Ylen tuki ja turvakysely, marraskuu 2018 Puolueiden puheenjohtajien vastaukset

Transkriptio

1 Ylen tuki ja turvakysely, marraskuu 2018 Puolueiden puheenjohtajien vastaukset Pitäisikö maksuton esiopetus laajentaa kaksivuotiseksi siten, että velvollisuus osallistua koskisi myös viisivuotiaita? Kyllä (4 kpl) Li Andersson, vasemmistoliitto Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja sen laadun kehittäminen on tärkeää suomalaisten osaamistason noston ja tasa arvon kehittämisen näkökulmasta. Esiopetuksen laajentaminen on siihen hyvä väline. Pekka Haavisto, vihreät Tällä varmistetaan jokaisen lapsen pääseminen omaa kehittymistään tukevan ja iälle sopivan pedagogisen tuen piiriin. Esiopetuslain piiriin pääseminen vahvistaa 5 vuotiaiden oikeutta esiopetuksen kautta tulevaan kattavampaan varhaiskasvatukselliseen tukeen ja henkilöstöresursseihin. Tämä on juuri eniten tukea tarvitsevien lasten etu, jotta he voisivat pärjätä esiopetuksen avulla peruskouluun siirryttäessä. Petteri Orpo, kokoomus Kannatan esiopetuksen pidentämistä kaksivuotiseksi. Näin kaikki 5 6 vuotiaat saataisiin esiopetuksen piiriin. Monet myöhemmin ilmenevät oppimiseen tai sosiaaliseen elämään liittyvät ongelmat saavat alkunsa jo lapsuudessa, ennen kouluikää. Samalla tutkimukset osoittavat, että tukemalla ja auttamalla lapsia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, pystymme ehkäisemään tehokkaasti monia tulevaisuuden ongelmia, kuten syrjäytymistä, oppimisvaikeuksia tai puutteita elämänhallinnassa. Kaksivuotinen esiopetus auttaisi erityisesti siinä, että avun ja tuen tarpeessa olevat lapset saadaan palveluiden ja turvallisten aikuisten avun piiriin ja vahvemmin koulutien alkuun. Kaikilla ei ole samat edellytykset oppia ja pärjätä. Meidän on tehtävä kaikkemme tämän eriarvoisuuden lievittämiseksi. Anna Maja Henriksson, RKP Haluamme nähdä kaksivuotisen esikoulun. Ensi alkuun se voisi olla vapaaehtoinen viisivuotiaille, lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan. Ei (4 kpl) Sampo Terho, siniset Kannatamme vapaaehtoista esiopetusta 5 vuotiaille. Ryhmässä leikin lomassa tapahtuva oppiminen parantaa lasten edellytyksiä menestyä peruskoulussa. Jussi Halla aho, perussuomalaiset 5 vuotiaita ei ole tarpeen laittaa koulutusputkeen. Suomalainen koulujärjestelmä on tuottanut kansainvälisesti verraten erittäin hyviä oppimistuloksia. Viime vuosien aikana näissä on

