Shoto Budo. Tyylikuvaus & Tekninen esittely A Description of the Style and a Technical Introduction in Finnish

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Shoto Budo. Tyylikuvaus & Tekninen esittely 2007. www.shotobudo.fi. A Description of the Style and a Technical Introduction in Finnish"

Transkriptio

1 Shoto Budo Tyylikuvaus & Tekninen esittely 2007 A Description of the Style and a Technical Introduction in Finnish

2 SISÄLLYSLUETTELO Pääkouluttajien tervehdykset Osa I: Shoto Budon tyylikuvaus: Lajista ja sen kehityksestä Historia ja nykytilanne Vaikutteet ja tavoitteet Tyylin ominaispiirteet Ei varsinaisesti kilpailulaji Pehmeys ja liikkuminen Monipuolisuus Harjoittelu Tilat ja määrät Harjoittelun luonne Harjoitusten sisällöstä Organisaatio Suomessa Katto-organisaatio ja jäsenseurat Kuusankosken seura ja sen toiminta Maksut ja vakuutukset Muuta Osa II: Shoto Budon Tekninen esittely: Alkusanat 1 Dojoetiketti ja sanasto-osuus 2 Liikkuminen ja kaatumiset 3 Asennot 4 Potkut, jalkatekniikat 5 Lyönnit, käsitekniikat 6 Torjunnat ja vapautumiset 7 Lukot ja hallintaotteet 8 Tasapaino, heitot, alasviennit ja mattotekniikat 9 Muut: Ahtaan tilan- ja asetekniikat 10 Kata Loppusanat, vetäjät ja yhteystiedot Kuvia, lähteet & kiitokset

3 Kouluttajien tervehdykset Aloitin itse karaten v Tätä ennen harjoittelin mm. nyrkkeilyä ja judoa. Haluaisin rohkaista kaikkia seuroja ja niissä harjoittelevia ihmisiä nauttimaan harjoittelusta mahdollisimman paljon. Haluaisin myös kehottaa harrastajia pitämään mielensä avoimena ja muistuttaa, että voimme aina oppia hyödyllisiä asioita useista eri lähteistä. Meidän tulisi aina kunnioittaa kaikkia muitakin kamppailulajeja; vaikka niissä painotettaisiin erilaisia tekniikoita tai näkemyksiä, on silti aina jotakin opittavaa. Jokaisen harjoittelijan tulisi olla avoin ja omaksua rohkeasti uusia asioita. Lajimme vetäjillä on kunnioitettavan paljon tietoa ja taitoa monesta asiasta. Avoin asenne auttaa jokaista harjoittelijaa ymmärtämään erilaisia näkökohtia mahdollisimman monipuolisesti. Sensei William "Billy" Haggerty, 5.dan Shoto Budo Scotland Olen harjoitellut taistelulajeja vuodesta Näinä vuosina ovat budolajit tehneet itseään monin tavoin tunnetuiksi. Myös harjoittelu on muuttunut ja ennen kaikkea monipuolistunut. Tänä päivänä lajimme on käytännönläheinen ja rikas yhdistelmä monia itsepuolustuksessa tarvittavia taitoja. Sekä Kuusankoskella että maan-, ja jopa Euroopanlaajuisesti lajia harrastavat ihmiset ovat mukavaa porukkaa. Oman seuramme ovet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille. Toivotan kaikki tervetulleiksi mielenkiintoisen harrastuksen pariin! Sensei Juha Salmi, 5.dan Shoto Budo Kuusankoski

4 Osa I Shoto Budon Tyylikuvaus Lajista ja sen kehityksestä Historia ja nykytilanne Shoto Budo tunnettiin aiemmin nimellä Karate-Do Shotokai. Karaten juuria ja historiaa käsitteleviä artikkeleita löytyy runsaasti mm. kirjoista ja internetistä. Siksi emme toista kaikkia yksityiskohtia tässä tyylikuvauksessa. Asioista kiinnostuneille eräs hyvä lähtökohta on esimerkiksi oma, v avattu sivustomme sekä sisarseuramme Helsingin Shoto ry:n Shotokai-karate sai alkunsa Shotokan-dojolla Japanissa. Yleisesti katsotaan, että karaten toi Japaniin Gichin Funakoshi ( ). Hänen oppilaistaan Shigeru Egami ( ) ja Genshin Hironishi ( ) toimivat läheisessä yhteistyössä paitsi Funakoshin itsensä, myös tämän pojan Yoshitaka Funakoshin ( ) kanssa. Funakoshien jälkeen erityisesti Egamista tuli Shotokain merkittävin yksittäinen kehittäjä ja pääideologi, jonka opit eivät ole vanhentuneet tänäkään päivänä. Karatetyyleistä lienee Shotokan tänä päivänä maailmalle eniten levinnyt. Sen suosio perustunee tietoiseen, tehokkaaseen markkinointiin sekä kilpailunäkökohtiin. Karkeasti määriteltynä Shotokanin ja Shotokain ero on se, että Shotokain liikkeet ovat pehmeämpiä, vähemmän töksähteleviä. Lihasvoimaa ja kovuutta ei korosteta itseisarvoina. Tyylinä Shotokai on pyrkinyt kehittämään pehmeät, mutta "läpäisevät" tekniikat ja kehittämään harjoittelijan vartalon luonnollista tilaa, koskeepa tämä liikkumista, tekniikoita itseään tai vain ajattelutapaa. Shotokaissa ei ole kilpailua; Funakoshi itse oli aikanaan sitä vastaan, ja tänäkin päivänä koetaan kilpailun yksipuolistavan harjoittelua sekä tuovan mukanaan henkilökohtaisen kunnianhimon tapaisia tekijöitä, joista itse pyrimme tietoisesti pois. Eurooppaan Shotokai rantautui 1960-luvulla Mitsusuke Haradan (s.1928) toimesta luvun puolivälissä Harada oli Japanissa Egamin yksityisoppilaana puolentoista vuoden ajan ja auttoi tätä kehittämään uutta, pehmeämpää, nopeampaa ja voimakkaampaa karatea tiukoissa päivittäisissä harjoituksissa. Harada vaikuttaa edelleen Englannissa, mistä käsin laji aikanaan tuli Suomeenkin, ja hän monine oppilaineen on vieraillut täällä useilla leireillä kautta vuosien. Shoto Budon kannalta näistä Haradan oppilaista merkittävin on skotlantilainen William Haggerty (s.1951). Haggerty nimesi oman tyylinsä Shoto Budoksi. Tällöin myös Kuusankoskella harjoittelemamme Karate-Do Shotokai koki vastaavan nimenmuutoksen. Kattojärjestömme Suomen Karate-Do Shotokai ry:n (SKDS) ulkopuolella harjoitellaan lisäksi karatea Shotokain nimellä muutamilla paikkakunnilla. Erotuksena perinteisestä karateharjoittelusta katsotaan uuden nimen kuvaavan paremmin harjoittelumme nykypäivää. Pelkästä liikkumis- ja kataharjoittelusta on menty eteenpäin ja lajiin on tietoisesti tuotu huomattava määrä vaikutteita muista itsepuolustuslajeista. Kuusankoskella harjoiteltavan tyylimme voisi ajatella periaatteessa olevan jonkinlainen tehokkaan Aikidon ja Karate-jutsun yhdistelmä. Siihen, että Haggerty vaihtoi tyylin nimen Shoto Budoksi on hänen mukaansa kaksikin syytä. Ensinnäkin nimessä on ilmeinen kytkös ja yhtäläisyys G. Funakoshiin ja tämän käyttämään Kanji- nimimerkkiin "Shoto". Toinen syy on Budon laajempi käsite. Lajin nykyisellä nimellä halutaan kunnioittaa monien vuosien harjoittelun tuloksena hioutuneita ajatuksia ja näkökohtia, jotka koko organisaation mielestä ovat hyödyllisiä sekä aloittelijoille että pidempään harrastaneille ja ulottuvat meditaatiosta aina taisteluun. Käsitteenä nimi "Shoto Budo" ilmentää Haggertyn mukaan juuri laajasti käsitettävää yleistä kokonaisuutta, johon kuuluvat sekä itsepuolustus että terveyden vaaliminen jne.

5 The Shoto Budo & Shotokai Legacy Shigeru Egami Ro Sensei Gichin Funakoshi S.Egami & M.Harada 50-luvulla William Billy Haggerty Yoshitaka Funakoshi & S.Egami Mitsusuke Harada

6 Vaikutteet ja tavoitteet Shoto Budon päätavoite on tarjota tämän päivän ihmiselle tehokas ja motivoiva tapa liikkua, pitää yllä kuntoa sekä kehittää harjoittelun myötä mahdollisimman tehokas ja käytännöllinen itsepuolustustaito. Harjoittelijoiden ikärakenne on laaja ja vetäjillämme on harjoittelusta jopa usean kymmenen vuoden kokemus. Tämä kaikki takaa paitsi pätevän myös sosiaalisessa mielessä miellyttävän harjoitteluympäristön. Lisäksi meillä on erittäin vilkasta ja suosittua junioritoimintaa. Treenimme voivat joskus olla fyysisesti vaativiakin, mutta harjoittelu ei silti ole sotilaallisen ryppyotsaista touhua. Pääpaino on sillä, että kaikenikäiset, -kokoiset ja -kuntoiset ihmiset voivat yhdessä opetella asioita ja oppia toisiltaan luovassa ja mielekkäässä ilmapiirissä. Jokainen kilpailee ainoastaan itsensä kanssa ja hymyn pitää olla herkässä. Shoto Budo on lajina avoin kaikenlaisille vaikutteille. Tämä näkyy läpi koko toiminnan. Arvostamme erilaisuutta, lähtien yksittäisestä harjoittelijasta ja opettajasta aina organisaatiotasolle asti. Katsomme, että kullakin vetäjällä tai seuralla voi olla omat vahvuutensa, ja että erilaiset painotukset vain rikastavat kaikkien yhteistä oppimismaaperää. Lajiimme kuuluu, että seurojen päävetäjillä on mahdollisuus kehittää lajia omassa seurassaan haluamaansa suuntaan. Tämän seurauksena joissakin seuroissa painotetaan esim. kataharjoittelua. Kuusankosken osalta voidaan todeta, että lajin tekniikkavalikoimaan on tuotu vaikutteita muutamista muistakin budolajeista. Paikkakunnallamme toimimme osana Kuusankosken Budoseura Meijin-Den Ryu ry:tä, jonka sisällä harjoitellaan paitsi Shoto Budoa, myös Aikidoa sekä Wonhwa-Do:ta. Kunkin lajin harjoittelijoilla on mahdollista käydä toistenkin lajien harjoituksissa samalla jäsenmaksulla. Edellisten lisäksi on lajiimme otettu vaikutteita myös muista kamppailulajeista, kuten mm. Kickboxing, Ju-Jutsu, Combat Sambo, Judo, paini ja nyrkkeily. Vuosien varrella harjoituksia ja leirejä on vieraillut vetämässä mm. ulkomaisten sotilaspuolen erikoisjoukkojen opettajia. Toivomme, että avoimuutemme osaltaan auttaa meitä tarjoamaan nykypäivän kiireiselle ihmiselle mahdollisimman käytännönläheisen, monipuolisen ja mielekkään perustan kehittää itseään, sosiaalisia ja psykologisia taitojaan sekä tietysti varteenotettavan kyvyn puolustaa itseään uhkaavissa tilanteissa ja selviytyä niistä ilman fyysisiä tai henkisiä vammoja. Harrastuksen aloittamiseen ei vaadita erityistä fyysistä kuntoa, sellainen kyllä kehittyy pikku hiljaa harjoittelun myötä.

