POHJOIS-SUOMEN SUOMEN

Transkriptio

1 POHJOIS-SUOMEN SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI EU:N MAATALOUSPOLITIIKKA 2014 JÄLKEEN Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen

2 EU:n maatalouspolitiikan taustaa: tavoitteet ja rahoitus MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen 2

3 ROOMAN SOPIMUS maatalouspolitiikan tavoitteet edelleen ajankohtaiset Teknisesti ja taloudellisesti tehokas maataloustuotanto Kohtuullinen tulotaso maataloudessa työskenteleville Vakaat maataloustuotteiden markkinat Kohtuulliset elintarvikkeiden kuluttajahinnat Turvalliset elintarvikkeet Hyväksyttävät tuotantomenetelmät Rooman sopimuksen artiklat yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista sisällytettiin sellaisenaan Lissabonin sopimukseen

4

5 EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kustannukset eri politiikkalohkoissa (Lähde: EU:n komissio) Vientituet Suora tilatuki Muu markkinatuki Maaseudun kehittämistuki Tuotantoon sidotut suorat tiet

6 CAP-menojen kehitys mrd % BKT:sta 0,7% 0,6% 0,5% 0,4% 0,3% 0,2% 0,1% 0,0% Vientituet Suora tilatuki Markkinatuet Maaseudun kehittäminen (LFA, ympäristö- ja investointituet) Suorat tuotantoon sidotut tuet % BKT:sta Export subsidies Market support Direct aids Decoupled payments Rural development % of EU GDP 6

7 Yhteisen maatalouspolitiikan kustannukset prosenttia EU:n budjetista Lähde: EU komissio

8 Jäsenmaiden suorat tuet hehtaaria kohden vuonna 2013 eur/ha Single Flat Rate Payment in EU keskimäärin Greece Netherlands Belgium Malta Denmark Germany Cyprus Ireland Slovenia Luxembourg France Italy Finland Czech Rep. Sweden UK Hungary Austria Slovakia Spain Poland Portugal Lithuania Estonia Latvia EU25 average

9 Epäedullisten alueiden tuki EU-maissa Lähde: The European Commission

10 EU:n maatalouspolitiikka ja kehitysmaat EU ja sen jäsenmaat ovat maailman suurin kehitysavun rahoittaja (yli puolet maailman kehitysavusta, 49 mrd. euroa, 0,4 % jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:stä) EU on kehitysmaiden suurin kauppakumppani maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä ja tuonnissa Kehitysmaiden elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden pääsyä markkinoille helpotettu viime vuosina usein toimenpitein (mm. kehitysmaiden tullietuusjärjestelyt, strateginen kumppanuus, kaikki paitsi aseet -järjestely) Kauppaa vääristävät tuet on suurimmalta osalta poistettu maataloudesta EU:lla valmius luopua vientituista kokonaan, jos muut luopuvat niiden käytöstä

11 EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen valmistelu ja aikataulut MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen

12 EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen Komission kuuleminen keväällä 2010 Brysselin konferenssi /conference/index_en.htm Keskustelut ministerineuvostossa Euroopan parlamentin päätöslauselma (Lyonin raportti) //EP//TEXT+TA+P7-TA DOC+XML+V0//FI Tiedonanto ja sitä seuraava kuuleminen Lainsäädäntöehdotukset heinäkuu 2011 Neuvoston ja Parlamentin päätös 2012 Uudistus astuu voimaan aikaisintaan 2014

13 Komission julkisen kuuleminen yhteisestä maatalouspolitiikasta Kuulemisessa n kansalaisten sekä sidosryhmien, ajatuspajojen, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen lausuntoa Suomesta lausuntoja yhteensä 23 Yhteenveto kuulemisen tuloksista osoitteessa Kansalaisten keskeisimmät odotukset maataloudelta mm: turvallisen ja terveellisen ruoan tuottaminen läpinäkyvään ja kohtuulliseen hintaan kestävä maankäyttö maaseutuyhteisöjen ja maaseudun elinvoima ruoan saatavuuden turvaaminen. Tulevan maatalouspolitiikan toivottiin mm. takaavan eurooppalaisten ruokaturvan suojelevan ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta torjuvan ilmastonmuutosta säilyttävän ja luovan työpaikkoja maaseudulle.

