AIKA P4 Opetus, ohjaus, oppiminen. Opettaja Hanna Vilkka
|
|
- Sanna-Kaisa Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AIKA P4 Opetus, ohjaus, oppiminen Opettaja Hanna Vilkka
2 LUENTOTEEMAT Yhteiskunta ja opettajuus Moderni aika ja käsitys oppijasta Opetus- ja oppimisteoriat Opetuksen ja ohjaamisen sekä oppimisen välinen pedagoginen vuorovaikutussuhde - sukupuolen ja temperamentin rooli opetuksessa ja oppimisessa
3 Lapset eivät ole värityskirjoja. Heitä ei pääse täyttämään lempiväreillään. (Khaled Hosseini, Leijapoika)
4 OPETUS, OHJAAMINEN JA OPPIMINEN YHTEISKUNNASSA
5 Yhteiskunnan arvot, normit Politiikka Käsitys yhteiskuntatyypeistä Käsitys kulttuurista Käsitys ihmisestä Käsitys tulevaisuuden yhteiskunnasta Työelämä ja sen muutokset Henkilöstö Opettaja/ohjaaja Oppilaat, opiskelijat Oppimiskulttuuri Opettajan käsitys asiantuntijuudesta, sen kehittämisestä ja jakamisesta Opetussuunnitelma Olemassa oleva tieto opetuksesta, ohjauksesta ja oppimisesta Oppimisympäristö Pedagogiset ratkaisut ja käsitys pedagogisesta vuorovaikutuksesta Toimintaverkosto Piilo-opetussuunnitelma Käsitys arvioinnista Talous
6 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (1986/609) Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) Perusopetuslaki (1998/628) Perustuslaki (1999/731) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004)
7 Yhteiskunnan ja yksilön (opettajan ) välillä vallitsee dialektinen suhde eli suhde, jossa osapuolet pyrkivät maailman laajempaan ymmärtämiseen Yhteiskunnan ja yksilön välisessä suhteessa, opettaja on sekä vallan käyttäjä että sen kohde. (Tomperi & Piattoeva 2005)
8 Opetus, ohjaaminen ja tavoitteellinen oppiminen (kasvatus) ponnistaa aina tietyistä olosuhteista ja tiettyihin päämääriin. Se on kytköksissä yhteiskunnalliseen valtaan, sen jakautumiseen ja käyttöön. (Tomperi, Vuorikoski &Kiilakoski 2005)
9 Mihin muottiin oppilaita/opiskelijoita opetetaan ja ohjataan? Mitä päämääriä opetuksella/ohjauksella tavoitellaan? Millaiseen yhteiskuntaan oppilaita/opiskelijoita ohjataan?
10 Kasvatustieteiden yksikön tehtävä: Kasvatustieteiden yksikkö on kasvatuksen ja yhteiskunnan muutosta tutkiva ja sivistysperustaa uudistava tutkimus- oppimisyhteisö. Yksikkö kouluttaa yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti tietoisia ja taitavia sekä kriittisesti ja laaja-alaisesti ajattelevia kasvatusalan asiantuntijoita.
11 Yksilöllisyys sinänsä ei ole arvokasta. Yksilöllisyys on arvokasta silloin, kun se asettuu suhteessa yhteiseen eli mitä opitaan suhteessa maailmaan. (Varto 2005)
12 Koulu on tärkeä yhteiskunnassa siinä, joka koskee monella tavalla kasvatusta yhteiseen todellisuuteen eli kaikkeen siihen, joka on ihmisten välillä. Siihen liittyy kasvaminen siihen, että osaamme puhua toisillemme ja ymmärtää toisiamme. Tärkeää on myös, että opittaisiin sietämään erilaisuutta sekä kestämään monia tapoja ymmärtää ja kokea. (Varto 2005)
13 Jos ihminen ei ymmärrä, mitä tekee ja miksi toimii, hän kyllä saattaa selvitä elämässään, mutta hän ei pysty toteuttamaan ihmisyyttään kuin satunnaisesti. Satunnainen ihmisyys on toisten armoilla, joten sellaisesta ei ole perustaksi vapaudelle ja järjelle." (Varto 2005, Aristoteleeseen viitaten) - aktiivinen kansalaisuus
14 MODERNI AIKA JA KÄSITYS OPPIJASTA
15 Individuaali ihminen yksilönä ehdoton arvo tunnustettu osaksi tiettyä historiallista ja yhteiskunnallista merkityssuhdetta hänen itsenäisyyttään korostetaan itsesuhde eli vastuu omasta itsestä tilanteisuuden vaatimus
16 Individuaali (modernin ajan) ihminen kysyy millainen minä olen? millaisia taitoja, tietoja, kykyjä, tunteita, vahvuuksia, heikkouksia, tarpeita, voimavaroja, rajoja ja rajoituksia minulla on? mihin uskon? mitkä ovat toiveeni ja tavoitteeni? millaisia tuloksia haluan elämässäni? Tämän pohjalta luodaan käsitys itsestä: itsearvostuksesta, -tunnosta ja -luottamuksesta.
