MIKKELIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2018 Kirkkoneuvosto

Transkriptio

1 MIKKELIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2018 Aika Tiistai klo Paikka Seurakuntakeskus, Aulakahvio, Savilahdenkatu 20 Läsnä Juha Palm, tuomiorovasti, puheenjohtaja Marjukka Tikka, varapuheenjohtaja Juha Hasanen, jäsen Heikki Huttunen, jäsen Juha Kontinen, jäsen Seija Kuikka, jäsen, poissa, myös varajäsenellä este Timo Leskinen, jäsen Pauli Nieminen, jäsen Vuokko Pietarila, jäsen Pekka Siikavirta, jäsen, poistui klo päätöksenteon jälkeen Kirsi Töyrynen, jäsen Monica Valjakka, jäsen Heikki Väätäinen, jäsen Läsnäolo- ja puheoikeudella Petri Pekonen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, poissa Eeva-Riitta Hahtola, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, poissa Viranhaltijat Markku Salmi, hallintojohtaja Tiina Snicker, talouspäällikkö Mervi Sensio, vs. tiedottaja Riitta Niemi, hallinnon sihteeri Kutsuttuina asiantuntijoina 197 käsittelyn ajan Marja Holm, lähetyskasvatussihteeri Mikko Kallio, johtava kanttori Ville Kämäräinen, kasvatuksen työalajohtaja Sari-Annika Pettinen, diakonian ja erityistyöalojen johtaja Poissa Seija Kuikka, jäsen, poissa, myös varajäsenellä este Petri Pekonen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, poissa Eeva-Riitta Hahtola, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, poissa Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjanpitäjä Juha Palm Markku Salmi Riitta Niemi

2 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 193 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaan seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 11 jäsentä, joten päätösvaltaisuuteen tarvitaan heistä vähintään seitsemän henkilön läsnäolo. Kirkkojärjestyksen 9 luvun 1 :n mukaan Kirkkoneuvosto päättää kokoontumisensa ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto kokoontuu myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Samalla on kokouksesta ilmoitettava myös kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt, että kokouskutsut toimitetaan postin kuljetettavaksi viisi päivää ennen kokousta (postitettu ). Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 194 Pöytäkirjan tarkastajat Kirkkoneuvoston ohjesäännön 2 luvun 8 :n mukaan Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Huttunen ja Juha Kontinen. 195 Työjärjestys Kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin osanottajille lähetetty esityslista sillä muutoksella, että 209 ja 210 käsitellään päinvastaisessa järjestyksessä. Timo Leskinen, Monica Valjakka ja Vuokko Pietarila pyysivät puheenvuoron kohdassa ilmoitusasiat.

3 Talousarvion toteutuminen Taloudellisen tilan kehittymisestä raportoidaan kirkkoneuvostolle neljännesvuosittain. Tämä raportointi kohdistuu kuluvan vuoden toteumaan mennessä, jolloin 75 % vuodesta on kulunut. Raportointi sisältää vain ulkoiset kulut. Käyttötalouden tuotot ovat toteutuneet mennessä talousarvioon verrattuna 73,0 prosenttisesti. Korvauksista on kertynyt 44,4 %, myyntituotoista 83,2 %, maksutuotoista 78,9 % ja vuokratuotoista 69,2 %. Metsätalouden tuotoista on kertynyt budjetoituun verrattuna 60,9 %, keräystuotoista 106,2 % sekä tuista ja avustuksista 169,7 %. Toimintatuotot olivat yhteensä euroa. Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna toimintatuotot ovat noin euroa pienemmät. Suurimmat vähenemiset ovat korvauksissa, joita on kertynyt euroa vähemmän ja metsätalouden tuotoissa, joita on kertynyt euroa vähemmän. Myyntivoittoja pysyvistä vastaavista on kertynyt euroa ja muita tuottoja euroa vähemmän. Toisaalta maksu- ja myyntituottoja on kertynyt euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Toimintakulut ovat toteutuneet ajankohtaan nähden hyvin. Niiden toteuma on vertailuajankohtana 71,9 % ja kokonaissumma euroa. Tiliryhmittäin kulut ovat toteutuneet budjettiin verrattuna seuraavasti: henkilöstökulut 74,8 %, palvelujen ostot 65,0 %, vuokrat 73,5 %, aineet ja tarvikkeet 63,4 %, annetut avustukset 74,8 % ja muut toimintakulut 102,0 %. Muihin toimintakuluihin on kirjattu pysyvien vastaavien myyntitappiota euroa, mikä on euroa viime vuotista vähemmän. Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna toimintakulut ovat laskeneet eurolla. Tästä henkilösivukulujen osuus on euroa, mikä pääosin johtuu eläkemaksuprosentin alentamisesta. Pääluokkatasolla toteumavertailun luvut ovat tasapainossa budjettiin verrattuna. Toteumien tilanne on seuraava: Toteuma 2017 Budjetti 2018 Tot Tot Käyttö-% (vrt. budj.) Hallinto Tuotot ,3 % Kulut ,1 % Netto ,6 % Seurakuntatyö Tuotot ,5 % Kulut ,9 % Netto ,5 % Hautaustoimi Tuotot ,0 % Kulut ,6 % Netto ,8 % Kiinteistötoimi Tuotot ,6 % Kulut ,9 % Netto ,8 %

4 179 Yhteensä Tuotot ,0 % Kulut ,9 % Netto ,7 % Toimintakate on euroa, mikä on budjetoidusta 71,7 %. Se on vuoden 2017 vastaavan ajankohdan tasolla. Vuoden 2017 toteumaa paransivat pysyvien vastaavien myyntikirjaukset noin eurolla. Toimintakatteen jälkeiset erät ovat seuraavat: Toteuma 2017 Budjetti 2018 Tot Tot Käyttö-% (vrt budj.) Toimintakate ,7 Verotulot ,1 Verotuskulut ,9 Keskusrahastomaksut ,6 Rahoitustuotot ja -kulut ,3 Vuosikate ,4 Poistot ,0 Tilikauden tulos ,0 Poistoeron vähennys ,8 Tilikauden ylijäämä ,3 Verotuloja ja valtionrahoitusta on kertynyt vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä noin euroa, mikä on 84,1 % arvioista. Kirkollisveron kertymä on toteutunut 85,1 prosenttisesti ollen euroa, kun vuonna 2017 vastaavana ajankohtana kertymä oli euroa. Verotulotilitykset ovat kasvaneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Luvut eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoisia. Vuonna 2017 veroja tilitettiin helmi-marraskuussa virheellisellä, liian pienellä jako-osuudella. Tilitysoikaisu tehtiin joulukuussa Vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan nähden verotulot ovat laskeneet noin eurolla. Kirkollisverojen toteumaprosentti on muutenkin koko vuotta ajatellen liian optimistinen, koska marraskuussa tehtävä maksuunpanotilitys, joka on euroa viime vuotista suurempi, muuttaa koko vuoden tilannetta. Valtionrahoitusta on saatu mennessä euroa. Vuosikate on euroa, mikä on noin euroa edellistä vuotta parempi. Syynä myönteiseen kehitykseen on pääosin vuoden 2017 tilitysten jako-osuusvirhe. Tilikauden ylijäämä on euroa. Tilikauden ylijäämää kasvattaa matala poistotaso. Vuodelle 2018 hyväksytyt investoinnit ovat yhteensä euroa mennessä investointikuluja on toteutunut noin euroa. Avaavan taseen loppusumma oli euroa. Taseen loppusumma on euroa.