14 Suomen hallituksen kanta uudistukseen Suomen kannat muodostettu mm. maa- ja puutarhatalouden EU-jaostossa vaiheittain neuvoston keskusteluja varten Valtioneuvoston EU-selonteko huhtikuussa 2009 linjasi myös maatalouspolitiikkaa Hallituksen E-kirje eduskunnalle toukokuussa 2010; julkinen keskustelu vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevasta politiikasta ja Suomen kannat Eduskunnan suuren valiokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnot kesäkuussa 2010 Hallituksen E-jatkokirje eduskunnalle joulukuussa 2010

15 EU:n seuraava rahoituskehys Eurooppa-neuvosto yksimielinen hyväksyminen Edellyttää myös Euroopan parlamentin hyväksyntää Vahvistetaan vähintään 5 vuodeksi Sitova kehys, muodostaa perustan EU:n vuosibudjeteille EU-budjetti vuonna 2010 n. 123 mrd., 1,04 % jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:sta Suomen maksuosuus 1,76 mrd., 1,65 % EU-budjetista Suomi saa EU:n budjetista tuloja 1,38 mrd. Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämisen EUrahoitus noin 850 milj. /vuosi

16 Komission tiedonannon sisältö (1/3) Kolme laajaa politiikkavaihtoehtoa 1. Parannettu nykytilanne 2. Tasapainoisempi, suunnatumpi ja kestävämpi tuki 3. Markkina- ja tulotukien poistaminen Komission tavoitteena on vaihtoehto 2

17 Komission tiedonannon sisältö (2/3) Yhteinen maatalouspolitiikka perustuu jatkossakin kahteen pilariin I pilarin tuki muodostuisi neljästä osasta: 1. Perustulotuki (yläraja suurille tiloille) 2. Vihreä tukiosa (jäsenmaille pakollinen, toimenpiteinä mainitaan pysyvä laidun, vihreä kasvipeitteisyys, viljelykierto, ekologinen kesannointi) vuositukena 3. Erityisestä luonnonhaitasta kärsivien alueiden lisätuki 4. Tuotantosidonnainen tuki erityisistä ongelmista kärsiville alueille (nykyinen 68 artikla) Lisäksi pienten tilojen tuki (uudet jäsenmaat?) Täydentäviä ehtoja yksinkertaistetaan, kuitenkin vesittämättä täydentävien ehtojen tarkoitusta Tuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille (?) Lisäksi halutaan parantaa markkinoiden toimivuutta, kasvattaa viljelijöiden osuutta elintarvikemarkkinoiden rahavirroista ja vahvistaa viljelijöiden neuvotteluasemaa ruokamarkkinoilla

18 Komission tiedonannon sisältö (3/3) II pilarissa ei välttämättä suuria muutoksia Maaseudun kehittämisohjelmiin perustuvat tuet Parannetaan maatalouden kilpailukykyä innovaatioiden ja rakennemuutoksen kautta Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä Edistetään tasapainoista alueellista kehitystä kaikilla unionin alueilla Jäsenmaille annettaisiin joustavuutta vastata omiin erityistarpeisiinsa Ympäristö, ilmastonmuutos ja innovaatiot ohjaavat politiikkaa enemmän kuin koskaan ennen Ympäristötoimenpiteiden oltava nykyistä enemmän eri alueiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan räätälöityjä Nuoret viljelijät ja uudet aloittajat etusijalla Uusia työkaluja riskienhallintaan (tuotanto- ja tuloriskejä)

19 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Kakkospilari on Suomelle tärkeä! ,8 mrd. euroa julkisia varoja + 1 mrd. yksityisiä varoja

20 Alustavaa tiedonannon arviointia (1/3) Tiedonannon sisältö on varsin yleisellä tasolla ja rahoitus jää edelleen täysin auki. Tiedonannossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota maataloustuotannon kannattavuuden ja viljelijöiden tulojen turvaamiseen. Komission uudistuksilla pikemminkin lisätään maatalouden kustannuksia kuin vahvistetaan eurooppalaisen ruoantuotannon mahdollisuuksia. Yhteisen maatalouspolitiikan vihertäminen sisällyttämällä suoran tuen ehtoihin uusia ympäristövaatimuksia ei ole hyväksyttävä Suomessa ympäristöstä on huolehdittu maatalouden ympäristöohjelmilla, joihin lähes kaikki viljelijät ovat sitoutuneet.

21 Alustavaa tiedonannon arviointia (2/3) Komissio on ottanut huomioon Suomen näkemyksiä luonnonhaittakorvauksesta. EU:n uudistuvalla yhteisellä maatalouspolitiikalla pystytään parhaimmillaankin ratkaisemaan vain osa Suomen maatalouden tarpeista. Uudistus ei siten poista tarvetta kansallisten järjestelmien säilyttämiselle. Komissio korostaa, että ruoan tuotannolle on oltava edellytykset koko unionin alueella. MTK on tyytyväinen, että tähän liittyen komissio ehdottaa tuotantoon sidotun tuen jatkamista nykyiseen tapaan. MTK pitää erityisen tärkeänä sitä, että komissio haluaa vahvistaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan maatalousmarkkinoiden toimivuutta

