LIITE 4 UPM Kotkan biojalostamon YVA: Ilmapäästöjen mallinnus 2018

Transkriptio

1 LIITE 4 UPM Kotkan biojalostamon YVA: Ilmapäästöjen mallinnus 2018

2 FM Heimo Vepsä Pöyry Finland Oy, Ympäristötutkimus, Oulu Elektroniikkatie Oulu Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Sisältö LIITTEET 1 1 JOHDANTO 2 2 LAS KENTAMALLI JA LÄHTÖTIEDOT Laskentamalli Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot Laskentahila Tuulitiedot Laitos- ja päästötiedot 6 3 LEVIÄMIS LAS KENNAN TULOKS ET NORM AALITILANTEET Rikkidioksidi (SO 2 ) Typppidioksidi (NO 2 ) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hiilidioksidi (CO 2 ) M aksimipitoisuudet herkissä kohteissa 13 4 YHTEENVETO Mallin lähtötiedot Tulokset Epävarmuuksien arviointi 14 5 LÄHD ELUETTELO 15 LIITTEET Liite 4.1 Liite 4.2 Karttaesitykset ilmapäästöjen leviämisen mallinnustuloksista M allinnetut maksimipitoisuudet herkissä kohteissa

4 2 1 JOHDANTO Tässä raportissa on arvioitu laskentamallin avulla UPM Kymmene Oyj:n Kotkan M ussaloon suunnitteleman Kotkan biojalostamon tehdasalueen ilmapäästöjen vaikutuksia ilman laatuun. Laskennassa huomioitiin piippupäästöt. Suunnitellussa laitoksessa voidaan käyttää erilaisia raaka-aineita fossiilisia polttoaineita korvaavien biopolttoaineiden tuotantoon. Kapasiteetiltaan laitos tuottaa enintään tonnia vuodessa nestemäisiä biopolttoaineita tai -kemikaaleja. Suunnitellut päätuotteet ovat uusiutuva diesel, nafta ja kerosiini. Päätuotteiden lisäksi voidaan valmistaa myös muita nestemäisiä tai kaasumuodossa olevia hiilivetyjä. Sivuvirrat voidaan käyttää prosessissa polttoaineena tai niille etsitään muuta hyötykäyttöä. Laitoksella tullaan kokeilemaan ja käyttämään erilaisia raaka-aineita, jotka voivat olla sekä sovelletaan jätehuoltoa koskevaan toimintaan tietyin kriteerein. YVA-menettelyssä tarkastellaan yhtä toteutusvaihtoehtoa (VE1), jossa laitos tuottaa enintään tonnia vuodessa nestemäisiä biopolttoaineita tai -kemikaaleja. Jalostamon alustava layout ja piippujen sijainti on esitetty karttapohjalla kuvassa 1-1. Kuv a 1-1. Bioj alostamon tehdasalueen alustava layout-suunnitelma. Piippujen sijainnit esitetty punaisella.

