on PEFC sertifioitua, kansainvälisillä markkinoilla FSC on yleisempi vaatimus. Kokonaisten hankintaketjujen sertifiointi on vielä ongelma. Ekotehokkuutta ei vielä hyödynnetä rakentamisessa. Kansainvälinen tuotteiden ja prosessien elinkaarilaskennan standardisointi (ISO 14067) on valmisteilla. Kestävän rakentamisen eurooppalainen standardi (CEN/TC 350) valmistuu pääosiltaan Nämä standardit määrittelevät puutuotteiden ekotehokkuuden laskentaperiaatteet, niin että ne ovat vertailukelpoisia muiden tuotteiden kanssa. Vuoden 2012 aikana Metla on käynnistämässä ekotehokkuuden elinkaariseen laskentaan tarvittavien tietokantojen ja välineiden kehitystyötä. Puutuotteiden ekotehokkuuden mittarin syntymistä vuoteen 2015 voidaan edesauttaa parantamalla kilpailevien metsäsertifiointijärjestelmien keskinäistä korvaavuutta. Kuluttajatuotteissa materiaaliriippumattomien ekomerkkien tunnettavuus, ja mahdollisesti vaikutus, on metsäsertifiointia parempi. Muiden mittareiden, erityisesti jalanjälkilaskelmien, yleistyminen edellyttää pysyviä avoimia materiaalien ja prosessien elinkaaritietokantoja. Metsä- ja puutuoteteollisuuden viennin arvo kasvaa 20 % (v ,5 mrd. ). Reaalisesti metsäteollisuuden viennin arvo 2000-luvulla oli korkeimmillaan vuonna 2000, jolloin paperin vientihinnat olivat paljon nykyistä korkeammat. Kun lisäksi vuosina metsäteollisuuden tuotantokapasiteettia supistettiin merkittävästi, viennin arvon nostaminen 13,4 miljardiin euroon vuonna 2015 on hyvin haasteellista. Kuva 5. Metsäteollisuuden viennin arvo e vuoden 2010 rahan arvossa (tukkuhintaindeksi). Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Tullihallitus ja Metla.

9 9 1.2 Puuperäisen energian käyttö Tavoite: Puuperäisen energian vastuullista tuotantoa ja käyttöä lisätään. Puupolttoaineiden käytön osuus energian loppukulutuksesta on 27 %, joka vastaa asetettua tavoitetta 29 % vuoteen 2020 mennessä. Energian kokonaiskulutuksen arvioidaan laskevan vuonna 2011 prosentin edellisvuoteen verrattuna, puupolttoaineiden kulutus vähenee puolestaan 4 prosenttia. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2011 on 20 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puun energiakäyttöön vaikuttavat monet eri tekijät, mm. energian kokonaiskulutuksen kehittyminen, polttoaineiden hinnat, tukipolitiikka, kansainväliset suhdanteet, metsäteollisuuden toimintaympäristön muutokset, globaalit ilmasto- ja energiatrendit, päästöoikeuksien hinnat, markkinahakkuut ja tuontipuu. Tästä johtuen ennusteiden laatiminen puupolttoaineiden kehityksestä on vaikeaa, vaikka Suomella on aiheeseen liittyvä strategia toimenpiteineen. Puun osuus uusiutuvista energialähteistä saatavan energian käytöstä on noin 80 prosenttia. Kuva 6. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta e. Vuosien 2010 ja 2011 osalta kyseessä ovat ennakkotiedot. Vuoden 2011 ennakkotiedot perustuvat tammi-kesäkuun energiankulutustietoihin. Lähde:Tilastokeskus. Metsähakkeen käytön määrä on miljoonaa m3 vuodessa, joka vastaa asetettua tavoitetta 13,5 milj. m3 vuoteen 2020 mennessä. Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 metsähakkeelle asetettiin tavoitteeksi 5 miljoonan kuutiometrin vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä, mikä ylitettiin selvästi. Tarkistetussa Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 käyttötavoite kasvatettiin miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2010 säädetyn uusiutuvien energialähteiden tuotantotukilain voimaantulo viivästyi maaliskuun 2011 lopulle. Laki korvasi aikaisemman hakesähkötuen, jota ohjaava laki päättyi vuodenvaihteessa 2010/2011. Vuodenvaihteen jälkeen metsähakkeelle ei saatu vuonna 2011 kolmeen kuukauteen tukea sähköntuotannossa, mikä aiheutti puuenergian osittaista korvaamista

