SSO:n kasvinviljelyseminaari Somero Pertti Hemmilä

Transkriptio

1 SSO:n kasvinviljelyseminaari Somero Kansaedustaja

2 Neuvottelukysymykset olivat Suorien tukien jako jäsenmaiden välillä Viherryttäminen Tuotantosidonnaisia tukia koskevat säännöt Sokerikiintiöiden poisto Maaseudun kehittämisohjelmien sisältö ja maaseudun kehittämisvarojen jako jäsenmaiden välillä Yksinkertaisempi tukijärjestelmä

3 Tavoitteena oli Tehokkaampi, kilpailukykyisempi ja kestävämpi maatalouspolitiikka!!

4 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013, viimeiset yksityiskohdat sovittu EP:n kanssa syyskuun lopussa Tukien entistä tarkempi kohdentaminen ja ympäristönäkökulman vahvempi huomioon ottaminen o Tuotantoon sidottujen tukien korotusmahdollisuus o Nuorten viljelijöiden tukeminen o Pienten viljelijöiden tukeminen, ensimmäisten hehtaarien tuki o Viherryttäminen (kasvinviljelyn monipuolistaminen, pysyvien laitumien säilyttäminen, ekologinen ala) o Uuden maaseudun kehittämisohjelman laatiminen Kohdentaminen vs. byrokratian lisääntyminen

5 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 CAP-uudistuksen viivästyminen tarkoittaa, että vuosi 2014 on siirtymävuosi vanhan politiikan ja uuden välillä Pääsääntöisesti vanhat toimenpiteet, mutta uudet rahat Suorat tuet LFA ja ympäristötuet Osa uusista maaseudun kehittämistoimista käyttöön mahdollisesti jo vuonna 2014 ohjelman hyväksymisen jälkeen Uudistuksen toimeenpanoa koskevat delegoidut asetukset ja toimeenpanoasetukset parhaillaan valmistelussa komissiossa. Lopulliset tekstit valmistuvat toukokuussa Päätökset toimeenpanosta Suomessa keväällä/kesällä Pyritään uuden hallinnollisen taakan ja kustannusten minimoimiseen.

6 Rahoituskehykset Valtionpäämiesten päätös Brysselin Eurooppa-neuvostossa Komission ehdottaman menokehyksen leikkaus n. 10 % Leikkauksia myös maatalouspääluokkaan, vaikka komission esitys lähti menojen jäädyttämisestä vuoden 2013 tasolle (maaseudun kehittäminen 8 %, suorat tuet -2 %) Suomelle erityisallokaatio 600 M maaseudun kehittämisrahoitukseen, jonka avulla Suomen kokonaisrahoitus maatalouspääluokasta ennallaan Rahoituskehyspäätös mahdollisti neuvottelujen eteenpäinviemisen myös sektorilainsäädännön osalta

7 Suomen EU-tulot

8 Markkinatoimet II pilari I pilari Nykyinen CAP Tilatuki Tuotantosidonnaiset tuet Pienten tilojen tuki Nuorten viljelijöiden tuki Luonnonhaittatuki Ensimmäisten hehtaarien lisätuki Viherryttämistuki Luonnonhaittakorvaus Perustuki Ympäristökorvaus Luomukorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi ehdotettu CAP Muu maaseudun kehittäminen

9 Alustavia toimeenpanolinjauksia Ei tukioikeuksien uusjakoa. Alueelliseen tasatukeen vuonna 2019 (Suomessa on jo käytössä tilatukimalli, jossa on päätetty siirtyä alueelliseen tasatukeen vuonna 2019) Tukialueiden määrä supistetaan kolmesta kahteen Ei varojen siirtoja pilareiden välillä. Suurimpien tilojen suoria tukia alennetaan, leikkaus 5 % euroa ylittävältä osalta Nuoria viljelijöitä kannustetaan maksamalla korotettua tukea Pienten tilojen tukea, ensimmäisten hehtaarien lisätukea tai I pilarin epäsuotuisten alueiden tukea ei Suomessa oteta käyttöön

10 Alustavia toimeenpanolinjauksia Kaavailtu turvamaita koskeva kyntökielto poistettiin Sokerikiintiöiden jatkaminen 2017 asti Tuotantosidonnaisia tukia pyritään käyttämään mahdollisimman laajasti. Lähtötaso on 20 % vuonna 2015, josta tullaan 18 % tasolle vuonna Sektorikohtainen jako vahvistetaan kevään aikana. Sektorikohtainen painopiste kotieläintaloudessa ja Etelä-Suomessa Hyödynnetään yksinkertaistamismahdollisuudet viherryttämisessä: pohjoisia alueita koskeva poikkeus (vain kaksi kasvia), metsäisiä alueita koskeva poikkeus Suppea ekologisten alojen lista (kesannot, kerääjäkasvit ja typensitojakasvit) Viherryttämisen ja ympäristöohjelman yhteensovitus käynnissä.

11 Etelä-Suomen kansalliset tuet Vuonna 2014 tukijärjestelmä sama kuin 2013 Sika- ja siipikarjatalouden ja puutarhatalouden tuet jatkuvat vuoteen 2020 Muut sektorit hoidetaan EU:n tuotantoon sidotulla tuella vuodesta 2015 alkaen Luopumistuki jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka, lisätuki usean viljelijän yhteishankkeille, nuorten viljelijöiden aloitustuen korotus

12 TUOTANTOON SIDOTUT TUET ETELÄ-SUOMESSA 1) EU:n suorat tuet + Etelä-Suomen kansallinen tuki vuosina ja 2) EU:n suorat tuet vuosina (ALUSTAVA JAKAUMA) 70 milj Avomaanvihannekset ja tärkkelysperuna Öljy- ja valkuaiskasvit Lampaat ja vuohet Naudat Maidontuotanto

13 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelma valmiiksi maaliskuun alussa, jonka jälkeen komissioon. Päätöstä odotetaan kesälomien jälkeen. Rahoitus hieman edellistä ohjelmakautta korkeampi. Rahoituksen karkea jakauma toimenpiteiden välillä päätetty. Linjauksia: o Ympäristökorvaus aiempaa kohdennetumpi, sitoumuksen perustana tilatason ravinteiden käyttö ja lohkokohtaiset toimenpiteet. Haetaan myös positiivisia ilmastovaikutuksia. o Luonnonmukainen tuotanto omaksi toimenpiteekseen ja kasvava rahoitus. o Eläinten hyvinvoinnin tukeen nykyistä suurempi rahoitus o Epäsuotuisten alueiden tukeen pieni korotus, koko maa edelleen epäsuotuisaa aluetta. o Investoinnit, innovaatiot, koulutus, neuvonta, yritystuet o LEADER-ohjelma

14 Maaseutuohjelman kokonaisrahoitus

15 YLE Koko Suomessa eniten maataloustukea sai viime vuonna maaseutuyrityksille asiantuntijapalveluita tarjoava Pro Agria Oulu, vajaat 1,3 miljoonaa euroa. Kahdenkymmenen eniten tukea saaneen joukkoon mahtui vain yksi yksityishenkilö, hollolalainen viljanviljelijä.

16 EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN (ETT) Vuosikertomus 2012

17 Arvioitu todennäköisin virhetaso koko EU:n talousarvion osalta ( ) 10% 8% 7,3 % 6,9 % 6% 5,2 % 4,8 % 4% 3,3 % 3,7 % 3,9 % 2% 0% Ylempi virheraja Huom. Tilintarkastustuomioistuin arvioi todennäköisimmän virhetason Aiempaan otantatapaan perustuva vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla. Tilintarkastustuomioistuin voi todennäköisin virhetaso* saavuttaa 95 % varmuuden siitä, että perusjoukon virhetaso alemman on Nykyiseen otantatapaan perustuva ja ylemmän virherajan välillä. Tarkemmat tiedot on esitetty todennäköisin virhetaso* vuosikertomuksen ensimmäisen luvun liitteessä 1.1. Alempi virheraja * Tilintarkastustuomioistuimen otantatavan muutos johti aiempaa merkittävästi suurempiin virhetasoihin kahdella menoalalla. Ilman muutosta kokonaisvirhetaso olisi ollut 0,3 prosenttiyksikköä alhaisempi.