5 3 2 LAS KENTAMALLI JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Laskentamalli Ilmapäästöjen laskentamallina on käytetty EPAn (U.S. Environmental Protection Agency) hyväksymää ja ylläpitämää AERM OD-mallia, jonka laskenta perustuu ns. Gaussin leviämisyhtälöihin. Ohjelmisto ja sen ominaisuudet on esitelty yksityiskohtaisemmin verkkosivustolla M alli soveltuu yksi- ja monipiippu- sekä viiva- ja pintalähteiden päästöjen mallintamiseen ja se ottaa huomioon sää- ja maasto-olosuhteet. Leviämismallin perustana on analyyttinen Gaussin jakaumaan perustuva leviämisyhtälö, joka olettaa päästön laimenevan pysty- ja vaakasuunnassa Gaussin jakauman mukaisesti. Jakauman hajontaparametrit arvioidaan erikseen jokaiselle tunnille tuulen nopeuden ja ilmakehän alakerroksen stabiilisuusluokan perusteella. Malliin liittyviä epävarmuustekijöitä Leviämismallilaskelmilla saatavien tulosten luotettavuuteen vaikuttavat malliin syötettävät lähtötiedot sekä itse mallin toiminta. Yleisesti malli kuvaa hyvin keskimääräisiä olosuhteita, ja soveltuu siten parhaiten kuvaamaan ilmiöiden tavanomaista kehittymistä pitkällä aikavälillä. M alliin sisältyy olettamuksia ja yksinkertaistuksia, jotka ovat välttämättömiä mallin toiminnan ja käytettävissä olevien lähtötietojen vuoksi. Ilmalaatumalleilla lasketaan tavallisesti keskipitoisuuksia ja enimmäispitoisuuksia. Laskennan tuloksena saadut keskiarvopitoisuudet edustavat vallitsevaa pitoisuustilannetta pidemmillä ajanjaksoilla. Enimmäispitoisuudet edustavat puolestaan lyhytkestoisempia episoditilanteita, jolloin meteorologinen tilanne on paikallisesti päästöjen laimenemisen ja sekoittumisen kannalta epäedullinen. Huomionarvoista on, että suurimman osan ajasta epäpuhtauspitoisuudet ovat pienempiä kuin korkeimmat hetkelliset pitoisuudet. Leviämismallilaskelmien tuloksiin liittyy epävarmuutta sitä enemmän, mitä lyhyemmän jakson pitoisuusarvoista on kyse. Näin ollen ilmanlaatuvaikutuksia arvioitaessa on suositeltavaa tarkastella vuosiraja-arvoon ja vuorokausiohjearvoon verrannollisia pitoisuustasoja. M allitulosten epävarmuuden pienentämiseksi laskennassa tarkastellaan kolmen vuoden aikajaksoa (yli tarkastelutuntia), jolloin tilastolliset rajaja ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet ovat riittävän edustavia. 2.2 Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot Ilmanlaadun raja-arvot ovat Euroopan unionin sitovimmat ilmanlaatunormit ja ne on säädetty terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Suomen oloissa keskeiset raja-arvot ovat rikki- ja typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo (Taulukko 2-1). M uiden raja-arvojen ylittyminen on mahdollista lähinnä vakavan häiriötilanteen seurauksena teollisuusympäristössä tai hyvin poikkeuksellisissa meteorologisissa olosuhteissa liikenneympäristöissä. M yös kasvillisuuden suojelemiseksi on annettu omat kriittiset tasot. Kasvillisuuden suojelun raja-arvoja tulee soveltaa metsä- ja maaseutualueilla eli niin sanotuilla tausta-alueilla. Käytännössä tausta-alueiden pitoisuudet jäävät Suomessa selvästi näiden raja-arvojen alle. Vuonna 1996 voimaan tulleet kansalliset ohjearvot taustapitoisuuksille ovat ensisijaisesti ympäristöviranomaisten käytössä suunnittelun ja päätöksente-

6 4 on apuvälineenä ja niitä käytetään esimerkiksi päästöjä aiheuttavan toiminnan ympäristölupamenettelyssä. ( viitattu ) Taulukko 2-1. Terv eyshaittoj en ehkäisemiseksi annetut ulkoilman rikki- j a typpidioksidin sekä pienhiukkasten pitoisuuksia koskevat raj a-arvot (Vna 38/2011). Ilmanlaadun ohjearvot ovat raja-arvoja pienempiä, ja niiden sen avulla pyritään ehkäisemään ennakolta ilmansaasteiden aiheuttamia terveysvaikutuksia. Ohjearvot on otettava huomioon suunnittelussa ja niitä sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ympäristölupaharkinnassa. Suomessa voimassa olevat ulkoilman rikkidioksidin, typpidioksidin, pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koskevat ilmanlaadun ohjearvot on esitetty taulukossa 2-2. Taulukko 2-2. Ulkoilman rikki- j a typpidioksidin, pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ja hengitettäv ien hiukkasten pitoisuuksia koskevat ilmanlaadun ohj earvot (Vnp 480/1996). 2.3 Laskentahila Leviämislaskelmat tehtiin laskentahilassa, jonka alueellinen erottelutarkkuus oli tarkimmillaan 150 metriä. Hila ulottui tarkkuudella 300 metriä itä-länsisuunnassa 20,5 km (Siltakylänjoki Summanlahti) ja pohjois-eteläsuunnassa 22,5 kilometriä (Kaunissaari Veikkola). Parempi, 150 metrin tarkkuus, oli itä-länsisuunnassa Huutjärvi- Kuutsalo ja pohjois-eteläsuunnassa M ussalon satama Pihkoo (Kuva 2-1). M aaston

