NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS"

Transkriptio

1 NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS Kuva: 2015 Tele Atlas NV, MapInfo Street Pro 2015 MML Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallilaskelmat ILMANLAATU JA ENERGIA ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015

2 NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallilaskelmat Antti Wemberg Hanna Hannuniemi Katja Lovén ILMATIETEEN LAITOS ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA HELSINKI

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTATIETOA ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Typpidioksidi Rikkidioksidi Hiukkaset Lainsäädäntö MENETELMÄT Leviämismallilaskelmien kuvaus Tutkimuskohde ja leviämismallilaskelmien lähtötiedot TULOKSET Rikkidioksidipitoisuudet Typpidioksidipitoisuudet Hiukkaspitoisuudet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...20 VIITELUETTELO...21 LIITEKUVAT

4

5 3 1 JOHDANTO Tässä tutkimuksessa arvioitiin leviämismallilaskelmin Benet Oy:n Vihdin Nummelaan suunnitteilla olevan lämpökeskuksen päästöjen ilmanlaatuvaikutuksia laitoksen lähialueella eri piipun korkeuksilla. Tulevan lämpökeskuksen paikka sijaitsee Nummelassa osoitteessa Hiidenvedentie 3 Nummelanharjun koulun alueella. Lämpökeskukseen suunnitellaan sijoitettavaksi kaksi Faust Bio-Flow II 950 kw kattilaa, jolloin polttoainetehoa on yhteensä noin 2 MW. Päästöjen leviämismallilaskelmat tehtiin lämpökeskuksen piipun mitoittamissuunnittelun tueksi. Piipun vähimmäiskorkeuskriteerit on määritelty ns. PIPO-asetuksessa 1) (Vna 750/2013). PIPO-asetuksen mukaan uuden energiantuotantoyksikön savupiipun korkeuden on aina oltava vähintään 2,5 kertaa tuotantorakennuksen korkeus. Nummelan lämpölaitoksen kattilarakennuksen on suunniteltu olevan m korkea. Jotta piipun korkeus täyttäisi edellä mainitun PIPO-asetuksen vaatimukset, tehtiin mallilaskelmat usealla piipun korkeudella: 25, 30, 35, 40 ja 45 metrin piipulla. Piipun maksimikorkeutta rajoittaa lähellä sijaitseva Nummelan lentokenttä, jonka vuoksi piipun tulee jäädä alle 45 metriin kiitotien tasosta. Kun kiitotien ja lämpökeskuksen sijaintipaikan korkeus merenpinnasta otetaan huomioon, on piipulle maksimikorkeudeksi määritelty 61 metriä. Kuten tarkastelu myöhemmin osoittaa yli 45 metrin piipun vaikutuksia ei ollut tarpeen mallintaa. Mallinnuksessa on tarkasteltu piipun korkeuden vaikutusta kattilalaitoksen päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen sekä ilmanlaatuun. Leviämismalliaskelmat tehtiin nk. maksimipäästötarkasteluna. Maksimipäästötarkastelussa määritetään jatkuvasti täydellä teholla toimivan laitoksen suurimpien mahdollisten hetkellisten päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet laitoksen lähialueella. Mallilaskelmilla selvitettiin, kuinka korkeiksi lyhytaikaispitoisuudet voivat kohota kattiloiden aiheuttaman päästön esiintyessä satunnaisesti erilaisissa meteorologisissa olosuhteissa kolmen vuoden ( ) tarkastelujaksolla. Ilmanlaatuselvityksessä tarkasteltiin lämpölaitoksen päästöjen aiheuttamia typpidioksidin, rikkidioksidin ja hiukkasten pitoisuuksia laitoksen ympäristössä maanpintatasolla. Lämpölaitoksen kaikkien kattiloiden päästöt arvioitiin PIPO-asetuksen uusille alle 50 MW energiantuotantoyksiköille määritettyjen päästöraja-arvojen mukaisesti. Leviämismallilaskelmat tehtiin Ilmatieteen laitoksella kehitetyllä pistemäisten päästölähteiden laskentaan soveltuvalla leviämismallilla ns. kaupunkimallilla UDM FMI. Leviämismallilaskelmin saatuja tuloksia verrattiin PIPO-asetuksen vaatimuksiin ja kotimaisiin ilmanlaadun ohjearvoihin sekä EU:n alueella voimassa oleviin, sitoviin ilmanlaadun raja-arvoihin. Mallinnettuja hiukkaspitoisuuksia verrattiin edellä mainittujen lisäksi myös WHO:n suositusohjearvoihin. Tutkimuksen tilasi Benet Oy. Leviämismallilaskelmissa tekniset lähtötiedot toimitti työn tilaaja. Leviämismallilaskelmat tehtiin Ilmatieteen laitoksen Asiantuntijapalvelut - yksikössä. 1) Vna 750/2013. Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. Annettu Helsingissä

6 2 2 TAUSTATIETOA ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA 2.1 Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Ilmanlaatua heikentävien ilman epäpuhtauksien tärkeimpiä päästölähteitä Suomessa ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Ilmansaasteita kulkeutuu Suomeen myös kaukokulkeumana maamme rajojen ulkopuolelta. Päästöistä suurin osa vapautuu ilmakehän alimpaan kerrokseen, jota kutsutaan rajakerrokseksi. Rajakerroksessa päästöt sekoittuvat ympäröivään ilmaan ja niiden pitoisuudet ilmassa laimenevat. Päästöt voivat levitä liikkuvien ilmamassojen mukana laajoille alueille. Tämän kulkeutumisen aikana ilmansaasteet voivat reagoida keskenään sekä muiden ilmassa olevien yhdisteiden kanssa muodostaen uusia yhdisteitä. Ilman epäpuhtaudet poistuvat ilmasta sateen huuhtomina (märkälaskeuma), kuivalaskeumana erilaisille pinnoille tai kemiallisen muutunnan kautta. Päästöjen leviäminen tapahtuu pääosin ilmakehän alimmassa osassa, rajakerroksessa. Sen korkeus on Suomessa tyypillisesti alle kilometri, mutta varsinkin kesällä se voi nousta yli kahteen kilometriin. Matalimmat rajakerroksen korkeudet havaitaan yleensä talvella kovilla pakkasilla. Rajakerroksen korkeus määrää ilmatilavuuden, johon päästöt voivat välittömästi sekoittua. Rajakerroksen tuuliolosuhteet määräävät karkeasti ilmansaasteiden kulkeutumissuunnan, mutta rajakerroksen ilmavirtausten pyörteisyys ja kerroksen korkeus vaikuttavat merkittävästi ilmansaasteiden sekoittumiseen ja pitoisuuksien laimenemiseen kulkeutumisen aikana. Leviämisen kannalta keskeisiä meteorologisia tekijöitä ovat tuulen suunta ja nopeus, ilmakehän stabiilisuus ja sekoituskorkeus. Ilmakehän stabiilisuudella tarkoitetaan ilmakehän herkkyyttä pystysuuntaiseen sekoittumiseen. Stabiilisuuden määrää ilmakehän pystysuuntainen lämpötilarakenne. Inversiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa ilmakehän lämpötila nousee ylöspäin mentäessä. Erityisesti maanpintainversion aikana ilmanlaatu voi paikallisesti huonontua nopeasti. Maanpintainversiossa maanpinta ja sen lähellä oleva ilmakerros jäähtyy niin, että kylmempi ilma jää ylempänä olevan lämpimämmän ilman alle. Kylmä pintailma ei raskaampana pääse kohoamaan yläpuolellaan olevan lämpimän kerroksen läpi, ja ilmakehän pystysuuntainen liike estyy. Inversiokerroksessa tuuli on hyvin heikkoa ja ilmaa sekoittava pyörteisyys on vähäistä, jonka vuoksi ilmansaasteet laimenevat huonosti. Inversiotilanteissa pitoisuudet kohoavat taajamissa etenkin liikenneruuhkien aikana, koska ilmansaasteet kerääntyvät matalaan ilmakerrokseen päästölähteiden lähelle. 2.2 Typpidioksidi Typen yhdisteitä vapautuu päästölähteistä ilmaan typen oksideina eli typpimonoksidina (NO) ja typpidioksidina (NO 2). Näistä yhdisteistä terveysvaikutuksiltaan haitallisempaa on typpidioksidi, jonka pitoisuuksia ulkoilmassa säädellään ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoilla. Typpidioksidin määrään ilmassa vaikuttavat kemialliset muutuntareaktiot, joissa typpimonoksidi hapettuu typpidioksidiksi.

