Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2014

Transkriptio

1 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2014 Unto Ahvensalmi

2 2 Sisällysluettelo JOHDANTO..4 ASIAMIEHEN TEHTÄVISTÄ JA RAPORTOINNISTA...5 ASIAMIEHEN YHTEYDENOTOISTA...6 SOSIAALIHUOLLON YHTEYDENOTOISTA...7 Tavoitettavuus sosiaalitoimistoissa... 7 Toimeentulotuen aikarajoissa pysyminen menee nyt muun edelle... 8 Sähköinen hakeminen verkossa... 8 Kaikki eivät voi hakea tukea sähköisesti... 8 Johtopäätös... 9 Perustoimeentulotuen käsittely siirretään Kelalle... 9 Toimeentulotukea on haettu liian vähän... 9 Muita huomioita toimeentulotuesta Maahanmuuttajien toimeentulotuki oleskelun alussa Alle viisi vuotta Suomessa asuneiden EU-maiden kansalaisten oikeus toimeentulotukeen lakkautettiin pääkaupunkiseudulla Tehdyn linjauksen seuraukset voivat olla kohtuuttomia Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean ratkaisu Yksityislääkärin määräämät lääkkeet toimeentulotuessa Oikeusturvakeinotkin ovat hitaita mutta Espoossa oikaisuvaatimusten käsittely on silti nopeutunut LASTENSUOJELUSTA 13 Läheisverkostosijoitus Informointi etenkin kriisitilanteissa, jota mm. huostaanotto ja sijoitus ovat Lastensuojelulaitosten valvonnasta Sosiaalihuoltolaki ja lapsiperheiden kotipalvelu VANHUSPALVELUT Vanhuspalvelulaki alkaen mm. laitoshoidon vähentäminen Laitoshoidon vähentämistavoitteen vaikutuksista...16 Vastuutyöntekijä 17 Omavalvonta..18 YHTEISTYÖN TARVE..18 Hoivakotiin yksityisesti tai kaupungin kautta?...19 Palveluseteli..20 Pitkäaikainen hoivakotipaikka Vähävaraisten siivousseteli VAMMAISUUTEEN PERUSTUVAT PALVELUT.. 20 Henkilökohtainen apu...21 Sosiaalihuoltolakiin perustuva kuljetuspalvelutuki ( taksikortti ) Matkakohtainen kustannusrajoitus on liian alhainen? Kuljetuspalvelutuen hakeminen Ilmaiset bussiliput vaikeavammaisille lopetettiin Vammaisuuteen perustuvia palveluja ja tukitoimia tarvitsevan asema Vammaisneuvoston merkitys MUITA YLEISIÄ HUOMIOITA...24 Muistutus ja kantelu -menettelyssä muutoksia Muistutusten seuranta.25 Asiakaslaki... 25

3 Potilaslaki Yhteistyötä asiakkaan hyväksi, vai pitääkö asiakkaan yrittää sopeutua Muita asumisen asioita Asumisneuvonta, yhteistyö asumisen ongelmissa, kysymyksiä Luteita asunnossa TERVEYDENHUOLTO.27 Hoidon tarpeen arviointi puhelimessa ja lääkärin puheille pääsy Ehdotus Vantaalla sovitun käytännön käyttöönotosta Espoossa Takaisinsoittojärjestelmästä Iäkkäiden henkilöiden lääkäriin pääsy hoivakodeissa Selkäydinvammapotilaiden hoitoon pääsystä Suun terveydenhuollossa Lääkitysmuutokset hoitosuunnitelma? Ostopalveluterveysasemat MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT.32 Asumispalvelut, Kuninkaantie Kilpailutus ja palvelukäytännön muutos Uuden järjestelyn vaikutuksista KILPAILUTUKSEN MUITA VAIKUTUKSIA LOPUKSI.34 3

4 4 JOHDANTO Vuoden 2014 asiamiestoiminnassa korostuivat vielä aiempia vuosia enemmän varsinkin sosiaalipalveluja koskeviin yhteydenottoihin liittyvät selvittely- ja välitystehtävät. Sosiaalihuollon asioissa on useammin kuin terveyspalveluissa kysymys mutkikkaista tilanteista, ja asiat voivat koskea eri elämänalueita ja liittyä eri palvelutoimintoihin. Terveydenhuollon yhteydenotot liittyvät useammin johonkin yksittäiseen ongelmaan ja siinä tarvittaviin neuvoihin. Yhtenä esimerkkinä mutkikkaammista tilanteista ovat myös sellaiset jäätyneet konfliktit, joissa sekä palvelun tarvitsijat että viranomaiset ovat ikään kuin juuttuneet asemiinsa, eikä ratkaisuja löydetä. Asiointi tapahtuu usein pääsääntöisesti sähköpostitse. Muutoksenhaku- ja valituskeinoja käytetään paljon. Lakimuutoksia Samaan aikaan kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja säätelevään lainsäädäntöön on tehty tai on vireillä monia muutoksia ja uudistuksia. Paljon on puhuttu kokonaisvaltaisesta ns. sote - uudistuksesta, mutta paljon on myös uudistettu yksittäisiä lakeja tai muutoksia on niissä vireillä, mm: - uusi sosiaalihuoltolaki, josta lapsiperheiden kotipalvelun järjestämiseen velvoittava pykälä tulee voimaan , ja muu osa lakia ; - sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia, sekä potilaan asemaa ja oikeuksia koskevaan lakiin lisätty muistutusta ja kantelua koskevat pykälät; - laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimien käytön edellytyksistä on vireillä; - vanhuspalvelulaki tuli voimaan jo ; - vireillä on asiakasmaksulaki, joka on yhteydessä mm ministeriön linjaukseen laitoshoidon vähentämisestä; - laki perustoimeentulotuen siirrosta Kelalle alkaen; - laki kuntoutustyöryhmiä koskevan lain kumoamisesta, jolla kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät on lakkautettu alkaen; - lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta on tulossa muutoksia muutokset liittyvät samaan aikaan voimaan tulevaan lakiin työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta.; - omaishoidon tukea koskevaa lakia ollaan uudistamassa; - lastensuojelulakiin on vireillä uudistuksia vuoden 2016 alusta;

5 5 - laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on määrä tulla voimaan Lait vaikuttavat erityisesti sosiaalipalvelujen käyttäjien asemaan, ja myös palveluja toteuttavan henkilöstön pitää yrittää pysyä muutosvauhdissa mukana. Myös poliittiset päätökset vaikuttavat palvelunkäyttäjien asemaan Poliittisilla päätöksillä on asetettu vaatimuksia mm kuntien tehtävien karsimisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa karsittavaa ei juuri löydetty. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä suurin osa on lakisääteisiä. Niitä ei juuri voida karsia muuttamatta tehtävien perustana olevaa lainsäädäntöä. Espoossa talouden tuottavuusohjelmilla pyritään talouden lähtökohdista arvioimaan palveluja. Kaupungin talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelmaan ( TATU ) on sosiaali- ja terveystoimea koskevina toimenpideohjelmina esitetty mm tavoitteet: - ikäihmiset asuvat kotona - lastensuojelun sijoitustarve vähenee - terveysasemien palvelu paranee Näiden tavoitteiden pohjalta tehtävät toimenpiteet vaikuttavat suoraan kuntalaisten kokemuksiin palveluista, jotka koskevat ikääntyneiden ja iäkkäiden kuntalaisten asumista tai hoivan- ja avuntarvetta, lapsiperheiden tukea, ja terveysasemien toimintaa. Viime kädessä yksittäiselle kuntalaiselle näkyy jos palveluja ohjelman lopputuloksena karsitaan tai rajataan. On sanottava, että palvelujen taso on toistaiseksi Espoossa onnistuttu kaikesta huolimatta säilyttämään pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Yksittäinen kuntalainen saattaa silti toisinaan törmätä ongelmiin asioidessaan palvelujärjestelmässä. Hän ehkä ottaa yhteyttä asiamieheen - jos tietää, että kunnassa sellainen neuvontapalvelu on. Asiamiehen tietoon saattaa yksittäisen kuntalaisen kokemuksen kautta tulla myös jokin isompi vaikutus palvelujärjestelmän toiminnassa, asia joka koskee muitakin sen palvelun käyttäjiä. ASIAMIEHEN TEHTÄVISTÄ JA RAPORTOINNISTA Sosiaaliasiamiehen tehtävistä säädetään laissa sosiaalihuollon asiakkaan