7 5 korkeus laskentahilan kussakin pisteessä saatiin maanmittauslaitoksen 10 metrin korkeusmallista (viite), maanpinnan kitka-arvot (z 0 ) arvioitiin maankäyttötietojen perusteella. Päästöjen oletettiin olevan taulukon 2-4 mukaiset vuoden jokaisena tuntina, jolloin saadaan selville pitoisuudet myös sääolosuhteiltaan epäedullisimmassa tilanteessa. 2.4 Tuulitiedot Kuv a 2-1. Laskentahila (vas.) j a alueen korkeusmalli, ulomman laskentahilan alueellinen erottelutarkkuus on 300 metriä, sisemmän 150 metriä. Laskentahilassa on punaisella merkitty piippuj en sij ainnit. Laskennan säätietona käytettiin Kotka Rankin Ilmatieteenlaitoksen sääasemalla mitattuja arvoja. M ittausasema sijaitsee kohdealueelta noin 7 km eteläkaakkoon. Tuulijakaumat vuosille on esitetty kuvassa 2-2. Yleisin tuulen suunta on länsi ja länsilounas ja tyypillisin tuulen nopeusluokka 5 7,5 m/s (Kuva 2-3). Pohjoistuulia on vähän. Tuulen keskinopeudet eri vuosina ovat 8,5 m/s, 8,8 m/s ja 6,5 m/s.

8 6 Kuv a 2-2. Tuulen suuntaj akaumat (Kotka Rankki) v uosilta 2015, 2016 j a Kuv a 2-3. Tuulen nopeusj akauma (Kotka Rankki) v uosilta 2015, 2016 ja Laitos- ja päästötiedot Ilmapäästömallinnus tehtiin viidelle päästölähteelle, joista jokainen mallinnettiin pistelähteenä. Taulukossa 2-3 on esitetty mallinnuksessa käytetyt tekniset tiedot.

9 7 Taulukko 2-3. Lev iämismallinnuksessa käytetyt tekniset tiedot. Itä Pohjoinen Korkeus Piipun Savukaasun Lähtönopeus Piipun ID Kuvaus korkeus lämpötila halkaisija ETRS-TM35 m m C m/s m H_1400 Hot Oil Heater H_0651 Fractionator Reboiler H_0511 DeWa xing Reactor Feed Heater H_0831 Tubula r Reformer KATTILA Char Boiler M allinnukset tehtiin normaalitilanteen päästömäärillä, jotka vastaavat keskimääräistä ympärivuotista vakiopäästöä. Vakiotilanne mallinnettiin rikkidioksidi-, typpidioksidi-, hiukkas- (PM 10 ) ja hiilimonoksidi- (CO) päästöille. Taulukossa 2-4 on esitetty mallinnuksessa käytetyt päästömäärät. Päästömäärät on esitetty hetkellisenä arvona (g/s). Taulukko 2-4. Lev iämismallinnuksessa käytetyt päästömäärät. Kuvaus NO2 CO PM SO2 g/s g/s g/s g/ s Hot Oil Heater Fractionator Reboiler DeWaxing Reactor Feed Heater Tubular Reformer Char Boiler LEVIÄMIS LAS KENNAN TULOKS ET 3.1 NORMAALITILANTEET Alla on esitetty taulukoituna tehtaan normaalin toiminnan aikaisia mallinnuksen tuloksia suhteessa raja- ja ohjearvoihin rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hengitettävien hiukkaspitoisuuksien osalta. Kaikki lasketut pitoisuudet jakaumakuvina on esitetty myös liitteessä Rikkidioksidi (SO 2 ) M allinnettujen päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet olivat laskentavaihtoehdoissa suurimmillaan noin 4,3 % voimassa olevista ilmanlaadun ohjearvoista ja raja-arvoista. Rikkidioksidipitoisuuksien suhde ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin on esitetty ohessa (Kuva 3-1).

