Northland Mines Oy. Rautuvaaran ja Hannukaisen lämpökeskusten savukaasupäästöjen leviämislaskelmat piipun korkeuden mitoittamiseksi

Transkriptio

1 Northland Mines Oy Rautuvaaran ja Hannukaisen lämpökeskusten savukaasupäästöjen leviämislaskelmat piipun korkeuden mitoittamiseksi

2

3 1 PÖYRY FINLAND OY TIIVISTELMÄ Pöyry Finland Oy arvioi Northland Minesin Hannukaisen kaivokselle Rautuvaaraan ja Hannukaiseen suunniteltujen lämpökeskusten kattiloiden poistokaasujen rikkidioksidin (SO 2 ), typpidioksidin (NO 2 ) ja hengitettävien hiukkasten päästöjen (PM 10 ) pitoisuuksia ja leviämistä piipun korkeuden mitoittamiseksi siten, että riittävän hyvän ilman laadun kriteerit täyttyvät. Arviointi tehtiin kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä Breezen AERMOD-tietokonemallilla. Lähtötietoina käytettiin teknisiä laitostietoja, PINO-asetuksessa (750/2013) esitettyjä ominaispäästöraja-arvoja, vuoden 2012 ilmastotietoja Kittilän säähavaintoasemalta täydennettynä pilvisyystietojen osalta Pellon havaintoaseman tiedoilla, sekä alueen maastotietoja. Laskelmilla saatuja pitoisuuksia on verrattu PINO-asetusta noudattaen ilmanlaadun vuorokausiohjearvoihin (VNp 480/1996). PINO-asetuksen mukaan energiantuotantoyksikkö ei yksinään aiheuta yli 20 prosenttia ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) määritellystä ilman laadun vuorokausittaisesta ohjearvosta. Alla olevassa taulukossa on esitetty piipun korkeuden suhteen kriittisimmän polttoaineen, turpeen, vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet. PINO-asetuksen mukaisen 20 % rajaarvon ylitykset vuorokausiohjearvosta (µg/m 3 ) eri piipun korkeuksilla on kuvattu punaisella. Tulosten perusteella Rautuvaaran lämpökeskuksella 30 m korkuisella piipulla täyttyy PINOasetuksen vaatimus jokaisena tarkastelujakson kuukautena kaikilla polttoaineilla kaikkien tarkasteltujen komponenttien (SO 2, PM 10 ja NO 2 ) osalta. Hannukaisen lämpökeskuksella PINOasetuksen mukainen vaatimus täyttyy 15 m korkuisella piipulla. d Rautuvaara toiseksi korkein vuorokausiarvo (μg/m3) KPA (Turve) 10 m 15 m 20 m 25 m 30 m raja SO NO PM Hannukainen toiseksi korkein vuorokausiarvo (μg/m3) KPA (Turve) 10 m 15 m 20 m 25 m 30 m raja SO NO PM

4 2 PÖYRY FINLAND OY Northland Mines Oy Lämpökeskusten savukaasupäästöjen leviämislaskelmat piipun korkeuden mitoittamiseksi Sisältö TIIVISTELMÄ 1 1 JOHDANTO 3 2 TOIMINNAN KUVAUS 3 3 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT SEKÄ PINO-ASETUS 4 4 PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISEN MALLINTAMINEN Mallin muodostaminen Sääaineisto Päästö- ja tekniset tiedot 8 5 TULOSTEN TARKASTELU Päästöjen vertailu Aluejakaumakuviot 11 6 EPÄVARMUUSTARKASTELU 19 7 YHTEENVETO 20 LÄHDELUETTELO 21 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Sanasto ja lyhenteet Mallinnuksessa käytetyt säätiedot Laitosta ja päästöjä kuvaavat lähtötiedot SO 2 :n aikasarjat 25 m korkealla piipulla, Rautuvaara Pöyry Finland Oy Heimo Vepsä Titta Anttila Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh. (08) sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

5 3 PÖYRY FINLAND OY Northland Mines Oy LÄMPÖKESKUSTEN SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT PIIPUN KORKEUDEN MITOITTAMISEKSI Pöyry Finland Oy ei vastaa raportissa esitettyjen tietojen käytöstä kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista 1 JOHDANTO Northland Mines Oy rakennuttaa Rautuvaaran ja Hannukaisen uusiin lämpökeskuksiin puu- ja turvepolttoaineita sekä kevyttä polttoöljyä käyttävät KPA-kattilat (energiatuotantoyksiköt). Pöyry Finland Oy selvitti suunniteltujen lämpökeskusten rikkidioksidi- (SO 2 ), typen oksidien (NO x ) ja hiukkaspäästöjen (PM 10 ) leviämistä piipun korkeuden määrittämiseksi. Pitoisuudet ulkoilmassa maanpinnan tasolla laskettiin matemaattisen Aermodtietokonemallin avulla. Tarkastelu tehtiin maksimipäästötarkasteluna, jolloin laitoksen on oletettu käyvän maksimiteholla kaikkina vuoden tunteina. Tarkastelussa saadaan huomioitua poikkeuksellisten sääolosuhteiden vaikutukset päästöistä aiheutuviin pitoisuustasoihin. Tulosten vertailussa otettiin huomioon ilmanlaadun ohjearvot (480/1996) sekä PINO asetuksen (750/2013) 7 savupiipun korkeuden määrittämisestä. 2 TOIMINNAN KUVAUS Northland Mines Oy:n suunnittelemat lämpökeskukset tulevat sijoittumaan Rautuvaaran ja Hannukaisen teollisuusalueille 940-tien (Äkäsjokisuu Äkäslompolo) varrelle (Kuva 1). Rautuvaaraan on tulossa haketta ja jyrsinturvetta käyttävä kattila (polttoaineteho 6,6 6,7 MW) sekä kevyttä polttoöljyä käyttävä kattila (polttoaineteho 3,3 MW). Hannukaiseen on tulossa haketta ja palaturvetta käyttävä kattila (polttoaineteho 1,7 MW) ja kevyttä polttoöljyä käyttävä kattila (polttoaineteho 0,9 MW). Edellä esitetyt polttoainetehot perustuvat Adven Oy:n tarjoukseen lämmön tuottamiseksi Northland Mines Oy:lle. Tarjouksessa esitetyt arvioidut huipputehon tarpeet ovat noin 9 MW (Rautuvaara) ja 2,3 MW (Hannukainen).