17 Individualistinen ihmiskäsitys ihmisarvo - ihminen on itseisarvoinen itsenäisyys - ihminen on autonominen yksityisyys - ihmisellä on oikeus yksityiselämään itsensä kehittäminen - ihmisellä on oikeus ja velvollisuus kehittää kykyjään ja taitojaan
18 OPETUS, OHJAUS JA OPPIMINEN
19 Mitä on opetus? Sosiaalista vuorovaikutusta, joka on suunniteltua ja sillä on tavoite ja päämäärä sekä tarkoitus aikaansaada oppimista. Opetus on oppimaan auttamista. Opetus on kasvatusta.
20 Mitä on ohjaus? Oppimaan saattamista, Kasvamaan saattamista esimerkiksi opetustilanteessa
21 Mitä on oppiminen? Kaikissa arjen tilanteissa tapahtuvaa ihmisen ymmärryksessä, tiedoissa tai taidoissa tai käyttäytymisessä tapahtuva muutos. Oppiminen on aktiivista tiedon konstruoimista Oppiminen on toimintaa, tekemällä oppimista Oppiminen on aina tilannesidonnaista Oppiminen on kokeilua, ongelmanratkaisua ja ymmärtämistä
22 OPPIMISKÄSITYSTEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Mekanistinen ihmiskäsitys Humanistinen tiedonkäsitys Positivistinen tiedonkäsitys Konstruktivistinen tiedonkäsitys Behavioristinen oppimiskäsitys Kognitivistinen oppimiskäsitys
23 OPPIMISKÄSITYKSET
24 Behavioristinen oppimiskäsitys Oppiminen - tapahtuu käyttäytymisen muutoksena - ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumisena ja vahvistamisena esim. palkkioin - tarkoittaa, että reaktio muuttuu pysyväksi käyttäytymiseksi
25 Pedagogisesti tärkeää periaate käyttäytymisen vahvistamisesta ja välittömästä palautteesta. Opettava aines pilkotaan osiin ja virheelliset vastaukset sivuutetaan nopeasti. Opetus keskittyy tietojen ja taitojen ulkoiseen ohjaukseen, säätelyyn ja vakiinnuttamiseen. Oppijan valmiuksia ajatella ja ymmärtää opittavia asioita ei tueta.
26 Kognitiivinen oppimiskäsitys Oppiminen - on tiedon prosessointia - tapahtuu tiedon vastaanottamisena, havaintojen tekemisellä, valikoimalla, taltioimalla, tulkitsemalla ja tietoa aktiivisesti kehittämällä joko yksilöllisesti tai yhteisöllisesti
27 - alkaa käytännön ongelmasta tai pulmasta, joka muodostaa oppijalle tiedollisen ristiriidan - tapahtuu ratkaisemalla ja ratkaiseminen tapahtuu hankkimalla uutta tietoa (assimilaatio) tai järjestelemällä aiempaa tietoa uudella tavalla (akkommodaatio) - näkyy jäsentyneinä ajatuksina ja selittävinä periaatteina, joista muodostuu oppijalle toimintaa ohjaavia malleja
28 Pedagogisesti tärkeää on oppijan taitojen kehittäminen, oman oppimisen kriittisen arvioinnin kehittyminen (metakognitiiviset taidot). Oppilasta tuetaan ymmärtämään, mitä hän ymmärtää ja ymmärtämään, mitä hän ei ymmärrä.
