Oushinkan Ry:n jäsenlehti 1/08

Transkriptio

1 Sakura Oushinkan Ry:n jäsenlehti 1/08

2 2

3 3 PÄÄKIRJOITUS On aika aloittaa uusi kausi ja palata takaisin harjoittelemaan hyvää lajia hyvässä seurassa. Kädessäsi on Oushinkan ry:n ensimmäinen jäsenlehti ja sen ensimmäinen numero. Voin todeta seuran etenevän hyvällä suunnalla ja harrastajilla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä lajissa seuran tarjotessa uusia haasteita kaikille jäsenilleen. Jäsenlehden yksi tarkoitus on tiedotuksen tehostaminen. Tavoite on myös kertoa vanhoille ja mahdollisille uusille jäsenille yhdistyksen hyvästä toiminnasta. Myöskään emme halua unohtaa huoltajia eikä harrastajien tukiverkkoa, jotka tukevat lajin parissa uurastavia. Oushinkan on perinteisesti pyrkinyt pitämään harrastajasta huolta ja kehittämään häntä aina 7 ikävuodesta kohti elinikäistä harrastamista. Karate on monelle seuratyöntekijälle elinikäinen harrastus. Siihen ei moni urheiluyhdistys pysty. Yhdistystä velvoittavat yli 30 vuotiset perinteet, jotka todistavat pitkäkestoisesta ja hyvästä työstä. Eniten haluan etukäteen kiittää ja kannustaa seuratyön tekijöitä, jotka ovat valmiina ottamaan vaativia ohjaajatehtäviä vastaan vapaaehtoistyön pohjalta. Haluan kiittää myös tukijoita, jotka mahdollistavat hyvän seuratyön mm. tämän lehden muodossa. Hyvää alkavaa syksyä kaikille sekä tiukkoja treeni hetkiä. Puheenjohtaja Niko Koivula SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus Kamppailua Dojolla ja sen ulkopuolella Hyvä juniorityö on toimivan seuran tunnusmerkki Wadoryu tekniikkaleiri Hämeenlinnassa Kausisuunnitelma juniorit Kausisuunnitelma vyölliset Kesäpäivät ovat karatekauden päätös Kuvalähde: sivulla 5, / Huom! Yhdistys ei vastaa ilmoitusten oikeellisuudesta TILAA SEURAPAITA Nyt on mahdollisuus hankkia uusia seuratuotteita. Lisätietoja saat ohjaajilta JÄSENTIETOJEN PÄIVITTÄMINEN immo.pylvanen@kymp.net,

4 4 KAMPPAILUA DOJOLLA JA SEN ULKOPUOLELLA Teksti Hansi Miettinen Kamppailulajien kirjo on kasvanut Suomessa valtaisasti 90-luvun alun jälkeen. Aloittaessani karatea 80-luvun alussa, lajeja olivat tyypillisesti karate, judo, aikido sekä nyrkkeily ja thai-nyrkkeily. Ju-jutsu ja potkunyrkkeily alkoivat yleistyä Suomessa vasta 80-luvun puolivälin jälkeen. Nykyisin lajeja on tarjolla kymmeniä ja pienimmissäkin paikoissa saattaa löytyä useita eri kamppailulajiseuroja. Uusilla harrastajilla ja lajiaan etsivillä onkin edessä melkoinen seulominen kamppailulajien viidakossa punnitessaan mieluista vaihtoehtoa. Kamppailulajit ovat kilvoitelleet kautta aikojen paremmuudestaan, tosin hieman eri tavoin. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaankin, kuinka oma tyylimme, Wado-ryu karate, on saavuttanut nykyisen muotonsa ja asemansa. Ihminen on kamppaillut ja taistellut lajitovereittensa kanssa läpi historian. Kamppailu- ja sotataidot ovat kehittyneet kivistä ja kirveistä vuosisatojen kuluessa kamppailulajeiksi ja sotataktiikoiksi ja tekniikoiksi. Ennen muinoin lajien ja tyylien paremmuus ratkaistiin taistelussa ja Darwinismin mukaisesti vahvempi voitti ja hävinnyt väistyi. Nykyisin samaa kilvoittelua ei enää käydä niinkään kaduilla ja taistelukentillä vaan taistelu käydään kamppailulajien jäsenmääristä. Japanissa taistelutaitojen kilvoittelu paremmuudesta, joka vaikutti suuresti nykyiseen budoon, alkoi 1500-luvulla riehuneiden sisällissotien jälkeen. Japanin kamppailulajien kulta-aika alkoi luvun alussa Tokugawa- shogunaatin ottaessa vallan. Tällöin alkaneella ns. rauhan aikana Japanin kulttuuri ja taistelutaidot kehittyivät hyvin paljon. Aikakauden tuotosta ovat hyvin pitkälti muun muassa taiteiden kehitys, samurai-kulttuurin ihannointi ja samuraiden eettiset säännöt (bushido), joita budo-lajeissa vaalitaan vieläkin. Aikakauden taistelutaitojen kehitykseen vaikutti kamppailulajien eri tyylisuuntien väliset haasteottelut, joissa tyylisuunnat mittelivät paremmuudestaan todellisten sotataisteluiden sijaan. Haasteotteluja käytiin erityisesti ju-jutsu- ja miekkailukoulujen välillä. Tarinan mukaan haasteottelun hävinnyt koulukunta sulki koulunsa ja tyyli päättyi. Varmaan hävinneetkin tyylit jatkoivat osittain toimintaansa, mutta haasteotteluiden lopputuloksena oli kuitenkin suuri harvennus kamppailukouluissa. Yksi jäljellejääneistä ju-jutsu tyyleistä oli yoshinryu, josta muodostui myöhemmin shindo yoshin-ryu ju-jutsu. Japanin perinteisten kamppailukoulujen käydessä valtataisteluaan Okinawalla kehittyivät vastaavasti omat kamppailutaidot enimmäkseen kiinalaisperäisin vaikuttein. Okinawalaisia kamppailutaitoja kutsuttiin yleisesti nimellä kiinalainen käsi (karate) tai pelkkä käsi (te). Karate nimenä vakiintui japanilaisten hallitessa Okinawan saaria, jolloin Karate- nimi alettiin kirjoittaa eri merkeillä ja viittaus Kiinaan poistettiin. Karate-nimen merkitykseksi tuli tällöin tyhjä käsi. Karate-tyylejä lienee ollut ja on vieläkin yli kolmesataa, mutta suurin osa tyyleistä on varsin pieniä ja harvennusta on käynyt karatessa, kuten ju-jutsussa.

5 5 Nyky-karaten eli japanilaisen karaten katsotaan alkaneen vuoden 1922 jälkeen, kun okinawalainen opettaja Gichin Funagoshi esitteli lajia Japanissa. Vuoden 1922 jälkeen karate sanaan on tyypillisesti liitetty sana do, mikä tarkoittaa lajin kuuluvan japanilaiseen budo-perheeseen, kuten judo, aikido, kendo jne. Yksi ensimmäisistä Funagoshin oppilaista oli Hironori Otshuka, shindo yoshin-ryu ju-jutsun mestari. Otshukan opiskeltua okinawalaista karatea noin kahden vuoden ajan Funagoshin opeissa, hän saavutti ensimmäisten japanilaisten oppilaiden joukossa mustan vyön vuonna Otshuka jatkoi karaten opiskeluaan Funagoshin opeissa vielä vuoteen 1934, kunnes hän perusti oman karaten tyylisuuntansa, Wado-ryun. Wado-ryu, tai tarkemmin sanottuna Wado-ryu Ju-Jutsu Kempo Karate-Do, oli ensimmäinen japanilainen karaten tyylisuunta. Sana wa tarkoittaa rauhaa sekä harmoniaa, mutta tyylin nimessä se tarkoittaakin ennemmin harmoniaa. Wa viittaa siihen, että Wado-ryussa okinawalaisen karaten yhdistyessä japanilaiseen ju-jutsuun, saavutettiin lopputulos, mikä sopi japanilaiseen budo-perinteeseen. Huomioitavaa nimessä on myös sana kempo, mikä tarkoittaa kiinalaista kättä. Edellä mainitun perusteella voidaankin ehkä todeta, että wado-ryu karatemme on sekoitus yhdestä suurimmista ju-jutsu tyyleistä liitettynä suuripaan okinawalaisen karaten tyyliin. Nyky-karaten noin kolmestasadasta tyylisuunnasta esille nousee maailmalla neljä muita selvästi suurempaa tyyliä: Shotokan, Wado-ryu, Shito-ryu ja Goju-ryu. Myös Suomessa karaten tyylikirjo on kaventunut viimeisinä aikoina ja painopiste on muodostunut selvästi maailmalla vaikuttavien suurien tyylisuuntien ympärille. Tästä hyvänä esimerkkinä on useiden eri seurojen tyylisuunnan vaihtuminen Wado-ryu karateen. Wado-ryu on ollut Suomessa aina vahva ja sen asema on vahvistunut huomattavasti entisestään viimeisen vuosikymmenen aikana. Syitä edellä mainittuihin on varmaan monia, mutta yksi merkittävimmistä lienee, että suuret tyylisuunnat ovat vakaita muutoksille, hyvin organisoituja ja tyylin jatkuvuus on taattu. Uusien kamppailulajien tullessa ja mennessä karate on pitänyt asemansa hyvin. Karaten harrastajina meidän ei tarvitse huolestua lajin tulevaisuudesta, eikä miettiä, jatkuuko opetus tulevien vuosien aikana. Päinvastoin voidaan todeta, että suomalainen karate on kehittynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Seurassamme kehityksen voi todeta muun muassa siitä, että seuramme ohjaajat ovat saavuttaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana viisi uutta Dan-arvoa. Lopuksi haluan toivottaa alkanutta treenikautta vanhoille ja uusille harrastajille ja onnittelen hyvästä lajivalinnastanne!

6 6 HYVÄ JUNIORITOIMINTA ON TOIMIVAN SEURAN TUNNUSMERKKI Teksti Niko Koivula Juniori-ikäisten urheilussa tavoite on harrastaa monipuolisesti liikuntaa hyvässä ja hauskassa seurassa. Meistä yksi urheiluseuran tärkeimmistä tehtävistä on luoda lapselle elinikäinen liikuntatapa ja se, että he kaipaavat fyysistä aktiivisuutta. Lapsille on luotava mahdollisuus kokea harrastaessa onnistumisia ja kivoja hetkiä. Lapsia kiinnostaa jo varhaisemmallakin iällä aikuiselta saatava huomio ja palaute. Hyvällä tavalla annettu palaute auttaa kehittymään ja kokemaan suurempia onnistumisia myöhemmässä vaiheessa. Vaikka harrastaminen olisikin hauskaa ja vauhdikasta urheiluseuran täytyy kiinnittää huomiota turvalliseen harjoitteluun. Jokaiselle juonioriryhmällemme on tehty pelisäännöt, jossa kiinnitetään huomiota turvallisen harjoitteluympäristön saavuttamiseen sekä harjoitteluun rehdissä ja hyvässä hengessä. Kamppailuurheilussa turvallisuus saadaan aikaan pitämällä yllä lajille ominaista salikuria ja käyttäytymiskulttuuria. Harjoituksen tietyissä vaiheissa on oltava tilanteeseen soveltuva kuri salissa. Hyvän urheiluseuran toimintaan kuuluu kasvatuksellinen luonne. Seuran kasvatukselliset tavoitteet on rakennettu ja sovittu seuran valmentajien kanssa yhdessä. Seuran junioritoiminnan tavoitteena on olla mukana kasvattamassa tasapainoinen ja aktiivinen nuori, joka kantaa vastuuta itsestään ja tekemisistään sekä opettaa yksilöä toimimaan ryhmässä. Lisäksi kasvattaa yksilö kantamaan vastuuta muista ja oppimaan toimintaa annettujen sekä sovittujen rajojen puitteissa. Karateka osaa hyvät käytöstavat ja on aina suvaitsevainen. Vanhemmat ovat valinneet nuorilleen hyvän lajin, jossa kaikkia valmennetaan ja otetaan huomioon samalla tavoin. Juniorijaos jatkaa työtä nuorten kanssa Nuoren Suomen sääntöjen mukaisesti. Seura kiittää etukäteen vanhempia ja ohjaajia tulevasta syksystä, jotta nuoret saavat harrastaa rehtiä urheilua hyvässä seurassa.

7 7 WADORYU TEKNIIKKALEIRI HÄMEENLINNASSA Teksti Niko Rihu Neljä kertaa vuodessa järjestettävä wadoryu -karaten tekniikkaleiri järjestettiin edellisen kerran Hämeenlinnassa toukokuuta. Viikonlopun kestävällä leirillä harjoiteltiin Dan-kollegion opastuksessa vyötasoittain karaten perustekniikoiden yksityiskohtia, karaten soveltamista käytännössä itsepuolustustilanteisiin sekä lajia tukevia harjoitteita. Wadoleirien monipuolisista harjoitteista karateseurat ja karatekat eri puolilla Suomea saavat viimeisimmät niksit karatetekniikoihinsa sekä uusia ideoita omien seurojensa treeneihin. Wadoleireillä on perinteisesti ollut osanottajia kiitettävästi, noin karatekaa eri puolilta Etelä-Suomea. Oushinkan on osallistunut leireille aina hyvällä määrällä ja tälläkin kertaa mukana oli kuusi karatekaa tuomassa seuraan uutta oppia lajin huipulta. Kouvolan seura on yksi wadoleirien aktiivisimmista seuroista ja tästä osoituksena ovat seuramme suuri ohjaajien määrä sekä useita lähihistoriassa suoritettuja mustia vöitä. Kiitettävän leiriaktiivisuuden ansiosta seurassamme harjoiteltavat tekniikat edustavat aina karaten viimeisintä suoritustapaa. Viikonlopun kohokohtana oli lauantaina treenien päätteeksi järjestetty Dan-vyökoetilaisuus, jossa uutta mustan vyön arvoa havitteli eri seuroista yhteensä kahdeksan karatekaa. Vyökokeeseen osallistui seurastamme Mirka, joka onnistui hienosti suorituksessaan ja täydensi seuramme jo ennestään suurta dan -arvojen määrää. Onnittelut Mirkalle uudesta vyöarvosta! Seuraavan kerran wadoleiri järjestetään syyskuuta Joensuussa. Tällä leirillä on mahdollisuus myös ruskean vyön suorittamiseen. Oushinkan osallistuu taas leirille ja mukaan ovat tervetulleita myös uudet harrastajat vyöarvosta riippumatta.

8 8 JUNIOREIDEN KAUSISUUNNITELMA SYKSY 2008 KUUKAUSI SYYSKUU Tekniikan kertaus Pelisäännöt, Dojo etiketti Vanhempainilta LOKAKUU Ottelutekniikka MARRASKUU Perustekniikka JOULUKUU Vyökoe PÄIVÄ AIHE HUOM klo. 17:30 Kihon harjoitus kertaus klo. 17:30 Kihon harjoitus Pelisääntökeskustelu klo. 17: klo. 17:30 Torjunnat klo. 17:30 Lyönnit Vanhempainilta klo. 17:30 Vyökoe Erikseen nimetyt klo. 17:30 Yhdistelmät klo. 17:30 Yhdistelmät klo. 17:30 Paritekniikat klo. 17:30 Paritekniikat klo. 17: klo. 17:30 Lyönnit pistariharjoitus klo. 17:30 Yhdistelmät klo. 17:30 Ottelu harjoitus pistariharjoitus klo. 17:30 Ottelu harjoitus Pyykkipoikaottelu klo. 17:30 Ottelu harjoitus klo. 17:30 Kumite Oushinkan Cup klo. 17: klo. 17: klo. 17:30 Kihon harjoitus klo. 17:30 Torjunnat klo. 17:30 Lyönnit klo. 17: klo. 17: klo. 17:30 Oushinkan Cup klo. 17:30 Yhdistelmät klo. 17:30 Potkut klo. 17:30 Vyökoe Erikseen nimetyt klo. 17:30 Pikkujoulut Pikkujoulut klo. 17:30 Yhdistelmät klo. 17:30 Yhdistelmät Harjoitukset jatkuvat tammikuussa klo HYVÄÄ JOULUA JA RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA

9 9 VYÖLLISTEN KAUSISUUNNITELMA SYKSY 2008 KUUKAUSI SYYSKUU Perus- ja lihaskunto, Kihon LOKAKUU Reaktio, Kime, Kumite MARRASKUU Rytmi, Terävyys, Zanshin, JOULUKUU Voima, Kestävyys, Sovellutukset, Välineet VKO AIHE Kihon (lyönnit ja potkut) Kumite (ippon, ohyo ja kihon kumite sekä ottelu) (pinan 3-5, seishan, chinto) Välineet Kihon (yhdistelmät) Sovellukset, itsepuolustus (naihanchi kaikille, kusanku), la matto-ottelu Kumite (ottelu+välineet) (wado 9 + bunkai ) Kihon (kaikki) Kumite (Kihon-, ohyo-, ippon kumite) + kihon 48 Kertaus vyökokeeseen (kaikki tekniikat) 49 Yhdistelmät (välineet) kumite (idori, tantodori, kumite gata) sovellukset (hallinta ja kaatotekniikat, seishan,chinto ) Joululoma 52 HUOM Wado-leiri, Joensuu Seuran oma leiri Wado-leiri, Kuopio Pikkujoulut Vyökoe EI TREENEJÄ Harjoitusten aiheet ovat ohjeellisia ja niitä tulee soveltaa vyöarvojen mukaisesti. Fyysinen kunto huomioidaan nousujohteisesti aloittaen peruskunnosta syyskuussa.

10 10 KESÄPÄIVÄT OVAT KARATEKAUDEN PÄÄTÖS Teksti Mirka Purho. Tänä vuonna perinteisen rantalentopallon ja saunomisen lisäksi oli otettu ohjelmaan iltapäivän kestävä melontaretki. Kahdentoista jälkeen autot lähtivät kohti Kaipiaista, Vääntäjän tilaa, josta meille oli varattu opastettu melontaretki. Melontaan osallistui 16 reipasta ja rohkeaa karatekaa. Meillä oli loistava tuuri sään suhteen, sillä aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Ensin saatiin hieman opastusta inkkarikanootin ohjaukseen ja osa pääsi tämän jälkeen mutkattomasti matkaan, jotkut tekivät sitten hieman enemmän mutkia, kuitenkin ihan vain siitä syystä, että saatiin vähän lämpöä päälle ja sykettä nousuun, varmaan Ensimmäisen kosken lähestyessä alkoivat kuitenkin kädet hiota ja kun rantauduttiin katsomaan koskea ja laskureittiä alkoivat jalatkin jo ainakin allekirjoittaneella vetää veteläksi. Pienen suunnittelun jälkeen sitten suunnattiin kohti koskea, yksi kanootti kerrallaan. Ensimmäisten laskijoiden mielestä koski taisi olla turhan kesy, kun päättivät jättää kanootin poikittain keskelle koskea ja laskea selällään loppukosken. Eihän siinä mitään.. Hetken odoteltiin ja ihmeteltiin koskeen jäänyttä kanoottia, mutta ei siitäkään ollut sitten suuremmin haittaa muille laskijoille, sillä vesi painoi kanootin tiukalle rullalle kiven ympärille, joten taas mahtui laskemaan! Kyllä saatiin sykkeet korkealle! Kun kanootit saatiin rantaan ja oppaalle kiitokset, suunnattiin autot kohti Käyrälampea, jossa nopeimmat siirtyjät taisivat ehtiä pelaamaan hiukan rantalentistäkin. Rantasauna oli sopivasti lämmin ja päästiin suoraan saunomaan ja uimaan. Grillimestarit huolehtivat siitä, että liha oli kuumaa ja sitä oli riittävästi kaikille. Eikä nestehukkakaan tainnut yllättää ketään Kesäpäivillä on perinteisesti palkittu seuran ansioituneita harrastajia ja tänä vuonna palkittiin Jarno Evakoski erittäin hyvästä seuratyöstä, harmi vain ettei Jarnolle aiottu palkinto ehtinyt luovutettavaksi kesäpäiville, mutta kuten Jarnolle sanoin, hyvien Geishojen kouluttamiseen vain menee hieman enemmän aikaa.. Malttia. Toisena palkittiin Mirka Purho upealla katanalla 1.Danin suorittamisesta. Allekirjoittanut kiittää mitä nöyrimmin. Kesäpäiviä on ollut aina mukava viettää näin mukavalla porukalla ja niin taas tänäkin vuonna. Kun koko vuosi hikoillaan salissa ja ollaan tiiviisti karaten ympärillä kuten asian juju on, on hienoa tehdä ihan jotain muuta yhdessä. Päivän yhteenvetona voisi todeta, että kroppa oli sopivasti hellänä melomisesta, mieli iloinen ja rakot kaikissa varpaissa paljosta tanssimisesta!

11 11

12 12