6 4 PÖYRY FINLAND OY Kuva 1. Rautuvaaran ja Hannukaisen lämpökeskusten sijainti. 3 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT SEKÄ PINO-ASETUS Valtioneuvoston päätöksessä VNp 480/1996 ilmanlaadun ohjearvoista on esitetty riittävän hyvän ilmanlaadun tavoitearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvot eivät ole sitovia, mutta niitä sovelletaan mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. Valtioneuvoston antaman asetuksen VNa 38/2011 mukaiset ilmanlaadun raja-arvot määrittelevät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvot on annet-

7 5 PÖYRY FINLAND OY tu ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Rajaarvojen ylittyessä useammin kuin säädös sallii, kunnan tai alueellisen ympäristökeskuksen on ryhdyttävä ilmansuojelulain mukaisiin toimiin ilmanlaadun parantamiseksi ja raja-arvojen ylitysten rajoittamiseksi. Rikkidioksidin (SO 2 ), typpidioksidin (NO 2 ) ja hiukkasten (PM 10 ) ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996) ja raja-arvot (Vna 38/2011) SO 2, NO 2 ja PM 10. Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo (293 K, 101,3 kpa) Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa (vertailujakso) Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ilmanlaadun raja-arvot (Vna 38/2011) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 24 tuntia 50 µg/m 3 35 kalenterivuosi 40 µg/m 3 - Typpidioksidi (NO 2 ) 1 tunti 200 µg/m 3 18 kalenterivuosi 40 µg/m 3 - Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti 350 µg/m tuntia 125 µg/m 3 3 Kasvillisuuden suojelemiseksi annetut ilmanlaadun raja-arvot (Vna 38/2011) Typen oksidit (NO x ) kalenterivuosi 30 µg/m 3 - Rikkidioksidi (SO 2 ) kalenterivuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 - Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ilmanlaadun ohjearvot (Vnp 480/1996) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) kuukauden 2.suurin vuorokausiarvo Typpidioksidi (NO 2 ) kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 µg/m µg/m 3 - kuukauden 2.suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden 2.suurin vuorokausiarvo 70 µg/m µg/m 3-80 µg/m 3 - Valtioneuvoston asetuksen 750/ säädetään alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköiden savupiipun korkeudesta. Asetuksen mukaan savupiipun korkeuden on täytettävä seuraavat vaatimukset: 1) piipun korkeuden on aina oltava vähintään 2.5 kertaa tuotantorakennuksen korkeus; 2) savukaasun virtausnopeuden laitoksen jokaisessa savuhormissa on oltava sellainen, että savupainumaa ei synny normaaleissa käyttöolosuhteissa; 3) jos energiantuotantoyksikön savupiipun korkeus mitoitetaan leviämismallilaskelmalla tai piippunomogrammin avulla, savupiippu on mitoitettava siten, että energiantuotantoyksikkö ei yksinään aiheuta yli 20 prosenttia ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) määritellystä ilmanlaadun vuorokausittaisesta ohjearvosta. Uuden energiantuotantoyksikön savupiipun korkeus on kuitenkin aina mitoitettava leviämismallilaskelmalla, jos alle 500 m etäisyydellä energiantuotantoyksiköstä on yli 30 m korkeita rakennuksia tai muita maastoesteitä taikka maanpinnan korkeus kohoaa tätä ylemmäs mitattuna tuotantorakennuksen viereisen maanpinnan tasosta.

8 4 PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISEN MALLINTAMINEN 4.1 Mallin muodostaminen 6 PÖYRY FINLAND OY Lämpökeskusten toiminnasta aiheutuvien päästöjen leviäminen eri piipun korkeuksilla on arvioitu kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä Breezen AERMOD-ohjelmistolla. Ohjelmiston on kehittänyt ja sitä ylläpitää Yhdysvalloissa U.S. EPA, liittovaltion ympäristönsuojeluviranomainen. Malli soveltuu yksi- ja monipiippu- sekä viiva- ja pintalähteiden päästöjen mallintamiseen ja se ottaa huomioon sää- ja maasto-olosuhteet. Leviämismallin perustana on gaussilainen leviämisyhtälö, joka olettaa päästön laimenevan pysty- ja vaakasuunnassa Gaussin jakauman mukaisesti. Ohjelmisto ja sen ominaisuudet on esitelty yksityiskohtaisemmin verkkosivustolla Päästöjen leviämislaskelmat tehtiin piipun korkeuksilla 10 m, 15 m, 20 m 25 m ja 30 m. Laskelmat tehtiin vuoden mittaisen tarkastelujakson jokaiselle tunnille laitoksen toimiessa täydellä teholla maksimipäästötarkasteluna, olettaen laitoksen toimivan tauotta koko tarkastelujakson ajan. Näin saadaan laskettua kaikki mahdolliset vuoden aikana esiintyvät sääolosuhteet, jolloin tulee huomioiduksi myös päästöjen leviämisen kannalta pahimmat säätilanteet. Malli laskee pitoisuuksien tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoja olettaen sääolosuhteiden ja päästön pysyvän vakioina aina tunnin ajan. Mallinnuksen tulokset ovat vertailukelpoisia ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin (VNa 38/2011 ja Vnp 480/1996). Malli mahdollistaa tulosten graafiset esitykset (aluejakaumakuviot). Lämpökeskusten päästöistä aiheutuvia pitoisuuksia tarkasteltiin havaintopisteverkostossa, joka ulotettiin kummankin keskuksen osalta noin 15 km x 15 km laajuiselle alueelle lämpökeskuksen ympärille. Havaintopisteitä sijoitettiin tarkimmillaan 100 metrin välein, kaikkiaan noin pistettä lämpökeskusta kohti. Malli laskee jokaisessa havaintopisteessä pitoisuuden (µg/m 3 ) halutussa korkeustasossa, tässä tapauksessa maanpinnan tasolla. Lämpökeskusten piippujen sijainti ja laskentapisteverkot on esitetty kuvassa 2.