7 3 Ulkoilman typpidioksidipitoisuuksille altistuminen on suurinta kaupunkien keskustojen ja taajamien liikenneympäristöissä. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat tyypillisesti ruuhkaaikoina. Korkeimmillaan typpidioksidipitoisuudet ovat erityisesti tyyninä ja kylminä talvipäivinä, jolloin myös energiantuotannon päästöt ovat suurimmillaan. Taajamien ja kaupunkien korkeimmat typpidioksidipitoisuudet aiheuttaa pääasiassa autoliikenne, vaikka energiantuotannon ja teollisuuden aiheuttamat päästöt (pistemäiset päästölähteet) olisivat määrällisesti jopa suurempia autoliikenteeseen verrattuna. Ihmiset altistuvat helposti liikenteen päästöille, sillä autojen pakokaasupäästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Typpidioksidille herkimpiä väestöryhmiä ovat lapset ja astmaatikot, joiden hengitysoireita kohonneet pitoisuudet voivat lisätä suhteellisen nopeasti. Pakkaskaudella tapahtuva typpidioksidipitoisuuden kohoaminen on erityisen haitallista astmaatikoille, koska jo puhtaan kylmän ilman hengittäminen rasituksessa aiheuttaa useimmille astmaatikoille keuhkoputkien supistusta ja typpidioksidi pahentaa tästä aiheutuvia oireita kuten hengenahdistusta ja yskää. Typpidioksidin vuosikeskiarvopitoisuudet ovat suurimmissa kaupungeissa keskimäärin µg/m 3. Vilkkaimmilla teillä ja katukuiluosuuksilla pitoisuudet voivat olla lähellä vuosiraja-arvoa 40 µg/m 3. Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat yleensä noin µg/m 3 (Komppula, ym. 2014). Typpidioksidin tuntipitoisuudet voivat kohota yli raja-arvotason (200 µg/m 3 ) suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä keskusta-alueilla muutamia kertoja vuodessa (Ilmanlaatuportaali, 2015). Ylitystunteja saa olla vuodessa 18 kpl, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi. Puhtailla tausta-alueilla typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat olleet Etelä- Suomessa noin 2 6 µg/m³ ja Pohjois-Suomessa noin 1 µg/m³. 2.3 Rikkidioksidi Ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet ovat nykyisin alhaisella tasolla Suomessa. Rikkidioksidipäästöjen voimakkaan vähenemisen seurauksena taajama-alueiden rikkidioksidipitoisuudet ovat laskeneet lähelle tausta-alueiden pitoisuuksia. Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi on pääosin peräisin energiantuotannosta, teollisuudesta ja laivojen päästöistä. Teollisuuspaikkakunnilla rikkidioksidipitoisuudet voivat kohota lyhytaikaisesti ja paikallisesti häiriöpäästötilanteissa. Puhtailla tausta-alueilla rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ovat olleet noin 1 2 μg/m³. 2.4 Hiukkaset Ulkoilman hiukkaset ovat nykyisin merkittävimpiä ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä Suomen kaupungeissa. Pienhiukkasia pidetään länsimaissa haitallisimpana ympäristötekijänä ihmisten terveydelle. Ulkoilman hiukkaset ovat taajamissa suurelta osin peräisin liikenteen ja tuulen nostattamasta katupölystä eli epäsuorista päästöistä. Hiukkaspitoisuuksia kohottavat myös suorat hiukkaspäästöt, jotka ovat peräisin energiantuotannon ja teollisuuden prosesseista, autojen pakokaasuista ja puun pienpoltosta. Suorat hiukkaspäästöt ovat pääasiassa pieniä hiukkasia. Hiukkasiin on sitoutunut myös erilaisia haitallisia yhdisteitä kuten hiilivetyjä ja raskasmetalleja.

8 4 Ulkoilman hiukkasten koko on yhteydessä niiden aiheuttamiin erilaisiin vaikutuksiin. Suurempien hiukkasten korkeat pitoisuudet vaikuttavat merkittävimmin viihtyvyyteen ja aiheuttavat likaantumista. Terveysvaikutuksiltaan haitallisempia ovat ns. hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset, jotka kykenevät tunkeutumaan syvälle ihmisten hengitysteihin. Hengitettäville hiukkasille, joiden halkaisija on alle 10 mikrometriä (PM 10), on annettu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat erityisesti keväällä, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat ilmaan kuivilta kaduilta liikenteen nostattamana. Pienhiukkaset, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä (PM 2,5), ovat pääasiassa peräisin suorista autoliikenteen ja teollisuuden päästöistä, puun pienpoltosta ja kaukokulkeumasta, jonka lähde voi olla esimerkiksi metsä- ja maastopalot. Hiukkasten kokoluokkia on havainnollistettu kuvassa A. Suurimmat hiukkaspitoisuudet esiintyvät vilkkaasti liikennöidyissä kaupunkikeskustoissa. Suomessa hiukkaspitoisuudet kohoavat yleensä voimakkaasti keväällä maalishuhtikuussa, kun maanpinnan kuivuessa tuuli ja liikenne nostattavat katupölyä ilmaan. Liikenteen vaikutukset korostuvat matalan päästökorkeuden vuoksi. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo ylittyy keväisin yleisesti Suomen kaupungeissa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu raja-arvo on sen sijaan ylittynyt viime vuosina vain Helsingin keskustassa. Vuosikeskiarvopitoisuudelle annettu raja-arvo alittuu Suomessa. Suurimpien kaupunkien keskusta-alueilla on mitattu useina vuosina yli 25 µg/m³:n hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja. Pienempienkin kaupunkien keskusta-alueilla hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvot voivat ylittää 20 µg/m³ (Komppula ym., 2014). Puhtailla tausta-alueilla vuosikeskiarvopitoisuudet ovat olleet Etelä-Suomessa noin 9 12 µg/m³ ja Pohjois- Suomessa noin 3 6 µg/m³. Pienhiukkaspitoisuuden (PM 2,5) vuosikeskiarvolle määritetty raja-arvo 25 µg/m 3 alittuu kaikkialla Suomessa. Korkeimmillaan vuosipitoisuus on ollut Helsingin vilkkaasti liikennöidyillä keskusta-alueilla noin µg/m 3. Maaseututausta-alueilla pitoisuustaso on Etelä-Suomessa noin 7 10 µg/m 3, Keski-Suomessa noin 4 7 µg/m 3 ja Pohjois- Suomessa noin 3 µg/m 3. Pitoisuuserot erityyppisten mittausympäristöjen välillä ovat melko pieniä: kaupunkiympäristön päästölähteet kohottavat vuositasolla pitoisuuksia liikenneympäristöissä noin 3 4 µg/m 3 ja kaupunkitausta-alueilla noin 1 2 µg/m 3 taustapitoisuuksista. Pienhiukkasten taustapitoisuudesta valtaosa on kaukokulkeutunutta hiukkasainesta. Kaukokulkeuma muodostaa huomattavan osan myös kaupunkiilman pienhiukkaspitoisuuksista (Alaviippola ja Pietarila, 2011).

9 5 Kuva A. Hiukkasten kokoluokkia. Hiukkasten koko ilmaistaan halkaisijana mikrometreissä (µm). Mikro (µ) etuliite tarkoittaa miljoonasosaa. 1 µm on siten metrin miljoonasosa eli millimetrin tuhannesosa. 2.5 Lainsäädäntö Leviämismallilaskelmilla tai ilmanlaadun mittauksilla saatuja pitoisuuksia voidaan arvioida vertaamalla niitä ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin. EU-maissa voimassa olevat raja-arvot ovat sitovia ja ne eivät saa ylittyä alueilla, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä. Raja-arvot eivät ole voimassa esimerkiksi teollisuusalueilla tai liikenneväylillä, lukuun ottamatta kevyen liikenteen väyliä. Kansalliset ilmanlaadun ohjearvot eivät ole yhtä sitovia kuin raja-arvot, mutta niitä käytetään esimerkiksi kaupunkisuunnittelun tukena ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Tavoitteena on ennalta ehkäistä ohjearvojen ylittyminen sekä taata hyvän ilmanlaadun säilyminen. Raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille sallitut korkeimmat pitoisuudet. Raja-arvoilla pyritään vähentämään tai ehkäisemään terveydelle ja ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Raja-arvon numeroarvon ylityksistä on viipymättä tiedotettava väestölle. Tietojen saatavuudesta vastaa ensisijaisesti tiedon tuottaja, kuten ilmanlaadun mittauksista vastaava kunta, toiminnanharjoittaja tai Ilmatieteen laitos. Jos raja-arvo ylittyy tai on vaarassa ylittyä, on kunnan laadittava ja toimeenpantava ilmansuojelusuunnitelma rajaarvon alittamiseksi. Lisäksi kunta voi harkintansa mukaan laatia lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman raja-arvon alittamiseksi ja ylityksen keston lyhentämiseksi.

10 6 Käytännön toimia voivat olla esimerkiksi määräykset liikenteen tai päästöjen rajoittamisesta. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi ulkoilman rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät saisi ylittää taulukon 1 raja-arvoja alueilla, joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Taulukko 1. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ulkoilman rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia koskevat raja-arvot (Vna 38/2011). Ilman epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo (µg/m 3 ) Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa (vertailujakso) Rikkidioksidi (SO2) 1 tunti 350 1) tuntia 125 1) 3 Typpidioksidi (NO2) 1 tunti 200 1) 18 kalenterivuosi 40 1) Hengitettävät hiukkaset (PM10) 24 tuntia 50 2) 35 kalenterivuosi 40 2) Pienhiukkaset (PM2,5) kalenterivuosi 25 2) 1) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K ja paineessa 101,3 kpa. 2) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi on rikkidioksidin vuosipitoisuuksille annettu kriittinen taso 20 µg/m 3 ja typen oksidien (NO x) vuosipitoisuuksille kriittinen taso 30 µg/m 3. Näitä tasoja sovelletaan rakennetun ympäristön ulkopuolella olevilla alueilla, kuten luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla ja laajoilla maa- ja metsätalousalueilla. Ilmanlaadun ohjearvot on otettava huomioon suunnittelussa ja niitä sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ympäristölupaharkinnassa. Ohjearvojen soveltamisen avulla pyritään ehkäisemään ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveysvaikutuksia. Suomessa voimassa olevat ulkoilman rikkidioksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koskevat ilmanlaadun ohjearvot on esitetty taulukossa 2. WHO on antanut lisäksi suosituksenomaisina ohjearvoina pienhiukkasten vuorokausipitoisuudelle 25 µg/m 3 ja vuosipitoisuudelle 10 µg/m 3 (WHO, 2006). WHO:n ohjearvot eivät ole osa Suomen lainsäädäntöä.

11 7 Taulukko 2. Ulkoilman rikkidioksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koskevat ilmanlaadun ohjearvot (Vnp 480/1996). Ilman epäpuhtaus Ohjearvo 1) Tilastollinen määrittely Rikkidioksidi (SO2) 250 µg/m³ Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 µg/m³ Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Typpidioksidi (NO2) 150 µg/m³ Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 µg/m³ Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM10) 70 µg/m³ Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 1) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 20 C ja paineessa 1 atm. Polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 750/2013. Tässä voimaan tulleessa nk. PIPO-asetuksessa määritetään laitoksille päästöraja-arvot ilmaan johdettaville päästöille (5 ) sekä vähimmäisvaatimukset laitosten piipunkorkeudelle ja ohjeet riittävän piipunkorkeuden määrittämiseksi (7 ). PIPO-asetuksen mukaan savupiipun korkeuden tulee olla sellainen, että energiantuotantoyksikkö ei yksinään aiheuta yli 20 prosenttia ilmanlaadun vuorokausittaisesta ohjearvosta. Nämä ohjearvot on määritelty ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 480/1996, taulukko 2). Uuden energiantuotantoyksikön savupiipun korkeuden on aina oltava vähintään 2,5 kertaa tuotantorakennuksen korkeus. Energiantuotantoyksikön savupiipun korkeus on mitoitettava leviämismallilaskelmalla, jos alle 500 metrin etäisyydellä energiantuotantoyksiköstä on yli 30 metriä korkeita rakennuksia tai maanpinnan korkeus kohoaa yli 30 metriä verrattuna tuotantorakennuksen viereiseen maanpinnan tasoon. 3 MENETELMÄT 3.1 Leviämismallilaskelmien kuvaus Leviämismalleilla tutkitaan eri ilman epäpuhtauksien kulkeutumista ilmakehässä ja niiden pitoisuuksien muodostumista tutkimusalueelle. Malleihin sisältyy usein myös laskentamenetelmiä, joiden avulla voidaan kulkeutumisen lisäksi tarkastella ilmansaasteiden muuntumista ja kemiallisia reaktioita ilmakehässä sekä poistumista ilmakehästä laskeumana. Tässä tutkimuksessa käytettiin Ilmatieteen laitoksella kehitettyä UDM-FMI -leviämismallia (Urban Dispersion Modelling system; Karppinen, 2001), jolla voidaan arvioida pistemäisten päästölähteiden aiheuttamia ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia päästölähteen lähialueilla. Kaaviokuva leviämismallin toiminnasta on esitetty kuvassa B. Ilmatieteen laitoksen leviämismalleja on kehitetty pitkäjänteisesti useita vuosikymmeniä tavoitteena tuottaa luotettavaa tietoa ilmanlaadusta mm. kaupunki- ja liikennesuunnittelun ja ilmansuojelutoimenpiteiden suunnittelun tueksi sekä pitoisuuksien ja väestön altistumisen arvioimiseksi. Mallien toimintaa on kehitetty lukuisissa tutkimusprojekteissa ja verifiointitutkimusten mukaan mallinnusten tulokset on todettu hyvin yhteensopiviksi Suomen taajamien ja teollisuusympäristöjen ilmanlaadun mittaustulosten kanssa.

12 8 Leviämismalleilla saatujen tulosten on osoitettu täyttävän hyvin ilmanlaatuasetuksessa (Vna 38/2001) annetut laatutavoitteet mallintamiselle sallituista epävarmuuksista. Nykyisissä Ilmatieteen laitoksen leviämismalleissa kuvataan tarkasti päästökohdassa tapahtuvaa mekaanista ja lämpötilaeroista johtuvaa nousulisää, lähimpien esteiden aiheuttamaa savupainumaa, ilmassa tapahtuvia päästöaineiden kemiallisia prosesseja sekä ilmansaasteiden poistumamekanismeja ilmakehästä. Energiantuotannon typenoksidipäästöt koostuvat typpidioksidista sekä typpimonoksidista, jota on valtaosa päästöistä. Osa typpimonoksidista hapettuu ilmassa terveydelle haitallisemmaksi typpidioksidiksi. Ilmatieteen laitoksen malleihin sisältyy laskentamenetelmä tälle typenoksidien kemialliselle muutunnalle. Leviämismallien lähtötiedoiksi tarvitaan tietoja päästöistä ja päästölähteiden ominaisuuksista, mittaamalla ja mallittamalla saatuja tietoja ilmakehän tilasta sekä tietoja tutkimusalueen taustapitoisuudesta. Lisäksi lähtötiedoiksi tarvitaan erilaisia paikkatietoja, kuten tietoja maanpinnan muodoista ja päästölähteiden sijainnista. Energiantuotannon päästöjen laskennassa huomioidaan lähdekohtaiset päästöt, savukaasujen ominaisuudet, laitoksen tekniset tiedot ja käyntiajat. Leviämislaskelmia varten muodostetaan kaikille eri päästölähteille päästöaikasarjat, joissa on jokaiselle tarkastelujakson tunnille (1 3 vuotta, eli tuntia) laskettu päästömäärä erikseen eri ilman epäpuhtauksille. Päästötiedot Meteorologiset tiedot Muut lähtötiedot Päästöjen laskenta Meteorologisten tietojen käsittelymalli Päästöaikasarja Meteorologinen aikasarja Paikkatiedot Tarkastelupisteet Leviämismalli Pitoisuuksien tunneittainen aikasarja Tilastollinen käsittely Tilastolliset tunnusluvut Graafinen käsittely Alueelliset pitoisuusjakaumat Kuva B. Kaaviokuva Ilmatieteen laitoksella kehitetyn leviämismallin, kaupunkimallin (UDM- FMI) toiminnasta. Leviämismallin tarvitseman meteorologisen aikasarjan muodostuksessa käytetään Ilmatieteen laitoksella kehitettyä meteorologisten tietojen käsittelymallia, joka perustuu

13 9 ilmakehän rajakerroksen parametrisointimenetelmään (Rantakrans, 1990; Karppinen, 2001). Menetelmän avulla voidaan meteorologisten rutiinihavaintojen ja fysiikan perusyhtälöiden avulla arvioida rajakerroksen tilaan vaikuttavat muuttujat, joita tarvitaan ilmansaasteiden leviämismallilaskelmissa. Tarvittavat mittaustiedot saadaan Ilmatieteen laitoksen havaintotietokantaan tallennetuista sää-, auringonpaiste- ja radioluotaushavainnoista. Tutkimuksessa käytetyt säähavainto- ja luotausaineistot täyttävät WMO:n ja ICAO:n laatuvaatimukset. Menetelmässä huomioidaan tutkimusalueen paikalliset tekijät, kuten leviämisalustan rosoisuus ja vuodenaikaiset albedoarvot (maanpinnan kyky heijastaa auringon säteilyä) eri maanpinnan laaduille. Laskelmissa käytetään yleensä 1 3 vuoden pituista tutkimusalueen sääolosuhteita edustavaa meteorologista aineistoa. Laskelmissa käytettäviksi sääasemiksi valitaan tutkimusaluetta lähimpänä sijaitsevat sääasemat, joilla mitataan kaikkia mallin tarvitsemia suureita. Tuulen suunta- ja nopeustiedot muodostetaan kahden tai useamman sääaseman havaintojen etäisyyspainotettuna tilastollisena yhdistelmänä. Lopputuloksena saadaan tutkimusaluetta parhaiten edustavat leviämismalleissa tarvittavien meteorologisten tietojen tunneittaiset aikasarjat. Tuloksien kannalta on tärkeää, että mallilaskelmissa käytetty meteorologinen aineisto edustaa tutkimusaluetta hyvin, aineistoa on riittävän pitkältä aikaväliltä sekä sen laatu on tarkastettu. Tämän varmistamiseksi malleissa käytettävät meteorologiset aikasarjat tuottaa ja käsittelee meteorologi. Leviämismalleilla lasketaan ilmansaasteiden pitoisuuksia tarkastelujakson jokaiselle tunnille laskentapisteikköön, joka muodostetaan kullekin tutkimusalueelle sen erityispiirteet huomioon ottaen sopivaksi. Laskentapisteitä on yleensä useita tuhansia ja niiden etäisyys toisistaan vaihtelee muutamasta kymmenestä metristä satoihin metreihin riippuen tutkimusalueen koosta ja tarkasteltavista kohteista. Mallin tuottamasta pitoisuusaikasarjasta lasketaan ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin verrannollisia tilastollisia arvoja, jotka esitetään raportissa mm. pitoisuuksien aluejakaumakuvina ja taulukkoina. 3.2 Tutkimuskohde ja leviämismallilaskelmien lähtötiedot Tutkimuksessa tarkasteltiin leviämismallilaskelmin suunnitteilla olevan Nummelan lämpökeskuksen kattiloiden päästöjen aiheuttamia vaikutuksia rikkidioksidin (SO 2), typpidioksidin (NO 2) ja hiukkasten pitoisuuksiin laitoksen lähialueilla. Piipun sijainti on esitetty kuvassa C. Suunniteltu lämpökeskuksen paikka Nummelanharjun koulun vieressä on harjun päällä. Koulun alue on ympäröivää harjua ja Hiidenvedentietä noin 4 10 m alempana. Koulun ylin kerros on 5,8 m maanpinnasta. Lounaassa sijaitseva lentokenttä rajoittaa piipun korkeutta korkeintaan 45 m lentokentän tasosta (+112 m m.p.y). Kun lämpökeskuksen sijoituspaikka on noin 96 m korkeudella meren pinnasta, on maksimi piipun korkeus siten 60 m. Kuvassa D on esitetty lähialueen maanpinnan korkeuden vaihteluja. PIPO-asetuksessa edellytetään, että Energiantuotantoyksikön savupiipun korkeus on mitoitettava leviämismallilaskelmalla, jos alle 500 metrin etäisyydellä energiantuotantoyksiköstä on yli 30 metriä korkeita rakennuksia tai maanpinnan korkeus kohoaa yli 30 metriä verrattuna tuotantorakennuksen viereiseen maanpinnan tasoon.

14 10 Kuva C. Lämpökeskuksen piipun sijainti Hiidenvedentien varrella Nummelassa on merkitty kuvaan punaisella pisteellä. Samalla alueella sijaitsee Nummelanharjun koulu sekä uimahalli. Kuvan lähde: Maanmittauslaitos. Kuva D. Korkeuserot tutkimusalueella. Punainen väri kuvaa korkeita kohtia. Lämpökeskuksen piipun paikka on merkitty valkoisella pisteellä.

15 11 Leviämismalliselvitys tehtiin maksimipäästötarkasteluna. Maksimipäästötarkastelussa määritetään jatkuvasti täydellä teholla toimivan kattilan suurimpien mahdollisten hetkellisten päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet laitoksen lähialueella. Tarkastelussa laitoksen suurin mahdollinen hetkellinen päästö voi esiintyä missä tahansa pitkän ajanjakson tunneittaisessa meteorologisessa tilanteessa. Maksimipäästötarkastelu on teoreettinen kuvaus kattilan vuotuisesta toiminnasta ja normaalitoimintaa vastaavien päästöjen aiheuttama kuormitus on käytännössä vähäisempää kuin maksimipäästötarkastelussa. Maksimipäästölaskelmilla on kuitenkin mahdollista löytää päästöjen laimenemisen kannalta epäedullisimmat säätilanteet (esim. inversio), joiden aikana pitoisuudet kohoavat. Mallilaskelmilla siis selvitetään, kuinka korkeiksi pitoisuuksien tuntiarvojen maksimit voivat kohota esiintyessään satunnaisesti pitkällä ajanjaksolla. Leviämismallinnuksessa käytettiin lähtötietoina PIPO-asetuksessa (Vna 750/2013) annettuja rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöraja-arvoja uusille 1 50 MW energiantuotantoyksiköille. Mallinnuksessa käytettiin kattilalle puun päästöraja-arvoja, jotka on esitetty taulukossa 3. Taulukossa 4 on esitetty Nummelan lämpökeskuksen kattiloiden tekniset tiedot sekä rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten lyhytaikaispäästöt (g/s). Taulukko 3. PIPO-asetuksessa annetut päästöraja-arvot uusille puuta ja muita kiinteitä biopolttoaineita käyttävälle energiantuotantoyksikölle (Vna 750/2013). Taulukossa on lihavoitu Nummelan lämpökeskuksen päästöjen laskennassa käytetyt päästörajaarvot. Kattilan polttoaineteho (P) Hiukkaset mg/m 3 n (O2 = 6 %) NOx (laskettuna NO2) mg/m 3 n (O2 = 6 %) SO2 mg/m 3 n (O2 = 6 %) 1 P 5 MW < P 10 MW < P < 50 MW

16 12 Taulukko 4. Päästölaskennassa käytetyt kattilan tekniset tiedot sekä tiedot päästöistä. Maksimipäästö- tarkastelu Polttoaineteho (MW) 2 x 950 kw Piipun korkeus maanpinnasta (m) 25 / 30 / 35 / 40 / 45 Savukaasujen lämpötila piipun suulla (ºC) 140 Savukaasujen tilavuusvirtaus (Nm 3 /s), kuiva kaasu 1,10 Hormin halkaisija piipun suulla (m) 0,324 Typenoksidipäästöt NOx (NO2:na) (g/s) 0,41 Rikkidioksidipäästöt (g/s) 0,22 Hiukkaspäästöt (g/s) 0,22 Typenoksidipäästöt NOx (NO2:na) (t/a) 11* Rikkidioksidipäästöt (t/a) 6* Hiukkaspäästöt (t/a) 6* * arvioitu 10 kk:n käyntiajalla ja maksimipäästöllä Tutkimusalueen ilmastollisia olosuhteita edustava meteorologinen aikasarja muodostettiin Helsingin Kumpulan ja Someron Salkolan sääasemien havaintotiedoista vuosilta Sekoituskorkeuden määrittämiseen käytettiin Jokioisten observatorion radioluotaushavaintoja. Kuvassa E on esitetty tuulen suunta- ja nopeusjakauma tutkimusalueella tuuliruusun muodossa. Tutkimusalueella ovat vallitsevia lounaan puoleiset tuulet. Kuva E. Tuulen suunta- ja nopeusjakauma tutkimusalueella vuosina Lasketut tuulitiedot kuvaavat olosuhteita 10 metrin korkeudella maanpinnasta.

17 13 Tutkimusalueen otsonin taustapitoisuudet saatiin Ilmatieteen laitoksen taustailmanlaadun Espoon Luukin mittausasemalta (Ilmanlaatuportaali, 2015). Otsonin taustapitoisuutta käytettiin laskettaessa typen oksidien ilmakemiallista muutuntaa leviämisen aikana. Tutkimusalueen taustapitoisuuksina käytettiin pitoisuuksien kuukausittain laskettuja tunneittaisia keskiarvoja, joilla pyrittiin kuvaamaan taustapitoisuuksien vuorokauden sisäistä vaihtelua. Tutkimusalue on kooltaan noin km ja se koostuu yhteensä laskentapisteestä. Laskentapisteikössä pisteiden välisiä etäisyyksiä on tihennetty pitoisuuksien muodostumisen kannalta merkittävimmissä kohteissa eli lämpökeskuksen lähiympäristössä. Laskentapisteikön pisteet ovat tiheimmillään lämpökeskuksen lähiympäristössä 20 metrin etäisyydellä toisistaan ja harvimmillaan tutkimusalueen reunoilla 200 metrin etäisyydellä toisistaan. Tutkimusalueen maanpinnan korkeuserot huomioitiin laskentapisteissä Maanmittauslaitoksen maastonkorkeustietojen mukaisesti. 4 TULOKSET Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin leviämislaskelmin Nummelan lämpökeskuksen yhteensä 2 MW kattiloiden maksimipäästöjen aiheuttamia rikkidioksidin, typpidioksidin ja hiukkasten pitoisuuksia maanpintatasolla. Maksimipäästötarkastelun tuloksina esitetään jäljempänä vain korkeimmat ohje- ja rajaarvoihin verrannolliset lyhytaikaispitoisuudet (tunti- ja vuorokausikeskiarvot). Maksimipäästölaskelmin saadut vuosikeskiarvot yleensä yliarvioivat pitoisuuksia, koska laitoksen toimiminen jatkuvalla täydellä teholla on käytännössä lähinnä teoreettista. Menetelmällä on kuitenkin mahdollista saada esiin päästöjen kannalta epäedullisissa meteorologisissa (esim. inversio) tilanteissa syntyvät korkeimmat pitoisuudet, jotka laitoksen normaalin toiminnan mallilaskelmissa voisivat täysimääräisenä jäädä huomioimatta. Leviämislaskelmien tuloksina saatu pitoisuuksien alueellinen jakautuminen tutkimusalueella on esitetty raportin lopussa liitekuvissa Rikkidioksidipitoisuudet Leviämismallilaskelmien tuloksina maksimitarkastelulla saadut päästöjen aiheuttamat ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksien suurimmat arvot eri piipun korkeuksilla on esitetty taulukossa 5. Kuvassa F on esitetty suurimpien pitoisuuksien suhde ilmanlaadun ohjeja raja-arvoihin tutkituilla piipun korkeuksilla. Kuvissa y-akselin 20 % kuvaa PIPOasetuksen mukaista osuutta ohjearvotasosta. PIPO-asetusta sovelletaan vain kotimaiseen ilmanlaadun ohjearvoon verrannolliseen vuorokausikeskiarvoon.