6 asemasta ja oikeuksista. Valmisteltaessa uutta sosiaalihuoltolakia tuo laki suunniteltiin sisällytettäväksi osaksi sosiaalihuoltolakia, mutta tavoite ei toteutunut. Potilasasiamiehen tehtävistä säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Tehtävinä on neuvoa, avustaa muistutuksen tekemisessä tarvittaessa, tiedottaa oikeuksista, toimia oikeuksien toteutumiseksi, seurata sosiaalihuollon asiakkaiden ja terveydenhuollon potilaiden aseman ja oikeuksien kehittymistä. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on lisäksi vuosittain antaa kunnanhallitukselle selvitys palveluja käyttävien oikeuksien toteutumisesta. Espoossa sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen tehtävät ovat olleet yhdistettynä. Oma lääkärisi Espoontori-asemalla sekä Puolarmetsän terveysasemalla potilasasiamiehen tehtäviä hoitaa Mediverkon (nyttemmin fuusioitunut Mehiläinen-yhtymän kanssa) oma potilasasiamies. Vuotta 2013 koskevassa selvityksessä (sosiaali- ja terveyslautakunnassa , kaupunginhallituksessa ) - internet-osoitteessa FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Yhteystiedot/Sosiaali_ja_potilasasiamies(4952) - on edelleen ajankohtaisia asioita, jotka ovat olleet esillä myös vuonna ASIAMIEHEN YHTEYDENOTOISTA Yhteydenottoja oli vuoden aikana ennätysmäisesti, yhteensä noin 1100 kpl, ja asioiden selvittelyjä lisäksi yhteensä noin 730 kpl. Sosiaalihuollon asioita oli jonkin verran enemmän, noin 660 kpl eli noin 60% kaikista. Asioiden jatkoselvittelyjä oli sosiaaliasioissa myös huomattavasti enemmän kuin terveydenhuollon asioissa, noin 470 kpl - terveydenhuollon asioissa noin 260 kpl. Sosiaalihuollon asioissa tilanteet olivat usein monimutkaisia, tai sitten asioiden selvittely viranomaisiin päin vaati esimerkiksi useampia yhteydenottoja tai yhteisiä tapaamisia. Kaikki yhteyttä yrittäneet eivät tavoittaneet asiamiestä, tai asiamies ei aina ehtinyt vastata kaikkiin yhteydenottopyyntöihin. Täytyy muistaa, että asiamies on neuvontatehtävä, ja varsinaisesti asioiden pitäisi toimia peruspalveluissa - eli periaatteessa asiamiestä tavoitelleen olisi usein varsinaisesti kuulunut 6

7 7 saada yhteys peruspalveluun. Yhteyttä otettiin sosiaaliasioissa toimeentulotuesta ja sosiaalityöstä, lastensuojelusta, perheasioista, vammaispalveluista, erilaisista asumiseen liittyvistä asioista, ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten asumis- ja hoitoasioista, kotihoidosta/kotipalvelusta, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalveluista, edunvalvonnasta (joka ei varsinaisesti kuulu asiamiehen aihealueisiin), päivähoidosta, Kelan asioista (joka ei myöskään kuulu asiamiehelle), sekä lukuisista erilaisista yleisistä kysymyksistä joita ei suoraan voi luokitella jonkin palvelun alle. SOSIAALIHUOLLON YHTEYDENOTOISTA SOSIAALITOIMISTOT JA TOIMEENTULOTUKI Tavoitettavuus sosiaalitoimistoissa Paitsi terveydenhuollossa myös sosiaalihuollossa on yleistynyt takaisinsoittojärjestelmän käyttö - suoraa yhteyttä ei terveysasemille tai sosiaalitoimistoihin ole. Sosiaalitoimistoja on Espoossa kaksi (2), eteläinen ja pohjoinen. Aikaisemmin takaisinsoittojärjestelmään oli mahdollista soittaa arkipäivisin klo 9-11 välillä. Syksyllä 2014 keskiviikolta poistettiin puhelinaika. Soittoaika takaisinsoittojärjestelmään rajoitettiin alkaen klo 8-9 välille tiistaina, torstaina ja perjantaina. Muina aikoina sosiaalitoimistoihin ei voi soittaa. Toimistojen palveluneuvonta, johon voi mennä paikan päälle, mutta johon ei voi soittaa, rajattiin näihin samoihin päiviin eli tiistaihin, torstaihin ja perjantaihin klo Aulat ovat kyllä avoinna joka päivä klo 9-15, tällöin vahtimestarit ovat paikalla. Sosiaalitoimistossa on päivystävä sosiaalityöntekijä paikalla joka arkipäivä, mutta sitä ei näkyvästi mainosteta. Sosiaalitoimistoissa on kuitenkin myös tehty jo asiakkaiksi tulleiden kanssa yksilöllisiä palvelusuunnitelmia (saadun tiedon mukaan kaiken kaikkiaan 9551 kpl), joissa periaatteessa voidaan sopia asioista myös niin, ettei asiointia sosiaalitoimiston kanssa suunnitelman päivittämisten välillä tarvittaisi.

8 8 Toimeentulotuen aikarajoissa pysyminen menee nyt muun edelle Tavoitettavuutta on rajattu sen turvaamiseksi, että ehdittäisiin tehdä toimeentulotuen päätökset lain vaatimassa ajassa. Valvontaviranomaiset seuraavatkin erityisesti kuntien (perus)toimeentulotuen käsittelyn toteutumista lakisääteisessä ajassa. Sähköinen hakeminen verkossa Toimeentulotuen hakeminen on vuonna 2014 mahdollistettu verkossa. Uudistus on hyvä ja tarpeellinen, kun se saadaan toimimaan ja siihen totutaan. Espoon internet-sivuilla annetaan korostetusti ymmärtää, että sähköinen hakeminen on ensisijaista, vaikka siellä kyllä kerrotaan, että paperinen hakemusmenettely on sekin edelleen mahdollista. Kaikki eivät voi hakea tukea sähköisesti Kaikilla ei ole mahdollisuutta sähköisen hakemuksen käyttöön. Kaikki toimeentulotukea tarvitsevat eivät käytä tietokonetta, tai heillä ei ole mahdollisuutta käyttää sitä. Sähköinen hakeminen edellyttää myös kirjautumista pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Pankkitunnukset ovat pankkikohtaisia, ja pankki voi kieltäytyä myöntämästä tunnuksia.näin on tapahtunut mm kun tunnuksia hakeneella on ollut maksuhäiriömerkintöjä ( ei luottotietoja ). Oleskeluluvan saaneille ulkomaalaistaustaisille henkilöille, joilla on ns muukalaispassi, ei ole myönnetty pankkitunnuksia. Käytännöt saattavat myös vaihdella pankista riippuen. Vähemmistövaltuutetun toimiston mukaan tuhannet ihmiset Suomessa jäävät ilman pankkitunnuksia (tieto vuodelta 2013). Mobiilivarmenne ei ole itsestään selvästi kaikissa puhelimissa, ja esimerkiksi prepaid-liittymiin - joita käytetään paljon - sitä ei saa. Sosiaalityö ja toimeentulotuki ovat sen luonteisia palveluja, että on melkeinpä ensi sijaista, että avun tarpeensa on mahdollista saada ainakin arvioiduksi nopeasti ja esteettömästi. Lain vaatima päivystystoiminta, joka Espoossa toteutetaan

9 ympärivuorokautisena sosiaali- ja kriisipäivystyksenä, ei sekään ole ratkaisu sosiaalisten ongelmien eikä varsinkaan toimeentulon ongelmien selvittämiseksi. Sosiaali- ja kriisipäivystyskin on joutunut rajaamaan toimintaansa ensi sijaisesti lastensuojeluun liittyvien akuuttien tilanteiden käsittelyyn. Johtopäätös Tavoitettavuus sosiaalitoimistoissa on muuttunut monimutkaisemmaksi eikä aikuissosiaalityötä voi kutsua matalan kynnyksen palveluksi. Työntekijät tekevät vallitsevissa olosuhteissa parhaansa. Ollaan myös selvästi murrosvaiheessa: Mahdollisesti uudet työntekijät sopeutuvat uusiutuvaan toimintakulttuuriin paremmin, vaikka se ei aina ole asiakkaiden näkökulmasta asiakaslähtöinen. Asiakkaat puolestaan, ne joilla ei ole mahdollisuutta tai muusta syystä asioida pelkästään sähköisesti, tai joiden asiaa ei voi selvittää puhelimitse tiistai-, torstai- tai perjantaiaamuisin klo 8-9 välillä, menevät sosiaalitoimiston aulaan tiistai-, torstai- tai perjantai-iltapäivisin, ottavat vuoronumeron ja istuvat odottamaan pääsyä sosiaalivirkailijan puheille. Perustoimeentulotuen käsittely siirretään Kelalle Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen käsittely on päätetty siirtää kunnilta Kelalle. Kunnille jää edelleen toimeentulotuen kahden muun muodon, yksilöllisen täydentävän toimeentulotuen sekä ehkäisevän toimeentulotuen käsittely. Tämän muutoksen vaikutukset toimeentulotuen asiakkaille ja kunnille jäävät nähtäviksi. Toimeentulotukea on haettu liian vähän Toimeentulotukihakemusten on arveltu lisääntyvän sen käsittelyn siirtyessä Kelaan. Kun hakemista on tutkittu, on nimittäin tultu siihen tulokseen, että vaihtelevien arvioiden mukaan n % siihen oikeutetuista ei sitä hae, tai ei ole hakenut. Tutkimustulokset kertovat siis täysin päinvastaista tietoa kuin aiemmin vallalla olleet käsitykset toimeentulotuen laajastakin perusteettomasta hyväksikäytöstä. Espoossa myönnettiin vuonna 2014 toimeentulotukea kotitaloudelle joissa oli yhteensä henkilöä. 9

10 Lisäksi tukea haki mutta sai kielteisen päätöksen arviolta noin 1178 perhettä, joissa oli 1968 perheenjäsentä (nämä luvut ovat arvioita siksi, että varsinaisesti ei tilastoida kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden määrää - ainoastaan kielteisiä päätöksiä, joita siis voi välillä saada myös muutoin myönteisiä päätöksiä saanut perhe). Muita huomioita toimeentulotuesta Toimeentulotuen käsittelyajat pysyivät pääsääntöisesti lain edellyttämissä ajoissa, lähtökohtaisesti korkeintaan seitsemän (7) arkipäivää, mikäli kaikki tarvittavat tiedot ovat päätöksentekijällä. Tässä onnistuttiin osittain henkilöstön ylitöiden avulla, ja loppuvuodesta rajoittamalla sosiaalitoimistojen puhelinaikaa ja aukioloa. Käytännössä yksittäisissä tilanteissa melko usein puutteellisten hakemuksen lisäselvityspyynnöt kuitenkin saattavat yksilöllisissä tilanteissa viivyttää päätöksen saamista jopa kolme viikkoa - mikä kuitenkin sekin aika tällaisissa tilanteissa (että tarvitaan lisäselvityksiä) pysyy lain salliman aikarajan sisäpuolella. Maahanmuuttajien toimeentulotuki oleskelun alussa Maahanmuuttajayksikössä käsittelyajat venyivät lähes säännöllisesti pidemmiksi kuin sosiaalitoimistoissa - syynä monimutkaisemmat tilanteet, ja muiden sosiaalisten asioiden selvittelyt, opastus ja neuvonta jotka liittyvät tiiviimmin ulkomaalaistaustaisten uusien espoolaisten toimeentulotuen käsittelyyn. Myös pakolaisstatuksella Espooseen tulleiden määrä on lisääntynyt. Pakolaisina tulleet asioivat maahanmuuttajayksikössä oleskelunsa kolme (3) ensimmäistä vuotta, ja heillä on oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotuen käsittelyn määräajat, joita Valvira ja aluehallintovirastot (AVI) valvovat, koskevat kaikkia. Onko niin, että maahanmuuttajayksikkö työskentelee uusien espoolaisten kanssa alimitoitetulla resurssilla? Alle viisi vuotta Suomessa asuneiden EU-maiden kansalaisten oikeus toimeentulotukeen lakkautettiin pääkaupunkiseudulla PKS-soster -ryhmän, johon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja 10

11 Kirkkonummi, aikuissosiaalityön asiantuntijoiden kokouksessa päätettiin linjata ulkomaalaistaustaisten oikeus toimeentulotukeen uudelleen. Selkeää ja yksiselitteistä erillistä linjausta ei siihen asti ollut, vaikka EUdirektiivistä ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeista sen on voinut lukea. Linjauksen seurauksena kyseisissä kunnissa jo lähtien alettiin soveltaa tiukemmin uusia ohjeita, joiden mukaan alle viisi (5) vuotta Suomessa oleskelleille EU-maiden kansalaisille ei enää myönnettäisi toimeentulotukea muuta kuin kiireellisissä tilanteissa (mikä voi tarkoittaa mm. matkalipun tarjoamista takaisin entiseen kotimaahan). Ministeriö ei varsinaisesti ole edellyttänyt tällaista tulkintaa. Kunnilla on kuitenkin vapaus soveltaa omia ohjeitaan, niin kauan kuin ne eivät ole lainsäädännön kanssa ristiriidassa. EU-direktiivin mukaan pääsääntöisesti edellytetäänkin toisessa EU-maassa oleskelevilta riittäviä varoja oleskelun rahoittamiseen. Pysyvän oleskeluluvan voi saada viisi (5) vuotta maassa oleskeltuaan. Toimeentulotuen rajoituskäytäntö perustuu tähän. Tehdyn linjauksen seuraukset voivat olla kohtuuttomia Uusi linjaus on kuitenkin aiheuttanut kohtuuttomia tilanteita. Esimerkkinä muusta EU-maasta Suomeen muuttanut perhe, joka on jo ehtinyt asua täällä useita vuosia, ja joutuu tilanteeseen, jossa tarvitsisi toimeentulotukea, esimerkiksi jos vanhempi tai vanhemmat joutuvat työttömäksi, eikä tilanteessa saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Alle viisi (5) vuotta Suomessa oleskelleilla on kyllä oikeus muuhun perusturvaan, kuten Kelan etuudet: asumistuki, työmarkkinatuki jne - ainoastaan toimeentulotukioikeutta rajoitetaan. Ongelmalliseksi vaille toimeentulotukioikeutta jäämisen tekee se, että muu perusturva on tosiasiassa siinä määrin alhainen, että perustyöttömyysturvaan ja asumistukeen oikeutettu työtön henkilö tai perhe Suomessa säännönmukaisesti yleensä tarvitsee toimeentulotukea - ja on yleensä myös säännönmukaisesti siihen oikeutettu, muiden etuuksien matalan tason johdosta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean ratkaisu Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi Suomen viimesijaisen perusturvan liian matalaksi antamassaan ratkaisussa joka julkistettiin Suomen hallitus on vastannut, että yksittäisen etuuden taso ei ole 11