9 7 PÖYRY FINLAND OY Kuva 2. Rautuvaaran (ylempi) ja Hannukaisen (alempi) lämpökeskuksen (keltainen) likimääräinen sijainti ja mallinnuksen tulostuspisteet. Kartan taustaruudutus on 5 x 5 km Sääaineisto Ilman epäpuhtauksien leviämisen kannalta keskeisiä meteorologisia muuttujia ovat tuulen suunta ja nopeus sekä ilmakehän stabiilius ja siihen liittyen rajakerroksen korkeus. Ilman epäpuhtauksien laimeneminen tapahtuu pääosin rajakerroksessa, joka on Suomessa tyypillisesti alle kilometrin, mutta voi nousta yli kahteen kilometriin varsinkin kesäl-

10 8 PÖYRY FINLAND OY lä. Tuulen suunta ja nopeus rajakerroksessa määräävät epäpuhtauksien keskimääräisen kulkeutumisen. Ilmakehän stabiilisuudella arvioidaan ilmavirtauksen pyörteisyyttä, joka vaikuttaa merkittävästi epäpuhtauksien sekoittumiseen ja pitoisuuksien laimenemiseen kulkeutumisen aikana. Suomen oloissa voimakasta sekoittumista (labiili) esiintyy lähinnä vain kesäisin. Talvella sekoittuminen on yleensä heikkoa tai kohtalaista (stabiili). Sekoittumiskorkeuden ollessa pieni pitoisuudet kohoavat erityisesti matalien päästölähteiden läheisyydessä. Ilmanlaadun kannalta pahinta on inversiotilanne. Maanpinta ja sen lähellä oleva ilma ovat kylmiä, mutta ylempänä oleva ilma lämpenee ja muodostuu lämpötilan inversio. Inversiokerroksen vaikutuksesta tuuli on heikkoa, eikä esiinny sekoittumista edistävää ilman pyörteisyyttä. Epäpuhtaudet kerääntyvät tällöin päästölähteen läheisyyteen ja lähelle maanpintaa (Huutoniemi 2002). Mallinnuksen sääaineistona on käytetty Ilmatieteen laitoksen Kittilän lentoasemalla sijaitsevan sääaseman (67 42, 24 52, korkeus 196 m) vuoden 2012 säätietoja. Sääasema sijaitsee lämpökeskuksesta suhteellisen kaukana noin 40 km itäkoilliseen. Kuvassa 3 on esitetty aseman tuulen suunta- ja nopeusjakauma vuodelta Aseman etäisyydestä huolimatta tuulen suuntajakauma vastaa hyvin Hannukaiseen 2012 perustetun sääaseman tietoja, joiden mukaan alueella vallitseva tuulensuunta on eteläkaakosta. Kuva 3. Tuulen suunta- ja nopeusjakauma Kittilän sääasemalla Malliin annettavia sääolosuhteita kuvaavia lähtötietoja ovat mm. tuulen nopeus, tuulen suunta, kitkanopeus, stabiilisuuden mitta, ilman lämpötila, lämpötilojen vaihtelu sekä pintaominaisuudet. Mallinnuksessa huomioitiin alueen paikalliset tekijät, kuten leviämisalustan rosoisuus ja vuodenaikaiset albedo-arvot (maanpinnan kyky heijastaa auringon säteilyä) eri maanpinnan laaduille. Mallinnuksessa käytetyt säätiedot on esitetty liitteessä Päästö- ja tekniset tiedot Leviämislaskelmissa käytettiin suunnitellun lämpökeskuksen teknisiä tietoja. Päästöt määritettiin Valtioneuvostoasetuksen 750/2013 Polttoaineteholtaan alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista liitteen 1 mukaisten päästöraja-arvojen mukaan. Päästöraja-arvot kuvaavat maksimaalista päästötasoa.

11 9 PÖYRY FINLAND OY Mallinnuksessa huomioitiin päästölähteen (piipun) sijainti, korkeus maanpinnasta, sisähalkaisija, vapautuvan kaasun ulostulonopeus, kaasun lämpötila ja tilavuusvirta sekä komponenttikohtaiset (SO 2, NO 2 ja PM 10 ) ominaispäästöt (g/s). Mallinnuksessa käytetyt lähtötiedot lämpökeskuksen ja päästöjen osalta on esitetty liitteessä 3. Pistelähteen (piippu) NO x -päästöt käsiteltiin mallissa NO 2 :na. Malli huomioi laskennassa ilmakehässä tapahtuvan reaktion NO NO 2 hapen, otsonin, hydroksyyliradikaalin ja orgaanisten peroksiradikaalien toimiessa hapettimena. Laskennassa käytettiin ympäristön otsonipitoisuutena Muonion Sammaltunturin mittausaseman otsonipitoisuutta vuodelta 2012 (kuva 4) ja piipun NO 2 /NO x -suhteena käytettiin 10 % (0,1) (Keiski ym. 2004). Mittausasema sijaitsee noin 47 kilometriä Hannukaisesta pohjoiskoilliseen. Kuva 4. Otsonipitoisuus Muonion Sammaltunturin mittausasemalla. Malli huomioi päästölle nousulisän piipun päässä. Se muodostuu poistokaasun noustessa liikemäärän ja lämpösisällön vuoksi piipun huippua korkeammalle. Päästöjen nousulisällä on huomattava vaikutus keskimääräiseen leviämiskorkeuteen ja muodostuviin epäpuhtauspitoisuuksiin ilmakehässä. 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Päästöjen vertailu Leviämislaskelmien tuloksina saatuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia eri piipun korkeuksilla (10 m, 15 m, 20 m, 25 m ja 30 m) on verrattu rikkidioksidin, typpidioksidin ja hiukkasten vuorokausiohjearvoihin (480/1996) PINO asetusta (VNa:n 750/2013) noudattaen. Asetuksen 7 mukaan energiantuotantoyksikkö ei yksinään aiheuta yli 20 prosenttia ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) määritellystä ilmalaadun vuorokausittaisesta ohjearvosta.

