Kaupunginhallitus Sivu 1 / 36. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika maanantai klo 13:10-15:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Christina Gestrin Tony Hagerlund Sirpa Hertell Mikko Hintsala Teemu Lahtinen Pertti Järvenpää Jarmo Jääskeläinen Ari Konttas Jaana Leppäkorpi Ritva-Liisa Luomaranta Mari Nevalainen Markku Sistonen Paula Viljakainen Saija Äikäs Muut saapuvilla olleet Kurt Byman Jukka Mäkelä Juha Metso Titta Tossavainen Olavi Louko Mauri Suuperko Timo Kuismin Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Matti Franck Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn kuluessa kaupunginjohtaja perusturvajohtaja varhaiskasvatuksen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja ICT-johtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Pertti Järvenpää Jaana Leppäkorpi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 29 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 30 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valtuuston ja kaupunginhallituksen ja jaostojen jäsenten 6 osallistuminen FCG Efeko OY:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna Tapiolan Liiketalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Tapiolan 8 Kulttuuritorin osakkeiden ostaminen Sponda Oyj:ltä (osittain Kv-asia) 33 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 16 selostukset 35 2 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja 18 ympäristökeskukselle tarpeesta soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä jatkettaessa Länsimetroa Matinkylästä länteen 36 Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun eli APOTTI-hankkeen mukaiseen hankintaan osallistuminen (Kv-asia) 26

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pertti Järvenpää ja Jaana Leppäkorpi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Valtuuston ja kaupunginhallituksen ja jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Efeko OY:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Suomalainen Marja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen FCG Efeko Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutussuunnitelman ohjeellisena valtuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen jäsenten luottamushenkilökoulutukseen osallistumiseksi vuodelle 2013 siten, että suunnitelman mukaisiin tilaisuuksiin on mahdollista ilmoittautua ilman kaupunginhallituksen erillispäätöstä. Muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistumisesta päätetään erikseen. Kaupunginhallitus valtuuttaa konserniesikunnan hallinto- ja lakiasiainyksikön johtajan hyväksymään koulutuksiin liittyvät tilaukset ja laskut mahdollisin pienin muutoksin ja täydennyksin. Kaupunginhallitus valtuuttaa Espoo Henkilöstöpalvelut liikelaitoksen koulutuksiin liittyviä käytännön järjestelyjä sekä ohjelmaa toteuttaessaan tekemään siihen pienehköjä muutoksia ja täydennyksiä talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Luottamushenkilöille suunnatun koulutuksen ohjeellinen tilaisuusluettelo vuodelle 2013 Selostus Suomen Kuntaliitto ja FCG Efeko Oy järjestävät luottamushenkilöille kohdennettua koulutusta, johon valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä jaostojen jäsenet voivat osallistua. Osallistumisen sekä ilmoittautumis- ja laskutusjärjestelyjen joustavan ja oikea-aikaisen toteuttamisen kannalta on tarkoituksenmukaista tehdä periaatepäätös näihin koulutuksiin osallistumisesta yhtenä päätöksenä. Tämä mahdollistaa myös alustavien ennakkovarausten tekemisen kaikkiin vuoden aikana toteutettaviin FCG Efeko Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutustilaisuuksiin ja helpottaa samalla myös luottamushenkilöiden ajankäyttöä.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 36 Talousarvion noudattamista koskevien ohjeiden mukaan luottamushenkilöiden virkamatkoista päättää kaupunginhallitus. Valtuuston jäsenten osallistumiskustannukset maksetaan valtuuston käyttöön varatuista määrärahoista, kaupunginhallituksen ja jaostojen jäsenten osalta niille varatuista määrärahoista. Muuhun kuin FCG Efeko Oy:n ja Suomen kuntaliiton järjestämään koulutukseen osallistuminen tuodaan erikseen kaupunginhallitukselle päätettäväksi. FCG Efeko Oy:n tarjoaman luottamushenkilöille suunnatun koulutuksen ohjeellinen tilaisuusluettelo vuodelle 2013 on liitteenä. Koulutustapahtumat on valittu siten, että ne osaltaan tukevat Espoon menestymisen kannalta tärkeiden asioiden edistämistä luottamushenkilöroolista käsin. Luottamushenkilöiden koulutuksiin osallistumiseen on vuosittain varattu euron määräraha. Liitteen mukaisista koulutustapahtumista toimitetaan koulutusesitteet poliittisten ryhmien ja/tai valtuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen kokousten yhteydessä erikseen tutustuttavaksi tai sähköisenä ko. luottamushenkilöille. Koulutuksiin ilmoittautuminen tapahtuu henkilöstöpalveluihin, osaamisen kehittämisen vastuualueelle (osaaminen@espoo.fi), vastuualueelle, joka koordinoi ja seuraa koulutussuunnitelman toteutumista. Tiedoksi

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunginhallitus Sivu 8 / / / Tapiolan Liiketalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeiden ostaminen Sponda Oyj:ltä (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pirinen Mikko, puh. (09) Heikkinen Pekka, puh. (09) Slätis Carl, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ostaa edellyttäen, että valtuusto myöntää tarvittavan määrärahan, Sponda Oyj:ltä sen omistamat Tapiolan Liiketalo Oy:n osakkeet n:ot eli yhtiön koko osakekannan sekä Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeet n:ot eli yhtiön koko osakekannan. Osakkeiden yhteinen on ,96 euroa. 2 päättää, että ostopäätös on voimassa saakka. 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisista ehdoista ja toteuttamaan kaupan. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää talousarviokohtaan 7196, osakkeet ja osuudet/tilakeskus lisämäärärahaa euroa 2 korottaa kaupungin talousarviolainojen ottovaltuutta euroa. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin yhtiöjärjestys - Tapiolan Liiketalo Oyn yhtiöjärjestys - Kauppakirjaluonnos Kuva kohteesta - Tonttikartat