7 Tyylin ominaispiirteet Ei varsinaisesti kilpailulaji Kuten jo aiemmin todettiin, ei Shotokai-karate ole koskaan ollut kilpailulaji. Sitä ei myöskään Shoto Budo varsinaisesti ole. Tähän on vaikuttanut kaksi pääasiallista syytä, joista ensimmäinen on filosofinen periaate. Funakoshista lähtien on katsottu kilpailun tuovan lajiin sellaisia piirteitä joita ei ole pidetty tavoiteltavina. Kautta vuosien on lisäksi ajateltu, että myös harjoitteluperusteilla ja -menetelmillä on taipumus muuttua, mikäli aletaan harjoitella vain kilpailumenestystä silmällä pitäen. Toisekseen tehokkaissa itsepuolustuslajeissa on periaatteessa vaikea järjestää varsinaisia ottelukilpailuja vapain säännöin. Arvosteluperusteet ja tuomarointi tuottavat usein ongelmia, ja mikäli tekniikat tehdään ottelutilanteessa tehokkaasti ja rajoittamattomasti on tuloksena hyvin helposti vaikeita loukkaantumisia. Tästä syystä on viime aikoina pyritty kehittämään pientä kilpailutoimintaa lajin omista lähtökohdista, mahdollisimman mielekkäissä puitteissa. Tämä tarkoittaa lajinomaisia, esimerkiksi leireillä tai seurojen sisällä järjestettäviä kilpailuja, joiden yhtenä tarkoituksena on motivoida ja monipuolistaa harjoittelua. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi katakilpailut tai muut vastaavat erilaiset kisat, joissa pyritään vaikkapa pienissä ryhmissä rakentamaan mahdollisimman monipuolinen tekniikkademonstraatio tai muu näytös annetuissa puitteissa. Tässä mielessä harjoittelijoiden voidaan katsoa hyötyvän tällaisten leikkimielisten kilpailujen järjestämisestä mm. lisääntyvänä esiintymisvarmuutena ja mahdollisuutena todeta itse käytännönläheisissä tilanteissa miten harjoitellut asiat itse asiassa toimivat. Kilpailutilanteiden kautta saadaan myös seuroihin lisää esiintymään harjaantuneita lajin edustajia, tästä on puolestaan hyötyä lajin esilletuomisessa eri paikkakunnilla näytösten ja vastaavien yhteydessä. Myös juniorien vyökokeiden yhteydessä voidaan jakaa pieniä kannustepalkintoja. Lapset hyötyvät tällä tavoin henkilökohtaisesti keskittymiskyvyn kasvusta ja itsevarmuuden lisääntymisestä. Kilpailutilanteet ovat silti aina ainoastaan rakentavia ja motivoivia ja palkinnon voi saada yhtä hyvin myös pienin ja heikoin. Ketään ei siis sorreta. Pehmeys ja liikkuminen Kun puhumme lajimme pehmeydestä, emme tarkoita sitä, että harjoittelumme tai olemuksemme olisi jollakin tavoin velttoa. Pehmeyden käsitettä ja merkitystä tutki jo Sensei Egami 1950-luvulla. Hän havaitsi, että hänen siihen asti harjoittelemansa "jäykkä" karate tekniikkoineen ei tuottanut lopputulokseksi merkittävää voimaa tai tehokkuutta. Egamin viitoittamaa polkua seuraten on idea pehmeästä, virtaavasta ja läpäisevästä karatesta jalostunut nyt noin viisikymmentä vuotta. Pehmeyden idea on keskittää maksimaalinen voima siihen pisteeseen, missä sitä kulloinkin juuri sillä hetkellä tarvitaan. Tämä käsite tunnetaan japaniksi nimellä Kime. Voiman käyttäminen muuhun, tarpeettomaan toimintaan on turhaa. Toisaalta pehmeyttä korostava ajattelumme on läheistä sukua Judolle ja Aikidolle, joissa molemmissa pyritään käyttämään vastustajan voimaa tämän omaksi tappioksi. Vielä lopuksi voidaan pehmeyden ajatella koskevan lajiamme sikäli, että vahinkoja ja onnettomuuksia ei harjoituksissamme juurikaan satu. Tässäkään mielessä harrastuksen aloittamista ei siis ole syytä pelätä. Erityinen merkitys lajissamme on liikkumisen harjoittelulla ja osaamisella. Hyvän liikkumisen ja vastustajan liikuttamistaidon hallitseminen on olennainen osa monia tekniikoitamme ja harjoituksiamme. Tästä asiasta kerrotaan hieman lisää tekniikkaosiossa. Monipuolisuus Harjoituksemme ovat vaihtelevia ja monipuolisia. Talvikaudella harjoitellaan sisätiloissa, mahdollisuuksien mukaan erilaisilla lattiapinnoilla (esim. tatami, painimatto, puulattia, muovilattia).

8 Kun harjoittelemme nyrkkeilysalilla, käytämme sisäliikuntajalkineita. Näin säilyy tuntuma tilanteisiin, joihin voi joutua kengät jalassa. Pariharjoituksissa voidaan käyttää apuna esim. erilaisia pistehanskoja, potkutyynyjä ja muita varusteita. Suojuksia emme pääsääntöisesti käytä. On jaksoja, jolloin harjoittelemme runsaammin esim. kataa ja perinteistä perustekniikkaa tai lajinomaista lihastyötä. Toisinaan taas keskitytään enemmän vaikkapa heittoihin ja mattotekniikoihin. Joissakin harjoituksissa käytämme apuna esimerkiksi tuoleja, reppuja tai muita esineitä, joita kuvitellussa itsepuolustustilanteessa saattaa olla käsillä. Myös erilaiset kepit, bambu- ja puumiekat sekä puiset ja lopulta myös oikeat puukot yms. tulevat harjoittelijalle tutuiksi. Muutenkin vetäjät pyrkivät mahdollisuuksien mukaan käyttämään mielikuvitusta. Sitä onneksi riittää! Harjoittelu Tilat ja määrät Harjoituksia järjestetään Kuusankosken kaupungin osoittamissa liikuntatiloissa. Käytössä on varsin hyvä ja tilava tatamisali, jossa on vuoroja säännöllisesti. Lisäksi harjoituksia voi olla mm. Urheiluhallin isossa parkettisalissa, Kalliosuojan nyrkkeilytiloissa ja sisäurheiluhallissa tai joinakin vuosina eri koulujen liikuntatiloissa. Talvikaudella harjoituksia on 2 4 kertaa viikossa. Lisäksi junioreilla on kahdet omat treenit viikossa. Kesäaikana toiminta on suhteellisen hiljaista, mutta vuoroja on silti pyritty järjestämään. Seuran aktiivijäsenten määrä liikkuu muutamissa kymmenissä. Työ ja opiskelu verottavat toisinaan aktiivisesti harjoituksissa kulloinkin käyvien joukkoa kuten muissakin lajeissa. Harjoituksissa porukkaa on vuodenajasta riippuen toisinaan henkeä, joskus taas moninkertaisesti. Junioripuoli on viime vuosina noussut erityiseen suosioon: tenavia on kerrallaan jopa 50. Vakituisten junnuvetäjien määrää lisättiinkin jo pari vuotta sitten kolmeen ja nykyään vetäjiä on parhaimmillaan jopa neljä. Näin urakasta selvitään kunnialla ja lapsille voidaan taata turvallinen ja monipuolinen harjoittelu. Harjoittelun luonne Harjoittelumme lähtökohta on, että jokaisen on mahdollista saada lajista irti jotain. Ihmisten fysiikka ja muut valmiudet ovat erilaisia. Kaikki eivät voi muutenkaan elämässä olla joka asiassa yhtä hyviä. Harjoittelijan on siis mahdollista vuosien varrella löytää ne asiat ja tekniikat, jotka hänestä itsestään tuntuvat omimmilta ja luontevimmilta. Harjoituksissamme pyritään huomioimaan ihmisten erilaisuus, mutta lähestymään silti lajia mahdollisimman monipuolisesti. Porukkamme on rentoa ja kaikkia kannustetaan yrittämään parhaansa. Joukossamme on myös sellaisia, jotka ovat aloittaneet harrastuksen vasta 30 vuotta täytettyään. Se, mitä jo aiemmin on sanottu seurojen erilaisuudesta, pätee tietyllä tavalla myös omiin vetäjiimme. Heillä kaikilla on omat vahvat alueensa ja toisiaan täydentävät näkemyksensä asioista. Tätäkin monipuolisuutta pyrimme hyödyntämään kaikkien harjoittelijoiden hyödyksi. Harjoitusten sisällöstä Harjoitusten kesto on yleensä joko puolitoista tai kaksi tuntia. Viikonlopun mittaisilla leireillä voi olla normaalisti joko 2 x 3 tunnin tai 3 x 2 tunnin intensiiviharjoituksia päivässä. Normaalisti harjoituksemme alkavat alkujumpalla. Se voi sisältää esim. hyppelyä, verryttelyä, juoksua ja muuta lämmittelyä, punnerruksia, istumaannousuja ja muita vartalon eri lihasryhmiä kehittäviä liikkeitä. Lisäksi voidaan tehdä ukemeita eli kaatumisharjoittelua, monenlaisia motoriikkaa ja

