MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2076(INI) Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2012 (2013/2076(INI))

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Talous- ja raha-asioiden valiokunta /2076(INI) MIETINTÖLUONNOS Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2012 (2013/2076(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta Esittelijä: Gianni Pittella PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI_art119-1 SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PE v /6 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2012 (2013/2076(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan keskuspankin vuosikertomuksen 2012 (0000 C7-0000/2013), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 284 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 15 artiklan, ottaa huomioon 4. toukokuuta 1998 antamansa päätöslauselman demokraattisesta vastuusta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa 1, ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta , ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EU) N:o.../ [luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille], jäljempänä YVM-asetus, ottaa huomioon työjärjestyksen 119 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0000/2013), A. ottaa huomioon, että komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteiden mukaan euroalueen bruttokansantuote laski 0,6 prosenttia vuonna 2012, kun taas vuonna 2011 se oli noussut 1,4 prosenttia; B. ottaa huomioon, että saman ennusteen mukaan työttömyys lisääntyi euroalueella vuoden 2011 lopun 10,2 prosentista 11,4 prosenttiin vuoden 2012 lopussa; C. ottaa huomioon, että vuonna 2012 EKP laski korkoja kerran eli kyseisen vuoden heinäkuussa (25 peruspistettä); D. ottaa huomioon, että komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan euroalueen keskimääräinen inflaatio oli vuonna ,5 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 2,7 prosenttia, ja että M3:n kasvuvauhti oli vuonna ,5 prosenttia, kun taas vuonna 2010 se oli 1,7 prosenttia; E. ottaa huomioon, että rahalaitosten euroalueelle antamien luottojen kasvuvauhti laski merkittävästi vuoden 2011 joulukuun ja vuoden 2012 joulukuun välillä joulukuun prosentista 0,4 prosenttiin joulukuussa 2012, ja yksityissektorille suunnatut luotot alenivat 0,7 prosenttia joulukuussa 2012; 1 EYVL C 138, , s Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0176. PR\ doc 3/6 PE v01-00

4 F. ottaa huomioon, että komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan julkisen talouden keskimääräinen bruttovelka nousi euroalueella vuoden prosentista 92,7 prosenttiin BKT:sta vuonna 2012 ja että yhteenlaskettu julkisen talouden alijäämä laski 4,2 prosentista 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen; G. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 282 artiklan mukaan EKP:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta ja että EKP:n on annettava tukensa unionin yleiselle talouspolitiikalle rajoittamatta kuitenkaan hintatason vakauden tavoitetta; ottaa huomioon, että Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) toimii EKP:n alaisuudessa rahoitusalan vakauden alalla; Rahapolitiikka 1. on erittäin huolissaan siitä, että pysyvästi heikosta taloustilanteesta on tulossa Euroopassa normi, mikä herättää eurooppalaisissa suunnatonta tyytymättömyyttä ja vaarantaa siten koko Euroopan yhdentymishankkeen; 2. suhtautuu myönteisesti heinäkuussa 2012 tehtyihin päätöksiin laskea EKP:n ohjauskorkoja tilanteessa, jossa inflaation odotetaan olevan hyvin alhainen