Biojalostamon ilmapäästöjen leviämismallinnus
|
|
- Annika Hakala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Biojalostamon ilmapäästöjen leviämismallinnus RAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23205
2 RAPORTTI 1 (12) Vadbäck Hans Sisällysluettelo 1 Johdanto Ilmapäästöjen leviämisen mallinnus Leviämismalli Taustapitoisuus ja kaukokulkeutuminen Reseptoriverkosto Biojalostamon päästöt (pistelähteet) PM10-päästöt (Hiukkaset) NOx-päästöt Laskentamallin epävarmuus Johtopäätökset Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Liite 9: Liite 10: Liite 11: Liite 12: Biojalostamo 1, PM10-hiukkaspitoisuuksien kalenterivuosipitoisuus (µg/m³) Biojalostamo 1, PM10-hiukkaspitoisuuksien korkein vuorokausipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot 1&2, PM10-hiukkaspitoisuuksien kalenterivuosipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot 1&2, PM10-hiukkaspitoisuuksien korkein vuorokausipitoisuus (µg/m³). Biojalostamo 1, NO2-pitoisuuksien kalenterivuosipitoisuus 2011 (µg/m³) Biojalostamo 1, NO2-pitoisuuksien korkein vuorokausipitoisuus (µg/m³) Biojalostamo 1, NO2-pitoisuuksien korkein tuntipitoisuus (µg/m³) Biojalostamo 1, NO2-pitoisuuksien 19. korkein tuntipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot 1&2, NO2-pitoisuuksien kalenterivuosipitoisuus 2011 (µg/m³) Biojalostamot 1&2, NO2-pitoisuuksien korkein vuorokausipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot 1&2, NO2-pitoisuuksien korkein tuntipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot 1&2, NO2-pitoisuuksien 19. korkein tuntipitoisuus (µg/m³) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki
3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 2 (12) Biojalostamon ilmapäästöjen leviämismallinnus 1 Johdanto Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee mahdollisten biojalostamoyksiköiden sekä bioterminaalin sijoittumista Lieksan Kevätniemen teollisuusalueelle. Hanke on osa laajempaa suunnitelmaa Lieksan metsäklusterin vahvistamisesta, johon kuuluu mm. Kevätniemen alueen tie- ja raideverkon uudistaminen. Hankkeen ympäristövaikutuksia tarkastellaan ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain mukaisessa arviointimenettelyssä. YVA-ohjelman mukaiset hankkeen toteutusvaihtoehdot ovat: 1-vaihtoehto: Kevätniemeen sijoitetaan yksi biojalostamo ( t/a bioöljyä) sekä bioterminaali 2-vaihtoehto: Kevätniemeen sijoitetaan kaksi biojalostamoa ( t/a bioöljyä) sekä bioterminaali YVA-ohjelman mukaan biojalostamon päästöt ilmaan syntyvät kuivausrummusta. Kattilassa muodostuva savukaasu ja lauhduttimen kondensoimatonosa eli ns. sivutuotekaasu ohjataan kuivuriin ja puhdistetaan märkäpesurilla ennen piippua. Päästöt ilmaan koostuvat pääosin puuperäisestä hiilidioksidista sekä vähäisissä määrin savu- ja hajukaasuista. Savukaasut sisältävät alhaisia pitoisuuksia hiilimonoksidia, typen ja rikin oksideja. Lisäksi prosessista voi päästä ilmaan kaasuja esim. varoventtiileistä tai löysistä laippaliitoksista. Tällaiset päästöt ovat määrältään huomattavasti pienempiä ja vain hetkellisiä, mutta ovat koostumukseltaan sivutuotekaasun kaltaista ja voivat sisältää pieniä määriä raskaampia bioöljyn komponentteja. Myös prosessin sivutuotteena syntyvän tuhkan käsittelystä voi aiheutua pienhiukkaspäästöjä ilmaan. Ilmapäästöjen suuruutta arvioidaan laitetoimittajilta saatavien tietojen perusteella. Selostusvaiheessa esitetään arviot laitoksen päästömääristä (typenoksidit, hajukaasut ja hiukkaspäästöt). Vaikutuksia ilmanlaatuun arvioidaan leviämismallien avulla asiantuntija-arviona. Tässä raportissa on arvioitu ilmapäästöjen leviämislaskelmien avulla suunnitellun toiminnan vaikutuksia lähialueen ilmanlaatuun. Leviämislaskelmissa on huomioitu ainoastaan biojalostamon vaihtoehtojen aiheuttamat päästöt ja lisäykset ilmanlaadun