29 Humanistinen/Kokemuksellinen oppiminen Oppiminen - tapahtuu kokemuksen, pohdinnan, käsitteellistämisen ja toiminnan sarjana - perustuu oppijan kokemuksiin ja kykyyn arvioida omia (itsereflektio) kokemuksiaan ja oppimaansa uuden oppimisen pohjaksi - on tiedon syventämistä, ymmärtämistä ja tietämisen rakentamista, kokemuksen muuttumista ja laajentumista
30 Pedagogisesti on tärkeää tukea oppijan itseohjautuvuutta, persoonallista ja sosiaalista kasvua, itsetuntemusta, valmiuksia itsereflektioon, oppimismotivaatiota, vapaata tahtoa, ja vastuuta omasta oppimisestaan sekä oppimaan oppimista. Pedagogisesti oppimisessa hyödynnetään aktivoivia toiminnallisia prosesseja, kaikkia aistikanavia, tunteita, elämyksiä, mielikuvia, kokemuksia ja mielikuvitusta.
31 Kokemuksellisen oppimisen lähtökohta on - oppijan tarpeissa ja motivaatiossa - tavoitteiden ja sisältöjen yhteisessä suunnittelussa - oppimisen mielekkyyden rakentamisessa
32 Konstruktivistinen oppiminen Oppiminen - on aktiivista tiedon rakentamista uudelleen oppijan aikaisempien tietojen, käsitysten ja kokemusten pohjalta - on toiminnallista: oppiminen liittyy toimintaan ja palvelee toimintaa - on oppijan oman toiminnan tulosta eli siinä, miten hän havaitsee ja miten hän asian tulkitsee
33 Pedagogisesti olennaista ovat lähtökohtana oppijan omat kokemukset, opittavaan asiaan liittyvät kysymykset, oma kokeilu ja ajatusleikki, ongelmanratkaisu ja ymmärtäminen. Pedagogisesti tuetaan ymmärtämään tiedon tilannesidonnaisuutta, tulkinnanvaraisuutta. sidoksisuutta asiayhteyteen (kontekstuaalisuus), tiedon suhteellisuutta ja muuttuvuutta.
34 Pedagogisesti tärkeää on tukea tiedon tuottamiseen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tärkeää oppimisessa on se, mitä oppija tekee ja miten hän kytkee tietojaan ja taitojaan omassa ja sosiaalisessa toiminnassa toisiinsa.
35 Opettajakeskeinen Oppijakeskeinen Opettaja arvioi oppimistuloksia Oppija itse osallistuu oman oppimisensa arvioitiin, jopa arviointiperusteiden suunnitteluun Opettajasta ohjaajaksi, valmentajaksi, suunnanantajaksi, oppimisympäristöjen luojaksi
36 PEDAGOGINEN VUOROVAIKUTUS PEDAGOGINEN VUOROVAIKUTUS Opetus on hyvää, mutta miksi ei tapahdu oppimista? - Pedagoginen vuorovaikutus on aina oppijan ja opettajan kohtaaminen. (esim. sukupuoli, seksuaalisuus, temperamentti, persoona, arvot, ihanteet ja käsitykset.)
37 TEMPERAMENTTI Temperamentti on sana, jolla kuvataan ihmisen yksilöllistä laatua, hänen omanlaistaan tapaansa toimia ja käyttäytyä, mutta se ei ole ihmisen lopullinen käyttäytyminen tai toimintamalli. Sillä viitataan ihmisen jo vauvaiässä ilmaantuviin tunnereaktioihin ja toimintoihin, jotka heijastavat lapselle tunnusomaista ulkoista tyyliä, käyttäytymistapaa, -taipumusta ja valmiutta. Temperamenttia voidaan pitää ihmisen perusorientaationa maailmaan.
38 Temperamenttia voi kuvata henkilön sisäiseksi tutkaksi. Se kertoo siitä, kuinka ihminen tekee sen, mitä hän tekee. Vastaa kysymyksiin miksi ihmiset ovat erilaisia? Miksi he reagoivat samoihin asioihin eri tavoin?
39 Mikä on temperamentin ja lahjakkuuden välinen ero? Temperamentti kertoo siitä, kuinka henkilö toimii. Lahjakkuus kertoo siitä, miten hän suoriutuu annetusta tehtävästä.