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 36 - Tapiola liitekartta Selostus Tapiolan Liiketalo Oy omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 2 tonttia numero 14 (kiinteistötunnus ) ja sillä sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 5, Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin m2. Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 2 tonttia numero 15 (kiinteistötunnus ) sekä osittain tontilla, osittain katualueella ja osittain katuaukiolla sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 7, Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin m2. Tapiolan Liiketalo Oy:n rakennus on valmistunut vuonna 1959 ja KOY Tapiolan Kulttuuritorin rakennus on valmistunut vuonna 1989, jolloin kiinteistöt on yhdistetty toisiinsa. Tapiolan Liiketalo on luokiteltu rakennustaiteellisesti arvokkaaksi osaksi ns. Ervin keskusta, joka sijaitsee Tapionraitin varrella. Rakennusta ei ole suojeltu kaavassa, mutta sijainti rajoittaa sen kehittämisen vaihtoehtoja. Tapiolan Kulttuuritori on rakennettu täydentämään Tapiolan kulttuuriaukiota ja merkittävä osa kiinteistöstä sijaitsee katualueella. Espoon kaupunki omistaa pääosan rakennuksen maanalaisista rakenteista ja kaupungilla on myös tilojen osittainen kunnossapitovastuu. Liiketalo on yksikerroksinen ja Kulttuuritorin rakennus on kaksikerroksinen, molemmissa on kellarikerros. Tilat ovat ikäänsä nähden verrattain hyvässä kunnossa. Espoo-strategian valtuustokauden tavoitteena on Otaniemi Keilaniemi Tapiola Suurpelto kokonaisuuden kehittäminen tieteen, taiteen, talouden (T3) ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. Tapiola on T3 - alueen kulttuurinen osa. Hankittava kohde sijaitsee Kulttuurikeskuksen vieressä ja sen näkyvämpi osa eli Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori on saman arkkitehtitoimiston suunnittelema. Tämän johdosta hankittava kohde voi myös toimia mahdollisena Kulttuurikeskuksen laajennuksena sekä tarvittaessa väistötilana Kulttuurikeskuksen tulevien korjausten yhteydessä. Tapiolan ydinkeskusta kehittyy voimakkaasti metron ja metroaseman sekä siihen liittyvien keskuspysäköinnin ja joukkoliikenneterminaalien rakentuessa. Samalla Tapiolan keskustaan toteutetaan merkittäviä uusia asuin-, liike- ja erilaisten palveluiden rakennushankkeita. Tapiolan ydinkeskustan kehittyessä on myös Kulttuuriaukion ympäristön kehittämiseen kiinnitettävä huomiota. Riskinä on, että tämä osa-alue jää vähäiselle huomiolle muun Tapiolan kehittyessä, ja sen johdosta alueen houkuttelevuus ja vetovoimaisuus pienenee. Alueen kiinteistöjen pääomistajana ja keskeisimpänä toimijana kaupungilla on parhaat edellytykset kehittämistyön toteuttamiseksi. Rakennuksen kaikki tilat on vuokrattu pääosin pitkillä vuokrasopimuksilla ja tiloista saadaan asianmukainen vuokratulo, noin euroa vuodessa. Kohteen hoitokulut pl. korjaukset ovat noin euroa vuodessa. Kaikki vuokrasopimukset jäävät voimaan hankinnan toteutuessa. Hankkimisesta ei seuraa merkittävää korjaustarvetta lukuun ottamatta

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 36 Liiketalo Oy:n vesikaton uusimista, joka on huomioitu kauppahinnassa. Kaupasta menevä varainsiirtovero on euroa. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunginhallitus Sivu 11 / Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 2 / (204/2013-1) Erityisasiantuntijoiden tehtävänkuvien määräaikaisen tehtävälisän jatkaminen - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 1 / (174/2013-7) Talousarviolaina 1/ Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 2 / (5458/2013-2) Helsingin seudun kesäyliopistosäätiön hallituksen jäsenten nimeäminen - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 2 / (363/2013-1) Mikrofilmauspalveluiden option käyttöönottopäätös - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 3 / (4070/2013-8) Espoon kaupungin tytäryhteisöiden taloustoimintojen hankintapäätös - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 4 / (388/2013-1) Webforum Teamwork portaalit yhteistyöalustojen hankinta Perusturvajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 1 / (93/2013-1) Rekrytointilisän maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 2 / (379/2013-1) Avoimen perushoitajan toimen, vakanssinumero , muuttaminen lähihoitajan toimeksi lukien - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 1 / (379/2013-2) Toimistopäällikön viran, vakanssinumero , muuttaminen asiantuntijan viraksi lukien

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 36 - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 1 / (4527/ ) Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden, fysioterapian välineiden ja sairaanhoidollisen kaluston optiohankinta Sivistystoimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 3 / (420/2013-1) Espoon Ampumaratayhdistys ry:n hallituksen jäsenten nimeäminen - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 4 / (419/2013-1) Unga teatern/skolteaterföreningen rf:n hallituksen jäsenten nimeäminen - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 5 / (418/2013-1) Musikinstitutet Kungsvägen Esbobygdens ungdomförbund r:fm (EBUF) johtokunnan jäsenten nimeäminen - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 3 / (420/2013-1) Espoon Ampumaratayhdistys ry:n hallituksen jäsenten nimeäminen - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 6 / (417/2013-1) Teatteri Hevosenkengän kannatusyhdistys ry:n hallituksen jäsenten nimeäminen - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 7 / (415/2013-1) Espoon tanssiopiston kannatusyhdistys ry:n johtokunnan jäsenten nimeäminen - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 8 / (416/2013-1) Espoon esittävän taiteen koulun kannatusyhdistys ry:n hallituksen jäsenten nimeäminen - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 10 / (1541/2013-1) FRAME-säätiön valtuuskuntaan edustajan nimeäminen Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin:

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 36 - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 3 / (134/2013-3) Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 10 :n 1 mom. mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi/kaupunkisuunnittelukeskus - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 4 / (134/2013-4) Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 10 :n 1 mom. mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi/kaupunkisuunnittelukeskus - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 5 / (135/2013-1) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 : n 2 mom. mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi/kaupunkisuunnittelukeskus - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 6 / (135/2013-2) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 : n 2 mom. mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi / kaupunkisuunnittelukeskus - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 7 / (135/2013-3) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 : n 2 mom. mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi/kaupunkisuunnittelukeskus - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 8 / (135/2013-4) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 : n 2 mom. mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi/kaupunkisuunnittelukeskus - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 9 / (135/2013-5) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 9 : n 2 mom. mukaiset määräaikaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset/tekninen ja ympäristötoimi/tekninen keskus - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 10 / (308/2013-1) Nimikkeenmuutokset teknisen ja ympäristötoimen toimialalla - Teknisen ja ympäristötoimen kehittämisjohtajan päätöspöytäkirja 1 / (Hankinta-asiat) (30/2013-1) Konsultointisopimuksen tekeminen Tekla Oy:n kanssa vuonna 2013 tarvittavasta konsultaatiosta

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 36 Liiketoimintajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Liiketoimintajohtajan pöytäkirja 8 / (Hankinta-asiat) (4100/2012-3) Erikoislääkäri- ja tutkimuspalveluiden hankinta Espoon kaupungin työterveyshuollossa, option käyttö, Espoo Henkilöstöpalvelut liikelaitos - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 2 / (4379/2012-1) Laskutyöperusteiset massalattiatyöt, päätös option käytöstä vuosille Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 7 / (4374/2012-1) Laskutyöperusteiset rakennusautomaatiotyöt, päätös option käytöstä vuodelle Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 6 / (4372/2012-1) Laskutyöperusteiset mattotyöt, päätös option käytöstä vuosille Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 5 / (4375/2012-1) Laskutyöperusteiset sisämaalaustyöt, päätös option käytöstä vuosille Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 4 / (4373/2012-1) Laskutyöperusteiset rakennustyöt, päätös option käytöstä vuosille Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 3 / (4376/2012-1) Laskutyöperusteiset kattohuopatyöt, päätös option käytöstä vuosille Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 9 / (4098/2012-4) Vuokralääkäripalveluiden hankinta Espoon kaupungin työterveyshuollossa, option käyttö, Espoo Henkilöstöpalvelut liikelaitos - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 10 / (4097/2012-4) Gynekologiapalveluiden ja mammografiatutkimusten hankinta Espoon kaupungin työterveyshuollossa, option käyttö, Espoo Henkilöstöpalvelut liikelaitos

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 36 - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Talousasiat) 1 / (269/2013-1) Ostolaskujen hyväksyjien määrääminen palveluliiketoimen hallinto- ja kehittämisyksikössä sekä kaupunkitiedon ja tietotekniikkapalvelujen yksiköissä Käsittely Sivistystoimen johtajan estyneenä ollessa asian osaltaan esitteli varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 36 26/ / Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Valmistelijat / lisätiedot: Suomalainen Else-Maija, puh. (09) Immonen Mari, puh. (09) Lundström Irmelin, puh. (09) Ruschetti Sarah, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selostusosassa mainitut päätökset ja kirjelmät. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Toimikunnan toimintakauden toimintakertomus - Toiminta-avustusten jakomomentin muutosehdotus Selostus 1 Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston pöytäkirja 2/2012 :t Nylands förbund, Landskapsfullmäktiges protokoll 2/2012 :t Uudenmaan liiton maakuntahallituksen pöytäkirja 12/2012 :t Espoon tasa-arvotoimikunnan toimintakertomus toimintakaudestaan on oheismateriaalina. Toimikunnan työn lisäksi toimintakertomuksessa on esitetty arvioita päättyneen toimintakauden tuloksista sekä toimikunnan onnistumisen edellytyksistä jatkossa. 3 Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuuden lisäämisestä määrärahasiirron johdosta vuodelle 2012 (67/ /2012) Valtion vuoden 2012 kolmannen lisätalousarvion mukaan aluehallinnon uudistukseen liittyvien uusien tehtävien kustannusten korvaamiseen

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 36 maakunnan liitoille tarkoitettu määräraha siirretään Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Määrärahan suuruus on euroa. Päätös lisää kunnille myönnettävää peruspalvelujen valtionosuutta 0,09 euroa asukasta kohden vuodelle Espoon osuus lisäyksestä on euroa. Valtiovarainministeriön päätös ei aiheuta toimenpiteitä. 4 Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry:n ehdotus käsitellään Osallistuva Espoo - ohjelman ohjausryhmässä. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / / Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarpeesta soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä jatkettaessa Länsimetroa Matinkylästä länteen Valmistelijat / lisätiedot: Kokkinen Matti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) tarpeesta soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä jatkettaessa Länsimetroa Matinkylästä länteen: Espoon kaupunki katsoo, että metron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen ei edellytä erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (hanke YVA). Metron laajentamisesta Ruoholahti - Matinkylä välillä laadittiin hanke YVA, jossa arvioitiin kattavasti vaihtoehtoisten joukkoliikenteen runkoratkaisujen vaikutuksia erityisesti Etelä-Espoon, mutta myös laajemmin koko pääkaupunkiseudun alueella. Osin edellä mainitun ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella Espoon valtuusto valitsi metron Espoon eteläosien joukkoliikenteen runkoratkaisuksi. Ruoholahti - Matinkylä metron ympäristövaikutuksia arvioitaessa tutkittiin myös metron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen erityisesti liikenteen palvelutason, kaupunkirakenteen sekä ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden kannalta. Avoimen suunnitteluprosessin mukaisesti kaikkia metron jatkamista Matinkylästä länteen koskevia suunnitelmia on esitelty eri tilaisuuksissa ja suunnitelmista sekä vuorovaikutusmahdollisuuksista on tiedotettu kuntalaisille. Metron suunnittelun myötä käynnistyneisiin kaavoitushankkeisiin on sisällytetty ja jatkossa sisällytetään paikalliset vaikutusarvioinnit. Ympäristövaikutusten arvioinnin keskeinen peruste on ympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten tunnistamisessa (lain 4 ). Länsimetron jatke Matinkylästä länteen on ympäristövaikutuksiltaan selkeästi edullinen hanke, sillä se siirtää vahvana joukkoliikennevälineenä liikkumisen ja liikenteen painopistettä alueella ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Lisäksi se tukee kaupunkirakenteen eheyttämistä, aluerakenteen tasapainoista kehittymistä pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 36 Espoon valtuusto on hyväksynyt Länsimetron jatkeen Matinkylä- Kivenlahti hankesuunnitelman. Hankesuunnitelmaa vastaavalle jatkeelle on edellä mainitun mukaisesti jo tehty sen vaatima YVA-arviointi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Hertell Hagerlundin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Espoo kannattaa Yva-lausunnon antamista esimerkiksi varikkojen vaihtoehtoisten sijaintien vaikutusten arvioimiseksi ympäristön kannalta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Hertellin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Äänestys 35 - Uudenmaan ELY-keskuksen kirje (UUDELY/11/07.04/2012) liitteineen Lausuntopyyntö Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt lausunnot Liikennevirastolta, Helsingin seudun liikenteeltä (HSL), Kirkkonummen kunnalta ja Espoon kaupungilta. Hankkeesta vastaavaa Espoon kaupunkia ELY-keskus pyytää erityisesti esittämään lausunnossaan tiedot muun lain mukaisen menettelyn yhteydessä jo tehdyn vaikutusten arvioinnin kattavuudesta, toteutetusta vuorovaikutuksesta ja tiedottamisesta. Määräaikaa Espoon kaupungin lausunnon antamiselle on jatkettu saakka. Kattavuus Metroyhteyttä välillä Ruoholahti - Matinkylä koskeva YVA-menettely 2006 Ruoholahti - Matinkylä raideyhteys, Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) päättyi Vaikutusten arviointia varten YVA-menettelyssä määriteltiin kolme tarkastelutasoa aluerajauksineen: 1. Länsiväylän joukkoliikennekäytävä, joka sisälsi Länsiväylän ja raidevaihtoehtojen linjausten lähialueen Matinkylästä Kamppiin eli joukkoliikenteen runkoyhteyden ja noin 600 metrin kävelyetäisyyden

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 36 sen varrelle. Tällä alueella tarkasteltiin vaikutuksia maankäyttöön, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, liikkumiseen, vesiin ja luontoon sekä meluun ja päästöihin. 2. Etelä-Espoon alue, johon metron rakentaminen liikennejärjestelmätasolla välittömästi vaikuttaa, Helsingin kantakaupunki (Helsingin niemi) ja nykyisen metroradan varsi kävelyetäisyydeltä. Tällä alueella selvitettiin vaikutuksia liikenteeseen ja liikenteen palvelutasoon, kaupunkirakenteeseen sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Liikenteelliset tarkastelut tehtiin myös tilanteesta, jossa raidelinjaukset on jatkettu Kivenlahteen. Tarkastelut olivat liikenne-ennustetarkasteluita, joissa selvitettiin mainittujen vaihtoehtojen vaikutus läntisen raideyhteyden matkustajamääriin ja samalla arvioitiin vaikutuksia muihinkin tekijöihin. 3. Koko pääkaupunkiseutu rajauksella YTV-alue (Espoo, Helsinki,Kauniainen ja Vantaa) sekä Kirkkonummen ja Sipoon eteläosat. Tällä alueella arvioitiin muutoksia liikennejärjestelmässä ja alue- ja yhdyskuntarakenteessa. Arviointiselostuksen vaihtoehtoja ja arvioinnin kulkua esiteltiin neljässä yleisötilaisuudessa touko-kesäkuun vaihteessa Arviointiselostuksen tuloksista järjestettiin neljä yleisötilaisuutta tammi - helmikuussa Arviointimenettelyyn liittyi laaja viranomaisyhteistyö johto-, projekti- ja teemaryhmien muodossa. Tarkastelutasot 2. ja 3. käsittävät Matinkylä- Kivenlahti metron alueen, tarkastelutasoon 3 sisältyy Kirkkonummi. Vaikutusalueen rajaus. Tumman vihreällä (tarkastelutaso 1), vihreällä (tarkastelutaso 2) ja vaalean vihreällä (tarkastelutaso 3) alueella

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 36 vaikutusten arvioinnin luonne ja tarkkuustaso poikkeavat toisistaan. /lähde Ruoholahti- Matinkylä YVA/ Matkavastuksen (matka-ajan ja vaihtojen) muutos ennusteiden mukaan aamuhuipputunnin matkoilla vuonna 2030 Kivenlahden metrojärjestelmällä verrattuna nykytyyppiseen bussijärjestelmään. /lähde Ruoholahti Matinkylä YVA/ Ruoholahti - Matinkylä YVA:ssa vertailtiin Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja. YVA:n tavoitteena oli määritellä alueen kokonaisuuden kannalta sopivin joukkoliikenneratkaisu ottaen huomioon alueen sisäiset tekijät sekä koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä. Vertailtavina vaihtoehtoina olivat nykytyyppinen ja kehitetty bussijärjestelmä, pikaraitiotiehen perustuva järjestelmä, yhdistelmävaihtoehto eli kombi sekä metron jatkaminen Ruoholahdesta Matinkylään ja myöhemmin mahdollisesti edelleen Kivenlahteen. Ruoholahti - Matinkylä metro/raideyhteyden tarkoituksena oli parantaa Helsingin ja Espoon välisiä sekä seudullisia joukkoliikenneyhteyksiä tarjoamalla nykyistä houkuttelevampia ja nopeampia liikkumisvaihtoehtoja. YVA-arvioinnin pohjalta tehtiin päätös metroon perustuvasta joukkoliikennejärjestelmästä ja aloitettiin metron jatkosuunnittelu. Matinkylä - Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma 2011 Alustavassa yleissuunnitelmassa määriteltiin metrolinjauksen ja varikkojen sijainnit lähtökohdaksi seuraaville suunnitteluvaiheille ja maanalaisen asemakaavoituksen käynnistymiselle. Jo alustavan yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä tehtiin alustava arviointi metrotunnelin, asemarakenteiden, metrovarikkovaihtoehtojen, pystykuilujen,

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 36 ajotunneleiden sekä rakentamisen aikaisten työmaa-alueiden ympäristövaikutuksista. Suunnitteluvaiheeseen sisältyi yleisötilaisuus, jossa kuntalaisilla oli tilaisuus kysyä suunnitteluun liittyvistä tekijöistä sekä esittää mielipiteitään jatkosuunnittelua varten. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä - Kivenlahti Hankesuunnitelmassa varmistettiin metron rakennettavuus sekä arvioitiin edelleen tarkemmin hankkeen vaikutuksia lähiympäristöön. Hankesuunnitelmassa on olemassa oleviin selvityksiin ja rekisteritietoihin perustuva arviointi metrotunnelin, asemarakenteiden, metrovarikkovaihtoehtojen, pystykuilujen, ajotunneleiden sekä rakentamisen aikaisten työmaa-alueiden ympäristövaikutuksista. Selvityksissä on tutkittu ratatunnelin ja metroliikenteen aiheuttamat potentiaaliset runkoääni- ja meluvaikutukset; ratatunnelin rakentamisen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä yleisellä tasolla pystykuilu-, asemaja ajotunnelirakenteiden vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan. Selvityksen tavoitteena on ollut osoittaa niitä ympäristövaikutuksia, joiden lieventämiseen ja ehkäisemiseen tulee jatkosuunnittelussa ja rakentamisen aikana kiinnittää huomiota. Hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä toteutettiin kattava vuorovaikutusprosessi. Suunnitelmaluonnoksia ja suunnittelutilannetta esiteltiin asukastilaisuuksissa ja Valmistunutta hankesuunnitelmaa esiteltiin asukastilaisuuksissa ja Länsimetron jatkeelle perustettiin hankesuunnittelun yhteydessä omat nettisivut, jotka olivat toiminnassa koko suunnittelun ajan. Nettisivuilla on pidetty esillä marras-joulukuun 2011 asukastilaisuuksissa esitellyt suunnitelmaluonnokset ja toukokuussa 2012 valmistunut hankesuunnitelma. Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta suunnitelmista koko suunnittelun ajan joko erillisellä palautelomakkeella, sähköpostitse tai puhelimitse. Kysymyksiin annettiin vastaukset nettisivujen kysyttyä -palstalla, jolloin yleisiin kysymyksiin asukkailla oli helposti tietoa saatavilla. Länsimetron jatkeen maanalainen asemakaava (Matinkylä - Saunalahti metrotunneli ) Metrolinjauksen ympäristövaikutukset arvioidaan osana kaavaprosessia. Maanalaisen asemakaavan OAS on julkaistu ja sitä on tarkistettu Parhaillaan on käynnissä kaavaehdotuksen suunnittelu. Kaavan tavoitteena on kaavoittaa maanalaiset tilat Matinkylä - Saunalahti metrotunnelia ja metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 36 Kaava perustuu Länsimetron jatkeesta laadittuun hankesuunnitelmaan ja loppuvuonna 2012 tehtyihin suunnittelutarkennuksiin. Asemakaavalla mahdollistetaan myös metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet; metroaseman sisäänkäyntihalli ja -yhteydet sekä hätäpoistumistiet, kuilut ja louhinta-/ajotunnelit. Valmisteluaineistossa on varaus kuudelle asemalle, jotka ovat: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti. Asemakaavassa varaudutaan kahteen vaihtoehtoiseen varikkoalueeseen. Varikkoaluevaraukset sijaitsevat Sammalvuoren ja Harmaakallion alueilla. Länsimetron jatkeen asemakaavan viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa todettiin että ympäristövaikutusmenettelyä ei tarvita, jos pysytään Etelä-Espoon Yleiskaava (EEYK) alueella. Maanalaiseen asemakaavaan liittyen laaditaan parhaillaan ympäristövaikutusraporttia (Pöyry Finland Oy). Selvityksessä arvioidaan vaikutukset mm. luontoon (pohja- ja pintavedet), maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatalouteen, liikenteeseen ja ihmisten elinoloihin (tärinä, runkomelu, rakentamisen aikaiset vaikutukset). Raportissa selvitetään myös haitallisten vaikutusten minimoiminen ja annetaan ohjeita jatkosuunnitteluun. Tavoitteena on, että raportti valmistuu kuluvan tammikuun 2013 loppuun mennessä, ennen kaavaehdotuksen nähtävillä oloa. Asemakaavaan liittyen on laadittu myös luontoselvitykset ja useita muitakin selvityksiä, jotka pohjustavat samalla myös kaavoitusta tulevien asemien ympäristöistä mm. - Länsimetron jatkeen maanalaisen asemakaavan luontoselvitys (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2012) - Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2013) - Sammalvuori Espoo luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2011) - Suomenojan lintualue, säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2011) - Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella, Finnoo ja Kaitaa-Kivenlahti (Strafica Oy, 2012) Muut alueen maankäyttöön liittyvät suunnitelmat Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on alkanut. Tavoitteena on saada YVA-ohjelma vaihtoehtoineen nähtäville vuoden 2013 alussa ja YVA-selostus vuoden 2013 lopulla. Työn aikana järjestetään asukastilaisuuksia. Osayleiskaavaehdotus hiotaan sataman

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 36 kilpailun ja YVA:n perusteella ja se asetettaneen nähtäville samanaikaisesti YVA-selostuksen kanssa vuoden 2013 lopulla. Vireillä olevat kaavat Osayleiskaavat Alueella on vireillä Finnoon osayleiskaava, jonka luonnos oli nähtävillä Siinä metrolinja ja -asema ovat esitetty ohjeellisella sijainnilla. Osayleiskaavan laadinta liittyy Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ja se laaditaan samanaikaisesti. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava on tavoitteiden asetteluvaiheessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavatavoitteiden hyväksymistä. Asemakaavoitus Metroasemien maanpäälliset alueet kaavoitetaan erillisinä kaavoina. Finnoon aseman ympäristön kaavoitus on luonnosvaiheessa (Finnoo I, ) ja Espoonlahden aseman ympäristön luonnos on valmisteilla (Espoonlahden keskus, ). Muiden asemien ympäristöjen kaavoitus (Kaitaa, Soukka, Kivenlahti) käynnistynee vuoden 2013 aikana. Saunalahden aseman ympäristö on viime vuosina kaavoitettu, asema sopii luontevasti nykyisiin suunnitelmiin eikä kaavanmuutoksiin välttämättä ole aihetta. Metron hankesuunnitelman rinnalla tutkittiin maankäytön kehittämistä Kaitaalla, Soukassa ja Kivenlahdessa ja niistä laadittiin erilliset selvitykset (kunkin aseman ympäristön maankäytöllinen ja toiminnallinen tarkastelu). Selvityksissä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja asemien ympäristöjen maankäytölle siten, että metroasema yhteyksineen sijoittuisi mahdollisimman luontevaan paikkaan myös tulevaisuuden kannalta ja maankäytön potentiaali hyödynnetään. Espoonlahden keskustan kaavoituksen yhteydessä on myös valmisteilla ympäristön kehittämistä koskeva selvitys. Länsimetron jatkeen asemien kaupallista potentiaalia on tarkasteltu erillisessä selvityksessä (Länsimetron jatkealue, kaupallinen tarkastelu (Ramboll 2012). Laaditut pyöräilyselvitykset tukevat myös ympäristöjen kehittämistä jatkossa. Vuorovaikutus ja tiedottaminen kaavoitushankkeissa Finnoon osayleiskaava Finnoon osayleiskaavalla osoitetaan maankäyttö Espoon eteläosien yleiskaavan selvitysalueelle ja mahdollisille yleiskaavan muutoksille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on päivätty ja tarkistettu

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 36 Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan OAS on julkaistu Koko kaavakäsittelyn ajan tavoitteista ja muista kaavoitukseen liittyvistä asioista voi esittää mielipiteitä sekä saada tietoja kaavan suunnittelusta vastaavilta. Kaitaan osayleiskaavan tavoitteista järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Finnoon osayleiskaava-alueitta ja osin Kaitaata koskien laadittiin Finnoo - Kaitaa toiminnallinen ja maankäytöllinen visio. Visioprosessissa panostettiin monialaiseen asiantuntijayhteistyöhön, elämäntavan muutoksia ennakoivaan kaupunkisuunnitteluun sekä eri intressi- ja sidosryhmien avoimeen osallistumiseen prosessissa. Työn yhteydessä järjestettiin seminaareja ja 3 asukastyöpajaa 4:ään eri aiheryhmään liittyen. Länsimetron jatkeen maanalainen asemakaava (Matinkylä - Saunalahti metrotunneli ) Maanalaisen asemakaavan OAS on julkaistu ja parhaillaan on käynnissä kaavaehdotuksen suunnittelu. Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan. Metroasemien ympäristöjen kaavoitus Finnoo I asemakaavasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Finnoon alue on kuulunut edellä mainittuun visiotyöhön ja vuorovaikutusta on ollut runsaasti. Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemien osalta järjestetään vuorovaikutusprosessi asukkaiden ja muiden osallisten kanssa vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on järjestää 2-3 työpajaa jokaista asemaa koskien. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunginhallitus Sivu 26 / / / Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun eli APOTTI-hankkeen mukaiseen hankintaan osallistuminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) Franck Matti, puh. (09) Martelius Timo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että 1 Espoo ei osallistu sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun hankintamenettelyyn eli Apotti-hankintaan 2 Espoo jatkaa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tietojärjestelmien kehittämistä yhteistyössä valtakunnallisten ja paikallisten toimijoiden kanssa, myös Apotti-hankkeessa mukana olevien organisaatioiden kanssa 3 Espoo jatkaa asiakastietojärjestelmien kehittämistä yhteensopivaksi Kanta-arkiston ja kansallisen palveluväylän kanssa. Tavoitteena on useammista osista koostuva (modulaarinen) asiakastietojärjestelmä, jolloin saadaan parhaat mahdolliset ja kansallisesti yhteen toimivat ratkaisut eri toimintoihin siten, että tiedot ovat käytettävissä myös yli organisaatiorajojen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Asiakas- ja potilastietojärjestelmän kustannushyötylaskelma, yhteenveto - Asiakas- ja potilastietojärjestelmähankinnan riskiarviointi - Helsingin kaupunginhallituksen päätös

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 36 Selostus Perustelut Tarve sekä toimintaprosessien että tietojärjestelmien uusimiselle on selkeä ja uudistamisessa ollaan myöhässä. Asiantuntijaraporttien perusteella Apotti-hankintaan sisältyy kuitenkin isoja sekä taloudellisia että toiminnallisia riskejä. Asiantuntijoiden näkemykset eivät tue Apotin kaltaisen monoliittisen asiakastietojärjestelmän hankintaa esitetyllä tavalla. Valtakunnalliset Kanta-arkisto ja kansallinen palveluväylä ovat tuotannossa ennen Apotti-hankkeen valmistumista. Ne mahdollistavat tiedonkulun yli organisaatiorajojen valtakunnallisesti ja myös pääkaupunkiseudulla. Edellisestä johtuen parhaiten toimivat asiakastietojärjestelmät eri toimintoihin (esim. hammashuolto ja toimeentulotukiasiat) voidaan saada kilpailuttamalla eri toimittajilta osaratkaisuja ja liittämällä ne valtakunnallisiin alustoihin. Tällä menettelyllä voidaan välttyä joutumasta yhden toimittajan loukkuun ja mahdollistetaan asiakastietojärjestelmien ketterämpi kehittäminen. Kilpailutuksiin voivat osallistua myös keskisuuret toimittajat ja useammat kotimaiset yritykset. Modulaarisen mallin yhteydessä hankinnan, käyttöönoton ja toiminnan riskit ovat olennaisesti vähäisemmät kuin massiivisen monoliittisen tietojärjestelmän vaihtoehdossa. Espoon valitsema malli mahdollistaa asiakastietojärjestelmien vaiheittaisen kehittämisen ja kehittäminen voidaan käynnistää välittömästi tarvitsematta odottaa vuoteen 2017 tai sitäkin pidemmälle Apotti-hankkeen valmistumista. Ehdotettu menettely toteuttaa myös parhaiten Espoon kaupunginhallituksen asiaa koskevaa päätöstä Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen kenttä on epäselvä. Soteuudistus on edennyt hitaasti eikä ole varmaa, mihin ratkaisuun lopulta päädytään. Lisäksi Suomessa ei ole vielä määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon IT-arkkitehtuuria eikä yhteentoimivuuden takaavia standardeja, jotka tulisi olla tiedossa ennen monoliittisten järjestelmien hankinnan käynnistämistä. Apotti-hankinnassa mukana olevilla seitsemällä eri organisaatiolla ei ole yhteistä strategiaa, johtamisjärjestelmää ja palvelujen tuottamisen toimintamallia. Apotti-hankkeen toiminnalliset tavoitteet ovat hyvät, mutta työ niiden saavuttamiseksi ei ole vielä edes alkanut. Riskinä on, että hankittava järjestelmä määrää liikaa toiminnallisia ratkaisuja. Asiantuntijoiden näkemysten mukaan merkittäviä toiminnan muutoksia ei saada aikaan tietojärjestelmän kautta, vaan uudistaminen täytyy aloittaa toiminnallisista prosesseista. Tausta Suomessa käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät kaipaavat uudistamista. Ne on pitkälti kehitetty paperimaailman prosessien pohjalta ja tilanteessa, missä ei ole ollut valtakunnallisia standardeja ohjaamassa ratkaisuja. Ongelmia on mm. käytettävyydessä, tiedon siirtymisessä järjestelmästä toiseen sekä ohjaustiedon saamisessa.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 36 Järjestelmät toimivat pääosin tiedon säilyttämisen välineenä ja ne ohjaavat heikosti käyttäjiä. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet ovat osin jääneet käyttämättä. Pääkaupunkiseudulla Espoossa paine nopeisiin ratkaisuihin on jonkin verran pienempi kuin esim. Vantaalla, HUS:ssa ja Helsingissä, koska Espoossa on koko sosiaali- ja terveystoimessa käytössä saman toimittajan ratkaisu. Apotti-hankintaa on lähdetty tekemään kuuden kunnan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteistyönä tavoitteena hankkia yhteinen tietojärjestelmä koko alueen kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Tarkoitus on järjestää tarjouskilpailu ja hankkia mahdollisimman kattava tietojärjestelmäkokonaisuus. Lähtiessään mukaan hankintamenettelyyn hankintayksiköt sitoutuvat hankkimaan kilpailutetun järjestelmäpalvelukokonaisuuden. Hankintayhteistyöhön lähtemisestä päätettiin Espoon kaupunginhallituksessa Kaupunginhallitus 1 hyväksyi liitteenä olevan sopimuksen mukaisen terveys- ja sosiaalitoimen yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyön, 2 totesi, että asiakastietojärjestelmän tulee olla yhteen toimiva (prosessit, toimintamalli ja tekniikka) valtakunnallisesti. Lisäksi toimintamallien suunnittelu tai suunnitelma siitä, miten toimintamallit määritellään sekä uuden ratkaisun kustannus-, hyöty- ja riskianalyysi tulee esittää kaupunginhallitukselle ennen tarjouskilpailun käynnistymistä, 3 totesi, että hankintamenettelyn aloittaminen vaatii erillisen päätöksen. Päätökset hankintaan osallistumisesta on tehty hankintarenkaan muiden jäsenten toimielimissä syksyn 2012 aikana seuraavasti: Helsingin kaupunginvaltuusto , Vantaan kaupunginvaltuusto , Kirkkonummen kunnanvaltuusto , Kauniaisten kaupunginvaltuusto ja Keravan kaupunginvaltuusto Lisäksi asia on päätetty HUS:n hallituksessa. Kustannus- hyöty-analyysi hankkeesta tehtiin kesällä 2012 konsulttityönä (Deloitte). Yhteenveto on oheismateriaalina. Yleisesti voidaan todeta, että arvio jouduttiin perustamaan oletuksiin, koska tietojärjestelmäpalvelun toiminnallisia ja teknisiä määrittelyjä ei ole tehty. Suurin osa hyödyistä arvioidaan tulevan toiminnan muutoksen kautta. Toiminnan muutosten tekemisen kustannuksia ei sisälly kustannushyötyanalyysiin, vaan analyysissa lähdettiin siitä, että toimintaa pitää muuttaa ja kehittää joka tapauksessa. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty että toiminnan muutoskustannukset ovat n. 40 % kokonaiskustannuksista.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 36 Riskien arviointi tehtiin konsulttityönä (PWC) kesällä Myös siinä jouduttiin tukeutumaan oletuksiin, koska moni asia on vielä sopimatta. Yhteenveto analyysistä on oheismateriaalina. Riskejä tunnistettiin yhteensä 80, joista 10 suurinta olivat: 1. Toiminnan muutosta ei johdeta ja se jää sivuosaan 2. Hankinnan tulevasta hallintomallista ei päästä yksimielisyyteen 3. Muutosjohtajuus epäonnistuu 4. Lehdistö hakee kriisejä, mikäli hanketoimisto ei syötä oikeaa tietoa julkiseen keskusteluun 5. Resurssit eivät riitä käyttöönottojen ja koulutusten läpivientiin 6. Kuntien päätöksenteko hidastaa hanketta 7. Riittävä ja oikea-aikainen koulutus 8. HUS:n voimakas asema hankintarenkaassa aiheuttaa konflikteja 9. Kuntauudistukset muuttavat päätöksentekoa 10. Palvelun oston hinta karkaa käsistä tulevaisuudessa. Huomioita Apotti-hankinnan toteutukseen liittyen Hankinnan merkittävyys asettaa korostuneita vaatimuksia hankintamenettelyn suhteen. Hankinnan tavoitteena on ajanmukainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteinen järjestelmä, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan tukemisen, helpon laajennettavuuden ja sellaiset avoimet rajapinnat, joiden avulla liitytään sujuvasti muihin käytössä oleviin ja käyttöön tuleviin tietojärjestelmiin. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tyypillisesti toimintamallien ja prosessien suunnittelua ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Husin ja osallistuvien kuntien osalta ei ole avattu kunkin organisaation voimassaolevaa ICT-infrastruktuuria eikä esitetty muiden voimassaolevien, relevanttien ICT-sopimusten vaikutuksia tähän hankintaan. Tästä syystä tarjoajilla tulee olemaan suuria haasteita tarjouskilpailuun osallistumisen kannattavuutta harkitessaan, koska tarvittavia integraatioita selvitetään vasta tarjouskilpailun aikana. Hankintarenkaassa mukana oleva KL-Kuntahankinnat Oy mahdollistaa muiden kuntien liittymisen jälkikäteen Apotti-hankkeen myötä tehtyyn hankintaan. Järjestely on tehty ensisijassa HYKS-alueen ulkopuolisia pienempiä HUS kuntia ajatellen, mutta tämä hankintavaihtoehto on tarvittaessa myös Espoon käytössä. Valtakunnallinen tilanne Suomessa Sote-uudistus ja kuntauudistus Tämän hetkisen käsityksen mukaan kuntauudistuksesta ja siihen kiinteästi liittyvästä Sote-uudistuksesta päätetään kevään 2013 aikana. Valmistelua tehdään siltä pohjalta, että tulevaisuudessa ei enää olisi sairaanhoitopiirejä vaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen järjestämisvastuu olisi joko vahvoilla kunnilla tai kuntien yhteisillä sote-alueilla. Suomeen jäisi viisi erikoisvastuualuetta (ERVA), joiden tehtävistä vallitsee vielä suuri epätietoisuus, mutta tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja tiedonkulun varmistaminen on ollut mukana keskusteluissa. Kuntauudistukseen liittyen

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 36 tehdään parhaillaan Metropoliselvitystä PKS-seudun erityiskysymysten ratkaisemiseksi. Lisäksi STM on nimittänyt 15 selvityshenkilöä, joiden tehtävänä on selvittää alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Selvityshenkilöiden työn on määrä olla valmis maaliskuussa KanTa on kansallinen terveysarkisto, joka tarkoitus on sisältää tietyt ydintiedot kaikista terveydenhuollon tapahtumista. Se toimisi tiedonkulun väylänä terveydenhuollon eri toimijoiden välillä (myös yksityissektori) ja myös potilaalle on tarkoitus mahdollistaa omien tietojensa katselu KanTa arkiston kautta. KanTa arkistosta tulee asetuksen mukaan löytyä ainakin seuraavat tiedot: Hoitosuunnitelma, suostumukset, hoitotahto, diagnoosit, lääkitys, riskitiedot, toimenpiteet, laboratoriotulokset, fysiologiset mittaukset, rokotukset KanTa määrittelyjä on uudistettu vielä tänä syksyllä 2012 ja tavoitteena on, että se olisi toiminnassa vuoden 2014 loppuun mennessä. KanTa-arkiston myötä terveydenhuollon tietojärjestelmille tulee velvoite tuottaa tiedot standardoidussa muodossa. Asiantuntijoiden mukaan KanTa ja siihen liittyvät valtakunnalliset standardit on oleellinen nyt vielä puuttuva palanen terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyen ja sen onnistuminen on tärkeä varmistaa. Sosiaalihuollon puolella on ollut työn alla vastaava KanSa-hanke. Kansallinen IT-arkkitehtuuri Valtiovarainministeriö on parhaillaan luonnostelemassa projektisuunnitelmaa alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurin tekemistä varten. Projektin tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, toiminnan ja tietojärjestelmäratkaisujen kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyötä sekä mahdollistaa työssä samanaikaisesti etenevien alueiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihto. Projektin aikataulu on Projektin osapuolia ovat STM, THL, APOTTI-hanke (sen kautta HUS ja HYKS alueen kunnat), HYKS ERVA, Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (Avaus hanke), Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, KYS- ERVAn alueella käynnistyvä ISKE-yhteistyön osapuolet (Itä- ja Keski- Suomen sote), Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. ICT2015-työryhmä ehdottaa tammikuussa 2013 julkaisussa raportissaan että kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtionvarainministeriön johdolla siten, että suunnittelutyö on valmis