18 14 Taulukko 5. Leviämismallilaskelmilla saadut Nummelan lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat suurimmat raja- ja ohjearvoihin verrannolliset ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet tutkituilla viidellä eri piipun korkeudella. Rikkidioksidipitoisuus (µg/m³) Raja- tai ohjearvo Päästökorkeus 25 m 30 m 35 m 40 m 45 m Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Korkein vuorokausiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus Korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus 80 (* 5,26 3,32 2,32 1,66 1, (** 3,47 2,15 1,52 1,21 0, (* 6,44 4,50 3,58 2,85 2, (** 6,20 4,43 3,46 2,74 2,27 (* ohjearvo (** raja-arvo Lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat korkeimmat pitoisuudet alittavat sekä rikkidioksidille annetut ohje- ja raja-arvot että PIPO-asetuksen salliman korkeimman 20 % pitoisuustason vuorokausiohjearvosta kaikilla tarkastelluilla piipun korkeuksilla. Lämpökeskuksen rikkidioksidipitoisuudet olivat noin 2 7 % vuorokausiohjearvosta eri piipun korkeuksilla. PIPO-asetuksen mukaan piipun vähimmäiskorkeus on 2,5 kertaa tuotantorakennuksen korkeus. Suunniteltu rakennuskorkeus on korkeintaan 12 m, jolloin piipun minimikorkeus PIPO-asetuksen mukaan olisi 30 m. Taulukoon 5 on otettu mukaan myös 25 m piippu vertailun vuoksi. Liitekuvassa 1 on esitetty aluejakaumakuvat rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollisista pitoisuuksista 30 metrin piipulla. Korkeimmat pitoisuudet 30 m piipulla muodostuvat laitoksen lounaispuolelle noin 150 m etäisyydelle.

19 15 Kuva F. Leviämismallilaskelmin saadut Nummelan lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat ulkoilman korkeimmat rikkidioksidin lyhytaikaispitoisuudet suhteessa (%) ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin tutkituilla viidellä eri piipun korkeudella.

20 Typpidioksidipitoisuudet Leviämismallilaskelmien tuloksina maksimitarkastelulla saadut päästöjen aiheuttamat ulkoilman typpidioksidipitoisuuksien suurimmat arvot eri piipun korkeuksilla on esitetty taulukossa 6. Kuvassa G on esitetty suurimpien pitoisuuksien suhde ilmanlaadun ohjeja raja-arvoihin tutkituilla piipun korkeuksilla. Taulukko 6. Leviämismallilaskelmilla saadut Nummelan lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat suurimmat raja- ja ohjearvoihin verrannolliset ulkoilman typpidioksidipitoisuudet tutkituilla viidellä eri piipun korkeudella. Typpidioksidipitoisuus (µg/m³) Raja- tai ohjearvo Päästökorkeus 25 m 30 m 35 m 40 m 45 m Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus 70 (* 0,55 0,36 0,26 0,19 0, (* 0,69 0,50 0,40 0,31 0, (** 0,68 0,50 0,39 0,31 0,26 (* ohjearvo (** raja-arvo Lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat korkeimmat pitoisuudet alittavat erittäin selvästi sekä typpidioksidille annetut ohje- ja raja-arvot että PIPO-asetuksen salliman korkeimman 20 % pitoisuustason vuorokausiohjearvosta tarkastelluilla m piipun korkeuksilla. Typpidioksidipitoisuudet olivat alle 1 % vuorokausiohjearvosta eri piipun korkeuksilla. Suunniteltu rakennuskorkeus on korkeintaan 12 m, jolloin piipun minimikorkeus PIPO-asetuksen mukaan olisi tällöin 30 m. Taulukkoon 6 on otettu mukaan myös 25 m piippu vertailun vuoksi. Liitekuvassa 2 on esitetty aluejakaumakuvat typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollisista pitoisuuksista eri piipun korkeuksilla. Korkeimmat pitoisuudet 30 m piipulla muodostuvat laitoksen lounaispuolelle noin 150 m etäisyydelle.

21 17 Kuva G. Leviämismallilaskelmin saadut Nummelan lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat ulkoilman korkeimmat typpidioksidin lyhytaikaispitoisuudet suhteessa (%) ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin tutkituilla viidellä eri piipun korkeudella.

22 Hiukkaspitoisuudet Leviämismallilaskelmien tuloksina maksimitarkastelulla saadut päästöjen aiheuttamat ulkoilman hiukkaspitoisuuksien suurimmat arvot eri piipun korkeuksilla on esitetty taulukossa 7. Kuvassa H on esitetty suurimpien pitoisuuksien suhde ilmanlaadun ohjeja raja-arvoihin tutkituilla piipun korkeuksilla. Taulukko 7. Leviämismallilaskelmilla saadut Nummelan lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat suurimmat raja- ja ohjearvoihin verrannolliset ulkoilman hiukkaspitoisuudet tutkituilla viidellä eri piipun korkeudella. Hiukkaspitoisuus (µg/m³) Raja- tai ohjearvo Päästökorkeus 25 m 30 m 35 m 40 m 45 m Korkein WHO vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Korkein vuorokausiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus 25 (* 5,43 3,75 2,52 1,81 1,33 70 (** 5,26 3,32 2,32 1,66 1,22 50 (*** 1,16 0,80 0,65 0,53 0,45 (* PM2,5 WHO:n ohjearvo (** PM10 ohjearvo (*** PM10 raja-arvo Lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat korkeimmat pitoisuudet alittavat sekä hiukkasille annetut ohje- ja raja-arvot että PIPO-asetuksen salliman korkeimman 20 % pitoisuustason vuorokausiohjearvosta tarkastelluilla vähintään 30 m piipun korkeuksilla. Hiukkaspitoisuudet olivat 2-8 % hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiohjearvosta eri piipun korkeuksilla. Suunniteltu rakennuskorkeus on 12 m eli piipun minimikorkeus PIPO-asetuksen mukaan olisi tällöin 30 m. Taulukkoon 7 ja kuvaan H on otettu mukaan myös 25 m piippu vertailun vuoksi. Hiukkaspitoisuudet 25 m piipun korkeudella ovat noin 22 % WHO:n pienhiukkasten vuorokausiohjearvosta, mutta WHO:n suositusohjearvolla ei ole lainvoimaa Suomessa. Liitekuvassa 3 on esitetty aluejakaumakuvat hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrannollisista pitoisuuksista 30 m korkuisella piipulla. Korkeimmat pitoisuudet em. piipulla muodostuvat laitoksen lounaispuolelle noin 150 m etäisyydelle.

23 19 Kuva H. Leviämismallilaskelmin saadut Nummelan lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat ulkoilman korkeimmat hiukkasten lyhytaikaispitoisuudet suhteessa (%) ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin tutkituilla viidellä eri piipun korkeudella. PIPOasetuksen vaatimuksiin ei WHO:n ohjearvoa ole määritelty.