22 Alustavaa tiedonannon arviointia (3/3) Myönteistä Oikeat politiikan tavoitteet Maatalouden säilyttäminen kaikkialla Art. 68 kaltaisen mekanismin säilyminen Vahva kytkentä EU 2020 strategiaan Viljelijän aseman parantaminen ruokaketjussa Uusia työkaluja markkinariskien hallintaan Epävarmuus jatkuu Uuden maatalouspolitiikan lopullinen sisältö riippuu pitkälti rahoituksesta ja rahoituksen riittävyydestä

23 MAATALOUDEN TULOTUKIJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN R a h a s t o k a u s i R a h a s t o k a u s i Tukijärjestelmä Tilatuki väliarvionnin uudistukset uudistettu CAP CAP-uudistuksen valmistelu Ympäristötuki kauden ohjelma kauden ohjelma 2 v. jatko? uusi 5v. ohjelmakausi Luonnonhaittakorvaus (LFA) 5 v. sitoumuksia kauden ehdoin 5. v sitoumuksia kauden ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Kansalliset tuet LFA:n lisäosa 5 v. sitoumuksia kauden ehdoin 5. v sitoumuksia kauden ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Etelä-Suomen kans. tuki jatkoneuvottelut Pohjoinen tuki pohjoisen tuen arviointi 2008 muutoksia CAP:n muuttuessa muut kansalliset tuet valtiontukien suuntaviivojen mukaisesti Lähde:MMM 23

24 EU:n yhteinen maatalouspolitiikka & tavoitteiden toteutuminen MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen 24

25 Maatalouden ja muiden väestöryhmien tulokehitys EU-jäsenmaissa Viljelijöiden tulotaso ja kehitys jääneet muita väestöryhmiä heikommaksi Lähde: EU:n komissio

26 Indeksi 1995 = 100 Maatalouden ja palkansaajien nimellinen tulokehitys Suomessa Palkansaajien ansiotasoindeksi 160 Maataloustulo ilman puutarhataloutta erityisesti Suomessa Lähteet: Tilastokeskus ja MTT Taloustutkimus

27 Maataloustulon reaalinen kehitys EUjäsenmaissa työntekijää kohti Reaalisen maataloustulon muutos vuodesta 2005 Reaalisen maataloustulon muutos 2010/2009, % Tanska Viro Irlanti Hollanti Ranska Latvia Belgia Bilgaria Saksa Liettua Puola Ruotsi Luxemburg Unkari Malta Itävalta Slovenia Portugali Espanja Slovakia Tsekki Kypros Suomi Italia Kreikka Romania Iso-Britannía Lähde: MTT Taloustutkimus EU-27

28 Maataloustulon kehitys Suomessa Nominal Real Index e 2010e Source: MTT Economic Research & Pellervo Economic Research PTT

29 Maatalouden hintojen kehitys Suomessa Tuotantopanosten ostohinnat Tuottajahinnat Tuottaja- ja ostohintojen suhde Lähde: Tilastokeskus (numeroaineisto)

30 Mistä maa- ja puutarhatalouden tulot muodostuvat? Maa- ja puutarhatalouden kokonaistulot markkinoilta ja tukien kautta vuonna 2009 Maito 897 milj. Tuet milj. Kotieläimet ilman maitoa 666 milj. Muut tuotot 117 milj. Puutarha 409 milj. Kasvinviljely 337 milj. YHTEENSÄ MILJ. EUROA Numeroaineisto: MTT Taloustutkimus, kokonaislaskelma 2010

31 Mihin maatalouden kokonaistulot käytettiin vuonna 2009? Maa- ja puutarhatalouden tuotantokustannuksiin milj. Loput 845 milj. jää viljelijöiden maataloustuloksi (keskimäärin /tila) Maataloustulo 845 milj. Korot ja vuokrat 312 milj. Rakennukset 366 milj. Muut kustannukset 637 milj. Lannoitteet ja kalkki 210 milj. Rehut 363 milj. Energia 335 milj. Koneet ja kalusto 757 milj. Palkat 478 milj. Numeroaineisto: MTT Taloustutkimus, kokonaislaskelma 2010

32 2 000 Mistä maatalouden tuet muodostuvat? Yhteensä milj. euroa vuonna AB-alueelle 26 % C-alueelle 74 % II pilari I pilari 0 Kansallinen tuki (Suomi maksaa kokonaan) Ympäristökorvaus (Suomen maksuosuus) Ympäristökorvaus (EU:n maksuosuus) Luonnonhaittakorvaus (Suomen maksuosuus) Luonnonhaittakorvaus (EU:n maksuosuus) Tilatuki (EU maksaa kokonaan) Numeroaineisto: MTT Taloustutkimus, kokonaislaskelma 2010