10 10 turpeella ja kivihiilellä. Eduskunnan vuonna 2010 hyväksymä pienpuun energiatukea koskeva laki odottaa Euroopan Unionin hyväksyntää. Pienpuun korjuuta tuetaan edelleen nuoren metsän kunnostuksen yhteydessä Kemera-lain perusteella. Ongelmana on ollut Kemera-määrärahojen loppuminen kesken vuoden. Markkinahakkuiden ja polttoon käytettävän tuontihakkeen määrien säilyminen edellisvuotisella tasolla (ennakkoarvio, marraskuu 2011) sekä uusien puuta käyttävien energialaitosten perustamisen arvioidaan kuitenkin lisäävän metsähakkeen käyttöä vuonna 2011 vajaat 10 prosenttia edellisvuodesta. Vuodelle 2015 asetetun metsähakkeen käytön vähimmäistason saavuttaminen edellyttää metsähakkeen käytön kasvavan vuosina keskimäärin 0,7 miljoonaa kuutiometriä (8 prosenttia) vuodessa. Kuva 7. Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina e. Luvut kattavat metsähakkeen kulutuksen lämpöja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla. Lämpöyrittäjien toimialan liikevaihto ja työllisyys kasvavat. 1.3 Luontomatkailu ja luonnontuoteala Tavoite: Luontomatkailuun perustuva yrittäjyys ja luonnontuotteiden jalostus sekä aineettomien hyödykkeiden kaupallistaminen lisääntyvät. Mittari muun kuin kaupunkimatkailun kehityksestä (TEM:n toimialaraportti). Luonnontuotteiden jatkojalostukseen perustuvien elinkeinojen liikevaihto on kasvanut (haetaan mittaria). Mittaria edelleen kehitetään. Ongelmaa on käsitelty raportissa Sievänen, T. (toim.) 2010: Luontomatkailun, luonnontuotealan, virkistyskäytön ja metsäkulttuurin seurantamittarit. - Metlan työraportteja 152.

11 Liikenneverkkojen kunto Tavoite: Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään niin, että metsätalouden ja -teollisuuden kuljetukset voidaan hoitaa ympärivuotisesti ja kilpailukykyisesti. Toteutetaan MSO:n tuottama (Liikennevirasto): Metsäteollisuuden liikenneinvestointitarpeet kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi (2/2010) liikennepoliittisessa selonteossa täsmennettävällä tavalla. (Tulosmittari) Metsäteiden perusparannusten vuotuinen kokonaismäärä on 4000 kilometriä (3273 km vuonna 2009). Vuosina metsäteiden perusparannuksia on tehty vuosittain keskimäärin kilometriä. Vuoden 2011 osalta ennuste on 3450 kilometriä. Hienoinen nousu perustuu puukaupan piristymiseen vuonna 2010, minkä odotetaan heijastuvan tieinvestointeihin. Huolestuttavaa on perusparannusten yksikkökustannusten muita työlajeja nopeampi nousu, mikä jatkuessaan vaikuttanee suoritemääriin. On epätodennäköistä, että perusparannettujen teiden määrää pystyttäisiin merkittävästi nostamaan nykytasosta tulevina vuosina ilman valtion investointien (Metsähallitus) ja yksityismetsätalouteen suunnattujen tukien lisäystä. Kuva 8. Metsäteiden perusparannuksen määrät kilometreinä vuosina e. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla.