ja taloudellisen toiminnan vähäistä; 3. toteaa, että vuonna 2012 pankkijärjestelmän eurojärjestelmästä saaman likviditeetin tarve lisääntyi, mikä lisäsi pankkijärjestelmän riippuvuutta eurojärjestelmän interventioista, ja varoittaa tämäntyyppisen riippuvuuden riskeistä; 4. katsoo, että maaliskuussa 2012 käyttöön otettu kolmivuotinen LTRO-järjestely auttoi pankkijärjestelmän vakauttamisessa, mutta sen olisi pysyttävä väliaikaisena toimenpiteenä; toteaa, että LTRO-järjestelyllä pankkijärjestelmään saadusta likviditeetistä huolimatta reaalitalouden käytettävissä oleva luotto on silti yhä kriisiä edeltävän tason alapuolella; esittää, että EKP:n olisi tarkoituksenmukaista alentaa talletuskorkonsa negatiiviseksi, jotta kannustetaan pankkien luotonantoa reaalitaloudelle; 5. korostaa, että EKP:n valmiuteen tarjota ylimääräistä tukea rahoitus- ja pankkijärjestelmälle on sovellettava asianmukaisia ehtoja, jotka koskevat erityisesti tällaista tukea saavien laitosten sitoutumista lisäämään pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kotitalouksille myönnettävien luottojen määrää, mitä ilman tällaiset ponnistelut jäisivät tehottomiksi; 6. tähdentää pienten ja keskisuurten yritysten suurta merkitystä käsiteltäessä valtion velkapaperimarkkinoiden tiettyjen lohkojen toimintahäiriöitä euroalueella; 7. suhtautuu myönteisesti rahapoliittisten suorien kauppojen käyttöönottoon ilman ennakkoon asetettuja määrärajoituksia, jotta turvataan rahapolitiikan välittyminen euroalueella; pitää kuitenkin valitettavana päätöstä yhdistää rahapoliittisten suorien kauppojen aktivointi Euroopan rahoitusvakausvälinettä (ERVV) / Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevan ohjelman tiukkoihin ehtoihin; kehottaa EKP:ta aktivoimaan rahapoliittiset suorat kaupat ilman tiukkoja ehtoja; 8. pitää rahapoliittisista suorista kaupoista saatavan likviditeetin täysimääräistä suojaamista PE v /6 PR\ doc

5 tarpeettomana, koska inflaation odotetaan pysyvän erittäin alhaisena vähäisen taloudellisen toiminnan vuoksi; 9. katsoo, että rahapolitiikan välineet, joita EKP on käyttänyt kriisin alkamisen jälkeen, tarjoavat toivottua helpotusta vaikeuksissa olevilla rahoitusmarkkinoilla, mutta ne ovat osoittaneet rajallisuutensa kasvun edistämisessä ja työmarkkinoiden tilanteen kohentamisessa; katsoo sen vuoksi, että EKP:n olisi tutkittava mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia epätavanomaisia toimenpiteitä, joiden avulla osallistuttaisiin kattavaan EU:n laajuiseen kasvua edistävään ohjelmaan, mukaan lukien maksuvalmiuden turvaamiseen tarkoitetun hätärahoituksen käyttö julkisen talouden velan avoimessa rahoituksessa pienituloisille kotitalouksille suunnattujen veroleikkausten ja/tai uusien Eurooppa 2020 tavoitteita edistävien meno-ohjelmien rahoittamiseksi; 10. pitää tarpeellisena tarkistaa perussopimuksia ja EKP:n perussääntöä, jotta hintavakaus ja täystyöllisyys asetetaan euroalueen rahapolitiikan kahdeksi tasavertaiseksi tavoitteeksi; 11. toteaa, että rahapolitiikkaa olisi toteutettava demokraattisesti eri näkökannat ja lähestymistavat huomioon ottaen; 12. kehottaa EKP:ta kiinnittämään enemmän huomiota kiristäviin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja jotka ovat seurausta kansallisten hallitusten säästötoimista, joita on pantu täytäntöön yhdessä EKP:n kanssa toteutettujen taloudellisen tuen ohjelmien yhteydessä; 13. tähdentää, että puutteellista demokraattista vastuuta ei pitäisi perustella EKP:n riippumattomuudella; Valuuttakurssipolitiikka 14. katsoo, että valuuttakurssi on keskeinen talouspoliittinen