2 tapahtunut laskua, erityisesti niin, että erittäin huonosti pärjäävien määrä on kasvanut, samoin heidän eronsa niihin, jotka pärjäävät hyvin. Usein runsaasti maahanmuuttajia sisältävien heikompien koulujen oppimistuloksiin ja muihin ongelmiin sekä esimerkiksi kaupunkien ja maaseudun välisiin syveneviin eroihin täytyy puuttua, mutta oppivelvollisuuden pidentäminen ja 5 vuotiaiden esikoulu eivät ratkaise asiaa. Ylipäätänsä varhennettuun esikouluun ja maksuttomaan varhaiskasvatukseen liittyvät vaatimukset eivät mielestämme kohdistu todellisiin ongelmiin. Juha Sipilä, keskusta 5 vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta on kokeiltu tällä vaalikaudella. Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Kokeilujen jatkamista ja laajentamista on tulevaisuudessa mietittävä. Velvoittavuuden sijaan lähestymme asiaa kuitenkin mahdollisuuksien myötä. Sari Essayah, kristillisdemokraatit Sitä ei tule laajentaa velvollisuutena, vaan vapaaehtoisena mahdollisuutena. EOS (1 kpl) Antti Rinne, SDP SDP:n tavoitteena on maksuton varhaiskasvatus kaikille. Pedagoginen varhaiskasvatus porrastuu jo nykyään lasten kehityksen mukaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus tulee nähdä kokonaisuutena, joka ottaa huomioon lapsen yksilöllisen kehityksen ja oppimisen valmiudet. Esiopetuksen laajentamisesta 5 vuotiaille on käynnissä kokeilu. Tämän kokeilun tulosten ja tutkitun tiedon perusteella voidaan arvioida, onko lapsen kehitykselle hyödyllistä ja tarpeellista viisivuotiaasta lähtien osallistua esiopetukseen. Arvioiden jälkeen asiasta voidaan päättää. Pitäisikö oppivelvollisuusikää peruskoulussa nostaa: jos peruskoulua ei saa suoritettua aikaisemmin, jatkuisi oppivelvollisuus 18 vuotiaaksi? Kyllä (6 kpl) Li Andersson, vasemmistoliitto Peruskoulun osalta keskeistä on tarjota erilaisia malleja erilaisille oppijoille. Kymppiluokkaa tulee kehittää ja sitä pitää tarjota valtakunnallisesti kaikille sitä tarvitseville. Antti Rinne, SDP

3 Kyllä pitää, sillä vain osaamisella suomalaiset ja Suomi menestyvät. Oppivelvollisuuden laajennus toiselle asteelle ja toisen asteen maksuttomuus on tärkeimpiä seuraavan vaalikauden tulevaisuusuudistuksia, sillä se on tehokas keino Suomen osaamistason nostamiseen, työllisyyden ja kasvun vahvistamiseen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän osaamista ja siksi on varmistettava, että jokaisella suomalaisella on vähintään toisen asteen koulutus. Pekka Haavisto, vihreät Peruskoulu muodostaa olennaisen pohjan elämässä ja jatkokoulutuksessa pärjäämiseen. Oppivelvollisuuden jatkaminen velvoittaisi myös koulutuksen järjestämisestä vastaavia tahoja löytämään keinot pitää nuori koulutuksessa mukana. Sampo Terho, siniset Pidämme tätä peruskoulussa opiskelevien osalta mahdollisena. Perustaitojen oppiminen on välttämätöntä, ei armovitosten antaminen. Juha Sipilä, keskusta Keskusta on esittänyt oppioikeusmallia, jossa oppivelvollisuuden takaraja nousisi nykyisestä seitsemästätoista ikävuodesta kahdeksaantoista. Perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi mallissamme osa oppivelvollisuuden vaatimuksia. Petteri Orpo, kokoomus Peruskoulun päättää joka vuosi jopa 6000 nuorta vailla riittäviä kirjallisia ja matemaattisia perusvalmiuksia. Näiden nuorten edellytykset pärjätä jatko opinnoissa ja työelämässä ovat heikot. Tässä mennään pieleen. Peruskoulua pitää vahvistaa niin, että sieltä ei tulla ulos ilman riittäviä jatko opintojen valmiuksia. Pelkästään oppivelvollisuusikää korottamalla emme saa tarvittua muutosta aikaan. Esimerkiksi oppimiseen tai nuoren henkiseen hyvinvointiin liittyviin ongelmiin on herättävä aikaisemmin kuin peruskoulun loppuvaiheessa. Varhaiskasvatukseen panostaminen ja esiopetuksen pidentäminen kaksivuotiseksi ovat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Samalla meidän on panostettava peruskoulussa sekä opintojen ohjaukseen että moniammatillisen tuen vahvistamiseen. Usein yläkouluikäisen nuoren oppimisvaikeuksien tai motivaation puutteen takana on myös muita tekijöitä, kuten mielenterveys ja päihdeongelmia tai epävakaa tilanne perheessä. Näihin ongelmiin ei pystytä puuttumaan pelkästään opetuksen keinoin, vaan tarvitaan saumatonta sosiaalipalveluiden ja oppilaitosten yhteistyötä. Meillä on paljon tehtävää siinä, jotta lapset ja nuoret eivät jäisi ongelmien kanssa yksin. Mielestäni olisi myös syytä pohtia, pitäisikö peruskouluissa ottaa käyttöön erilaisia joustavia, yksilöityjä suoritustapoja. Peruskoulu ei saa päättyä, ennen kuin riittävät taidot on saavutettu. Ei (3 kpl) Jussi Halla aho, perussuomalaiset Nuorten syrjäytyminen on merkittävä ongelma, mutta siihen pitää puuttua muilla keinoin kuin oppivelvollisuusiän korottamisella. Velvoittava osallistuminen koulutukseen tai