33 Suomen maataloustuet vuosina milj. 2,000 1,750 1,500 1,250 1, Source: MTT Taloustutkimus Kansalliset tuet Ympäristötuet LFA CAP

34

35 Elintarvikkeiden kulutusmenojen jakautuminen ketjun eri osien kesken Suomessa Kauppa ja ravintolat Kotimainen elintarviketeollisuus Kotimainen maatalous Tuonti (ulkom. maatalous ja elintarviketeollisuus) Verot (alvit + virvoitusjuomavero) Lähde: Tilastokeskus, Tulli, MTT, Elintarviketeollisuusliitto, Mara ry, PTT %

36 Elintarvikkeiden kulutusmenojen jakautuminen eri tuoteryhmissä 100 % Verot 80 % Tuonti 60 % 40 % Kauppa ja ravintolat 20 % Elintarviketeollisuus Maatalous 0 % Elintarvikkeet yhteensä Lihatuotteet Maitotaloustuotteet Viljatuotteet Lähde: Karikallio, Arovuori ja Pyykkönen 2009

37 Elintarvikkeiden, kuluttajahintojen ja ansioiden kehitys ( indeksi 1995 = 100) Palkansaajien nimellisansiotaso Palkansaajien reaaliansiotaso Kuluttajahinnat Elintarvikkeet nimellishinnat Elintarvikkeiden valmistajahinnat Elintarvikkeet reaalihinnat Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus, maaliskuu 2010

38 Indeksi 1995 = 100 Elintarvikkeiden kuluttajahintojen ja ansioiden kehitys Palkansaajien ansiotasoindeksi Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahintojen suhde ansioiden kehitykseen Kotitalouksien kulutusmenoista ruoan osuus on enää noin 12 % Lähde: Tilastokeskus (numeroaineisto)

39

40 Reikäleivän kuluttajahinnan rakenne 2010 Maataloustuottajan osuus (0,12 /kg) Arvonlisävero (0,40 /kg) 3,4 % 11,5 % Teollisuuden osuus (1,44 /kg) Kaupan osuus (1,56 /kg) 40,9 % 44,2 % Lähde: Tilastokeskus, TIKE ja MTK

41 Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien yhteenliittymä (horisontaalinen) Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla toimivista tahoista (vertikaalinen) perustuu voimassa olevaan neuvoston markkinajärjestelyasetukseen olisi voitu ottaa käyttöön aiemmin osa nykyistä maatalouspolitiikkaa ja uudistuksessa sen merkitys korostu entisestään Laki tulee eduskuntaan viimeistään Lakiesitys vaarassa vesittyä kilpailuviranomaisten, kaupan ja elintarviketeollisuuden vastustuksen vuoksi

42 Maatalouden rakennepolitiikka jatkossakin tärkeä politiikkalohko MTK/ Maatalouslinja/Seppo Aaltonen 42

43 Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet vuoteen Ennuste 2020 Muutos Lypsykarjatilat ,7% Muut ,1% nautakarjatilat Sikatilat ,1% Siipikarjatilat ,0% Viljatilat n ,8% Muut maatilat n ,8% Kaikki maatilat n ,1%

44 Tilakokoluokkajakauman muutos Yli Tilojen lukumäärä

45 45 % Isojen tilojen osuus tuotannosta 40 % 35 % 30 % 25 % Yli 200 emakkoa Yli 1000 sikaa Yli 100 lihanautaa Yli 50 lehmää Yli 80 ha 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lähde: Eurostat

46 Yli 80 hehtaarin tilojen osuus pellosta 80 % 70 % 60 % 50 % Tanska Saksa Ranska Ruotsi Suomi 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: Eurostat

47 Lypsylehmien jakautuminen eri karjakokoluokkiin v Lehmää Yli Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi Alle 10 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Lähde: Eurostat

48 Yli 50 lehmän karjojen osuus maidontuotannosta 100% 90% 80% 70% 60% Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi 50% 40% 30% 20% 10% 0% Lähde: Eurostat

49 Lypsykarjanavettahankkeiden kokojakauma myönnöt 35 % 30 % 25 % 20 % % 10 % 5 % 0 % Alle 200t t t t 800t-1milj. Yli 1milj. Lähde: Mavi, PTT

50 Maatalouden vuotuinen investointitarve Investointitarve milj. Kotieläintuotanto Maidontuotanto 120 Naudanlihantuotanto 30 Sikatalous 58 Siipikarjatalous 12 Yhteensä 220 Tilanpidon aloittaminen 151 Puutarhatalous Avomaantuotanto 16 Kasvihuonetuotanto 47 Yhteensä 63 Muut kohteet Kuivurit, lämpök. ym. 40 Salaojitus 15 Muut 35 Muut kohteet yhteensä 90 Kaikki yhteensä 524