10 8 Kuv a 3-1. Lev iämismallilla laskettujen ulkoilman korkeimpien rikkidioksipitoisuuksien suhde ilmanlaadun terv eysvaikutusperusteisiin ohj e- j a raja-arvoihin. Kuv an y-akselin arv o 100 % kuv aa ohj e- tai raj a-arvotasoa, j ohon pitoisuuksia verrataan. M aanpinnalle syntyvät typpidioksidipitoisuudet olivat kaikilta osin selvästi raja- ja ohjearvoja pienempiä. Suurimmat mallinnetut maanpintatasossa esiintyvät pitoisuudet raja- ja ohjearvoineen on esitetty taulukossa 3-1. Taulukko 3-1. Lev iämismallilaskelmilla saadut ulkoilman rikkidioksidin (μg/m 3 ) maksimiarvot maanpintatasossa. SO 2 raja- tai ohjearvo mallinnettu maksimi Korkein vuosikeskiarvo 20 3) 0,31 Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 80 1) 3,2 Korkein vuorokausiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus 125 2) 3,4 Korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 250 1) 12,0 Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus ) 15,2 1) Ohjearvo 2) Raja-arvo 3) Kriittinen taso Kuvassa 3-2 on esitetty rikkidioksidin (SO 2 ) korkein mallinnettu vuorokausiarvo vuosilta Korkein mallinnettu maanpintapitoisuus on 3,4 μg/m 3 ja toiseksi korkein 3,2 μg/m 3, joka on 4 % vuorokausiohjearvoon verrannollisesta pitoisuudesta 80 μg/m 3 (kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Suurimmat pitoisuudet esiintyvät Kotkansaaren eteläpuolella.

11 9 Kuv a 3-2. Korkein mallinnettu rikkidioksidin vuorokausiarvo vuosina Maksimi 3,4 μg/m 3. Korkeasta piipusta vapautuvat päästöt ehtivät laimentua leviämisen aikana tehokkaasti, jolloin maanpintapitoisuudet jäävät pieniksi. Hyvin korkeiden piippujen tapauksessa päästöt voivat myös ajoittain tietyissä säätilanteissa vapautua sekoituskorkeuden yläpuolelle. Tällöin päästöt eivät vaikuta päästölähteen lähelle syntyviin maanpintapitoisuuksiin. Korkeimmat rikkidioksidin vuosikeskiarvopitoisuudet muodostuivat pääasiassa biojalostamon lähialueelle päästölähteiden koillispuolelle Typppidioksidi (NO 2 ) M allinnettujen päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet olivat laskentavaihtoehdoissa suurimmillaan noin 15,6 % voimassa olevista ilmanlaadun ohjearvoista ja 18,4 % raja-arvoista. Typpidioksidipitoisuuksien suhde ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin on esitetty kuvassa 3-3.