12 hyvä mittari tuen riittävyydelle, koska Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Näistä toimeentulotuki siis rajataan kuitenkin pois esimerkiksi alle viisi vuotta maassa oleskelleilta EU-kansalaisilta. Perusturvan varassa olevan tulotaso kattoi 66% sellaisen vähimmäisturvan määrästä, jonka suomalaiset tutkimuksen mukaan itse arvioivat riittäväksi. Takuueläkettä saavan (746,57 /kk brutto täysimääräisenä vuonna 2015) tulotason puolestaan arvioitiin kattavan 85% riittävän vähimmäisturvan määrästä. Suomalaisen köyhyystutkimuksen mukaan 73% suomalaisista pitää toimentuloturvan vähimmäismäärää liian alhaisena. Tilanne on tällainen huolimatta siitä edellisen hallituksen positiivisesta toimenpiteestä, että toimeentulotuen ns perusosan määrää korotettiin 6% (yksihuoltajien osalta 10%) vuonna Samalla työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettiin 100 :lla/kk, sekä nostettiin asumistuen tulorajoja. Yksityislääkärin määräämät lääkkeet toimeentulotuessa Toimeentulotukea laskettaessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon käytöstä aiheutuneet terveydenhuoltomenot. Toimeentulotukea hakevan esittäessä yksityislääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksia asiasta on käyty kiistoja toimeentulotukea hakeneiden, toimeentulotuen käsittelijöiden, ja lääkäreiden kesken. Oikeuskansleri ja Eduskunnan oikeusasiamies ovat kuitenkin linjanneet, että lääkkeiden osalta ratkaisevaa ei ole se, kuka ne on määrännyt, vaan se, kuinka tarpeellisia ne ovat henkilölle. Tarpeellisuudesta voivat sosiaaliviranomaiset pyytää arviota. Espoon toimeentulotuen ohjeistus on tässä mahdollisesti laahannut jäljessä. Asiamieskin oli pyytänyt tarkistamaan sitä. Espoossa on sovittu asian selvittämisestä ja ohjeistuksesta. Oikeusturvakeinotkin ovat hitaita Asiakkaan käytössä olevat korjausprosessit voivat yleisesti olla hitaita, mikäli hän on tyytymätön sosiaalipalvelussa saamaansa päätökseen - ellei päätöksentekijä katso itse voivansa muuttaa päätöstään. Päätöksen 12

13 saaneelle jää aina mahdollisuus hakea oikaisua saamaansa päätökseen - oikaisuvaatimuksen käsittelyaika on kuitenkin noin 1-2 kk tällä hetkellä. Ja jos päätöstä ei oikaista, niin seuraavassakin valitusasteessa eli hallintooikeudessa asian ratkaisua joutuu odottamaan kuukausia. Ajankohtaiseen tai akuuttiin tilanteeseen tämä menettely ei siis auta. mutta Espoossa oikaisuvaatimusten käsittely on silti nopeutunut Sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen yksilöasioiden jaosto käsittelee oikaisuvaatimuksia mm. toimeentulotukea, vammaispalvelua, lastensuojelua, kotipalvelua, omaishoidon tukea, laitoshoitoa, asumispalvelua, mielenterveysja päihdepalvelua koskevista päätöksistä. Valmisteluyksikkö valmistelee oikaisuvaatimukset jaostolle. Oikaisuvaatimusten käsittelyaikaa on noin kahden (2) viime vuoden aikana saatu valmisteluyksikön toimesta nopeutettua varsin merkittävästi. Käsittelyajat ovat lyhentyneet noin kahden vuoden takaisesta yli kolmesta (3) kuukaudesta (129,3 päivää enimmillään) noin vähän yli yhteen (1) kuukauteen (alimmillaan 27,7 päivää). Keskimääräinen käsittelyaika vaihteluineen vuonna 2014 oli 53 päivää. LASTENSUOJELUSTA Toimeentulotukiasioiden jälkeen seuraavaksi eniten määrällisesti on otettu yhteyttä lastensuojelun asioista. Läheisverkostosijoitus Uusi termi lastensuojelussa on ollut läheisverkostosijoitus. Se muistuttaa nk. yksityistä sijoitusta, jossa lapsi muuttaa asumaan esim. sukulaisen luo, vanhemman tai vanhempien ja kyseisen sukulaisen keskinäisellä sopimuksella. Yksityisessä sijoituksessa lastensuojeluviranomaisten rooliksi jää vain sukulaisperheen olosuhteiden hyväksyminen, ja mahdollinen lapsen ja perheen tukeminen ns. avohuollon keinoilla tarvittaessa. Lasta ei yksityisessä sijoituksessa oteta huostaan, eikä kyseiselle sukulaiselle makseta lapsen hoidosta. Läheisverkostosijoituksessa ei ole kysymys tästä. Se pohjautuu ilmeisesti tähän lastensuojelulain pykälään: Lastensuojelulaki 32 : Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden 13

14 lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukaisella tavalla. Läheisverkostosijoituksessa lastensuojelu on sijoittanut lapsen. Lapsesta huolehtivalle o maksettu perhehoitajalakiin perustuvan toimeksiantosuhteisen perhehoidon palkkion ja kulukorvauksen määrien mukaista korvausta - perheen kanssa ei kuitenkaan ole tehty ns. toimeksiantosopimusta. Varsinaista päätöstä lapsen sijoittamisesta ei tehdä. Lasta ei oteta huostaan. Korvauksen maksaminen tässä tilanteessa näyttää asiamiehen mielestä sinänsä vastuulliselta toiminnalta, ja tarkoituksena on ollut löytää lapsen kannalta hyvä ratkaisu ongelmatilanteessa. Lapsen oikeusturvan kannalta läheisverkostosijoitus ei ehkä kuitenkaan ole ollut aivan selkeä, mm. siksi että kun lasta ei ole huostaanotettu, ei hänelle synny automaattista oikeutta lastensuojelulain mukaiseen ns. jälkihuoltona annettavaan tukeen tulevaisuudessa, lapsen täyttäessä 18 vuotta. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut eräässä ratkaisussaan otsikolla Lapsen läheisverkoston selvittämistä koskeva säännös ei oikeuta lapsen sijoittamiseen : Jos lapsen kodin ulkopuoliseen sijoitukseen päädytään, on toimielimen käytettävissä lapsen avohuollon sijoittamista tai sijaishuoltoon sijoittamista koskevat säännökset.. lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle ei ole tehty päätöstä. Sosiaali- ja terveystoimi on siten toiminut asiassa lastensuojelulain vastaisella tavalla. Sosiaali- ja terveystoimen myötävaikutuksella tapahtuvassa lapsen sijoittamisessa sosiaali- ja terveystoimi on järjestämis- ja kustannusvastuussa lapsen sijoituksesta. Asiaa pitäisi selkeyttää. Informointi etenkin kriisitilanteissa, jota mm. huostaanotto ja sijoitus ovat Lastensuojelussa tulee toistuvasi esille, että perheille kerrottu tieto lastensuojelusta ei usein sekavassa tilanteessa jää mieleen. Selkeä informointi lastensuojelun keskeisistä periaatteista ja eri toimenpiteiden vaikutuksista lapsen ja perheen elämään on tärkeää, mieluiten myös 14

15 15 kirjallisessa muodossa. Lastensuojelulaitosten valvonnasta Oikeuskansleri on selvittänyt aluehallintovirastojen (avi) kykyä selvitä käytettävissä olevilla resursseillaan niille säädetyistä lastensuojelun ohjausja valvontatehtävistä. Aluehallintovirastojen tehtävänä on mm. valvoa lasten sijaishuoltopaikkojen ja lastensuojelulaitosten toimintaa ja tehdä lastensuojelulaitoksiin oma-aloitteisia tarkastuksia. Selvityksessä on ilmennyt, että aluehallintovirastot ovat huolissaan siitä, että lastensuojelun toimintayksiköiden tarkastukset jäävät pintapuolisiksi eikä lapsen etu toteudu niissä riittävästi. Kunnallisten lastensuojeluyksiköiden valvonta on saatujen tietojen mukaan vielä vähäisempää kuin yksityisten. Osassa valvottavista kohteista ei ole voitu käydä vuosiin. Valvontakäynneillä ei myöskään kyetä riittävästi kuulemaan lastensuojelulaitoksissa olevia lapsia. Oikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä ja valtionvarainministeriötä ilmoittamaan vuoden 2015 loppuun mennessä, mitä asialle on tehty ja kuinka se on vaikuttanut. Sosiaalihuoltolaki ja lapsiperheiden kotipalvelu Uudesta sosiaalihuoltolaista on jo tullut voimaan kotipalvelua koskeva 19. pykälä: 19 Kotipalvelu Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista 2 momentissa mainittujen syiden vuoksi.

16 16 VANHUSPALVELUT Vanhuspalvelulaki alkaen mm. laitoshoidon vähentäminen Vanhuspalvelulaki, oikeammin laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää, että kunnat vähentävät laitoshoitoa ja parantavat avopalveluja. Espoossa sitä toteutetaan myös talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman nimissä: Ikäihmiset asuvat kotona. Se, mikä ennen oli laitoshoitoa, on nyt usein asumispalvelua, joka juridisesti on ns. avopalvelua. Uuden lain mukaan vain lääketieteellisillä perusteilla, tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla, voi päästä laitoshoitoon; ensi sijaisesti pitkäaikaishoito on toteutettava henkilön kotona sinne tuotavien palvelujen avulla. Sosiaali- ja terveysministeriön muistion Laitoshuolto: Laitoshoidon osuuden vähentäminen palvelurakenteessa mukaan Laitoshoitoa ei pidä vähentää ilman, että samanaikaisesti lisätään hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja, kotiin annettavia palveluja (kotihoitoa, omaishoidon tukea), perhehoitoa sekä asumisen ja palvelut yhdistävien palveluja. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on osoitettava riittävät voimavarat ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen sekä iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena. Espoossa laitoshoitopaikoista mm. Taavinkotia ja Puolarkotia (Puolarmetsän sairaalaan 4 -osastot) on vuoden aikana muutettu tai ollaan muuttamassa asumispalveluksi, ja/tai muutettu sen lisäksi toiseen paikkaan. Laitoshoidon vähentämistavoitteen vaikutuksista Asiamies on saanut omaisten yhteydenotoista palautetta, että iäkäs vanhempi joutuu asumaan kotona, vaikka ei omaisen mielestä enää selviydykään siellä, edes kotihoidon tuella, tai että iäkäs vanhempi kotiutetaan sairaalajakson jälkeen kotiin, vaikkei

17 omaisen mielestä siellä pärjää, siitäkään huolimatta että kotihoito kävisi katsomassa välillä. Jo pitkään on myös tiedetty, että kotihoidon toiminta ja resurssit eivät yksinään ratkaise nykyisessä muodossaan kotona paljon apua tarvitsevien iäkkäiden henkilöiden tilannetta. Espoossa kotihoidon lähityöntekijöiden vakansseja on toistaiseksi saatu lisää 12 vakanssia. Kuitenkin - asiamiehen saaman tiedon mukaan - samaan aikaan pääsy hoivapalveluihin on lukujen valossa parantunut. Lähes kaikki, jotka hakevat tai tarvitsevat sitä, saavat hoivapaikan korkeintaan kolmen kuukauden odotusajalla. Keskimääräisesti myöskin odotusaika on lyhentynyt. Ehkä tuo laissakin oleva kotona asumisen ensisijaisuus kuitenkin vaikuttaa niin, että kotona asumista pyritään ylläpitämään nyt pitempään kuin aikaisemmin - silloinkin kun aikaisemmin olisi järjestetty hoivakotipaikka? Vastuutyöntekijä Vuoden 2015 alusta kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. 17 laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista: Vastuutyöntekijä Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tehtävänä on: 1) seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia; 2) olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi; sekä 3) neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijällä on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 :ssä tarkoitettu kelpoisuus. 17

18 Lain edellyttäminä vastuutyöntekijöinä toimivat kotihoidon yksikössä vuoden 2015 alusta omaishoidon tuen päätöksentekijät ja muistineuvojat. Kesään mennessä pitäisi saada lisähenkilöitä jotka voivat toimia vastuutyöntekijöinä. Omavalvonta Lisäksi julkisen sosiaali- tai terveydenhuollon iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoaville toimintayksiköille tulee vuoden 2015 alusta velvoite omavalvonnasta ja siihen liittyvästä suunnitelmasta, joka on oltava nähtävillä. Vastaava velvollisuus tuli yksityisille sosiaalipalveluille jo vuoden 2012 alusta. YHTEISTYÖN TARVE? Voidaan kysyä, onko kotihoidon harteille siirtymässä koko vastuu ikääntyvien ja iäkkäiden kotiin annettavista palveluista? Monesti näyttää siltä, että suurimman vastuun kantavat kuitenkin omaiset - silloin kun omaisia on. Omainen saattaa hoitaa tai yrittää hoitaa ja koordinoida iäkkään vanhemman asioita satojen kilometrien päästä. Kotona asuva ikääntynyt tai iäkäs henkilö saattaa itse olla tekemisissä kotihoidon,vammaispalveluyksikön,perusterveydenhuollon,espoon sairaalan,erikoissairaanhoidon, lääkinnällisen kuntoutuksen ym. kanssa. On aivan mahdollista, että nämä tahot toimivat kukin vain omassa asiassaan. Nykyään myös entistä useammin on aikuissosiaalityöstä/sosiaalitoimistoista kyselty apua ikäihmisten tilanteissa - vastaus saattaa siellä kuitenkin olla että asia kuuluu kotihoidolle. Olisiko tarpeen miettiä asiakasnäkökulmaista yhteistyötä yhdessä näiden ihmisten ja heidän omaistensa, ja sosiaali- ja terveystoimen eri tahojen kanssa, jotka ovat tekemisissä apua ja tukea mahdollisesti tarvitsevien ikäihmisten kanssa? Ehkä myös vapaaehtoistoimintaa ja järjestöjä ja esimerkiksi diakoniatyötä voisi ottaa mukaan? Vantaalla toteutetusta laajennetusta seniorineuvonnastakin voisi mahdollisesti saada ideoita. Osana Espoon strategiaohjelmaa (Espoo -tarinaa) toteutetaan Elinvoimaa ikääntyville -toimenpideohjelmaa, joka on toistaiseksi ehkä painottunut enemmän tärkeään ennaltaehkäisevään näkökulmaan, ja kohdistunut enemmän niille ikääntyville espoolaisille, jotka eivät tarvitse paljon palvelujärjestelmän palveluja. 18

19 Mahdollisesti tämän toimenpideohjelman puitteissa on mahdollista ottaa mukaan jossain vaiheessa teemoja myös paljon palveluja tarvitseville? Hoivakotiin yksityisesti tai kaupungin kautta? Kustannusten määräytyminen eri hoivamuodoissa näyttää monimutkaiselta Kokonaan yksityisesti on aina mahdollista hankkia hoivakotipaikka, mutta kaikilla ei ole siihen varaa. Kokonaismaksu voi olla esimerkiksi alkaen noin 4000 /kk. Jos hoitopaikka järjestetään kunnan toimesta, asiakasmaksu on tällä hetkellä sama riippumatta siitä onko tuottaja kunta vai yksityinen tai esimerkiksi yhdistys tai järjestö. Asiakasmaksu määräytyy sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemän päätöksen ja ohjeistuksen mukaisesti (mm tulojen perusteella). Kaupunki maksaa palvelun ensin kokonaisuudessaan palveluntuottajalle, tai vastaa oman toiminnan tuotantokustannuksista. Asiakasmaksulain muutos on vireillä, ja lakimuutoksessa mm säädetään lailla tarkemmin myös asumispalvelussa perittävistä maksuista. Tähän asti vain laitoshoidon maksuista on säädetty laissa. Kunnat ovat voineet itse määritellä asumispalvelusta perittävät maksut. Laitoshoidossa maksuun on sisältynyt täysi ylläpito. Asumispalveluissa voidaan periä vuokraa, ja erillisiä maksuja tarjottavista palveluista. Espoossa on kuitenkin sovellettu myös asumispalveluihin suurin piirtein samanlaista mallia kuin laitoshoidon maksuissa, eli Espoossa kaupungin kautta järjestetty hoiva-asuminen on ollut siinä suhteessa tasapuolista ja asiakaslähtöistä. Asiakasmaksulain uudistuksen on määrä tulla voimaan Uudistus on osaltaan myöskin seurausta Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean arviosta, että Suomessa nimenomaan kuntien erilaiset käytännöt palveluasumisen maksujen määräytymisessä rikkovat Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräystä ikääntyneiden henkilöiden oikeudesta sosiaaliseen suojeluun. Yhtenäinen maksulaki on varmasti tarpeen, mutta sellaisen valmisteleminen ei todennäköisesti ole helppo tehtävä, sen verran monimutkaisia nämä eri maksuihin liittyvät näkökohdat voivat olla. 19

20 20 Palveluseteli Myös palveluseteli on kaupungin taholta ollut vaihtoehto. Palvelusetelin arvo riippuu tuloista. On vaikuttanut siltä, että vain varakkaammat voivat sitä käyttää, koska palveluseteli ei kata koko maksua, ja omavastuuosuus saattaa muodostua suhteellisen suureksi. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on kuitenkin lokakuussa 2014 tekemällään päätöksellä helpottanut tilannetta hyväksymällä palvelusetelin arvon 300 :n korotuksen, ja poistamalla 500 :n minimiarvon. Lautakunta seuraa palvelusetelin käyttöä vuoden 2015 aikana. Pitkäaikainen hoivakotipaikka on iäkkään ihmisen koti Asumispalvelussa henkilö solmii yleensä vuokrasopimuksen. Asuminen on avohoitoa, verrattavissa kotona annettavaan hoitoon (ainakin juridisesta näkökulmasta). Lain mukaan Kunnan on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys, jollei järjestelyä ole aiheellista muuttaa iäkkään henkilön toivomuksen tai hänen palveluntarpeidensa muutoksen johdosta taikka muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä. Vähävaraisten siivousseteli Ikääntyville espoolaisille tarkoitetun siivouspalvelusetelin myöntämisessä on toteutettu kirjaimellisen tiukasti tulorajoja. Seurauksena ihmiset, joiden bruttotulot ovat ylittäneet esimerkiksi 9 :lla tulorajan, ovat saaneet kielteisen päätöksen. Siivousapu on saattanut mahdollistaa kotona asumisen. Kotihoidossa, jossa päätöksiä tehdään, olisi mahdollista toteuttaa kokonaisvaltaisempaakin arviointia tällaisissa rajatilanteissa. VAMMAISUUTEEN PERUSTUVAT PALVELUT Tasapuolinen palvelu kaikille on hyvältä kuulostava tavoite. Ihmisten tilanteet ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja tasapuolisuus ei saisi tarkoittaa sitä, että sen perusteella paljon apua tarvitsevalta leikataan apua, koska muutkaan eivät saa niin paljon. Asiamiehen (ulkopuolisesta) näkökulmasta tasalaatuisen, tasapuolisen avun ja yksilöllisen tilanteen yhteensovittamista työskentelyssä pitäisi ehkä edelleen arvioida ja kehittää.

21 21 Vammaisasiamiehen katsaus Espoon vammaisasiamiehen katsauksessa on kattavammin käyty läpi vammaisuuteen liittyviä asioita Espoossa. Henkilökohtainen apu Espoossa on painotettu vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajan avun järjestämistä pääsääntöisesti niin, että henkilökohtaista avustajaa tarvitseva henkilö toimii itse avustajan työnantajana - palkka maksetaan ainoastaan Espoon kaupungin kautta. Vammaispalveluyksikössä on kaksi (2) toimistosihteeriä jotka voivat neuvoa käytännön asioissa. Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevan henkilön on siis itse hankittava avustaja - ilmoiteltava esim. työvoimatoimistossa - ja haastateltava, palkattava, täytettävä työnantajalle kuuluvat velvoitteet, seurattava että kaikki toimii (ongelmia on saattanut ilmetä esim. inhimillisten virheiden tai viivästysten muodossa avustajan palkanmaksussa, veroasioissa ym.). Kun otetaan huomioon, että henkilö itse voi olla vaikeastikin vammautunut, ja on tarvinnut tätä apua itse, ulkopuolisen on vaikea käsittää, miten tämä yhtälö toimii: se tuntuu kohtuuttomalta. Monet tätä tukea tarvitsevat henkilöt ovat silti siihen valmiita. Kohtuullista olisi, että Espooseen saataisiin selkeä ja laajempi neuvonta ja opastus, ja että myös avustajien välitys tapahtuisi esimerkiksi erillisen välittäjäpalvelun kautta. Mitä laki sanoo Kunta voi lain mukaan (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 d ) järjestää henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisin tavoin : 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut ( työnantajamalli ), 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009) tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen (jolloin avun