nykytilaan. Suunnitellun toiminnan vaikutusta ilmanlaatuun on arvioitu kahdessa eri mittakaavassa (1 ja 2 laitosta). Typpidioksidin (NO2) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) päästöjen vaikutusta lähialueen ilmanlaatuun arvioitiin nykytilanteessa ja suunnitelluissa tilanteissa leviämislaskelmien avulla. Laskennassa tarkasteltiin tunti-, vuorokausi- ja vuosipitoisuuksia maanpinnan tasolla ja niitä verrattiin ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin. Leviämislaskennassa käytettiin Green Fuel Nordic Oy:lta saatuja lähtötietoja ja reaalisäädataa Lieksan Lampelan sääasemalta vuosilta
4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 3 (12) Ilmapäästöjen leviämisen mallinnus 2.1 Leviämismalli Leviämismallilaskennat suoritettiin EPA:n leviämismallikokoelmaan ISC-AERMOD kuuluvalla Industrial Source Complex Short Term (ISCST3) leviämismallilla. Malli on yleisesti käytössä USA:ssa ja Euroopassa epäpuhtauksien leviämislaskennassa. Käytetty laskentamalli soveltuu yksi- ja monipiippu- sekä viiva- ja pintalähteiden päästöjen leviämisen arviointiin. Malli soveltuu käytettäväksi sekä kaasumaisten epäpuhtauksien, että leijuvan pölyn leviämisen mallintamiseen. Laskenta etenee tunnin aika-askeleella kunnes koko meteorologisten tietojen aikasarja ja tuntipitoisuudet on käyty läpi. Leviämismallinnuksessa käytetyt sääaineistot perustuvat Lieksan Lampelan sääaseman tarkkailutietoihin vuodelta Kuva 1. Lieksan Lampelan sääaseman kuukausittaiset tuulen nopeuden ja suunnan jakaumat vuonna 2011.
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 4 (12) Mallin avulla voidaan laskea tarkastelualueen havaintopistejoukkoon korkeimmat tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet aluejakaumakuvina eri aikakausien säätiedot huomioiden. Lisäksi voidaan laskea erilaisia tilastollisia määrittelyjä, kuten toiseksi korkeimmat pitoisuudet, tunti- tai vuorokausiarvojen mediaani tai erilaisia prosenttipisteitä. 2.2 Taustapitoisuus ja kaukokulkeutuminen Mallinnukset tehtiin typenoksidien (NO 2, NOx) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) ilmanlaadun raja- ja ohjearvojen vertailupitoisuuksiin. Laskentamalliin ei lisätty taustapitoisuuksia eikä kaukokulkeuman osuutta. Typen oksidien taustapitoisuuden oletetaan sisältyvän mallin lähtötietojen epävarmuuden sisään. Lieksaa lähinnä oleva typen oksidien taustapitoisuuden mittausasema sijaitsee Kuusamossa. Ilmatieteen laitoksen kaasumaisen typpidioksidin pitoisuuden aikasarja Kuusamon Oulangan taustaasemalla on katkonainen mittauksissa esiintyneiden vaikeuksien vuoksi. Typpidioksipitoisuuden aikasarjassa ei ole havaittavissa selkeää laskusuuntausta, vaan pitoisuudet ovat vaihdelleet aaltomaisesti luvulla typpioksidin pitoisuudet ovat kuitenkin olleet keskimäärin alhaisemmalla tasolla kuin 1990-luvulla. Vuonna 2006 Kuusamon tausta-asemalla havaittiin hieman korkeampi typpidioksidin pitoisuus kuin 2000-luvulla keskimäärin (Kuva 2). Kuva 2. Typpidioksidin pitoisuus typpenä (µgn/m3) ilmassa Kuusamon tausta-asemalla vuosina , vuosikeskiarvot (Salmi 2011a). Typpidioksidin taustapitoisuuden vuosikeskiarvo Kuusamossa viime vuosikymmenellä oli noin 0,3 µg/m³ mikä katsotaan vastaavan kaukokulkeumaa. PM10 taustapitoisuuksia ei tausta-asemalla ole mitattu. Päästölaskentaan ei ole valittu kaupunkiparametreja, koska teollisuus-, liike- ja tiiviit asutusalueet kattavat alle puolet päästölähteistä säteellä olevasta pinta-alasta. Maaston korkeuserot ja voimalaitosalueen korkeimmat rakenteet on otettu huomioon laskennassa. Maanpinnan korkeudet perustuvat maanmittauslaitoksen toimittamiin korkeusarvoihin, joista laskennan lähtötiedoiksi on syötetty arvot 100 metrin välein. Ilmapäästöjen leviämisen tarkastelussa käytetyn 100 ²:n laajaa aluetta, jossa XYZkoordinaatiston hilaväli on ollut 100 metriä.