12 10 PÖYRY FINLAND OY Rautuvaara Taulukoissa 2 4 on esitetty Rautuvaaran lämpökeskuksen SO 2 -, NO 2 - ja hiukkaspäästöistä (PM 10 ) aiheutuvat korkeimmat vuorokausiohjearvoon verrannolliset (2. korkein vuorokausipitoisuus) pitoisuudet laskentajakson lämpökeskuksen toimiessa jatkuvasti täydellä teholla eri polttoaineilla. Mallinetuissa vaihtoehdoissa on kattiloiden polttoaineena jyrsinturve, puuhake ja kevyt polttoöljy. Koska lämpökeskukselle on suunnitteilla ainoastaan yksi, kaikille kattiloille yhteinen piippu, ei piippujen korkeuksia 15 m ja 20 m mallinnettu, sillä ne eivät tulosten mukaisesti täytä PINO-asetuksen vaatimusta alle 20 %:n tasosta rikkidioksidille polttoaineen ollessa turve. Taulukoista voi havaita rikkidioksidipäästön olevan kriittisin piipun korkeuden mitoitukseen vaikuttava tekijä. Typpidioksidin ja hiukkasten osalta PINO asetukseen perustuva piipun korkeuden määrityksessä käytettävä taso, 20 % vuorokausiohjearvosta, alittuu selvästi jo 25 m korkuisella piipulla. Rikkidioksidin osalta alittuu PINO asetuksen vaatimus 30 m korkealla piipulla jokaisena tarkastelujakson kuukautena turpeen poltossa. Taulukko 2. Rautuvaara, turpeen polton aiheuttamat toiseksi korkeimmat vuorokausiarvot 10 m, 25 m ja 30 m korkuisilla piipuilla. Punaisella on merkitty 20 % vuorokausiohjearvosta ylittävät pitoisuudet (SO 2 > 16 µg/m 3, NO 2 > 14 µg/m 3 ja PM 10 > 14 µg/m 3 ). KPA (Turve) 10 m 15 m 20 m 25 m 30 m raja SO NO PM Taulukko 3. Rautuvaara, hakkeen polton aiheuttamat toiseksi korkeimmat vuorokausiarvot 10 m, 25 m ja 30 m korkuisilla piipuilla. Punaisella on merkitty 20 % vuorokausiohjearvosta ylittävät pitoisuudet (SO 2 > 16 µg/m 3, NO 2 > 14 µg/m 3 ja PM 10 > 14 µg/m 3 ). KPA (Hake) 10 m 15 m 20 m 25 m 30 m raja SO NO PM Taulukko 4. Rautuvaara, polttoöljyn polton aiheuttamat toiseksi korkeimmat vuorokausiarvot 10 m, 25 m ja 30 m korkuisilla piipuilla. Punaisella on merkitty 20 % vuorokausiohjearvosta ylittävät pitoisuudet (SO 2 > 16 µg/m 3, NO 2 > 14 µg/m 3 ja PM 10 > 14 µg/m 3 ). POK 10 m 15 m 20 m 25 m 30 m raja SO NO PM Laskelmien mukaan 30 m korkealla piipulla rikkidioksidinpitoisuus on turpeen poltossa enimmillään 81,2 % PINO-asetuksen mukaisesta raja-arvosta 16 μg/m 3 (taulukko 2).

13 11 PÖYRY FINLAND OY Hannukainen Taulukoissa 5 7 on esitetty Hannukaisen lämpökeskuksen SO 2 -, NO 2 - ja hiukkaspäästöistä (PM 10 ) aiheutuvat korkeimmat vuorokausiohjearvoon verrannolliset (2. korkein vuorokausipitoisuus) pitoisuudet laskentajakson lämpökeskuksen toimiessa jatkuvasti täydellä teholla eri polttoaineilla. Mallinetuissa vaihtoehdoissa on kattiloiden polttoaineena palaturve, puuhake ja kevyt polttoöljy. Taulukko 5. Hannukainen, turpeen polton aiheuttamat toiseksi korkeimmat vuorokausiarvot 10 m, 15m, 20m, 25 m ja 30 m korkuisilla piipuilla. Punaisella on merkitty 20 % vuorokausiohjearvosta ylittävät pitoisuudet (SO 2 > 16 µg/m 3, NO 2 > 14 µg/m 3 ja PM 10 > 14 µg/m 3 ). KPA (Turve) 10 m 15 m 20 m 25 m 30 m raja SO NO PM Taulukko 6. Hannukainen, hakkeen polton aiheuttamat toiseksi korkeimmat vuorokausiarvot 10 m, 15m, 20m, 25 m ja 30 m korkuisilla piipuilla. Punaisella on merkitty 20 % vuorokausiohjearvosta ylittävät pitoisuudet (SO 2 > 16 µg/m 3, NO 2 > 14 µg/m 3 ja PM 10 > 14 µg/m 3 ). KPA (Hake) 10 m 15 m 20 m 25 m 30 m raja SO NO PM Taulukko 7. Hannukainen, polttoöljyn polton aiheuttamat toiseksi korkeimmat vuorokausiarvot 10 m, 15m, 20m, 25 m ja 30 m korkuisilla piipuilla. Punaisella on merkitty 20 % vuorokausiohjearvosta ylittävät pitoisuudet (SO 2 > 16 µg/m 3, NO 2 > 14 µg/m 3 ja PM 10 > 14 µg/m 3 ). POK 10 m 15 m 20 m 25 m 30 m raja SO NO PM Laskelmien mukaan 15 m korkealla piipulla rikkidioksidinpitoisuus on turpeen poltossa enimmillään 84,4 % PINO-asetuksen mukaisesta raja-arvosta 16 μg/m3 (taulukko 5). 5.2 Aluejakaumakuviot Rautuvaara Kuvissa 5 ja 6 on esitetty turpeen polton aiheuttaman rikkidioksidin toiseksi korkeimpien vuorokausipitoisuuksien esiintyminen lämpökeskuksen ympäristössä piipun korkeudella 25 ja 30 metriä koko vuoden laskentajakson ajalta. Aluejakaumakuvat eivät edusta koko tutkimusalueella samanaikaisesti vallitsevaa tilannetta, vaan pitoisuuksien suu-

14 12 PÖYRY FINLAND OY rimmat arvot saattavat esiintyä eri laskentapisteissä eri ajankohtina (eri päivinä tai eri tunteina). Kuviin merkitty taustaruudutus on 5 x 5 km. Kuvien perusteella 25 m korkuisella piipulla (kuva 5) 20-% taso ylittyy vain pienellä alueella lämpökeskuksen välittömässä läheisyydessä. Kyseisen alueen SO 2 :n tunti- ja vuorokausipitoisuuksien aikasarjat on esitetty liitteessä 4. Pitoisuuden vuorokausiarvo ylittää kyseisessä pisteessä 20-% tason ainoastaan kolmena vuorokautena vuoden aikana. Myös tuntiarvot ovat varsin pieniä maksimiarvojen ollessa luokkaa 25 μg/m 3 ja tuntiarvojen 99 prosenttipisteen ollessa 21,4 μg/m 3. PINO-asetusta tarkasti noudattaen 25 metrin korkuinen piippu ei silti ole riittävä. 30 m korkuisella piipulla (kuva 6) PINO asetuksen mukainen pitoisuustaso 20 % vuorokausiohjearvosta alittui kaikkialla pitoisuuden ollessa korkeimmillaan 81,2 % rajaarvosta 16 μg/m 3 eli noin 16,2 % vuorokausiohjearvosta 80 μg/m 3. Kuva 5. SO 2 :n vuorokausiarvoon verrannolliset maksimipitoisuudet vuoden aikana turpeen poltossa. Piipun korkeus 25 metriä. Pitoisuus enimmillään 108,8 % (17,4 μg/m 3 ) rajaarvosta. Raja-arvon 16 μg/m 3 ylitys on kuvattu violetilla värillä.