12 10 Kuv a 3-3. Lev iämismallilla laskettujen ulkoilman korkeimpien typpidioksipitoisuuksien suhde ilmanlaadun terv eysvaikutusperusteisiin ohj e- j a raja-arvoihin. Kuv an y-akselin arv o 100 % kuv aa ohj e- tai raj a-arvotasoa, j ohon pitoisuuksia verrataan. M aanpinnalle syntyvät typpidioksidipitoisuudet olivat kaikilta osin selvästi raja- ja ohjearvoja pienempiä. Suurimmat mallinnetut maanpintatasossa esiintyvät pitoisuudet raja- ja ohjearvoineen on esitetty taulukossa 3-2. Taulukko 3-2. Lev iämismallilaskelmilla saadut ulkoilman typpidioksidin (μg/m 3 ) maksimiarvot maanpintatasossa. NO 2 raja- tai ohjearvo mallinnettu maksimi Korkein vuosikeskiarvo 40 2) 0,89 Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 70 1) 9,0 Korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 150 1) 19,4 Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus 200 2) 36,7 1) Ohjearvo 2) Raja-arvo Kuvassa 3-4 on esitetty typpidioksin (NO 2 ) korkein mallinnettu vuorokausiarvo vuosilta Korkein mallinnettu maanpintapitoisuus on 10,9 μg/m 3 ja toiseksi korkein 9,0 μg/m 3, joka on noin 13 % vuorokausiohjearvoon verrannollisesta pitoisuudesta 70 μg/m 3 (kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Suurimmat pitoisuudet esiintyvät Katariinan M eripuiston alueella Kotkansaaressa.

13 11 Kuv a 3-4. Korkein mallinnettu typpidioksidin v uorokausiarvo v uosina Maksimi 10,9 μg/m Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) M aanpinnalle syntyvät hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat kaikilta osin selvästi raja- ja ohjearvoja pienempiä. Kuvassa 3-5 on esitetty hiukkasten (PM 10 ) korkein mallinnettu vuorokausiarvo vuosilta Korkein mallinnettu maanpintapitoisuus on 0,33 μg/m 3 ja toiseksi korkein 0,31 μg/m 3, joka on noin 0,6 % vuorokausiohjearvoon verrannollisesta pitoisuudesta 50 μg/m 3 (kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo, Taulukko 3-3).

14 12 Taulukko 3-3. Lev iämismallilaskelmilla saadut ulkoilman hengitettävien hiukkasten (μg/m 3 ) maksimiarvot maanpintatasossa. PM 10 raja- tai ohjearvo mallinnettu maksimi Korkein vuosikeskiarvo 40 2) 0,10 Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 70 1) 0,31 Korkein vuorokausiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus 50 2) 0,33 1) Ohjearvo 2) Raja-arvo Kuv a 3-5. Korkein mallinnettu hengitettäv ien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvo vuosina Maksimi 0,3 μg/m Hiilidioksidi (CO 2 ) Korkein hiilidioksidin (CO 2 ) mallinnettu pitoisuuden vuorokausiarvo vuosilta on 10,3 μg/m 3 ja toiseksi korkein 8,6 μg/m 3. Korkein tuntiarvo on 34,9 μg/m 3. Hiilimonoksidin (CO) korkein tuntiohjearvo on 20 mg/m 3 ( μg/m 3 ) ja raja-

15 13 arvo terveyden suojelemiseksi (8 tunnin keskiarvo) on 10 mg/ m 3. Korkeimmat mallinnetut tuntipitoisuudet jäävät siis tasolle 0,35 % raja-arvosta. Hiilidioksidin pitoisuuksien jakaumakuvat ovat varsin tarkasti samat kuin typpidioksidin, joten niitä ei ole syytä esittää hiilidioksipitoisuudet ovat 95 prosenttia typpidioksidin pitoisuudesta, vaikka sen päästöt ovat vain 67 prosenttia typen oksidien päästöstä (katso Taulukko 2-4) Maksimipitoisuudet herkissä kohteissa Herkistä kohteista (koulut, sairaalat) on esitetty korkein typpidioksidin tuntiarvo taulukossa 3-4. Muiden muuttujien osalta pitoisuudet on taulukoitu liitteessä 4.2. Kuv a 3-6. Biotuotetehdasta lähinnä sij aitsevat herkät kohteet (koulut j a sairaalat). Biojalostamoa lähinnä olevat herkät kohteet on esitetty kuvassa 3-6. Korkein typpidioksidin tuntipitoisuus vaihtelee kohteissa välillä μg/m 3 eli noin 10 % tuntirajaarvosta. Asetusten mukainen korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus on 200 μg/m 3, joka saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa.

