Helsingin karateklubi HKK ry. Karatekan starttipaketti Perhekarate

Transkriptio

1 Helsingin karateklubi HKK ry Karatekan starttipaketti Perhekarate Kiviaidankatu 2, Helsinki Puh

2 Mitä perhekarate on? Perhekarate on mitä mainioin tapa vanhemman ja lapsen harrastaa hauskaa ja kokonaisvaltaista liikuntaa yhdessä. Harjoituksissa yhdistyy perheen yhdessäolo, ryhmässä toimiminen, liikunnalliset aktiviteetit ja asennekasvatus. Perhekarateharjoituksissa pyritään monipuolisuuteen, ja harjoitteet ovat lasten iän ja fyysisen kehityksen mukaan sopeutettuja. Tästä huolimatta aikuisia osallistujiakaan ei ole unohdettu, vaan perhekarate tarjoaa myös heille kokonaisvaltaiset karateharjoitukset fyysisine haasteineen. Perhekaratessa yhdistyvät eri osa-alueet: kuntoa, lihasvoimaa ja tasapainoa kohottavat harjoitukset mieltä ja keskittymiskykyä terävöittävät harjoitukset budolajeille tyypilliset käyttäytmiseen ja aasialaiseen kulttuuriperintöön liittyät piirteet Tärkeää on, että harjoitukset ovat kaikille antoisia eivätkä suorituspainoitteisia. Vaikka karatetekniikoita usein opitaan leikkien ja hauskojen kilpailujen avulla, harjoituksiin osallistutaan kuitenkin tosissaan ja keskittymällä. Kauden päätteeksi järjestetään usein vyökoe, jossa kokelaat saavat näyttää vyökokeen pitäjälle mitä ovat omaksuneet harjoituksissa. Näihin asioihin kuuluvat karaten perustekinikoita kuten potkuja, lyöntejä, torjuntoja sekä budolajeihin liittyvät käyttäytmissäännöt kuten kumarrukset. Vaikka vyökoe onkin mukava ja tavallaan tärkeäkin tapa saada vahvistus opituille asioille, vyökokeen suorittaminen ei ole perhekarateharjoitusten pääasia. Tärkeintä on perheenjäsenten yhteinen reipas liikuntaharrastus ryhmässä, jossa voivat harjoitella karatelle ominaisia taitoja ja prustekniikoita. Vyökoe on täysin vapaaehtoinen, ja perhekarateen voi osallistua myös epäsäännöllisesti ilman edistymispaineita. Perhekarate soveltuu erityisen hyvin kouluikäisille lapsille, eikä alkeiskurssilla ole minkäänlaisia vähimmäisvaatimuksia koskien esimerkiksi fyysisiä taitoja. Perhekarateen pukeudutaan karatepukuun tai muihin liikkumiseen soveltuviin vaatteisiin, ja harjoitellaan paljain jaloin. Oma juomapullo on hyvä tuoda mukaan. HKK ry 2

3 Karatekan muistilista Pese jalat ennen kuin astut tatamille. Huolehdi, että harjoituspukusi on puhdas, ja siististi puettu. Harjoituspukua ei käytetä muualla kuin harjoituksissa. Pidä kyntesi lyhyinä ja siisteinä. Sido pitkät hiukset kiinni. Poista korut, kellot ja terävät hiussoljet. Saavu salille hyvissä ajoin. Jos tulet harjoituksiin myöhässä, jää istumaan seizaan (polvi-istuntaan) oven eteen, kunnes saat opettajalta luvan liittyä mukaan. Kumarra ovella saliin tullessasi ja sieltä poistuessasi. Kun harjoitukset alkavat, keskitymme harjoituksiin eli jätämme kaikki muut mielessä liikkuvat asiat harjoitussalin ulkopuolelle. Kuuntele opettajaa tarkkaavaisesti. Mikäli opettaja näyttää liikkeitä, istuudu nopeasti seizaan, jotta kaikki näkevät. Älä koskaan poistu kesken harjoituksen ilmoittamatta siitä ensin opettajalle. Pyri hiljaiseen ja keskittyneeseen harjoitteluilmapiiriin. Seiniin nojailu ja istuskelu luovat löysän tunnelman. Karatetekniikoita harjoitetaan vain karateharjoituksissa, ei esim. koulun takapihalla. Pidä myös nämä asiat mielessäsi: Jatkuva ja tietoinen harjoittelu kehittää voimaa, joustavuutta ja hyvinvointia. Harjoittelu saa karatekan tietoiseksi omista taidoistaan sekä kannustaa kehittymään itseluottamusta vahvistaen. Opetuksessa keskeistä on kunnioitus vastustajia ja omaa itseä kohtaan sekä itsekontrolli. Omia taitoja kehitetään harmoniassa muiden kanssa. On myös muistettava, että voittaakseen on ensin voitettava itsensä. Perinteinen karaten tie on jatkuvan opiskelun tie sellaiselle, joka haluaa oppia. HKK ry 3

4 Karatepuku Karatepukua (japaniksi gi ) pidetään vain karateharjoituksissa. Pue se yllesi vasta juuri ennen harjoitusten alkamista ja riisu se heti harjoitusten jälkeen. Japanilaisessa kulttuurissa on tärkeää, että on oikein pukeutunut tilanteen ja paikan mukaan. Pyrimme noudattamaan tätä tapaa myös karateharjoituksissa. Huolehdithan, että pukusi on puhdas, siisti ja ehjä. Kun puet pukusi takin yllesi, peitä vasen puoli oikean päälle. Voit taitella pukusi esimerkiksi seuraavalla tavalla: HKK ry 4

5 Vyön eli obin solmiminen: Luvut 1 10 japaniksi 1 = ichi 2 = ni 3 = san 4 = yon/shi 5 = go 6 = roku 7 = shichi 8 = hatchi 9 = ku 10 = ju Vyöarvot Aloittelija: valkoinen vyö 5. kyu keltainen vyö 4. kyu oranssi vyö 3. kyu vihreä vyö 2. kyu sininen vyö 1. kyu ruskea vyö 1. dan musta vyö Karaten harrastajat jaetaan vyöasteisiin taitojensa ja harjoitteluaikansa mukaan. Alemmat vyöasteet ovat kyu-asteita, joiden jälkeen seuraavat mustan vyön danasteet, alkaen 1. dan -asteesta. Junioreilla vyöarvot saavutetaan asteittain ns. natsojen avulla. HKK ry 5

6 Pieni Budo-sanasto A ashi ashibarai ashi kaitee B budo budoka C chudan D dan dachi dojo E empi G gedan gedanbarai geri gyakuzuki H hai hajime hamni kamae hizageri I idori isudori J ji ju kumite jodan jodanuke junzuki K kakato karate gi kata kihon kumite kingeri kiritsu kumite kyu M maegeri mawashigeri mawashizuki mawate mokuso moroteuke N nagashizuki jalka pyyhkäisy toinen jalka eteen kamppailulajit kamppailulajien harrastaja vartalon keskiosa mustat vyöarvot seisonta, asento harjoitussali kyynärpää vartalon alaosa alatorjunta potku vastakkaislyönti kyllä aloittakaa lyhyt seisonta polvipotku istuen puolustus tuolilta puolustus vapaaottelu pää ylätorjunta etukäden lyönti askeleella kantapää karatepuku ennaltamääritelty liikesarja perustekniikkaottelu potku haaroihin nouse ylös ottelu, vapaa tai määritelty vyöarvot alta musta vyön etupotku kiertopotku kiertolyönti käännös, käänny ympäri keskity, mietiskele kahden käden torjunta väistölyönti naore perusasentoon nukite peitsikäsi, lyönti sormenpäillä O obi vyö ohyo kumite puolivapaa ottelu otagai ni "toisillemme" otoshiuke torjunta alas R rei kumarrus renraku waza yhdistelmätekniikka S sanbon kumite kolmen askeleen ottelu seiken rystysten etuosa seiretsu riviin seisa "istuudu suorassa", alku- ja loppukumarrusten aloituskäsky seishan otteluasento senpai ohjaaja, "isoveli" sensei opettaja, "isä" shomen ni edessä olevalle shutouke kämmensyrjätorjunta sokutogeri potku kantapäänsyrjällä sotouke ulkopuolen torjunta, sisältä ulospäin suriashi liikahdus surikomi apuaskel, saksausaskel T teishouke kämmenpohjatorjunta tetsui vasaralyönti nyrkin syrjällä tobigeri hyppypotku, hyppymaegeri tobikomizuki etukäden lyönti U uchiuke sisäpuolinen torjunta, ulkoa sisäänpäin uraken rystysten päällispuoli; lyönti rystysten päällispuolella uramawashigeri vastakkainen kiertopotku urazuki koukkulyönti ushiromawashigeri vastakkainen kiertopotku pyörähdyksellä, takakiertopotku ushirogeri takapotku W waza tekniikka Y yame seis yo neljäs yoi valmistaudu yokogeri sivupotku Z zuki lyönti HKK ry 6

7 Karate Karate on sekä urheilulaji että itsepuolustusmenetelmä. Se on erinomainen tapa ylläpitää hyvää yleiskuntoa, sillä siinä kehittyvät kehon kaikki osat. Harrastajan ei välttämättä tarvitse olla erityisen vahva eikä yhtä hyvässä fyysisessä kunnossa saavuttaakseen suuren tehon karatessa. Karate itsepuolustuksena Itsepuolustus on eräs karaten oleellinen osa. On olemassa satoja erilaisia itsepuolustustekniikoita. Pitkäaikainen karaten harjoittelu kehittää eräänlaisen kehonliikkeiden kuudennen aistin, jonka avulla karateka nopeasti pystyy reagoimaan vastustajansa liikkeisiin ja kääntämään ne omaksi edukseen. On kuitenkin muistettava, että karateharjoittelun lopullisena päämääränä on, ettei taitoja tarvitse käyttää ja mahdollisista tilanteista selvitään muilla avuilla. Karate kilpaurheilulajina Karate on tullut myös suosituksi urheilulajiksi. Ottelun vaarat pyritään poistamaan. Tämä edellyttää ottelijoilta hallittua tekniikkaa sekä tuomareilta tiukkaa sääntöjen soveltamista. Ottelijat saavat pisteitä tehokkaista ja puhtaista lyönneistä ja potkuista. Hyökkäykset päähän pysäytetään juuri ennen vastustajaan osumista, jotta vammoilta vältyttäisiin. Karaten historiaa Karaten ja muiden budolajien juuret löytyvät kaukaisesta historiasta. Kaakkois-Aasian munkit joutuivat kehittämään aseettomia taistelutaitoja, koska heiltä oli aseiden käyttö kielletty. Munkki Bodhidharma opetti munkeille aseettomia taistelutaitoja Shaolin-temppelissä. Munkkien taistelutaito kehittyi edelleen saaden nimen Shaolin. Tämä taistelutaito kulkeutui okinawalaisten mukana Ryukyu-saarille, missä se sekoittui saaren omiin taistelumenetelmiin. Aseeton taistelu sai lisää merkitystä japanilaisen feodaalimaaherra Kagoshiman kieltäessä saarelaisilta aseiden käytön. Syntynyttä taistelutaitoa ryhdyttiin kutsumaan nimellä "kiinalainen käsi". Myöhemmin modernin karaten Okinawalta Japaniin vienyt Gichin Funakoshi muutti nimen tarkoittamaan tyhjää kättä. Näin lajin filosofinen perusta ja harrastajan tavoittelema tyhjä ja ennakkoluuloton mieli korostui uudella tavalla. Japaniin karate teki maihinnousunsa vasta 1920-luvun alussa Funakoshin järjestäessä uuden lajin näytöstilaisuuksia. Suosio kasvoi ja pian monet muutkin okinawalaiset mestarit seurasivat hänen esimerkkiään. Funakoshin oma Shotokan-tyyli sai seurakseen pian lukuisia muita karaten tyylisuuntia, kuten esimerkiksi Wadoruy-karate. Eurooppaan ja Aasiaan karate levisi 50-luvulla ja Suomeen vuonna Nykyaikaisessa karatessa hyödynnetään myös muissa lajeissa syntynyttä valmennustietoutta. Karatekat parantavat hapenottokykyään lenkkeilemällä ja kehittävät lihasvoimaansa painoharjoittelulla. Vanhoja perinteitä ja käyttäytymissääntöjä ei kuitenkaan ole unohdettu. Harjoitukset ovat yhä kurinalaisia, eikä niissä opetettava perustekniikka ole aikojen kuluessa juurikaan muuttunut. Lähde: HKK ry 7