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 5 (12) NO 2 -pitoisuuksiin vaikuttavat ilmakemialliset reaktiot, joiden kuvaamiseen on käytetty ohjelmistoon liitettyä PVMRM-mallia. Käytännössä NOx-päästö on piipusta ulos tullessaan lähes kokonaan (90 %) NO:ta, jonka hapettuminen edelleen NO 2 :ksi tapahtuu vähitellen vallitsevista olosuhteista riippuen. Laskennoissa ei mallinnettu typenoksidipäästöjen muutuntaa typpimonoksidista typpidioksidiksi, vaan typenoksidien päästöt laskettiin typpioksidina. Käytössä olleesta sääaineistosta on valittu se, jonka arvioitiin parhaiten kuvaavan tarkastelualeen tilannetta. Leviämismallinnuksessa käytetty sääaineisto on Liekan Lampelan sääasemalta v Pitoisuuksiin vaikuttavien tekijöiden arvioidaan olevan kohtuullisella tarkkuudella tarkastelualuetta kuvaavia (sääasema on suhteellisen lähellä päästölähdettä). Sään vaihtelusta johtuvaa epävarmuutta on laskennassa vähennetty tarkastelemalla pitoisuuksia vuoden 2011 jokaisen tunnin keskimääräisellä sääaineistolla. Käytännössä ilmakemiallisten reaktioiden mallintaminen on melko monimutkaista ja malli yksinkertaistaa todellisuutta. Käytännössä pitoisuuksien alueellinen jakautuminen ja esimerkiksi suurimpien pitoisuuksien esiintymispaikka vaihtelevat säätilanteen mukaan. Toisaalta mallinnuksella haetaankin pitoisuuksien suuruusluokkaa, joita voidaan verrata pitoisuuksille annettuihin raja- ja ohjearvoihin. Ohjearvot on otettava huomioon suunnittelussa ja niitä sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupaharkinnassa. Ohjearvojen soveltamisen avulla pyritään ehkäisemään epäpuhtauksien aiheuttamia terveysvaikutuksia. Tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennakolta hyvän suunnittelun avulla. Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja ne määrittelevät ilmansaasteille sallitut korkeimmat pitoisuudet. Raja-arvot ovat samat kaikissa EU-maissa. Nykyisin voimassa olevat rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuuden ohjearvot (Vnp 480/1996) ovat esitetty seuraavassa taulukossa, (Taulukko 1). Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvo sekä hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausikeskiarvo voi ohjearvomäärittelyjen mukaan ylittää yhden kerran kuukaudessa taulukossa esitetyn vuorokausiohjearvon. Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti kuukauden jaksolla olla suurempia kuin taulukon tuntiohjearvo. Taulukko 1. Valtioneuvoston päätöksen (480/1996) ilmanlaadun ohjearvot alueille missä asuu tai oleskelee ihmisiä. Ohjearvo Ilman epäpuhtaus (µg/m 3 ) Tilastollinen määrittely Rikkidioksidi (SO 2) Typpidioksidi (NO 2) 80 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 250 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 150 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Hiukkaset (PM10) 70 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Terveysvaikutukseltaan haitallisempia ovat pienet hiukkaset, joista ns. hengitettäville hiukkasille (PM10, PM=Particulate Matter) on annettu ohjearvo.