5 180 Toteutuma V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Toimeksiantojen varat Vaihtuvat vastaavat V A S T A A V A A Oma pääoma Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma V A S T A T T A V A A Rahoituslaskelman mukaan rahavarat ovat kuluneen vuoden aikana kasvaneet noin eurolla. Kasvu johtuu investointien ajoittumisesta loppuvuoteen. Myös loppuvuoden verotulotilitykset hidastavat kassavarojen kasvua. Hautainhoitorahaston toimintatuotot olivat syyskuun loppuun mennessä noin euroa ja toimintakulut euroa. Hoitosopimusten pääomavähennystä ei ole vielä tehty. Toteuma on budjetoidun mukainen. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto käsittelee talousarvion toteuman Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vuoden 2019 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kirkkojärjestyksen 15 luvun 1 :n 1 momentin mukaan jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuotena on kalenterivuosi. Saman pykälän 2 momentin mukaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelmassa ensimmäinen vuosi. Suunnitelmassa hyväksytään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioesitys on lähetetty esityslistan mukana. Yleinen taloudellinen tilanne Viimeisen vuoden aikana Suomen talouden kasvu on ollut keskimäärin 2,4 prosenttia. Valtionvarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan suhdannehuippu saavutettaisiin tänä vuonna, jolloin bruttokansantuote kasvaisi kolme prosenttia. Tulevina vuosina kasvu ei ole enää yhtä suurta.

6 181 Vuonna 2017 seurakuntien talous kokonaisuutena parani. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen: suurehko joukko seurakuntia on kyennyt parantamaan tilannettaan ja talous on ylijäämäinen, mutta osalla seurakunnista tilanne kehittyy entistäkin huonompaan suuntaa. Kirkollisverojen yhteissumma aleni 11 miljoonalla eurolla. Verotulojen kehityksessäkin kahtiajako näkyi muun muassa siten, että 138 seurakuntataloudella verotuotto kasvoi ja 141:llä väheni. Talousarvion valmistelun lähtökohdat Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan talous on ollut viime vuosina tasapainoinen. Verotulojen vähentyessä käyttötaloutta on tasapainotettu jatkuvasti erilaisilla keinoilla. Tilinpäätösten vuosikatteet ovat olleet strategiassa asetetulla tasolla. Verotulojen vähentyminen edellyttää, että talouden tasapainossa pitämiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Talousarviokehys muodostettiin vuoden 2017 oikaistujen toteumalukujen pohjalta pääluokkatasolla. Oikaisuissa toteutuneet rahastosiirrot ja rahastojen käyttö eliminoitiin. Lisäksi kehyksessä oikaistiin vuoden 2017 seurakuntatyön erityishankkeiden kulut, omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sekä seurakuntavaalien kulut. Kehyksessä palkankorotusvaraus oli Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukainen 1,8 prosenttia. Henkilöstökulujen pohjana käytettiin vuoden 2018 budjetoituja henkilöstökuluja. Vuoden 2019 käyttötalouden tuotot laskettiin korottamalla kahdella prosentilla vuoden 2018 talousarviolukuja. Muiden kuin henkilöstökulujen osalta pohjana käytettiin vuoden 2017 toteumalukuja, joihin tehtiin kahden prosentin inflaatiokorotus. Vuoden 2017 toteumalukujen käyttämisellä pyritään pääsemään realistisempaan budjetointiin. Lisäksi kehyksessä kiinteistötoimelle varattiin ylimääräinen euroa rakennusten purkamista varten. Edellä mainituilla perusteilla talousarviokehyksen toimintakate oli euroa. Se oli euroa vuoden 2017 eliminoitua tilinpäätöstä huonompi. Muutoksesta euroa koostui palkankorotusvarauksesta. Vuoden 2018 eliminoituun toimintakatteeseen verrattuna talousarvioraamin kate oli noin euroa parempi. Talousarvion käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa Vuoden 2019 talousarvioesityksessä käyttötalouden tuotoiksi on arvioitu euroa. Tuotot ovat laskeneet 7,5 prosentilla verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Laskua on erityisesti vuokratuotoissa ja korvauksissa. Vuokratuottojen laskeminen johtuu purettaviksi päätettyjen rakennusten tyhjentämisestä. Purkamisesta koituu säästöä tulevina vuosina ja erityisesti investointipaineet vähenevät. Säästöt ovat merkittävät tulevaisuudessa. Korvauksien laskuun vaikuttaa Perheasiainneuvottelukeskuksen tulojen väheneminen, koska kunnat eivät sitoudu palvelujen ostoon aiempien vuosien tasoa vastaavalla tasolla. Käyttötalouden kulut kasvavat 1,3 prosentilla ollen euroa. Huolimatta budjetoitujen palkkojen vajaan prosentin noususta henkilöstökulut eivät palkankorotuksista huolimatta kasva vuoden 2018 talousarvioon verrattuna, mihin vaikuttaa eläkemaksuprosentin aleneminen. Eläkemaksuprosentti aleni jo vuodelle 2018, mutta sitä ei ehditty ottaa huomioon kuluvan vuoden talousarvion laadintavaiheessa. Muiden tiliryhmien osalta palveluiden ostot ja avustukset kasvavat 12,6 %:lla. Vuokrakulut laskevat 3,7 %:lla, aineet ja tarvikkeet 5,6 %:lla, annettavat avustukset 17,2 %:lla