15 13 PÖYRY FINLAND OY Kuva 6. SO 2 :n vuorokausiarvoon verrannolliset maksimipitoisuudet vuoden aikana turpeen poltossa. Piipun korkeus 30 metriä. Pitoisuus enimmillään 81,2 % (13,0 μg/m 3 ) rajaarvosta. Kuvassa 7 on esitetty vastaavasti hakkeen polton aiheuttaman rikkidioksidin toiseksi korkeimpien vuorokausipitoisuuksien esiintyminen lämpökeskuksen ympäristössä PI- NO-asetuksen mukaisen ehdon täyttävällä piipun korkeudella 30 metriä. Polttoöljyn polton osalta pitoisuudet jäävät vielä tätä pienemmiksi, joten jakaumaa sille ei esitetä. Kuva 7. SO 2 :n vuorokausiarvoon verrannolliset maksimipitoisuudet vuoden aikana hakkeen poltossa. Piipun korkeus 30 metriä. Pitoisuus enimmillään 30 % (4,8 μg/m 3 ) rajaarvosta.

16 14 PÖYRY FINLAND OY Kuvissa 8 ja 9 on esitetty turpeen polton aiheuttamat typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten toiseksi korkeimpien vuorokausipitoisuuksien esiintyminen lämpökeskuksen ympäristössä piipun korkeudella 30 metriä. Jälleen, hakkeen polton aiheuttamat pitoisuudet ovat turpeen polttoa pienemmät, joten jakaumakuvia niille ei esitetä tässä. Kuva 8. NO 2 :n vuorokausiarvoon verrannolliset maksimipitoisuudet vuoden aikana turpeen poltossa. Piipun korkeus 30 metriä. Pitoisuus enimmillään 37,1 % (5,2 μg/m 3 ) rajaarvosta.

17 15 PÖYRY FINLAND OY Kuva 9. PM 10 :n vuorokausiarvoon verrannolliset maksimipitoisuudet vuoden aikana turpeen poltossa. Piipun korkeus 30 metriä. Piipun korkeus 30 metriä. Pitoisuus enimmillään 37,1 % (5,2 μg/m 3 ) raja-arvosta. Yhteisvaikutus Kuvassa 10 on esitetty turpeen ja polttoöljyn yhtäaikaisen polton aiheuttaman toiseksi korkeimpien rikkidioksidin vuorokausipitoisuuksien esiintyminen lämpökeskuksen ympäristössä piipun korkeudella 30 metriä. Tämä vaihtoehto aiheuttaa suuremmat pitoisuudet, kuin hakkeen ja polttoöljyn yhtäaikainen poltto, joten se kuvaa lämpölaitoksen aiheuttamaa suurinta kokonaisvaikutusta. On huomattava, että PINO-asetus ei koske usean kattilan yhdistettyjen päästöjen aiheuttamaa pitoisuutta, mikäli kattilat on piipussa johdettu kukin omaan hormiinsa. Kukin kattila tulkitaan tällöin omaksi energiantuotantoyksiköksi. Yhdistetyn päästön SO 2 :n maksimipitoisuus jää mallinnuksen mukaan selvästi alle terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetun valtioneuvoston päätöksen VNp 480/1996 ilmanlaadun ohjearvosta 80 μg/m 3.

18 16 PÖYRY FINLAND OY Kuva 10. SO 2 :n toiseksi korkeimman vuorokausiarvon maksimipitoisus vuoden aikana turpeen ja polttoöljyn yhtäaikaisessa poltossa. Piipun korkeus 30 metriä. Maksimipitoisuus 16,7 μg/m 3. Hannukainen Kuvissa 11 ja 12 on esitetty turpeen polton aiheuttaman rikkidioksidin toiseksi korkeimpien vuorokausipitoisuuksien esiintyminen lämpökeskuksen ympäristössä piipun korkeudella 10 ja 15 metriä koko vuoden laskentajakson ajalta. Kuvien perusteella 10 m korkuisella piipulla (kuva 11) 20-% taso ylittyy vain pienellä alueella lämpökeskuksen välittömässä läheisyydessä. 15 m korkuisella piipulla (kuva 12) PINO asetuksen mukainen pitoisuustaso 20 % vuorokausiohjearvosta alittui kaikkialla pitoisuuden ollessa korkeimmillaan 84,4 % rajaarvosta 16 μg/m 3 eli noin 16,9 % vuorokausiohjearvosta 80 μg/m 3.

19 17 PÖYRY FINLAND OY Kuva 11. SO 2 :n vuorokausiarvoon verrannolliset maksimipitoisuudet vuoden aikana turpeen poltossa. Piipun korkeus 10 metriä. Pitoisuus enimmillään 149 % (23,9 μg/m 3 ) rajaarvosta. Raja-arvon 16 μg/m 3 ylitys on kuvattu violetilla värillä. Kuva 12. SO 2 :n vuorokausiarvoon verrannolliset maksimipitoisuudet vuoden aikana turpeen poltossa. Piipun korkeus 15 metriä. Pitoisuus enimmillään 84,4 % (13,5 μg/m 3 ) rajaarvosta.