16 14 Taulukko 3-4. Korkein mallinnettu typpidioksidin tuntipitoisuus maanpintasossa erityistä huomiota ansaitsevissa pisteissä. NO2 (μg/m3), korkein tuntiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaari koulu Ammattioppilaitos Koulu Haukkavuori Tiutinen koulu Mussalo koulu Ruonala koulu Karhuvuori koulu Metsola koulu Paimenportti koulu Kolkkala koulu Helilä sairaala Helila koulu Helilä koulu Karhula koulu Malminki ammattikurssikeskus Pihkoo koulu Aittakorpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu YHTEENVETO 4.1 Mallin lähtötiedot 4.2 Tulokset UPM Kymmene Oyj:n Kotkan Mussaloon suunnitteleman biojalostamon ilmapäästöjen vaikutus lähialueen ilmanlaatuun mallinnettiin matemaattisella mallilla, jonka avulla arvioitiin biojalostamon rikkidioksidin, typenoksidien, hengitettävien hiukkasten ja hiilidioksidin leviämistä jalostamon lähistöllä. Leviäminen laskettiin jalostamon suunniteltuja päästötietoja ja vuosien säätietoja käyttäen. M aanpinnassa havaittavat savukaasu- ja hiukkaspitoisuudet rajoittuvat pääosin biojalostamosta muutaman kilometrin etäisyydelle. Normaalitoiminnan aiheuttamat pitoisuudet alittavat selvästi kaikkien mallinnettujen tekijöiden osalta säädetyt raja- ja ohjearvot. 4.3 Epävarmuuksien arviointi M allituloksiin sisältyy säätilanteen, mallilaskennan ja kuormitusten epätarkkuuksista aiheutuvaa epävarmuutta. Koska mallinnettu laitos on vasta suunnitteilla, ei epävarmuuksia pystytä tässä mittauksilla vähentämään. Laskennassa käytetyt säätiedot ovat mitattu avoimelta paikalta läheltä suunniteltua tehdasaluetta, ja edustavat siten hyvin paikallisia olosuhteita. Käytetty laskentamalli on varmistettu mittaustuloksiin muissa käyttökohteissa, joten mallia ja käytettyä laskentamenetelmää pitää tässä sovelluksessa riittävän luotettavana. Kuormitusarvot perustuvat olemassa olevaan teknologiaan, joten kuormitusarvojen voi arvioida olevan lähellä toteutuvia päästöjä. M erkittävimmät epävarmuudet liittyvät todennäköisesti

17 15 hetkittäisiin säätilanteisiin, joita voi esiintyä kun meren ja maan lämpötilaero on suuri ja mallilaskennassa käytetyt oletukset eivät ole voimassa. Lasketut normaalitilanteen savu- ja hajukaasupäästöt ovat kuitenkin selvästi ohje- ja raja-arvojen alapuolella, joten ei ole todennäköistä, että näitä em. ohje- ja raja arvoja normaalitoiminnan aikana ylitettäisiin. 5 LÄHDELUETTELO Ilmatieteen laitos asiantuntijapalvelut. Ilmanlaatu ja Energia, 2015, Finnpulp Oy, Kuopion Sorsasalon nykyisen sellutehtaan ja tulevan sellutehtaan päästöjen leviämislaskelmat. M aanmittauslaitos, 2018, Avoimien aineistojen tiedostopalvelu, tiedot haettu 06/2018, lisenssi ja tietojen haku sivulta