12 12 2 Metsätalouden kannattavuus paranee 2.1 Puuntuotannon kestävyys ja metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen Tavoite: Metsien kasvukunto paranee ja käsittelymenetelmät monipuolistuvat. Metsänhoidolliselta tilaltaan hyvien taimikoiden ja nuorien kasvatusmetsien osuus on vähintään 40 prosenttia (v VMI 10 hyviä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä 22 %). Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien tila on kohentunut 2000-luvulla taimikonhoidon ja ensiharvennusten määrän kasvun ansiosta. Etelä-Suomessa hyvien ja tyydyttävien osuus taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien kokonaisalasta alkaa jo lähestyä prosentin osuutta. Sen sijaan koko maan tasolla osuus jäi 73,5 prosenttiin kokonaisalasta. Pienistä taimikoista (kasvatettavien taimien keskipituus alle 1,3 metriä) on laadultaan hyviä tai tyydyttäviä noin 80 prosenttia. Varttuneissa taimikoissa (kasvatettavien taimien keskipituus yli 1,3 metriä, mutta puiden rinnankorkeusläpimitta yleensä alle 8 cm ja suurimmillakin puilla enintään 10 cm) ja nuorissa kasvatusmetsissä osuus on noin 70 prosenttia. Nuori kasvatusmetsä on harvennushakkuuvaiheessa oleva metsikkö, josta saadaan hakkuussa pääasiassa kuitupuuta. Pienissä taimikoissa metsänhoidolliselta tilaltaan hyvien taimikoiden osuus on hieman yli 40 prosenttia eli tavoitteeseen ollaan päästy. Sen sijaan varttuneissa taimikoissa hyvien osuus on noin 25 prosenttia ja nuorissa kasvatusmetsissä vain noin 20 prosenttia. Hirvieläimet vaikuttavat merkittävästi nuorten metsien tilaan. Lähes miljoonalla hehtaarilla on tunnistettu hirvituhoja, lisäksi osa tunnistamattomista tuhoista lienee hirvieläinten aiheuttamia. Puuston vuotuinen kasvu on miljoonaa kuutiometriä. Metsien kasvu jatkuu hyvällä tasolla ja on ylittänyt 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (VMI:n vuosien 2009 ja 2010 mittausten mukaan). Metsien hyvää kasvun tasoa ylläpitävät kasvun kannalta suosiollinen metsien ikärakenne, vajaapuustoisten metsien väheneminen sekä ja 2000-luvulla ripeytynyt hakkuualojen uudistaminen. Kasvun pienenemistä jatkossa voivat aiheuttaa harsintaluonteiset hakkuut ja metsien harvuus metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuessa. Etelä- ja Keski-Suomessa jalostettua siementä käytetään taimituotannossa täysimääräisesti siemensadosta riippuen ja metsäkylvöissä sen käyttö nousee 50 %:iin. Jalostetun siemenviljelyssiemenen käytössä on merkittäviä alueellisia eroja. Etelä- ja Keski- Suomessa lähes kaikki männyn taimitarhakylvöt tehdään siemenviljelyssiemenellä. Pohjois- ja Koillis-Suomeen tätä siementä on niukemmin saatavissa, joten koko maassa männyn siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöissä asettuu noin 50 prosenttiin. Kuusen taimituotannossa on viime vuosina jouduttu turvautumaan metsikkösiemeneen, koska edellinen keräyskelpoinen sato siemenviljelyksiltä saatiin vuonna Kuusella jalostetun siemenen osuus taimitarhakylvöissä on tällä hetkellä noin 30 prosenttia; parhaina satovuosina se on ollut 80