20 18 PÖYRY FINLAND OY Kuvassa 13 on esitetty vastaavasti hakkeen polton aiheuttaman rikkidioksidin toiseksi korkeimpien vuorokausipitoisuuksien esiintyminen lämpökeskuksen ympäristössä PI- NO-asetuksen mukaisen ehdon täyttävällä piipun korkeudella 15 metriä. Polttoöljyn polton osalta pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa (maksimi 4,3 μg/m 3 ), joten jakaumaa sille ei esitetä. Kuva 13. SO 2 :n vuorokausiarvoon verrannolliset maksimipitoisuudet vuoden aikana hakkeen poltossa. Piipun korkeus 15 metriä. Pitoisuus enimmillään 33,8 % (5,4 μg/m 3 ) rajaarvosta. Yhteisvaikutus Kuvassa 14 on esitetty turpeen ja polttoöljyn yhtäaikaisen polton aiheuttaman toiseksi korkeimpien rikkidioksidin vuorokausipitoisuuksien esiintyminen lämpökeskuksen ympäristössä piipun korkeudella 30 metriä. Tämä vaihtoehto aiheuttaa suuremmat pitoisuudet, kuin hakkeen ja polttoöljyn yhtäaikainen poltto, joten se kuvaa lämpölaitoksen aiheuttamaa suurinta kokonaisvaikutusta. On huomattava, että PINO-asetus ei koske usean kattilan yhdistettyjen päästöjen aiheuttamaa pitoisuutta, mikäli kattilat on piipussa johdettu kukin omaan hormiinsa. Kukin kattila tulkitaan tällöin omaksi energiantuotantoyksiköksi. Yhdistetyn päästön SO 2 :n maksimipitoisuus jää mallinnuksen mukaan myös Hannukaisen osalta selvästi alle terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetun valtioneuvoston päätöksen VNp 480/1996 ilmanlaadun ohjearvosta 80 μg/m 3.

21 19 PÖYRY FINLAND OY Kuva 14. SO 2 :n toiseksi korkeimman vuorokausiarvon maksimipitoisuus vuoden aikana turpeen ja polttoöljyn yhtäaikaisessa poltossa. Piipun korkeus 15 metriä. Maksimipitoisuus 17,9 μg/m 3. 6 EPÄVARMUUSTARKASTELU Lämpökeskusten päästöjen mallinnus on tehty maksimipäästötarkasteluna, jolloin laitosten on laskettu toimivan täydellä teholla vuoden jokaisena tuntina. Näin kaikki vuoden aikana vallitsevat sääolosuhteet, myös päästöjen leviämisen kannalta kriittisimmät, tulevat huomioiduiksi. Lisäksi päästöarvoina käytettiin pääasiassa PINO-asetuksen (Vna 750/2013) suurimpia sallittuja ominaispäästöraja-arvoja. Todellisuudessa laitoksen päästötaso ei ole jatkuvasti suurimmalla sallitulla tasolla. Valittu tarkastelutapa tuo huomattavaa varmuutta laskelmiin ja paljastaa päästöjen ja leviämisen kannalta pahimman tilanteen. Kittilän säähavaintoaseman vuoden 2012 sääaineiston käyttö aiheuttaa epävarmuutta sijaintinsa takia (asema sijaitsee noin 40 km lämpökeskuksista itäkoilliseen). Tiedot käsiteltiin kuitenkin kuvaamaan mahdollisimman hyvin laitoksen sijaintipaikkaa määrittämällä alueen paikalliset tekijät, kuten maankäyttö, leviämisalustan rosoisuus ja vuodenaikaiset albedoarvot (maan pinnan kyky heijastaa auringon säteilyä) eri maanpinnan laaduille. Paikallisten tekijöiden määrittäminen lisää käytetyn aineiston soveltuvuutta kohdealueelle. Hannukaiseen vuonna 2012 perustetun säähavaintoaseman tuulitietojen perusteella meteorologisen aineiston voidaan ajatella kuvaavan alueen olosuhteita riittävällä tarkkuudella. Vallitseva tuulen suunta mm. on molemmissa eteläkaakko.

22 7 YHTEENVETO 20 PÖYRY FINLAND OY Leviämismallinnuksen tavoitteena oli selvittää Rautuvaaraan ja Hannukaiseen suunniteltujen kiinteää polttoainetta ja polttoöljyä käyttävien lämpökeskusten poistokaasujen rikkidioksidin (SO 2 ), typpidioksidin (NO 2 ) ja hengitettävien hiukkasten päästöjen (PM 10 ) pitoisuuksia ja leviämistä piipun korkeuden mitoittamisessa siten, että riittävän hyvän ilmanlaadun kriteerit täyttyvät. Arviointi tehtiin kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä Breezen AERMODtietokonemallilla. Mallinnuksessa huomioitiin alueen maasto ja vuoden 2012 säätiedot Kittilän säähavaintoasemalta. Laitosta kuvaavina lähtötietona käytettiin aineistoa lämpökeskuksen teknisestä toteutuksesta. Laitoksen osalta lähtötietoja täydennettiin Ilmatieteen laitoksen julkaisun pienten polttolaitosten piipun korkeuden mitoitus mukaisten arvioiden perusteella. Päästö määritettiin PINO-asetuksessa (Vna 750/2013) määritettyjen maksimaalisten ominaispäästöraja-arvojen mukaan. Laskelmat tehtiin maksimipäästötarkasteluna, jolloin lämpökeskusten oletettiin toimivan täydellä teholla ja päästöinä huomioitiin suurimmat sallitut päästöarvot jatkuvina koko vuoden tarkastelujakson ajalle, jolloin päästöjen ja sääolosuhteiden osalta leviämiselle kriittisin tilanne tulee huomioiduksi. Leviämislaskelmien tuloksina saatuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia eri piipun korkeuksilla (10 m, 15 m, 20 m, 25 m ja 30 m) on verrattu rikkidioksidin, typpidioksidin ja hiukkasten vuorokausiohjearvoihin (480/1996) PINO-asetusta (VNa:n 750/2013) noudattaen. Asetuksen 7 mukaan energiantuotantoyksikkö ei yksinään aiheuta yli 20 prosenttia ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) määritellystä ilmalaadun vuorokausittaisesta ohjearvosta. Lämpökeskuksen mallinnuksessa rikkidioksidipäästön havaittiin olevan kriittisin piipun korkeuden mitoitukseen vaikuttava tekijä. Polttoaineista turve aiheutti suurimmat pitoisuudet ja oli näin määräävä tekijä piipun korkeutta määritettäessä. Typpidioksidin ja hiukkasten osalta PINO-asetukseen perustuva piipun korkeuden määrityksessä käytettävä taso, 20 %:a vuorokausiohjearvosta, alittuu Rautuvaarassa selvästi jo 25 m korkuisella piipulla. Rikkidioksidin osalta alittuu PINO-asetuksen vaatimus 30 m korkealla piipulla jokaisena tarkastelujakson kuukautena. PINO-asetuksen 750/ mukainen 20 %-taso vuorokausiohjearvosta (480/1996) alittuu Rautuvaarassa 30 m korkuisella piipulla koko tarkastelujakson ajan kaikilla mallinnutuilla uusien kattiloiden polttoaineilla. Ohjearvojen alittuessa alittuvat myös VNa:n raja-arvot (711/2001).