40 Temperamenttipiirteet muuttuvat ja painottuvat eri tavoin eri elämänvaiheissa ilmenevät eri vahvuuksilla arvottuvat sosiaalisesti eri tilanteissa
41 Temperamenttitutkimuksen uranuurtajat Alexander Thomas & Stella Chess Temperamenttityypit: 1. Helppo ja joustava temperamentti 2. Vaikea, aktiivinen tai ärhäkkä temperamentti 3. Hitaasti lämpenevä tai varovainen temperamentti
42 Toiminnan taso Aistiherkkyys Häirittävyys Rytmi Temperamenttipiirteet Pysyvyys ja tarkkaavaisuus Lähestymistapa Mieliala Sopeutumiskyky Intensiteetti
43 Liisa Raina & Rauno Haapaniemi Ajattelun laatu Tunnelaatu Tahtolaatu Intuitiivinen Mielikuviin perustava Analysoiva tai käsitteellinen Tunteella reagoiva Yhteydenhakija Tunteen pohjalta toimiva Päättäväinen Arvostava Tekijä
44 Temperamentti antaa perustan persoonallisuuden kehittymiselle. Persoonallisuudessa yhdistyvät temperamentti ja elämänkokemus sekä ympäristön arvopäämäärät ja selviytymiskeinot. Temperamentti taipumuksena ei muutu, mutta sitä seuraava käytös tulee itsekontrollin, tunnesäätelyn ja oman ohjauksen alle. (Cacciatore&Koiso-Kanttila 2008; Keltikangas-Järvinen 2006)
45 Persoonallisuuden kehitykselle on siten tärkeää, millaisia kokemuksia itsestä muodostuu opetus-, ohjaus- ja oppimistilanteissa. Temperamenttiin, kuinka oppilas toimii, liittyvä palaute vaikuttaa oppilaan minäkuvaan ja käsitykseen itsestä oppilaana.
46 Temperamentin ymmärtäminen on lähtökohta ei päämäärä opettajan työvälineenä oppilaan kohtaamisessa mutta myös itsensä kohtaamisessa. Ihmisen on käännyttävä katsomaan itseensä. Ihminen ei tule ympäristöön sopivaksi, jos hän ei tutustu itseensä ja tunne itseään. (Bergson 2000)
47 Millä tavalla opettaja näkee oppilaansa/ opiskelijansa? Millä tavalla hän tukee, ohjaa ja opettaa kyseistä oppilasta/opiskelijaa? Miten hän ohjaa oppilaan/opiskelijan temperamenttia rakentavasti ja suuntaa sinne, missä se tuottaa lisääntyvää itseymmärrystä ja ymmärrystä maailmasta ja toisista niin, että myös oppimistavoitteet saavutetaan?
48 TEMPERAMENTTI JA SUKUPUOLI
49 Tuloksia Koulun odottama tyyli on toisille luontevampaa kuin toisille - Koulu on tyttöystävällisempi (Keltikangas- Järvinen 2007; Lahelma 2009) Suoriutumiseen vaikuttavat monesti toisarvoiset seikat kuten taipumus suhtautua asioihin ja olosuhteisiin = temperamentti (Keltikangas-Järvinen 2007)
50 Tuloksia: Oppilaan arvosanaan vaikuttaa erityisesti opettajan havainto oppilaan temperamentista ja ensisijaisesti vain se käytös oppilaasta, joka kohdistuu opettajaan itseensä. (Keltikangas-Järvinen 2007) Koulussa ei ehkä pärjää paras oppilas. (Keltikangas-Järvinen 2007) Tyttöjä ja poikia arvioidaan erilaisten asteikkojen mukaan. Matematiikassa pojilta vaaditaan tyttöjä enemmän. Äidinkielessä pojat saavat tyttöjä helpommin hyvän arvosanan. (Syrjäläinen & Kujala 2010)
51 Amerikkalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että kouluvaikeuksista kärsivät lapset ovat usein temperamentiltaan hitaasti lämpeneviä ja vaikeudet koulussa usein vaikuttavat myös koulumenestykseen. (Keltikangas-Järvinen 2007) Koulumenestys taas vaikuttaa yksilön sosioekonomiseen asemaan ja sitä kautta sosiaaliseen pääomaan, joka muun muassa muodostuu yksilön koulutuksesta ja psyykkisistä tekijöistä. Sitä kautta temperamentti kantaa jopa yksilön somaattiseen terveyteen. (Keltikangas-Järvinen 2007)
52 Oppilaan temperamenttia koskeva tulkinta opetus, ohjaus- ja oppimistilanteissa saattaa klusteroitua eli saada heijastusvaikutuksia (halo-efekti). (Keltikangas- Järvinen 2007; Alatupa 2007)
53 Opettajat saattavat tulkita tietyt oppilaan temperamenttipiirteet kypsyyden, kiinnostuksen ja motivaation osoituksiksi ja toiset taas kypsymättömyydeksi, vähäiseksi kiinnostukseksi tai motivaation puutteeksi. (Keltikangas-Järvinen 2007) Koulussa arvostetaan menestymistä. Menestyminen koulussa tulkitaan usein johtuvan lapsen älystä, keskittymisestä ja sitkeydestä. (Cacciatore & Koiso-Kanttila 2008) Sinnikkyys ja positiivinen mieliala ovat yhteydessä hyvään koulumenestykseen. (Alataupa 2007)