13 13 prosentin tasolla. Männyn metsäkylvöissä jalostetun siemenen käyttöaste on runsaat 80 prosenttia Etelä- ja Keski-Suomessa; Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun metsäkeskusalueilla käyttö on vähäisempää asettuen noin 30 prosentin tasolle. Kun Lapin metsäkeskuksen aluetta ei oteta mukaan, käytettiin jalostettua siementä noin 40 prosentilla koko maan metsäkylvöalasta vuonna Metsänkäsittelymenetelmät ovat monipuolistuneet metsien käyttötarkoituksien mukaisesti ja menetelmiä osataan käyttää. Metsänkäsittelymenetelmät eivät ole juurikaan monipuolistuneet johtuen mm. siitä, että niitä ohjaavia säädöksiä ei ole vielä muutettu. Uuteen metsälakiesitykseen on sisällytetty metsänomistajan valinnanvapauden ja vastuun lisääminen sekä peitteisen metsätalouden menetelmien salliminen nykymenetelmien rinnalla. Tavoitteena on jättää lakiesitys eduskunnalle kesäkuussa 2012, jolloin se tulisi voimaan vuoden 2013 alussa. Nykyisen metsälain 6 :n mukaisten erityishakkuiden osuus on pysynyt pienenä eli alle prosentissa kaikkien hakkuiden pinta-alasta. Tarve uusille metsänkäsittelymenetelmille näyttää kyselytutkimusten perusteella suurelta. Metlan metsänomistajakyselyssä (Metlan työraportteja 203) 27 prosenttia vastanneista ilmoitti siirtyvänsä kaikissa tai osassa metsistään jatkuvaan kasvatukseen, jos se sallitaan. Lisäksi 25 prosenttia aikoo ainakin kokeilla jatkuvaa kasvatusta, ja 28 prosenttia aikoo ottaa asiasta selvää ja päättää sitten. Vain 10 prosenttia oli sitä mieltä ettei tule käyttämään jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvasta kasvatuksesta ja pienaukoista on jonkin verran tutkimustuloksia, mutta ei vielä läheskään riittävästi. Käytännön menetelmät ja käsittelysuositukset ovat vasta kehityksensä alussa. Oppimista ja kokemusta syntyy tutkimuksen ja käytännön toimijoiden yhteistyönä. 2.2 Puumarkkinoiden toimivuus Tavoite: Toimivat puumarkkinat turvaavat puun kysynnän ja tarjonnan tasapainon. Kotimaisen ainespuun 1 hakkuut nousevat miljoonaan kuutiometriin (v ,6 milj. m3). Alkuvuonna 2011 puun kysyntä heikkeni, mutta parani jälleen keväällä. Kesällä puukauppa oli vilkasta. Epävarmuus vientimarkkinoilla lisääntyi loppukesästä, minkä jälkeen puun kysyntä on ollut kesää heikompaa ja hintakehitys aleneva. Puun tarjonta on painottunut talvi- ja kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin ja myös aikaisempaa enemmän harvennushakkuisiin. Talvikorjuukelpoisten leimikoiden kysyntä on jo pitkään ollut muita leimikoita heikompaa, mitä on kuluvana vuonna korostanut talven myöhästyminen etenkin Pohjois-Suomessa. Toisaalta vuoden 2011 markkinahakkuut ovat olleet kymmenvuotiskauden keskiarvoa suuremmat. Puun pitkän aikavälin kysyntä on viime vuosien aikana alentunut, koska puuta käyttäviä teollisuuslaitoksia on suljettu. Myös puun tarjonta on pitkän aikavälin hakkuumahdollisuuksiin

14 14 verrattuna vähäisempää johtuen vuosien verohuojennuksien aikaansaamista runsaista päätehakkuista sekä tavanomaista suuremmista kesä- ja kelirikkoleimikoiden hakkuista vuosina Lisäksi puun tarjontaa alentaa metsänomistajien ikääntyminen samoin kuin myös metsätilojen pirstoutuneisuus, sekä näiden tekijöiden aiheuttamat välillisvaikutukset. Venäjän liittymisen WTO:n jäseneksi ennakoidaan lisäävän tuontipuun määrää lähivuosina. Kuva 9. Ainespuun hakkuukertymä vuosina e. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla. 2.3 Yksityismetsätalouden kannattavuus ja tilakoko Tavoite: Yksityismetsätalouden kannattavuus paranee, metsätilojen koko kasvaa ja rakenne paranee. Yksityismetsätalouden liiketulos on vähintään 110 /ha (v ,8 /ha). Vuonna 2011 metsätalous jatkoi nousua taantumavuoden 2009 tuloksista, joskin hidastuvaan tahtiin. Hakkuiden lisääntyminen ja kantohintojen nousu edellisvuodesta nosti yksityismetsätalouden hehtaarikohtaisen liiketuloksen yli 90 euroon hehtaarilta. Tulos oli noin 5 prosenttia parempi kuin vuonna 2010, mutta 10 prosenttia pienempi kuin 2000-luvun keskiarvo (101 /ha). Myös KMO:n tavoitteesta (110 /ha), joka 2000-luvulla saavutettiin kuutena vuotena, jäätiin selvästi. Puuston puolesta potentiaalia KMO-tavoitteeeseen on, sillä vuonna 2011 puuston nettokasvun arvo oli noin 40 euroa hehtaarilta.

15 15 Kuva 10. Yksityismetsätalouden liiketulos vuoden 2010 rahan arvossa (tukkuhintaindeksi). Liiketulos kertoo, kuinka paljon yksityismetsänomistajilta jää metsätalouden tuloista verojen maksuun, investointeihin, sijoituksiin ja kulutukseen. Vuosien 2011 ja 2012 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla. Otetaan käyttöön sijoitetun pääoman tuottoaste yksityismetsätalouden kannattavuuden mittarina. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto teki vuonna 2010 taantuman jälkeisen korjausliikkeen ja tuottoindeksi nousi 16 prosenttiin. Vuonna 2011 kantohintojen pieni nousu piti tuoton 6 7 prosentissa eli 2 3 prosenttiyksikköä kymmenen vuoden keskiarvoa parempana. Tuotosta liiketuloksen osuus on 2,6, nettokasvun arvon 1,2 ja kantohintojen nousun 2,9 prosenttiyksikköä. Laskelmassa pääoman arvona on käytetty yksityismetsien pystypuuston hakkuuarvoa, joka oli vuonna 2011 noin 44 miljardia euroa. Kuva 11. Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto. Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto on tuoton osatekijöittäin laskettu tuottoindeksi, joka kertoo hakkuuarvona lasketulle puustopääomalle saadun tuoton. Vuosien 2011 ja 2012 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Metla.

16 16 Metsänhoitotöiden tuottavuus kasvaa. Metsänviljelyn yksikkökustannukset (sis. metsänviljelymateriaalin) ovat laskeneet viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka istutuksen työkustannukset ovat lievästi nousseet. Reaalisten yksikkökustannusten perusteella tuottavuus on mätästyksessä pysynyt samalla tasolla ja taimikonhoidossa laskenut yksityismetsissä 2000-luvulla. Kaikkien työlajien reaaliset yksikkökustannukset nousivat voimakkaasti vuonna Vuonna 2010 alkaneen reaalisten kustannusten laskun ennakoidaan jatkuvan vuonna Yksityismetsissä taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostusten yhteenlasketusta pinta-alasta taimikonhoidon osuus on noussut hiljalleen 2000-luvulla, ollen 59 prosenttia vuonna Tutkimusten perusteella myöhässä olevan taimikonhoitotyön tuottavuus laskee 5-10 prosenttia vuodessa. Yksittäisen työlajin kustannusten seuranta ei välttämättä ole hyvä mittari koko metsänuudistamisketjun tuottavuuden seurantaan. Esimerkiksi mätästyksen yleistyminen nostaa tilastoitavia maanmuokkauskustannuksia, mutta toisaalta parantaa tuottavuutta istutus- ja taimikonhoitotöissä. Kuva 12. Metsänhoitotöiden reaalisten yksikkökustannusten kehitys e yksityismetsissä. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. (deflatointi: tukkuhintaindeksi 1949=100). Lähde: Metla. Markkinaehtoisuus ja yrittäjyys metsäpalveluissa lisääntyvät; metsätalouden työvoimasta yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään on 40 % (v %). Metsäsektorin suhdannekatsauksessa metsätalouden työvoiman on arvioitu olevan vuonna 2011 keskimäärin henkilöä, joista yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä on 7600 (35 prosenttia). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tammi-syyskuussa 2011 metsätalous oli työllistänyt keskimäärin henkilöä, joista yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 7300 (32 prosenttia). Vuonna 2008 yrittäjien osuus oli työvoimatutkimuksen mukaan 31 prosenttia. Metsänomistajat ja heidän perheenjäsenensä luetaan tässä yhteydessä yrittäjiksi. Kuva 13 osoittaa, että yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten osuus metsätalouden työvoimasta on laskenut aina 2000-luvun alkuun saakka. Tämä johtunee metsänomistajien omissa metsissään tekemän työn vähentymisestä luvulla lasku on taittunut ja yrittäjien osuus työsuoritteesta on vaihdellut 30 ja 35 prosentin välillä. Osuuden lievään nousuun voi vaikuttaa esimerkiksi metsäpalveluyritysten tekemän työsuoritteen kasvaminen.

17 17 Kuva 13. Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenien osuus metsätalouden työllisistä. Vuoden 2011 osalta kyseessä on ennuste. Lähde: Tilastokeskus Metsätilan keskikoko on 50 ha v (v ,3 ha). Metsätilalla tarkoitetaan saman omistajan koko metsäomaisuutta. Pinta-alaan sisällytetään vain metsämaaluokkaan kuuluva ala (vähintään yhden kuutiometrin vuotuinen tuotoskyky hehtaaria kohti). Metsätilan minimipinta-ala on 2 hehtaaria. Tämän metsätilamääritelmän mukaiset tilakokotilastot on laadittu Verohallinnon aineistosta vain vuosille Kooltaan 2 20 hehtaarin kokoisten metsätilojen lukumäärä kasvoi em. aikavälillä 3800:lla. Se viittaa tilojen pirstoutumiskehityksen jatkumiseen. Toisaalta yli 200 hehtaarin tilojen määrä lisääntyi 200:lla. Metsätilojen keskikoko on pysynyt 30 hehtaarina. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Tilakokotyöryhmän raportti valmistui maaliskuussa Siinä on useita ehdotuksia, joiden toteuttaminen voi edistää tilakoon kasvua (Työryhmämuistio, MMM 2011:3, osa 1). Taulukko 1. Metsätilakokonaisuuksien keskikoko hehtaareina (saman yksityisen omistajan metsälöt yhdessä). Lähde: Verohallinto. Vuosi Keskikoko 30,3 30,3 30,3 30,1

18 18 3 Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat 3.1 Metsien biologinen monimuotoisuus Tavoite: Metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen pysähtyy ja luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vakiintuu. Uhanalaisten metsälajien osuus arvioiduista metsälajeista ei kasva vuoden 2000 uhanalaisarviointiin verrattuna (564 lajia eli noin 9 %). Uusin selvitys Suomen lajien uhanalaisuudesta valmistui joulukuussa Uhanalaisia lajeja on edelleen eniten metsissä eli 36,2 prosenttia kaikista uhanalaisista, kun vertailuvuoden 2000 uhanalaismietinnön mukaan uhanalaisia metsälajeja oli 37 prosenttia kaikista uhanalaisista lajeista. Uhanalaisten metsälajien osuutta arvioiduista metsälajeista ei voi laskea, koska arvioitujen elinvoimaisten lajien pääelinympäristötyyppejä ei ole selvitetty (arvioitujen metsälajien määrää ei tunneta). Uhanalaistumisvauhti metsissä on hidastunut, mutta