9 koordinaatiokykyä kehittäviä ja ylläpitäviä jumppaliikkeitä, lopuksi esim. kevyttä venyttelyä ja nivelten sekä vartalon notkistamista ja valmistamista harjoittelua varten. Myös alkujumppaa pyritään muuntelemaan mahdollisimman monipuoliseksi; toisinaan jumppa korvataan esim. "lajinomaisella" kori- tai jalkapallolla. Alkulämmittely kestää yleensä n minuuttia. Loppuaika on varsinaista harjoitusta joko ryhmässä tai pareittain, ja lopuksi pyritään yleensä venyttelemään. Varsinainen lihashuolto on jokaisen omassa harkinnassa, samoin kuin harjoitusten ulkopuolinen kuntoilu. Toisille riittävät pelkät harjoitukset mainiosti, mutta hyväksi on havaittu myös niiden lisäksi omalla ajalla tapahtuva venyttely, kävely, uinti, lenkkeily, hiihto tms. Billy Haggertyn tehokasta pienryhmäopetusta Kuusamon leirillä v Kuvassa tehdään isolla porukalla Heian Shodan -kataa Turun leirillä v. 1997

10 Organisaatio Suomessa Katto-organisaatio ja jäsenseurat Shotokai-karaten ja Shoto Budoa harjoittelevien seurojen yhteinen kattojärjestö on Suomen Karate-Do Shotokai ry. SKDS on perustettu v ja sen jäseniä ovat eri seuroissa harjoittelevat henkilöt suoraan. Kattojärjestöön on kuuluttava, mikäli aikoo osallistua peruskurssin jälkeisiin vyökokeisiin, jotka järjestetään aina kansallisilla tai kansainvälisillä leireillä eri puolilla maata. Leirejä on vuodessa yleensä noin 6 8 kpl, useimmat niistä viikonlopun mittaisia, jotkin saattavat olla pidempiäkin. Niiden merkitystä harjoittelulle ei voi kyllin korostaa. Osallistumalla leireille harjoittelija oppii todella tehokkaasti sekä löytää muiden seurojen ja vetäjien näkemyksiä tutuista asioista. Leirit ovat intensiivisyydessään mieleenpainuvia kokemuksia. Lisäksi saa paitsi elämyksiä myös uusia kavereita eri puolilta maata. Sisarseuroja, joista SKDS:n jäsenkunta muodostuu löytyy Kuusankosken lisäksi mm. Helsingistä, Kuusamosta, Oulusta, Rovaniemeltä, Salosta, Taivalkoskelta ja Vantaalta. Linkit näihin seuroihin löydät kotisivuiltamme osoitteesta Kuusankosken seura ja sen toiminta Omassa seurassamme on mukava perusporukka ja useita korkeiden dan-vyöarvojen haltijoita. Sisarlajiemme kanssa yhteinen seura antaa meille hyvät toimintaedellytykset esim. tilavarausten suhteen. Seura ei maksa korvauksia vetäjille. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme järjestämään yhteisiä tapaamisia ja kivaa oheistoimintaa sekä tukemaan leireillä käyntiä kimppakuljetusten matkakuluin. Omia tapahtumiamme ovat mm. saunaillat, kesätapaamiset harjoitusten, ulkoilun, saunomisen ja uinnin merkeissä sekä pikkujoulut ja vastaavat tilaisuudet. Junioreille järjestetään lisäksi muita yhteisiä tapahtumia ja retkiä, esimerkiksi kesäpäivänviettoja makkaranpaistoineen tai päiväretkiä Puuhamaahan yms. Maksut ja vakuutukset Seuramme jäsenmaksu on tätä v kirjoitettaessa aikuisilta 40 vuodessa, junioreilta 36. Peruskurssimaksu on aikuisilta 50 ja junioreilta 42 ; peruskurssimaksu sisältää vuoden jäsenmaksun. Juuri muita kuluja ei pukujen ja sisäpelikenkien lisäksi harrastuksesta ole. Pukuja hankitaan useimmiten syksyisin yhteistilauksina ja ne maksavat koosta riippuen n Seuralla ei ole jäsenilleen lisenssejä eikä vakuutuksia. Mahdolliset vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset on jokaisen hoidettava itse. Muuta Vetäjien ja seuran yhteystiedot sekä harjoitusajat ja -paikat löytyvät helpoiten omilta verkkosivuiltamme osoitteesta Lisäksi tämä julkaisu sähköisessä muodossa on luettavissa ja vapaasti tulostettavissa myös osoitteessa

11 Osa II Shoto Budon Tekninen esittely Alkusanat Tervetuloa lukemaan Shoto Budon Teknistä esittelyä! Tämän oppaan tarkoitus on helpottaa Shoto Budon harjoittelua. Se sisältää yleisimmän harjoituksissa ja leireillä tarvittavan tiedon; tekniikat sekä ne katat, jotka harjoitteluun normaalisti kuuluvat. Alaotsikkojen alla asiat on pyritty esittämään suunnilleen siinä järjestyksessä kuin ne yleensä opetellaankin. Silloin, kun asioista käytetään erilaisia ilmaisumuotoja, on nämä pyritty kertomaan asiayhteydessä mahdollisimman selvästi. Kun äänneasu poikkeaa kirjoitusasusta, on harjoituksissa yleensä käytettävät sanontatavat ilmaistu [hakasuluissa]. Selvyyden vuoksi emme käytä japaniksi sanoja vasen ja oikea (hidari, migi). Lukijan on pidettävä mielessä, että tällainen kirjallinen esitys on vain tapa yrittää kirjoittaa jonkinlaisella rakenteella muistiin asioita, jotka oikeasti ovat luovia, virtaavia, sidoksissa toisiinsa ja kaikki oikeastaan yhtä ja samaa asiaa tapaa liikkua ja liikuttaa omaa vartaloa sekä sen eri osia yhdessä ja erikseen, tilassa ja ajassa siten, että: 1 harjoittelu olisi mahdollisimman mukavaa, mutta 2 tarvittaessa toiminnan vaikutus olisi toisen ihmisen mielestä mahdollisimman epämukavaa. Mainittakoon, ettemme normaalisti käytä harjoituksissa suojuksia. Sellaisia ei ole arkielämässäkään kenelläkään yllään; katsomme, että on opittava torjumaan, suojaamaan ja puolustamaan itseään realistisesti. Tämä ei ole mahdollista jos psykologisesti turruttautuu luottamaan suojuksiin. Poikkeuksena säännöstä mm. nyrkkeilyhanskat, hammassuojukset ja rintapanssarit joita toisinaan käytetään, silloinkin lähinnä erikoisharjoitusten yhteydessä. Kaikkia lajissamme harjoiteltavia asioita ei tarkoituksellisesti mainita tässä kuvauksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt lukot, iskut ja otteet ihmiskehon arkoihin paikkoihin. Niihin tutustutaan ja niitä harjoitellaan vasta sitten, kun oppilas on vuosien varrella osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen. Muista kysyä avoimesti vetäjiltä, mikäli jokin asia ei tahdo selvitä! Mikäli arastelet kysymistä harjoituksissa, voit vapaasti ottaa yhteyttä vetäjiin esim. sähköpostitse. Muista ennen kaikkea, että harjoittelun täytyy olla rehellistä. Ilman rehellistä asennetta, työtä ja hikeä, ei tätäkään lajia voi oppia eikä mitään todellista edistystä voi tapahtua. Antoisia harjoitteluhetkiä!

12 1 Dojoetiketti Dojo: "Harjoittelun paikka". Dojo on mikä tahansa sali, tila tms. jossa harjoittelu tapahtuu. Dojoa, opettajia, lajin menneisyyttä ja harjoittelutovereita kunnioitetaan suorittamalla kumarrus aina kun dojolle tullaan ja sieltä poistutaan. Harjoituksiin tultaessa on jokainen velvollinen huolehtimaan omasta hygieniastaan ja rauhoittamaan mielensä, keskittymään harjoitteluun. Tämä ehkäisee myös osaltaan vammoja ja onnettomuuksia. Dojolla ei metelöidä eikä höpistä turhia; maailmassa on sellaista varten riittävästi muitakin paikkoja. Hygieniaan kuuluu kynsien pitäminen lyhyenä ja muukin yleinen siisteys. Korut, sormukset, metalliset hiuspidikkeet ja vastaavat on poistettava ennen harjoituksia. Puvun tulee olla mahdollisimman puhdas. Deodorantit yms. eivät myöskään kuulu asiaan. Harjoiteltaessa parin kanssa on muistettava, että jokainen ihminen on toisen opettaja. Kun harjoittelet toisen kanssa, autat häntä oppimaan ja samalla myös opettamaan itseäsi. Olet itse vastuussa harjoittelun onnistumisesta parillesi ja hän sinulle. Tästä syystä myös hänelle kuuluu aina kumarrus ennen ja jälkeen harjoitteen. Lukusanat japaniksi [karkea suomenkielinen ääntämisohje hakasuluissa]: Yksi: ichi [iitsh] Kaksi: ni [nii] Kolme: san [san] Neljä: shi [shii] Viisi: go [goo] Kuusi: roku [roo] Seitsemän: shichi [shishi] Kahdeksan: hachi [hashi] Yhdeksän: kyu [kjuu] Kymmenen: ju [juu] Lajissa noudatettavat ja harjoiteltavat vyöarvot: Kyu- eli oppilasaste: Dan- eli opettaja-aste: Valkoinen vyö (6.kyu) Keltainen vyö (5.kyu) Oranssi vyö (4.kyu) Vihreä vyö (3.kyu) Sininen vyö (2.kyu) Ruskea vyö (1.kyu) Musta vyö (1.-5. dan) 5. dan-aste on ylin mahdollinen vyö niissä Karaten lajeissa, jotka seuraavat alkuperäistä linjaa lähtien G.Funakoshista, joka toi Karaten Japaniin. Shoto Budo Scotland voi lisäksi halutessaan myöntää 1 5 kpl erityisiä Meijin-mestariarvoja.