22 käytännön järjestäminen jää edelleen hänen vastuulleen, vaikka nyt hänellä on rajatumpi kaupungin kilpailuttama palveluntarjoajien joukko, joista hän voi hakea avustajaa) tai 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa Näyttäisi tarpeelliselta, että eri vaihtoehtoja yksilöllisemmin käytettäisiin vammaisten henkilöiden erilaisissa tilanteissa. Sosiaalihuoltolakiin perustuva kuljetuspalvelutuki ( taksikortti ) Kuljetuspalvelutukea ( taksikortti ) haetaan paljon. Jos hakija todetaan vaikeavammaiseksi, tukeen on ehdoton eli subjektiivinen, tulo- tai varallisuustasosta riippumaton oikeus. Sosiaalisten syiden perusteella (ei vaikeavammainen, mutta vaikeuksia liikkumisessa) on mahdollista saada myöskin kuljetuspalvelutukea - mutta vain, jos alittaa tietyn tulorajan. Espoossa tulorajat usein ylittyvät, ja se sulkee pois tämän avun saamisen silloin, kun se ehkä muuten olisi tarpeellinen. Matkakohtainen kustannusrajoitus on liian alhainen? Espoo on linjannut, että yksi sosiaalihuoltolain perusteella myönnetty taksikortilla oleva matka korvataan korkeintaan 21 eurolla. Tämä raja pitäisi tarkistaa. Koska tuki on jo alun perin myönnetty pienituloiselle henkilölle, voi matkan maksuraja (joka Espoon sisälläkin voi ylittyä helposti) muodostua ongelmalliseksi. Ehkä olisi mahdollista soveltaa vaikkapa yksilöllisiä rajoja, riippuen siitä, millaiset matkat henkilölle ovat tärkeitä? Kuljetuspalvelutuen hakeminen Aina eivät kuntalaiset tunne käytännön hakumenettelyä. Hakemista varten vaaditaan aina lääkärin arvio liikkumisesta. Lääkäri saattaa lähettää arvionsa suoraan vammaispalveluyksikköön, ja tukea tarvitseva ajattelee hakemuksen sillä tulevan vireille. On tarpeen selkeyttää neuvontaa ja ohjeistusta myös 22

23 terveysasemille: Pelkkä lääkärin arvio ei käynnistä asian käsittelyä, siihen tarvitaan myös henkilön oma hakemus. Ilmaiset bussiliput vaikeavammaisille lopetettiin Yksittäiselle pienituloiselle vaikeavammaiselle henkilölle bussilipulla on voinut olla käyttöä jossain tilanteessa, esimerkiksi lyhyen matkan kulkemisessa jollain määrätyllä reitillä joskus. Tällaisella edulla on ehkä ollut merkitys eleenä, turvallisuuden tunteen vahvistajana. Siksi tuntuu vähän kyseenalaiselta säästää tällaisissa kohdissa - sillä säästöjen etsimisestähän on ollut kysymys. Lakisääteinen bussikortin myöntäminen ei kuitenkaan ole. Vammaisuuteen perustuvia palveluja ja tukitoimia tarvitsevan asema Asiamiestä on ihmetyttänyt se, kuinka vammaisuuden perusteella tukea tarvitsevat ihmiset usein joutuvat taistelemaan tukea saadakseen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi pitkiä valitusprosesseja. Onko niin, että viranomaisillekin, mahdollisesti myös säästöpaineiden johdosta, kehittyy asenne, jossa asioiden käsittelyssä alkaakin painottua enemmän kielteistä päätöstä tukevien perustelujen löytäminen, kuin palvelua hakevan tilanteeseen ratkaisun etsiminen? Kuitenkaan se ei toisaalta ole asiamiehen yleinen kokemus vammaispalvelua toteuttavien työntekijöiden asenteista. Lähtökohtaisesti on kuitenkin tärkeää muistaa ja ottaa huomioon, että erityisesti juuri vammaispalvelua hakeva henkilö tuskin hakee sitä vain huvin vuoksi. Jos hän saa kielteisen päätöksen, neuvotaanko häntä vaihtoehdoista - siitä millä muulla tavalla hän voisi ratkaista avuntarpeensa? Nykyisen lain mukaan vammaispalvelua voi pääsääntöisesti saada nimenomaan vaikeavammaisuuden perusteella, jonka määrittelyssä on ehkä - ainakin aikaisemmin - korostunut liikkumisen vaikeudet. Vaikeavammaisuus on harvoin parempaan suuntaan muuttuva tilanne. Siksi palveluntarpeen arvioinnin pitäisi joka tapauksessa aina painottua ensi sijaisesti ratkaisujen etsimiseen. Mainittakoon, että yksilöasioiden jaostossa on vuoden aikana ratkaistu 64 vammaispalvelupäätöstä koskevaa oikaisuvaatimusta kielteisestä päätöksestä, ja niistä jaosto on muuttanut tai palauttanut 13 kpl (n 20 %). Se on suhteellisen paljon. Voiko siitä vetää mitään johtopäätöksiä siitä, että alun perin olisi tehty liian tiukoilla kriteereillä kielteinen päätös? 23

24 Sen lisäksi on sellaisia oikaisuvaatimusasioita, jotka on palautettu käsittelijälle, joka on itse muuttanut päätöstään (jolloin asian ei ole tarvinnut edetä jaoston käsittelyyn, eikä siis ole mukana noissa luvuissa). Kaikista jaostolle alun perin lähetetyistä oikaisuvaatimuksista (huom. muutkin kuin vammaispalveluasiat) tehtiin yhteensä 70 tällaista itseoikaisua. Vammaisneuvoston merkitys Vammaisneuvosto antaa mm. lausuntoja asioihin, joita valmistellaan päätettäväksi, esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Koska vammaisneuvostossa on erityistä asiantuntemusta nimenomaan vammaisten henkilöiden asemasta, voi neuvosto nostaa esille vammaisille kuntalaisille tärkeitä asioita tätä kautta - asioita, joita ei aina ehkä samalla tavalla nähdä asiaa valmistelevien virkamiesten näkökulmasta. Vammaisten kuntalaisten asemaan ja asioihin vaikuttavana tahona vammaisneuvostolla on tärkeä merkitys, joka on syytä ottaa huomioon. MUITA YLEISIÄ HUOMIOITA Muistutus ja kantelu -menettelyssä muutoksia Vuoden 2015 alusta lähtien sosiaalihuollon asiakas, joka on tyytymätön sosiaalihuollon laatuun tai saamaansa kohteluun, voi edelleen tehdä halutessaan muistutuksen. Se voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti, se on kirjattava, ja siihen on vastattava kirjallisesti. Terveydenhuollossa terveyden- tai sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi toimia samalla tavalla. Ellei henkilö itse kykene tekemään muistutusta, sen voi tehdä esimerkiksi omainen tai läheinen. Muistutusoikeudesta on tiedotettava, ja muistutuksen tekeminen on järjestettävä mahdollisimman vaivattomaksi. Varsinainen muutos aiempaan on, että muistutuksen ensisijaisuus nyt korostuu: Valvontaviranomainen (aluehallintovirasto tai Valvira) voi nyt arvionsa mukaan siirtää myös sille tulleen kantelun käsiteltäväksi paikallisena muistutuksena. Muistutukseen annetusta vastauksesta pitää antaa tieto asian siirtäneelle valvontaviranomaiselle. 24

25 Suurin piirtein sama muutos koskee myös terveydenhuollosta tehtyjä muistutuksia ja kanteluita. Asiamiehellä ei ole kokonaisvaltaista tietoa Espoon sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtyjen muistutusten tai niihin annettujen vastausten määrästä. Asiamies on neuvonut häneen yhteyttä ottavia muistutusmenettelystä sosiaalihuollon asioissa noin 55 kertaa, ja terveydenhuollon asioissa noin 120 kertaa. Asiamiehen tietoon on tullut tehtyjä sosiaalihuoltoa koskevia muistutuksia noin 381 kpl, jotka koskevat pääosin sosiaalitoimistoa ja toimeentulotuen käsittelyä. Valtaosa on tehty muutamien henkilöiden ja perheiden asioissa. Terveydenhuoltoa koskevia tehtyjä muistutuksia asiamiehen tietoon on tullut 29 kpl. Asiamies esittää, että tehtyjen muistutusten seurantamenettelyä tarkistettaisiin, ja siitä sovittaisiin, esimerkiksi alla olevan ohjeluonnoksen mukaisesti tai sitä päivittämällä: Muistutusten seuranta Muistutukset ovat saatavissa tulosyksiköittäin asianhallintajärjestelmästä. Asiakaslaki Tulosyksikön asiantuntija laatii puolivuosittain asiakaspalautekoosteen yhteyteen johtoryhmälle ja sosiaali- ja potilasasiamiehelle yhteenvedon asiakaslain mukaisista muistutuksista ja toimenpiteistä, joihin muistutusten johdosta on ryhdytty. Potilaslaki Hallintoylilääkäri tekee muistutuksista yhteenvedon asiakaspalautekoosteen yhteyteen terveyspalvelujen johtoryhmälle ja terveyspalvelujaostolle sekä sosiaali- ja potilasasiamiehelle. Lisäksi asiakas- ja potilaslain mukaisista muistutuksista raportoidaan sosiaalija terveyslautakunnalle vuosittain helmikuussa. 25

26 Yhteistyötä asiakkaan hyväksi, vai pitääkö asiakkaan yrittää sopeutua järjestelmään? Espoon sosiaali- ja terveystoimen yksi tavoite on ollut mm. Meille ei voi tulla väärästä ovesta. Toisin sanoen, jotain palvelua hakeva ohjataan aina oikeaan paikkaan, tulipa hän sitten alun perin vaikka väärästä ovesta sisään palvelujärjestelmään. Tämä on todella hyvä tavoite. Se ei vielä käytännössä aina toteudu. Ihmisten tarve, tilanne, ikä jne ohjaa jo eri paikkoihin, palvelujärjestelmä itse on kulkenut kohti eriytynyttä järjestelmää. Siitä on joissain tilanteissa ollut alkuperäiselle tavoitteelle vastakkainen ja ehkä tarkoittamaton seuraus: palvelua hakevalle saatetaan sanoa, että tämä asia ei kuulu meille. Toisin sanoen, jollei avuntarve tai ongelma vastaa sen avatun oven takana olevien tehtävää, ei ehkä pääsekään eteenpäin. Jos ongelma sattuu olemaan harvinaisempaa laatua, saattaa saada tuon vastauksen monesta paikasta, vaikka ohjattaisiinkin eteenpäin. Asiamies peräänkuuluttaa joustavampaa asennetta, ja ongelmatilanteissa ensi sijaisesti ratkaisujen etsimistä. Sekä tuon iskulauseen: Meille ei voi tulla väärästä ovesta perehdytystä kaikkiin toimintoihin. Muita asumisen asioita Paitsi iäkkäiden henkilöiden kotona asumiseen liittyvät ongelmat, laitoshoitoon ja asumispalveluun liittyvät asiat, muistakin asumiseen liittyvistä tilanteista otetaan yhteyttä. Tavallista on, että asiamieheenkin otetaan yhteyttä kun häätö asunnosta on uhkaamassa. Sosiaalitoimistosta ei ehkä ole saatu apua. Useimmiten tilanteissa on monenlaisia selittäviäkin tekijöitä, ja asukkaat ovat saattaneet yrittää ratkoa tilannetta kaikesta huolimatta sen mitä ovat voineet. Kysymys onkin, voitaisiinko häätö ehkäistä vieläkin useammin kuin nyt? Asumisneuvonta, yhteistyö asumisen ongelmissa, kysymyksiä Espoon asunnot Oy:llä on asumisneuvontayksikkö. Pitäisikö asumisneuvojienkin tehtäviä tarkistaa, niin että he voisivat aktiivisesti toimia paitsi häätöuhka-, niin myös muissa asumisen ongelmatilanteissa? Tai olla joustavasti - asukkaan suostumuksella - mukana jo ennen kuin asumistilanne kriisiytyy pahasti? Asiamies esittää näitä kysymyksiä tarkistettavaksi. Pitäisikö yhteistyöstä mm. sosiaalityön kanssa sopia entistä 26

27 konkreettisemmin, niin että myös sosiaalityö osallistuisi entistä aktiivisemmin häädön ehkäisemiseen ja asumisen ongelmatilanteiden ratkaisemiseen - silloin kun asukas antaa tällaiseen suostumuksensa? Häätöuhkatilanteet ilmeisesti työllistävät kuitenkin sosiaalitoimistoja jo nyt erittäin paljon. Luteita asunnossa Ns. ludeongelma asunnoissa oli ilmestynyt Espooseenkin. Asiamies oli mukana yhteistyökuviossa, jossa perheen jo lähes kaksi (2) vuotta jatkunutta ongelmaa luteiden poistamiseksi yritettiin eri viranomaisten yhteistyöllä tai kanssa (yhteensä noin kahdeksan eri viranomaistahoa ja ehkä noin kaksinkertainen määrä henkilöitä) taas ratkoa. Asiamiehen näkemyksen mukaan: Olipa perheen oma osuus ongelman poistamisessa tai siinä epäonnistumisessa mikä tahansa, on jollakin tavalla kohtuutonta, että perhettä oltiin häätämässä asunnostaan tämän ongelman takia, sillä perusteella että he eivät olleet itse toimineet tarpeeksi hyvin ongelman poistamiseksi. Perhe oli kuitenkin itse yrittänyt poistaa ongelmaa useaan kertaan myös omilla ratkaisuyrityksillä. Viranomaisten yhteistyö toimi osittain (esimerkiksi aikuissosiaalityöterveydensuojelu), mutta käytännön aktiivinen ja konkreettinen tuki ja apu jota olisi tässä tapauksessa tarvittu, ei ikään kuin kuulunut kenenkään tehtäviin, kun asiaa ensin oli palloteltu viranomaistaholta toiselle. Jos näin oli jatkunut jo lähes kahden vuoden ajan, on toisaalta ymmärrettävää, jos vuokraisäntä, kaupungin oma vuokrataloyhtiö, ei lopulta nähnyt muuta vaihtoehtoa. Nyt yhteistyön avulla tilanne lopulta sittenkin saatiin toisenlaiseen ratkaisuun. TERVEYDENHUOLTO Terveydenhuollosta otettiin yhteyttä noin 475 kertaa. Selvittelyjä ja jatkoyhteydenottoja oli lisäksi noin 260 kpl. Yhteydenotot liittyivät (määrällisesti suunnilleen entiseen tapaan): Terveysasematoimintaan (eniten), erikoissairaanhoitoon (vaikkei se varsinaisesti Espoon asiamiehelle kuulukaan), suun terveydenhoitoon, mielenterveys- ja päihdepalveluihin (eniten korvaushoitoasioihin), Espoon sairaalassa tapahtuneeseen hoitoon, yleisiin kyselyihin, muuhun kuin HUS in 27