uhanalaistumiskehitys ei kuitenkaan ole vielä pysähtynyt. Aitoja luokkamuutoksia tarkasteltaessa metsälajeilla on edelleen enemmän negatiivisia kuin positiivisia muutoksia. Metsien tilanne on kuitenkin kaikista elinympäristötyypeistä paras. Positiivinen kehitys perustuu lisääntyneeseen metsien suojeluun ja talousmetsien luonnonhoitoon. Vuonna 2011 metsälajien uhanalaisuudessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. HUOM. Uhanalaisten metsälajien osuutta arvioiduista metsälajeista ei ole mahdollista laskea käytettävissä olevien tietojen avulla. Tämä johtuu siitä, että uhanalaisiksi arvioiduille lajeille on kaikille samalla arvioitu ja kirjattu muistiin niiden ensisijainen elinympäristö (esim. metsät), mutta kaikille arvioiduille elinvoimaisille lajeille tätä ei ole tehty. Niinpä ei tiedetä, kuinka paljon arvioituja metsälajeja on yhteensä. Kattavat lajiston uhanalaisarvioinnit on toistettu Suomessa noin kymmenen vuoden välein. Edellinen arviointi valmistui 2010 ja seuraava valmistuu noin Niinpä koko metsälajiston uhanalaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia voidaan seurata uhanalaisarviointien perusteella vain noin kymmenen vuoden välein. Lahopuun määrä kasvaa 5 % eli tavoitteena metsä- ja kitumaalla Etelä-Suomeen 3,4 m3/ha ja Pohjois-Suomeen 8,0 m3/ha. (lähtötaso v E-S 3,2 m3/ha ja P-S 7,6 m3/ha). Mittarissa olevat lähtötason luvut perustuvat VMI10:n vuosien mittaustuloksiin. Koko VMI10-aineistoon ( ) perustuvat lahopuun keskitilavuudet ovat Etelä-Suomessa 3,3 m 3 /ha ja Pohjois-Suomessa 8,0 m 3 /ha. Koko aineistoon perustuvat luvut ovat siis hieman suuremmat kuin aiemmat luvut, Pohjois-Suomessa jopa tavoitetason suuruiset. Uusia lahopuutuloksia on tarkoitus laskea VMI11-aineistosta ( ) vuonna 2014, kun aineisto on kokonaan mitattu. VMI-tulosten perusteella lahopuun määrä näyttäisi olevan hiljalleen kasvamassa. Tähän vaikuttavat sekä uudet metsänhoitosuositukset, jotka korostavat kuolleiden puiden säästämistä hakkuissa, että myrskytuhot. Vuoden 2010 myrskytuhot tuottivat yli 8 miljoonaa kuutiometriä kuollutta puustoa,

19 19 josta pari miljoonaa kuutiometriä yksittäisiä puita jäänee korjaamatta. Vuonna 2011 lahopuun määrän kehityssuunnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. HUOM. Lahopuun määrän kasvun tavoitteeksi asetettu 5 prosentin lisäys vuoteen 2015 mennessä on niin pieni tilavuus, että se mahtuu kokonaan VMI:n lahopuumittausten virhemarginaaliin (vuotuinen lisäys olisi suuruusluokkaa 1 %). Esimerkiksi Pohjois-Suomessa VMI9:n ( ) ja VMI10:n ( ) välillä lahon maapuun keskitilavuus pieneni tulosten mukaan noin 0,6 0,7 m3/ha (noin 7 8 %:n väheneminen) sekä puuntuotannon metsissä että suojelualueilla. Todellisuudessa neljässä vuodessa ei ole juuri tapahtunut muutoksia tilavuudessa, vaan kyse on mittaukseen liittyvästä satunnaisvaihtelusta. (Tulosmittari) METSOn toimenpiteet, ha/vuosi (yksityiset suojelualueet ja pysyvä suojelu sekä määräaikainen suojelu YM ha vuoteen 2016 mennessä, ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet MMM ha vuoteen 2016 mennessä, ja Metsähallituksen toteuttama ennallistaminen ja luonnonhoito). Vuoden 2011 tammi-syyskuussa METSO-ohjelmassa on hankittu valtion omistukseen 1829 hehtaaria suojelualueita, yksityisiä suojelualueita on