4 työmarkkinoille, työelämätaitojen ja yleisen elämänhallinnan opettaminen sekä tukiverkostojen tiukentaminen pitää hoitaa muulla tavoin; lisäksi nämä kohdistuvat ongelmaan paremmin kuin kaikkia koskeva radikaali oppivelvollisuusiän korotus. Hallituksen koulutusleikkaukset ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen oppilaitosten resursseja rokottava politiikka ovat kuitenkin vieneet painopistettä juuri toiseen suuntaan. Ongelma ei ole siinä, että perusasteelta ei hakeuduttaisi eteenpäin, vaan siinä, että toinen aste keskeytetään niin usein. Oppivelvollisuusiän korottamista vaativat puheet ovat helppoa laastarointia ja imagopolitiikkaa. Toisaalta kannatamme sitä, että peruskoulusta ei päästetä pois oppilaita, jotka eivät täytä perusvaatimuksia. Luokalle jättämisen pitää olla aito vaihtoehto. Peruskoulun on tuotettava luku ja laskutaitoisia ihmisiä, jotka kykenevät siirtymään jatko opintoihin. Sari Essayah, kristillisdemokraatit Kaikille tulee olla oikeus suorittaa perusopetus, mutta kaikkien oppivelvollisuusiän nostamisen sijaan mm. syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tulee kohdentaa tukea ja huolehtia perusopetuksen suorittamismahdollisuudesta iästä riippumatta. Anna Maja Henriksson, RKP Oppivelvollisuusiän pidentäminen kaikille ei ole perusteltua. Sen sijaan lisävuosi peruskoulussa voi olla oppilaalle oikea tapa hankkia tarvittavat tiedot ja taidot, joilla vahvistetaan motivaatiota opiskelun jatkamiseen. Joustavia, yksittäiselle oppilaalle räätälöityjä ratkaisuja tarvitaan, jotta jokainen voi saada päättötodistuksen. Tämä on mahdollista nuorisopajojen, kolmannen sektorin ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta, erityisesti kun se yhdistetään aktiiviseen opinto ohjaukseen ja moniammatilliseen oppilashuoltotiimeiltä saatavaan tukeen. Myös muita jo olemassa olevia opintopolkuja kuten kymppiluokkaa, oppisopimuskoulutusta ja kuntouttavaa toimintaa tulee kehittää. Pitäisikö oppivelvollisuutta pidentää myös toisen asteen opintoihin? Kyllä (3 kpl) Li Andersson, vasemmistoliitto Peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on tällä hetkellä arviolta 43%. Suomalaisen työllisyyden ja tasa arvon kannalta on keskeistä, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuuden pidentämisen myötä siihen tulee osoittaa tarvittavat resurssit opiskelupaikkojen ja opinto ohjauksen riittävyyden turvaamiseksi. Antti Rinne, SDP Kyllä pitää, sillä vain osaamisella suomalaiset ja Suomi menestyvät. Oppivelvollisuuden laajennus toiselle asteelle ja toisen asteen maksuttomuus on tärkeimpiä seuraavan vaalikauden uudistuksia, sillä se on tehokas keino Suomen osaamistason nostamiseen, työllisyyden ja kasvun vahvistamiseen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Toisen asteen