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 6 (12) Valtioneuvoston asetuksessa (Vna 38/2011) annetut EU:n ilmanlaadun direktiivin (2008/50/EY) mukaiset rikkidioksidia, typpidioksidia, typen oksideja ja hengitettäviä hiukkasia (PM10) koskevat raja-arvot on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2. Valtioneuvoston asetuksen (38/2011) ilmanlaadun raja-arvot alueille missä asuu tai oleskelee ihmisiä eivät saa ylittää seuraavia rajaarvoja: Aine Rikkidioksidi (SO 2) Typpidioksidi (NO 2) Hiukkaset (PM 10) Keskiarvon laskentaaika Raja-arvo µg/m 3 (293 K, 101,3 kpa) Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodes sa (vertailujakso) Ajankohta, josta lähtien raja-arvot ovat olleet voimassa 1 tunti tuntia tunti kalenterivuosi tuntia kalenterivuosi Lyhytaikaisissa (tunti- tai vrk-keskiarvoissa) sallitaan tietty määrä ylityksiä kalenterivuoden aikana epäpuhtaudesta riippuen. Esim. PM10 hiukkasten osalta sallitaan 35 vuorokausikeskiarvon raja-arvoylitystä, kun taas NO2:n tuntiraja-arvon ylityksiä sallitaan kalenterivuodessa 18 kappaletta. Ilmanlaatuindeksi Suomen oloihin sovitettu ilmanlaatuindeksi (Ilmanlaatuportaali, on YTV:n kehittämä ja ylläpitämä. Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa. Sen avulla ilmanlaatu kullakin mittausasemalla voidaan tiivistää havainnolliseen väriasteikkoon ja laatusanoihin hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Indeksi on tunneittain mittausasemalle laskettava vertailuluku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Ilmanlaatuindeksi saadaan siis tuntipitoisuuksien perusteella, (Taulukko 3). Taulukko 3. Ilmanlaatuindeksin yhteys vaikutuksiin sekä SO2-, NO2- ja PM10- tuntipitoisuutta (µg/m³) vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Ilmanlaatu *) Terveys-vaikutukset Muut vaikutukset SO2 NO2 PM10 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä <20 <40 <20 TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITTÄIN HUONO Hyvin epä-todenäköisiä Epätodennäköisiä Mahdollisia herkillä ihmisillä Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus- ja materi-aalivaikutuksia pitkällä aika välillä Selviä kasvillisuus- ja materi-aalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus- ja materiaali-vaikutuksia pitkällä aikavälillä >350 >200 >200 *) Ilmanlaatuindeksin määrittämiseksi kullekin mitattavalle yhdisteelle lasketaan ensin pitoisuuksien tuntikeskiarvoista ali-indeksi. Ali-indekseistä korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon. Ilmanlaatuindeksin laskennassa voidaan ottaa huomioon rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2.5), otsonin (O3), hiilimonoksidin (CO) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet.
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 7 (12) Reseptoriverkosto Biojalostamon ilmapäästöjen leviämistä ja ulkoilmapitoisuuksien muodostumista tarkasteltiin havaintopistejoukossa, joka ulottui noin 5 :n säteelle laitoksesta (10x10 ) ja pitoisuudet normitettiin olosuhteisiin olosuhteisiin 20C ja kpa. Reseptoripisteet sijoitettiin 100 m:n välein ja niiden korkeusasemat huomioitiin (korkeusmalli). Laskentamallin reseptoriverkostoa (x,y,z) havainnollistaa seuraava kuva, (Kuva 3). Reseptoripisteiden xyz-koordinaatit laadittiin maastotietokannan perusteella. Biojalostamo E Laskentaverkosto EEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE Kuva 3. Reseptoriverkosto 10 x 10 ja 100 metrin hila väli.
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 8 (12) Biojalostamon päästöt (pistelähteet) Biojalostamon päästölaskentamallin päästötiedot perustuvat Green Fuel Nordic Oy:n luovuttamiin tietoihin, (Taulukko 4). Yhden biojalostamon päästöjen leviämislaskelmissa poistokanavan korkeutena maanpinnasta käytettiin 40 metriä. Taulukko 4. Biojalostamon savukaasupäästöjen leviämislaskennoissa käytettyjä lähtötietoja. Päästölähde [MW] Polttoaine Polttoaineteho Poistokaasun lämpötila [ C] Poistokaasun virtausnopeus [m/s] NO2- päästö [g/s] PM10 päästö [g/s] Biojalostamo 1 Puuhiili & biokaasu ,6 1,0 Biojalostamo 2 Puuhiili & biokaasu ,6 1,0 Biojalostamon pistelähteiden leviäminen on laskettu vuoden 2011 säähavaintojen perusteella. Laskennoissa laitokset toimivat jatkuvatoimisesti 24/7. Liitteissä 1-10 biojalostamon aiheuttamat ilmapäästöjen leviämisen aluejakaumakuvat ovat verrannolliset ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Ohjearvot ovat luonteeltaan suosituksia ja niitä voidaan käyttää mm. kaavoituksen ja muun aluesuunnittelun apuna PM10-päästöt (Hiukkaset) Pistelähteiden PM10-päästöjen eli ns. hengitettävien hiukkasten leviäminen laskettiin seuraaviin vertailuohjearvoihin: PM10-vuorokausipitoisuuden ohje-arvo: 70 µg/m³, kk vrk 2.korkein vrk. PM10-vuorokausipitoisuuden raja-arvo: 50 µg/m³, v h 36.tunti PM10-kalenterivuoden raja-arvo: 40 µg/m³ Biojalostamon päästötiedot ovat pääsääntöisesti ilmoitettu kokonaispölynä, joten kaikki päästöt eivät ole PM10-hiukkaskokoluokkaa. Laskennassa tilannetta on kuitenkin yksinkertaistettiin siten, että kaikki hiukkaspäästöt (100 %) oletettiin olevan PM10- kokoluokkaa, minkä vuoksi pistepäästöjen PM10-päästöt ovat hieman yliarvioitu. Tyypillisesti voimalaitosten kohdalla sähkösuodatuksen jälkeen kokonaishiukkasmäärästä noin % on PM10-hiukkaskokoluokassa (<10 µm). Biojalostamo 1 Korkeimmat vuorokausiohje-arvoihin verrannolliset hiukkaspitoisuudet asettuvat noin 0,5 :n etäisyydelle biojalostamosta pohjoiseen. Pistelähteen aiheuttamat pitoisuudet ovat korkeimmillaan noin 5 % vrk-ohjearvosta (3,6 µg/m³).