perustettu 1977 hehtaaria ja määräaikaisia rauhoituksia on tehty 144 hehtaaria. Yhteensä ajanjaksolla (syyskuu) on toteutettu näitä luonnonsuojelulain mukaisia pysyviä ja määräaikaisia toimenpiteitä yhteensä hehtaarilla eli 12,1 prosenttia METSOn periaatepäätöksessä asetetusta kokonaistavoitteesta. Asetetun hehtaaritavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä on haasteellista. Kun lasketaan mukaan Metsähallituksen vuonna 2009 pysyvään suojeluun siirtämät hehtaaria, on suojelualueverkostoa laajennettu hehtaarilla. Uusia ympäristötukisopimuksia on laadittu vuonna 2011 tammi-lokakuussa 4276 hehtaarille. Ympäristötukea on maksettu ajanjaksolla yhteensä 6,8 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin käytetty 1,4 miljoonaa euroa. Varatusta rahoituksesta on käytetty 76 prosenttia lokakuun loppuun mennessä Kainuun kehittämisraha mukaan lukien. Ympäristötukisopimuksia on tehty vuosina (lokakuu) yhteensä hehtaarille. Luonnonhoitohankkeissa on METSOelinympäristöissä tehty maastosuunnittelua ja hoitotöiden toteutusta vuosina yhteensä 4881 hehtaarin alalla. Nykyisellä vuosittaisella rahoituksella METSOlle asetettuja hehtaaritavoitteita ei todennäköisesti pystytä saavuttamaan yksityismaiden talousmetsien osalta vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2011 lokakuun loppuun mennessä Metsähallitus on ennallistanut suojelualueilla metsiä ja puustoisia soita, toteuttanut lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa sekä toteuttanut puustoisten perinnebiotoopien hoitoa valtion suojelualueilla yhteensä 2146 hehtaarilla ja yksityisillä suojelualueilla 155,6 hehtaarilla. Toteutuneet hehtaarimäärät ovat pienentyneet vuodesta 2008, koska tällä hetkellä toteutetaan myös kooltaan pienempiä kohteita, joiden suunnittelu ja toteutus on kalliimpaa. Lisäksi resurssit ovat niukentuneet.

20 20 Taulukko 2. METSOn toteutus ELY-keskuksissa syyskuun 2011 loppuun mennessä, ha. Lähde: Ympäristöministeriö * Yht. Hankinta valtiolle, ha Yksityiset suojelualueet, ha Määräaikaiset, ha (luonnonsuojelulaki) Yht *tammi syyskuu Taulukko 3. Uudet ympäristötukisopimukset lokakuun 2011 loppuun mennessä, ha. Lähde: Tapio. Ha * Yht. Ympäristötukikohteet, ha josta METSO-elinympäristöt, ha *tammi lokakuu luku ei vielä saatavilla 5363 Taulukko 4. Metsähallituksen ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla lokakuun 2011 loppuun mennessä, ha. Lähde: Metsähallitus. Toimenpide * Yht. Valtion suojelualueet - Metsien ja puustoisten soiden ennallistaminen (ha) - Lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoito (ha) - Puustoisia perinnebiotooppeja jatkuvassa hoidossa (ha) Yksityiset suojelualueet: - Metsien ja puustoisten soiden ennallistaminen (ha) - Lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoito (ha) - Puustoisten perinnebiotooppien kunnostus (ha) *tammi lokakuu ,6 67,6

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 1 Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 7.6.2011 Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto 2 Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2011 2012 Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen 20.10.2011 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden näkymät

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot