MIKKELIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2018 Kirkkovaltuusto Paikka Seurakuntakeskus, Savilahtisali (2. krs), Savilahdenkatu 20

Transkriptio

1 Aika Tiistai klo Paikka Seurakuntakeskus, Savilahtisali (2. krs), Savilahdenkatu 20 Läsnä Hahtola Eeva-Riitta, jäsen Haimilahti Juhani, jäsen Hasanen Juha, jäsen Heinikainen Tiia, jäsen Hurskainen Tapio, jäsen Huttunen Heikki, jäsen Ikonen Jukka, jäsen Juutilainen Martti, jäsen, poissa, varajäsenenä Rantalainen Anneli Karjalainen Urpo, jäsen Kontinen Juha, jäsen Korhonen Tapani, jäsen Kuikka Seija, jäsen, poissa, varajäsenenä Haponen Ulla Leppänen Eila, jäsen Leskinen Timo, jäsen Marttinen Unto, jäsen Nieminen Pauli, jäsen Paasonen Arto, jäsen, poissa, varajäsenenä Härkönen Sirkka Pekonen Petri, jäsen Peura Eija, jäsen Pietarila Vuokko, jäsen Pulliainen Liisa, jäsen Pöyry Jukka, jäsen Ruuth Noora, jäsen Siikavirta Pekka, jäsen Siitari Keijo, jäsen Soininen Mali, jäsen Strengell Jarno, jäsen Tikka Marjukka, jäsen Toivonen Maija, jäsen Töyrynen Kirsi, jäsen Valjakka Monica, jäsen Valtola Pirkko, jäsen Väätäinen Heikki, jäsen Viranhaltijat Palm Juha, tuomiorovasti, kirkkoneuvoston pj. Salmi Markku, hallintojohtaja, kokouksen sihteeri Snicker Tiina, talouspäällikkö Sensio Mervi, vs. tiedottaja Niemi Riitta, hallinnon sihteeri, pöytäkirjanpitäjä

2 50 Poissa Juutilainen Martti Kuikka Seija Paasonen Arto Varajäsen Rantalainen Anneli Haponen Ulla Härkönen Sirkka Puheenjohtaja Sihteeri Petri Pekonen Markku Salmi Pöytäkirjanpitäjä Riitta Niemi

3 51 37 Kokouksen avaus 38 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkovaltuuston kokouskutsu asialuetteloineen on asetettu nähtäväksi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ilmoitustaululle Valtuutetuille on lähetetty kokouskutsu esityslistoineen , joten voitaneen todeta, että kokous on kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n mukaisesti laillisesti kokoon kutsuttu, ja koska suoritetussa nimenhuudossa 33 valtuutetusta? oli saapuvilla, jäsenmäärän perusteella päätösvaltainen. Puheenjohtaja ilmoitti, 1) että tämän kokouksen tarkastettu pöytäkirja on julkisesti nähtävänä arkipäivisin välisenä aikana Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirastossa klo ja 2) että kuulutus pöytäkirjan nähtävillä olosta on seurakunnan ilmoitustaululla kohdassa 1 mainittuina kellonaikoina arkipäivisin välisenä aikana. 39 Pöytäkirjantarkastajat ja äänten laskijat Ehdotus: Kirkkovaltuusto valitsee 1) kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi Juhani Haimilahti ja Juha Hasanen; 2) kokouksen äänten laskijoiksi Tiia Heinikainen ja Tapio Hurskainen. 40 Työjärjestys Ehdotus: Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään osanottajille lähetetty esityslista. 41 Seurakuntavaalien tulos Kirkkoneuvosto /217 : Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Vaalilautakunta on vahvistanut vaalin tuloksen kokouksessaan KVJ 2:52 mukaan vaalilautakunnan on ilmoitettava vaalin tuloksesta kirkkovaltuustolle. Vaalin tulos on liitteenä 1/217.

4 52 Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto lähettää seurakuntavaalien 2019 tuloksen tiedoksi kirkkovaltuustolle. Esityksen mukainen. Tiedoksi kirkkovaltuustolle --- : Esityslistan liitteenä 1/41 seurakuntavaalin tulos. Ehdotus, kirkkoneuvosto: Kirkkovaltuusto merkitsee seurakuntavaalin tuloksen tiedokseen. 42 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vuoden 2019 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kirkkoneuvosto /197 : Kirkkojärjestyksen 15 luvun 1 :n 1 momentin mukaan jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuotena on kalenterivuosi. Saman pykälän 2 momentin mukaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelmassa ensimmäinen vuosi. Suunnitelmassa hyväksytään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioesitys on lähetetty esityslistan mukana. Yleinen taloudellinen tilanne Viimeisen vuoden aikana Suomen talouden kasvu on ollut keskimäärin 2,4 prosenttia. Valtionvarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan suhdannehuippu saavutettaisiin tänä vuonna, jolloin bruttokansantuote kasvaisi kolme prosenttia. Tulevina vuosina kasvu ei ole enää yhtä suurta. Vuonna 2017 seurakuntien talous kokonaisuutena parani. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen: suurehko joukko seurakuntia on kyennyt parantamaan tilannettaan ja talous on ylijäämäinen, mutta osalla seurakunnista tilanne kehittyy entistäkin huonompaan suuntaa. Kirkollisverojen yhteissumma aleni 11 miljoonalla eurolla. Verotulojen kehityksessäkin kahtiajako näkyi muun muassa siten, että 138 seurakuntataloudella verotuotto kasvoi ja 141:llä väheni.

5 53 Talousarvion valmistelun lähtökohdat Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan talous on ollut viime vuosina tasapainoinen. Verotulojen vähentyessä käyttötaloutta on tasapainotettu jatkuvasti erilaisilla keinoilla. Tilinpäätösten vuosikatteet ovat olleet strategiassa asetetulla tasolla. Verotulojen vähentyminen edellyttää, että talouden tasapainossa pitämiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Talousarviokehys muodostettiin vuoden 2017 oikaistujen toteumalukujen pohjalta pääluokkatasolla. Oikaisuissa toteutuneet rahastosiirrot ja rahastojen käyttö eliminoitiin. Lisäksi kehyksessä oikaistiin vuoden 2017 seurakuntatyön erityishankkeiden kulut, omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sekä seurakuntavaalien kulut. Kehyksessä palkankorotusvaraus oli Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukainen 1,8 prosenttia. Henkilöstökulujen pohjana käytettiin vuoden 2018 budjetoituja henkilöstökuluja. Vuoden 2019 käyttötalouden tuotot laskettiin korottamalla kahdella prosentilla vuoden 2018 talousarviolukuja. Muiden kuin henkilöstökulujen osalta pohjana käytettiin vuoden 2017 toteumalukuja, joihin tehtiin kahden prosentin inflaatiokorotus. Vuoden 2017 toteumalukujen käyttämisellä pyritään pääsemään realistisempaan budjetointiin. Lisäksi kehyksessä kiinteistötoimelle varattiin ylimääräinen euroa rakennusten purkamista varten. Edellä mainituilla perusteilla talousarviokehyksen toimintakate oli euroa. Se oli euroa vuoden 2017 eliminoitua tilinpäätöstä huonompi. Muutoksesta euroa koostui palkankorotusvarauksesta. Vuoden 2018 eliminoituun toimintakatteeseen verrattuna talousarvioraamin kate oli noin euroa parempi. Talousarvion käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa Vuoden 2019 talousarvioesityksessä käyttötalouden tuotoiksi on arvioitu euroa. Tuotot ovat laskeneet 7,5 prosentilla verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Laskua on erityisesti vuokratuotoissa ja korvauksissa. Vuokratuottojen laskeminen johtuu purettaviksi päätettyjen rakennusten tyhjentämisestä. Purkamisesta koituu säästöä tulevina vuosina ja erityisesti investointipaineet vähenevät. Säästöt ovat merkittävät tulevaisuudessa. Korvauksien laskuun vaikuttaa Perheasiainneuvottelukeskuksen tulojen väheneminen, koska kunnat eivät sitoudu palvelujen ostoon aiempien vuosien tasoa vastaavalla tasolla. Käyttötalouden kulut kasvavat 1,3 prosentilla ollen euroa. Huolimatta budjetoitujen palkkojen vajaan prosentin noususta henkilöstökulut eivät palkankorotuksista huolimatta kasva vuoden 2018 talousarvioon verrattuna, mihin vaikuttaa eläkemaksuprosentin aleneminen. Eläkemaksuprosentti aleni jo vuodelle 2018, mutta sitä ei ehditty ottaa huomioon kuluvan vuoden talousarvion laadintavaiheessa. Muiden tiliryhmien osalta palveluiden ostot ja avustukset kasvavat 12,6 %:lla. Vuokrakulut laskevat 3,7 %:lla, aineet ja tarvikkeet 5,6 %:lla, annettavat avustukset 17,2 %:lla ja muut toimintakulut 4,4 %:lla. Toimintakulujen laskeminen selittyy osin rakennusten määrän vähenemisellä. Kiinteistötoimen käyttötalouden kuluja kasvattavat paanukattojen tervaukset, jotka ovat huoltotoimenpiteitä ja näin ollen budjetoitu käyttötalouteen. Niiden yhteissumma on euroa. Lisäksi kiinteistötoimeen on budjetoitu muita rakennusten kunnostamisiin liittyviä käyttötalouden kustannuksia. Rakennusten purkukustannuksiin, jotka ovat palvelujen ostoa, on varattu euroa. Nämä kiinteistötoimen kertaerät ovat välttämättömiä rakennusten kunnossapidon ja kiinteis-

6 54 tökehityshankkeiden kannalta. Osittain ne myös laskevat käyttötalouden kuluja tulevina vuosina. Käyttötalouden toimintakate on euroa, mikä on noin euroa huonompi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Jos vuoden 2018 talousarviosta eliminoidaan rakennuksiin liittyvät kertakulut, toimintakate paranee. Talousarviokehykseen verrattuna toimintakate on euroa heikompi. Tämä selittyy pääosin edellä mainituilla kertakuluilla ja toimintatuottojen laskemisella. Verotuloja ja valtionrahoitusta on arvioitu kertyvän euroa. Kirkollisveroarvio on vuoden 2018 talousarvion tasolla. Vuosikate on talousarvioesityksessä noin euroa, mikä on noin euroa huonompi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Poistojen määrä on euroa ja tilikauden budjetoitu tulos euroa. Poistoerokirjauksen jälkeen tilikauden ylijäämä on euroa. Tilikauden ylijäämä johtuu hyvin matalasta poistotasosta. Merkitsevä tunnusluku on vuosikate, jolla tulisi pystyä kattamaan talousarviovuoden investoinnit ja lainojen lyhennykset, jotta rahavarojen määrä ei laskisi. Tämä ei talousarviossa toteudu. Investointiosa Kirkkovaltuusto on hyväksynyt vuoden 2019 investointiosan kokouksessaan Vuonna 2019 on päätetty toteuttaa 12 investointihanketta. Kallein hankkeista on Tuomiokirkon lehteriurkujen korjaus. Muita suurehkoja investointeja tulevana vuonna ovat Suomenniemen kirkon kirkkosalin maalaus ja Mikkelin seurakuntakeskuksen sokkelin ja sadevesikallistusten korjaus sekä aula- ja porrastilojen maalaus ja laatoitusten korjaus. Myös Harjun kappelin vesikaton uusiminen ja seinien rappauskorjaukset sekä hautaustoimessa uuden kaivinkoneen hankinta lukeutuvat suurehkoihin investointeihin. Pienempiä investointeja ovat Haukivuoren kirkon kirkkosalin takaosan muuntaminen kokoontumistilaksi, seurakuntakeskuksen katon ja vesikourujen maalaus sekä Ristimäkisalin av-laitteiden hankinta ja hautausmaiden jäteastiat. As Oy Savilahdenkatu 18 rahoitusvastikkeet kirjataan myös investointeihin. Harjun hautausmaan toimisto- ja henkilöstötilojen suunnittelu aloitetaan vuonna Rahoitusosa Rahoituslaskelma osoittaa vuoden 2019 talousarvion tulorahoituksen olevan euroa. Investoinnit ovat yhteensä euroa ja lainojen lyhennykset euroa. Tulorahoituksella katetaan 63,6 prosenttia näistä kuluista. Kaikki erät huomioon ottaen rahavarat vähenevät noin eurolla. Taloussuunnitelma Vuosien 2019 ja 2020 taloussuunnitelmat perustuvat hyvin pitkälle vuoden 2018 talousarvioon. Toimintakulujen maltilliseen kasvuun on varauduttu. Kokonaisuuden kannalta kirkollisverotulojen kehityksellä tulevina vuosina on suuri merkitys. Taloussuunnitelma sisältää monia epävarmuustekijöitä ja siihen tulee suhtautua suuntaa antavana.