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 9 (12) Korkeimmat kalenterivuoden raja-arvoihin verrannolliset hiukkaspitoisuudet asettuvat noin 0,5 :n etäisyydelle biojalostamosta pohjoiseen. Pistelähteen aiheuttamat pitoisuudet ovat korkeimmillaan noin 1 % kalenterivuoden raja-arvosta (0,4 µg/m³). Biojalostamo Korkeimmat vuorokausiohje-arvoihin verrannolliset hiukkaspitoisuudet asettuvat noin 0,5 :n etäisyydelle biojalostamosta pohjoiseen. Pistelähteiden aiheuttamat pitoisuudet ovat korkeimmillaan noin % vrk-ohjearvosta (12-14 µg/m³). Korkeimmat kalenterivuoden raja-arvoihin verrannolliset hiukkaspitoisuudet asettuvat noin 0,5 :n etäisyydelle biojalostamosta pohjoiseen. Pistelähteiden aiheuttamat pitoisuudet ovat korkeimmillaan noin 3 % kalenterivuoden raja-arvosta (1,2-1,3 µg/m³). Taulukko 5. Leviämismallinnuksen arvioidut hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet [µg/m³] 2 metrin korkeudella maapinnantasosta, kun laskelmissa on huomioitu yhden ja kahden biojalostamon savukaasupäästö. Pitoisuudet Biojalostamon savukaasupäästöjen leviämislaskennoissa käytettyjä lähtötietoja. Tilastollinen määritys (OA=ohjearvo, RA=raja-arvo) PM10 vertailu-arvo [µg/m³] PM10 Biojalostamo 1 [µg/m³] PM10 Biojalostamo 1&2 [µg/m³] Kuukauden toiseksi suurin vuorokausi-arvo (OA) 70 3, Vuoden 36. korkein vuorokausiarvo (RA) 50 3, Kalenterivuosikeskiarvo (RA) 40 0,4 1,2-1, NOx-päästöt Typen oksidipäästöjen leviäminen laskettiin seuraaviin vertailuohjearvoihin: NO 2 -tuntipitoisuuden ohje-arvo: 150 µg/m³, kk h 99 prosenttipiste NO 2 -vuorokauden ohje-arvo: 70 µg/m³, kk vrk 2. korkein vrk NO 2 -tuntipitoisuuden raja-arvo: 200 µg/m³, v h 19.tunti NO 2 -kalenterivuoden raja-arvo: 40 µg/m³
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 10 (12) Biojalostamo 1 Korkeimmat tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet asettuvat biojalostamon pohjoispuolelle noin 0,6 :n etäisyydelle laitoksesta. Biojalostamon aiheuttamat pitoisuudet ovat korkeimmillaan noin % tuntiraja-arvosta (55-58 µg/m³) ja noin % vrk-ohjearvosta (20-22 µg/m³). Biojalostamon korkeimmat kalenterivuoden raja-arvoihin verrannolliset NO2-pitoisuudet asettuvat noin 0,5 :n etäisyydelle biojalostamosta pohjoiseen. Pistelähteen aiheuttamat pitoisuudet ovat korkeimmillaan noin 5 % kalenterivuoden raja-arvosta (2,0-2,2 µg/m³). Typpidioksidin tuntipitoisuuden ilmanlaadun raja-arvo on 200 µg NO 2 /m³ ja ainoastaan 18 tuntina vuodessa saa ylittää raja-arvon. Biojalostamo Korkeimmat tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet asettuvat biojalostamoiden lähialueille noin 0,6 :n etäisyydelle laitoksesta. Pistelähteiden aiheuttamat pitoisuudet ovat korkeimmillaan noin % tuntiraja-arvosta ( µg/m³) ja noin % vrk-ohjearvosta (43-51 µg/m³). Vuoden 19. korkeimmat tuntipitoisuudet ovat typen oksidipitoisuudet Typpidioksidin tuntipitoisuuden ilmanlaadun raja-arvo on 200 µg NO2/m³ ja ainoastaan 18 tuntina vuodessa saa ylittää raja-arvon. Biojalostamoiden korkeimmat kalenterivuoden raja-arvoihin verrannolliset NO2- pitoisuudet asettuvat noin 0,5 :n etäisyydelle biojalostamosta pohjoiseen. Pistelähteen aiheuttamat pitoisuudet ovat korkeimmillaan noin % kalenterivuoden raja-arvosta (4,2-4,8 µg/m³). Taulukko 6. Leviämismallinnuksen arvioidut typenoksidien (NO2) pitoisuudet [µg/m³] 2 metrin korkeudella maapinnantasosta, kun laskelmissa on huomioitu yhden ja kahden biojalostamon savukaasupäästö. Pitoisuudet Biojalostamon savukaasupäästöjen leviämislaskennoissa käytettyjä lähtötietoja. Tilastollinen määritys (RA=raja-arvo) NO2 vertailu-arvo [µg/m³] NO2 Biojalostamo 1 [µg/m³] NO2 Biojalostamo 1&2 [µg/m³] Vuoden 19. korkein tuntiarvo (RA) Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo (OA) Kalenterivuosikeskiarvo (RA) 40 2,0-2,2 4,2-4,8