13 SANASTOA: Age-uke: ylätorjunta kädellä Bo: n. 180 cm pitkä keppi Bokken: puumiekka Budo: yleisnimitys kamppailulajeille, "taistelutaitojen tie" (engl. Martial Arts) Bunseki: katan tutkiminen ja sen sisältämien tekniikoiden systemaattinen harjoittelu Chudan: "keskialue", ihmisvartalon keskiosa Dachi [daatshi]: asento Empi (myös: "Enpi"): kyynärpäätekniikka, myös eräs ylempien kata Fudo-dachi: yksi perusasennoista Gedan: "ala-alue", ihmisvartalon alaosa Gedan-barai: pyyhkäisevä alatorjunta kädellä Geri: potku, jalkatekniikka Graduointi: vyökoe Gyaku-zuki [jakutsuki]: lyönti takakädellä (norm. askeleen kanssa, Zenkutsu-asennosta) Hajime [hashime]: Alkakaa! Hanbo: keppi, pituus n cm Heian: sarja peruskatoja, kaikkiaan 5 kpl Hikite: käden vastaliike vyötärölle Hiza-geri: polvipotku Irimi: väistö, sis. ajoituksen hallinta ja sijoittuminen oikealle etäisyydelle Jo: keppi, pituus n. 130 cm Jodan: "yläalue", ihmisvartalon yläosa Kaiten (myös Mawat-te): käännös Karate-gi: harjoitteluasu eli puku + vyö Kata: yksin tai yhdessä tehtävä ennalta sovittu liikesarja, "moving zen" Katana: aito japanilainen miekka, Bokkenin esikuva Kiai: voimakkaan hyökkäyksen yht. suoritettava huuto Kiba-dachi: yksi perusasennoista Kokutsu-dachi: yksi perusasennoista Kumite: (otteluharjoittelu) Ippon kumite: yhden liikkeen sisältävä vuorottainen harjoittelu Sambon kumite: kolme peräkkäistä liikettä sis. vuorottainen harjoittelu Jiju kumite: varsinainen [kumite]: ottelu Mae-geri [maigeri]: etupotku, norm. askeleella Mae-te: etukäden lyönti ilman askelta, vert. nyrkkeily Makiwara: alkup. maassa seisova lyöntilauta, nyk. esim. säkki tai tyyny Mawashi-geri: kiertopotku jalkapöydällä tai päkiällä Meijin Den Ryu: "Mestareiden kerho" Mikazuki-geri: työntävä tai pyyhkäisevä potku jalkapohjalla Nukite: sormilyönti (Ippon nukite=yksi sormi) Oi-zuki: lyönti etukädellä (norm. askeleen kanssa, Zenkutsu-asennosta)

14 Rei: kumarrus Seiza: asento, jossa istutaan jalkojen päällä ja keskitytään, sukua joogalle ja meditoinnille Sensei: pääopettaja, vastaava vetäjä Shinai: bambumiekka, koostuu neljästä bambusäikeestä Shoto: karaten "perustajan" G. Funakoshin käyttämä Kanji-nimimerkki, merkitys: "aaltoileva männikkö". Shotokan=Shoton talo; Shotokai=Shoton seura Shuto: Shuto-uke=torjunta, Shuto-uchi=kämmensyrjälyönti Uchi [utshi]: isku, käsitekniikka Ude-uke: keskitorjunta (kts. tarkemmin Torjunnat-kappaleesta) Uke: torjunta. Myöskin: vastustaja Ukemi: hallittu kaatuminen, usein kuperkeikan tapainen pehmeä pyörähdys Ushiro: taaksepäin, kääntäen Ushiro-geri: potku taakse Ushiro-ukemi: ukemi taakse Ushiro-Mawashi-Geri: kiertopotku taaksepäin Yame [jame]: Seis, lopettakaa! Yoi: Huomio! Valmiina! (esim. vetäjäksi määrätyn ilmoitus "Yoi, Heian Nidan" ennen kyseistä Kataa) Yoko-geri: sivupotku Zenkutsu-dachi: yksi tärkeimmistä perusasennoista Zuki [tsuki]: lyönti, käsitekniikka (Zukin ja Uchin erona monesti vain se, että Zuki eli lyönti suoritetaan askeleen kanssa, Uchit eli iskut usein lähempää ja liikkumista on vähemmän tai ei lainkaan.) Näitä ja muutamia muita käsitteitä yhdistelemällä voidaan muodostaa yleisimmät komennot ja tekniikkayhdistelmien nimet. Käyttämällä lajin omaa sanastoa voidaan harjoituksissa kommunikoida lyhyesti, täsmällisesti ja selkeästi ilman hirvittävän monimutkaisia selostuksia. Tästä syystä sanaston tämän perussanaston sujuva hallitseminen on erittäin suotavaa. Se mahdollistaa myös helpomman harjoittelun ja asioiden ymmärtämisen esimerkiksi kansainvälisillä leireillä eri maista tulevien vetäjien ja osallistujien kesken. Perustermien osalta ne, joita ei ole yllä olevassa listassa, löytyvät todennäköisesti jäljempää ao. alaotsikon alta. Tänä päivänä erityisesti Internetistä löytyy suuri määrä tietoa, sekä japaninkielistä sanastoa että yleisesti budoasioita koskettelevia teoksia ja verkkosivuja. Oman alueesi kirjasto on myös hyvä tiedon lähde. Eri budolajeista julkaistut perusteelliset kirjat ovat yleensä paljon luotettavampia lähteitä kuin Internet-sivut tai etenkin keskustelufoorumit, jonne periaatteessa kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa ilman että tietoja on kukaan tarkastanut tai valvonut niiden oikeellisuutta.

15 2 Liikkuminen ja kaatumiset (jap. Ukemi) Liikkuminen Korostamme harjoittelussamme liikkumisen merkitystä. Tämä tarkoittaa perusperiaatteena sitä, että pienikin liike säilyttää kaiken tekemisen pehmeän, kontrolloidun voiman. Liikkumisharjoittelumme on osaksi perinteistä, karatelle tyypillistä pariharjoitteluna tehtävää seuraamista ja toisen liikkeiden ennakointia. Tämän traditionaalisen tavan lisäksi pyrimme harjoittelemaan erityisesti vastustajan liikuttamista lähes kaikkia tekniikoita tehtäessä. Näin pyritään aina rikkomaan toisen vartalon tila ja tasapaino; tällä saadaan toiseen nähden tilanne-etu ja hallinnan voidaan ajatella alkaneen jo ennen varsinaisia tekniikoita, hallintaotteita ja/tai lukkoja tms. Liikkumisen ja liikuttamisen hyvän osaamisen myötä poistuu myös tarve käyttää tekniikoissa ylen määrin fyysistä voimaa ja kovuutta. Tämä onkin yksi lajimme aivan olennaisista periaatteista. Oma alueensa on ns. tilanneliikkuminen. Tätä voidaan teknisesti harjoitella perustasolla esim. 3 4 henkilön ryhmissä niin, että yksi on ahdistelun kohteena ja hänen tulee teknisen osaamisen lisäksi kyetä liikkumaan muihin nähden tilanteen edellyttämällä tavalla. Kaatumiset Erilaisten kaatumisten eli Ukemien osaaminen on harjoittelun perusta. Kun osataan kaatua pehmeästi ja turvallisesti, on mahdollista harjoitella ilman pelkoa ja loukkaantumisen riskiä. Kaatumiset voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin. Kovissa lyödään käsillä tai jaloilla liikesuuntaa vasten mattoon, jolloin maahan osumisen voimakkuus jakaantuu pienemmäksi. Pehmeät ukemit eli pyörivät kaatumiset taas tehdään kierähtämällä kuperkeikan tapaan käsien avulla. Kummassakin on oleellista, ettei pää osu missään vaiheessa lattiaan. Pehmeät ukemit opetellaan myös sekä taaksepäin että sivusuunnassa, ja lopulta myös siten, etteivät kädet ole lainkaan apuna. Edellisten lisäksi harjoitellaan myös esim. "kaarikaatumista" eli mahdollisimman joustavaa tapaa kaatua käsien varaan maahan tekemättä "kuperkeikkaa". Tästä on myös olemassa sekä pehmeät että kovat versiot. Ukemien harjoittelu liitetään usein alkujumppaan eli lämmittelyyn. Niitä tulee myös luonnostaan harjoiteltua erilaisten lukkojen, heittojen ja alasvientien yhteydessä. Ei mene kauaakaan, kun harjoittelija jo kykenee tekemään erilaisia ukemeita jopa juoksuvauhdista.

16 3 Asennot (jap. Dachi) Jo alkeiskurssilla opetellaan muutama perusasento. Kun on harjoiteltu jo vuosia ja asennot osataan, on normaali harjoitteluasentomme rento ns. otteluasento, jossa kyetään liikkumaan nopeasti ja vartalo rentona pitäen eri suuntiin sekä reagoimaan nopeasti vastustajan tekemisiin. Pidemmälle ehtineen harjoittelijan on mahdollista myös pystymmässä asennossa säilyttää hyvä ja tasapainoinen vartalon tila. 1. Zenkutsu-dachi: Lajin oleellinen perusasento. Tästä asennosta lähtevät useimmat muodolliset hyökkäykset ja torjunnat. Myös kata-harjoittelussa tulee [tsenkutsu] väistämättä tutuksi. Toinen jalka on edessä polvi koukussa, toinen jalka takana lähes suorana; painopiste pyritään saamaan matalaksi. 2. Kokutsu-dachi: Zenkutsun jälkeen seuraavaksi yleisin asento on [kokutsu]. Seistään suoraan toisen jalan päällä sen jalkaterän osoittaessa sivulle. Painosta n. 30% jää etujalalle, josta vain päkiä koskettaa maata. Muodollisesti Shutotorjunnat tehdään aina kokutsussa. 3. Kiba-dachi: Kolmanneksi yleisin asento, jota kutsutaan usein englanniksi nimellä "Horse-riding stance". Jalat ovat levällään, sivulta katsottuna samassa linjassa, polvet koukistettuina. Aloittelijoille hieman työläs, kunnes vartalo tottuu käyttämään asennossa muitakin kuin vain reisien etuosan lihaksia. 4. Fudo-dachi: Neljäs perusasento muodostetaan tavallaan Zenkutsusta siirtämällä taempi jalka koukkuun, polven ja jalkaterän osoittaessa vartalosta ulospäin. Näin pystytään liikkumaan nopeasti myös taaksepäin. YLEISTÄ: Muodollisiin asentoihin kuuluu yleensä, että kun tehdään jokin käsitekniikka, -liike tms. niin vastakkainen käsi liikkuu omalle vyötärölle ns. Hikite-asentoon. Monesti tämä käsi on tällöin nyrkissä, joskus myös Shuto-asennossa kämmen ylöspäin. Miksi näin tehdään? Hikitellä halutaan opettaa vartalolle tuhansien toistojen kautta sellainen automaattinen toiminta, että karaten lajinomaiset pyörivät liikkeet sisältävät aina seuraavan liikkeen "latauksen". Kun tämä menee selkäytimeen, on mahdollista liikkua ja toimia tasapainossa, virtaavalla tavalla, ilman turhia nykimisiä ja pysähdyksiä. Hikiten muut merkitykset ovat, että sitä voidaan ajatella lyöntiä seuraavana tarttumisena ja/tai vetämisenä, tai sitten esimerkiksi kyynärpäälyöntinä taaksepäin. Kuten huomataan, piilee monissa yksinkertaisilta, joskus turhiltakin tuntuvissa asioissa yleensä jokin "koukku", jonka monet merkitykset valkenevat harjoittelijalle sitä mukaa kuin vyö puolestaan tummuu.

17 4 Potkut, jalkatekniikat (jap. Geri) 1. Mae-geri [maigeri]: Etupotku, päkiä, muodollisesti askeleella ja asennosta Zenkutsu-Dachi 2. Mawashi-geri: Kiertopotku, muodollisesti jalkapöydällä & palautus, ylemmät vyöt suorittavat potkun päkiällä 3. Yoko-geri [jokogeri]: Sivupotku jalkasyrjällä eli "sokuto" (= normaali Yoko-geri) Yoko-geri keage: Korkeahko, läpsäyksenomainen potku Yoko-geri kekomi: Runttaava, kaatava potku 4. Ushiro-geri: Potku taakse, kantapää, jalkapohja tai -syrjä 5. Ushiro-mawashi-geri: Kiertopotku taakse, kantapää tai jalkapohja 6. Hiza-geri: potku polvella 7. Fumikomi-geri: runttaava etupotku jalkapohjalla polveen, nivusiin tms. Hyvä potkutekniikka lähitilanteisiin, voidaan käyttää myös pyyhkäisynä. 8. Nidan-geri: " kaksoispotku", normaalisti suhteellisen ylös, jalat potkaisevat vuorotellen jolloin jälkimmäinen yltää varsin korkealle 9. Sosoku-geri: "tuplapotku", molemmilla jaloilla yhtä aikaa tehtävä potku Tässä vain osa varsinaisista potkutekniikoista. Harjoittelemme myös muita potkuja sekä kaikkien tässä mainittujen ja muiden potkujen yhdistelmiä. Erikseen huomionarvoinen potku on Mawashi-gerin toinen versio, joka tehdään säärellä, yleensä vastustajan ala- tai keskivartaloon. Potku lähtee lantiosta voimakkaasti saattaen ja polvea ei nosteta potkun alkuvaiheessa niin ylös kuin perinteisessä kiertopotkussa. Liikkeen taakse on tarkoitus saada koko vartalon massa. Kyseinen potku on tuttu esim. Kickboxingin harrastajille.

18 5 Lyönnit, käsitekniikat (jap. Zuki ja Uchi) 1. Oi-zuki [oitsuki]: Etukäden lyönti (askeleella), muodolllisesti asennosta Zenkutsu-dachi käsi nyrkissä 2. Gyaku-zuki [jakutsuki]: Takakäden lyönti (askeleella), muodolllisesti asennosta Zenkutsu-dachi käsi nyrkissä 3. Shuto-uchi: Kämmensyrjälyönti nyrkki auki 4. Empi-uchi: Isku kyynärpään etu- tai takaosalla (ylös, alas, sivuille jne.) 5. Uraken-uchi: Lyönti käsi nyrkissä kämmenselällä, ranne voi toimia "piiskana" 6. Tettsui-uchi: "Vasarakäsi", takanyrkki 7. Morote-zuki: Kahden käden lyönti nyrkein, kyseessä lähinnä eräät katatekniikat 8. Nukite: Sormenpäillä tehtävä isku Ippon Nukite: yksi sormi 9. Muut, erilaiset iskut ja lyönnit käyttäen rystyjä sekä käden ja sormien kovia osia ja niveliä 10. Edellisten lisäksi on mainittava erikseen nyrkkeilystä tutut "koukut" jotka kuuluvat myös perusvalikoimaan sekä tekniikka- että otteluharjoittelussa Harjoittelemme runsaassa määrin muitakin kuin karaten peruslyöntejä ja niiden torjumista. Käytännönläheisyyden merkitystä ei voi lajissamme liikaa korostaa. Silti jokaisen tulee osata lajille tyypilliset perustekniikat hyvin: "on opeteltava kävelemään ennen kuin voi juosta". Karate-Do Shotokai on pyrkinyt jo 50 vuoden ajan kehittämään oman, "pehmeän" ja läpäisevän tyylinsä. Tämä tyyli on luonnollinen osa myös Shoto Budoa ja se ilmenee ehkä parhaiten juuri lyöntitekniikoissa. Lyönnit eivät saisi olla jäykkiä, niihin ei käytetä yhtään ylimääräistä lihasvoimaa, eikä niiden tule pysähtyä kontaktipintaan. Sen sijaan pyritään lyömään kosketuksen "läpi" ja keskittämään koko vartalon massan ja sen liikkeen yhteisvaikutuksen mahdollistama maksimaalinen voima siihen paikkaan ja sekunnin murto-osan mittaiseen hetkeen, jossa siitä on suurin haluttu hyöty. Tätä käsitettä kutsutaan japaniksi nimellä Kime ja se pätee myös muihin kuin vain käsitekniikoihin, joskin se esiintyy niissä uudelle harjoittelijalle ehkä havainnollisimmalla tavalla. Muun muassa edellä mainitun asian harjoitteluun ja mahdollisimman tehokkaaseen oppimiseen on mahdollista käyttää koko ihmisikä. Tämän toteamisella ei ole silti tarkoitus millään muotoa lannistaa aloittelijaa, vaan ainoastaan antaa kuva siitä kuinka paljon ja kuinka haasteellisia asioita karatessa on lopulta mahdollista harjoitella ja oppia mikäli itse pystyy asettamaan oman rimansa riittävän korkealle ja riittävän pitkäjännitteisesti. Harjoittelu palkitsee, mutta koskaan ei yksikään harjoittelija ole valmis.

19 6 Torjunnat (jap. Uke) ja vapautumiset Perustorjunnat: 1. Gedan-barai: Alatorjunta kädellä, muodollisesti nyrkki & Zenkutsu-Dachi (Barai=pyyhkäisy, vrt. Judon Ashi-Barai yms.) 2. Age-uke: Ylätorjunta kädellä, muodollisesti nyrkki & Zenkutsu-Dachi 3. Shuto-uke: Kämmensyrjä-keskitorjunta, muodollisesti Kokutsu-Dachi 4. Ude-uke: Kyynärvarsi-keskitorjunta, muodollisesti Kokutsu-Dachi, voidaan suorittaa sekä sisään- (Soto-uke) että ulospäin (Uchi-uke) 5. Juji-uke: Käsivarret ristissä tehtävä X-torjunta. 6. Teisho-barai: Kämmenpohjalla tehtävä torjunta (yleensä alatorjunta; voidaan käyttää myös lyöntinä joka tekee vähemmän vahinkoa kuin nyrkki). 7. Morote-uke: Kyynärvarsi-keskitorjunta toisen käden tukiessa kyynärpäästä Huom! Torjuntana voidaan tietysti käyttää myös sekä potkuja että lyöntejä. Toisaalta myös käsi- ja jalkatorjuntoja voidaan vastaavasti soveltaa lyönteinä, potkuina jne. Tällainen soveltaminen tulee harjoitusvuosien myötä automaattiseksi. Vapautumiset: Lajiin kuuluu luonnollisena ja tärkeänä osana myös itsepuolustuksen kannalta erittäin olennainen harjoittelu eli ns. vapautumiset erilaisista tarttumisista, sidonnoista ja kuristuksista jne. Näissä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon yleisesti karatelle ja etenkin Shoto Budolle tyypillisesti ominaista liikkumista ja vastustajan liikuttamista. Tilanteet pyritään päättämään joko pakenemiseen, sen mahdollistamiseen, tai omaan hallintaotteeseen vastustajasta. Siksi tässä yhteydessä harjoitellaan erittäin usein automaattisesti myös esim. erilaisia lukkoja ja muita tapoja hallita vastustaja. Vapautumisharjoittelu sisältyy luonnollisesti myös ahtaan tilan- ja "seinätekniikoiden" sekä mattotekniikoiden tai lukkojen harjoitteluun. Tekniikoita sovelluksineen on niin suuri määrä, että niitä ei erikseen luetella tässä yhteydessä.

20 7 Lukot Erilaiset lukot perustuvat siihen, että ihmisen kehon tiettyjä osia ja niveliä voidaan liikuttaa vain tietyissä rajoissa. Kun näitä rajoja rikotaan ja luonnolliset liikeradat ylitetään, saadaan aikaan epämukavuutta ja kipua. Oikein tehty lukko saattaa hyökkääjän asentoon, jossa hänen on mahdotonta enää liikkua aiheuttamatta itse itselleen joko lisää kipua tai lopulta nivelten rikkoutumisia. Lukoilla ei siis ole tarkoitus suoranaisesti vahingoittaa vastustajaa. Pelkästään liikkumisen tekeminen mahdottomaksi voidaan tietysti ajatella vaikkapa eräänlaisena "vartalolukkona". Lukkoihin liitetään usein esimerkiksi ns. sidonta eli jaloilla tai vapaalla kädellä tehtävä kiinniotto, jolla esimerkiksi lukossa olevan käden lisäksi estetään hyökkääjän jalkojen tai toisen käden vapaa liikehdintä rimpuilu-, pakenemis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Tällaiset asiat saattavat kenties aloittelijan tai muun asioita tuntemattoman mielestä kuulostaa arveluttavilta ja vaarallisiltakin. Siitä huolimatta on näitä asioita ja tekniikoita täysin mahdollista harjoitella aivan turvallisesti osaavien vetäjien opastuksella, kulloinenkin harjoitusvastustaja huomioiden. Lukkoharjoittelu sopii siis myös tytöille ja naisille. Aivan pienillä junioreilla emme kylläkään lukkoja teetä emmekä heille opeta, koska lasten kasvavat nivelet ja kudokset eivät vielä ole valmiit tämän tyyppiseen rasitukseen. Muutamia lukkotyyppejä: 1. Käsilukot - Sormilukot - Rannelukot - Kyynärlukot - Olkalukot 2. Jalkalukot - Lukot polviin - Lukot nilkkoihin ja varpaisiin 3. Muut lukot - Vartalon muihin osiin tehtävät lukot, joita ei luetella tässä yhteydessä

21 8 Tasapaino, heitot (jap. nage-waza), alasviennit ja mattotekniikat Erityinen merkitys lajissamme on tasapainoharjoitteilla. Tämä tarkoittaa esim. vastustajan horjuttamista ja hallittua kaatamista käyttäen hyväksi tämän omaa voimaa sekä huonoa (joko myötäsyntyistä tai hänelle tarkoituksella aiheutettua) tasapainoa. Näin voidaan ohjata vastustaja haluttuun suuntaan. Ajatus on läheistä sukua mm. Judolle ja Aikidolle ja asia on niin olennainen, että se on erikseen mainitsematta mukana hyvin monissa pariharjoitteissa ja tekniikoissa. Myös heittojen opettelu ja harjoittelu kuuluu Shoto Budoon. Tässä yhteydessä mainitaan myös mattotekniikat, jotka usein seuraavat juuri heitoista ja alasvienneistä. Esimerkkejä heitoista: Käsivarsikieppi: Käden sitominen, oman vartalon kiertäminen ja vartalon painon siirtäminen sidotun käden varaan, jolloin vastustaja heitetään mattoon hallitusti. Tilanne pyritään päättämään hallintaotteeseen, esimerkiksi käsilukkoon siihen käteen josta heitettiin. Olkaheitto: Painista tuttu heitto, jossa vastustajan käsi kaapataan tiukkaan otteeseen ja heitetään hänet ylitse samalla omilla jaloilla ponnistaen. Tilanne pyritään päättämään hallintaotteeseen, esimerkiksi heittokäteen tehtävään käsilukkoon. Kampitus: Päälle ryntäävää hyökkääjää ei pysäytetä, vaan käännytään ja kampataan hänet oman ojennetun jalan yli samalla käsillä saattaen. Tilanne pyritään päättämään hallintaotteeseen, esimerkiksi käsi- tai jalkalukkoon tms. Uhrautumisheitot: Heitto alkaa yleensä tilanteesta, jossa molemmilla on ote toisen puvun kauluksesta. Vastustaja heitetään kaatumalla itse taaksepäin samalla omilla jaloilla vauhdittaen häntä joko jaloista tai keskivartalosta. Tilanne pyritään päättämään hallintaotteeseen tai pyörähdykseen hänen päälleen (ukemi takaperin). Esimerkkejä mattotekniikoista: Matto-ottelu: Periaatteessa vapaapainia, johon on yhdistetty lukot, sidonnat, hallintaotteet ja kuristukset. Tappiolla oleva pyrkii puolustautumaan mahdollisimman tehokkaasti ja estämään toisen tekniikat. Puolustautuminen: Käsittää paitsi kilpikonna- ja muun puolustautumisen painitilanteissa, myös erittäin merkittävänä osana itsensä puolustamisen tilanteessa, jossa ollaan esim. lattialla selällään; tällöin pyritään estämään vastustajan yritykset aiheuttaa itselle vahinkoa ja pitämään tämä loitolla esim. jalkoja käyttäen.

22 9 Muut: Ahtaan tilan- ja asetekniikat Tila: Vaikka korostammekin harjoittelussamme liikkumisen osaamisen merkitystä, pyrkii Shoto Budo olemaan mahdollisimman käytännönläheinen itsepuolustusmuoto. Tästä syystä harjoittelemme myös ahdistettuna toimimista silloin, kun tilaa laajoihin liikkeisiin ei yksinkertaisesti ole. Päällekarkaus- ja muut hätävarjelutilanteet saattavat yllättää vaikkapa rappukäytävissä, katsomoissa, kapeissa käytävissä, pienissä huoneissa tai paikassa jossa on esim. runsaasti pöytiä ja tuoleja. Tällaisissa epätavallisissa paikoissa ja tilanteissa olisi osattava käyttää hyödykseen omaa tasapainoaan ja soveltaa tekniikoita tilan rajoitukset huomioon ottaen. Toisaalta aktiiviharrastaja hyötyy tämäntyyppisen harjoittelun ansiosta tasapainon ja koordinaation kehittymisestä ja ylläpidosta vaikkei ikinä joutuisikaan hyökkäyksen kohteeksi. Suomen oloissa tyypilliset jäiset pihat tai liukkaat portaikot on mahdollista tavallisessa arkielämässä kohdata muitta murheitta, mikäli oma mielikuvitus ja aktiivisuus mahdollistaa harjoituksissa saatujen oppien täysimääräisen hyödyntämisen. Nämä hyödyt eivät tietystikään koske ainoastaan liukkautta ja talviaikaa, mutta toimivat tässä osaltaan karateharjoittelun monipuolisuutta ja käytännönläheisyyttä havainnollistavina esimerkkeinä. Aseet: Shoto Budoon kuuluu olennaisesti, että harjoittelemme usein myös asetekniikoita. Karatekalle kaikki käsillä olevat tavarat voivat hätätilassa olla puolustukseen käytettäviä aseita. Tämä havaitaan myös pidemmälle edistyneiden Kataharjoitteissa. Erilaisilla kepeillä ja vastaavilla voidaan paitsi jumpata ja laajentaa nivelten liikkuvuutta, myös tehdä kataa sekä treenata paritekniikoita, lyöntien väistämisiä ja aseen ottamista pois vastustajalta. Puisilla tai oikeilla puukoilla ja muilla vastaavilla aseilla opetellaan luonnollisesti puolustautumaan tällaista hyökkäystä vastaan, ottamaan ase pois ja hallitsemaan tilanne niin psykologisesti kuin fyysisestikin. Toisinaan harjoittelussa käytetään apuna myös esimerkiksi vöitä, tuoleja, laukkuja ja muita vastaavia esineitä, mitä voi kuvitella normaalielämässä vastaan tulevan. Aseharjoittelun kautta on mahdollista turvallisessa harjoitustilanteessa, -ympäristössä ja -seurassa kohdata pelottavat tilanteet ja saavuttaa realiteetteihin perustuva itsevarmuus, jonka merkitystä ei pidä väheksyä. Oikeanlainen itseluottamus sekä harjoittelun myötä kehittyvät tilanteen- ja elämänhallintataidot auttavat menestymään myös arkipäivässä, olipa kyse opiskelusta tai työelämästä.

23 10 - Kata Kata on olennainen osa karateharjoittelua. Kataa voidaan harjoitella yksinään tai yhtä hyvin useiden kymmenien ihmisten ryhmänä, hiljaisuudessa tai häirittynä, hitaasti tai nopeasti jne. Katat ovat ennalta sovittuja ja opeteltuja liikesarjoja (askel-, asento- ja tekniikkayhdistelmiä), jotka noudattavat tiettyä omaa logiikkaansa. Kauan sitten ne olivat ainoa tapa säilyttää tietoa jälkipolville; vielä tänäänkin niiden avulla välittyy paljon erittäin oleellisia asioita aivan jokaiselle harjoittelijalle. Monet löytävät harjoitusvuosien myötä omat suosikkikatansa, mutta kaikkien katojen osaaminen tietyssä järjestyksessä kuuluu silti Suomen Karate-Do Shotokain vyöjärjestelmän virallisiin vaatimuksiin. Katojen harjoittelusta kannattaakin siis opetella todella varauksetta nauttimaan. Niiden historia ei syyttä suotta ole satojen, jopa tuhansien vuosien mittainen, ja niiden avulla on mahdollista tavoittaa jotakin ainutlaatuista siitä hengestä mikä karaten on pitänyt elossa ja voimakkaana halki aikojen. Lisäksi kataharjoittelu antaa jokaiselle jotakin ainutlaatuista ja yksilöllistä joka tukee harjoittelijan omia taipumuksia ja kykyjä sekä lisää osaltaan taitoa keskittyä olennaiseen ja pelkistettyyn myös muussa elämässä. Osassa ylempien vöiden katoja mukaan tulee mm. hengitysharjoittelua ja muitakin, ei-niin-ilmeisiä asioita, jotka eivät koskaan avaudu ulkopuolisille. Tyyliimme kuuluu luonnollisesti myös Bunseki eli katojen teknisen sisällön purkaminen ja järjestelmällinen harjoittelu. Lajimme piirissä kaikkien säännöllisesti harjoittelemat katat: Taikyoku Shodan HEIAN 1-5 (Tunnetaan joissakin muissa karatetyyleissä myös nimellä "Pinan") Heian Shodan Heian Nidan Heian Sandan Heian Yondan [Yodan] Heian Godan TEKKI 1-3 Tekki Shodan Tekki Nidan Tekki Sandan TEN-NO-KATA Muita, lähinnä ylempien vöiden katoja: Bassai Dai, Kwanku Dai, Meikyo, Gankaku, Empi, Hangetsu, Jion, Jutte. Lisäksi mm. Bassai Sho, Kwanku Sho, Sanchin, Sochin, Jiin jne. Bo- eli keppikatat: Matsukaze & Sagukawa

24 Loppusanat Toivomme, että tästä pienestä oppaasta on iloa ja hyötyä Sinulle, oletpa muuten vain kiinnostunut tai jo aktiivinen Shoto Budon harjoittelija. Kaikkia asentoja, ajatuksia ja tekniikoita ei nähty järkeväksi kuvata ja selittää tässä yhteydessä pilkuntarkasti muuten tästä olisi tullut jo kirja. Korostamme lopuksi vielä jo alussa mainittua tärkeää asiaa, eli rehellisyyden merkitystä harjoittelussa. Oikeanlainen asenne vie tässäkin lajissa pitkälle! Teeskentelemällä ja puolihuolimattomalla huiskaamisella ei taas opi mitään, vaikka ravaisi harjoituksissa vuosikaudet. Kaikki ovat yhtä tervetulleita treenaamaan ja jokaiselle löytyy takuulla paikkansa iloisessa, mukavassa porukassamme! Vetäjät Juha Salmi Juha Rötkö Mikko Kvist Shoto Budon pääkouluttaja on Juha Salmi, 5.dan. Jussilla on harjoittelusta n. 30 vuoden kokemus. Hän on myös Suomen Karate-Do Shotokain hallituksen jäsen. Toinen "Jussimme", Juha Rötkö, on tällä hetkellä aikuisten lajivastaava. Hän on aloittanut harjoittelun vuonna 1986 ja paininut tätä ennen 8 vuotta. Hänen vyöarvonsa on 5. dan. Juniorien lajivastaavalla Mikko Kvistillä on 2. danin musta vyö. Hänen osaltaan harrastus alkoi v Junioritoiminnasta Mikko on vastannut vuodesta 1996 lähtien. Seurassamme harjoittelee ja harjoituksia vetää edellä mainittujen lisäksi säännöllisesti myös useita muita henkilöitä vyöarvoilla dan. Yhteystiedot: Juha Salmi: p ; & Juha Rötkö: p ; & Mikko Kvist: p ; & Tämän julkaisun toimittaja & Pekka Raninen, p ; &

25 Kuvia, lähteet & kiitokset Shigeru Egami-sensei noin v Bokken -harjoittelua, Peter Nystén (5.dan), Hki Dan-kataa; Kwanku Dai Lähteet ja kiitokset: Shoto-Budo:n ja Suomen Karate-Do Shotokai ry.:n tekstit ja julkaisut; SKDS:n jäsenseurojen verkkosivut & sisarseurojen vetäjät. Shigeru Egami: The Heart of Karate-Do; ISBN: Clive Layton: The Life and Times of Mitsusuke Harada; ISBN: Suomen Japani-kilta ry / Heikki Mallat, Hki. Tyylikuvaus & Tekninen esittely ; tekstiosuudet Pekka Raninen, tarkistusluku Juha Rötkö & Mikko Kvist. Copyright Kuusankosken budoseura Meijin Den Ryu ry, Kuusankoski Kaikkien kuvien oikeudet alkuperäisillä omistajilla. All photo rights original owners.

1(5) GRADUOINTIOHJE 15.8.2004 Suomen Karate-Do Shotokai ry

1(5) GRADUOINTIOHJE 15.8.2004 Suomen Karate-Do Shotokai ry 1(5) SUOMEN KARATE-DO SHOTOKAI RY:N GRADUOINTIOHJE 1 JOHDANTO 1.1 Tämä graduointiohje antaa suuntaviivat ja yleiset puitteet :n (SKDS) harjoittelusta graduointivaatimusten muodossa. 1.2 Tähän kirjatut

Lisätiedot

12. mon, ylempi valkoinen (vyömerkki, 2-3 kk aloittamisesta)

12. mon, ylempi valkoinen (vyömerkki, 2-3 kk aloittamisesta) Nämä juniorivyökoevaatimukset ovat voimassa Jyväskylän Jigotaissa. Lihavoidulla tekstillä kirjoitetut tekniikat ovat aikaisemmissa vyökokeissa tekemättömiä tekniikoita. Aikaisempien vyökokeiden asiat on

Lisätiedot

KATA JA BUNKAI DOJOSSA

KATA JA BUNKAI DOJOSSA KATA JA BUNKAI DOJOSSA Humberto Betancourt Jos katsotaan kataa kuin rakennuksen perustusta, niin bunkai on sen perusyksikkö. Ilman bunkain ymmärrystä kata olisi kuin jonkinlainen tanssi, joka imitoi taistelua;

Lisätiedot

Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry

Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry KOBUSHIKAI SHORINJIRYU KARATEDO Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry 1 DOJON SÄÄNNOT 1. Salille tultaessa ja poislähtiessä on tapana kumartaa dojon keskustaa kohti.

Lisätiedot

19.4.2009 PERUSTEKNIIKAT

19.4.2009 PERUSTEKNIIKAT 19.4.2009 PERUSTEKNIIKAT Perustekniikkaharjoittelun pääsyyt ovat vahvan asennon kehittäminen ja tekniikan maadoittaminen omien kehonmekanismien tarkastelu suurten liikkeiden avulla. Perustekniikan harjoittelulla

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

J.K.A. SUOMEN SHOTOKAN AATIMUK

J.K.A. SUOMEN SHOTOKAN AATIMUK J.K.A. SUOMEN SHOTOKAN KARATE-DO LIITTO RY: VYÖK ÖKOE OEVAA AATIMUK TIMUKSET Perustanut 17.10.1981 Sensei Willy Jose Ortiz Oikeusministeriön sekä Opetusministeriön hyväksymä Traditionaalinen Karateliitto

Lisätiedot

Oranssi vyö, 4.kyu (Yonkyu)

Oranssi vyö, 4.kyu (Yonkyu) Oranssi vyö, 4.kyu (Yonkyu) Tasovaatimus 60 %, noin yksi vuosi peruskurssista, väh. 40 harj.kertaa 1. Ukemit Eteenpäin rullaava sama kuin valkoinen, tehtävä pystystä kiinnitä huomiota päkiään ja valmiusasentoon

Lisätiedot

Iaidôn historiaa. koulukunnat juontavat juurensa häneen. Jo hänen arvellaan korostaneen myös miekkailutaidon henkistä puolta.

Iaidôn historiaa. koulukunnat juontavat juurensa häneen. Jo hänen arvellaan korostaneen myös miekkailutaidon henkistä puolta. Iaidô Iaidôn historiaa Rautaisia miekkoja on valmistettu Japanissa ainakin 300-luvulta lähtien, ja jonkinlainen miekkailutaito on ilmeisesti yhtä vanha. Varhaisina aikoina miekkaa kannettiin vyöstä ripustettuna

Lisätiedot

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu 1 Hokutokai Aikido Oulu Iaido 2 Aikido Hokutokai- Hyvän mielen budoseura Hokutokaissa voi harjoitella kahta japanilaista budo-lajia, aikidoa ja iaidoa, hyvässä ja rennossa ilmapiirissä. Hokutokaissa harjoittelija

Lisätiedot

International Ryushinkan Gojuryu Karate-Do 7.4.2014

International Ryushinkan Gojuryu Karate-Do 7.4.2014 Tekniset vaatimukset kaikissa vyöarvoissa: - Aina kaikki edellisten vyöarvojen tekniikat Termejä: Kihon = Perustekniikkaa paikaltaan tehtynä heikodachista Ido Kihon = Perustekniikkaa liikkuen tehtynä -

Lisätiedot

HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET 1.1.2016

HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET 1.1.2016 HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET 1.1.2016 VYÖKOKEET Arvostelussa huomioitavia seikkoja Mitä vyöarvoa suoritetaan. Kuinka kauan kokelas on harrastanut karatea. Kokelaan ikä. Kokelaan fyysiset valmiudet.

Lisätiedot

NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry.

NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry. NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry. Graduointivaliokunta Natsakokeiden filosofiaa: - Graduointiohjeet eivät määrittele natsakokeiden sisältöjä, joten se jää seuran/ graduoitsijan kontolle. - Natsakokeiden

Lisätiedot

Helsingin karateklubi HKK ry. Karatekan starttipaketti Perhekarate

Helsingin karateklubi HKK ry. Karatekan starttipaketti Perhekarate Helsingin karateklubi HKK ry Karatekan starttipaketti Perhekarate www.karate.fi www.facebook.com/helsinginkarateklubi Kiviaidankatu 2, 00210 Helsinki Puh. 09 6829120 Mitä perhekarate on? Perhekarate on

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Muistilista karatekalle: Pidä myös nämä asiat mielessäsi:

Muistilista karatekalle: Pidä myös nämä asiat mielessäsi: Muistilista karatekalle: Pese jalat ennen kuin astut tatamille. Huolehdi, että harjoituspuhkusi on puhdas, ja siististi puettu. Pidä kyntesi lyhyinä ja siisteinä. Poista korut, kellot ja terävät hiussoljet.

Lisätiedot

WADORYU VYÖKOETEKNIIKAT

WADORYU VYÖKOETEKNIIKAT WADORYU VYÖKOETEKNIIKAT 5.kyu - 5.dan Joen Mawashi ry NIMI: v. 1.1.2010 Joen Mawashi ry Vyökoetekniikat 3 SISÄLLYS VYÖKOKEET (GRADUOINNIT)... 4 5. kyu (keltainen)... 5 4. kyu (oranssi)... 6 3. kyu (vihreä)...

Lisätiedot

HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET

HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET VYÖKOKEET Arvostelussa huomioitavia seikkoja Mitä vyöarvoa suoritetaan. Kuinka kauan kokelas on harrastanut karatea. Kokelaan ikä. Kokelaan fyysiset valmiudet. Mahdolliset

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

Sandokai Aikido Jo-katat

Sandokai Aikido Jo-katat Sandokai Aikido Jo-katat Kirjoittaja: Virpi Jylhä Tässä ovat nuotit Jo-katoihin 6, 8, 13, 22 ja 31. Muista kuitenkin, että katoja voi tehdä myös eri tavoilla ja on tärkeää opetella ne siten, kuin oma opettaja

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

Käsipositio futari geiko

Käsipositio futari geiko Käsipositio futari geiko Käsipositiodrilli on Anten luoma virtaava pariharjoitekokoelma, joka koostuu useammasta tasosta. Harjoitteen perusmuodosta on johdettu laajempia yksittäisiä pariharjoitteita (vastatekniikat,

Lisätiedot

3. Koordinaatioharjoittelu:

3. Koordinaatioharjoittelu: 55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

6. kyu. 5. kyu. aihanmi katatedori ikkyo omote etujalalla liikkeelle ura takajalalla liikkeelle ei saa työntää kädellä

6. kyu. 5. kyu. aihanmi katatedori ikkyo omote etujalalla liikkeelle ura takajalalla liikkeelle ei saa työntää kädellä 6. kyu aihanmi katatedori ikkyo omote etujalalla liikkeelle ura takajalalla liikkeelle ei saa työntää kädellä aihanmi katatedori iriminage molemmat kädet uken olkapäillä gyakuhanmi katatedori shihonage

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Yleisurheilukoulutuksen päämääränä - opettaa koulutettaville liikkumisen perusmuodot - kehittää nopeusvoimaa, nopeutta, reaktio- ja koordinaatiokykyä. Yleisurheiluun sopivana

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

HIPKO TAEKWONDO VYÖOHJELMA

HIPKO TAEKWONDO VYÖOHJELMA HIPKO TAEKWONDO VYÖOHJELMA Taekwondon ydintekniikat Nämä tekniikat ovat Hipko Taekwondo -ohjelman kaikkein tärkeimmät tekniikat. Kun osaat nämä ydintekniikat hyvin, on sinun helppoa omaksua ohjelman vaikeimmatkin

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! Pysy kunnossa Tapiolan Voimistelijoiden ryhmäliikunnan joulutauon aikana. Helpot ja tehokkaat kotijumppaohjeet, ovat tauon aikana motivoimassa sinua liikkumaan. Kotijumppa

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

GRADUOINTI TEKNIIKAT 2012

GRADUOINTI TEKNIIKAT 2012 GRADUOINTI TEKNIIKAT 2012 SKANDINAVIAN SINMOO HAPKIDO JÄRJESTÖ www.hapkido.fi 1 25 PERUSPOTKUA Peruskurssi keltainen 1. Sääripotku 2. Sisäpuolinen kiertopotku 3. Reisipotku 4. Matala sivupotku 5. Vastasuuntaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen harjoitusohjelma

Henkilökohtainen harjoitusohjelma Henkilökohtainen harjoitusohjelma Fysio-MM Oy - Laadukasta kuntoutusta asiakkaan parhaaksi Kinesiocenter Bomba Laatija Mika Mustonen Asiakas Leppoisasti liikkeelle PHT Tabata-kahvakuulalla 25.7.2012 Tabata-sarja

Lisätiedot

Lisätietoja junioreiden lajitoiminnasta antaa Hanmoodo juniorivastaava Piia Kurki. Yhteystiedot liiton kotisivuilla Yhteystiedot sivulla.

Lisätietoja junioreiden lajitoiminnasta antaa Hanmoodo juniorivastaava Piia Kurki. Yhteystiedot liiton kotisivuilla Yhteystiedot sivulla. Suomen Oriental Moodo liitto ry 24.4.2016 Junkkarinkuja 2 C 8 03400 VIHTI www.orientalmoodoliitto.fi Hanmoodo juniorit Useilla seuroilla on jo lajitoimintaa lapsille. OMD liitto tukee lajitoiminnan kehittämistä

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu 40 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu liike ja voima suuntautuvat eteenpäin -> sivuttaisliike pois käsien korostunut käyttö vartalo hieman etunojassa,

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

C-tytöt, omatoiminen jakso 2.7. 25.7.2012

C-tytöt, omatoiminen jakso 2.7. 25.7.2012 C-tytöt, omatoiminen jakso 2.7. 25.7.2012 Ma Ti Ke To Pe La Su 2.7. 3.7. 4.7. 5.7. 6.7. 7.7. 8.7. Kuntopiiri Lenkki, 1 h Loikat Lenkki, 1h 15 min 9.7. 10.7. 11.7. 12.7. 13.7. 14.7. 15.7. Naruhyppely Lenkki,

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014 Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8. Viikko:23 Kova Maanantai 2.6 Tiistai 3.6 Keskiviikko4.6 Torstai 5.6 Perjantai 6.6 Lauantai 7.6 Sunnuntai 8.6 Pihlis 16.30 18.30 POWER POWER POWER POWER POWER

Lisätiedot

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 19:29 Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet 2. taso koostuu lattiatasossa tehtävistä perusharjoitteista. Kaikki harjoitteet tehdään oman kehon painoa

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus.

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus. 1) Alkulämpö 12 min Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos Parijono ja 1-2 hippaa. Parijonossa ollaan kokoajan pienessä liikkeessä 1) 1 min Paikallaan juoksu 2) 30 sek Pikkuvuorohyppely 3) 30 sek

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE -

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - ASIANTUNTIJA Sanna Ketonen Sanna Ketonen on lääkäri ja body fitness kilpailija. Sanna on urheillut pienestä saakka monipuolisesti eri lajien parissa.

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

No 31. Zenshindojo ry. Perustettu 1987. Kirjannut Timo Klemola KARATE * TAIJIQUAN * YIQUAN * ZEN. Kumite gatat ja wado-ryu tyylinä

No 31. Zenshindojo ry. Perustettu 1987. Kirjannut Timo Klemola KARATE * TAIJIQUAN * YIQUAN * ZEN. Kumite gatat ja wado-ryu tyylinä HUOMIOITA No 31 2/2004 helmikuu Zenshindojo ry. Perustettu 1987. Kirjannut Timo Klemola KARATE * TAIJIQUAN * YIQUAN * ZEN Kumite gatat ja wado-ryu tyylinä On mielenkiintoisa tutkia näitä wado-ryun kumite

Lisätiedot

VESITORNIN DOJON HARJOITUSVUOROT 2014 Kellonaika Ma Ti Ke To Pe La Su Kellonaika Seibukan 10.30-13.30

VESITORNIN DOJON HARJOITUSVUOROT 2014 Kellonaika Ma Ti Ke To Pe La Su Kellonaika Seibukan 10.30-13.30 VUOSIKERTOMUS 2014 HALLINTO JA JÄSENET Lahti Yuko Aikikai ry:n hallituksen kaudella 2014 muodostivat Jussi Koukku (pj), Kustaa Ylitalo (varapj), Outi Heistman (rahastonhoitaja), Toni Vertanen (tiedotusvastaava),

Lisätiedot

Loppuverryttely salissa

Loppuverryttely salissa 1) Loppuverryttely (jäähdyttely) 10 min Jäähdyttely 3 min 3 min juoksua eli kenttä kerran ympäri reipasta vauhtia Tämän jälkeen puoleen väliin kenttään rento spurtti ja loppu matka kevyttä hölkkää toista

Lisätiedot

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi videon liitemateriaali (Saat ilmaisen kopion videosta: www.taichi18.com) Voit vapaasti jakaa ohjekirjan niiden kanssa, jotka tarvitsevat sitä,

Lisätiedot

TAPIOLAN KARATE DOJO R.Y. TURVALLISEN HARJOITTELUN PERIAATTEET

TAPIOLAN KARATE DOJO R.Y. TURVALLISEN HARJOITTELUN PERIAATTEET TAPIOLAN KARATE DOJO R.Y. VR/MK/23.4.2008 TURVALLISEN HARJOITTELUN PERIAATTEET Kamppailulajeja harjoitellaan usein oman turvallisuuden lisäämiseksi. Niinpä pääsääntöisesti myös kamppailulajin harjoittelun

Lisätiedot

Bushido Helsinki 30.12.2010 Sivu 1 KARATESANASTOA

Bushido Helsinki 30.12.2010 Sivu 1 KARATESANASTOA Bushido Helsinki 30.12.2010 Sivu 1 KARATESANASTOA Dojon Säännöt... 2 ISKUT JA LYÖNNIT... 3 TORJUNNAT... 6 POTKUT... 9 HEITOT JA LUKOT... 12 SALIKOMENNOT... 13 VARTALON OSAT... 15 SEISONNAT/ASENNOT... 19

Lisätiedot

STPS 06-JOUKKUEEN PELAAJIEN OMATOIMINEN HARJOITTELU

STPS 06-JOUKKUEEN PELAAJIEN OMATOIMINEN HARJOITTELU STPS 06-JOUKKUEEN PELAAJIEN OMATOIMINEN HARJOITTELU SISÄLLYSLUETTELO 1. Sisällysluettelo 2 2. Alkusanat 3 3. Koordinaatio-, ketteryys- ja kehonhallintaharjoitteita 4 3.1 Naruhyppely 4 3.2 Kuperkeikka eteen

Lisätiedot

Opas omatoimiseen harjoitteluun

Opas omatoimiseen harjoitteluun Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta

Lisätiedot

vyötekniikat 2014 WWW.KOMBATAN.ORG

vyötekniikat 2014 WWW.KOMBATAN.ORG vyötekniikat 2014 WWW.KOMBATAN.ORG KOMBATAN / 1. ASTE Kumarrukset ja salikäyttäytyminen Jalkatyöskentely 1. Eteen (45 astetta) 2. Taakse (45 astetta) 3. Sivulle Pyörityksiä 1 kepillä (askelilla eteen taakse)

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot

VOIMISTELUN ALKEISPASSI

VOIMISTELUN ALKEISPASSI VOIMISTELUN ALKEISPASSI MINÄ VOIMISTELIJANA MONIPUOLINEN HARJOITTELU Väritä ruutu aina kun olet liikkunut JUOKSIN Kuvani LUISTELIN PELASIN PALLOPELEJÄ UIN Nimi Ryhmä HIIHDIN LEIKIN PIHAPELEJÄ Harjoitusaika/

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

Pesäpallon perustekniikat. Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003

Pesäpallon perustekniikat. Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003 Pesäpallon perustekniikat Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003 Pesäpallon perustekniikoita ovat heitto kiinniotto syöttö lyönti peruslyönti näpäys Heitto

Lisätiedot

( 32 LIIKETTÄ / 4.GUP / SININEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D

( 32 LIIKETTÄ / 4.GUP / SININEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D Joon-Gun ( 32 LIIKETTÄ / 4.GUP / SININEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D On nimetty isänmaallisen Ahn Joong-Gun:in mukaan. Hän salamurhasi Hiro-Bumi Iton, ensimmäisen

Lisätiedot

Keltainen vyö (5. kyu)

Keltainen vyö (5. kyu) Keltainen vyö (5. kyu) * J ujutsun lyhyt historia ja Takadossa harjoitellut tyylit * J apani-suomi-sanastot * Fyysinen perusta: Kestävyys, Voima, J oustavuus, Palautuminen * Takadon päämäärät ja tavoitteet

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

ITSEPUOLUSTUS- JA KAMPPAILU- KOULUTUS

ITSEPUOLUSTUS- JA KAMPPAILU- KOULUTUS ITSEPUOLUSTUS- JA KAMPPAILU- KOULUTUS Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus ISBN 951-25-1038-3 PUMA 6920-448-7208 Ykkös-Offset Oy Vaasa 1999 Sisällysluettelo ITSEPUOLUSTUS- JA KAMPPAILUKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

Voimistelurenkaat -asennusohje/harjoitteluopas

Voimistelurenkaat -asennusohje/harjoitteluopas Voimistelurenkaat -asennusohje/harjoitteluopas Onnittelut hyvästä valinnasta! Kotimaiset Dinox voimistelurenkaat ovat monipuolinen harjoitteluväline koko keholle ikään katsomatta. Niillä treenaavat niin

Lisätiedot

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Kaikki Pelissätehtäväkortit Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Salmiakkikuljetus Lapsi kuljettaa salmiakkiruudun ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Pelaajan tulee käyttää vasenta ja oikeaa jalkaa. Toinen ja neljäs

Lisätiedot

1) Loppuverryttely (jäähdyttely) 8 min

1) Loppuverryttely (jäähdyttely) 8 min 1) Loppuverryttely (jäähdyttely) 8 min Jäähdyttely 3 min Juostaan pienessä tilassa ristiin rastiin. Pelaajat sanovat vuorotellen jonkun värin jota pitää mahdollisimman nopeasti mennä sormella koskettamaan

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta JAKSO 3 Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta Treenit on jaettu kolmeen n. 15min moduuliin Alkuverryttely, Treeniosio, Peliosio. Jokaiseen moduuliin on 45 eri vaihtoehtoa, joita

Lisätiedot