7 55 Hautainhoitorahasto Hautainhoitorahaston talousarvio on sisällytetty talousarviokirjaan hautatoimen talousarvion yhteyteen. Hautainhoitorahaston talousarvio on tasapainossa. Toimintatuotot kasvavat 2,9 prosentilla ja toimintakulut 0,6 prosentilla. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto 1) käsittelee talousarvion vuodelle 2019 sekä ehdotuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille ; 2) esittää vuoden 2019 talousarviota sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. 1) Esityksen mukainen. 2) Esityksen mukainen. Esitys kirkkovaltuustolle --- Talousarvioesitys on lähetetty esityslistan mukana. : Ehdotus, kirkkoneuvosto: Kirkkovaltuusto hyväksyy vuoden 2019 talousarvion, sekä toiminta- ja taloussunnitelman vuosille Sairaalasielunhoidon johtokunnan johtosäännön muuttaminen Kirkkoneuvosto /200 : Valmistelija: diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen Voimassa olevan sairaalasielunhoidon johtokunnan johtosäännön mukaan sairaalasielunhoitoa johtaa ja valvoo johtokunta, jonka Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto asettaa toimikaudekseen. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja viisi jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtainen varajäsen. Edelleen johtosäännön mukaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus ja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta ovat tehneet kumpikin ehdotuksen yhden jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä nimeämiseksi johtokuntaan. Lisäksi muita seurakuntia on edustanut yksi Mikkelin tuomiorovastikunnan rovastikuntaneuvoston esittämä jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä.

8 56 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri muuttui Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymäksi (ESSOTE) alkaen. Valtaosa jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalveluista integroitiin osaksi kuntayhtymän toimintaa alkaen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalla on sopimukset Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen, Savonlinnan, Sulkavan, Hirvensalmen ja Joroisten seurakunnan kanssa sairaalasielunhoidon järjestämisestä Mikkelin sairaaloissa. Lisäksi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalla on voimaan tullut yhteistyösopimus Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän kanssa sairaalasielunhoidon järjestämisestä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän erikseen nimetyissä toimintayksiköissä. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on valmisteltu sairaalasielunhoidon johtokunnan johtosäännön muutoksia, jotka johtuvat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävien siirtymisestä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle, tästä johtuvasta kuntayhtymän edustajien määrän ja edustuksellisuuden uudelleen määrittelemisestä sekä Mikkelin tuomiorovastikunnan rovastikuntaneuvoston lakkauttamisesta ja sen tehtävien siirtymisestä lääninrovastille. Muutoksia on siten säännön pykälissä 1-3. Muutokset eivät koske sairaalasielunhoidon tehtäviä, vaikka työtapoja koskeva 1 :n 2 momentti onkin päivitetty nykyterminologiaan. Muutoksilla ei ole myöskään taloudellisia vaikutuksia sopijaseurakuntien tai kuntayhtymän maksuosuuksiin. Kuntayhtymän edustuksesta johtokunnassa on sovittu yksimielisesti Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän viranhaltijajohdon kanssa. Sopijaseurakunnat ovat saaneet mahdollisuuden lausua muutoksesta. Kaikki sopijaosapuolet ovat hyväksyneet esitetyt muutokset johtokunnan johtosääntöön. Ehdotus uudeksi johtosäännöksi on liitteenä 1/200, jossa muutetut kohdat ovat punaisella fontilla. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä 1/200 olevan sairaalasielunhoidon johtokunnan johtosäännön. Esityksen mukainen. Esitys kirkkovaltuustolle --- Kirkkovaltuusto : Ehdotus, kirkkoneuvosto: Kirkkovaltuusto hyväksyy liitteen 1/43 mukaisen sairaalasielunhoidon johtokunnan johtosäännön.

9 57 Ote ESSOTE Ky/Risto Kortelainen, tiedoksi sairaalapastori Maija Haaparanta/sairaalasielunhoidon johtokunta, diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari- Annika Pettinen, sopijaseurakunnat, päivitys ohje- ja johtosääntöihin 44 Oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnan johtosäännön muuttaminen Kirkkoneuvosto /201 : Valmistelija: diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen Voimassa olevan oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnan johtosäännön mukaan oppilaitos- ja kansainvälistä työtä johtaa ja valvoo johtokunta, jonka Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto asettaa toimikaudekseen. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtainen varajäsen. Edelleen johtosäännön mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon Koulutus Oy ovat kumpikin tehneet ehdotuksen kahden jäsenen ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä nimeämiseksi johtokuntaan. Lisäksi johtokuntaan on valittu yksi opiskelijoiden edustaja ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä. Edellä sanotun lisäksi Mikkelissä toimivalla Suomen Nuoriso-opistolla on ollut oikeus nimetä johtokuntaan edustajansa, jolla on ollut kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on valmisteltu oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnan johtosäännön muutoksia, jotka osaltaan johtuvat Mikkelin ammattikorkeakoulun fuusioitumisesta osaksi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:tä vuoden 2016 lopussa. Suomen Nuoriso-opisto puolestaan on tiedusteltaessa ilmaissut halukkuutensa nimetä johtokuntaan varsinainen jäsen. Johtokunnan kokoonpano esitetään määriteltäväksi niin, että Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, Etelä- Savon Koulutus Oy ja Suomen Nuoriso-opisto tekevät kukin ehdotuksen yhden jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenen nimeämiseksi johtokuntaan. Johtokunta voi kutsua kokoukseensa kuultavaksi asiantuntijoita, kuten opiskelijoiden edustuksen. Jäsenten määrä on muutettu vastaamaan sairaalasielunhoidon- ja perheasiain neuvottelukeskuksen johtokuntien jäsenten määrää. Esitetyistä muutoksista johtuen seurakunnan luottamushenkilöedustus nousee oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnassa yhdellä henkilöllä. Muutoksia on siten säännön pykälissä 1-3. Muutokset eivät koske oppilaitos- ja kansainvälisen työn tehtäviä, vaikka työtapoja koskeva 1 onkin päivitetty nykyterminologiaan. Muutoksista on sovittu yksimielisesti oppilaitosten edustajien kanssa. Ehdotus uudeksi johtosäännöksi on liitteenä 1/201, jossa muutetut kohdat ovat punaisella fontilla. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä 1/201 olevan oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnan johtosäännön.

10 58 Esityksen mukainen. Esitys kirkkovaltuustolle --- : Ehdotus/kirkkoneuvosto: Kirkkovaltuusto hyväksyy liitteen 1/44 mukaisen oppilaitos- ja kansainvälisen työn johtokunnan johtosäännön. Ote Kaakkois-Suomen AmmattikorkeakouluOy, Etelä-Savon Koulutus Oy, Suomen Nuoriso-opisto, tiedoksi oppilaitospastori Jaana Pietiläinen/oppilaitosja kansainvälisen työn johtokunta, diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari- Annika Pettinen, päivitys ohje- ja johtosääntöihin 45 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännön muuttaminen Kirkkoneuvosto /202 : Valmistelija: diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen Voimassa olevan perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännön mukaan keskuksen toimintaa johtaa ja valvoo johtokunta, jonka Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto asettaa toimikaudekseen. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja viisi jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtainen varajäsen. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä tekee ehdotuksen kahden jäsenen ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä nimeämiseksi johtokuntaan. Toisen jäsenen tulee olla perhe- ja sosiaalipalvelujen yksikön työntekijä ja toisen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän hallituksen jäsen. Esitetyt perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännön muutokset eivät koske perheasiain neuvottelukeskuksen tehtäviä tai johtokunnan kokoonpanoa, vaan yhtenäistävät sairaalasielunhoidon, oppilaitos- ja kansainvälisen työn sekä perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännöt eräiden sanamuotojen ja yhden lakiviitteen osalta. Ehdotus uudeksi johtosäännöksi on liitteenä 1/202, jossa muutetut kohdat ovat punaisella fontilla. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä 1/202 olevan perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännön.

11 59 Esityksen mukainen. Esitys kirkkovaltuustolle --- : Ehdotus, kirkkoneuvosto: Kirkkovaltuusto hyväksyy liitteen 1/45 mukaisen perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnan johtosäännön. Ote ESSOTE/Risto Kortelainen, tiedoksi diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen/perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta, päivitys ohje- ja johtosääntöihin 46 Kirkonkirjojen pidon alueellinen organisoiminen Kirkkoneuvosto /219 : Kirkonkirjojen pidolla tarkoitetaan kirkon yhteiseen jäsentietojärjestelmään liittyviä, jäsenistöön kohdistuvia kirjaamistehtäviä sekä väestötietolain seurakunnille velvoittamia tai sallimia viranomaistehtäviä. Käytännössä näitä ovat kirkollisiin toimituksiin ja lapsen nimeen liittyvät rekisteröinnit, avioliiton esteiden tutkiminen, kirkkoon liittymisen ja kirkosta eroamisen kirjaaminen, jäsentietojen tarkistaminen ja korjaaminen, todistusten antaminen kirkonkirjoista sekä kirkonkirjojen pidon arkistointitehtävät. Kirkkolain 12: 1 :n mukaan seurakunnat voivat tehdä sopimuksia tehtäviensä yhteisestä hoitamisesta. Kirkkohallituksen täysistunto linjasi , että tulevaisuudessa kirkonkirjojen pito toteutetaan alueellisissa keskusrekistereissä. Nämä keskusrekisterit voivat muodostua seurakuntayhtymään kuuluvista seurakunnista tai muutoin itsenäisistä seurakunnista. Kirkkohallituksen yleiskirje 27/2015, liite 1/219. Kirkkohallituksen täysistunto arvioi marraskuussa 2015, että alueelliset keskusrekisterit ovat parempi vaihtoehto kuin yksi valtakunnallinen keskusrekisteri, koska kirkonkirjojen pidossa tarvitaan edelleen paikallista kirkonkirjojen luukuun, paikkakunnan erityispiirteisiin ja historiatietoihin liittyvää asiantuntemusta. Käytännössä alueellisia keskusrekistereitä voidaan ryhtyä muodostamaan kun kirkonkirjojen digitointi on valmistunut. Perusteluita kirkonkirjojen pidon alueelliseen organisointiin ovat: 1. Pienissä kirkkoherranvirastoissa kirkonkirjojen pidon tehtävien hoitamiseen aiheuttavat ongelmia henkilöstöresurssien vähäisyys ja sijaisuuksien järjestäminen. Erityisen ongelmallisia ovat odottamattomat, joskus pitkätkin virkavapaat ja työlomat. Työn asiasisältö ja käytettävä tietojärjestelmä edellyttävät aina sekä asiantuntemusta että käyttöoikeuksien luomista.

12 60 2. Haasteita tietojärjestelmän käyttäjille tuo digitointiprosessin myötä käyttöön otettava uuden työvälineen hallinta. Ammattitaidon kehittäminen onnistuu helpommin isommassa yksikössä. 3. EU:n tietosuoja-asetus on lisännyt henkilörekistereihin liittyvää hallinnointia ja toisaalta edellyttää yhä parempaa henkilötietolainsäädännön tuntemusta. 4. Kirkonkirjojen pitoon on etsittävä yhdessä yhtenäisiä ja tehokkaita prosesseja. Tällä hetkellä niin kustannukset kuin käytännötkin poikkeavat huomattavasti toisistaan seurakuntien ja keskusrekisterien välillä. 5. Aluerekisteri parantaa monissa tapauksissa myös asiakkaan saamaa palvelua, kun todistuksia annetaan koko aluskeskusrekisterin kirkonkirjoista. Tässä vaiheessa on kyse seurakuntien vapaaehtoisista ratkaisuista, eikä kirkkohallitus ole ohjannut organisoitumista sääntömuutoksin. Kouvolan seurakuntayhtymä on käynyt yhteistyöneuvotteluja Haminan, Kotka-Kymin ja Pyhtään seurakuntien välillä , ja Kesäkuussa 2018 ilmoittivat Imatran, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta sekä Lappeenrannan seurakuntayhtymä kiinnostuksesta tulla mukaan neuvotteluihin. Tapaaminen oli Kouvolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Ylikangas kertoi vireillä olevista kirkonkirjojen pidon yhteistyöneuvotteluista Mikkelin hiippakunnan kirkkoherrojen neuvottelupäivillä Hän kutsui mukaan neuvotteluihin muutkin hiippakunnan seurakunnat. Kiinnostuneita pyydettiin ilmoittautumaan mennessä järjestettävään yhteistyöneuvotteluun Kouvolassa. Kouvolassa pidettyyn neuvotteluun osallistui suurin osa Mikkelin hiippakunnan seurakunnista. Yhteistyöpalaverissa päätettiin perustaa projektiryhmä, joka suunnittelee alueellisen keskusrekisterin käytännön asioita. Tapaamisessa sovittiin, että seurakunnat ilmoittavat halukkuutensa yhteistyöhön mennessä. Tavoitteena on aloittaa Kouvolan aluekeskusrekisterin toiminta Liittyminen on mahdollista myös vuosina Aikataulu mahdollistaa muutoksen valmistelun ja tarvittavat hallinnolliset päätökset sekä antaa seurakunnille aikaa sopeutua muutokseen. Kouvolan aluekeskusrekisterin tehtäväluettelon malli ja kuluarvio esitetään liitteissä 2/219 ja 3/219. Päätökseen aluekeskusrekisteriin liittymisestä tekevät seurakuntien kirkkovaltuustot ja seurakuntayhtymien yhteiset kirkkovaltuustot. Kouvolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto tekee erikseen päätöksen seurakuntien liittymisestä aluekeskusrekisteriin. Ehdotus, tuomiorovasti: 1) Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi kirkkohallituksen täysistunnon linjauksen 2) Kirkkoneuvosto valtuuttaa hallintopastori Eija Juuman valmistelemaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan liittymistä Kouvolan aluekeskusrekisteriin. 1) Esityksen mukainen.

13 61 2) Esityksen mukainen. Ote hallintopastori Eija Juuma, Kouvolan yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Ylikangas, tiedoksi kirkkovaltuustolle --- : Kirkkohallituksen yleiskirje 27/2015, liite 1/46. Kouvolan aluekeskusrekisterin tehtäväluettelon malli ja kuluarvio esitetään liitteissä 2/46 ja 3/46. Ehdotus, kirkkoneuvosto: Kirkkovaltuusto merkitsee asian tiedokseen. 47 Ilmoitusasiat 48 Valitusosoitus MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa teh- Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot dä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 37-41, Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 2. Muun lainsäädännön mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 3. Hankintaa koskevista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentti: Kirkon virkaehtosopimuslain 19 : 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat)

14 62 OIKAISUVAATIMUS Muun lainsäädännön: Oikaisu-vaatimusviranomainen ja - muksen. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaati- aika Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Savilahdenkatu 20 Postiosoite: PL 21, Mikkeli Telekopio: Sähköposti: mikkeli.tuomiokirkkoseurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälä Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen sisältö VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen ei kirkkolain 6 luvun 72 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta viranhaltija, joka on jäsenenä sellaisessa viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa tai sen alayhdistyksessä eikä työsuhteessa oleva työntekijä. Muussa tapauksessa viranhaltija voi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puhelin: (029) Telekopio: (029) Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pykälä: 42, Hallintovalitus, pykälä: 30 päivää 30 päivää

15 63 Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli, pykälä Käyntiosoite: Kirkkokatu 10 Postiosoite: PL 122, MIKKELI Telekopio: (015) päivää Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Kirkkohallitus pykälä: Käyntiosoite: Eteläranta 8 PL 210, Helsinki Telekopio: Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi 30 päivää 30 päivää Opetus- ja kulttuuriministeriö, pykälä Käyntiosoite: Meritullinkatu 10 Pl 29, Valtioneuvosto Telekopio: (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätöksen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajan kohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on

16 64 liitettävä valitukseen valtakirja. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa euroa arvoltaan alle 1 miljoonan euron hankintaa koskevassa asiassa, jollei lain 4-7 :stä muuta johdu. Arvoltaan vähintään 1 miljoonan euron ja sitä suuremmissa hankinnoissa oikeudenkäyntimaksu markkinaoikeudessa määräytyy lain 2 :n 2 momentin mukaisesti. Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu markkinaoikeudessa on 500 euroa. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 49 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Puheenjohtaja Petri Pekonen Sihteeri Markku Salmi Pöytäkirjanpitäjä Riitta Niemi Pöytäkirja on todettu kokouksen kulun ja siinä tehtyjen päätösten mukaiseksi Juhani Haimilahti Juha Hasanen