7 182 ja muut toimintakulut 4,4 %:lla. Toimintakulujen laskeminen selittyy osin rakennusten määrän vähenemisellä. Kiinteistötoimen käyttötalouden kuluja kasvattavat paanukattojen tervaukset, jotka ovat huoltotoimenpiteitä ja näin ollen budjetoitu käyttötalouteen. Niiden yhteissumma on euroa. Lisäksi kiinteistötoimeen on budjetoitu muita rakennusten kunnostamisiin liittyviä käyttötalouden kustannuksia. Rakennusten purkukustannuksiin, jotka ovat palvelujen ostoa, on varattu euroa. Nämä kiinteistötoimen kertaerät ovat välttämättömiä rakennusten kunnossapidon ja kiinteistökehityshankkeiden kannalta. Osittain ne myös laskevat käyttötalouden kuluja tulevina vuosina. Käyttötalouden toimintakate on euroa, mikä on noin euroa huonompi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Jos vuoden 2018 talousarviosta eliminoidaan rakennuksiin liittyvät kertakulut, toimintakate paranee. Talousarviokehykseen verrattuna toimintakate on euroa heikompi. Tämä selittyy pääosin edellä mainituilla kertakuluilla ja toimintatuottojen laskemisella. Verotuloja ja valtionrahoitusta on arvioitu kertyvän euroa. Kirkollisveroarvio on vuoden 2018 talousarvion tasolla. Vuosikate on talousarvioesityksessä noin euroa, mikä on noin euroa huonompi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Poistojen määrä on euroa ja tilikauden budjetoitu tulos euroa. Poistoerokirjauksen jälkeen tilikauden ylijäämä on euroa. Tilikauden ylijäämä johtuu hyvin matalasta poistotasosta. Merkitsevä tunnusluku on vuosikate, jolla tulisi pystyä kattamaan talousarviovuoden investoinnit ja lainojen lyhennykset, jotta rahavarojen määrä ei laskisi. Tämä ei talousarviossa toteudu. Investointiosa Kirkkovaltuusto on hyväksynyt vuoden 2019 investointiosan kokouksessaan Vuonna 2019 on päätetty toteuttaa 12 investointihanketta. Kallein hankkeista on Tuomiokirkon lehteriurkujen korjaus. Muita suurehkoja investointeja tulevana vuonna ovat Suomenniemen kirkon kirkkosalin maalaus ja Mikkelin seurakuntakeskuksen sokkelin ja sadevesikallistusten korjaus sekä aula- ja porrastilojen maalaus ja laatoitusten korjaus. Myös Harjun kappelin vesikaton uusiminen ja seinien rappauskorjaukset sekä hautaustoimessa uuden kaivinkoneen hankinta lukeutuvat suurehkoihin investointeihin. Pienempiä investointeja ovat Haukivuoren kirkon kirkkosalin takaosan muuntaminen kokoontumistilaksi, seurakuntakeskuksen katon ja vesikourujen maalaus sekä Ristimäkisalin av-laitteiden hankinta ja hautausmaiden jäteastiat. As Oy Savilahdenkatu 18 rahoitusvastikkeet kirjataan myös investointeihin. Harjun hautausmaan toimisto- ja henkilöstötilojen suunnittelu aloitetaan vuonna Rahoitusosa Rahoituslaskelma osoittaa vuoden 2019 talousarvion tulorahoituksen olevan euroa. Investoinnit ovat yhteensä euroa ja lainojen lyhennykset euroa. Tulorahoituksella katetaan 63,6 prosenttia näistä kuluista. Kaikki erät huomioon ottaen rahavarat vähenevät noin eurolla. Taloussuunnitelma Vuosien 2019 ja 2020 taloussuunnitelmat perustuvat hyvin pitkälle vuoden 2018 talousarvioon. Toimintakulujen maltilliseen kasvuun on varauduttu. Kokonaisuuden

8 183 kannalta kirkollisverotulojen kehityksellä tulevina vuosina on suuri merkitys. Taloussuunnitelma sisältää monia epävarmuustekijöitä ja siihen tulee suhtautua suuntaa antavana. Hautainhoitorahasto Hautainhoitorahaston talousarvio on sisällytetty talousarviokirjaan hautatoimen talousarvion yhteyteen. Hautainhoitorahaston talousarvio on tasapainossa. Toimintatuotot kasvavat 2,9 prosentilla ja toimintakulut 0,6 prosentilla. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto 1) käsittelee talousarvion vuodelle 2019 sekä ehdotuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille ; 2) esittää vuoden 2019 talousarviota sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. 1) 2) Esitys kirkkovaltuustolle 198 Kirkkovaltuuston päätösten täytäntöönpano Kirkkolain 10 luvun 6 :ssä säädetään kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonnasta seuraavaa: Jos kirkkoneuvosto katsoo, että kirkkovaltuuston päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä tai menee valtuuston toimivaltaa ulommaksi taikka muutoin on lainvastainen, kirkkoneuvoston tulee jättää päätös täytäntöön panematta ja syyn tähän ilmoittaen viipymättä saattaa asia valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Kirkkovaltuuston kokouksessa oli esillä seuraavat muutoksenhakukelpoiset asiat: 2. lisätalousarvio vuodelle 2018 Tuloveroprosentti vuodelle 2019 Hautaustoimen hinnasto 2019 Investoinnit vuoden 2019 talousarviossa ja investointisuunnitelma vuosille Kirkkoneuvosto 1) toteaa, että kirkkovaltuuston kokouksessa päätökset syntyivät laillisessa järjestyksessä; ja 2) päättää, että päätökset pannaan täytäntöön ottaen huomioon kirkkolain 25 luvun 1 :n säännökset täytäntöönpanosta.