54 Koulun oppimistehtävät tukevat temperamenttia, jossa korostuvat erityisesti sitkeys ja keskittymiskyky. Sen sijaan fyysinen aktiivisuus ja sosiaalisuus ovat ominaisuuksia, joita ei useinkaan tarvita tehdessä koulun tehtäviä. (Cacciatore & Koiso- Kanttila 2008)
55 Sukupuolittunut temperamentti koulussa Tuloksia: Negatiivinen emotionaalisuus, impulsiivisuus ja häirittävyys ennakoivat matalaa keskiarvoa sekä tytöillä että pojilla. (Keltikangas-Järvinen 2007) Temperamentti saattaa vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti koulumenestykseen. (Komsi 2008) Tytöillä korkea negatiivinen emotionaalisuus on suurempi riskitekijä koulussa kuin pojilla. (Alataupa 2007; Keltikangas-Järvinen 2007)
56 Tuloksia: Tytöt hyötyvät poikia enemmän sopeutuvuudesta, myönteisestä mielialasta ja sinnikkyydestä. (Alataupa 2007; Keltikangas-Järvinen 2007). Koulun toimintakulttuurissa opettajat toimivat tiedostamattaan siten, että he tukevat tytöissä vähäisiäkin koulunkäyntiä tukevia ominaisuuksia herkemmin kuin poikia ja palkitsevat heitä keskinkertaisella tai hyvällä koulumenestyksellä. (Alataupa 2007)
57 OPETUKSEN, OPPIMISEN JA OHJAUKSEN TAVOITETILA? Esteettömyys: Toimintakulttuuri, joka rakentuisi sellaisille rakenteellisille ja pedagogisille ratkaisuille, jotka edistävät oppimista, ohjausta ja opettamista yksilöllisistä eroista huolimatta. Lapsen ja tilanteen luonteen ymmärtäminen lapsen kokemusten kautta, kuunnellen. (Keogh 2003)
58 Vanhemmat eivät koskaan opi, jos lapset ovat aina kilttejä. (Elokuvasta Heinähattu ja Vilttitossu)
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN
Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen
Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen 4.2.2014 Pulkkila-sali, Siikalatvan kunnantalo Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Eija Häyrynen Jaksamisen perusteita Ajatukset ovat mitä sattuu, ihmismieli
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotYksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta
Yksilöt opetuksessa Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä Humanistinen tiedekunta Johdanto Opiskelijat yksilöinä voiko opiskelijoita tyypitellä? Lackner: tyypittelyn
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotLUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA
LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet (1/2) Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden
LisätiedotOPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotOmaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys
1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelma Turussa
Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotINTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotOPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU
OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.
ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotYleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585
Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotLiikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari
Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala
ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotJohdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen
Ajattelun taidot ja oppiminen Johdanto Kun yhteiskunta ja työelämä muuttuvat voimakkaasti, joudumme koulutyössä miettimään entistä tarkemmin, millaisia valmiuksia elämässä tarvitaan. Mitä pitäisi oppia
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotKÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU
KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen
OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten
LisätiedotSEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
Lisätiedot