23 21 PÖYRY FINLAND OY LÄHDELUETTELO Alaviippola, B., Pietarila, H., Lappi, S. Pienten polttolaitosten (5-50MW) piipun korkeuden mitoitus. Ilmatieteenlaitos, Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Helsinki, Huutoniemi, K. (toim.), Ilmansuojelu; Ilmakehän rakenne ja toiminta saasteet ilmakehässä havainnot, mittaukset, mallit. Ilmansuojeluyhdistys ry. 44 s. Keiski, R., Koskenkari, T., Heino, J. Ympäristötekniikan peruskurssi A; Ilman saastuminen, ilmansuojelutekniikat, teollinen ekologia, vihreä kemia, ympäristönsuojelun ohjauskeinot ja lainsäädäntö. Oulu s. Vna 38/2011. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. Annettu Helsingissä /2013. Polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. Vnp 480/96. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista.

24 LIITE 1 PÖYRY FINLAND OY Selitykset raportissa käytetyille tärkeimmille yksiköille ja lyhenteille: Yksiköt: µm mikrometri = millimetrin tuhannesosa µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa (pitoisuus) C Celsiusaste, lämpötila atm Atmosfääri, paineen yksikkö, 1 atm = normaali ilmakehän paine K Kelvinaste (lämpötila), 293 K = 20 C kpa kilopascal, paineen yksikkö, 101,3 kpa = 1 atm aste, tuulen suunta g/s kuormitus, grammaa sekunnissa Nm 3 /h käytettävä ilmamäärä m 3 yhden tunnin aikana mg/mj ominaispäästö polttoaineyksikköä kohden Lyhenteet: SO 2 NO 2 PM 10 POR KPA rikkidioksidi (päästö ilmaan) typpidioksidi (päästö ilmaan) hengitettävät hiukkaset joiden halkaisija alle 10 µm (päästö ilmaan) raskas polttoöljy kiinteän polttoaineen kattila Sanasto: meteorologia sääaineisto topografia maan pinnan korkeusvaihtelut (x, y, z) reseptori mallinnusalueen havaintopiste, jossa malli suorittaa laskennan havaintopistejoukko reseptoreiden muodostama havaintopistejoukko, jossa pitoisuuksien muodostumista ja leviämistä tarkastellaan stabiilisuuden mitta kuvaa korkeutta maanpinnasta, jonka alapuolella mekaaninen, vertikaalinen tuuliväänne ja sen tuottama turbulenssi on voimakkaampaa kuin terminen, nostevoimien tuottama turbulenssi kitkanopeus hiukkasten etenemisnopeutta vastustava voima

25 LIITE 2 PÖYRY FINLAND OY Tuulijakauma: Mallinnuksessa käytetyt sääolosuhteita kuvaavat lähtötiedot: Parametri Yksikkö Selitys Lähde Havaittava lämmönvuo W/m 2 kuvaa auringon säteilyä Kittilän sääasema Kitkanopeus m/s Kittilän sääasema Conv.Vel.Scale (m/s) m/s Kittilän sääasema Vertikaali lämpötilagradientti K/m potentiaalilämpötilan muutos mertin matkalla (korkeuden suhteen) Kittilän sääasema Konvek. sekoittumiskerros m tiheyseroista (lämpötila) johtuvan konvektion aiheuttaman sekoittunut kerros Kittilän sääasema Mekaaninen sekoittumiskerros m mekaanisen turbulenssin (esli esteiden kuten rakennusten aiheuttaman turbulenssin) synnyttämä sekoittunut kerros Kittilän sääasema Monin-Obukhov pituus m stabiilisuuden mitta Kittilän sääasema Pinnan rosoisuus m kuvitteellinen korkeus, jossa tuulen nopes on nolla Määritetty karttatarastelulla Bowen.suhde havaittavan lämmönvuon ja latentin (esim. haihduntaan kuluneen) energiavuon suhde, välillä 0-1 Arvio Heijastuskyky (albedo) pinnan kyky heijastaa siihen osuvaa säteilyä, peili=1 ja musta=0 Määritetty karttatarkastelulla Tuulen nopeus m/s Kittilän sääasema Tuulen suunta astetta Kittilän sääasema Tuulihavaintojen mittauskorkeus m Kittilän sääasema Ulkoilman lämpötila K Kittilän sääasema Lämpötilan mittauskorkeus m Kittilän sääasema Sateen olomuoto koodattu numero/kirjainyhdistelmä Kittilän sääasema Sadanta mm/h Kittilän sääasema Suhteellinen ilman kosteus % Kittilän sääasema Ilmanpaine mb ilmanpaine Kittilän sääasema Pilvisyys 0=pilvetön,7=70% taivaasta pilven peitossa, jne. Kittilän ja Pellon sääasema