9 Muutos Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan pankkitilien käyttöoikeuksiin Työntekijämuutoksen vuoksi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan pankkitilien käyttöoikeuksia on päivitettävä. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto hyväksyy Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan pankkitilien käyttöoikeudet toistaiseksi voimassa olemaan liitteen 1/199 mukaisesti. Tiedoksi asianosaisille ja tuomiokirkkoseurakunnan rahaliikennettä hoitaville rahalaitoksille 200 Sairaalasielunhoidon johtokunnan johtosäännön muuttaminen Valmistelija: diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen Voimassa olevan sairaalasielunhoidon johtokunnan johtosäännön mukaan sairaalasielunhoitoa johtaa ja valvoo johtokunta, jonka Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto asettaa toimikaudekseen. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja viisi jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtainen varajäsen. Edelleen johtosäännön mukaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus ja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta ovat tehneet kumpikin ehdotuksen yhden jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä nimeämiseksi johtokuntaan. Lisäksi muita seurakuntia on edustanut yksi Mikkelin tuomiorovastikunnan rovastikuntaneuvoston esittämä jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri muuttui Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymäksi (ESSOTE) alkaen. Valtaosa jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalveluista integroitiin osaksi kuntayhtymän toimintaa alkaen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalla on sopimukset Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen, Savonlinnan, Sulkavan, Hirvensalmen ja Joroisten seurakunnan kanssa sairaalasielunhoidon järjestämisestä Mikkelin sairaaloissa. Lisäksi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalla on voimaan tullut yhteistyösopimus Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän kanssa sairaalasielunhoidon järjestämisestä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän erikseen nimetyissä toimintayksiköissä. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on valmisteltu sairaalasielunhoidon johtokunnan johtosäännön muutoksia, jotka johtuvat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävien siirtymisestä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle, tästä johtuvasta kuntayhtymän edustajien määrän ja edustuksellisuuden uudelleen määrittelemisestä sekä Mikkelin tuomiorovastikunnan rovastikuntaneuvoston

10 185 lakkauttamisesta ja sen tehtävien siirtymisestä lääninrovastille. Muutoksia on siten säännön pykälissä 1-3. Muutokset eivät koske sairaalasielunhoidon tehtäviä, vaikka työtapoja koskeva 1 :n 2 momentti onkin päivitetty nykyterminologiaan. Muutoksilla ei ole myöskään taloudellisia vaikutuksia sopijaseurakuntien tai kuntayhtymän maksuosuuksiin. Kuntayhtymän edustuksesta johtokunnassa on sovittu yksimielisesti Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän viranhaltijajohdon kanssa. Sopijaseurakunnat ovat saaneet mahdollisuuden lausua muutoksesta. Kaikki sopijaosapuolet ovat hyväksyneet esitetyt muutokset johtokunnan johtosääntöön. Ehdotus uudeksi johtosäännöksi on liitteenä 1/200, jossa muutetut kohdat ovat punaisella fontilla. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä 1/200 olevan sairaalasielunhoidon johtokunnan johtosäännön. Esitys kirkkovaltuustolle 201 Oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnan johtosäännön muuttaminen Valmistelija: diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen Voimassa olevan oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnan johtosäännön mukaan oppilaitos- ja kansainvälistä työtä johtaa ja valvoo johtokunta, jonka Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto asettaa toimikaudekseen. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtainen varajäsen. Edelleen johtosäännön mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon Koulutus Oy ovat kumpikin tehneet ehdotuksen kahden jäsenen ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä nimeämiseksi johtokuntaan. Lisäksi johtokuntaan on valittu yksi opiskelijoiden edustaja ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä. Edellä sanotun lisäksi Mikkelissä toimivalla Suomen Nuoriso-opistolla on ollut oikeus nimetä johtokuntaan edustajansa, jolla on ollut kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on valmisteltu oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnan johtosäännön muutoksia, jotka osaltaan johtuvat Mikkelin ammattikorkeakoulun fuusioitumisesta osaksi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:tä vuoden 2016 lopussa. Suomen Nuoriso-opisto puolestaan on tiedusteltaessa ilmaissut halukkuutensa nimetä johtokuntaan varsinainen jäsen. Johtokunnan kokoonpano esitetään määriteltäväksi niin, että Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, Etelä- Savon Koulutus Oy ja Suomen Nuoriso-opisto tekevät kukin ehdotuksen yhden jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenen nimeämiseksi johtokuntaan. Johtokunta voi kutsua kokoukseensa kuultavaksi asiantuntijoita, kuten opiskelijoiden edustuksen.

11 186 Jäsenten määrä on muutettu vastaamaan sairaalasielunhoidon- ja perheasiain neuvottelukeskuksen johtokuntien jäsenten määrää. Esitetyistä muutoksista johtuen seurakunnan luottamushenkilöedustus nousee oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnassa yhdellä henkilöllä. Muutoksia on siten säännön pykälissä 1-3. Muutokset eivät koske oppilaitos- ja kansainvälisen työn tehtäviä, vaikka työtapoja koskeva 1 onkin päivitetty nykyterminologiaan. Muutoksista on sovittu yksimielisesti oppilaitosten edustajien kanssa. Ehdotus uudeksi johtosäännöksi on liitteenä 1/201, jossa muutetut kohdat ovat punaisella fontilla. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä 1/201 olevan oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnan johtosäännön. Esitys kirkkovaltuustolle 202 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännön muuttaminen Valmistelija: diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen Voimassa olevan perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännön mukaan keskuksen toimintaa johtaa ja valvoo johtokunta, jonka Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto asettaa toimikaudekseen. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja viisi jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtainen varajäsen. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä tekee ehdotuksen kahden jäsenen ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä nimeämiseksi johtokuntaan. Toisen jäsenen tulee olla perhe- ja sosiaalipalvelujen yksikön työntekijä ja toisen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän hallituksen jäsen. Esitetyt perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännön muutokset eivät koske perheasiain neuvottelukeskuksen tehtäviä tai johtokunnan kokoonpanoa, vaan yhtenäistävät sairaalasielunhoidon, oppilaitos- ja kansainvälisen työn sekä perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännöt eräiden sanamuotojen ja yhden lakiviitteen osalta. Ehdotus uudeksi johtosäännöksi on liitteenä 1/202, jossa muutetut kohdat ovat punaisella fontilla. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä 1/202 olevan perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännön.