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 11 (12) Laskentamallin epävarmuus Yleisellä tasolla leviämismallinnuksen tulosten epävarmuus riippuu arviolta seuraavista osatekijöistä: päästödatan epävarmuus (10-30%) sääaineiston (tuulen nopeus ja suunnan) epävarmuus sekä ilmakemialliset reaktiot (10-30 %) aineistojen ajallinen edustavuus (10-30%) maaston korkeusolosuhteet ja kasvillisuuden vaikutus (10-20%) Leviämismallinnuksessa lopullisen tuloksen luotettavuus yksittäisessä pisteessä on 10-50% kukin yksittäisen tuntipitoisuuden osalta, mutta edustavuus paranee pitempiä aikapitoisuuksia laskettaessa.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 12 (12) Johtopäätökset Työssä tarkasteltiin biojalostamon ilmapäästöjen aiheuttamia vaikutuksia ilmanlaatuun. Lieksan seudun muiden ulkopuolisten päästölähteiden aiheuttamia taustapitoisuuksia ei työssä laskettu ainoastaan ns. kaukokulkeuma otettiin huomioon typpidioksidipitoisuuksien määrityksissä. Leviämismallilaskelmien tuloksina saatiin aluejakaumakuvat typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksista. Yhden biojalostamon normaalitoiminnan aiheuttamat korkeimmat raja-arvoihin verrannolliset NO2-pitoisuuslisät ovat % tunnin raja-arvosta ja 5 % kalenterivuoden raja-arvosta. Leviämislaskelmin arvioidut hengitettävien hiukkasten (PM10) korkeimmat vuorokausipitoisuudet ovat noin 5 % vuorokauden ohjearvosta ja noin 1 % kalenterivuoden raja-arvosta. Kahden yhtä aikaa toimivan biojalostamon savukaasupäästöjen yhteisvaikutuksen korkeimmat NO2-pitoisuudet olivat % tunnin raja-arvosta ja % kalenterivuoden raja-arvosta. PM10-pitoisuudet olivat korkeimmillaan % vuorokauden ohjearvosta ja 3 % kalenterivuoden raja-arvosta. Kalenterivuoden arvot alittavat selvästi raja- ja ohjearvopitoisuudet suunnitelluissa tilanteissa. Biojalostamon päästöjen korkeimmat arvot sijaitsevat alle 1 etäisyydellä päästölähteen sijainnista, mikä johtuu melko matalasta päästökorkeudesta (40 m). Lähiseudun muut energia- tai tuotantolaitosten aiheuttamat ilmapäästöt ei ole mallinnettu tässä työssä. Lähiseudun merkittävimpiin pistepäästölähteisiin kuuluu Vapo Oy:n Kevätniemen voimalaitos, jolle Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan Dnro PKA-2004-Y-211, jota on muutettu annetulla päätöksellä PKA-2008-Y-131. Lupapäätöksen mukaan suurin voimalaitoksen toiminnasta alueen ilman laatuun aiheutuva vaikutus johtuu KPA-leijukattilasta (34 MW). Vuoden 1993 ympäristölupahakemuksen yhteydessä ko. kattilan päästöjen vaikutusta arvioitiin Ilmatieteen laitoksen kehittämällä nomogrammilla (Ilmatieteen laitoksen raportteja 1989:1). Laskelmien mukaan kattilan päästöistä aiheutuvat maksimipitoisuudet esiintyvät noin 600 metrin etäisyydellä laitoksesta. Laitoksen aiheuttamat ilman typpidioksidipitoisuuden suurimman tuntipitoisuuden arvioitiin olevan noin 30 µg/m3. Hiukkasten osalta todetaan, että lähtökohtaisesti teollisuusalueelle sijoittuvalla, peruskuormakattilan osalta tehokkaasti hiukkasia savukaasuista poistavalla sähkösuodattimella varustetulla laitoksella ei ole arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia ympäristön ilman hiukkaspitoisuudelle. FCG Finnish Consulting Group Oy Jakob Kjellman Toimialajohtaja, MMT Hans Vadbäck Projektipäällikkö, ins.
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 1 Liite 1: Biojalostamo 1, PM10-hiukkaspitoisuuksien kalenterivuosipitoisuus (µg/m³). Huom. Raja-arvo 40 µg/m³, eli 100 kertaa korkeampi kuin esitetty 0,40 µg/m³ taso. Biojalostamo " " " " " 0.40 >
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 2 Liite 2: Biojalostamo 1, PM10-hiukkaspitoisuuksien korkein vuorokausipitoisuus (µg/m³). Biojalostamo " " " " " " 50 >
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 3 Liite 3: Biojalostamot 1&2, PM10-hiukkaspitoisuuksien kalenterivuosipitoisuus (µg/m³). Huom. Raja-arvo 40 µg/m³, eli 100 kertaa korkeampi kuin esitetty 0,40 µg/m³ taso. Biojalostamot " " " " " 0.40 >
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 4 Liite 4: Biojalostamot 1&2, PM10-hiukkaspitoisuuksien korkein vuorokausipitoisuus (µg/m³). Biojalostamot " 5-10 " " " " " 50 >
18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 5 Liite 5: Biojalostamo 1, NO2-pitoisuuksien kalenterivuosipitoisuus (µg/m³) Biojalostamo " 1-5 " 5-10 " " " " 40 >
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 6 Liite 6: Biojalostamo 1, NO2-pitoisuuksien korkein vuorokausipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot " " " " " " " 70 >
20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 7 Liite 7: Biojalostamo 1, NO2-pitoisuuksien korkein tuntipitoisuus (µg/m³) Biojalostamo" 25-50" " " " 200 >
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 8 Liite 8: Biojalostamo 1, NO2-pitoisuuksien 19. korkein tuntipitoisuus (µg/m³) Biojalostamo" 25-50" " " " 200 >
22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 9 Liite 9: Biojalostamot 1&2, NO2-pitoisuuksien kalenterivuosipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot" 1-5" 5-10" 10-20" 20-30" 30-40" 40 >
23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 10 Liite 10: Biojalostamot 1&2, NO2-pitoisuuksien korkein vuorokausipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot " " " " " " " 70 >
24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 11 Liite 11: Biojalostamot 1&2, NO2-pitoisuuksien korkein tuntipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot " 25-50" " " " 200 >
25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (1) Liite 12 Liite 12: Biojalostamot 1&2, NO2-pitoisuuksien 19. korkein tuntipitoisuus (µg/m³) Biojalostamot" 25-50" " " " 200 >
Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli
1(24) Laatijat Tarkastanut / pvm Arto Heikkinen Annika Tella / 17.4.2019 Jakelu Hyväksynyt / pvm Vantaan Energia Oy Timo Laakso / 17.4.2019 Vantaan Energia Oy Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli
Lisätiedot1 (15) Arto Heikkinen
1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
Lisätiedotmaaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
Lisätiedottammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi
Lisätiedotmarraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla
Lisätiedotmaaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
Lisätiedotsyyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
Lisätiedotheinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotHELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.
HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotAKKUKEMIKAALITEHTAAN JA LÄMPÖLAITOKSEN PÄÄS- TÖJEN LEVIÄMINEN TERRAFAME OY
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.9.2018 AKKUKEMIKAALITEHTAAN JA LÄMPÖLAITOKSEN PÄÄS- TÖJEN LEVIÄMINEN TERRAFAME OY AKKUKEMIKAALITEHTAAN JA LÄMPÖLAITOKSEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN
LisätiedotLAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005
LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen
LisätiedotVT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011
16 3T-10 VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 Ilmanlaatuselvitysten yhteenveto Mikko Inkala, Pöyry Finland Oy Katja Lovén, Ilmatieteen laitos 1 Tausta ja tavoitteet
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
LisätiedotKAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004
KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin
LisätiedotYIT INFRA OY KIILAN KIERTOTALOUSKESKUKSEN YVA-HANKKEEN ILMAPÄÄSTÖJEN SELVITYS. YIT Infra Oy. Raportti Vastaanottaja.
Vastaanottaja YIT Infra Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.9.2018 YIT INFRA OY KIILAN KIERTOTALOUSKESKUKSEN YVA-HANKKEEN ILMAPÄÄSTÖJEN SELVITYS YIT INFRA OY KIILAN KIERTOTALOUSKESKUKSEN YVA-HANKKEEN
LisätiedotLahden pistelähteiden ja liikenteen typenoksidipäästöjen leviäminen v ja v / Enwin Oy
Lahden pistelähteiden ja liikenteen typenoksidipäästöjen leviäminen v. 2003 ja v. 2020 16.1.2006 / Enwin Oy Mallinnus Pistelähteiden päästötiedot v. 2003 Nykyliikenne NYKY 2000 v. 2000 liikennemäärätiedot,
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotValtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla. Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset
Valtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset VALTATIE 7 RASKAAN LIIKENTEEN ETÄODOTUSALUEEN RAKENTAMINEN VAALIMAALLA LIIKENTEEN
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli
LisätiedotYHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI
Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2015
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3
LisätiedotKalevanrinteen asemakaava-alueiden 8477 ja 8478 laskennallinen tarkastelu ilman typpidioksidipitoisuuksista
Kalevanrinteen asemakaava-alueiden 8477 ja 8478 laskennallinen tarkastelu ilman typpidioksidipitoisuuksista 12.6.2013 ID: 739 026 WSP Finland Oy 2 (11) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 3 2 Lähtötiedot
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2013
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli
LisätiedotRIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS
RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS LYHENNELMÄ Valo kuva : Sky Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2011 Foto Riihimäen
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
LisätiedotJakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman
1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen
LisätiedotRAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015
RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2
LisätiedotMATALAMAAN KIVIAINEKSEN OTTOALUEEN PÖLYVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LEVIÄMISLASKELMIN
Leviämislaskelma 1 (14) Tilaaja: Geopudas Oy Hannu Vehkaperä Laakeritie 9 90630 OULU Käsittelijä: Janne Nuutinen Symo Oy Oppipojankuja 6 70780 KUOPIO MATALAMAAN KIVIAINEKSEN OTTOALUEEN PÖLYVAIKUTUSTEN
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3
LisätiedotIHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE
IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi Mikko Savolahti SYKE 24.11.2017 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli
LisätiedotPISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.1.2010 PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS TYPPIDIOKSIDIN OHJEARVOT ASEMAKAAVAT NRO 8256, 8309, 8310 JA 8048 PISPALAN
LisätiedotHarjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014
Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotKuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.
LIITEKUVAT Seuraavissa karttakuvissa on esitetty laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin muodostetut korkeimpien pitoisuuksien alueet, joilla tietyn pitoisuuden ylittyminen on pitkän havaintojakson
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015
Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotLIITE 7 Ilmapäästöjen leviämisselvitys (Ramboll)
LIITE 7 Ilmapäästöjen leviämisselvitys (Ramboll) Vastaanottaja SHDC Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 31.10.2016 SHDC VARAVOIMAKONEIDEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMIS- SELVITYS SHDC VARAVOIMAKONEIDEN PÄÄSTÖJEN
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty
LisätiedotTAMPERE VALTATIE 3 AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Timo Rasila Harri Pietarila
TAMPERE VALTATIE 3 AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila Harri Pietarila ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 06.07.2007 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS
Vastaanottaja Peab Oy Asiakirjatyyppi Ilmanlaatuselvitys Päivämäärä 12.12.2012 SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 12.12.2012 Tekijä Tarkastaja
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Lisätiedot