muuttuja, joka vaikuttaa euroalueen kilpailukykyyn; 15. kehottaa EKP:ta kiinnittämään enemmän huomiota euron valuuttakurssiin, jotta vältytään euron yliarvostukselta, joka vuorostaan saattaisi vahingoittaa euroaluetta; 16. korostaa, että on tärkeää tukea euroa kansainvälisenä valuuttana, ja painottaa tarvetta valmistella uutta kansainvälistä rahapoliittista järjestelmää, jossa otetaan huomioon uusi moninapainen maailmantalous; Pankkiunioni 17. toteaa, että Euroopan pankkijärjestelmä on yhä hauras ja että sen rakenteita olisi uudistettava ja sitä olisi lujitettava kehittämällä todellinen pankkiunioni; 18. pitää ilahduttavana edistystä, joka on saavutettu neuvotteluissa yhteistä valvontamekanismia koskevasta asetuksesta, jolla EKP valtuutettaisiin valvomaan euroalueen luottolaitoksia; katsoo, että yhteisen valvontamekanismin perustaminen auttaisi katkaisemaan pankkien ja valtioiden välisen yhteyden ja kehittämään yhteisen eurooppalaisen kriisinhallintamenettelyn; PR\ doc 5/6 PE v01-00

6 19. painottaa yhteisen valvontamekanismin yhteydessä EKP:n ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisen hedelmällisen yhteistyön merkitystä, jotta taataan tehokas ja kitkaton valvonta; 20. toteaa, että yhteisen valvontamekanismin perustaminen vahvistaa EKP:ta ja että tasapainon takaamiseksi on lisättävä sen vastuuta suhteessa kansallisiin parlamentteihin ja Euroopan parlamenttiin; 21. katsoo, että avoimuus on välttämätöntä pankkivalvonnan alalla ja että avoimuutensa parantamiseksi EKP:n olisi ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, muun muassa julkaisemalla valvontaelimen pöytäkirjat; 22. toteaa, että EKP:n saamat valvontatehtävät tuovat uusia eturistiriitoihin liittyviä haasteita ja että EKP:n nykyiset sisäiset säännöt eivät ole tarkoituksenmukaisia, kun otetaan huomioon yhteistä valvontamekanismia koskevassa asetuksessa annetut uudet tehtävät, ja niitä olisi täydennettävä tarkemmilla säännöillä, muun muassa määräyksillä pankkivalvontaan osallistuvan johtohenkilöstön harkinta-ajasta; 23. katsoo, että on kiireesti hyväksyttävä eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä tallettajien suojelemiseksi ja tulevien pankkikriisien ehkäisemiseksi; 24. korostaa, että pankkijärjestelmän kriisinsietokyvyn parantamiseksi on välttämätöntä lujittaa järjestelmän moninaisuutta kannustamalla pienten ja keskisuurten paikallispankkien kehittämistä; 25. toteaa, että olisi harkittava talletus- ja investointipankkien erottamista kokonaan toisistaan Yhdysvalloissa käytössä olevan Volcker-säännön mukaisesti, jotta lujitettaisiin pankkijärjestelmän vakautta ja ehkäistäisiin liian suuri mennäkseen konkurssiin -syndrooman kehittymistä; Institutionaaliset kysymykset 26. tähdentää, että yhteistä valvontamekanismia koskevassa asetusluonnoksessa säädetään toimielinten välisistä, parlamentin valvontaa ja demokraattista vastuuta koskevista järjestelyistä, joista on sovittava Euroopan parlamentin ja EKP:n välillä; kehottaa EKP:ta täyttämään uudet vaatimukset, erityisesti sellaiset, jotka koskevat EKP:n demokraattista vastuuta ja valvontatoimien avoimuutta; 27. on syvästi huolissaan neuvoston väheksyvästä suhtautumisesta 25. lokakuuta 2012 annettuun parlamentin päätöslauselmaan 1 EKP:n johtokunnan uuden jäsenen nimittämisestä, ja toteaa, että jäsenten asiantuntemukseen ja sukupuoleen olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota EKP:n korkeinta johtoa nimitettäessä; 28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan keskuspankille. 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0396. PE v /6 PR\ doc