26 LIITE 3 PÖYRY FINLAND OY Rautuvaara, kiinteän polttoaineen kattila (jyrsinturve). Mallinnuksessa käytetyt laitosta ja päästöjä kuvaavat lähtötiedot Savukaasuhormi KPA (Jyrsinturve) Sijainti , (ETRS89-TM35FIN) - tilaajan määrittämä Korkeus maanpinnasta m - määritetään mallinnuksella Sisähalkaisija m tilaajan määrittämä Polttoaineteho MW 6.7 tilaajan määrittämä Kaasun lämpötila ºC 150 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 n/s 3.07 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 /s tilaajan määrittämä Savukaasun ulostulonopeus m/s 25.0 Piipun halkaisijan perusteella laskettu Ominaispäästöt (KPA Jyrsinturve) SO2 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 500 PINO-asetus (750/2013) NO2 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 500 PINO-asetus (750/2013) PM10 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 200 PINO-asetus (750/2013) Päästöjen määrä mallinnukseen (KPA Jyrsinturve) SO2 (O2 = 6 %) g/s NO2 (O2 = 6 %) g/s PM10 (O2 = 6 %) g/s Rautuvaara, kiinteän polttoaineen kattila (hake). Savukaasuhormi KPA (Hake) Sijainti , (ETRS89-TM35FIN) - tilaajan määrittämä Korkeus maanpinnasta m - määritetään mallinnuksella Sisähalkaisija m tilaajan määrittämä Polttoaineteho MW 6.6 tilaajan määrittämä Kaasun lämpötila ºC 150 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 n/s 2.73 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 /s tilaajan määrittämä Savukaasun ulostulonopeus m/s 25.0 Piipun halkaisijan perusteella laskettu Ominaispäästöt (KPA Hake) SO2 mg/m 3 n 200 PINO-asetus (750/2013) NO2 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 375 PINO-asetus (750/2013) PM10 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 200 PINO-asetus (750/2013) Päästöjen määrä mallinnukseen (KPA Hake) SO2 g/s NO2 (O2 = 6 %) g/s PM10 (O2 = 6 %) g/s Rautuvaara, öljykattila (kevyt polttoöljy). Savukaasuhormi Polttoöljy Sijainti , (ETRS89-TM35FIN) - tilaajan määrittämä Korkeus maanpinnasta m - määritetään mallinnuksella Sisähalkaisija m tilaajan määrittämä Polttoaineteho MW 3.3 tilaajan määrittämä Kaasun lämpötila ºC 220 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 n/s 1.04 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 /s tilaajan määrittämä Savukaasun ulostulonopeus m/s 25.0 tilaajan määrittämä Ominaispäästöt (Polttoöljy) SO2 (O2 = 3 %) mg/m 3 n 350 PINO-asetus (750/2013) NO2 (O2 = 3 %) mg/m 3 n 800 PINO-asetus (750/2013) PM10 (O2 = 3 %) mg/m 3 n 50 PINO-asetus (750/2013) Päästöjen määrä mallinnukseen (Polttoöljy) SO2 (O2 = 3 %) g/s NO2 (O2 = 3 %) g/s PM10 (O2 = 3 %) g/s 0.052

27 LIITE 3 PÖYRY FINLAND OY Hannukainen, kiinteän polttoaineen kattila (palaturve). Mallinnuksessa käytetyt laitosta ja päästöjä kuvaavat lähtötiedot Savukaasuhormi KPA (Palaturve) Sijainti , (ETRS89-TM35FIN) - tilaajan määrittämä Korkeus maanpinnasta m - määritetään mallinnuksella Sisähalkaisija m tilaajan määrittämä Polttoaineteho MW 1.7 tilaajan määrittämä Kaasun lämpötila ºC 150 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 n/s 0.71 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 /s tilaajan määrittämä Savukaasun ulostulonopeus m/s 25.0 Piipun halkaisijan perusteella laskettu Ominaispäästöt (KPA Palaturve) SO2 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 500 PINO-asetus (750/2013) NO2 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 500 PINO-asetus (750/2013) PM10 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 200 PINO-asetus (750/2013) Päästöjen määrä mallinnukseen (KPA Palaturve) SO2 (O2 = 6 %) g/s NO2 (O2 = 6 %) g/s PM10 (O2 = 6 %) g/s Hannukainen, kiinteän polttoaineen kattila (hake). Savukaasuhormi KPA (Hake) Sijainti , (ETRS89-TM35FIN) - tilaajan määrittämä Korkeus maanpinnasta m - määritetään mallinnuksella Sisähalkaisija m tilaajan määrittämä Polttoaineteho MW 1.7 tilaajan määrittämä Kaasun lämpötila ºC 150 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 n/s 0.7 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 /s tilaajan määrittämä Savukaasun ulostulonopeus m/s 25.0 Piipun halkaisijan perusteella laskettu Ominaispäästöt (KPA Hake) SO2 mg/m 3 n 200 PINO-asetus (750/2013) NO2 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 375 PINO-asetus (750/2013) PM10 (O2 = 6 %) mg/m 3 n 200 PINO-asetus (750/2013) Päästöjen määrä mallinnukseen (KPA Hake) SO2 g/s 0.14 NO2 (O2 = 6 %) g/s PM10 (O2 = 6 %) g/s 0.14 Hannukainen, öljykattila (kevyt polttoöljy). Savukaasuhormi Polttoöljy Sijainti , (ETRS89-TM35FIN) - tilaajan määrittämä Korkeus maanpinnasta m - määritetään mallinnuksella Sisähalkaisija m tilaajan määrittämä Polttoaineteho MW 0.9 tilaajan määrittämä Kaasun lämpötila ºC 220 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 n/s 0.29 tilaajan määrittämä Savukaasumäärä m 3 /s tilaajan määrittämä Savukaasun ulostulonopeus m/s 25.0 tilaajan määrittämä Ominaispäästöt (Polttoöljy) SO2 (O2 = 3 %) mg/m 3 n 350 PINO-asetus (750/2013) NO2 (O2 = 3 %) mg/m 3 n 800 PINO-asetus (750/2013) PM10 (O2 = 3 %) mg/m 3 n 50 PINO-asetus (750/2013) Päästöjen määrä mallinnukseen (Polttoöljy) SO2 (O2 = 3 %) g/s NO2 (O2 = 3 %) g/s PM10 (O2 = 3 %) g/s

28 LIITE 4 PÖYRY FINLAND OY Rautuvaara SO 2, turpeen polton aiheuttamat tunti- ja vuorokausipitoisuudet 25 metriä korkealla piipulla maksipitoisuuden esiintymispisteessä. μg/m 3 20 Rautuvaara, SO 2 (Turve) 25 metriä Pitoisuuden vuorokausiarvot maksimipitoisuuden pisteessä Pitoisuuden vuorokausiarvot, PINO-asetuksen raja (16 μg/m 3, toiseksi korkein vuorokausiarvo) on esitetty punaisella. μg/m 3 30 Rautuvaara, SO 2 (Turve) 25 metriä Pitoisuuden tuntiarvot maksimipitoisuuden pisteessä Pitoisuuden tuntiarvot, tuntiarvojen 99-prosenttipiste on 21,4 μg/m 3.