18 Esimerkki virheestä (maaseuturahasto) o Italian viranomaiset olivat hyväksyneet rahoitettavaksi euron rakennushankkeen. Hanke oli myös tarkastettu paikan päällä ja todettu tukikelpoiseksi. o ETT suoritti Italian valvontajärjestelmää koskevan tarkastuksen ja uudelleentarkasti kyseisen hankkeen. o ETT havaitsi, että rakennus oli maatalousrakennuksen sijasta ensisijaisesti yksityiskäyttöön tarkoitettu asuinrakennus, joten siihen liittyvät kulut eivät olleet tukikelpoisia. (Esimerkki on ETT:n vuosikertomuksesta 2011)

19 Maa Maatalousrahasto: Komission toteuttamat korjaukset Saadut maksut EU:n budjetista Osuus maksuista Kumuloidut rahoituskorjaukset Rahoituskorjaukset /saadut maksut Osuus kaikista R- korjauksista Kreikka (6.) 6,3 % (1.) 5,9 % 25,4 % Italia ,5 % ,6 % 20,2 % Espanja ,1 % ,7 % 16,5 % Ranska (1.) 22,1 % (4.) 0,9 % 13,5 % Yhdistynyt kuningaskunta ,2 % 826 1,6 % 10 % Portugali ,7 % 193 2,0 % 2,3 % Saksa ,6% 178 0,2 % 2,1 % Kypros 287 0,05 % 10 3,5 % 0,1 % Romania ,6 % 97 2,7 % 1,2 % Bulgaria ,3 % 37 2,6 % 0,4 % Suomi ,3 % 21 0,3 % 0,3 % Yhteensä EU ,5 %

20 Rakennerahastoihin liittyvät korjaukset Maa (10 suurinta tuensaajaa + Suomi) Allokoitu * Osuus allokoinneista Ohj.kauden R- korjaukset* Osuus R- korjauksista ( ) Rah. korjaukset ** Osuus R-korjauksista ( ) Puola ,4 % ,3 % 484 4,5 % Espanja ,0 % ,7 % ,3 % Italia ,1 % 21 1,7 % ,1 % Tsekin tasavalta ,7 % ,0 % 171 1,6 % Saksa ,4 % 9 0,7 % 372 3,4 % Unkari ,2 % 33 2,7 % 89 0,8 % Portugali ,2 % 2 0,2 % 350 3,2 % Kreikka ,8 % ,7 % ,1 % Romania ,5 % 103 8,4 % 115 1,1 % Ranska ,9 % 21 1,7 % 997 9,2 % Suomi ,46% 0 0 % 2 0,02 % Yhteensä EU

21 Puolassa rahoitetut päiväkodit

22 Maaseudun kehittäminen: ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat 15 miljardia euroa Onko virhetaso olennainen? Arvioitu todennäköisin virhetaso Virheitä sisältävien tapahtumien osuus Tarkastetut valvontajärjestelmät Kyllä 7,9 % 63 % Osittain vaikuttavia o o Yleisiä sääntöjenvastaisuuksia: maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja investointihankkeita koskevia erityisvaatimuksia ei ole noudatettu. Merkittävin puute maatalouden kehittämiseen tarkoitetuissa järjestelmissä: hankintasääntöjä koskevat tarkastukset eivät olleet vaikuttavia. Seuraus: yhteensä yli 9 miljoonaa euroa tukeen oikeuttamattomia menoja.

23 Kiitos!