5 on oltava aidosti maksutonta. Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän osaamista ja siksi on varmistettava, että jokaisella suomalaisella on vähintään toisen asteen koulutus. Työelämän näkökulmasta toisen asteen koulutuksesta on jo tullut uusi perusaste. Pekka Haavisto, vihreät Nykyajan työmarkkinoilla on vaikeaa pärjätä ilman toisen asteen koulutusta. Vihreät haluaa taata jokaiselle nuorelle vähintään toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole tässä ensimmäinen keino, mutta osa pitkäjänteisempää kehittämistä. Ensin on huolehdittava siitä, että koulutuspaikkoja myös kaikille riittää. Ei (7 kpl) Sampo Terho, siniset Sinisten aloitteesta toteutettu toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä toteutuu ensi vuoden syksyllä. Se myönnetään kaikkein pienituloisimpien perheiden lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville, noin 50 euroa kuussa. Se on nykytaloustilanteessa erinomainen korjaus pienituloisimpien perheiden nuorten tulevaisuuden turvaamiseksi. Kouluallergisille pakosta ei ole hyötyä, vaan vapaaehtoisuus ja omien kouluttautumisvaihtoehtojen tukeminen motivoivat parhaiten. Opiskelun pitäisi olla oppilaille ainutlaatuinen mahdollisuus, ei pakkopullaa. Jussi Halla aho, perussuomalaiset Kts. edellinen vastaus Juha Sipilä, keskusta Keskustan oppioikeusmallissa nykyisen peruskoulun oppimäärän lisäksi uutena kriteerinä tulisi vaatimus jatko opintovalmiuksista. Jos koulun keskeyttää alle 18 vuotiaana, katsotaan, että jatko opintovalmiuksia ei ole saavutettu. Tällöin kunta ottaa kopin alle 18 vuotiaasta koulunsa keskeyttäneestä nuoresta. Opinnot keskeyttänyt nuori ohjattaisiin vapaan sivistystyön, kymppiluokan, työpajatoimintaan tai esimerkiksi valmentavan koulutuksen piiriin. Keskeistä on perustaitojen hallinta ja jokaisen nuoren huomioiminen omana yksilönä. Kaavamaisten ratkaisujen sijaan tarvitaan useita erilaisia tukitoimia, jotka auttavat nuorta eteenpäin. Petteri Orpo, kokoomus Koulutustakuu toimii: jokaiselle peruskoulun päättäneelle tarjotaan paikka toisen asteen koulutuksesta. Erittäin harva jättää hakematta. Ongelmaksi on tullut koulutuksen keskeyttäminen. Siihen oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole oikea ratkaisu, sillä taustalla ovat usein puuttuvat opiskelutaidot, oppimista haittaavat asenteet taikka koulun ulkopuolisen elämän vaikeudet. Meidän on pystyttävä varmistamaan se, että lapset ja nuoret saavat riittävät valmiudet varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja peruskoulun aikana pärjätäkseen jatko opinnoissa. Oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle on mekaaninen keino, joka ei ratkaise itse ongelmaa vaan hoitaa oiretta. Toisen asteen opinnoissa on niin ikään vahvistettava nuorten ohjaus ja tukipalveluita ja saatava syrjäytymisvaarassa olevia nuoria avun piiriin. Tällä hallituskaudella toteutettu

6 ammatillisen koulutuksen reformi antaa erinomaiset puitteet koulutuksen järjestämiselle. Tavoitteena on oltava se, että jokaisella suomalaisella olisi vähintään toisen asteen tutkinto. Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä velvollisuuksien tietä. Joka tapauksessa oppivelvollisuus päättyisi ennen toisen asteen opintojen päättymistä. Meidän on pidettävä huoli myös siitä, että toisella asteella opiskelevat nuoret voivat hyvin ja pysyvät opinnoissa mukana. Sari Essayah, kristillisdemokraatit Kaikille tulee olla oikeus suorittaa toisen asteen opinnot, mutta kaikkien oppivelvollisuusiän nostamisen sijaan tulee kohdentaa tukea mm. oppimateriaalikustannusten kattamiseen vähävaraisimmille ja erityistukea oppimisvaikeuksista kärsiville tai syrjäytymisvaarassa oleville. Anna Maja Henriksson, RKP Oppivelvollisuuden pidentäminen kaikille toiseen asteen opiskelijoille ei ole perusteltua. Tarvitaan jokaiselle yksittäiselle nuorelle räätälöityjä ratkaisuja. On myös erittäin tärkeää, että opiskelijat, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta toisella asteella, saavat sen. Kaikkien opiskelijoiden oikeus riittävään lähiopetukseen lukio ja ammatillisissa opinnoissa on turvattava.