12 187 Esitys kirkkovaltuustolle 203 Jenni Paajasen työvapaa osittaista hoitovapaata varten Henkilöstösihteeri Jenni Paajanen on kirkkoneuvoston myöntämällä osittaisella hoitovapaalla välisen ajan. Hän anoo osittaiselle hoitovapaalle jatkoa ajalle siten, että työaika on 60 % täydestä työajasta. Oikeudesta osittaiseen hoitovapaaseen säädetään työsopimuslain 4 luvun 4 :ssä, jonka mukaan: Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista. Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto myöntää henkilöstösihteeri Jenni Paajaselle osittaisen työvapaan hoitovapaata varten ajalle Viikkotyöaika on 22 tuntia ja kolme minuuttia viikossa. Palkka määräytyy siten, että Paajaselle maksetaan tehtävän hoitoa vastaava osuus täyden työajan palkasta (60 %). Työvapaan sijoittamisesta työviikolle ja henkilöstöhallinnon tehtävien työnjaosta toimistosihteeri Tiina Aallon kanssa sovitaan talouspäällikön johdolla. Ote Jenni Paajaselle, tiedoksi palkanlaskenta/tiina Aalto, tiedotus/katja Valtanen, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä

13 Matkakorvausten maksatusanomus / Taru Kettunen Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja siihen pohjautuvan seurakunnan matkustussäännön mukaan edellytyksenä kysesisen sopimuksen mukaisten korvausten saamiselle on, että lasku matkakustannusten korvauksista esitetään työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Erityisestä syystä lasku voidaan määrätä esitettäväksi lyhemmänkin ajan kuluessa. Kirkkoneuvosto voi kuitenkin perustellusta hakemuksesta myöntää luvan korvausten maksamiseen, jos laskua ei ole esitetty määräajassa. Matkustussäännön mukaan hyväksyttävän perustelun on oltava työntekijästä riippumaton pakottava syy. Määräajasta ja edellä kuvatusta menettelystä on informoitu henkilöstöä. Pastori Taru Kettunen on jättänyt palkanlaskentaan matkalaskun omalla autolla tehdyistä virkamatkoista ajalta Lasku on tullut asiatarkastukseen Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 130 :n ja seurakunnan matkustussäännön mukainen viimeinen laskun palautuspäivä olisi ollut Kettunen ilmoittaa perusteluna anomukselleen seuraavan: Olen pyrkinyt tekemään matkalaskun 2 kk välein, koska näin se on seurakunnalle edullisempaa. Työtehtävät ovat kuitenkin kulkeneet etusijalla ja siksi matkalaskun teko ajoissa jäi tekemättä tällä kertaa. Elokuun ajalla oli kuitenkin pitkiä matkoja työtehtävistä johtuen. Siksi anon matkalaskun hyväksymistä, vaikka osa siitä ylittää 2 kk rajan. Aiempien kirkkoneuvostolle osoitettujen maksatusanomusten yhteydessä esimerkiksi yksityiselämän akuutti tilanne on voitu hyväksyä työntekijästä riippumattomaksi pakottavaksi syyksi, jonka perusteella korvaus on voitu maksaa kokonaan tai osittain. Kettusen ilmoittamaa estettä ei kuitenkaan voi pitää vastaavanlaisena pakottavana syynä. Siten korvauksia ei ole mahdollista maksaa kaikilta osin täysmääräisinä. Pääsäännöksi vastaavissa tapauksissa on muodostunut, että korvauksista on maksettu puolet määräajan ylittäneeltä osalta, jos laskun myöhästyminen ei ole toistuvaa. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto antaa luvan pastori Taru Kettusen ajalta laskutettujen kilometrikorvausten maksamiseen täysimääräisinä ajalta Ajalta laskutetuista kilometrikorvauksista maksetaan puolet. Tiedoksi Taru Kettunen, palkanlaskenta/tiina Aalto ja Jenni Paajanen

14 Matkakorvausten maksatusanomus / Päivi Karjalainen Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja siihen pohjautuvan seurakunnan matkustussäännön mukaan edellytyksenä kysesisen sopimuksen mukaisten korvausten saamiselle on, että lasku matkakustannusten korvauksista esitetään työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Erityisestä syystä lasku voidaan määrätä esitettäväksi lyhemmänkin ajan kuluessa. Kirkkoneuvosto voi kuitenkin perustellusta hakemuksesta myöntää luvan korvausten maksamiseen, jos laskua ei ole esitetty määräajassa. Matkustussäännön mukaan hyväksyttävän perustelun on oltava työntekijästä riippumaton pakottava syy. Määräajasta ja edellä kuvatusta menettelystä on informoitu henkilöstöä. Dir. cant. Päivi Karjalainen on jättänyt palkanlaskentaan matkalaskun ulkomaanmatkasta ajalta Lasku on tullut asiatarkastukseen Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 130 :n ja seurakunnan matkustussäännön mukainen viimeinen laskun palautuspäivä olisi ollut Karjalainen on ilmoittanut perusteluna anomukselleen hänestä riippumattoman pakottavan syyn, mistä johtuen hänellä ei ole ollut kohtuulliseksi katsottavaa mahdollisuutta tehdä laskua kahden kuukauden määräajan päättymiseen mennessä. Asiasta annetaan tarvittaessa tarkempi selvitys kokouksessa. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto antaa luvan Päivi Karjalaisen matkakorvausten maksamiseen täysimääräisinä ajalta Tiedoksi Päivi Karjalainen, palkanlaskenta/tiina Aalto ja Jenni Paajanen 206 Nuorisotyönohjaajan virka Valmistelija: hallintopastori Eija Juuma Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa vapautui nuorisotyönohjaajan virka lukien ja Kirkkoneuvosto julisti viran haettavaksi kokouksessa. Kirkkoneuvosto nimesi haastattelutyöryhmään tuomiorovasti Juha Palmin (työryhmän puheenjohtaja), kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Marjukka Tikan, kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräisen, nuorisotyönohjaaja Maija-Liisa Raution ja hallintopastori Eija Juuman, joka toimi myös työryhmän sihteerinä. Viran hakuilmoitus julkaistiin lyhennettynä Kotimaa lehdessä ja kokonaisuudessaan ja -nettisivuilla.

15 190 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa julistetaan haettavaksi nuorisotyönohjaajan virka. Tehtävä sijoittuu nuorisotyön työalaan. Tehtävässä on sisältöjä tyttö- ja poikatyöstä sekä nuoriso- ja rippikoulutyöstä. Viranhoito edellyttää oman auton käyttöä, koska työ tapahtuu koko seurakunnan alueella. Viran kelpoisuusehtona on Kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) mukainen nuorisotyönohjaajan virkaan vaadittava tutkinto. Valitun on oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen ja hänen on ennen viran vastaanottamista esitettävä tuomiokirkkoseurakunnan työterveyslääkärin antama hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä rikosrekisterilain 6 :n 2 mom. mukainen rikosrekisteriote. Virassa on kuuden kuukauden koeaika. Virka tulee ottaa vastaan mahdollisimman pian valinnan jälkeen. Lisätietoja antaa kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, , ville.kamarainen(at)evl.fi. Viran peruspalkka on 2.322,53 euroa (vaativuusryhmä 502). Peruspalkan lisäksi maksetaan viranhaltijan työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista henkilökohtaista palkanosaa (enintään 15 % peruspalkasta). TAI: Palkkaus määräytyy kirkon yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmän 502 mukaan. Hakemukset on jätettävä sähköisesti klo mennessä KirkkoHRosoitteessa sakasti.evl.fi/työpaikat. Haastattelut pidetään klo välisenä aikana. Virkaan tuli asetetun määräajan kuluessa 19 hakemusta. Hakijoista viidellä oli Kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) mukainen nuorisotyönohjaajan virkaan vaadittava tutkinto ja 14 hakijalta vaadittava tutkinto puuttui. Haastatteluun kutsuttiin kolme hakijaa: Taava Kousa, Tiina Pakarinen ja Anssi Tähtinen. Haastattelut pidettiin Taava Kousa on valmistunut kirkon nuorisotyönohjaajaksi Tämän lisäksi hän on suorittanut sosionomi (amk) diakonin ja sosionomi (ylempi amk) tutkinnot vuosina 2009 ja Hänellä on nuorisotyönohjaajan työkokemusta yhteensä reilut seitsemän vuotta Mäntyharjun seurakunnasta ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta. Vuodesta 2014 lähtien hän on työskennellyt Mäntyharjun seurakunnassa diakonin virassa. Yhteensä hänellä on seurakunnallista työkokemusta vajaat 12 vuotta. Tiina Pakarinen on valmistunut kirkon nuorisotyönohjaajaksi Hänellä on työskennellyt nuorisotyönohjaajan tehtävissä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa yhteensä vajaat kahdeksan vuotta ja yhteensä hänellä on nuorisotyön työ- ja harjoittelukokemusta vajaat yhdeksän vuotta. Hän työskentelee tällä hetkellä ohjaajana La Casa Gialla nuorisokodissa. Anssi Tähtinen on valmistunut kirkon nuorisotyöntekijäksi Hän on työskennellyt nuorisotyönohjaajan virassa Hyvinkään seurakunnassa vuodesta 2011 alkaen ja tätä

16 191 ennen hän työskennellyt samaisessa seurakunnassa mm. kesätyöntekijänä nuorisotyössä. Tähtisellä on työkokemusta yhteensä vajaat yhdeksän vuotta. Yhteenveto hakijoista on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille esityslistan mukana. Henkilöarvio jaetaan neuvostolle kokouksessa. Henkilöarviointi on salassa pidettävä Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 29 kohdan nojalla. Haastattelujen perusteella haastattelutyöryhmä päätti yksimielisesti esittää, että Tiina Pakarinen valitaan nuorisotyönohjaajan virkaan. Kirkkoneuvosto antaa Tiina Pakariselle viranhoitomääräyksen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaajan virkaan lähtien sekä määrää viranhoitomääräyksen saaneelle kuuden kuukauden koeajan. Valitun on ennen työn vastaanottamista esitettävä rikosrekisterilain 6 :n 2 mom. mukainen rikosrekisteriote sekä tuomiokirkkoseurakunnan työterveyslääkärin antama hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Toimituskirja virkaa hakeneille, tiedoksi Ville Kämäräinen, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, IT-aluekeskus/Simo Mickos, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 207 Kirkkoherranviraston toimistosihteerin työsopimussuhteinen tehtävä Valmistelija: hallintopastori Eija Juuma Vuonna 2017 kirkkoherranvirastossa tapahtuneen eläköitymisen vuoksi kirkkoneuvosto otti Sofia Aholaakon oppisopimustyösuhteeseen ajalle Koska Aholaakon oppisopimustyösuhteen päättymisen jälkeen on kirkkoherranvirastossa kyettävä turvaamaan kirkonkirjojen pidon tehtävien moitteeton hoito ja muun seurakuntatyötä tukevien tehtävien sujuminen, hallintopastori esittää Sofia Aholaakon ottamista määräaikaiseen työsopimussuhteeseen. Mikkelin hiippakunnassa on myös käynnistynyt neuvottelut kirkonkirjojen pidon alueellisesta organisoimisesta, mihin myös Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on ilmaissut omalta taholtaan kiinnostuksen. Näistä edellä mainituista syistä on perusteltua ja tarkoituksenmukaista järjestää toimistosihteerin tehtävien hoitaminen määräaikaisesti. Kirkkoneuvosto ottaa Sofia Aholaakon määräaikaiseen toimistosihteerin työsopimussuhteiseen tehtävään kirkkoherran virastoon ajalle Palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 402 mukaan. Tehtäväkohtainen peruspalkka on 1.963,5 euroa.

17 192 Ote Sofia Aholaakolle, tiedoksi hallintopastori Eija Juuma, palkanlaskenta/tiina Aalto henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, IT-aluekeskus/Simo Mickos, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 208 Sari-Annika Pettisen virkavapaa Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Sari-Annika Pettinen anoo virkavapaata diakonian ja erityistyöalojen johtajan virasta ajalle Kirkkohallituksen perheneuvonnan johtavan asiantuntijan määräaikaista virkaa varten. Kirkkoneuvosto myöntää Sari-Annika Pettiselle virkavapaan diakonian ja erityistyöalojen johtajan virasta ajalle toisen tehtävän hoitamista varten. Ote Sari-Annika Pettiselle, tiedoksi hallintopastori Eija Juuma, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, IT-aluekeskus/Simo Mickos, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 209 Pastori Lassi Suihkosen virkavapaa Tämä asia käsiteltiin 210 jälkeen Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Pastori Lassi Suihkonen anoo virkavapaata Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VIII kappalaisen virasta ajalle diakonian ja erityistyöalojen johtajan tehtävän hoitamista varten. Kirkkoneuvosto lausuntonaan Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille puoltaa pastori Lassi Suihkosen virkavapaata Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VIII kappalaisen virasto ajalle toisen tehtävän hoitamista varten.

18 193 Lausunto Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille 210 Diakonian ja erityistyöalojen johtajan viran hoito Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Sari-Annika Pettinen on anonut virkavapaata diakonian ja erityistyöalojen johtajan virasta ajalle toimiakseen Kirkkohallituksen perheneuvonnan johtavan asiantuntijan määräaikaisessa virassa. Tuomiorovasti Juha Palm on keskustellut diakonian ja erityistyöalojen johtajan viransijaisuuden hoitamisesta hallintopastori Eija Juuman ja pastori Lassi Suihkosen kanssa. Juuma on ilmoittanut, ettei ole kiinnostunut tehtävästä. Sen sijaan Suihkonen on ilmoittanut ottavansa mahdollisen sijaisuuden vastaan. Kirkkoneuvosto antaa pastori Lassi Suihkoselle viranhoitomääräyksen diakonian ja erityistyöalojen johtajan virkaan ajalle , kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes viran vakinainen haltija palaa virkaan, ehdolla, että kirkkoneuvosto myöntää Sari-Annika Pettiselle virkavapaan diakonian ja erityistyöalojen johtajan virasta ajalle ja Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli myöntää pastori Lassi Suihkoselle virkavapaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VIII kappalaisen virasta samalle ajalle. Ote Lassi Suihkoselle, tiedoksi Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli, hallintopastori Eija Juuma, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, IT-aluekeskus/Simo Mickos, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 211 III, V ja VI kanttorin tehtävänkuvan muutokset Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen V kanttori Lea Laine siirtyi eläkkeelle alkaen. Juha Kälviälle on annettu viranhoitomääräys V kanttorin viran väliaikaiseksi hoitajaksi ajalle V kanttorin viran tehtävänkuvaan on kuulunut pääasiallisesti Savilahden alueen kanttorin tehtävien hoito, jotka on tarkoitus hoitaa tehtävänkuvan muutoksilla siten, ettei V kanttorin virkaa julisteta tällä hetkellä haettavaksi. Kiinnostuksensa Savilahden alueen kanttorin tehtävien hoitamiseen ovat esittäneet kanttorit Jukka Stenlund, Mirja Husso ja Päivi Karjalainen, jotka tuomiorovasti Juha Palm ja johtava kanttori Mikko Kallio haastattelivat. Haastattelussa Palm ja Kallio

19 194 kiinnittivät huomiota kunkin hakijan vahvuuksiin kanttorin työssä sekä mahdollisuuksiin käyttää niitä Savilahden alueella. Tehtävänkuvan muutoksessa on otettu huomioon mahdollisesti tulevaisuudessa tapatuvat muutokset seurakuntatyössä ja sen painopisteissä koko Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Haastattelujen perusteella Mirja Husson III kanttorin viran tehtävänkuvaa muutetaan siten, että siihen sisältyy vastuu Savilahden alueen kanttorin tehtävistä alkaen. III kanttorin viran nykyisessä tehtävänkuvassa on vastuu Ristimäen alueen kanttorin tehtävistä. Mirja Husson III kanttorin viran tehtävänkuvan muuttuessa Ristimäen kanttorin tehtävistä Savilahden alueen kanttorin tehtäviin, johtava kanttori Mikko Kallio pyysi Ristimäen kanttorin tehtävistä kiinnostuneita ilmoittamaan halukkuutensa tehtävänkuvan muutokseen. Ristimäen alueen kanttorin tehtävistä oli kiinnostunut kanttori Jukka Stenlund. Aiemmin käytyjen haastattelujen perusteella päädyttiin Jukka Stenlundin VI kanttorin viran tehtävänkuvan muuttamiseen siten, että siihen sisältyy vastuu Ristimäen alueen kanttorin tehtävistä alkaen. VI kanttorin viran nykyisessä tehtävänkuvassa on vastuu Anttolan alueen kanttorin tehtävistä. Jukka Stenlundin VI kanttorin viran tehtävänkuvan muuttuessa Anttolan alueen kanttorin tehtävistä Ristimäen alueen kanttorin tehtäviin, V kanttorin viran tehtävänkuvaa muutetaan siten, että siihen kuuluu Anttolan alueen kanttorin tehtävien hoito alkaen. Tämän viran väliaikaisena hoitajana jatkaa Juha Kälviä vuoden 2019 loppuun saakka. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus julistaa V kanttorin virka haettavaksi siten, että sen tehtävänkuvan vastuualueena on Anttolan alueen kanttorin tehtävät. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi III, V ja VI kanttorin tehtävänkuvien muutokset liitteen 1/211 mukaisesti. Tiedoksi johtava kanttori Mikko Kallio, kanttori Mirja Husso, kanttori Jukka Stenlund, vt. kanttori Juha Kälviä, hallintopastori Eija Juuma, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, palkanlaskenta/tiina Aalto 212 Seppo Piisolan virkavapaa Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen SPR:n Suonsaaren vastaanottokeskus on maahanmuuttoviraston toimesta jatkamassa toimintaansa toistaiseksi. Nuorisotyönohjaaja Seppo Piisola anoo jatkoa palkattomalle virkavapaalleen ajalle toimiakseen pakolaisohjaajan tehtävässä Mikkelin vastaanottokeskuksessa. Piisola on toiminut vastaanottokeskuksen ohjaajana alkaen.

20 195 Anomuksessaan Piisola perustelee virkavapaansa jatkoa Suonsaaressa jäljellä olevien asiakkaiden ja perheiden lisääntyvällä epävarmuudella tulevaisuudestaan, missä tilanteessa hän voi olla tärkeässä auttajan ja kuuntelijan roolissa. Piisola toimii myös linkkinä seurakunnan ja vastaanottokeskuksen toiminnan välillä. Kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen puoltaa anomusta. Kirkkoneuvosto myöntää nuorisotyönohjaaja Seppo Piisolalle palkatonta virkavapaata toisen tehtävän hoitamista varten ajalle Ote Seppo Piisolalle, tiedoksi kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, hallintopastori Eija Juuma, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, palkanlaskenta/tiina Aalto, IT-aluekeskus/Simo Mickos, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 213 Diakonian virka Valmistelija: hallintopastori Eija Juuma Kirkkoneuvosto antoi kokouksessaan viranhoitomääräyksen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijän virkaan Kaisa Käräjämies-Reinilälle alkaen kirjatussa kirjeessä Kaisa Käräjämies-Reinilä on ilmoittanut, ettei ota virkaa vastaan. Virka jätetään toistaiseksi täyttämättä. Sen sisältöä pohditaan ja virka julistetaan haettavaksi vuoden 2019 aikana. Siihen saakka virka täytetään määräaikaisesti tuomiorovastin päätöksellä. Kirkkoneuvosto käsittelee annetun selvityksen ja merkitsee tiedokseen. 214 Tuomiokirkkoseurakunnan kolehtisuunnitelma tammi-kesäkuulle 2019 Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Seurakunnassa tulee laatia suunnitelma vuoden aikana koottavista kolehdeista. KJ 2:8 mukaan päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista tehty suunnitelma on vahvistettava kirkkoneuvostossa. Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle pyhäpäivälle. Kolehtisuunnitelma koskee niitä jumalanpalveluksia,

21 196 jotka vietetään pyhäpäivän jumalanpalveluksena tai toteutetaan kirkkokäsikirjan pääjumalanpalveluksiin tarkoitetun kaavan mukaan. Mikäli seurakunnassa on useita pääjumalanpalveluksia, on niissä kaikissa noudatettava määrättyjen kolehtien suunnitelmaa. Tuomiorovasti Juha Palmin laatima kolehtisuunnitelma tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoihin vuoden 2019 tammi-kesäkuulle on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille esityslistan mukana. Kirkkoneuvosto hyväksyy tuomiokirkkoseurakunnan kolehtisuunnitelman tammi-kesäkuulle Tiedoksi aluekappalaiset, kirjanpito/paula Sirviö 215 Vuoden 2019 rippikoulusuunnitelma ja rippikoulun runkosuunnitelma Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Tuomiokirkkoseurakunnan rippikoulutyöstä on laadittu rippikoulun ohjesäännön mukaisesti liitteenä 1/215 oleva rippikoulutyön suunnitelma vuodelle Suunnitelma sisältää vuoden 2019 rippikouluryhmät ja niiden opettajat. Liitteenä 2/215 on rippikoulun runkosuunnitelma vuosille Kirkkoneuvosto hyväksyy vuoden 2019 rippikoulusuunnitelman liitteen 1/215 ja rippikoulun runkosuunnitelman vuosille liitteen 2/215 mukaisesti. Tiedoksi kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, nuorisotyönohjaaja Risto Luukkanen 216 Ville Kämäräisen virkamatka Brysseliin Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen anoo ulkomaan virkamatkaa Brysseliin. Kämäräinen on Kirkon EU-rahoitustyöryhmän jäsen ja kyseinen matka liittyy ryhmän

22 197 työskentelyyn. Matkaan sisältyy mm. EU-rahoitusasiantuntijoiden tapaamiset, osallistuminen Euroopan parlamentin EU:n ja kirkkojen sekä muiden uskontokuntien välisestä vuoropuhelusta vastaavan varapuhemies Mairead McGuinness in emännöimään dialogiseminaariin Religion and Human Rights, osallistuminen Euroopan kirkkojen konferenssiin ja Euroopan parlamentin kirkon vaikutuskanaviin tutustuminen. Kirkkohallitus vastaa lentomatkoista, majoituksesta sekä liikkumisesta Brysselissä. Seurakunnan korvattavaksi jää Kämäräisen matkakustannukset Mikkeli - Helsinki- Vantaan lentokenttä Mikkeli sekä ulkomaanpäivärahat. Matka toteutetaan talousarviomäärärahojen puitteissa ja sen ajankohta on Virkamatkan päivärahat maksetaan voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Kirkkoneuvosto hyväksyy kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräisen virkamatkan Brysseliin ajalla Kämäräiselle maksetaan KirVESTESin mukainen ulkomaan päiväraha. Ote Ville Kämäräiselle, tiedoksi palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen 217 Seurakuntavaalien tulos Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Vaalilautakunta on vahvistanut vaalin tuloksen kokouksessaan KVJ 2:52 mukaan vaalilautakunnan on ilmoitettava vaalin tuloksesta kirkkovaltuustolle. Vaalin tulos on liitteenä 1/217. Kirkkoneuvosto lähettää seurakuntavaalien 2019 tuloksen tiedoksi kirkkovaltuustolle. Tiedoksi kirkkovaltuustolle

23 Vapaaehtoistyön ESR-hanke Valmistelija: diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen Kirkkoneuvosto on asettanut seurakunnan kaikkien työalojen yhteiseksi tavoitteeksi vuosille kohtaamisen kehittämisen ja siihen liittyvän laadunarvioinnin luomisen. Laadunarvioinnin kehittämisellä halutaan saada palautetta seurakuntalaisten kokemuksista ja samalla kehittää toimintaa saadun palautteen perusteella. Palautteen lisäksi arvioinnin välineinä ovat tilaisuuksien kävijämäärät ja työntekijöiden itsearviointi. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on tehty kohtaamiseen liittyvää kehittämistyötä kaikkien työalojen yhteistyönä vuodesta 2016 lähtien. Vuosina kohtaamisiin liittyvää palautetta on saatu yli kappaletta. Palautteen arvioimiseen ja sen hyödyntämiseen on kiinnitetty huomiota. Arvioinnissa on huomioitava, että palautteeseen vastaavat usein ne ihmiset, jotka ovat jollakin tavoin jo mukana seurakunnan toiminnassa. Palautteista on käynyt ilmi, että toimintaan osallistujalle toisilla läsnäolijoilla on suuri merkitys. Näin ollen kohtaaminen ja sen arviointi ei ollut pelkästään työntekijän kohtaamisen arviointia, vaan osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkityksen esille tulemista. Kirkkoneuvoston hyväksymän Talousarvion laadintaohjeen 2019 mukaan vapaaehtoistyön vahvistaminen ja kehittäminen on seurakunnan toimintojen yhteinen painopiste vuonna Painopisteeseen valmistautuminen on aloitettu keväällä 2018 selvittämällä mahdollisuuksia ulkopuoliseen hankerahoitukseen. Selvittelyjen perusteella Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja sen toimintalinja 5 (sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) valikoitui sopivimmaksi vapaaehtoistoimijuuden kehittämiseen. Asiaa on valmisteltu seurakunnan johdon ja eri työaloilta muodostetun työryhmän kanssa. Työryhmään kuuluvat kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, erityisnuorisotyöntekijä Miika Paukkunen, lähetyssihteeri Marja Holm, diakonissa Mari Ylönen sekä diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen. Lisäksi asiasta on keskusteltu työalajohtajien ja aluekappalaisten kanssa. Hankkeen hakuaika päättyy Alustavia neuvotteluita on käyty Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä mahdollisten hankekumppaneiden kanssa. Kiinnostusta hankekumppanuuteen ovat ilmaisseet Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu), Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry (Estery), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE), josta erityisesti aikuissosiaalityö ja elintapaohjausverkosto, TEtoimisto, Meijän Mikkeli-hanke sekä Mikkelin kaupunki. Hankkeessa on tarkoitus kehittää vapaaehtoistoimijuutta Mikkelissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset mikkeliläiset. Hankkeessa vapaaehtoistoimijuuden kautta vahvistetaan työikäisten osallisuutta ja hyvinvointia yksilö- ja yhteisötasolla.