18 NO₂, korkein tuntipitoisuus. Maksimiarvo 36,7 μg/m 3. LIITE 4.1

19 NO₂, toiseksi korkein tuntipitoisuus. Maksimiarvo 30,6 μg/m 3. LIITE 4.1

20 NO₂, korkein vuorokausipitoisuus (2,3,4, 10). Maksimiarvo 10,9 μg/m 3. LIITE 4.1

21 NO₂, toiseksi korkein vuorokausiarvo. Maksimiarvo 9,0 μg/m 3. LIITE 4.1

22 NO₂, korkein kuukausipitoisuus. Maksimiarvo 2,7 μg/m 3. LIITE 4.1

23 SO₂, korkein tuntipitoisuus. Maksimiarvo 15,2 μg/m 3. LIITE 4.1

24 SO₂, toiseksi korkein tuntipitoisuus. Maksimiarvo 12,0 μg/m 3. LIITE 4.1

25 SO₂, korkein vuorokausipitoisuus. Maksimiarvo 3,4 μg/m 3. LIITE 4.1

26 SO₂, toiseksi korkein vuorokausipitoisuus. Maksimiarvo 3,2 μg/m 3. LIITE 4.1

27 SO₂, korkein kuukausipitoisuus. Maksimiarvo 1,0 μg/m 3. LIITE 4.1

28 PM10, korkein tuntipitoisuus. Maksimiarvo 1,5 μg/m 3. LIITE 4.1

29 PM10, toiseksi korkein tuntipitoisuus. Maksimiarvo 1,2 μg/m 3. LIITE 4.1

30 PM10, korkein vuorokausipitoisuus. Maksimiarvo 0,33 μg/m 3. LIITE 4.1

31 PM10, toiseksi korkein vuorokausipitoisuus. Maksimiarvo 0,31 μg/m 3. LIITE 4.1

32 PM10, korkein kuukausipitoisuus. Maksimiarvo 0,10 μg/m 3. LIITE 4.1

33 LIITE 4.2 NO₂ (μg/mᶟ), korkein tuntiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu NO₂ (μg/mᶟ), 2. korkein tuntiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

34 LIITE 4.2 NO₂ (μg/mᶟ), korkein vuorokausiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu NO₂ (μg/mᶟ), 2. korkein vuorokaus iarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

35 LIITE 4.2 NO₂ (μg/mᶟ), korkein kuukausiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

36 LIITE 4.2 SO₂ (μg/mᶟ), korkein tuntiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu SO₂ (μg/mᶟ), 2. korkein tuntia rvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

37 LIITE 4.2 SO₂ (μg/mᶟ), korkein vuorokaus iarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu SO₂ (μg/mᶟ), 2. korkein vuoroka usia rvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

38 LIITE 4.2 SO₂ (μg/mᶟ), korkein kuukaus iarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

39 LIITE 4.2 PM₁₀ (μg/mᶟ), korkein tuntiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu PM₁₀ (μg/mᶟ), 2. korkein tuntiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

40 LIITE 4.2 PM₁₀ (μg/mᶟ), korkein vuorokaus iarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu PM₁₀ (μg/mᶟ), 2. korkein vuorokaus iarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

41 LIITE 4.2 PM₁₀ (μg/mᶟ), korkein kuukaus iarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

42 LIITE 4.2 CO (μg/mᶟ), korkein tuntia rvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu CO (μg/mᶟ), 2. korkein tuntiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

43 LIITE 4.2 CO (μg/mᶟ), korkein vuoroka usia rvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu CO (μg/mᶟ), 2. korkein vuorokausiarvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu

44 LIITE 4.2 CO (μg/mᶟ), korkein kuuka usia rvo ID Kohde X Y Sairaala Kotkansaa ri koulu Amma ttioppila itos Koulu Ha ukkavuori Tiutinen koulu Muss alo koulu Ruonala koulu Ka rhuvuori koulu Metsola koulu Pa imenportti koulu Kolkkala koulu Helilä s airaala Helila koulu Helilä koulu Ka rhula koulu Ma lminki amma ttikurs sikes kus Pihkoo koulu Aitta korpi koulu Veikkola koulu Sunila koulu