24 20 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa arvioitiin Benet Oy:n Nummelanharjulle suunnitellun lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia lämpökeskuksen lähialueilla. Lämpökeskus tulee koostumaan kahdesta puuta käyttävästä kattilasta (2 x 950 kw). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää leviämislaskelmilla ilmanlaadun kannalta hyväksyttävä piipun korkeus voimaan tulleen PIPO-asetuksen (Vna 750/2013) vaatimusten täyttämiseksi. Vaatimuksena on, että energiantuotantoyksikkö ei yksinään saa aiheuttaa epäpuhtauspitoisuuksia, jotka ovat yli 20 % ilmanlaadun vuorokausiohjearvosta. Lisäksi uuden energiantuotantoyksikön savupiipun korkeuden on aina oltava vähintään 2,5 kertaa tuotantorakennuksen korkeus. Lämpökeskuksen kattilarakennuksen korkeus tulee olemaan korkeintaan 12 m, jonka perusteella piipunmitoituksessa tarkasteltiin ilman epäpuhtauksien muodostumista m korkeilla piipuilla. Piipun maksimikorkeutta rajaa läheinen lentokenttä. Piipun korkeus mitoitettiin leviämismallilaskelmin ns. maksimipäästötarkastelulla, jossa energiantuotantoyksikön oletetaan toimivan täydellä teholla läpi koko tarkastellun ajanjakson. Maksimipäästötarkastelussa määritetään laitoksen suurimpien mahdollisten hetkellisten päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet laitoksen lähialueella. Maksimipäästötarkastelulla voidaan selvittää, kuinka korkeiksi lyhytaikaispitoisuudet pahimmillaan voisivat kohota maksimipäästön esiintyessä satunnaisesti erilaisissa meteorologisissa olosuhteissa kolmen vuoden ( ) tarkasteluajanjaksolla. Lämpökeskuksen päästöt määriteltiin oletetun savukaasumäärän sekä voimassa olevien päästöraja-arvojen perusteella. Päästöraja-arvot 2 MW lämpökeskukselle PIPO-asetuksen mukaan ovat typenoksideille 375 mg(no 2)/m 3 n, rikkidioksidille 200 mg/m 3 n ja hiukkasille 200 mg/m 3 n. Mallilaskelmien avulla selvitettiin maksimipäästöjen aiheuttamat tutkimusalueen korkeimmat rikkidioksidin, typpidioksidin ja hiukkasten pitoisuudet eri piipunkorkeuksilla lämpökeskuksen ympäristössä maanpintatasolla. Leviämislaskelmien tuloksena saadut kattiloiden maksimipäästöjen aiheuttamat rikkidioksidin ja typpidioksidin ja hiukkasten pitoisuudet alittivat Suomessa voimassa olevat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot m korkeuksilla. Rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuudet ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät alle 20 % vuorokausiohjearvosta kaikilla tarkasteluilla piipun korkeuksilla. 25 m piippu ei tulisi kuitenkaan kysymykseen, jos tuotantorakennuksen korkeus tulee olemaan yli 10 m, sillä PIPO-asetuksen mukaan uuden energiantuotantoyksikön savupiipun korkeuden on aina oltava vähintään 2,5 kertaa tuotantorakennuksen korkeus Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että piipun ollessa metriä lämpölaitoksen päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet ovat ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät eikä päästöistä aiheutuisi ihmisille terveydellistä haittaa tai luonnolle huomattavaa ylimääräistä kuormitusta.

25 21 VIITELUETTELO Alaviippola, B. ja Pietarila, H., Ilmanlaadun arviointi Suomessa, pienhiukkaspitoisuudet (PM 2,5). Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Helsinki. Ilmanlaatuportaali, Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän ilmanlaatuosa, tarkistetut mittaustulokset. Karppinen, A., Meteorological pre-processing and atmospheric dispersion modelling of urban air quality and applications in the Helsinki metropolitan area, Academic dissertation, Finnish Meteorological Institute. Contributions No. 33, Helsinki, ISBN Komppula, B., Anttila, P., Vestenius, M., Salmi, T. ja Lovém, K., Ilmanlaadun seurantatarpeen arviointi. Ilmatieteen laitos, Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia. Rantakrans, E., Uusi menetelmä meteorologisten tietojen soveltamiseksi ilman epäpuhtauksien leviämismalleissa. Ilmansuojelu-uutiset 1/90. s Pöyry Finland Oy, Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen Saha. KMW ja Vapor-kattilan hiukkaspitoisuudet ja päästöt ja Vna 38/2011. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. Annettu Vna 750/2013. Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. Annettu Vnp 480/1996. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta. Annettu World Health Organization (WHO), WHO air quality guidelines. Particulate matter, ozone, nitrogen dioxide and sulphur dioxide. Global update Copenhagen, WHO Regional Office for Europe.

26

27 LIITEKUVAT Seuraavissa karttakuvissa on esitetty laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin muodostetut korkeimpien pitoisuuksien alueet, joilla tietyn pitoisuuden ylittyminen on pitkän havaintojakson aikana todennäköistä. Pitoisuuksien aluejakaumat eivät edusta koko tulostusalueella yhtä aikaa vallitsevaa pitoisuustilannetta vaan ne kuvaavat eri päivinä ja eri tunteina esiintyvien raja- ja ohjearvoihin verrannollisten pitoisuuksien maksimitasoa tutkimusalueen eri osissa. Suurimman osan ajasta pitoisuudet ovat kaikissa laskentapisteissä selvästi pienempiä kuin aluejakaumakuvissa esitetyt korkeimmat arvot. Lisäksi suurimmassa osassa tutkimusaluetta pitoisuudet ovat jatkuvasti merkittävästi pienempiä kuin niissä kohteissa, joissa suurimmat arvot esiintyvät. Pitoisuuksien aluejakaumissa esiintyy kohonneiden pitoisuuksien kielekkeitä, joiden sijaintiin vaikuttaa varsinkin tuulen pysyvyys pitkällä tarkastelujaksolla tietyssä ilmansuunnassa. Maanpinnan muodot voivat aiheuttaa aluejakaumiin erillisiä suppeita alueita, joissa pitoisuudet ovat joko korkeampia tai matalampia kuin lähiympäristössään. Pistemäisten päästölähteiden välittömään läheisyyteen muodostuu usein ns. katvealue, jolla pitoisuudet ovat minimissään ja kasvavat lyhyellä etäisyydellä nopeasti. Tällaisten aivan päästölähteen ympärille muodostuvien muita arvoja matalampien pitoisuuksien alueiden laajuuteen vaikuttavat piipun korkeus ja poistokaasujen nousulisä. Nousulisää aiheuttavat poistokaasujen nousunopeus piipussa sekä ulkolämpötilan ja poistokaasujen lämpötilan välinen ero.

28

29

30

31 Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1 PL 503, Helsinki Puh ilmatieteenlaitos.fi

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT KAJAANIN ALUEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Pirjo Ranta Timo Rasila Sari Lappi KAJAANIN

Lisätiedot

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta Alaviippola Sari Lappi VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta

Lisätiedot

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Birgitta Alaviippola Pirjo Ranta Sari

Lisätiedot

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS Kuva: Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 211 RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020

BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020 BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020 Autoliikenteen, Haapaniemen voimalaitoksen ja kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöjen leviämismallinnus ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS. Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi

PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS. Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5 50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS Birgitta Alaviippola Harri Pietarila

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.1.2010 PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS TYPPIDIOKSIDIN OHJEARVOT ASEMAKAAVAT NRO 8256, 8309, 8310 JA 8048 PISPALAN

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA. Sari Lappi Harri Pietarila

TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA. Sari Lappi Harri Pietarila TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA Sari Lappi Harri Pietarila TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA Sari Lappi Harri Pietarila ILMATIETEEN

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN ILMASTOINNIN SEKÄ LÄHIALUEEN AUTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT

MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN ILMASTOINNIN SEKÄ LÄHIALUEEN AUTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN ILMASTOINNIN SEKÄ LÄHIALUEEN AUTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT Sari Lappi Harri Pietarila MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT. Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen

VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT. Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi 21.3.2013 Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut Ilmanlaadun arvioinnit; Leviämismallinnukset Ilmanlaadun mittaukset

Lisätiedot

Energiatehokkaampaan ja terveellisempään kaavoitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä ilmaston terveysvaikutuksista

Energiatehokkaampaan ja terveellisempään kaavoitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä ilmaston terveysvaikutuksista Energiatehokkaampaan ja terveellisempään kaavoitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä ilmaston terveysvaikutuksista Juuso Suomi, Risto Väyrynen Miika Meretoja Turun yliopisto Turun kaupunki Ilmatieteen

Lisätiedot

ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT. Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén

ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT. Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 30.11.2011

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Tilaaja: Päijät-Hämeen Liitto r.y. PL 50 15111 Lahti LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA 07.10.2005 Lahti_liikenne_07102005.pdf Enwin Oy Ari Tamminen Tarja Tamminen

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: www.visitkajaani.fi Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 214 Birgitta

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Merkittävimpiä kaupunki-ilman

Merkittävimpiä kaupunki-ilman Mitä hengitämme? 2 Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiili monoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haise vat rikkiyhdisteet

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

Mittaustulokset vuodelta 2015

Mittaustulokset vuodelta 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 Helena Saari Birgitta Komppula ILMATIETEEN

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: Jonna Kallunki Mittaustulokset vuodelta 2013 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 2014 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 2013 Birgitta Komppula

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Energiatehokkaampaan ja terveellisempään kaavoitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä ilmaston terveysvaikutuksista

Energiatehokkaampaan ja terveellisempään kaavoitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä ilmaston terveysvaikutuksista Energiatehokkaampaan ja terveellisempään kaavoitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä ilmaston terveysvaikutuksista Juuso Suomi, Risto Väyrynen Miika Meretoja Turun yliopisto Turun kaupunki Ilmatieteen

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: SkyFoto Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 214 Helena Saari Birgitta

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SOTKAMO HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 Helena Saari Risto Pesonen TALVIVAARAN

Lisätiedot

Ratapihankatu, Tampere Asemakaavamuutos nro 8330 A ja B luonnosvaihtoehtojen ilmanlaatuselvitys ennustetilanteessa

Ratapihankatu, Tampere Asemakaavamuutos nro 8330 A ja B luonnosvaihtoehtojen ilmanlaatuselvitys ennustetilanteessa Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen PL 487 33101 Tampere Ratapihankatu, Tampere Asemakaavamuutos nro 8330 A ja B luonnosvaihtoehtojen ilmanlaatuselvitys ennustetilanteessa 1.8.2011 Enwin

Lisätiedot

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: SkyFoto Mittaustulokset vuodelta 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 214 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 213 Helena Saari Risto Pesonen

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2009. Helena Saari Risto Pesonen

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2009. Helena Saari Risto Pesonen KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 29 Helena Saari Risto Pesonen KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 29 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN

Lisätiedot

Ilmanlaatuselvitys - Hiukkaspitoisuudet nykytilanteessa

Ilmanlaatuselvitys - Hiukkaspitoisuudet nykytilanteessa YH Länsi Oy Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere Hatanpään puistokuja 23, Tampere Ilmanlaatuselvitys - Hiukkaspitoisuudet nykytilanteessa 1.12.2010 Enwin Oy Tarja Tamminen Ari Tamminen ENWIN OY ALV -rek

Lisätiedot

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: SkyFoto Mittaustulokset vuodelta 212 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELU 213 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 212 Helena Saari Risto Pesonen Birgitta

Lisätiedot

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN TUTKIMUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

HIUKKASET JAOTELLAAN USEIN NELJÄÄN KOKOLUOKKAAN:

HIUKKASET JAOTELLAAN USEIN NELJÄÄN KOKOLUOKKAAN: HIUKKASIA ILMASSA HIUKKASIA ILMASSA Hiukkasia leijailee aina ilmassa. Hiukkasten koko, muoto ja koostumus vaihtelevat huomattavasti. Suurin osa hiukkasista on niin pieniä, ettei niitä paljain silmin näe.

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA

ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA Kuva: Tornion kaupunki Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 ILMANLAATUMITTAUKSET

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaus. Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä

ILMANLAATUSELVITYS. Kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaus. Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä Ilmanlaatu Raportti PR Y1036 1 Sivu 1 (7) Markku Kantola Niemijärventie 92 07600 Myrskylä Turku 19.11.2013 ILMANLAATUSELVITYS Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA 23 27 Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 23 27 1 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714 SISÄLLYS N:o Sivu 710 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen 9 ja 10 :n muuttamisesta... 2185 711 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

ILMANLAATUMITTAUKSET LAPPEENRANNAN NUIJAMAALLA VALTATIEN 13 VARRELLA

ILMANLAATUMITTAUKSET LAPPEENRANNAN NUIJAMAALLA VALTATIEN 13 VARRELLA Kuva: Jatta Salmi ILMANLAATUMITTAUKSET LAPPEENRANNAN NUIJAMAALLA VALTATIEN 13 VARRELLA Hengitettävät hiukkaset ja typen oksidit ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 214 ILMANLAATUMITTAUKSET LAPPEENRANNAN

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA

VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA Kuva: Rantatunnelin allianssi Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA

Lisätiedot

Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 Ilma on eurooppalaisittain puhdasta Pääkaupunkiseutu on puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Yleisimmin ilmanlaatu on meillä hyvä tai tyydyttävä.

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005 VÄLIRAPORTTI Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 7.9.2005

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014

Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Loukkola Kati LOHJAN YMPÄRISTÖ- RAKENNUSLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/15 Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Loukkola Kati Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta ISSN 2342-2343 (painettu)

Lisätiedot

Mittaustulokset vuodelta 2015

Mittaustulokset vuodelta 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA Mittaustulokset vuodelta 215 VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA Mittaustulokset vuodelta

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA PIENHIUKKASET (PM 2,5 )

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA PIENHIUKKASET (PM 2,5 ) ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA PIENHIUKKASET (PM 2,5 ) ILMANLAADUN ARVIOINTI SUOMESSA PIENHIUKKASPITOISUUDET (PM 2,5 ) Birgitta Alaviippola Harri Pietarila ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 HSY:n hallitus 20.12.2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 29 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 LIITE 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 13.5.2013 1 Johdanto Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla melko hyvä, ja Helsinki ympäristökuntineen onkin puhtaimpia metropolialueita

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta

PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009 Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen Luonnos 5.10.2009 Kaupunkiympäristön kehittäminen / Ympäristönsuojelu Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1

Lisätiedot

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmanlaadun mittausverkostoon pohjautuen Antti Korhonen, Arja Asikainen, Isabell Rumrich, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Katuosoite

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 23 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Fortum Oil and Gas Oy, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

Katubulevardien ilmanlaatu- ja terveyshaittaselvitys

Katubulevardien ilmanlaatu- ja terveyshaittaselvitys Katubulevardien ilmanlaatu- ja terveyshaittaselvitys Nykytila 1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja:

Lisätiedot

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA OTSONI THE PRELIMINARY ASSESSMENT UNDER THE EC AIR QUALITY DIRECTIVES IN FINLAND OZONE Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Timo Salmi Tuomas Laurila Juha-Pekka

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), 29. 6. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 163/41 NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/30/EY, annettu 22 päivänä huhtikuuta 1999, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 28 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Arja Valli, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna Niemelä,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot